Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää?"

Transkriptio

1 Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää? Cultura-säätiön toteuttaman verkkokyselyn tulokset Maaliskuu 2015 Tuija Korpela Irma Kettunen

2 Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili... 4 Venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevat toiminnot... 5 Oppimateriaalien kehittäminen Opiskelu Venäjällä Opettajien täydennyskoulutus Apurahojen kohderyhmät Muutoksia venäjän kielen opiskelussa Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä? Johtopäätökset Liite Kyselylomake

3 Johdanto Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto kannustaa suomalaisia venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja tukee niiden opetusta. Cultura-säätiöön sijoitettu rahasto perustettiin eduskunnan päätöksellä syyskuussa Juhlarahaston pääoman (10 miljoonaa euroa) vuotuista tuottoa voidaan käyttää suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun ja opetuksen edistämiseen. Rahaston tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin ymmärrystä Suomessa. Venäjän kielen opiskelun suosio on ollut peruskouluissa ja lukioissa vuosina hienoisessa nousussa. Etenkin lukiolaisia ovat kiinnostaneet venäjän kielen perusteet. Joissakin yliopistoissa kehitys on ollut jokseenkin päinvastaista. Suosion laskun syy ei ole välttämättä opiskelijoissa itsessään, vaan esimerkiksi yliopistojen säästötarpeet ovat vaikuttaneet kurssitarjonnan vähentymiseen. Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskelee yliopistoissa lukuvuonna noin tuhat opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa venäjän opiskelu on ollut yleisintä Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä liikevenäjää. Myös ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti valittavina opintoina 1 5 opintoviikkoa. Viimeisen vuoden aikana venäjän kielen suosion kehitys on vaihdellut paikkakunnasta riippuen. Metrolehden artikkelin mukaan helsinkiläislapsia ja heidän perheitään innostaa venäjän kielen opiskelu rutkasti yli nykyisen tarjonnan. Yle-uutisten tietojen mukaan venäjän kielen suosio vapaaehtoisena vieraana kielenä on vähentynyt selvästi Lappeenrannan peruskouluissa. Lappeenrannassa venäjän valitsi A2-kieleksi reilu 100 nykyistä 3.-luokkalaista eli 16 prosenttia koko ikäluokasta, kun edellisenä vuonna kielen valitsi jopa kolmannes ikäluokasta. Vaikka varsinkin palvelualoilla venäjän kielen taitoa vaativien työpaikkojen määrä on tilapäisesti vähentynyt venäläisturistien määrän vähentyessä, tarvetta venäjän osaamiselle ilmenee kuitenkin myös liike-elämässä sekä sosiaali- ja terveysalalla ja teknisillä aloilla. Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston apurahojen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi Cultura-säätiö kartoitti Miten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja opetusta tulisi kehittää? -verkkokyselyllä venäjän kielen opiskeluun ja opetukseen liittyviä apurahatarpeita helmikuussa Kyselylinkkiä lähetettiin muun muassa kuntiin, oppilaitoksiin, opettajaja opiskelijajärjestöille sekä venäläistä kulttuuria edistäville organisaatioille. Kyselyä mainostettiin myös Cultura-säätiön verkkosivuilla ja Somessa. Kyselyyn tuli yhteensä 446 vastausta eri puolilta Suomea ja sen tuloksia tarkastellaan seuraavaksi omissa luvuissaan. 3

4 Vastaajaprofiili Kyselyn vastaajilta kysyttiin taustatiedoiksi heidän asuinpaikkansa, ikänsä, arvio omasta venäjän kielen taidostaan ja sitä, opiskelevatko he tällä hetkellä venäjää. Lisäksi vastaajilta kysyttiin ovatko he koululaisia, opiskelijoita, opettajia, muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita vai muita. Vastaajista 45 % ilmoitti opiskelevansa venäjää. Vastaajien jakautuminen muiden taustamuuttujien mukaan on koottu kaavioihin I-IV. 41% Asuinpaikka (n=446) 26% 32% Pääkaupunki seutu Itä-Suomi Muu Suomi 30% 20% 10% 0% Ikäjakauma (n=446) 25% 23% 27% 17% 4% 4% alle 15 v v v v v yli 65 v Kaavio I Kaavio II Vastaajien tausta (n=446) Venäjän osaaminen (n=445) Koululainen 4% Hyvin 45% Opiskelija Opettaja Muuten Venäjästä kiinnostunut 21% 30% 37% Kohtuullisesti Alkeet 24% 21% Muu 9% En lainkaan 10% 0% 10% 20% 30% 40% 0% 20% 40% 60% Kaavio III Kaavio IV Myöhemmässä tarkastelussa kyselyn vastauksia tarkastellaan suhteessa vastaajien asuinpaikkaan ja siihen, ovatko he koululaisia, opiskelijoita, opettajia vai muita. Kaavioissa V ja VI on esitelty vastaajaryhmien jakautuminen alueittain. Vastaajien osuus alueittain (n=446) Koululainen Opiskelija Opettaja Muut Alueiden osuus vastaajaryhmittäin (n=446) Pääkaupunkiseutu Itä-Suomi Muu Suomi Pääkaupunkiseutu (n=144) 1% 47% 28% 24% Koululainen (n=18) 6% 67% 28% Itä-Suomi (n=117) 10% 24% 34% 32% Opiskelija (n=163) 42% 17% 41% Muu Suomi (n=185) 3% 36% 29% 32% Opettaja (n=133) Muut (n=132) 30% 27% 30% 28% 40% 45% Kaavio V Kaavio VI 4

5 Kaavio V osoittaa, että lähes puolet pääkaupunkiseudun vastaajista oli opiskelijoita. Opiskelijoiden osuus oli isoin myös muun Suomen vastaajista, kun taas Itä-Suomen suurin vastaajaryhmä olivat opettajat. Kaavio VI kertoo jokseenkin samat asiat mutta käänteisesti eli sen perusteella voidaan tarkastella kuinka suuri osa mistäkin vastaajaryhmästä oli tietyltä alueelta. Kaaviosta VI nähdään, että kaksi kolmasosaa koululaisvastaajista tulee Itä-Suomesta. On syytä olettaa, että Lappeenrannassa, Imatralla ja Joensuussa toimivan Itä-Suomen koulun oppilaat ovat innostuneet vastaamaan kyselyyn pääkaupunkiseudun ja muun Suomen koululaisia enemmän. Koululaisten vastauksia tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi vain 18 koululaista. Pienestä osuudestaan huolimatta koululaiset päätettiin jättää jatkoanalyysissä omaksi ryhmäkseen, sillä he ovat selkeä ja potentiaalinen ryhmä myös apurahojen kohderyhmiä pohdittaessa. Sen sijaan ryhmät muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet sekä muu päätettiin jatkoanalyysissä yhdistää, sillä niiden sisältämät vastaajat sisältävät kirjavan ja apurahojen suhteen huonosti eriteltävissä olevan joukon. Venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevat toiminnot Ensimmäisenä vastaajia pyydettiin määrittelemään, kuinka tärkeänä he pitävät erilaisiin venäjän kielen opiskelua ja opetusta tukevien toimintojen tukemista. Erillisinä toimintoina kyselyssä mainittiin: Kirjallisten oppimateriaalien kehittäminen (uudet oppikirjat) Sähköisten oppimateriaalien kehittäminen (sovellukset) Motivaatio- ja opintomatka tai leirikoulu Venäjälle 1 2 viikkoa kestävät intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto-opiskelu ja/tai tutkinto-opiskelu Venäjällä Kielipesä- ja harrastetoiminta (taidetyöpaja, shakki) Opettajien täydennyskoulutus Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovat hankkeet Näiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus ehdottaa muita vaihtoehtoja, joita voisi listata tähän. Kaaviosta VII käy ilmi, mitä toiminnan muotoja pidettiin tärkeinä ja mitä ei niin tärkeinä. 5

6 Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? (n=446) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Koululaisten vaihto-opiskelu Intensiivikurssit Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio VII Yli 70 % vastaajista piti kielipesä- ja harrastetoimintaa lukuun ottamatta kaikkien esitettyjen vaihtoehtojen tukemista melko tai erittäin tärkeänä. Yli 60 % vastaajista piti erittäin tärkeänä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovien hankkeiden tukemista. Samoin motivaatio- ja opintomatkat sekä opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu nousevat hieman muita enemmän toivotuiksi tuen kohteiksi. Tarkastellaan seuraavaksi vastauksia vastaajaryhmittäin jaoteltuina. Kaikkien ryhmien vastauksissa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua positiivisesti esiintuovien hankkeiden tukeminen on tärkeimpien tuen kohteiden joukossa, joten tulevassa keskitytään siihen, mitä muita tuen kohteita eri ryhmien vastauksissa nousee esiin. Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio VIII Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Koululaiset (n=18) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaaviosta VIII huomataan, että yli 60 % koululaisista pitää melko tai erittäin tärkeänä oppimateriaalien kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja koululaisten vaihto-opiskeluun kohdistettua tukea. 6

7 Puuttuvat ja en osaa sanoa -vastaukset korostuvat koululaisten joukossa myös selkeästi muita ryhmiä enemmän. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Opiskelijat (n=163) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio IX Opiskelijoiden vastauksissa korostuu opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelun tukeminen, kuten kaaviosta IX käy ilmi. Ainoastaan kielipesä- ja harrastetoiminnan tukemista pitää tärkeänä alle 70 % opiskelijoista. Motivaatio- ja opintomatkojen tukeminen on melko tai erittäin tärkeää vähintään 80 % opiskelijoista mielestä ja myös oppimateriaalien kehittämistä pidetään tärkeänä opiskelijoiden piirissä. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Opettajat (n=133) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Kaavio X Opettajat pitävät tärkeimpänä opettajien täydennyskoulutuksen tukemista (kaavio X). Yli 90 % opettajista pitää melko tai erittäin tärkeänä myös oppimateriaalien kehittämiseen, motivaatio- ja opintomatkoihin sekä opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskeluun kohdistettua tukea. 7

8 Muiden vastauksissa ehdotetut tuen kohteet saavat tukea tasaisemmin, kuten kaaviosta XI nähdään. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Muut (n=132) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kaavio XI Vastaukset on jaoteltu alueittain kaavioissa XII-XIV, mutta niiden välillä ei ole nähtävissä kovin suuria eroja toivottujen tuen kohteiden välillä. Lyhyesti voidaan todeta, että Itä-Suomessa korostuu hieman muita enemmän motivaatio- ja opintomatkojen tarve, kun taas pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu nousee hieman muita tärkeämpänä pidetyksi apurahakohteeksi. Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Pääkaupunkiseutu (n=144) Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kaavio XII 8

9 Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio XIII Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Itä-Suomi (n=117) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos Kirjalliset oppimateriaalit Sähköiset oppimateriaalit Motivaatio- ja opintomatkat Intensiivikurssit Koululaisten vaihto-opiskelu Opiskelijoiden vaihto- ja tutkinto-opiskelu Kielipesä- ja harrastetoiminta Opettajien täydennyskoulutus Positiiviset hankkeet Kaavio XIV Kuinka tärkeää on kohdistaa apurahoja seuraaviin kohteisiin? Muu Suomi (n=185) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Eos/puuttuu Avoimissa vastauksissa myös seuraavia toimintoja nostettiin tärkeiksi apurahojen kohteiksi: Itsenäinen opiskelu ja aikuisopiskelu: avoin yliopisto, työväenopistot, Studia Generalia -luennot, verkkokurssit Venäjänkielisten elokuvien, dokumenttien, TV-ohjelmien, musiikin, lehtien ja kirjojen näkyvyyden lisääminen, kulttuuritapahtumat Erilaisten opetusmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto: huomion kiinnittäminen ääntämykseen, kielen opettaminen taidepedagogiikan keinoin Venäjänkielisten ja suomenkielisten kanssakäyminen, tandem-kurssit Stipendit, ystävyyskoulutoiminta, venäläiset vierailijat kouluissa Suomenvenäläisten tukeminen Yhteistyö yritysten kanssa 9

10 Oppimateriaalien kehittäminen Tarkentavana kysymyksenä tuen kohdistamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, minkä tason oppimateriaalien kehittämistä he pitävät tärkeänä. Toivottuja kohteita oli mahdollisuus valita useampi, minkä lisäksi vastaajilta kysyttiin lisävinkkejä oppimateriaalien kehittämiseen. Kaaviosta XV löytyvät vastaukset eriteltynä vastaajaryhmittäin. 60% Minkä tason oppimateriaalien kehittämistä vastaajat pitivät tärkeänä? (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto) 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koululaiset (n=18) Opiskelijat (n=163) Opettajat (n=133) Muut (n=132) Kaikki (n=446) Päiväkoti ja esikoulu A1-kieli A2-kieli B2-kieli B3-kieli Oma äidinkieli tai kotikieli Aikuisopiskelu Muu Kaavio XV Kaikista vastaajista yli 40 % pitää aikuisopiskelun materiaalien kehittämistä tärkeänä. Erityisesti aikuisopiskelun tukemisen tarve korostuu muiden vastaajien joukossa, johon siis sisältyvät muuten venäjän kielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneet ja muut vastaajat. Tästä joukosta löytyykin oletettavasti juuri venäjän kielen aikuisopiskelijoita. Muutama vastaaja ryhmästä Muut esitti erikseen toiveen saada lisää itseopiskelumateriaaleja pyydettäessä lisävinkkejä oppimateriaalien kehittämiseen. Opiskelijat pitävät tärkeimpänä B3-kielen materiaalien kehittämistä. B3-kieli oli vastausvaihtoehdoissa tarkennettu lukion vapaaehtoiseksi kielivalinnaksi, mutta on mahdollista, että osa vastaajista on tulkinnut sen myös yliopiston kielikeskuksen kurssitasoksi, sillä yliopistoissa venäjän kielen ensimmäiset kurssit kielikeskuksessa vastaavat lukion kursseja. Korkeakoulutason kieliopintoihin on saatettu viitata myös aikuisopiskeluna, mikä on opiskelijoiden vastauksissa toiseksi suosituin tuen kohde. Useampi opiskelijavastaaja tarkensi avoimessa kohdassa tarkoittavansa juuri korkeakoulujen materiaaleja. Koululaiset pitävät tärkeänä peruskoulutason oppimateriaalien kehittämistä ja opettajien vastauksissa korostuivat aikuisopiskelun lisäksi B2- ja B3-tasot. Tarkentavissa kommenteissaan useampi opettaja nosti esille ammatillisten aineiden (kuten hoitoalan) oppimateriaalit. 10

11 Tarkasteltaessa alueellisia eroja (kaavio XVI) vastauksista löytyy hienoisia eroja. Pääkaupunkiseudulla korostuvat hieman keskimääräistä enemmän B2- ja B3-tasot sekä äidinkielisen venäjän oppimateriaalit. Itä- Suomessa toivotaan enemmän tukea A1- ja A2-kielten sekä esiopetuksen oppimateriaalien kehittämiselle, kun taas muualla Suomessa korostuu selkeimmin aikuisopiskelun materiaalien kehittäminen. 60% 50% 40% 30% Minkä tason oppimateriaalien kehittämistä vastaajat pitivät tärkeänä? (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto) 20% 10% 0% Pääkaupunkiseutu Itä-Suomi Muu Suomi Kaikki Päiväkoti ja esikoulu A1-kieli A2-kieli B2-kieli B3-kieli Oma äidinkieli tai kotikieli Aikuisopiskelu Muu Kaavio XVI Lisäksi vastaajat antoivat seuraavia konkreettisia vinkkejä ja toiveita oppimateriaalien kehittämiseen: Asiatekstejä, sanomalehtitekstejä. Opiskelija, v, pääkaupunkiseutu Esim. internet-sivuja, joille on koottu sanalistoja ja sanontoja tiettyihin aihealueisiin liittyen Opiskelija, v, muu Suomi Itseopiskelumateriaalia (sähköinen ja paperiversio tukena), joka mahdollistaisi aikuisen opiskelua paikasta ja ajasta riippumatta Opiskelija, v, muu Suomi Sähköinen oppimateriaali: pelit, kilpailut, audiovisuaalinen materiaali (piirretyt, elokuvat) Opiskelija, v, pääkaupunkiseutu Käytännönläheisyys/Tilannepohjaisuus; pari-/ryhmätyösk.; hyödyll.nettiteht.; KIINNOSTAVIA KUUNT.HARJ.; toimivat kokeet Opettaja, v, muu Suomi Toivoisin pientä siirtymää dialogeista tarinoihin, joita hyödynnetään venäläisessä perinteessä. Dialogit eivät ole kaikki! Opettaja, v, muu Suomi Venäjää ruotsinkielisille! taso A2 ja eteenpäin, varsinkin liikevenäjää! Myös alkeistaso, oppikirja aikuisille! Opettaja, v, pääkaupunkiseutu Kielikursseja, eritasoisia TV kanaville Muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostunut, yli 65 v, muu Suomi 11

12 Opiskelu Venäjällä Kysyttäessä millaista korkeakouluopiskelijoiden Venäjällä tapahtuvan opiskelun tukemista vastaajat pitävät hyödyllisimpänä vastaukset eivät juuri jätä tulkinnan varaa (kaavio XVII). Lähes puolet kaikista vastaajista piti hyödyllisimpänä yli 3 kk vaihto-opiskelua, mitä useissa vastauksissa perusteltiin sillä, että kielen kunnollinen oppiminen vaatii pidempää oleskelua maassa. Lyhyemmillä kurssi- ja vaihtojaksoilla oli kuitenkin myös puolestapuhujansa, joista osan mielestä lyhytaikaisia kursseja pitäisi olla tarjolla enemmän ja useammin sekä yksilöllisesti räätälöityinä, sillä ne saattaisivat madaltaa kynnystä lähteä jatkossa pidempiaikaiseen vaihtoon tai Venäjälle töihin. Vastaajilta kysyttiin vaihto-opiskeluun Millaista opiskelua Venäjällä pidetään hyödyllisimpänä? (n=419) Intensiivikurssit (1-2 vko) Alle 3 kk vaihto Yli 3 kk vaihto Tutkinto-opiskelijan valmistavan vuoden opinnot Venäjällä Työharjoittelu Kaavio XVII 12% 6% 48% 16% 17% liittyen myös sitä, mikä olisi heidän mielestään sopiva kuukausiapuraha opiskelijavaihtoon Venäjällä. Yli 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että sopiva apuraha olisi 500 kuukaudessa, kuten kaaviosta XVIII käy ilmi. Vaihto-opiskeluun liittyvien kysymysten osalta vastaajaryhmien ja alueiden välillä ei ollut kovin merkittäviä eroja. Mainittakoon, että ainoastaan koululaisten vastauksissa alle 3 kuukauden vaihto sai enemmän kannatusta kuin yli 3 kuukauden vaihto, joskin koko kysymykseen jätti ylipäänsä vastaamatta kolmasosa koululaisvastaajista. Sopivimpana kuukausiapurahan määränä koululaiset pitivät 300 euroa, jota ehdotti viisi vastaajaa neljän vastaajan ehdottaessa 500 euroa. Kuukausiapurahan osalta pääkaupunkiseutulaisten toiseksi yleisin ehdotus 500 euron jälkeen oli 600 euroa, kun taas Itä- ja muun Suomen asukkaat ehdottivat toiseksi yleisimmin 400 euroa Kaavio XVIII Mikä olisi sopiva kuukausiapurahan määrä? (n=410) 16 % 12 % 31 % 4 % 14 % 23 % Opettajien täydennyskoulutus Toiveita ja ehdotuksia opettajien täydennyskoulutukseen kerättiin avoimella kysymyksellä. Vastauksia jaoteltiin jonkin verran vastaajaryhmittäin, jotta saatiin käsitys siitä, mitä opettajat itse toivovat ja minkälaisia 12

13 ehdotuksia muilla vastaajilla on. Useimpien opettajien vastauksissa nousi esiin tarve kielitaidon ylläpitämisestä kielen kehittyessä jatkuvasti. Konkreettisena keinona useat vastaajat mainitsivat muutaman päivän koulutusmatkat ja Venäjälle tehtävät kulttuurimatkat tai 1-2 viikon intensiivikurssit, joille osallistumista toivottiin tuettavan. Lisäksi opettajat toivoivat käytännönläheistä koulutusta sähköisten materiaalien ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Toiveissa oli myös opettajien keskinäistä verkostoitumista tukevat seminaarit sekä venäläisten asiantuntijoiden esitykset niissä. Myös opiskelijat ja muut vastaajat toivoivat opettajien kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen olevan ajan tasalla muun muassa siksi, että sen nähtiin tekevän opiskelusta kiinnostavampaa ja nostavan koulutuksen tasoa. Niin ikään opettajilta toivottiin sähköisten materiaalien käytön osaamista ja osallistavaa opetusta. Eräältä opiskelijalta tuli toiveita myös muille opetuksesta vastaaville: Muille kuin venäjän opettajille (esim. luokanopettajille, yläkoulun luokanvalvojille, opoille): asennekasvatusta ja kielitietoisuutta, tietoa siitä miksi venäjää kannattaa opiskella. Venäjän opettajille: koulutusta aktiiviseen puhevalmiuden opettamiseen (oppilaille tunne siitä, että tärkeää ei ole se, meneekö kieliopit juuri oikein, vaan se että uskaltaa avata suunsa ja käyttää kieltä). Lastentarhanopettajille: vieraiden kielten hyödyntäminen leikeissä/päiväkotiympäristössä lasten kielitietoisuuden ja tulevaisuuden kieltenopiskelumotivaation herättämiseksi. Opiskelija, v, Itä-Suomi Apurahojen kohderyhmät Kysyttäessä mitkä ovat tärkeimpiä kohderyhmiä, joille apurahoja tulisi kohdentaa, vastaajille esitettiin 11 eri ryhmää ja pyydettiin valitsemaan enintään neljä tärkeintä. Osa valitsi myös useamman vaihtoehdon joidenkin jättäessä kokonaan vastaamatta. Vastaukset on kaavioissa XIX-XX eritelty vastaajaryhmien ja asuinpaikan mukaan. Vastaajaryhmittäisestä jaottelusta (kaavio XIX) käy ilmi, että eri vastaajaryhmistä koululaiset, opiskelijat ja opettajat pitävät tärkeimpänä oman ryhmänsä tukemista, muiden vastaajien tuen jakautuessa melko tasaisesti useammille ryhmille. Kaikkien vastauksissa lukiolaiset ja yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat nousivat hieman muita tärkeämmiksi tuen kohteiksi, mikä voi selittyä opiskelijoiden suurella osuudella kaikista vastaajista. Myös alueellisessa lajittelussa (kaavio XX) nämä ryhmät nousivat tärkeimmiksi lukuun ottamatta Itä-Suomea, jossa tärkeimpänä tuen kohteena nähtiin yläasteikäiset. Muiksi apurahojen kohderyhmiksi vastaajat ehdottivat Venäjään liittyvää tutkimusta tekeviä, avoimessa yliopistossa ja kansalaisopistoissa venäjää opiskelevia, suomalais-venäläisissä hankkeissa toimivia, venäjänkielisiä medioita sekä taide- ja kulttuuritoimijoita. Useampi Tampereen teknillisen yliopiston opiskelija toivoi (tässä ja myöhemmissä avoimissa kohdissa) tukea TTY:n kielikeskuksen kurssien säilyttämiseksi, sillä kielikeskus oli juuri ilmoittanut lopettavansa ison osan venäjän kursseistaan lukuvuonna

14 100% Mitkä ovat tärkeimmät kohderyhmät, joille apurahoja tulisi kohdentaa? Valitse enintään neljä tärkeintä. 80% 60% 40% 20% 0% Koululaiset (n=14) Opiskelijat (n=160) Opettajat (n=131) Muut (n=126) Kaikki (N=431) Päiväkoti- ja esikouluikäiset Yläasteikäiset Ammattiin opiskelevat Muut yliopistoissa ja amk:issa opiskelevat Muut työelämässä mukana olevat Eläkeläiset Ala-asteikäiset Lukiolaiset Yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat Venäjän kielen opettajat Työttömät Muu Kaavio XIX Mitkä ovat tärkeimmät kohderyhmät, joille apurahoja tulisi kohdentaa? Valitse enintään neljä tärkeintä. 80% 60% 40% 20% 0% Pääkaupunkiseutu (n=138) Itä-Suomi (n=113) Muu Suomi (n=180) Kaikki (n=431) Päiväkoti- ja esikouluikäiset Yläasteikäiset Ammattiin opiskelevat Muut yliopistoissa ja amk:issa opiskelevat Muut työelämässä mukana olevat Eläkeläiset Ala-asteikäiset Lukiolaiset Yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat Venäjän kielen opettajat Työttömät Muu Kaavio XX Muutoksia venäjän kielen opiskelussa Viimeisessä osiossa oppilaitosten edustajia pyydettiin vastaamaan muutamaan kysymykseen liittyen venäjän kielen opiskeluun heidän organisaatiossaan. Vastauksista käy ilmi, että kyselyyn vastasi laajasti eri tasoilla venäjää opettavien organisaatioiden edustajia (kaavio XXI). 14

15 Oppilaitoksessamme / organisaatiossamme opiskellaan venäjän kieltä lukuvuonna (n=260) A1-kielenä A2-kielenä B2-kielenä B3-kielenä Liike- tai työelämän venäjä Venäjän kieli, kirjallisuus, kääntäminen Ei opiskella Kaavio XXI Jatkokysymyksinä oppilaitosten edustajilta kysyttiin, miten he arvioivat venäjän kielen opiskelun kehittyneen organisaatiossaan viimeisen viiden vuoden aikana. Kaaviosta XXII huomataan, että venäjän kielen opiskelun arvioidaan selkeästi lisääntyneen. Ainoastaan pääkaupunkiseutulaisista hieman useampi arvioi kielen opiskelun lisääntymisen sijaan pysyneen ennallaan. Huomattava osa pääkaupunkiseutulaisista ei kuitenkaan osannut vastata kysymykseen. 60% 50% 40% 30% 20% 10% Miten arvioit venäjän kielen opiskelijoiden määrän kehittyneen oppilaitoksessanne lukuvuosina ? 0% Pääkaupunkiseutu (n=95) Itä-Suomi (n=72) Muu Suomi (n=115) Kaikki (n=282) Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt En osaa sanoa Kaavio XXII Kaikista edelliseen kysymykseen vastanneista hieman reilu 40 % (121 vastaajaa) arvioi venäjän kielen opiskelun lisääntyneen, mutta kysymykseen opiskelun lisääntymisen syistä vastasi kuitenkin 159 vastaajaa (kaavio XXIII). Puolet vastaajista arvioi opiskelijoiden määrän lisääntyneen parempien opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien ja lisääntyneen kiinnostuksen johdosta. Alueellisesta vertailusta huomataan, että pääkaupunkiseudulla yleisimmiksi syiksi arvioitiin parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien lisäksi yleisen kiinnostuksen Venäjään lisääntyneen ja lisänneen opiskelijoiden määrää. Itä-Suomessa suosituimmaksi ehdotetuksi syyksi nousi lisääntynyt kiinnostus venäjän 15

16 kieleen ja kulttuuriin, mikä oli täpärästi suosituin syy myös muualla Suomessa. Sen sijaan kiinnostusta Venäjän matkailuun ei nähty kovinkaan vaikuttavana tekijänä missään päin Suomea ja vanhempien asenteiden muutoksella arvioi olevan vaikutusta noin viidesosa vastaajista. Muina syinä kiinnostuksen lisääntymiseen vastaajat mainitsivat muun muassa venäläisten (matkailijoiden) lisääntyneen määrän Suomessa sekä Venäjään ja venäjän kielen opiskeluun liittyvän positiivisen uutisoinnin, aktiivisen markkinoinnin ja ylipäänsä venäjän kielen osaamisen tarpeen. Eräs opettaja mainitsi erikseen Ville Haapasalon ja KHL:n tuoneen lisää poikaoppilaita. 80% 60% 40% 20% Jos opiskelijoiden määrä on lisääntynyt, mistä arvioit sen johtuvan? 0% Pääkaupunkiseutu (n=49) Itä-Suomi (n=40) Muu Suomi (n=70) Kaikki (n=159) Paremmat opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet Vanhempien asenteiden muutos Yleinen kiinnostus Venäjään Lisääntynyt kiinnostus venäjän kieleen ja kulttuuriin Kiinnostus Venäjän matkailuun Muu Kaavio XXIII Syitä mahdolliseen kiinnostuksen vähentymiseen kysyttiin avoimella kysymyksellä, jonka vastauksissa toistui moneen kertaan nykyinen poliittisen tilanteen negatiivinen vaikutus. Syiksi esitettiin myös kielenopetuksen resurssien väheneminen ja venäjän kielen oletettu vaikeus. Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä? Kyselyn vastaajilla oli mahdollisuus kertoa ideoitaan ja näkemyksiään siitä, miten kiinnostusta venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun voitaisiin yleensä lisätä. Aiheiltaan vastaukset pyörivät seuraavien teemojen ympärillä: 1) Venäjän kielen osaamisen hyötyjen markkinointi, myönteiset esimerkit (opiskelu- ja työelämässä) 2) Kulttuuritapahtumat, radio- ja TV-sarjat, verkkosivut 3) Suomalaisten ja venäläisten kohtaamiset, kielen käyttömahdollisuus 4) Myönteinen uutisointi ja tietous Venäjästä, venäläisistä ja heidän kulttuuristaan 16

17 Kokonaisuudessaan kiinnostuksen lisäämiseksi saatiin paljon sekä yleisiä että konkreettisia ehdotuksia. Alle on koottu muutama ehdotus konkreettisemmasta päästä. Apurahat leirikoulumatkoille Venäjälle kaikille halukkaille (esim e/ alle 10 opp. ryhmä ja 2000/ 20 opp. ryhmä tms, osan rahoituksesta oppilaat/opiskelijat siis keräisivät itse) Opettaja, v, muu Suomi Pieniä stipendejä ( euroa) lukukauden päätteeksi jokaisen koulun jokaiselle vuosiluokalle, jossa opiskellaan venäjää, siis esim. 8.lk parhaalle (tai aktiivisimmalle tms.), 9-lk parhaalle jne. Alakouluun pienemmät stipendit, yläkouluun ja lukioon isommat. Opettaja, v, muu Suomi Esim. osallistumalla opintoja esitteleville messuille ja järjestämällä mielenkiintoinen Venäjän kieltä ja kulttuuria esittelevä pöytä. Opiskelija, v, muu Suomi Kohdentaisin jonkinlaisen kampanjan yläkouluikäisille, jotka tekevät itsenäisiä valintoja valinnaisaineita valittaessa ja lukio-opintoja suunnitellessaan. Heistä löytyvät ne, jotka mahdollisesti jatkavat venäjän opintojaan ammatillisella puolella ja näin hyötyvät itse ja hyödyttävät jatkossa yhteiskuntaa. Esim. jokin foorumi Facebookissa, esitellään nuorisokulttuuria ja musiikkia, joku vastaa ja kommentoi nuorten esittämiin kysymyksiin. Ruotsin osalta esim. Victor treenaa on kiva ja nykyaikaa. Opettaja, v, muu Suomi Mahdollistamalla tapaamisia rajan yli. Ystävyyskoulut. Opettaja, yli 65 v, muu Suomi Ilmainen lasten kanava tv:ssa, radio ven. kielellä, musiikkiesitykset eri kaupungeissa, lasten ja nuorten leirit, pelit nuorille venäjäksi, yritysten edustajien vierailut kouluissa, nuorten vierailut yrityksissä, urheilutapahtumat. Opiskelija v, Itä-Suomi Kaikille avoimia teemapäiviä ja työpajoja (esim. oppilaitosten tiloissa), kaksikielisiä muutamien tuntien pituisia Venäjä-aiheisia kokkikursseja Opiskelija v, Itä-Suomi Venäjältä voisi kutsua venäjän kielen ja kulttuurin asiantuntijoita, jotka esiintyisivät samalla matkallaan eri yhteyksissä (esim. täydennyskoulutus ja yliopistot). Apurahoja oppimateriaalin tuottajille. Matka-avustuksia venäjää opiskeleville. Opettaja v, pääkaupunkiseutu Venäläistä nuorisokulttuuria (bändit, leffat, kirjat, nuoret taiteilijat) pitäisi tuoda esille Suomessa ja sen kautta alentaa kynnystä myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. Muuten venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostunut, v, Itä-Suomi Positiivisia uutis/tietospotteja esim TV:ssä; esimerkkejä, mitä hyötyä venäjän opiskelusta on; ns. menestystarinoita. Opettaja v, muu Suomi Ville Haapasalon vierailu Mikkelissä ja lasten ja nuorten kanssa yhteisen esiintyminen raviradalla, tapahtuma videolle, samalla matkailun kehittäminen, SOME mukaan suunnitteluun. Opiskelija v, Itä- Suomi Ville Haapasalon kaltaiset ihmiset, jotka kertovat Venäjän nykytilasta, sen erilaisista kulttuureista ja elämästä, Ville kertomaan kouluihin ja työpaikoille Venäjästä omalla valloittavalla tavallaan. Opettaja v, muu Suomi Johtopäätökset Useimmilla kyselyyn vastanneilla vaikutti olevan ainakin jonkinlainen suhde venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. Monista avoimista vastauksista kävi ilmi huoli vallitsevan poliittisen tilanteen vaikutuksista ihmisten yleiseen suhtautumiseen Venäjään ja sitä myöten myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun. 17

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston (Cultura-säätiö) toteuttaman kyselyn tulokset Maaliskuu 2016 Irma Kettunen Lea Laine Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili...

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien joustava perusopetus

Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus Maahanmuuttajien joustava perusopetus OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella OPM:n hankkeen toteutus Kontiolahdella Aija Vartiainen, Kontiolahden koulu, tammikuu 2008

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Kielitaito avaa ovet

Kielitaito avaa ovet www.nurmijarvi.fi Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä mm. ihmissuhteissa, matkoilla ja jatko-opinnoissa. Kansainväliset

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus) Täyttöohje Kunnan tehtävänä on organisoida kunnan koulujen peruskoulutiedonkeruu. Kunta ilmoittaa kouluille tietojen tallennusaikataulun, tarkistaa koulujen tallentamat

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Paikkatietomarkkinat: Paikkatietoikkuna opetuksessa 4.11.2014 Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Esityksen aiheita Paikkatieto-osaaminen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori!

Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Liite A: Kyselysaate Arvoisa lukiokoulutusta antavan oppilaitoksen rehtori! Olemme aloittamassa tutkimushanketta, jossa tutkitaan lukion 2. luokan opiskelijoiden käsityksiä ja odotuksia reaaliaineiden,

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot