Sivistyslautakunta Erityisopetuksen kehittäminen/ pilotointi lukuvuonna / /2019. Sivla

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Erityisopetuksen kehittäminen/ pilotointi lukuvuonna / /2019 Sivla Valmistelija: ma. opetusjohtaja Sini Käkönen, puh Jämsän kaupungin opetusjohtaja perusti syksyllä 2017 työryhmän ar vioi maan ja kehittämään Jämsän erityisopetusta.työryhmään kuului vat opetusjohtaja Sami Lahti asti, rehtori Tuija Huikuri, apu lais reh to ri Soile Kukkonen, erityisopetuksen koordinaattorit erityis luo kan opet ta ja Matti Lehtonen ja erityisluokanopettaja Noora Kons ta ri. Lisäksi ryhmään kutsuttiin alkaen rehtori Päivi Pitko. Kukkonen ja Pitko ovat aiemmin toimineet eri tyis luo kan opet ta jina. Opetusjohtaja velvoitti työryhmän osallistumaan alkaen Ope tus hal li tuk sen rahoittamaan Jyväskylän Yliopiston ja Valterin yhteis työs sä järjestämään Tukea tuen järjestäjille - Johtamalla ja ke hittä mäl lä kohti inklusiivista koulua-koulutushankkeeseen. Kou lu tushan ke päättyi Työryhmän kuntakohtaisena tavoitteena oli ar vioi da ja kehittää sitä, miten Jämsän kaupungin perusopetus vastaa tuen tarpeiden moninaistumiseen ja määrälliseen kasvuun sekä laa dul li seen muutokseen jo olemassa olevilla eri tyis ope tus jär jes te lyillä. Erityisopetuksen kehittämishanketta on esitelty ja siitä on kes kus tel tu mm. erityisopettajien tapaamisissa, aluetiimeissä op pi las huol to hen kilös tön ja varhaiskasvatuksen kanssa, rehtorikokouksissa, jo kai sen koulun henkilökuntakokouksissa sekä sidosryhmien (per he pal ve lukes kus, varhaiskasvatus) yhteistyöiltapäivissä välisenä aikana yhteensä 38 kertaa. Inklusiivisen ajattelun taustalla on Salamancan julistus (UNES- CO1994), jonka mukaan koulu määriteltiin paikaksi, jossa erityisen tuen tarpeessa olevat lapset voivat opiskella yleis ope tuk sen luokissa erityisluokkien sijaan. Kyse on kokonaisvaltaisesta kou lun toimintakulttuuriin kohdistuvista muutostarpeista. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia kos kevan yleissopimuksen ja sen artikla 24 takaa vammaisten oppilaiden mah dol li suu den saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yh des sä muiden oppilaiden kanssa. Inklusiivinen opetus on yh denver tai suus- ja ihmisoikeuskysymys. Suomen perustuslaki takaa suoma lai sen yhteiskunnan perustuvan yhdenvertaisuuteen ja ta sa-ar-

2 voon. Perusopetuksen opetussuunnitelma (7.1 Tuen järjestämistä oh jaa vat periaatteet) velvoittaa antamaan tuen ensisijaisesti oppilaan omas sa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin. Eri tyis luokal la opiskelevalle oppilaalle on nimettävä yleisopetuksen yh teis työluok ka ja suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa (OPS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suun ni telma). Jämsän kaupungissa toimii yhteensä 13 pienluokkaa. Kehityksestä viivästyneiden ja/tai vaikeimmin kehitysvammaisten oppi lai den kuntouttavan opetuksen pienluokkia (E2-luokat) on kaksi (2). Oppilaspaikkoja on kuusi 6) yhtä luokkaa kohden. Kehityksestä viivästyneiden ja/tai kehitysvammaisten oppilaiden kuntout ta van opetuksen pienluokkkia (E1-luokat) on kolme (3). Op pi laspaik ko ja on kahdeksan yhtä luokkaa kohden. Koulunkäyntitaitoja tukevan ja kuntouttavan opetuksen luokkia (G-luo kat) on kaksi (2). Oppilaspaikkoja näissä on 10 yhtä luokkaa koh den. Nuorisokodin yhteydessä toimii yksi (1) pienluokka (7-9N). Luokassa on 10 oppilaspaikkaa. Laaja-alaisia ja/tai kehityksen viivästymisestä johtuvia op pi mis vaikeuk sia kuntouttavan opetuksen pienluokkia (H-luokat) on neljä (4).Oppilaspaikkoja näissä on 10 yhtä luokkaa kohden. Oppimisvaikeuksia kehittävä pienluokka eli starttiluokka (1S-luok ka). Siellä oppilaspaikkoja on 10. Erityisopetusjärjestelyt Jämsän kaupungissa Pääasiassa ydinkeskustassa toimivat keskitetyt erityisopetuksen luokat. Tämä on tarkoituksenmukaista koska Vitikkalan yksikön tilat on suun ni tel tu kehityksestä viivästyneiden ja/tai vaikeimmin ke hi tys vammais ten opetukseen. Erityisopetuksen pienluokkarakenne on purettu osin Jämsänkosken taa ja man kouluissa n. kymmenen vuotta sitten. Erityisoppilaiden ope tus yleisopetuksessa on järjestetty soveltuvin osin isoissa ryh missä ja oppilaan tarpeet huomioiden. Oppilaiden tarvitessa enem män tukea oppimiseensa siihen on aina mahdollisuus myös pien ryh mässä.

3 Erityisopetuksen kehittämissuunnitelma Työryhmän työskentelyn lähtökohtana on ollut olemassa olevan erityis ope tus re surs sin tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen ja resurs sin tehokkaampi käyttö. Tavoitteena on kehittää tuen jous ta vuutta kankeiden erityisluokkarakenteiden sijaan. Oppilaan oikeus yleisopetukseen sekä erityisopetukseen on to teudut ta va sekä perusopetuslain että opetussuunnitelman velvoitteiden mu kai ses ti. Työryhmän esitys on ollut, että lv alkaen erityis luok kiin painottuvaa rakennetta joiltain osin muutettaisiin. Startti-luokka Jämsänjoen yhtenäiskoululla toimiva startti-luokka on tarkoitettu oppi lail le, jotka tarvitsevat oppimisvalmiuksien kehittämistä ja/tai li sä aikaa koulunsa aloittamiseen yleisopetuksessa. Oppilaalla on mah dolli suus opiskella tässä kuntouttavassa luokassa enintään yhden lu kuvuo den ajan, jonka jälkeen oppilas pääsääntöisesti jatkaa koulua asuin pai kan mukaisessa lähikoulussa 1. tai 2. luokalla. Start ti luo kassa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen 1. luokan ope tussuun ni tel maa, oppiainejakoa ja tuntimäärää. Startti-luokassa kehitetään kouluvalmiustaitoja, jotka voivat liittyä oppi laan kieleen, muistiin, ajatteluun, havainnointiin, hahmottamiseen, mo to riik kaan ja sosiaalisuuteen. Oppilaan minäkuvaa vahvistetaan ja tuetaan. Tavoitteena on luoda oppilaalle positiivisia op pi mis ko kemuk sia, ohjata koulun työskentelytottumusten omaksumiseen sekä ke hit tää tieto- ja taitovalmiuksia. Opetus on yksilö- ja ryh mä ope tus ta, jossa opetusmenetelmät ovat konkreettisia, toiminnallisia ja ko konais val tai sia. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään ja siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKS:s sa. Starttiluokka ja ns. avoin koulun aloitus lv Jämsänjoen yhtenäiskoulussa on lukuvuonna toteutettu ns. avoin koulunaloitus eli 1.-luokat ovat toimineet kahdessa isossa ryh mäs sä. Luokanopettajia on ollut neljä ja oppilasryhmittely on ollut jous ta vaa. Opettajat ovat tehneet samanaikaisopetusta. Lisäksi 1-luokan oppilaiden tukena on ollut laaja-alainen eri tyis opetta ja sekä starttiluokan opettaja. Erityisopettajien työpanos on ollut kaik kien oppilaiden tukena.1-luokan oppilaiden tukena on myös koulun käyn nin ohjaajien työpanos. Starttiluokan oppilaat ovat olleet mukana yleisopetuksen ryhmissä mah dol li suuk sien mukaan ja jos he ovat tarvinneet oppimiseensa enem män tukea kuin mitä on ollut mahdollista isossa ope tus ryh mäs-

4 sä tarjota, heitä on opetettu pienemmässä ryhmässä starttiluokassa. Start ti luo kan oppilaiden saama tuki on järjestetty joustavasti ja op pilai den erityistarpeet huomioiden. Kokemukset tästä avoimesta koulunaloituksesta ovat olleet hyvin myön tei set. Oppilaat, henkilökunta sekä huoltajat ovat olleet tyy ty väisiä avoimeen koulunaloitukseen ja sen tuloksiin. Laaja-alaisia ja/tai kehityksen viivästymisestä johtuvia op pi misvai keuk sia kuntouttavat pienluokat (H-luokat) Luokilla annetaan yksilöityä opetusta oppilaille, joilla on laaja-alaisia ja/tai kehityksen viivästymisestä johtuvia oppimisvaikeuksia. Op pi velvol li suus näillä oppilailla on pääsääntöisesti 9 vuotta. Näissä eri tyisluo kis sa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen tuntimääriä ja oppiainejakoa yksilöllistämiset huomioiden. Oppilaat osallistuvat yleis ope tuk sen opetukseen kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti. Yksilöidyn erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta si ten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa op pi velvol li suus omien oppimisedellytystensä mukaisesti yhdessä ikä to verien sa kanssa. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai sii hen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKS:ssa Startti- ja H-luokille on ollut oppilashaku vuosittain maaliskuussa. Per he neu vo lan/ter veys kes kuk sen psykologit yhdessä var hais kas vatuk sen erityisopettajien kanssa suosittelevat oppilaille pien luok ka paikan hakemista ja huoltaja päättää, hakeeko hän lapselleen op pi laspaik kaa pienluokasta. Luokkapaikan saaneille on haettu erityisen tuen päätös. Oppilaat, jot ka eivät ole mahtuneet tai huoltajan päätöksellä eivät ole ha keu tuneet pienluokkiin, opiskelevat omassa lähikoulussaan yleis ope tuksen ryhmissä laaja-alaisen erityisopettajan tuella. Erityisopetuksen pilotointisuunnitelma lukuvuosi Keväällä 2019 ei järjestetä pienluokkahakua starttiluokalle. Lukuvuoden hyvällä kokemuksella jatketaan avointa koulun aloi tus ta ja tukea tarvitseville ekaluokkalaisille tarjotaan tuki jousta van oppilasryhmittelyn avulla eli mahdollisuus pienempään ope tusryh mään on kokoajan olemassa. Tarvittava tuki räätälöidään oppilaskohtaisesti. Tuki voidaan edel leen järjestää pienryhmässä tarvittavissa oppiaineissa. Tuki voidaan myös järjestää esimerkiksi laaja-alaisen erityisopettajan avulla, oh jaa ja resurs sin kohdentamisella, yhteisopettajuudella ja joustavilla ryh mit te-

5 lyil lä. Yksittäisen oppilaan tuki voidaan myös järjestää tu ki jak so pe riaat teen mukaisesti pienluokassa. Jos tukea tarvitsevan oppilaan tukea ei pystytä järjestämään lä hi koulus sa riittävän kattavasti, voidaan lukuvuoden aikana tarkastella, löytyy kö parempi tuki joustavasti toisesta koulusta. Oppilassiirrot vaa tivat aina perusteellisen pedagogisen sekä oppilashuollollisen sel vityk sen sekä koulun tarjoamien vaihtoehtojen tuntemuksen. Pilotointisuunnitelman avulla pystytään antamaan pedagogista tukea useam mal le oppilaalle alkuopetuksessa ja samalla tuetaan kaikkien op pi lai den sosiaalista ryhmäytymistä heidän omassa vii te ke hi tyk sessään. H-luokkien osalta edetään lukuvuonna integraatiota li säten. Luokat jatkavat toimintaansa mutta opetussuunnitelman edel lyttä mään integraation mahdollistamiseen ja käytännön to teut ta mi seen kiinnitetään huomiota. Opetussuunnitelman mukaisesti H-luokalla opiskelevien oppilaiden ope tus voidaan järjestää yleisopetuksessa oppiaineissa, joissa he opis ke le vat yleisen oppimäärän mukaisesti. H-luokan tarjoamaa tu kimah dol li suut ta tulee tarjota mahdollisuuksien mukaan myös niille oppi lail le, jotka opiskelevat yleisopetuksen luokissa ja tarvitsevat op pimi seen sa ajoittain pienemmän oppilasryhmän tukea. Ratkaisut tehdään kuitenkin oppilaan tarpeista ja edellytyksistä käsin. Integrointi yleisopetuksen sekä erityisopetuksen välillä tulee olla jous ta vaa. Erityisopetuksen tarjoama erityisosaaminen oppilaiden tuke mi sek si tulee hyödyntää monipuolisesti sekä oppilaan eri tyis tarpeet erityisesti huomioiden. On hyödynnettävä samanaikaisopetuksen ja joustavan op pi las ryhmit te lyn keinoja sekä käytettävä olemassa olevat resurssit mah dol lisim man viisaasti. Kohti inkluusiota kulkeminen vaatii osaltaan sitä, että osaamista ja opet ta jan työn tekemistä jaetaan koulussa uudella tavalla. Tii mi työsken te ly, samanaikaisopetus sekä yhteissuunnittelu vahvistavat koulun yhteistä osaamista sekä osaamisen jakamista oppilaiden parhaak si. Toimintakulttuurin muutos vaatii avointa asennetta oman työn kehittämiseen. Jämsänjoen yhtenäiskoulun lv lukuvuosisuunnitelman liitteek si valmistellaan käytännön suunnitelma siitä, miten H-luokkien op pi lai den integrointi opetussuunnitelman mukaiseen oppilaalle nimet tyyn yleisopetuksen yhteistyöluokkaan tapahtuu ja miten jous tavia opetusjärjestelyjä käytännössä toteutetaan. Integroinnin käy tän-

6 nön esteiden poistamiseen (esim. lukujärjestykset) kiinnitetään huomio ta. Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä opettajien kanssa. Rehtori vii me kädessä päättää koulun oppilasryhmittelyt. Lukuvuoden aikana integrointia arvioidaan sekä syys luku kau den että kevätlukukauden aikana ja siitä raportoidaan ma.opetusjohtajalle ja edelleen sivistyslautakunnalle. Asiasta tehdään myös oppilasvaikutusten arviointi. Suoritettujen arviointien jälkeen arvioidaan, miten asiassa edetään. G- ja N-luokat lukuvuonna G-luokka Koulunkäyntitaitoja tukeva ja kuntouttava opetus on tarkoitettu lap sille ja nuorille, jotka tarvitsevat tukea koulunkäynnin haasteisiin. Tavoit tee na on tukea oppilaan keskittymisen, tarkkaavuuden, kou lu moti vaa tion, itsetunnon, käyttäytymisen ja vastuuntunnon kehitystä. Samas sa opetusryhmässä voi olla oppilaita useammalta luok ka-as teelta ryhmäkoon ollessa yhteensä enintään kymmenen (10) oppilasta. Ope tuk ses sa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen tavoitteita ja oppisisältöjä. Yksilölliset tavoitteet kirjataan HOJKS:iin. Oppilaat osal lis tu vat yleisopetuksen ryhmään kykyjensä ja edellytystensä mukai ses ti. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yk si löl li seen oppimäärään, joka hänelle on HOJKS:ssa asetettu. 1-6G-luokka on toiminut Jämsänjoen yhtenäiskoulun alaisuudessa, mut ta toimivat Kaipolan koulussa alkaen. Luokalle on varat tu rakenteilla olevaan Jämsänkosken yhtenäiskoulun uudisosaan ti la uudisrakentamissuunnitelmassa. 1-6G-luokkaa esitetään siirtyväksi Jämsänkosken yhtenäiskoulun alai suu teen alkaen. Oppilaiden tuki ja integraatiot pys tytään järjestämään joustavammin isossa yksikössä. Jämsänkosken yh te näis kou lus sa tulee toimimaan myös 7-9G-luokka, joten luokkien ja opettajien on jatkossa mahdollista tehdä enemmän yhteistyötä ja myös luokkien joustavampi oppilasryhmittely on mahdollista.myös op pi lai den sekä henkilökunnan turvallisuus on helpompi turvata isom mas sa koulussa. 1-6G-luokan siirrosta on pidetty välitön yhteistoiminta N-luokka Jämsänjoen yhtenäiskoulun 7-9N-luokka toimii nykyisin Metsänova Oy:n (aiempi Novamit Oy) ylläpitämässä nuorisokodissa osoitteessa Kel hän ka tu 4. Opetusryhmän toimiminen perustuu kaupungin jär jes-

7 tä mis vel vol li suu teen asiassa (PoL 4 ). Lain mukaan kaupunki on vel vol li nen järjestämään opetusta oppivelvollisuusikäisille lapsille. (So pi mus ) Luokalle voidaan ohjata oppilaita myös Jämsän kaupungin ylä kouluis ta opiskeluhuollollisena tukitoimena yhteistyössä sosiaalitoimen las ten suo je lun kanssa. Oppilailla on mahdollisuus opiskella pien ryhmäs sä kodinomaisissa tiloissa ja olosuhteissa. Ryhmän mak si mi koko on 10 oppilasta. Pienluokalla on mahdollista tarjota opetusta se kä nuorisokotiin sijoitetuille että kotona asuville, pienluokan tukea opiske luun sa tarvitseville jämsäläisnuorille. Oppilaille, jotka siirtyvät opiskelemaan N-luokalle, tehdään erityisen tuen päätös. Erityisen tuen päätös tarkistetaan tuen tarpeen muuttues sa.erityisen tuen päätöstä, jossa määritellään oppilaspaikka, hakee moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmässä ovat op pi laan ja hänen huoltajiensa lisäksi edustajat lastensuojelusta ja lä het tä väs tä koulusta. Hakemuksen oppilaspaikan osalta käsittelee työ ryh mä, johon osallistuu sosiaalitoimen, nuorisokodin ja Jäm sänjoen yhtenäiskoulun edustajat. Erityisen tuen päätöksen tekee opetus joh ta ja. Metsänova Oy on laajentanut toimintaansa Jämsänkoskelle ja avannut sinne uuden Nuorisokoti Metsäkonttorin osoitteeseen Isän nöit sijän sil ta 2. Nuorisokoti Metsäkonttorin tilat soveltuvat paremmin opetus käyt töön. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta hyväksyy asiaa koskevan pilotointisuunnitelman lv Sivistyslautakunta päättää, että 1-6G-luokka siirtyy rakenteilla olevan Jämsänkosken yh te näis kou lulle alkaen ja oppilaat siirtyvät valmisteilla olevan Jäm sänkos ken yhtenäiskoulun oppilaiksi. N-luokka siirtyy Nuorisokoti Metsäkonttorin tiloihin Jämsänkoskelle alkaen. Samalla N-luokan oppilaat siirtyvät valmisteilla olevan Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaiksi. N-luokkaa koskeva sopimus päivitetään sopimusosapuolen muu tokses ta ja tietosuoja-asetuksesta johtuen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maija Jääskeläinen saapui klo ollen läsnä päätöstä tehtäessä.

8 Anita Lahtinen saapui klo ollen läsnä päätöstä tehtäessä.