RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2010

Transkriptio

1 MH II Erillinen liite 1 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA ) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoi minnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA, vuoden 2010 määräraha , josta Paltamon työllisyyskokeiluun Tarkoituksena oli maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toiminnan kehittäminen siten, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisia yrityksiä. Tähän toimintaan kohdistui eniten rahoitusta. Maakuntaohjel man avainalojen kehittämistä jatkettiin ja haettiin yrityksille uusia toi mintamahdollisuuksia niin että yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainväli sillä markkinoilla. Elinympäristön kehittämistä toteutettiin toinen vuosi Paltamon työllisyyskokeilun avulla. Hankkeen tavoitteiden toteuttamista varten Paltamon työvoimayhdistys ry:hyn on palkattu vuoden 2010 loppuun mennessä 268 työntekijää. Voimassa olevia työsopimuksia oli vuodenvaihteessa 212 kpl. Palkatuista työntekijöistä alle 25-vuotiaita oli vuoden vaihteessa 55 ja vuotiaita 138 sekä yli 50-vuotiaita 75. Miehiä oli 149 ja naisia 119. Paltamon kuntaan oli jatkosijoitettuna 34 työntekijää ja eri järjestöihin 12 työntekijää, yrityksissä oli 8 työntekijää samoin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Työllistettyjen minimipalkka oli 856,81 euroa ja minimityöaika 4 tuntia 45 minuuttia, maksimipalkka oli 2214,30 euroa ja maksimityöaika 8 tuntia. tekemistä varten. Yhdistys on palkannut vuoden aikana työnetsijän, joka on ehtinyt vierailla yli 150:ssä yrityksessä, pääosin Kajaanissa. Rahoitusta käytettiin lisäksi muuhun omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan. Ulkomaisten sijoitusten houkuttelua Kainuuseen toteuttavaa FDI Rakenna muutos hanketta jatkettiin. Hyrynsalmen ja Ristijärven kuntien alueella käynnistettiin Hyrinä-hanke elinkeinoelämän uudenlaiseksi kehittämiseksi. Syksyllä käynnistyi merkittävä hanke, kun Valtion tieteen tietotekniikan keskus CSC teki päätöksen uuden supertietokoneen sijoittamisesta Kajaaniin Renforsin rantaan. Suurten kerrannaisvaikutusten saamiseksi käynnistettiin EDC-hanke. Vapaa kehittämisraha on välttämä töntä nopeasti tarjoutuvia uusia tilaisuuksia varten. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on ollut edelleen kaksi, osaamiskeskusohjelma ja kilpailukyky ja koheesio-ohjelma. Esimerkkeinä yli euron hankkeet vuonna 2010 rahoitetuista ja varaukset vuodelle 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän rahoittamista hankkeista: Hankkeen nimi Kainuun kehittämis raha 2010 Kainuun kehittämis raha 2011 Kainuun kehittämisr aha yht. Paltamon Työtä Kaikille hanke FDI Rakenna muutos Measurepolis mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelma Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma HYRINÄ - Hyrynsalmen ja Ristijärven alueiden yritysten pöyhintä- ja kehittämishanke

2 2 EDC -park, Ecological Datacenter Park Kainuun kaivannaisalan teemaohjelma Vuonna 2010 Kainuun kehittämisrahaa sidottiin hankkeisiin yht ja varauduttiin rahoittamaan hankkeita vuodelle 2011 yht Paltamon työllisyyskokeilun osalta vuoden 2010 myöntövaltuutta jätettiin sitomatta ja muutoin vapaasta Kainuun kehittämisrahasta jäi sitomatta ) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; KAINUUN METSÄKESKUS, vuoden 2010 määräraha mom (metsäluonnon hoidon edistäminen) Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituk sesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympä ristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat li säkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon met säluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa sää detään metsänomistajan velvollisuudeksi. Kainuun metsäkeskus käytti metsätalouden ympäristötukimäärärahan ja edellisvuodelta siirtyneet varat 970 seuraavasti: Ympäristötukisopimusta tehtiin 62 kpl, yhteispinta-ala 282 ha. Kohteissa oli puustoa kuutiometriä, kohteet ovat hiukan runsaspuustoisempia kuin metsät keskimäärin. Elinympäristökuvioita oli 312 kpl, jotka sisälsivät eri tyyppisiä arvokkaita elinympäristöjä 30 kpl. Lisäksi maksettiin toinen 10-vuotiserä viiteen sopimukseen, jotka oli tehty 30-vuotisina v Ympäristötukea ja sopimuksiin liittyviä arviointikuluja maksettiin , josta vuodelta 2009 siirtyneitä oli 5 kpl ( ). Vuodelle 2011 siirtyi määrärahoja 236,16. Maksamatta jäi kaksi kohdetta Monimuotoisuus- ja hakkuuarvoiltaan merkittävimmät elinympäristöryhmät olivat pienvesien lähiympäristöt, rehevät suot ja lehdot. Ympäristötukikohteiden rajauksessa pyrittiin arvokkaisiin kokonaisuuksiin, mitä ilmentää kohteen keskikoko 4,5 ha. Ympäristötuen kysyntä ja metsänomistajien halukkuus arvokohteiden säilyttämiseen metsälain vaatimuksia laajemmin on kasvanut. Kainuuta koskevat Metso-ohjelman painotukset ovat tukeneet tätä kehitystä. Kehittämisrahan leikkausten jälkeen käytettävissä oleva määräraha kuitenkin laskee eurosta euroon, mikä edellyttää priorisointia kohteisiin, joihin kohdistuu hakkuupaineita. 3) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin;

3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, vuoden 2010 määräraha KAINUUN ELY-KESKUS Kainuussa joukkoliikenteen ostorahoituksella on tavoitteena turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Kainuun joukkoliikenteelle määritellyt tavoitteet ovat liikenneja viestintäministeriön määrittelemän julkisen liikenteen peruspalvelutason mukaiset. Vuoden vaihteen linja-autoliikenteen liikenteen järjestämistavan muutos, lupien muuttaminen siirtymäajan sopimuksiksi, sujui lähes ongelmitta ja asiakkaiden näkökulmasta häiriöittä. Kevään aikana sopimuksiin on haettu muutoksia, joista on päästy sopimukseen aikataulun mukaisesti. Yritykset esittivät liikenteisiinsä myös lakkautuksia, jotka eivät kuitenkaan olleet peruspalvelutason toteutumisen kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Peruspalvelujen säilymisen kannalta tarpeellisia uusia ostoja jouduttiin tekemään vain Raahe-Kajaani reitillä. Kainuun maakunnan alueella palvelutaso on säilynyt ennallaan. Lipputukijärjestelmän muutoksen edellyttämät uudet sopimukset korvausperusteista ja kustannusten jaosta on tehty aikataulussa. Kainuun alueellisen liikenteen ostoihin myönnetty rahoitus riitti runkoliikennesuunnitelman mukaisiin ostoihin. Valtionapupäätökset joukkoliikenteen valtionavusta kunnille vuodelle 2010 on tehty ja maksettu tammi-kesäkuun osalta. Lippurahoituksen määrää on voitu nostaa lähinnä vähentyneen paikallisliikenteen rahoitustarpeen vuoksi. Vuoden 2010 myöntövaltuutta oli vuoden vaihteessa joukkoliikenteen osalta käyttämättä yht Kainuun ELY-keskuksen tulostavoitteet työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan alueella

4 4 Kohta 4. Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukainen kuljetustuki; Vuoden 2010 määräraha rahan käyttö: Tehty 42 tukipäätöstä 25 eri yritykselle Tukea on maksettu yhteensä Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Kuljetustukea on maksettu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa sekä eräillä saaristoalueilla sijaitsevien pk-yritysten valmistamien tuotteiden valmistuspaikalta alkavista kuljetuksista Suomen alueella tapahtuvan kuljetuksen osalta. Lisäksi käytettävissä oli aikaisemmilta vuosilta säästyneitä varoja Kohta 5. Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaiset yritystuet; yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen, vuoden 2010 määräraha Alkuperäisen päätöksen mukaan vuoden 2010 Kainuun kehittämisrahaa oli

5 5 Valtion IV lisätalousarviossa tuli lisää loppuvuodesta 2010 äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta Lisäksi oli vuodelta 2009 säästynyttä rahaa sekä äkillisen rakennemuutoksen rahaa eli yhteensä Vuoden 2010 rahan käyttö: Tehty 23 päätöstä, uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 49 kpl, määrärahoja sidottiin yhteensä Yrityksen kehittämisavustus/äkillinen rakennemuutos: 13 päätöstä Yrityksen kehittämisavustus/yksinyrittäjän tuki: 9 päätöstä Yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus/äkillinen rakennemuutos: 1 päätös Kainuun kehittämisrahalla rahoitettiin hankkeita, joihin on käytettävä kansallista rahoitusta tai jotka tehtiin äkillisen rakennemuutoksen alueella. Vuonna 2010 äkillisen rakennemuutoksen valtuuden osalta sidontaa hidasti se, että ko. rahasta oli varattu ajoneuvotestaustunnelin rahoittamiseen, mikä määräraha otettiin vasta loppuvuonna muuhun käyttöön. Lisäksi sidontaa tehtiin vain valtuuteen saadun maksurahan puitteissa. Kohta 6. Julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaiset koulutushankinnat sekä 7 luvun mukainen työllistämistuki ja lisätuki; Vuoden 2010 määräraha Vuoden 2010 määrärahaa oli ja vuodelta 2009 säästynyttä rahaa eli kaikkiaan oli käytettävissä Kainuun maakuntavaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti on TE-toimistoissa käytettävälle palkkatukimomentille siirretty muilla momenteilla sitomatta jääneitä ja sidotuista määrärahoista säästyneitä määrärahoja, joiden loppusummasta raportoidaan, kun kaikki siirrot on tehty. Vuoden 2010 rahan käyttö: Kaikkiaan, ottaen huomioon siirtyneet määrärahat, työvoimapoliittiseen koulutukseen on sidottu yhteensä , jolla voidaan toteuttaa oppilastyöpäivää. Noin puolet hankitusta koulutuksesta ajoittuu seuraaville vuosille. Koulutukseen on osallistunut keskimäärin vuoden 2010 aikana 921 henkilöä (vähennystä edellisestä vuodesta 56 henkilöä) ja tehty yhteensä oppilastyöpäivää. Käyttöön sisältyi vielä vuoden 2008 äkillisen rakennemuutoksen rahaa. Palkkatukimäärärahat (2010) ja (vuodelta 2009 säästynyt) on kokonaisuudessaan osoitettu TE-toimistojen käyttöön ja niistä oli sidottu vuoden 2010 lopussa (90 %). Viime vuonna oli palkkatuella työllistettynä, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai vuorotteluvapaan sijaisena keskimäärin henkilöä. Työttömyys kääntyi vuoden alussa selvään laskuun ja painui syyskuussa jo alemmas kuin koko 2000-luvulla. TE-toimistoihin ilmoitetuilla uusilla avoimilla työpaikoilla mitattu

6 työvoiman kysyntä alkoi kesän jälkeen vilkastua ja saavutti syksyllä selvästi aikaisempien vuosien tason. Työttömyyden lasku oli nopeampaa kuin keskimäärin maassa ja marraskuussa TE-toimistoon ilmoittautuneiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,4 % (14,2 % marraskuussa 2009). Työpaikat täyttyivät asetettua tavoitetta nopeammin, eikä työpaikkojen täyttämisessä esiintynyt merkittäviä rekrytointiongelmia (taulukko 1). Työttömyyden laskiessa myös työttömyysjaksot lyhenivät, virta yli 3 kuukauden työttömyyteen jäi ennakoitua pienemmäksi (28,6 %). Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (35,4 %) oli edellisvuotta parempi, mutta palkkatuella työllistetyistä palautui työttömiksi vielä hieman enemmän (57,1 %) kuin vuotta aikaisemmin. 6 Kohta 7. Eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; Vuoden 2010 määräraha Vuoden 2010 määrärahaa oli ja vuodelta 2009 säästynyttä rahaa sekä äkillisen rakennemuutoksen määrärahaa eli kaikkiaan oli käytettävissä Vuoden 2010 alkupuolisko oli investointien osalta taantuman jäljiltä vielä hyvin hiljaista. Loppuvuotta kohden mentäessä alkoi olla merkkejä investointihalukkuuden viriämisestä. Työllisyystyöohjelmasta määrärahanosoituspäätöksiä :n edestä yhteensä kahteen luontomatkailun ohjelmapalveluja tukeviin reitti- ja palveluvarustuskohteeseen. Hankkeista toinen luo suoraan yhden uuden työpaikan. Pääpaino hankkeissa on toimintaympäristön kehittämisessä ja välillisten työpaikkojen luomisessa. Äkilliseen rakennemuutokseen varatuista määrärahoista myönnettiin yhteen yritysten toimintaympäristöä parantavaan hankkeeseen. Työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettiin :lla yhteensä seitsemän hanketta, joiden toiminta kohdistui pitkäaikaistyöttömiin tai muutoin vaikeasti työllistyviin. Hankkeilla järjestettiin palkkatuettua työtä, työharjoittelua ja tuettiin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen ja työelämään. Kohta 9. Vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 3 :n mukaiset avustukset; vuoden 2010 määräraha TAVOITE 2010: Vuodelle 2010 oli tavoitteena aikaansaada maaseudulle yhteinen vedenhankinta 10 taloudelle ja yhteinen viemäröinti 35 kiinteistölle. Vuodelle 2010 oli valmistelu ja ELYkeskukselle toimitettu mennessä 9 kpl vesihuoltoavustushakemusta, jotka koskivat vesihuolto-osuuskuntien ja kuntien rahoituskelpoisia vedenhankinta- ja viemäröintihankkeita. Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusimisen tukemiseen haja-asutusalueella varauduttiin käyttämään Kainuun kehittämisrahaa. TOTEUTUMA 2010:

7 7 Tavoitteet, jotka vuodelle 2010 asetettiin, eivät kaikilta osin ole toteutuneet. Vuodelle 2010 suunnitelluista hankkeista osa ei toteutunut ja osa siirtyi vuodelle Kainuun kehittämisrahaa osoitettiin vesihuoltoavustuksiin 91 t ja lisäksi vesihuoltoon saatiin EU-rahoitusta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) yhteensä 126 t. Kainuun kehittämisrahalla sekä EU-rahoituksella on saatu 5 kiinteistöä yhteisen vedenhankinnan + jätevesiviemäröinnin sekä 25 kiinteistöä yhteisen jätevesiviemäröinnin piiriin (yhteensä 30 kiinteistöä jätevesiviemäröinnin piiriin). Rahoitettuja hankkeita olivat Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke ja Juholankylän vesiosuuskunnan viemäröintihanke Sotkamossa sekä Niemelänrannan viemäriyhtymän viemäröintihanke ja Pöyhölänniemen viemäriosuuskunnan viemäriverkoston suunnittelu Kajaanissa. Puolangan kunnan Kivarinjärven vesi- ja viemäriverkoston sekä vedenottamon suunnittelu toteutetaan vuonna Viemäriverkostoa rakennettiin yhteensä noin 9 km ja vesijohtoverkostoa noin 2 km. Lisäksi avustettiin yhdeksän kiinteistökohtaista viemäröintihanketta haja-asutusalueilla. Vesihuoltoon vuodelle 2010 osoitetusta määrärahasta jäi käyttämättä 350 t, joka kohdennetaan vesihuoltohankkeisiin vuonna Kohta 10. Ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 11 :n mukaisiin valtion vesihuoltotöihin; vuoden 2010 määräraha TAVOITE 2010: Tavoitteena vuodelle 2010 oli toteuttaa pienehköjä, yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena on luontoon aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ympäristön sekä vesistön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytysten parantaminen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää pilaantuneita maa-alueita ja jatkaa sisävesien syvyyskartoitusta. Myös ELY-keskuksen velvoitteita kuten hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoa ja ympäristön tilan seurantaa rahoitetaan tästä kokonaisuudesta aikaisempien vuosien tapaan. Alustavia kohteita vuodelle 2010: Perinnemaisemahanke Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Sisävesien syvyyskartoitus Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Önkköri-Käkilahden alueen kunnostussuunnitelma, Kajaani Nivun alueen vanhan kaatopaikan Pima-kunnostus, Sotkamo Kuluntalahden uimarannan Pima-kunnostus, Kajaani Reittirakentaminen, Katinkulta-Vuokatti Työllistämishankkeiden oheisrahoitus Vesistökunnostukset ja suunnittelu TOTEUTUMA 2010: Tavoitteet vuodelle 2010 ovat pääosin toteutuneet, osa hankkeista jatkuu Kainuun kehittämisrahaa kohdennettiin hankkeisiin 358 t. Rahaa kohdennettiin hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoon, vesistöjen kunnostusten ja työllisyyshankkeiden suunnitteluun, pienimuotoisten ympäristötöiden toteuttamiseen

8 8 (mm. Vienan reitin kunnostus), sisävesien syvyyskartoitukseen sekä työllistämishankkeiden oheisrahoitukseen. Valtion jätehuoltotyönä tehtiin kaksi pilaantuneiden maa-alueen kunnostusta ja pima-tutkimuksia tehtiin kolmella kohteella. Lisäksi rahoitusta käytettiin jättiputkien hävittämiseen Kainuun alueella. Mittavin suunniteltu hanke eli Katinkulta-Vuokatti alueen reittirakentaminen ei käynnistynyt vielä Lisäksi rahoitettiin Perinnemaisemahanke, joka jatkuu kevääseen 2011 asti. 11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen. POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS, vuoden 2010 määräraha Vuoden 2010 määräraha oli Lisäksi valtion II lisätalousarviossa määrärahaa tuli lisää eli kaikkiaan oli käytettävissä Tulostavoitteet POP ELYllä on Kainuun tiepidossa vuotta 2010 koskien kaksi tulossopimuksessa sovittua tulostavoitetta, "Tienkäyttäjien tyytyväisyys" ja "Tieverkon kunto". Tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden talvihoidon tasoon talven 2010 tienkäyttäjätutkimuksen perusteella on parantunut Kainuussa selvästi viime vuoteen verrattuna. Muulla tieverkolla tyytyväisyys on säilynyt ennallaan. Tieverkon kunnon osalta päätiestöllä huonokuntoisten päällysteiden määrä väheni 3,2 km, mutta alemmalla verkolla huonokuntoisten päällysteiden määrä lisääntyi 1,0 km. Kevytliikenteen väylien päällysteisiin satsattiin suunniteltua enemmän. Sorateiden runkokelirikkokorjauksia tehtiin 16,3 km. Huonokuntoisten siltojen määrä väheni kahdella. Ylläpitourakoiden edullinen hintataso on mahdollistanut ehdollisten - ja lisäkohteiden toteuttamisen. Tienkäyttäjien tyytyväisyyden osalta saavutettiin tulospistetaso 4 pistettä. Tieverkon kunnon tulostavoite saavutettiin 3 pisteen toteuman mukaisesti. 2. Väylänpidon tilanne 2.1 Hoito ja käyttö Alueurakat Kainuun alueella Puolangan hoidon ja ylläpidon alueurakan kilpailutus onnistui hyvin. Destia Oy tarjous oli Puolangalla 14,4, % alle POP ELYn kustannusarvioin. Hoidon indeksien kehitys oli vajaat 2 % eli se oli noin 1 % verran pienempi kuin budjettia laadittaessa oli ennakoitu. Muut hoitotuotteen työt Hoidon alueurakoissa tehtiin joukkoliikenteen edellytysten parantamistoimia (la-pysäkit ja la-katokset). Suojatiesaarekkeita ja loivapiirteisiä töyssyjä ei tänä vuonna rakennettu. POP ELYn uusi 5-vuotinen pumppaamojen palvelusopimus käynnistyi Kainuun alueen pumppaamot liitetään sopimukseen alkaen. Uusi liikennevalojen hoidon 2+2 -vuotinen palvelusopimus käynnistyi vuoden 2010 alussa. Käynnistyneiden palvelusopimusten urakkahinnat olivat edellisiä palvelusopimuksia alhaisemmat. Talven luonne Talvi oli kohtuullisen normaali Kainuun alueella. Maalis- ja huhtikuun lumen sataminen ja sen sulamattomuus aiheutti ongelmia lumenvarastoinnin ja -poiston suhteen. Syystalvi 2010 oli tienpitomielessä helpohko.

9 9 Kelirikko Kainuussa oli keväällä normaali ja jopa hivenen helpompi kelirikkojakso. Kevään aikana teitä ei painorajoitettu. Syyskelirikkoa ei ollut. Toimintalinjamuutokset Valtakunnalliset toimintalinjojen mukaiset talvihoidon yöajan lievennykset (pääteiden 1, 1b ja II-luokka) on otettu käyttöön sekä vanhoissa urakoissa että alkaneessa Puolangan urakassa. 2.2 Ylläpito ja peruskorjaukset Päällystys, rakenteenparantaminen ja tiemerkinnät Vuosittainen perinteinen päällystysurakka on valmistunut. Urakassa oli mukana ehdolliset kohteet ja joitakin lisätöitä. Indeksitilanne toteutui niin, että bitumista ja kaasusta maksettiin hyvitystä urakoitsijalle. Paikkausurakka toteutui alkuperäistä vuoden 2010 ohjelmaa laajempana. Tiemerkintöjen palvelusopimus jatkui sopimuksen mukaisesti. Runkokelirikko-ohjelma ja kuivatustyöt Alueurakoissa on tehty sopimusten mukaisessa laajuudessa kelirikko- ja kuivatustyöt. Erilliset runkokelirikkokorjaukset pyydettiin omana urakkana. Kustannustaso oli hivenen odotettua alhaisempi ja urakassa pystyttiin toteuttamaan myös kaikki ehdolliset kohteet sekä lisäkohteet. Sillankorjaus Siltojen korjaus ja uusinta 2010C urakka on vastaanotettu ehdollisine kohteineen. Muut ylläpidon urakat Reunapaalu-urakka oli lähellä kustannusarviota. Tievalaistuksen elohopealamppusaneerauksia jatkettiin 1-vuotisella urakalla. Viitoitusta ja opastusta uusittiin. Urakoiden myötä vaatimusten mukaisesti "opastus-information" -taulut korvattiin uusilla "i-tunnuksella" varustetulla opastustauluilla. Ylläpidon urakoiden yhteydessä Kainuussa tehtiin täristävää keskiviivaa noin 53 km. Keskitetyt korjausohjelmat Puuhuoltoon korvamerkitty teemarahoitus käytettiin kokonaisuudessaan tienpitoon. Tiestö- ja liikennetiedon ylläpito Liikennevirasto kilpailutti vuonna 2010 useita tiestö- ja liikennetiedon ylläpitoon liittyviä inventointeja. Työt etenivät alueella suunnitellusti. 2.3 Tienpidon investoinnit Omat alueelliset investoinnit Sotkamossa aloitettiin Mt. 899 Tikkalansalmen raittisillan jk+pp-tiehanke, joka on kaksivuotinen. Hankkeen tarjoukset ylittivät hieman (0,1 milj. ) kustannusarvion. Voittaneen NCC Roads Oy:n tekemä tarjous oli noin 1,3 milj. (alv 0 %). Vuonna 2009 aloitetuista elvytysrahoitteisista hankkeista on valmistuneet Ristijärven taajamajärjestelyt hanke sekä Tönölänsalmen silta ja kevyen liikenteen väylä-hanke. Kainuussa toteutettiin kolme tievalaistuksen rakentamis- tai jatkamiskohdetta. 2.4 Suunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu

10 Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta on käynnissä. 10 Valtatien 22 kehittäminen välillä Oulu-Kajaani -esiselvitystyö on käynnistynyt ja se valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Selvitys toimii päätöksenteon tukena päätettäessä maakuntakaavoituksesta. Työtä varten saatiin Kainuun kehittämisrahaan erillismäärärahaa Kainuun maakunta -kuntayhtymältä. Puuhuoltorahoituksen kohdentamiseen liittyen pidettiin helmikuussa kaksi palaveria (Kajaani ja Oulu) metsäsektorin edustajien kanssa. ELY -keskus teetti tarveselvityksen raakapuun välivarastointipaikoista. Selvityksen perusteella ei tullut selkeästi esille sellaisia tarpeita, joiden perusteella ELY -keskuksen tulisi olla aloitteellinen välivarastopaikkojen toteuttamisessa. ELY -keskus käynnisti yhdessä alueen kuntien kanssa Kainuun seudullisen palvelukohteiden opastussuunnitelman laatimisen esi- ja yleissuunnittelun. Suunnitelman valmistuttua syksyllä 2010 liikennemerkkitasoiset opastussuunnitelmat kattavat koko ELY -keskuksen vastuualueen. Liikenneturvallisuussuunnittelu Kainuun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat valmistuneet (9 kuntakohtaista suunnitelmaa sekä yhteenvetoraportti). Ennakkotietojen perusteella vuoden 2010 tieliikenneonnettomuuksissa POP ELYn alueella menehtyi yhteensä 28 henkilöä, joista 2 Kainuussa. Liikennekuolemien määrä puolittui Kainuussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta Pohjois-Pohjanmaalla säilyi edellisen vuoden tasolla. Tieliikenteessä loukkaantuneiden määrissä tilanne oli puolestaan päinvastainen: Pohjois-Pohjanmaan tieverkolla loukkaantuneiden määrä väheni ennakkotietojen perusteella vajaa 10 % kuin Kainuun tieverkolla määrä kasvoi liki 30 %. Tie- ja rakennussuunnittelu Tie- ja rakennussuunnittelut hankittiin uudella puitesopimuksella. Alkuvuodesta kilpailutettiin myös sekä uudet siltojen suunnittelun ja valvonnan että tievalaistussuunnittelun puitesopimukset. Kainuun alueella on valmistunut 12 tiesuunnitelmaa maanteiden lakkauttamiseksi, joista 11 on tehty hyväksymisesitys Liikennevirastoon. Suurten erikoiskuljetusten reittien ongelmien poistamissuunnitelman laatimista valtatiellä 28 Kokkola - Kajaani on jatkettu. Suunnitelman valmistuttua syksyllä 2010 POP ELYn vastuualueen kaikki tärkeimmät erikoiskuljetusreitit on läpikäyty vastaavantasoisin suunnitelmin. Toimenpiteitä ei ole Kainuussa toteutettu maastoon. Tiestö- ja liikennetiedot POP ELYn tierekisterin tila on suhteellisen hyvä, koska rekisterin päivitykseen ja korjaukseen on panostettu. 2.5 Liikenteen hallinta Entinen tiesääasemien ja LAM pisteiden huoltopalvelusopimus jatkui vielä yhden optiovuoden ajan. Vanhasta automaattisen nopeudenvalvontajärjestelmän huoltosopimuksessa oli meneillään optiovuosi. Keli- ja liikennekameroiden vuosihuollosta ja viankorjauspalveluista solmittiin uusi valtakunnallinen sopimus. Kitkaja lämpötila-antureiden verkostoa laajennettiin kahdessa kohteessa. Nopeusnäyttöjä puretaan suurten huoltokustannusten takia kahdesta kohteesta. Kaikki POP ELYn vastuualueen maanteillä olevat liikennevalot ovat etävalvottuja ja niitä voidaan

11 ohjelmoida etäyhteyden kautta. Kajaanissa valtatiellä 6 saneerattiin yksi liikennevaloliittymä Yksityistiet Kainuun hallintokokeilualueelle myönteisiä avustuspäätöksiä on tehty 23 parantamishankkeelle, joista perusmäärärahasta 8 kpl ja puuhuoltorahasta 15 kpl. Myönnetty omalla momentillaan oleva valtionavustus on yhteensä 0,750 milj., josta perusrahasta 0,300 milj. ja puuhuoltorahasta 0,450 milj.. Rahoitettu Kainuun kehittämisrahan ulkopuolelta. Puuhuoltorahahakemuksia tarvittaisiin merkittävästi lisää. Puuhuoltorahaa on tarjottu / myönnetty myös niille yksityisteille, jotka ovat hakeneet perusrahaa, mutta täyttävät puuhuoltorahan saamisen edellytykset. Valtakunnallisten tiedotteiden lisäksi POP ELY on erikseen tiedottanut avustusten hakemisesta kolmessa alueen valtalehdessä toukokuussa. 2.8 Palvelutaso asiakkaiden näkökulmasta Asiakkaat ovat tyytyväisiä POP ELYn päätieverkon palvelutasoon. Sujuvuusongelmia ilmenee myös kaupunkiseutujen sisääntuloteillä ruuhka-aikoina. Kainuun alueella joukkoliikenne tarjoaa välttämättömät koulu-, opiskelu- ja asiointiyhteydet. Kevyt liikenne on toimiva vaihtoehto lyhyehköillä, kaupunkiseutujen työmatkoilla. Koulujen läheisyyden kevyen liikenteen olosuhteet ovat harvoin niin hyvät, että ne mahdollistaisivat lasten turvallisen omatoimisen liikkumisen. Hyvin paljon koululaisia on kuljetusten piirissä vaarallisen koulu-matkan vuoksi. Kouluverkoston harveneminen on myös johtanut kuljetusten lisääntymiseen. Suurimpana kritiikkinä asiakkaat kokevat päätiestön ulkopuolisen tie-verkon ja siellä sorateiden kunnon. Puunkuljetusten kannalta suurin ongelma on keväinen kelirikkoaika. 3. Maa-alueiden hankinnat ja korvaukset MAANPA -palvelusopimus on voimassa vielä asti. Erillisellä momentilla olevaa arviomäärärahaa oli riittävästi käytössä. 5. ELY -keskuksen oma toiminta 5.1 Yleistä Sekä Liikennevastuualueen uusi organisaatio että sen johtoryhmän uusi työskentelymalli toimivat hyvin POP ELYssä. Pohjoisen alueen ELYillä (LAP, POP ja KAI) on TEM:n kanssa sovittuina toimintaa koskeva kehittämistavoite: "Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELYjen välinen yhteistyö". Tavoitteen toimenpiteillä kehitetään ja systematisoidaan ELY -keskusten välistä yhteistyötä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi, toimintatapojen kehittämiseksi, palveluiden saatavuuden turvaamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja niukkenevien henkilöstöresurssien kohdentamiseksi. Tavoitteen toteuttamisessa on päästy erinomaisesti liikkeelle ja lukuisia yhteistyökohteita on tunnistettu. Suunnitteluhankkeiden, investointien ja ylläpidon urakoiden suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen voidaan hoitaa pienillä omilla henkilöresursseilla ainoastaan hankintapalvelukonsultteja apuna käyttäen. Pienten suunnitteluhankkeiden hankinasta selvitään vastaavasti vain puitesopimusmenettelyn avulla. 5.2 Joukkoliikenne Teksti siirretty Kainuun kehittämisraharaportin kohtaan 3.

12 5.3 Viranomaispalvelut Aluehallintouudistuksen aiheuttamat muutokset hidastivat erityisesti tavaraliikennelupien käsittelyä vuoden alussa, mutta jo helmikuussa päästiin normaaliin käsittelyrytmiin. Varautumistoimintaa on organisoitu myös koko ELY- keskuksen tasolla osaksi normaalia toimintaa. 6 Talous Väylänpidon ohjelmoinnin tarkistukset Pääasiassa ylläpidon urakoissa keväällä saadut kustannussäästöt mahdollistivat ylläpidon ohjelmissa tehtävien tienpitotoimien lisäämisen. Maltillinen indeksikehitys hoito- ja bitumi-indekseissä lisäsivät saldon määrää. Vanha 2009 momentti käytettiin loppuun kesän aikana päällystetöiden yhteydessä. Laadittuun tulossopimuksen aikaiseen vuosibudjettiin verrattuna määrärahan käytön painotuksissa ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Suunnitteluun on satsattu hiukan ennakkoon ajateltua enemmän. Oulujärven maisematien suunnittelutyöhön osoitetut erillismäärärahat on sidottu tarkoitukseensa. Puuhuollonteemaohjelmaa toteutettiin suunnitellusti täysimääräisenä. Valtakunnallinen tievalaistuksen elohopealamppujen poistamistyö on saatu käyntiin. Talvivaaran kaivostiehen liittyvän valtuuden ensimmäinen erä maksettiin kaivosyhtiölle. Kainuussa POP ELYllä ei MYAK -kehystä EAKR -hanketoimintaan. Kivimäen tien työllisyysperusteinen hanke ei edennyt. Tienpidon osalta saldoa jäi edullisten urakkahintojen ja edullisen indeksikehityksen ansiosta lopulta jopa n. 2,950 milj. (sis.alv 23 %). Jatkuviin investointeihin tästä on sidottu vuonna 2011 n. 1,3 milj., jossa on mukana n. 0,250 milj. vuodelta 2010 siirtyneitä urakoissa pidätettyjä maksueriä. Joukkoliikenteen palvelujen oston saldo n lisättynä Kainuun kehittämisrahan kokonaissaldoksi jää POP ELYn osalta n. 3,120 milj Esitykset määrärahojen lisäyksistä POP ELYn Kainuun maakunta -kuntayhtymälle tekemä esitys Kainuun kehittämisrahan tienpidon määrärahan korottamisesta eurolla heinäkuun alun jälkeen tulleen ALV -muutoksen perusteella toteutui esityksen mukaisena lisämäärärahana vuoden lopulla. 7. Yhteenveto keskeisistä havainnoista Toimintakatsauksen tekstissä on lihavoituna esitetty ne keskeiset kohdat toiminnassa, joilla saattaa olla myös omaa aluetta laajempaa merkitystä. Merkittäviä havaintoja löytyy tekstistä seuraavilta sivuilta: - s. 7 tulostavoiteyhteenveto - s. 10 organisoinnin onnistuminen - s. 10 toiminnan kehittämistavoite - s. 10 pienten omien henkilöresurssien toimintamalli - s. 10 ohjelmoinnin tarkistukset - s. 11 Kainuun kehittämisrahan tienpidon saldo - s. 11 Kainuun kehittämisrahan ALV-korotusesitys

13 13

14 14

15 15

16 16