RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA 2009

Transkriptio

1 1 MH II Erillinen liite 1 kohta 3 RAPORTTI KAINUUN KEHITTÄMISRAHAN TOTEUTUMISESTA VUODELTA ) alueiden kehittämislain (602/2002) 6 :n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen tukemiseen; KAINUUN MAAKUNTA, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht , josta Paltamon työllisyyskokeiluun Tarkoituksena oli uuden maakuntaohjelman mukaisesti innovaatioketjujen toiminnan kehittäminen siten, että ketjut palvelevat aiempaa paremmin kainuulaisia yrityksiä. Tähän toimintaan kohdistui eniten rahoitusta. Maakuntaohjelman avainalojen kehittämistä jatkettiin, niin että yrityksille löydetään uusia toimintamahdollisuuksia ja että yritysverkostot kykenevät entistä laajemmin toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. Palveluyrittäjyyden kehittämisen esiselvitys valmistui vuoden lopussa. Elinympäristön aivan uudenlaisen kehittämisen merkitys korostui, kun Paltamon työllisyyskokeilu pääsi käyntiin vuoden 2009 tammikuussa. Hankkeen toteuttamista varten Paltamon työvoimayhdistys ry palkkasi kymmenen henkilöä ja muita työsopimuksia hankkeessa solmittiin vuoden aikana 176 kpl, joista vuoden 2009 lopussa oli voimassa 162 kpl. Työntekijöistä alle 25-vuotiaita oli vuoden vaihteessa 27 ja vuotiaita 98 sekä yli 50-vuotiaita 51. Miehiä oli 92 ja naisia 82. Paltamon kuntaan oli jatkosijoitettuna 20 työntekijää ja eri järjestöihin 12 työntekijää. Osa työntekijöistä teki keikkaluonteisesti töitä Työvoimatalon ulkopuolelle. Hankkeessa tehtiin työntekijöiden kanssa myös heidän elämäntilanteensa kartoituksia, selvitettiin työllistymisen ja koulutuksen polkuja sekä koulutustarpeita. Lisäksi hankkeessa tehtiin kuntoutustarvekartoituksia, käytiin yksilöllisiä tukikeskusteluja sekä siirtymäkeskusteluja työnhakuklubilta Työvoimataloon siirryttäessä. Työvoimatalossa on mm tekstiilipaja ja myymälä, leipomo ja ruokala, kierrätyskeskus, puutyöpaja sekä tilat alihankintatöiden tekemistä varten. Hankkeessa on tehty lisäksi päihdeohjelma. Rahoitusta käytettiin lisäksi muuhun aluekehityslain mukaiseen omaehtoiseen uutta luovaan kehittämistoimintaan sekä esiselvitystyyppisten hankkeiden rahoittamiseen lähinnä metsäalan ja matkailun kehittämiseksi. Vapaa kehittämisraha on välttämätöntä nopeasti tarjoutuvia uusia tilaisuuksia varten. Rahoitettavia erillisiä ohjelmia on ollut edelleen kaksi, osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma. Esimerkkeinä yli euron hankkeet vuonna 2009 rahoitetuista ja varaukset vuodelle 2010 Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoittamista hankkeista: Hankkeen nimi Kainuun kehittämisraha 2009 Kainuun kehittämisraha 2010 Kainuun kehit- tämisraha yht. Paltamon Työtä Kaikille hanke Measurepolis mittaustekniikan tutkimustoiminnan kehittämisohjelma

2 2 Ajoneuvotietojärjestelmät (ATJ) kehittämisohjelma Kainuun kivi ja kaivannaisteollisuuden teemaohjelma Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneu vontamalli NetinPro (metallialan kehittäminen) Senioripolis koordinaatio -hanke Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Measurepolis -mitt austekniiikan osaamiskeskus Kylätalo eläväks i Prima Network Asiantuntijapalvelut yritysten kehitys- ja investointihankkeille Vuonna 2009 sidottiin yhteensä Kainuun kehittämisrahaa hankkeisiin ja varauduttiin rahoittamaan seuraavalle vuodelle 2010 yht ) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 :n mukaiseen valtiontukeen; KAINUUN METSÄKESKUS, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht mom (metsäluonnon hoidon edistäminen) Tämän momentin varoista hallintokokeilun piiriin kuuluu Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996, muut. 1286/1997) 19 :ssä tarkoitettu metsätalouden ympäristötuki. Tällä tuella voidaan korvata yksityiselle metsänomistajalle ne vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat joko metsälain 10 3 momentin tarkoittaman velvoitteen täyttämisestä tai siitä, että metsien hoidossa otetaan huomioon metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen laajemmin kuin mitä metsälaissa säädetään metsänomistajan velvollisuudeksi. Kainuun metsäkeskus käytti metsätalouden ympäristötukimäärärahan ja edellisvuodelta siirtyneet varat 393,05 seuraavasti: Ympäristötukisopimuksia tehtiin 37. Niiden yhteispinta-ala oli 208 ha ja puuston määrä m 3 (68 m 3 /ha). Elinympäristökuvioita oli 204 kpl, jotka sisälsivät eri tyyppisiä arvokkaita elinympäristöjä 30. Ympäristötukea ja sopimuksiin liittyviä arviointikuluja maksettiin ,04, josta vuodelta 2008 siirtyneitä10 kpl, ,04. Vuodelle 2010 siirtyi 970,01. Maksamatta jäi 4 kpl, Monimuotoisuus- ja hakkuuarvoiltaan merkittävimmät elinympäristöryhmät olivat pienvesien lähiympäristöt, rehevät suot ja lehdot. Ympäristötukikohteiden rajauksessa pyrittiin arvokkaisiin kokonaisuuksiin, mitä ilmentää kohteen keskikoko, lähes 6 hehtaaria.

3 Ympäristötuki on hyvin toimiva menettely metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Ympäristötuen kysyntä ja metsänomistajien halukkuus arvokohteiden säilyttämiseen metsälain vaatimuksia laajemmin on kasvanut. Kasvaneeseen kysyntään voidaan vastata Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman Metson tuomilla lisävaroilla. 3 OULUN LÄÄNINHALLITUS, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht ) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisiin liikenteen ostoihin; Tavoitteet Kainuussa joukkoliikenteen ostorahoituksella on tavoitteena turvata kuntien välillä riittävät työ-, opiskelu- ja liityntämatkojen tarpeita palvelevat yhteydet ja asiointimahdollisuudet kuntakeskuksista ja merkittävimmistä taajamista Kajaaniin. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelmassa. Kainuun joukkoliikenteelle määritellyt tavoitteet ovat liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemän julkisen liikenteen peruspalvelutason mukaiset. Toteutumisarvio: Tavoitteen mukainen joukkoliikenteen palvelutaso on voitu vuonna 2009 turvata joukkoliikenteen ostorahoituksella. Ostorahoituksen käyttö vuonna 2009 oli milj. euroa. Vuodelle 2010 jää siirtyvää määrärahaa euroa. Ostoliikenteen määrä oli n. 1,5 milj.km/vuosi. Matkustajamäärä ostoliikenteessä oli noin Kesäkuun alusta yritykset hakivat lakkautettavaksi ja supistettavaksi liikenteitään yhteensä n km/vuosi. Esitykset käsiteltiin Kainuun henkilökuljetusten työryhmässä. Lakkautukset kohdistuivat lähinnä Kajaani-Kuusamo välin yhteyksiin ja niille katsottiin olevan korvaavia yhteyksiä eivätkä ne näin ollen johtaneet lisäostoihin. Sotkamo-Kajaani lentokenttäyhteys on hankittu ostorahoituksella elokuun alusta alkaen. Toukokuun lopussa päättyvistä seitsemästä ostosopimuksesta viisi uusittiin, kaksi sopimusta siirtyi kuntien vastuulle (Kajaani, Suomussalmi). Kainuun runkoliikenteen kehittämissuunnitelma päivitettiin ajalle

4 4 KAINUUN TE-KESKUS 4) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/1981) mukaiseen kuljetustukeen; 5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) 2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yritystukiin; 6) julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaisiin koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen; 7) eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin; Kainuun kehittämisrahan käyttö vuoden 2009 aikana (Lähde: Kainuun TE-keskuksen kassaraportti) Budjettivuosien määrärahojen maksatukset TE-keskuksesta vuoden 2009 aikana Määrärahan budjettivuosi yhteensä 4. Alueellinen kuljetustuki 5. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 6. Koulutushankinnat ja palkkatukityöllistäminen Ammatillinen työvoimakoulutus Valmentava työvoimakoulutus Työllistäminen valtionhallintoon Muut menot Palkkatuki kunnille ja kuntayhtymille Muu työllistämistuki yksityissektorille Starttiraha Investoinnit, työllisyystyöohjelma ja työllisyyspoliittinen avustus Työllisyysperusteinen investointiavustus Työllisyystyöohjelma Työvoimapoliittinen avustus Yhteensä Kohta 4. Alueellinen kuljetustuki, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht rahan käyttö: Tehty 43 tukipäätöstä 27 eri yritykselle Tukea on maksettu yhteensä M. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Kuljetustukea on maksettu Lapin, Poh-

5 jois-pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa sekä eräillä saaristoalueilla sijaitsevien pk-yritysten valmistamien tuotteiden valmistuspaikalta alkavista kuljetuksista Suomen alueella tapahtuvan kuljetuksen osalta. Kuljetustukea haetaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvassa haussa. Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla alueellista kuljetustukijärjestelmää jatkettiin vuoden 2013 loppuun asti. Asetus koskee ja sen jälkeen tapahtuneita kuljetuksia. Asetuksen valmistelutyön vuoksi vuonna 2009 maksettiin poikkeuksellisesti koko vuoden 2008 kuljetustuki. Vuoden 2008 kuljetuksista maksettiin vuonna 2009 tukea euroa ja vuoden 2009 kuljetuksista (ajalta ) maksettiin vuonna 2009 tukea euroa. Uudistuksina tukialuetta laajennettiin koskemaan koko kansallista kehitysalueen ensimmäistä tukialuetta (ei muutoksia Kainuussa). Lisäksi kuljetustuen piiriin sisällytettiin maataloustuotteiden ensiasteen jalosteet ja kalanjalosteet 5 Kohta 5. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009: euroa ja vuodelta 2008 säästynyttä rahaa euroa ja vuodelta 2008 säästynyttä äkillisen rakennemuutoksen rahaa euroa eli yhteensä rahan käyttö: Tehty 32 päätöstä, uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 140 kpl Määrärahoja sidottiin yhteensä milj. Yrityksen kehittämisavustus/äkillinen rakennemuutos: 10 päätöstä euroa Yrityksen kehittämisavustus/yritystuet: 1 päätös Yrityksen kehittämisavustus/kyläkaupat: 0 päätös 0 Yrityksen kehittämisavustus/yksinyrittäjän tuki: 20 päätöstä euroa Yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustus: 1 päätös Kainuun kehittämisrahalla rahoitettiin hankkeita, joihin on käytettävä kansallista rahoitusta tai jotka tehtiin nk. äkillisen rakennemuutoksen rahasta. Kohta 6. Koulutushankinnat ja työllistämistuki, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht Työvoiman tarjonta on supistunut viime vuosina väestön vähenemisen ja väestörakenteen muutosten vuoksi. Vuonna 2009 työvoiman kysyntä hiipui talouden taantuman takia ja työttömyys kohosi. Työttömyys pysytteli keskimäärin 12 % edellisvuotta korkeammalla. Vuoden lopussa työttömyys oli kuitenkin jälleen likipitäen edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2009 palkkatuella (pl. ESR) työllistettiin keskimäärin (1 394 vuonna 2008) henkilöä kuukaudessa, mistä starttirahan osuus oli keskimäärin 121 (72) henkilöä kuukaudessa. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa oli keskimäärin 787 (703) henkilöä kuukaudessa, josta valmentavan työvoimakou-

6 lutuksen osuus oli keskimäärin 165 (249) henkilöä kuukaudessa. Työvoimapolitiikan aktiivitoimien määrällistä painotusta on siirretty työllistämistuki- ja muista työllistämistoimenpiteistä työvoiman koulutukseen ja siinä valmentavasta työvoimakoulutuksesta ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Työvoimapolitiikan tuloksellisesta toimeenpanosta johtuen vaikeasti työllistyvien määrä väheni 188 henkeä (6 %). Työttömyyden kohotessa työttömyysjaksot pitkittyivät ja virta yli 3 kk työttömyyteen kasvoi. Työpaikat täyttyivät kuitenkin selvästi edellisvuosia nopeammin. Työttömien osaamistason parantamiseksi työvoimakoulutuksen volyymia kohotettiin selvästi ja koulutuksen osuvuutta työmarkkinoiden tarpeeseen parannettiin. Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus työttömien työllistymiseen oli hyvä (36,3 %), jopa parempi kuin maassa keskimäärin (42,2 %). Sen sijaan palkkatuetun työn vaikuttavuus jäi vaikeammassa työllisyystilanteessa edellisvuosia heikommaksi. 6 Kainuun TE-keskuksen tulostavoitteet (TE-toimistojen tulospalkkaustavoitteet) Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Tavoite Tulos Vertailuvuodet Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto, keskimäärin vrk Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus 22,0 % 18,0 % 18,6 % 17,9 % 22,6 % Virta yli 3 kk työttömyyteen enintään, % 34,0 % 31,0 % 24,8 % 25,3 % 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 30,0 % 36,3 % 29,6 % 31,4 % 39,3 % 3 kk palkkatuen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään, % 54,0 % 56,2 % 55,1 % 53,6 % 57,8 % Vaikeasti työllistyvien määrä enintään, hlöä Kohta 7. Investoinnit, työllisyysohjelma, työllisyyspoliittinen avustus Vuonna 2009 tehtiin työllisyystyöohjelmasta määrärahanosoituspäätöksiä :n edestä yhteensä kolmeen luontomatkailun ohjelmapalveluja tukeviin reitti- ja palveluvarustuskohteeseen. Työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettiin :lla yhteensä yhdeksän hanketta, joiden toiminta kohdistui pitkäaikaistyöttömiin tai muutoin vaikeasti työllistyviin. Hankkeilla järjestettiin palkkatuettua työtä, työharjoittelua, työelämävalmennusta ja työkokeilua 490 henkilölle yhteensä 141 henkilötyövuoden verran.

7 7 KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUS, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht (8) valtioneuvoston päätöksen ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin avustuksiin; ei käytössä) 9) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 3 :n mukaisiin avustuksiin; 10) ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 11 :n mukaisiin valtion vesihuoltotöihin; Ympäristökeskuksen hankkeet ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, kulttuuriperintöä ja luonnonsuojelua sekä ympäristönsuojelua vaalivia, ihmistoiminnasta aiheutuneita haittoja vähentäviä ja/tai luonnon virkistyskäyttöä edistäviä sekä vesihuoltohankkeita. 9. Vesihuolto; määräraha TAVOITE 2009: Vuodelle 2009 on tavoitteena aikaansaada maaseudulle yhteinen vedenhankinta 50 taloudelle ja yhteinen viemäröinti 150 kiinteistölle. Vuonna 2004 voimaan tullut haja-asutusalueen jätevesiasetus on vauhdittanut taajamien lievealueiden ja kylien viemäröintihankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Vuodelle 2009 on valmistelu vesihuolto-osuuskuntien isohkoja, rahoituskelpoisia vedenhankintaja viemäröintihankkeita, joita ovat mm. Riekinrannan vesihuolto-osuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke (Sotkamo), Naapurinvaaran vesiosuuskunnan viemäröintihanke (Sotkamo), Juuvinmäen vesiosuuskunnan viemäröintihanke (Sotkamo), Kuninkaanniemen vesihuolto-osuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke (Kajaani), Laherman alueen vesijohto- ja viemäröintihanke (Suomussalmi) ja Karjokankaan vesijohto- ja viemäröintihanke (Hyrynsalmi). Lisäksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen voimaantulon myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien uusiminen haja-asutusalueella on lisääntynyt ja niiden tukemiseen käytetään Kainuun kehittämisrahaa. TOTEUTUMA 2009: Tavoitteet, jotka vuodelle 2009 asetettiin, ovat toteutuneet. Kainuun kehittämisrahaa osoitettiin vesihuoltoavustuksiin , josta osa oli edellisen vuoden saldoja. Lisäksi vesihuoltoon saatiin EAKR-rahoitusta yhteensä Kainuun kehittämisrahalla sekä EAKR-rahoituksella on saatu 111 kiinteistöä yhteisen vedenhankinnan + jätevesiviemäröinnin sekä 166 kiinteistöä yhteisen jätevesiviemäröinnin piiriin (yhteensä 276 kiinteistöä jätevesiviemäröinnin piiriin). Rahoitettuja hankkeita olivat Naapurinvaaran, Juuvinmäen ja Haapalanlahden vesiosuuskuntien viemäröintihankkeet sekä Riekinrannan vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke Sotkamossa, Kuninkaanniemen viemäriosuuskunnan viemäröintihanke ja Kajaanin Rehjan vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäröintihanke Kajaanissa, Suomussalmen kunnan vesihuoltohankkeet Lahermassa ja Juntusrannassa sekä Ristijärven kunnan viemäröintihanke vt 5:n varrella. Karjokankaan viemäröintihanke Hyrynsalmella toteutetaan vuonna Viemäriverkostoa rakennettiin yhteensä noin 68 km ja vesijohtoverkostoa

8 8 noin 26 km. Lisäksi avustettiin 20 kiinteistökohtaista viemäröintihanketta harvaan asutuilla haja-asutusalueilla. 10. Ympäristötyöt ja pilaantuneet maa-alueet; määräraha TAVOITE 2009: Tavoitteena vuodelle 2009 on toteuttaa pienehköjä, yleishyödyllisiä hankkeita, joiden tavoitteena on luontoon aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ympäristön sekä vesistön kunnostaminen sekä luonnon virkistyskäyttöedellytysten parantaminen. Lisäksi tavoitteena on selvittää pilaantuneita maa-alueita ja jatka sisävesien syvyyskartoitusta. Myös ympäristökeskuksen velvoitteita kuten hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoa ja ympäristön tilan seurantaa rahoitetaan tästä kokonaisuudesta aikaisempien vuosien tapaan. Jättiputkihankkeen tavoitteena on jatkaa jättiputken torjuntatyötä tunnetuilla esiintymillä ja aloittaa torjunta aiemmin tuntemattomilla esiintymillä kattavasti koko Kainuun alueella. Alustavia kohteita vuodelle 2009: Oulujärven lintuluotojen kunnostus Natura 2000-verkoston hoidon ja käytön suunnittelu ja toteutus Jokihelmisimpukkavesistöjen kartoitus Vesistökunnostukset ja suunnittelu (Sotkamo, Kajaani, Suomussalmi, Kuhmo, Puolanka, Paltamo) Työllistämishankkeiden oheisrahoitus Pilaantuneiden maa-alueiden selvitykset ja suunnittelu (Kajaani, Paltamo, Hyrynsalmi, Puolanka) Jättiputken kartoitus- ja torjuntahanke Hydrologisen havaintoverkon kunnossapito Sisävesien syvyyskartoitus Kunnostuskohteiden seuranta TOTEUTUMA 2009: Tavoitteet vuodelle 2009 ovat pääosin toteutuneet. Kainuun kehittämisrahaa käytettiin hydrologisen havaintoverkon kunnossapitoon, vesistöjen kunnostusten toteutukseen (mm. Iso- ja Pieni Parvajärvi Suomussalmella, Tervapuron ja Koulunlammen kunnostukset Paltamossa ja Sotkamojärven kunnostus Sotkamossa sekä Sotkamojärven vene- ja uimarannan rakentaminen) ja työllisyyshankkeiden suunnitteluun sekä oheisrahoitukseen. Kainuun ympäristökeskus teki pima-tutkimuksia kahdella kohteella ja toteutti valtion jätehuoltotyönä Vuokatin ampumarata-alueen pima-kunnostuksen. Lisäksi rahoitusta käytettiin jättiputkien hävittämiseen Kainuun alueella. Lisäksi Kainuun vaarajaksolla sijaitsevien suojelukohteiden suunnitteluhanke käynnistyi. Suunnittelua ja hoidon tarvetta käytiin läpi 15 kohteella, joista hoitosuunnitelmia on tehty kuudelle yksityiselle luonnonsuojelualueelle ja yhdelle Metsähallituksen omistamalla lehtojen suojelukohteelle. Hanke jatkuu vielä

9 vuonna Kainuun hydrologista havaintoverkkoa kunnossapidettiin ja automatisoitiin (kaksi vedenkorkeus-asemaa ja yksi lämpötilanmittaus) ja Kainuun järvien syvyyskartoitusta jatkettiin. Kellokanervan esiintymispaikan ennallistamis- ja hoitosuunnitelman mukaiset työt toteutettiin Kuhmossa. Kehittämisrahaa käytettiin kuntien kanssa tehtävien ympäristönhoitotöiden (YTY-töiden) oheisrahoitukseen. Jokihelmisimpukkavesistöjen kartoitus ja Oulujärven lintuluotojen kunnostus eivät käynnistyneet. 9 11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen. OULUN TIEPIIRI, käytettävissä Kainuun kehittämisrahaa vuonna 2009 yht Tienpito Oulun tiepiirin toiminta on Kainuun maakuntakokeilualueella tienpitotoimien osalta noudatellut hyvin sekä valtakunnallisia että piirin toiminta- ja taloussuunnitelman linjauksia. 1.1 Hoito ja käyttö Alueurakat Kainuun alueella ei tänä vuonna ollut alueurakoita kilpailussa. Vuonna 2010 tullaan Kainuussa kilpailuttamaan yksi alueurakkaa, (Puolanka (5-vuotinen). Kilpailuttamisen valmistelutyö on jo käynnistetty. Indeksien kehitys on ollut vähäistä ja osin jopa negatiivista kehitystä. Indekseihin budjettiin varattua rahoitusta säästyi muuhun käyttöön. Muut hoitotuotteen työt Tievalaistuksen ja pumppaamoiden hoidosta on Kainuussakin käynnissä monivuotinen palvelusopimus. Alueurakan ulkopuolisia töitä on tilattu normaalit määrät. Uusi liikennevalojen hoidon palvelusopimus kilpailutettiin vuoden 2009 lopulla yhdessä Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien kanssa. Urakkaa varten saatiin kolme tarjousta. Erityisesti Kajaanin alueurakan yhteydessä tehtiin myös kaiteiden parantamisia (nosto ja tukien vaihto) ja uusittiin kaiteita. Talven luonne Talvi oli kohtuullisen normaali Oulun tiepiirissä Kauden lopputalvi oli normaali talvea ja selkeä talvijakso jatkui huhtikuulle saakka. Talvea helpottivat kevään vähäiset lumisateet. Kelit näkyivät kohtuullisen normaalina suolan ja hiekan käyttönä lukuun ottamatta Kajaanin alueurakkaa. Tienkäyttäjien tyytyväisyys nousi hivenen talven johdosta useimmilla urakka-alueilla. Lokamarraskuussa urakoitsija joutui panostamaan liukkauden torjuntaan lauhan ja kostean kelin johdosta. Joulukuussa (kausi ) alkoi selkeä pakkasjakso, joka helpotti urakointia liukkauden torjunnan ja lumenaurauksen osalta. Kelirikko Kainuussa Talvivaaran kaivosalueelle johtavalla tiestön raskas liikenne on vähentynyt selvästi rakentamisen aikaisen liikenteen vähennyttyä. Liikenteen johdosta päällystetyn tien kunto on kuitenkin heikentynyt joiltakin osin maantiellä 870. Kevään ja alkukesän kohtuullisen kuivajakso mahdollisti, että raskaan lii-

10 kenteen liikennöintiä ei jouduttu rajoittamaan. Tehostettua hoitoa ja rakenteenparantamista jouduttiin tekemään ainoastaan päällystetylle tiestölle. Kulku kaivokselle kyettiin tienpitotoimin turvaamaan. Syksyllä kaivokselle johtavalla päällystetyllä tiellä oli reikiintymis- ja painumisongelmia, jotka korjasi Kaivosyhtiö. Toimintalinjamuutokset Valtatiellä 5 välillä Mainua Rytivaara toteutettiin talvihoitoluokan korottaminen I - hoitoluokkaan. Valtakunnallisten toimintalinjamuutosten kustannusvaikutukset ilman indeksikorjauksia ovat vuositasolla Kainuussa n Muutokset joudutaan rahoittamaan peruskehyksestä. Hoidon bonukset ja sakot Hoidon bonuksia tuli maksuun Puolangan ja Kuhmon alueurakoissa. Sanktiota annettiin tiepiirissä hoidon alueurakoissa normaaliin tapaan vain muutamia vuoden aikana. Suolabonusten ja talvikaavojen johdosta tiepiiri maksoi n euroa, jotka kohdistui Kainuun alueelle (Kajaanin alueurakka). 1.2 Ylläpito ja peruskorjaukset Päällystys, rakenteenparantaminen ja tiemerkinnät Perinteinen päällystysurakka toteutettiin sovitussa laajuudessa sisältäen ehdolliset kohteet. Parantamisohjelmaan sisältyi kolme merkittävää päätiestön leventämiskohdetta; Vt. 22 välillä Paltamo - Kontiomäki n. 13 km, kt 89 välillä vt. 5 - Härmänmäki n. 6 km ja kt. 89 Tuomaanvaaran kohdalla n. 7 km. Runkokelirikko-ohjelma ja kuivatustyöt Runkokelirikkokorjaukset pyydettiin yhtenä erillisenä urakkana (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa). Kustannustaso n euroa oli hivenen odotettua alhaisempi ja urakassa pystyttiin toteuttamaan myös kaikki ehdolliset kohteet. Kuivatustöitä tehdään alueurakoissa normaalit määrät. Sillankorjaus Vuonna 2009 kilpailutettiin yksi uusi ST-tyyppinen (suunnittele ja toteuta) sillankorjausurakka. Vuoden 2010 siltaurakan kilpailutus on käynnissä. Muut ylläpidon urakat Tiemerkintöjen palvelusopimuksessa tehtiin sovitut täristävät merkinnät. Viitoitusurakkaan saatiin normaalista poiketen useita tarjouksia. Urakkatarjoukset alittivat kustannusarviot. Pieniä liikenneturvallisuustoimia ja reunapaalutöitä ei tehty Kainuussa vuonna Liikennevalojen saneerausurakoihin sisältyi Kajaanissa kahden risteyksen kojeet ja opastimet ja Sotkamossa kolmen risteyksen opastimet. Hankkeiden kustannusarviot alittuivat selvästi. Keskitetyt korjausohjelmat Tiepiiri käytti vuonna 2009 kaikkiaan puuhuoltoon Kainuussa , jakautuen päällystetyille teille , sorateille ja siltoihin Tiestö- ja liikennetiedon hankinta Toiminta oli budjetin mukaista. 10

11 Perustienpidon investoinnit Yleistä Vuonna 2009 kilpailutettiin 4 urakkaa Kainuussa. Tarjouksia saatiin mukavasti. Omat alueelliset investoinnit Kainuun kehittämisrahalla aloitettiin Kainuussa seuraavat urakat: - Vt. 5 Ristijärven liikennejärjestelyt - Mt. 870 Viinamäki - Pirttimäki, Sotkamo - Mt. 891 Hyrynsalmen taajamajärjestelyt, osa II - Mt. 912 Tönölänsalmen jk+pp-tie ja siltalevennys, Kuhmo Ristijärven liikennejärjestelyt -hanke lähti myös käyntiin elvytysohjelman kautta. Yksivuotiseksi kaavaillun hankkeen päällystäminen ja viimeistelytyöt jäivät suunnittelusta poiketen talvisten olosuhteiden vuoksi vuodelle Viinamäki - Pirttimäki -hankkeeseen saatiin rahoitusta Kainuun rakennemuutoksen pehmentämisen perusteella. Hanke valmistui yksivuotisena aikataulussa. Hyrynsalmen elvytyshanke valmistui pieniä viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Tönölänsalmen elvytysohjelmaan kuulunut ST-urakka on kaksivuotinen ja valmistuu Kilpailutuksen voittanut tarjous ylitti n eurolla (alv 0 %) oli n.16 %:lla tiepiirin kustannusarvion. Hanke etenee aikataulussaan ja on tällä hetkellä talvitauolla. Tönölänsalmen urakkaa lukuun ottamatta, muiden urakoiden tarjoushinnat lisätyövarauksineen ja hankintapalvelukuluineen olivat lähellä ennakoitua ja ne mahtuivat elvytysrahoituksen raameihin. Näiden hankkeiden lisäksi kilpailutetun valaistuksen investointihankkeen, Tievalourakka 2009, tarjoushinta alitti hivenen kustannusarvion. TE -hankkeet Tiepiiri oli Kainuussa tehnyt työllisyysohjelmaesityksen mt Kivimäki parantamisesta ja päällystämisestä. Rahoitusesitys koski suunnittelua ja rakentamista kaksivuotisena hankkeena. Tiesuunnitelma rakennussuunnitelmatarkkuudella valmistuu alkuvuodesta Suunnittelu jouduttiin lopulta rahoittamaan Kainuun kehittämisrahasta, koska rahoituspäätöstä ei saatu. Hankkeen toteuttaminen jää odottamaan asian kehittymistä. 1.4 Kehittämishankkeet Kainuussa ei ole käynnissä ns. isoja kehittämishankkeita. 1.5 Suunnittelu Esisuunnittelu Tiepiiri käynnisti yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakuntien kanssa maakuntien yhteisen liikennestrategian ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisen. Paljakan Ukko-

12 12 hallan sekä Rokuan Oulujärven alueiden opastussuunnitelmat on saatettu päätökseen. Valtatien 22 varareittisuunnitelma on valmistunut. Tiepiiri valmisteli vt. 22 Oulu Kajaani yhteysvälin kehittämisen esiselvityksen kilpailutusta. Selvityksen tarkoituksena on muodostaa käsitys valtatien tavoitetilasta ja jatkosuunnittelutarpeista mahdollisen vaihemaakuntakaavan laatimisen pohjaksi. Puuhuoltorahoituksen kohdentamisessa pääpaino vuonna 2009 oli päällystettyjen teiden korjaamisessa. Linjauksen perusteena oli kevään 2008 sorateiden kelirikkoinventoinnin epäonnistuminen, joten tiepiirillä ei ollut riittävää tietopohjaa suunnata sorateiden kunnostuksia tarpeellisille ja oikeille kohteille. Sorateiden korjauksiin panostetaan viimeistään vuonna Puuhuoltokohteiden valinta on tehty metsäalan toimijoiden kanssa yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta. Liikenneonnettomuusrekisteritietojen perusteella Kainuun liikenneonnettomuudet vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tieliikennekuolemia sattui viime vuonna 4 kpl kun se on keskimäärin ollut 10 kpl. Myös henkilövahinkoihin johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrässä saavutettiin reilun 30 % vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna. Kainuun tiestön hirvikolaririski oli puolestaan muuta tiepiiriä suurempi. Liikenneturvallisuuden parantaminen vaatii myös muita kuin liikenneympäristöön kohdistuvia toimia, koska yli puolet liikenneonnettomuuksista johtuu sääntöjen noudattamattomuudesta. Tiepiiri on panostanut liikenneturvallisuuden sidosryhmäyhteistyöhön monella tasolla. Vuoden lopussa valmistui koko Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys. Suunnitelma käsittää kuntakohtaiset raportit sekä yhteisen tiivistetyn koko maakunnan raportin toimenpideohjelmineen. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan Kainuun maakunnan liikennekasvatustyön nykytila, liikennekasvatustyön organisointi ja kehittämispolku sekä eri hallintokunnille suunnatut liikenneturvallisuustyön tavoitteet. Kainuussa kuntien osallistuminen liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittämiseen sekä liikenneturvallisuustyöhön on ollut keskimääräistä aktiivisempaa. Tie- ja rakennussuunnittelu Mahdollisten tulevien erilaisten elvytyspakettien suunnitelmavalmiuden saavuttamiseksi on keväällä tilattu lukuisia maastomalleja kaikilta kolmelta puitesopimuskumppanilta. Tiepiirissä käynnistettiin useita uusia suunnitteluhankkeita mahdollisten tulevien erityyppisten elvytyspakettien suunnitelmavalmiuden säilyttämiseksi. Kainuun isoin käynnistetty suunnitteluhanke oli mt. 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt. Hankkeen tiesuunnitelma valmistuu tammikuussa 2010 ja rakennussuunnitelma maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Tiepiiri käynnisti suunnitelman erikoiskuljetusten kulkurajoitteiden poistamiseksi valtatieltä 28 Kainuussa sekä valtatieltä 5 välillä Pohjois-Savon maakunnan raja Kontiomäki. Suunnitelma käsittää myös erikoiskuljetusten käyttämän maantieverkon Kajaanin kaupungin kohdalla.

13 Tiesuunnitelmien laatiminen maanteiden lakkauttamiseksi Kainuun hallintokokeilualueella on asian maakuntavaltuustolle informoinnin jälkeen käynnistynyt loppuvuodesta 10 maantien tai maantien loppuosan osalta. Kainuussa on teetetty vuoden 2009 aikana siltojen erikoistarkastuksia ja tehty korjaussuunnitelmia kahdelle suurelle sillalle. Tiepiiri laati useita suunnitelmia tievalaistuksen jatkamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Suunnitelmien pääpaino oli Kainuussa. 1.6 Liikenteen operatiivinen ohjaus Liikenteen operatiivisen ohjauksen työt on toteutettu kesäkuun raportin mukaisesti. Työt ovat toteutuneet hyvin sopimusten mukaisesti. Vuonna 2009 on rakennettu Kainuun hallintokokeilualueelle yksi uusi tiesääasema (Kokkosuo) sekä yksi uusi kamerapiste (Juurikkala). Lisäksi yksi Milos - tiesääasema päivitetään Rosa -asemiksi (Tervasalmi). Laitteiden hallinta- ja valvontapalvelu on siirtynyt TeliaSoneralle ja Sygatelle ja TVT -verkko on eriytetty hallinnollisesta tietoliikenneverkosta. Toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen tiepiiri. Toiminnassa on ollut toimijan sekä vastuu tiepiirin suunnalla jonkun verran laatupuutteita. Näistä on reklamoitu vastuussa olevaa tiepiiriä. 1.7 Maa-alueiden hoito ja hankinta Siistimistoimenpiteitä tehtiin yhdellä alueella Hyrynsalmen Hautakankaalla. MAANPA -portaali on otettu kiitettävästi käyttöön myös tiepiirin maanhankinnan kannalta tärkeimmällä yhteistyökumppanilla Maanmittauslaitoksella. Maanhankinnalle on tiepiirissä oma erillinen momenttinsa. 1.8 Yksityistiet Tiepiirillä oli vuoden 2009 alussa käytettävissä rahoitusta yksityisteiden parantamisen avustamiseen noin 1,485 M, josta vuoden lopussa oli sitomatta noin 0,167 M (11,2 %). Kainuun hallintokokeilualueelle myönteinen avustuspäätös on tehty 7 parantamishankkeelle, joiden saama valtionavustus oli yhteensä noin 0,507 M. Lisäksi puuhuollon rahoitusta oli vuoden alussa käytettävissä noin 1,356 M, josta vuoden lopussa oli sitomatta noin 0,382 M (28,2 %). Kainuun hallintokokeilualueelle myönteinen avustuspäätös on tehty 5 parantamishankkeelle, joiden saama valtionavustus oli yhteensä noin 0,289 M. Yksityistieavustuksille on tiepiirissä oma määrärahamomenttinsa. 1.9 Palvelutaso asiakkaiden näkökulmasta Strategisten asiakkaiden näkökulmasta päätieverkon olosuhteet koetaan pääosin hyviksi. Peruskoululaisten tarpeisiin ei pystytä vastaamaan etenkään päätieverkon ulkopuolella. Kevyen liikenteen olosuhteet koetaan turvattomiksi. Asiakkaat ovat 13

14 kohtuullisen tyytyväisiä tiepiirin maanteiden tilaan kokonaisuudessaan. Kritiikkiä aiheuttaa lähinnä päätieverkon ulkopuolisen tieverkon talvihoidon laatutaso, joka ei vastaa etenkään raskaan liikenteen toiveita liukkaudentorjunnan, lumen aurauksen ja tien tasaisuuden suhteen Tiehallinnon oma toiminta 3 Tulostavoitteet Tiepiirin toimintamenoille on oma määrärahamomenttinsa. Hoidon alueurakoihin (Suomussalmi) on sisällytetty myös viranomaistoimintoihin (luvat ja sopimukset) liittyviä maastotöitä. Yksityistieliittymät ja liittymäkiellot määritystyötä on jatkettu. Tiepiiri luopui lankapuhelimista vuoden 2009 alussa. 4. Talous Kainuun osalta tiepiirillä oli tieverkon hoitoa ja ylläpitoa koskeva tulostavoite vuodelle Tiepiiri saavutti toimillaan hyvän eli 4 pisteen tulostavoitetason. 4.1 Tienpidon ohjelmoinnin tilanne ja tarkistukset (alv 0 %) Oletettua suuremmat vuoden 2008 saldot ja ennustettua myönteisempi hoidon -, maarakennus - ja bitumin indeksikehitys antoi vuoden mittaan mahdollisuuden korjata syksyn 2008 säästöbudjettia niin, että välttämättömimmät aiemmin syksyllä 2008 karsitut tienpidon toimet voitiin ottaa takaisin mukaan ohjelmiin. Elvytysrahoituksella voitiin lisäksi käynnistää mittava joukko investointihankkeita, joita ei muuten olisi voitu käynnistää. Urakkahinnat pysyivät myös Tönölänsalmen hanketta lukuun ottamatta pääosin hyvin varatuissa rahoituskehyksissä. Talvihoidon laatuluokkamuutokset ja elohopealampuista luopumisen kustannusvaikutukset katetaan peruskehyksestä. Tönölänsalmen hankkeeseen saatiin syksyllä esitetty lisärahoitus. Laadittuun tulossopimuksen mukaiseen vuosibudjettiin verrattuna, vuoden mittaan tulleet elvytysinvestointimäärärahat ja muut lisämäärärahat jo huomioituna määrärahan käytössä tehtiin seuraavat suuremmat painotusmuutokset: - Ohjelmoimatonta saldoa oli keväällä n euroa. - Hoidosta säästyi n euroa. - Sillan korjauksesta säästyi n euroa. - Varusteissa ja laitteissa säästettiin n euroa. - Liikenneympäristön parantamista lisättiin n eurolla. - Alueellisista investoinneista säästyi n euroa. - Liikenteen operatiivista ohjausta lisättiin n eurolla. - Suunnittelussa säästettiin n euroa. Puuhuollon teemaohjelman rahankäyttö on kokonaisuutena vuosikehyksissä. Talvivaaran alueen tiestön kehittämiseen saadut rakennemuutosmäärärahat on käytetty tarkoitukseensa. Saldoa jäi lopulta n. 3,000 milj., mikä on pääosin sidottu jatkuviin investointeihin ja suunnitteluun.

15 Oma toiminta Toimintamenomäärärahat vanhan saldon ja tulojen kanssa yhdessä riittivät kattamaan vuoden 2009 toiminnan. 4.3 Esitykset määrärahojen lisäyksistä Tiepiiri sai loppuvuodesta lisätalousarviossa lisämäärärahoina käyttöönsä puolivuotisraportissa esitetyt määrärahapuutteet. Näitä puutteita olivat Kainuun kehittämisrahan momentilta puuttuneet 0,978 milj. (alv 22 %) elvytyshankkeiden alv-osuuksien määräraha ja mt. 913 Tönölänsalmen elvytyshankkeen rahoitusvajeen osuus 0,702 milj. (alv 22 %). Uusia tarpeita ei enää ilmaantunut. Talvivaaran kaivosyhtiö on ilmoittanut, että syksyllä valmistuneen tiehankkeen (mt. 8714) rakentamiskustannukset ylittivät reilusti myönnetyn sopimusvaltuuden määrän. Takaisinmaksu kaivosyhtiölle suoritetaan tasaerinä sopimusvaltuuden mukaisesti Kainuun kehittämisrahalla vuosien 2010 ja 2011 aikana. 5. Yhteenveto keskeisistä havainnoista Toimintakatsauksen tekstissä on lihavoituna esitetty ne keskeiset kohdat toiminnassa, jotka ovat valtakunnallisessa tilannevertailussa tai tiepiirin oman toiminnan kannalta merkittäviä. Merkittävimpiä havaintoja ovat edellä mainituin perustein mm seuraavat: - s. 2 talvihoidon toimintalinjamuutokset - s. 2 puuhuollon suoritteet - s. 4 puuhuollon toiminen kohdentamisperiaatteet - s. 5 elvytyspakettien jatkosuunnittelu - s. 6 MAANPA -portaali - s. 7 tulostavoitetulos - s. 7 tienpidon ohjelmien tarkistukset