Kuntatalous Kommunalekonomi. 1/2002 Helmikuu

Transkriptio

1 Kuntatalous Kommunalekonomi 1/2002 Helmikuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Verovuoden 2002 jako-osuudet ennakkoperintävaiheessa Yhteisöveron jako-osuudet Kunnan yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteiden tarkistaminen - verovuoden 2000 lopulliset ja verovuoden 2001 alustavat jako-osuudet Arvonlisäverolain mukainen laskennallinen palautus Vuoden 2002 valtionosuudet 10 Yleistä Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuonna 2002 Kuntien yhdistymisavustukset Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki Kotikunnan korvausvelvollisuus opetustoimessa Opetustoimen yksikköhintaraportit ja valtionosuuspäätöksiin liittyvät raportit Kuntajaoston ohjeet ja lausunnot 18 Suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen tarkistaminen Kuntajaoston ohje tilinpäätöksen 2001 laatimisajasta Tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevien poikkeuslupien myöntäminen Poikkeusluvan hakeminen vuoden 2001 tilinpäätöksen laatimisaikaan Lausunto kaatopaikan jälkihoitoon liittyvien kustannusten kirjanpidollisesta käsittelystä Kuntaliiton ohjeet 23 Talous- ja toimintatilaston luokitukset 2001 Kuntalain taloussäännösten muutokset 23 Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen Tilinpäätöksen laadinta-aika Kunnanhallituksen työnjaon selventäminen tilinpäätöksen käsittelyssä Perussopimuksen muuttaminen Omaishoitajan tapaturmaturva 26 Julkisten hankintojen kynnysarvot 27 Ajankohtaista tiedottamisesta 28 Kuntien tietopankki Sähköpostilista kuntien ja kuntayhtymien taloudesta vastaaville Liitteet: Verohallinto ohje 41/40/2002 (liite 1) Lausunto kaatopaikan jälkihoitoon liittyvien kustannusten kirjanpidollisesta käsittelystä (liite 2) Kuntatalouden uudet julkaisut (liite 3) Laki kuntalain muuttamisesta N:o 81 (liite 4) Julkisten hankintojen kynnysarvot (liite 5) Sähköpostilistalle liittyminen (liite 6) Kuntatalous-tiedotteen sisältö vuonna 2001 (liite 7)

3 Verotus Verovuoden 2002 jako-osuudet ennakkoperintävaiheessa Verovuoden 2002 ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä otetaan käyttöön uudet jako-osuudet helmikuussa, jolloin uusitaan sekä veronsaajaryhmien jako-osuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet. Veronsaajaryhmien jako-osuudet lasketaan vuodelta 2000 toimitetun verotuksen tietojen perusteella ottamalla huomioon vuodesta 2000 vuoteen 2002 mennessä arvioitu eri tulolajien ja vähennysten kehitys. Palkansaajan ansiotason on tällöin arvioitu kasvavan 8,26 % vuodesta 2000 vuoteen Veroperusteena on käytetty vuoden 2002 veroperusteita. Vuonna 2002 työsuhdeoptioiden käytöstä aiheutuvien ansiotuloina verotettavien tulojen määräksi on arvioitu 627 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän jako-osuudeksi ennakkoperintävaiheessa on vahvistettu 52,83 %. Yksittäisten kuntien jako-osuudet määritellään siten, että verovuodelta 2000 toimitetussa verotuksessa vahvistettu maksettava kunnallisvero tarkistetaan korjauskertoimella, joka on kunkin kunnan ja asukaslukujen suhde sekä mahdollisella tuloveroprosentin muutoksella. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yhteisöveron jako-osuudet Jako-osuudet 2001 Verovuosien 1999 ja 2000 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan jakoosuuksia, jotka muodostuvat vanhojen ja uusien jako-osuuksien keskiarvona. Kohtuuttomien tilitysmuutosten välttämiseksi jako-osuusmuutoksia rajoitetaan siten, että ko. verovuosilta kunnalle tuleva yhteisövero saa erota vanhan jako-osuuden mukaisesta määrästä enintään mk/kunnan asukas. Verovuoden 2001 yhteisöveron tilityksissä uuden järjestelmän mukaiset osuudet tulevat sovellettaviksi täydellä painollaan. Jako-osuusmuutoksista johtuva kuntakohtainen verotuottomenetys saa olla enintään mk/kunnan asukas. Verovuoden 2001 jako-osuudet tarkistetaan lopullisiksi tammikuussa 2003 vuoden 2001 vero- ja toimipaikkatietojen pohjalta. Jako-osuusmuutokset saattavat olla hyvin huomattavia riippuen siitä, kuinka paljon pienemmäksi tai suuremmaksi kunnan omien yritysten verotuotto muuttuu vuodesta 2000 vuoteen Veronsaajaryhmien jako-osuudet 2002 Valtiovarainministeriö on vahvistanut antamallaan asetuksella verovuonna 2002 sovellettavien veronsaajaryhmien yhteisöveron jakoosuudet. Asetus on tullut voimaan ja sitä on sovellettu jo tammikuussa 2002 tehtyihin yhteisöveron tilityksiin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002 3

4 Valtion ja kuntaryhmän osuudet ovat muuttuneet verovuonna 2002, sen sijaan seurakuntien osuus on pysynyt ennallaan. Valtion jako-osuus on 75,08 prosenttia, kuntien jako-osuus 23,22 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus 1,70 prosenttia. Vuoden 2002 valtion talousarviota tehtäessä uuden yhteisöveron jakoosuusjärjestelmän valtionosuusmenoja kasvattavaksi määräksi arvioitiin 55 miljoonaa euroa. Kyse on yhteisöverouudistuksen vaikutuksista kuntien verotulotasaukseen. Kuntien jako-osuuden arvioitiin tämän perusteella olevan 23,33 prosenttia. Verovuoden 2000 lopullisten tietojen perusteella laskettu valtionosuusmenojen kasvu oli kuitenkin 65 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa, jolloin kuntien yhteisöveron jako-osuus aleni 23,22 %:iin. Yksittäisten kuntien jako-osuudet 2002 Verovuoden 2002 kunnan jako-osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen (1999 ja 2000) ja vastaavien vuosien toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Tästä seuraa, että verovuodelle 2002 tuotetaan vain yhdet jako-osuudet, joita ei jälkikäteen muuteta, paitsi siinä tapauksessa, että leikkurimenettely tulee sovellettavaksi. Leikkurimenettelyä on jatkettu verovuosiin 2002 ja 2003, jolloin verotuottomenetys saa olla enintään 840 euroa verrattuna vanhan järjestelmän mukaisten jako-osuuksien perusteella laskettuun määrään. Valtiovarainministeriö on vahvistanut myös yksittäisten kuntien ja evankelisluterilaisten seurakuntien verovuoden 2002 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet. Myös tämä asetus on tullut voimaan ja sitä on sovellettu jo tammikuussa 2002 tehtyihin yhteisöveron tilityksiin. Vuoden 2001 loppuun mennessä tilitetyt verovuoden 2002 yhteisöverot oikaistiin tammikuussa 2002 tehdyssä tilityksissä uusien jako-osuuksien mukaisiksi. Yksittäisten kuntien jako-osuudet verovuodelle 2002 ovat nähtävissä verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: Näissä laskelmissa on otettu huomioon tammikuussa vahvistetut veronsaajaryhmien jakoosuuksien muutokset. Lopulliset laskelmat eivät ole muuttaneet yksittäisten kuntien ja seurakuntien suhteellisia jako-osuuksia. Ainoastaan rahamääräiset tuottoarviot ovat muuttuneet verrattuna aiemmin esitettyihin ennakkolaskelman mukaisiin jako-osuuksiin. Jako-osuudet 2003 Verovuoden 2003 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2002 jako-osuuksia. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002 4

5 Kunnan yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteiden tarkistaminen verovuoden 2000 lopulliset ja verovuoden 2001 alustavat jakoosuudet Yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus määräytyy kunkin kunnan yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien vastaavien erien summasta. Erien laskennassa käytetään vuoden 2000 verotustietoja, Tilastokeskuksen vuoden 2000 yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja ja Metsäntutkimuslaitoksen vuodelta 2000 laskemia kunnittaisia bruttokantorahatuloja. Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön verotustietona käytetään yhteisölle maksuunpantua veroa vähennettynä yhtiöveron hyvityksellä, eli sitä verojen määrää, joka yhteisölle todella tulee maksettavaksi (maksettava yhteisövero). Maksettava yhteisövero ei ole verotuksen julkinen tieto, mutta vuoden 2002 alusta voimaan tulleen verontilityslain 13 :n uuden 5 momentin nojalla verohallinto on toimittanut tammikuussa kullekin kunnalle tiedon (tuloste T 211) kunkin yhteisön maksettavasta yhteisöverosta siltä osin kuin jakoosuuksien laskennassa käytetty maksettava yhteisövero on kohdistunut tähän kuntaan. Tarkoituksenmukaisuussyistä tiedot on rajoitettu annettavaksi kunkin kunnan osalta koskemaan kustakin yritystoimintaerän laskentaryhmästä 50 suurinta yritystä. Kukin kunta saa siis enimmillään tiedot 150 yrityksestä. Muiden kuntien osuutta kunta ei saa tietoonsa. Koska kyseiset verotustiedot eivät ole julkisia tietoja, niitä ei saa luovuttaa edelleen. Tietoja saa käyttää vain jako-osuuksien tarkistustietoina. Kuntakohtaisen yritystoimintaerän määrittelyssä käytetään myös tietoja yhteisöjen kuntakohtaisista henkilöstömääristä. Henkilöstömäärinä käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaisia henkilöstötietoja, jotka tilastoidaan henkilötyövuosina. Useammassa kuin yhdessä kunnassa toimivien yhteisöjen vero jaetaan niiden eri kunnissa olevien henkilökuntamäärien suhteessa. Tilastolain 17 :n muutoksen mukaan tieto kuntakohtaisesta henkilöstömäärästä on säädetty vuoden 2002 alusta julkiseksi ja kunnille tiedot on välitetty edellä kuvatulla tulosteella T 211. Kuntien metsävero-osuus muodostetaan soveltamalla koko maan verovuoden metsän puhtaaseen tuottoon verovuoden keskimääräistä kuntien tuloveroprosenttia. Metsävero-osuuden määrä on vähintään 5 % ja enintään 15 % kuntien yhteisöverosta. Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään kunnittaisia kantorahatuloja. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle maksuunpannuilla yhteisöveroilla jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa. Verohallinto on toimittanut jako-osuuslaskennan tulosteet kuntiin tammikuussa. Tuloste T 201 sisältää yhteisöveron jako-osuuksien kaikki laskentaperusteet kuntatasolla ja koko maan tasolla. Uudelle T 202 tulosteelle on koottu kaikkien käsiteltyjen verovuosien jako-osuudet laskennan eri vaiheissa. Tulosteella T 211 on tietoja yhteisöistä, jotka ovat merkittävimmin kerryttäneet kunnan yritystoimintaerää. Rahamäärä -kenttään on tulostettu yhteisön tuloveron kuntaosuudesta ko. kuntaan kohdistettu osuus. Kappale- 5 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

6 määrä- kentästä löytyy kohdistettujen henkilötyövuosien määrä. Prosenttiosuus- kenttään on tulostettu kuntaan kohdistettu suhteellinen osuus yhteisön henkilötyövuosista ja samalla myös tuloveron kuntaosuudesta. Prosenttiosuus ilmaistaan yhdellä desimaalilla ja siten tilastoitu osuus voi olla 0,0 %. Kuntien toivotaan tarkistavan saamansa jako-osuuslaskennan tulosteet. Tulosteen T 211 tietojen osalta verohallinto pyytää kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: sisältääkö tuloste kaikki merkittävimmät kunnassa toimipaikkansa omaavat yhteisöt (kunnan kannattaa tarkistaa saamistaan julkisista tiedoista onko ko. yritykselle maksuunpantu yhteisöveroa), vastaavatko ilmoitetut henkilötyövuodet kunnan mahdollista käsitystä monikuntaisten yhteisöjen henkilöstömäärien jakaantumista eri toimipaikkakuntien kesken ja sisältääkö tuloste kunnassa toimipaikan omaavan konserniavustuslain mukaisen konserniyhteisön tiedot. Jako-osuuslaskennassa on tähän mennessä havaittu jo toistakymmentä yksittäistä virhetapausta. Kaikki havaitut virheet pyydetään ilmoittamaan viipymättä Verohallitukseen (Ilkka Karjalainen, p ), jotta virheitä sisältäneiden kuntien jako-osuuksia voidaan muuttaa oikeita laskentaperusteita vastaaviksi mahdollisimman pian. Kaikki laskentaperusteissa havaitut virheet arvioidaan korjattavan viimeistään toukokuun tilityksiin mennessä. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Arvonlisäverolain mukainen laskennallinen palautus Kunnilla, kuntayhtymillä ja Ahvenanmaan maakunnalla on alkaen oikeus saada 5 %:n suuruinen laskennallinen palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Verohallitus on antanut ohjeen (Nro 41/40/2002) laskennallisen palautuksen käytännön toteuttamisesta (liite 1). Ohje on luettavissa myös verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa Kuntien verotonta toimintaa varten tapahtuvia verollisia hankintoja koskeva palautusjärjestelmä säilyy entisellään. Kuntien oikeuteen saada arvonlisäverolain 130 :n mukainen kuntapalautus ei ole tullut muutoksia. Palautukseen oikeuttavat hankinnat ja tuet Arvonlisäverolain 130 a :n mukaan laskennallinen palautus myönnetään seuraavista hankinnoista: 1) arvonlisäverolain 34 :ssä tarkoitetut verottomat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä hoitotoimen harjoittajan hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyvien palveluiden ja tavaroiden luovutukset. Palautukseen oikeuttaa lisäksi arvonlisäverolain 36 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut sairaan- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002 6

7 kuljetukset, tutkimus- ja laboratoriopalvelut, hammasproteesit ja niihin kohdistuvat hammastekniset työsuoritukset sekä äidinmaito, ihmisveri (ml. jääplasma, punasolut ja trombosyytit), ihmiselimet ja ihmiskudokset; 2) arvonlisäverolain 37 :ssä tarkoitetut sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut ja tavarat sekä 3) edellä mainittujen tavaroiden yhteisöhankinnat ja maahantuonnit, silloin kun ne ovat verottomia. Palvelut, jotka myyntimaasäännösten mukaan on myyty ulkomailla eivät oikeuta palautukseen. Edellä mainittujen verottomien palvelujen sisältö ei ole tässä yhteydessä muuttunut. Veroton terveyden- ja sairaanhoito ja sosiaalihuolto käsittää siis edelleen aiemmin määritellyt toiminnot. Yksityisen terveyden- ja sairaanhoitopalvelun tuottajan tulee olla lain nojalla rekisteröity. Yksityisen sosiaalihuollon palvelujen tuottajan toiminnan tulee olla sosiaaliviranomaisten valvomaa. Verohallitus on julkaissut aiemmin vero-ohjeen sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta. Yksityiskohtainen esitys asiasta on verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: Kunnilla on oikeus palautukseen myös verottoman terveyden- ja sairaanhoidon tai sosiaalihuollon harjoittajalle tällaista toimintaa varten maksetusta tuesta tai avustuksesta. Tuki tai avustus voidaan antaa toiminnan harjoittajalle suoraan hintoihin liittyvänä tukena tai avustuksena toiminnan yleisten edellytysten parantamiseksi. Ainostaan suoraan toiminnan harjoittajalle maksettu tuki tai avustus oikeuttaa laskennalliseen palautukseen. Palautusoikeus koskee myös kunnan omaa hallintoa varten tehtyjä hankintoja. Siten esimerkiksi kunnan henkilökuntaa varten ostetut työterveydenhuoltopalvelut oikeuttavat palautukseen. Myös ostot valtion laitoksilta oikeuttavat palautukseen. Hankinnasta saatavan palautuksen edellytyksenä on, että kunnalla on sopimus palveluntuottajan kanssa. Lähtökohtaisesti edellytetään vähintään puitesopimuksenluonteista kirjallista sopimusta. Sopimuksen tarkemmista yksityiskohdista voidaan sopia suullisestikin, mitä menettelyä ei voitane pitää suotavana varsinkaan merkittävien sopimusehtojen osalta niiden mahdollisten näyttöongelmien vuoksi. Jotta kunnan maksama tuki tai avustus oikeuttaisi palautukseen, edellytyksenä on, että kunta on tehnyt päätöksen tuen antamisesta. Palvelun tai tavaran myyjän on annettava kunnalle tosite laskuttamistaan verottomista palveluista ja tavaroista. Tosite voi olla myös palvelun tai tavaran ostajan (kunta tai kuntayhtymä) laatima. Tositteesta tulee käydä ilmi, että kyse on verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelusta tai sosiaalihuoltopalvelusta. Palveluntuottajalle maksetusta tuesta tai avustuksesta tulee olla kunnan kirjanpidossa selvityksenä maksutosite. 7 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

8 Palautuksen suuruus Laskennallisen palautuksen suuruus on 5 % palvelun tai tavaran ostohinnasta taikka avustuksen tai tuen määrästä. Tämä vastaa yksityiseltä sektorilta ostettuihin terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin sekä sosiaalihuoltopalveluihin keskimäärin sisältyvää piilevää arvonlisäveroa. Palautus lasketaan hinnasta, johon palautus sisältyy. Jos esimerkiksi palvelun ostohinta on euroa, palautuksen suuruus on 50 euroa. Laskennallinen palautus saadaan aina summasta, minkä kunta suorittaa palveluntuottajalle. Jos kunta suorittaa bruttokorvauksen ostamistaan palveluista, palautus lasketaan bruttokorvauksesta. Jos palveluntuottaja saa asiakkaalta asiakasmaksun ja kunta maksaa osakorvauksen palveluntuottajalle, palautus saadaan osakorvauksesta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa kunta ostaa palveluita ns. palveluseteleitä tai maksusitoumuksia käyttäen. Palautukseen oikeuttamattomat hankinnat ja tuet Oikeutta palautukseen ei ole kunnalta, kuntayhtymältä tai Ahvenanmaan maakunnalta tapahtuneista hankinnoista tai niille annetusta tuesta tai avustuksesta. Palautus ei myöskään koske työsuhteen perusteella maksettuja korvauksia. Palautusoikeus koskee vain toiminnan harjoittajalle annettua tukea tai avustusta. Tuensaajan on lisäksi tuotettava verottomia terveydentai sairaanhoitopalveluja tai sosiaalipalveluja. Siten yleishyödylliselle yhteisölle annettu avustus ei oikeuta laskennalliseen palautukseen, jos yhteisö ei tuota verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja tai sosiaalihuoltopalveluja. Jos tuensaaja harjoittaa laskennalliseen palautukseen oikeuttavan toiminnan ohella myös muuta toimintaa, niin verottoman terveyden- sairaanhoitopalveluun tai sosiaalihuoltoon kohdistuva tuki on eriteltävä tukipäätöksessä muuhun toimintaan kohdistuvasta tuesta. Yksityishenkilölle rahana maksettu toimeentulotuki ei oikeuta palautukseen. Esimerkkejä palautukseen oikeuttavista ja oikeuttamattomista hankinnoista ja avustuksista Omaishoitajan tuen ja perhehoitajan palkkion maksamisen perusteena on kunnan ja hoitajan välillä tehty sopimus, joten ne oikeuttavat palautukseen. Näiden palkkioiden osalta laskennallinen palautus lasketaan bruttokorvauksesta (nettopalkkio + ennakonpidätys). Palautusta ei saada sivukuluista, esim. vakuutusyhtiölle suoritetuista maksuista, koska niitä ei suoriteta palveluntuottajalle eikä niihin liity piilevää arvonlisäveroa. Laskennallisen palautuksen saamisen edellytyksenä ei ole, että maksun saaja olisi merkitty ennakkoperintärekisteriin. Perhehoitajalle maksettavaa kulukorvausta voidaan pitää avustuksena, joten myös sen osalta kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen. Kunnan vammaiselle henkilölle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla myöntämät taloudelliset tukitoimet eivät oikeuta palautukseen. Palautusoikeus sen sijaan on kunnan Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002 8

9 yksityiseltä palveluntuottajalta vammaiselle ostamista verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalihuoltopalveluista. Seuraavassa esimerkkejä muista käytännössä esiin tulleista tilanteista: 1. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä - ei sopimusta palveluntuottajan kanssa, minkä vuoksi ei oikeutta laskennalliseen palautukseen 2. Yksityisen hoidon tuki, kuntalisä - Kansaneläkelaitoksen maksama yksityisen hoidon tuki ei oikeuta laskennalliseen palautukseen - yksityisen hoidon kuntalisä oikeuttaa palautukseen, jos kunta maksaa sen suoraan palveluntuottajalle esim. yksityiselle päiväkodille 3. Esiopetus - tehtyyn sopimukseen perustuen koulutoimi maksaa palvelurahaa yksityiselle päiväkodille esiopetuksen järjestämisestä - kyse ei ole verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelusta eikä sosiaalihuoltopalvelusta, vaan opetustoimesta, minkä vuoksi ei oikeutta laskennalliseen palautukseen 4. Sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutus - Valtiokonttori maksaa kunnille määrärahaa kuntoutukseen tai Tapaturmavirasto korvaa kuntoutuksen, joka tapahtuu yksityisinä terveydenhuoltopalvelujen tuottajina pidettävissä kuntoutuslaitoksissa - kunta saa laskun kuntoutuslaitokselta - siltä osin kuin kyse verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelusta tai sosiaalihuoltopalvelusta, kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen 5. Yöpäivystys - alihankintapalvelun myynti sosiaalihuollon toimintayksikölle on verollisen palvelun myyntiä eikä verotonta sosiaalihuoltopalvelua, minkä vuoksi ei oikeutta laskennalliseen palautukseen 6. Tyky-toiminta - siltä osin kuin kustannukset sisältävät esim. verotonta terveydenhuollon rekisteriin merkityn palveluntuottajan antamaa palvelua, on oikeus laskennalliseen palautukseen 7. Taloudellinen tuki vammaiselle henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi - henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa vammaiseen henkilöön - kunta maksaa palkkakustannukset avustuksena vammaiselle henkilölle - ei oikeuta laskennalliseen palautukseen, koska taloudelliset tukitoimet eivät kuulu laskennallisen palautuksen piiriin 8. Hammaslääkäriliiton tms. veloittamat verottomat koulutusmaksut - kyse ei ole verottomasta terveyden- tai sairaanhoitopalvelusta eikä sosiaalihuoltopalvelusta, minkä vuoksi ei oikeutta laskennalliseen palautukseen 9 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

10 9. Valistustoimintaan liittyvät julkaisut - kunnan esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitolta hankkimat julkaisut, joita jaetaan esim. neuvolassa, eivät oikeuta laskennalliseen palautukseen, koska liiton myynti ei ole verotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelu eikä sosiaalihuoltopalvelua, vaan julkaisun myyntiä kunnan toimintaa varten 10. Terveyskeskuslaboratorion laaduntarkkailu ja säteilyturvamittaus - kyse ei verottomasta terveyden- eikä sairaanhoitopalvelusta vaan muusta verollisesta palvelusta, minkä vuoksi ei oikeutta laskennalliseen palautukseen Menettely Laskennalliseen palautukseen sovelletaan samoja arvonlisäverolain menettelysäännöksiä kuin vähennettävään veroon ja 130 :ssä tarkoitettuun palautukseen. Kunnat ilmoittavat laskennalliset palautukset kuukausittain valvontailmoituksessa tai ennakkopalautushakemuksessa kohdassa 206 "kohdekuukauden vähennettävä vero". Kalenterivuodelta saatujen laskennallisten palautusten yhteismäärä ilmoitetaan kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä samalla lomakkeella kuin arvonlisäverolain 130 :n nojalla saatavat palautukset. Lomakkeella laskennalliset palautukset ja muut palautukset ilmoitetaan omina erinään. Ajallinen kohdistaminen Laskennallinen palautus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu, ennakkomaksu on maksettu tai maahantuotu tavara on tullattu. Kunnan maksama tuki tai avustus kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jolloin se on maksettu. Kuntien arvonlisävero-opas Ennakkotietona ilmoitetaan, että Suomen Kuntaliitto julkaisee kuntien arvonlisävero-oppaan. Oppaan kirjoittaa oik.kand. Mirjami Pipatti ja sen arvioidaan ilmestyvän ennen tulevaa kesää. Julkaisun tilaustiedot ilmoitetaan myöhemmin. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Vuoden 2002 valtionosuudet Yleistä Vuoden 2002 valtionosuuksista ja verotulotasauksesta on tehty päätökset vuoden vaihteen tienoilla. Ne perustuvat ministeriöiden tekemiin valtionosuuspäätöksiin. Valtionosuuden tammikuun erä on maksettu kunnille ja ylläpitäjille Verotulotasaus on otettu valtionosuuksissa huomioon Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

11 lopullisen vuotta 2002 koskevan päätöksen mukaisena. Valtionosuuksista ja tasauksista ilmoitetut tiedot muuttuivat jonkin verran ennakkotietoihin verrattuna. Valtionosuudet on päivitetty Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteessa asiakohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet. Valtionosuuksia koskevat päätökset on syytä tarkistaa mahdollisten virheellisyyksien varalta (esim. vertailemalla muutoksia edellisen vuoden vastaavaan päätökseen. Oikaisuvaatimuksen tekemiselle on aikaa kolme kuukautta päätöksen tiedoksisaannista (käytännössä maaliskuun lopulle). Myöhemminkin tehty vaatimus on mahdollista korjata, mikäli käy ilmi, että kunnalta on jäänyt saamatta sille kuuluvaa valtionosuutta (tilasto- yms. virheet). Vaatimus on tehtävä kuitenkin viiden vuoden kuluessa (kuntien valtionosuuslaki 18, 21 ja 22 ). Verotulotasaus Verotulotasausta koskeva päätös on tehty (SM /Ha- 43). Laskennassa on käytetty vuodelta 2000 valmistuneen verotuksen tietoja. Kunnan vuoden 2000 yhteisövero-osuus ilmenee verohallinnon taulukosta. Yhteisöveron laskennassa käytetty maksettavan veron määrä on euroa ( mk). Veron määrästä on vähennetty Temmeksen vuoden 2000 yhteisöveron osuus euroa laskennallista verotuloa ja tasausrajaa määrättäessä. Vähennys on tehty kaksinkertaisen vaikutuksen estämiseksi, koska valtionosuuslain siirtymäsäännöksen mukaan lakkautetun Temmeksen kunnan vuoden 2001 verotulotasaus sellaisenaan on lisätty verotulotasauspäätöksessä Tyrnävän, Limingan ja Rantsilan kunnan vuoden 2002 verotulotasauksiin. Tästä syystä myös Temmeksen lakkautetun kunnan kunnallisvero ja kiinteistövero on vähennetty. Verotulotasauksen määräämisessä verotulot ja tasausraja asukasta kohti ovat: - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 392,63 euroa/asukas Kunnan laskennallinen kunnallisvero saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan oman tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero vuonna Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen kuntakohtaiset tiedot, laskentaperusteet mm. kiinteistöjen verotusarvot ja verotulotasauksen jakautuminen eri hallinnonaloille ilmenevät Kuntaliiton Internet-sivulla olevista taulukoista (osoitteessa asiakohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet). Verotulotasauksen 15 %:n kattosääntö poistui vuoden alusta. Poistumisen vaikutus on tarkistettu valmistuneen verotuksen mukaiseksi. Tasausvähennys lisääntyy yhteensä euroa ( mk). Tasausvähennyksen lisäys koskee neljää kuntaa, jotka ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Uusikaupunki. Ero valtion talousarvion mukaiseen arvioon on noin 9,29 milj. euroa (55,21 mmk). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan tasausvähennyksen lisäyksellä (526 mmk). Vähennyksestä on jo otettu huomioon 472 mmk. Puuttuva määrä (55 mmk) otettaneen huomioon myöhemmin. Se nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia 11 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

12 arviolta 0,1 prosenttiyksikköä (25,3:stä 25,4:ään). Korotuksen toteuttaminen vaatii lain muuttamista. Vuoden 2002 verotulotasausta koskeva sisäasiainministeriön päätös on otettu huomioon hallinnonalakohtaisissa valtionosuuspäätöksissä ja valtionosuustilityksissä tammikuun erästä lähtien. Yleinen valtionosuus Päätös yleisestä valtionosuudesta on tehty (SM /Ha- 43). Yleisen valtionosuuden keskimääräiseksi euromääräksi on vahvistettu 27,71 euroa/asukas. Päätös korvaa aiemman tehdyn päätöksen. Muutos johtuu syrjäisyyslisän laskentaperusteiden tarkistamisesta ja siitä, kun Reisjärven ja Virolahden kunnat säilyttävät syrjäisyyslisänsä vielä vuonna 2002 valtionosuusasetuksen siirtymäsäännöksen muutoksen perusteella. Yleiseen valtionosuuteen sisältyy edelleen osuus kuntatalouden valtionosuusleikkauksista (38,8 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuspäätökset on tehty (STM 37/502/2001). Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus on 1 557,88 euroa/asukas. Asukaskohtainen rahoitusosuus on 0,04 euroa/asukas aikaisempaa pienempi, koska eduskunta poisti rahoitusosuudesta Niuvanniemen psykiatrisen yksikön käynnistysvaiheen menojen osuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus-prosentti korjattaneen myöhemmin lailla verotulotasauksen tasausvähennyksen ottamiseksi huomioon oikeanmääräisenä. Arvion mukaan valtionosuusprosentti nousisi 0,1 prosenttiyksikön luokkaa, kun otetaan huomioon 9,29 milj. euron (55,21 mmk:n ) vaikutus (katso verotulotasauskohtaa edellä). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti (25,3 %) on pieni sen takia, kun siihen sisältyvät kuntatalouteen kohdistetut valtionosuusleikkaukset (suuruudeltaan noin 1,4 mrd. euroa). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta ja rahoitusta koskevat päätökset on tehty (OPM 63/400/2001). Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus on 556,95 euroa/asukas. Siihen sisältyy kuntatalouteen kohdistettuja asukaskohtaisia valtionosuusleikkauksia 111,92 euroa asukasta kohti (577 milj. euroa). Vuoden 2002 verotulotasausta koskevat tiedot on maksatuksessa otettu huomioon SM:n tekemän päätöksen (SM /Ha-43) mukaisena. Kuntakohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet investointilisineen ilman verotulotasausta löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta, kuten myös kuntayhtymien yksikköhintarahoituksen tiedot investointilisät mukaan lukien (osoitteesta asiakohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet). Yksityiskohtaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ja niiden perusteet löytyvät opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta otsikot ovat: Vuoden 2002 rahoituspäätökset ja Vuoden 2002 valtionosuuden maksuraportti 6CLM Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

13 Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuonna 2002 Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuodelle 2002 on laskettu. Kuntakohtaiset valtionosuusprosentit löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta asiakohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet. Valtionosuusprosentteja sovelletaan vuonna 2002 tehtyihin valtionosuuspäätöksiin. Arvonlisäverot eivät oikeuta valtionosuuteen lukien. Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuodelle 2002 on laskettu vuoden 2000 laskennallisten verotulojen mukaan (lähde SM ). Prosentteja sovelletaan hyväksyttyihin perustamishankkeisiin, joita koskeva valtionosuuspäätös on tehty vuonna Kuntayhtymien perustamishankkeissa sovelletaan kuntakohtaista prosenttia kunkin kunnan osuuteen. Samaa prosenttia sovelletaan niin kauan, kuin hankkeen toteuttaminen kestää. Vuonna 2002 ja sen jälkeen hyväksyttäviin perustamishankkeisiin ei voida sisällyttää arvonlisäveroja kustannuksina, koska kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä on luovuttu (ns. takaisinperintälaki 79/1994 on kumottu lailla 1456/2001). Esim. opetusministeriön vuodelle 2002 vahvistamat laskentaperusteet on määrätty ilman arvonlisäveroja. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tästä riippumatta kunnat ja kuntayhtymät saavat entiseen tapaan palautuksena verottoman toiminnan hankintojen ja ostojen arvonlisäverot. Katso seuraavia lain muutoksia: - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (1409/2001) 26, - Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista (773/2001) 6, - Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (1389/2001) 32 ja voimaantulosäännös, - Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen muuttamisesta (1395/01) 20 a, - Opetusministeriön asetus opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikkö-hinnoista annetun opetusministeriön päätöksen muuttamisesta (43/2001) 2 ja 4. Ennen vuotta 2002 tehtyihin päätöksiin sovelletaan ao. vuosiksi laskettuja valtionosuusprosentteja. Ennen vuotta 2002 tehdyt päätökset ovat sisältäneet myös arvonlisäverot valtionosuuteen oikeuttavina kustannuksina, siinäkin tapauksessa, vaikka hanke jatkuisi vielä vuoden 2002 puolella. Näitä päätöksiä ei jälkeen päin enää muuteta. Päätöksiin sisältyneet arvonlisäverot peritään kunnilta yhteisvastuullisesti korottamalla opetus- ja kulttuuritoimen osalta asukaskohtaista rahoitusosuutta 0,50 euroa/asukas ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kuittaamalla 3,871 milj. euroa vuodelle 2002 tarkoitetuista valtionosuuslisäyksistä (valtionosuusprosentin korotuksesta). Lisätietoja: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

14 Kuntien yhdistymisavustukset Vuoden 2002 alusta voimaan tulleella kuntajakolain (1447/2001) muutoksella pyritään vauhdittamaan kuntien yhdistymistä. Keinoina ovat yhdistämisavustuksen lisääminen ja yhdistymiseen liittyvien investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen määräaikaisella lisärahoituksella. Yhdistymisavustuksen määräytyminen Aikaisempi yhdistämisavustus eli porkkanaraha muuttui kaksivuotisesta viisivuotiseksi asteittain väheneväksi avustukseksi (kuntajakolain 38 ). Tuen perusmäärä ei aikaisemmasta nouse. Tukikauden piteneminen kahdesta kolmeen vuoteen lisää kuitenkin avustuksen määrää. Avustuksen enimmäismäärä nousee avustuskauden pitenemisen takia 4,2 milj. eurosta 6,73 milj. euroon. Avustus koskee aikaisintaan vuoden 2003 alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia. Määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2003 valtion talousarviossa. Avustuksen määrä laskee toisesta vuodesta alkaen 20 prosenttiyksikköä vuosittain, jolloin se viidentenä vuotena on 20 prosenttia ensimmäisen vuoden määrästä. Avustus on muutoksen kohteena olevien kuntien asukasluvun mukaan määräytyvä. Avustusta laskettaessa suurimman kuntaliitoksessa mukana olevan kunnan asukasluvusta otetaan huomioon kuitenkin vain asukasta. Asukaslukuna on kuntajaon muutosta edeltävän vuoden alun asukasluku. Avustuksen enimmäismäärä on kuitenkin edellä mainittu 6,73 milj. euroa koko avustuskaudella. Muutoin avustuksen määrä lasketaan seuraavan taulukon mukaan: Asukasluku /asukas Yli asukkaan kuntien avustuksen laskentaperusteena on 131 euroa/asukas asukkaaseen saakka. Avustuksen maksaminen aloitetaan sinä vuonna, jona kuntaliitos tulee voimaan. Mikäli avustusta saa useampi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli kuntajaon muutos aiheuttaa kuntien valtionosuuden vähennyksen (kuntajakolain 39 ), korvataan vähennys voimaantulovuonna ja neljänä seuraavan vuonna. Toisesta vuodesta alkaen valtionosuuksien vähenemisen Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

15 korvaus pienenee 20 prosenttiyksikköä vuosittain ensimmäisen vuoden määrästä laskettuna. Korvauslaskelman tekee sisäasianministeriö vertaamalla muutosta edeltänyttä tilannetta muutoksen jälkeiseen tilanteeseen. Vertailussa ovat mukana laskennalliset valtionosuudet verotulotasaus mukaan lukien. Mahdollinen korvaus maksetaan yhdistymisavustuksen yhteydessä. Kyseessä ei ole sektorikohtainen valtionosuus. Valtionosuuden mahdollinen lisääntyminen liitostilanteen takia ei aiheuta enää valtionosuuden vähentämistä. Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki Kokonaan uutena avustusmuotona kuntaliitostilanteisiin on tarjolla määräaikainen investointi- ja kehittämishankkeiden tuki (kuntajakolain 40 ). Tuki koskee kuntaliitoksia, jotka tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2003 alusta ja viimeistään vuoden 2005 alusta. Tuen tarkoituksena on parantaa kuntarakenteen kehittämisedellytyksiä edistämällä sitä merkitseviä investointi- ja kehittämishankkeita. Sisäasiainministeriö voi, jos kunnat pitävät sitä kuntajaon muutoksen kannalta tarpeellisena, myöntää tukea elinkeinotoimen, yhdyskuntarakenteen, ympäristönsuojelun, opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tuen on tarkoitus olla oikeudellisesti itsenäinen muista valtionosuus- ja avustusjärjestelmistä itsenäinen tukimuoto. Tuesta päätettäessä tarkoituksena on ottaa huomioon myös muut vireillä olevat hankkeet, joihin myönnetään valtionosuutta tai avustusta muun lain nojalla. Myös suoraan valtion talousarvion määrärahasta mahdollisesti myönnettävät avustukset otetaan huomioon. Tässä tarkoituksessa sisäasianministeriölle on laissa säädetty velvollisuus kuulla muita viranomaisia ennen avustuspäätöksen tekemistä. Tuesta päätetään samalla, kun päätetään kuntajaon muuttamisesta. Kunta voi lain mukaan asettaa tuen saamisen kuntajaon muutoksen ehdoksi. Näin ollen kuntajaon muutos voidaan tehdä tässä tapauksessa vain, jos investointi ja/tai kehittämishankkeen tuki myönnetään. Kotikunnan korvausvelvollisuus opetustoimessa Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 50 :n mukaan kotikunnalla on korvausvelvollisuus sairaalassa ja koulukodissa opetusta saavasta oppilaasta. Muutoin opetuksen järjestämisvelvollisuus on pääsääntöisesti asuinkunnalla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kotikunnan korvausvelvollisuus on pääsääntö. Sairaalan ja koulukodin korvausta laskettaessa vähennyksenä otetaan huomioon mahdollisesti sairaalakoulun ylläpitäjän ja koulukodin ylläpitäjän hyväkseen saama valtionosuuden perusteen mukainen osuus. Sairaalakoulussa korvaus lasketaan hoitopäivien mukaan hoitopäivää kohti aiheutuvista opetuksen keskimääräisistä todellisista vuosikustannuksista. Korvausvelvollisuus on, vaikka oppilasta ei olisi kirjattu kotikunnan koululaitoksessa syyskuun 20 päivänä. 15 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

16 Lastensuojelulain 29 :ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavasta oppilaasta korvaus lasketaan koulun työpäivien mukaan koulun työpäivää kohti aiheutuvista opetuksen keskimääräisistä todellisista vuosikustannuksista. Maksuosuudesta on vähennettävä valtionosuusperusteen mukainen määrä, joka on yksityisessä koulukodissa sijaintikunnan perusopetuksen yksikköhinta korotettuna 1,5 x perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta (arvonlisäverollinen). Valtion koulukodissa vähennettävä määrä lasketaan samalla tavalla sijaintikunnan perusopetuksen yksikköhinta korotettuna 1,5 x perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta (arvonlisäveroton). Koulukodin kotikunnan korvausvelvollisuus koskee vain seuraavassa mainittuja valtion koulukoteja ja yksityisiä koulukoteja. Yksityiset koulukodit ovat saaneet tätä tarkoittavan opetusministeriön luvan. Esim. muita yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä rahoituslain 50 :n korvausvelvollisuus ei koske: Koulukodit ovat: Harvialan koulukoti Kasvun Yhteisöt Koivikko Kasvun Yhteisöt Sairila Lagmansgårdens skola Limingan koulutuskeskus Pohjola-koti Satulavuoren koulu Sippolan koulukoti Vuorelan koulukoti Muille perusopetusta järjestäville yksityisille ylläpitäjille mahdollisesti suoritettavat korvaukset perustuvat tehtyihin päätöksiin, sopimuksiin tai maksusitoumuksiin. Opetustoimen yksikköhintaraportit ja valtionosuuspäätöksiin liittyvät raportit Opetustoimen yksikköhintapäätökset tehdään marraskuun puolivälissä ja toimitetaan opetuksen järjestäjille marraskuun loppuun mennessä. Valtionosuuspäätökset tehdään vuoden loppuun mennessä. Niitä koskevat raportit ovat järjestäjillä vuoden vaihteen tienoilla. Valtionosuudet tarkistetaan varainhoitovuoden päättyessä laskentapäivien oppilasmäärien mukaisiksi niin, että tarkistetut tiedot toimitetaan koulutuksen järjestäjille tammikuun loppuun mennessä. Tarkistukseen liittyvät lisäperinnät ja maksatukset hoidetaan helmikuun loppuun mennessä siten että valtionosuuden lisäsuoritukset maksetaan saajan tilille ja takaisinperinnästä lähetetään lasku, jonka eräpäivä on Niin yksikköhintapäätökset kuin valtionosuuspäätöksetkin on syytä käydä läpi oikaisuajan kuluessa mahdollisten virheiden varalta. Valtionosuuspäätökseen liittyviä vaatimuksia voi esittää myös pidemmän viiden vuoden määräajan kuluessa (kuntien valtionosuuslaki). Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

17 Valtionosuuspäätöksen tarkistuksen yhteydessä kunnille toimitetaan myös ns. kotikuntaraportit. Niillä ei ole vaikutusta yksikköhintoihin, valtionosuuksiin tai niiden maksatukseen. Ne ovat lisätietoja kotikunnan oppilaista ja niiden vaikutuksesta laskennallisesti kuntakohtaisesti. Näihin raportteihin liittyen ei ole tehty sellaista päätöstä, josta voitaisiin hakea oikaisua, joka vaikuttaisi esim. valtionosuuteen. Tarkoituksena on ollut siirtää eri ylläpitäjien oppilaat kotikuntiinsa tilastollisesti ylläpitäjien yksikköhinnoilla vähentäen asukaskohtainen omarahoitusosuus. Kuntaliitto käyttää näitä tietoja tilastoissaan lisätietona. Tietoja on käytetty esim. tilastossa Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen menot liitteessä 1 Opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjämallin mukaiset ja kotikunnittaiset valtionosuudet, jossa on vertailtu valtionosuuksia ylläpitäjien ja kotikuntien välillä. Lisäksi tietoja on käytetty laskelmissa, joissa tarvitaan vertailukelpoista tietoa kuntien verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärästä. Vastaavat tilastot tehdään aikanaan myös vuosilta 2000 ja Seuraavassa on yhteenveto kuntiin toimitetuista päätöksistä ja raporteista: Vuoden 2002 yksikköhinnat - perusopetuksen yksikköhintapäätös nro 382/430/2001-5YK6 perusopetuksen yksikköhinnan perusteet - 5YT7S perusopetuksen yksikköhinnan laskenta - P05LOMKUVA oppilasmääräselvitys - 5T6KOU koulut ja pisteet - sisältää myös päivähoidon esiopetuspisteet 11 v opetuksesta, kohdassa päivähoidon esiopetus - lukion yksikköhintapäätös nro 383/430/2001-6YK6 lukion yksikköhinnan perusteet - 7YT6 lukion yksikköhinnan laskenta - P06LOMKUVA oppilasmääräselvitys Vuoden 2002 valtionosuudet - valtionosuuspäätös nro 63/400/2001-6VOP, valtionosuus yhteensä ennen verotulotasausta - 6VOS, eri tehtävien laskentayksiköt ja yksikköhinnat sekä laskennalliset perusteet vähennettynä rahoitusosuudella, ennen verotulotasausta - 6 CLM (rahoitusraportti), eri tehtävien laskennalliset perusteet myös verotulotasaus huomioonotettuna, kuukausisuorituksen suuruus Vuoden 2001 valtionosuuden tarkistaminen - valtionosuuden tarkistuspäätös nro 62/400/2000-6VOP, valtionosuus yhteensä ennen verotulotasausta - 6VOS, eri tehtävien laskentayksiköt ja yksikköhinnat sekä laskennalliset perusteet vähennettynä rahoitusosuudella, ennen verotulotasausta - 6CL1, (rahoitusraportti), eri tehtävien laskennalliset perusteet myös verotulotasaus huomioonotettuna, kuukausisuorituksen suuruus Vuoden 2001 kotikuntaraportit (laskennallinen lisätieto, tehdään vain tarkistetusta valtionosuudesta) 17 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

18 - ZKUN6KB2, asianomaisen kunnan valtionosuussuoritteet ja laskennalliset valtionosuudet kotikunnittain ja koulutyypeittäin (ylläpitäjien oppilaat kotikuntiin ylläpitäjien yksikköhinnoilla) - ZKUNKBS, edellinen raportti jaoteltuna ylläpitäjittäin Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntajaoston ohjeet ja lausunnot Suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen tarkistaminen Kuntajaosto on kokouksessaan päättänyt tarkistaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (1999) seuraavasti: Sivu 6, luku 1.3 Kunnan määräämisvallassa olevat osakeyhtiöt 2. kappale: Entinen teksti ja alaviite 2 poistettu, koska pienille yrityksille ei enää ole erillisohjetta ja tilalle uusi kappale. Uusi 2. kappale: Kunnan määräämisvallassa olevat osakeyhtiöt tai muut yhteisöt, jotka toimivat liiketoiminnan ehdoin toimialalla, jolla toimii myös muita kuin julkisyhteisöjen omistuksessa olevia yrityksiä, noudattavat kirjanpitolautakunnan antamaa yleisohjetta suunnitelmapoistoista ( ). [ ] Sivu 7, luku 2. Poistosuunnitelma 1. kappale: Muutettu sana markkamääriltään sanaksi rahamääriltään. Muutettu 1. kappale: Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä käyttöomaisuuden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Poistosuunnitelman hyväksymismenettelystä otetaan määräykset kunnan hallintosääntöön tai erilliseen taloussääntöön. Poistosuunnitelman laatimisessa on suositeltavaa olennaisuuden periaatteen mukaisesti keskittyä rahamääriltään merkittävämpien käyttöomaisuusnimikkeiden poistojen oikeaan laskentaan. [ ] Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

19 Sivu 8, luku Käyttöomaisuuden hankintameno ja jäännösarvo 4. kappale: Muutettu pienhankintaraja markkaa euroksi. Muutettu 4. kappale: Kunta voi käyttöomaisuuskirjanpidon ja poistolaskennan yksinkertaistamiseksi kirjata hyödykkeen hankintamenon kokonaan hankintatilikauden kuluksi, vaikka se tuottaa tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden aikana, mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa enintään euroa (pienhankinta), eikä kirjaustavalla ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää euroa, se merkitään käyttöomaisuuteen ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. Kunta voi kirjata myös pienhankinnat käyttöomaisuuteensa ja suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. [ ] Perusteluina pienhankintarajan noin 20 prosentin korotukselle on: - alkuperäisen yleisohjeen antamisen jälkeen rahan arvo on alentunut - rajan korottaminen antaa mahdollisuuden yksinkertaistaa käyttöomaisuuskirjanpitoa - rajan korottaminen osaltaan korostaa rahavirtojen tärkeyttä kuntien talouden tasapainottamisessa - raja ei korottamisen jälkeenkään vaikuta olennaisesti kunnan tilikauden tulokseen. Käyttöomaisuuskirjanpidon ja poistolaskennan eriyttäminen kuntien kirjanpidossa tulee myös harkittavaksi, koska se antaa mahdollisuuden tehokkaampaan taloushallinnon käsittelyyn. Hyödykkeen luonne voi edellyttää käyttöomaisuuskirjanpitoa mm. vakuutusten seurannan ja katoamisten selvittämiseksi, vaikka hyödykkeen arvo olisikin pienhankintarajan alapuolella (esimerkiksi koulujen tietokoneet). Toisaalta eräät hyödykkeet (kuten tiet, viemärit jne.) voidaan käsitellä yksinkertaisin menettelyin poistolaskennassa ilman tarvetta käyttöomaisuuskirjanpitoon. Mikäli kunnat ja kuntayhtymät ottavat uuden pienhankintarajan käyttöön, se edellyttää poistosuunnitelman tarkistamista hallintosäännön tai erillisen taloussäännön määräysten mukaisesti. Kuntajaoston tekemät tarkistukset suunnitelman mukaisista poistoista annettuun yleisohjeeseen on korjattu Internet-sivuilla olevaan ohjeeseen (osoite asiakohdassa palvelut/kuntatalous/kuntajaoston ohjeet ja lausunnot). Kuntajaoston ohje tilinpäätöksen 2001 laatimisajasta Kuntajaosto päätti kokouksessaan antaa kirjanpitolain 3:6 :ää koskevan soveltamisohjeen, jonka mukaan kunnan ja kuntayhtymän vuoden 19 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2002

20 2001 tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kolmen kuukauden määräaikaa tilikauden päättymisestä. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen kuntalain muuttamisesta (81/2002). Laki tulee voimaan Laissa on mm. muutettu tilinpäätöstä koskevaa kuntalain 68 :n 1 momenttia, jonka mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikauden tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain muutosta on perusteltu sillä, että kirjanpitolain 3 luvun 6 :ää on muutettu (629/ ) siten, että tilinpäätöksen laatimisaikaa on pidennetty kolmesta kuukaudesta neljään kuukauteen tilikauden päättymisestä. Muutettua kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikautena, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. Kirjanpitovelvollinen saa soveltaa tätä lakia kirjanpitoon sinä tilikautena, joka on kulumassa kun laki tulee voimaan. Kirjanpitolain muutos on tullut voimaan Koska kuntien tilikausi on kalenterivuosi, kuntien tilinpäätöksen laatimisaika pitenisi muutettua kirjanpitolakia sovellettaessa maaliskuun lopusta huhtikuun loppuun. Kuntalain perustelujen mukaan tämä on ongelmallista sekä kuntalaissa tilinpäätöksen käsittelylle säädettyjen määräaikojen että kuntien taloutta koskevien kuntatason ja valtakunnallisten tietotarpeiden näkökulmasta. Tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevien poikkeuslupien myöntäminen Kuntajaosto päätti kokouksessaan ilmoittaa kunnille ja kuntayhtymille, ettei kuntajaosto voi myöntää tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevia poikkeuslupia kuntalain muuttamisesta annetun lain voimaan tulon jälkeen. Kuntalain 67 :n mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain :n soveltamisesta, mutta siinä ei ole erikseen valtuutta myöntää poikkeuksia kuntalaissa säädetystä tilinpäätöksen laatimisajasta. Kuntajaosto on myöntänyt poikkeuksia kirjanpitolain 3:6 :ssä säädettyyn tilinpäätöksen laatimisaikaan kirjanpitolain (1336/1997) 8:2 2 momentin ja kirjanpitolautakunnasta annetun asetuksen (810/1995) 1 b :n 1 momentin nojalla. Kirjanpitolain 8:2 2 momentin mukaan kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä myöntää yksittäistapauksissa tai toimialoittain poikkeuksia mm. tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevaan 3 luvun 6 :ään. Kirjanpitolautakunnasta annetun asetuksen 1 b 1 momentin mukaan kirjanpitolautakunta voi valtuuttaa kuntajaoston määräajaksi tai yksittäistapauksessa antamaan lausuntoja ja myöntämään poikkeuksia lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa lukuun ottamatta periaatteellisia ja kirjanpitokäytäntöä muuttavia asioita. Kuntalain tilinpäätöksen laatimisaikaa koskevan 68 :n muutoksen tultua voimaan kirjanpitolain vastaava 3 luvun 6 ei koske kuntia ja kuntayhtymiä eikä kuntajaosto voi enää myöntää poikkeuksia kuntalaissa säädettyyn tilinpäätöksen laatimisaikaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/