Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi PÄÄTÖS KASELY/136/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Etelä-Karjalan Eekoo Kiinteistöt Oy Puhakankatu LAPPEENRANTA Yhteyshenkilö: Risto Havo, puh: , PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Suomenniemen kunnassa katuosoitteessa Kirkonkyläntie 1 sijaitsevaa entistä polttonesteiden jakelupistettä. Kohteen kiinteistörekisteritunnukset ovat ja Kiinteistöt omistaa Etelä-Karjalan Eekoo Kiinteistöt Oy. Kiinteistöllä toimii Sale Suomenniemi. Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa asuinkiinteistöön ja lännessä Kirkonkyläntiehen. Etelässä kohdekiinteistö rajautuu Partakoskentiehen ja idässä maatilan peltoalueeseen. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 2(8) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta Kohteessa on harjoitettu historiatietojen mukaan polttonesteen jakelutoimintaa luvulta lähtien. Kohteessa on myytyjen polttonesteiden laadut ovat olleet mm. polttoöljy, diesel, bensiini sekä petrooli. Toimintojen sijainnista historian aikana tai tarkasta pilaantumisen ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Jakelutoimintaa kiinteistöllä harjoitettiin vuoteen Nykyisin kohteessa sijaitsee Suomenniemen Sale. Kohteessa suoritettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostusta syksyllä Alueelle ollaan rakentamassa uutta kauppaa. Rakentamista varten suoritettujen lisätutkimusten perusteella todettiin täyttökerrosten sisältävän jätejakeita. Maaperätiedot Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella kohteen maaperä on hiekkaa ja/tai soraa noin syvyystasolle 0,5-1,5 metriä asti. Hiekkakerroksen alapuolella on silttiä. Tutkimuksen yhteydessä ei todettu kalliopintaa. Piha-alue on hyvin tasainen. Pinta- ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue Suomenniemi sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä kohdealueen länsipuolella. Yksityisten talouksien pohjaveden käytöstä ei ole tietoa. Alueella on vesijohtoverkosto. Koekuopissa vesi tuli kaivantoon noin 1,8 m syvyydeltä. Vuonna 2010 tehdyn kunnostuksen yhteydessä orsi- tai pohjaveden todettiin olevan noin 2,5-3 metrin syvyydellä. Orsi- /pohjaveden virtaussuunta alueella ei ole tiedossa. Lähin pintavesistö (Ilmuslampi) on noin 700 metrin etäisyydellä kohdealueen kaakkoispuolella. Piha-aluetta ei ole asfaltoitu. Pintavedet imeytyvät maaperään. Kohdealueella tehdyt selvitykset ja tutkimukset Maaperätutkimukset Alueella suoritetun maaperän kunnostuksen yhteydessä kiinteistölle tehtiin koekuoppia rajaamaan vuonna 2010 kunnostettua aluetta. Koekuopissa ei havaittu merkkejä öljyhiilivedyistä. Pintakerroksissa oli jonkin verran rakennusten purkujätettä. Vuonna 2011 kohteessa tehtiin pohjatutkimuksia koekuopista. Yhdessä koekuopista havaittiin aistinvaraisen tarkastelun perusteella merkkejä öljyhiilivedyistä. Pohjatutkimuksen yhteydessä ei otettu maaperänäytettä öljyhiilivetypitoisuuden määrittämiseksi. Kohteeseen tehtiin kuusi koekuoppaa Koekuopat sijoitettiin kohteeseen suunnitellun rakennuksen ja paikoitusalueiden kohdilla. Näytteenotto suoritettiin kaivinkoneella. Koekuopat ulottuivat maksimissaan noin 3,3 m metrin syvyyteen. Vesinäytteet otettiin kahdesta koekuopasta. Muihin kuoppiin ei kertynyt vettä tutkimuksen yhteydessä. Jokaiselle näytteelle suoritettiin aistinvarainen havainnointi. Havainnoinnin perusteella kaikista koekuopista valittiin 1 2 näytettä lisätutkimuksiin. Kuudesta näytteestä määritettiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag kenttätestillä. Kenttätestien ja aistinvaraisten havaintojen perusteella valittiin kuusi näytettä tarkempiin laboratoriotutkimuksiin. Kahdesta näytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt C 5 C 40, aromaattiset hiilivedyt; bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit sekä oksygenaatit; MTBE, TAME, DIPE, ETBE ja TBA. Yhdestä näytteestä analysoitiin metallit. Täyttömaista tehtiin kokoomanäyte, josta analysoitiin öljyhiilivedyt C 5 C 40, aromaattiset hiilivedyt; bentseeni, tolueeni, etyylibent-

3 3(8) seeni ja ksyleenit sekä oksygenaatit; MTBE ja TAME. Kokoomanäytteestä analysoitiin myös metallit ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). Kaikissa koekuopissa havaittiin täyttömaan joukossa rakennuksen purkamisesta peräisin olevaa materiaalia mm. tiiltä ja puuta. Purkumateriaalin osuus täytöstä oli <10%. Kokoomanäytteessä todettiin sinkkiä 240 mg/kg sekä PAH yhdisteistä bentso(a)pyreeniä 0,62 mg/kg ja fluoranteenia 1,2 mg/kg. Öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) summapitoisuus oli 400 mg/kg. Koekuopassa KK13 syvyydellä 1,2 1,6 m todettiin aromaattisten hiilivetyjen (TEX) pitoisuus 1,01 mg/kg. Öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) summapitoisuus oli 3200 mg/kg, josta öljyhiilivetyjakeiden (C 10 C 20 ) pitoisuus oli 3060 mg/kg. Koekuopan KK13 läheisyyteen tehdyissä koekuopissa KK16 ja KK12 ei todettu merkkejä öljyhiilivedyistä. Vesinäytteissä KK14 ja KK15 ei todettu aromaattisia hiilivetyjä eikä oksygenaatteja. Molemmissa vesinäytteissä oli kohonneet öljyhiilivetypitoisuudet. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve Tutkitulla alueella todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen pitoisuus koekuopassa KK13. Pilaantuneen maan määrä koekuopan KK13 läheisyydessä on noin 50 m 3 ktr. Lisäksi pohjatutkimuksen yhteydessä havaitun öljyhiilivety pilaantuman (pitoisuustasosta ei ole tietoa, mutta sen arvioidaan olevan yli alemman ohjearvotason) laajuudeksi arvioidaan noin 30 m 3 ktr. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maan kokonaismääräksi arvioidaan noin 80 m 3 ktr. Rakennettavalla alueella on täyttömaata jossa tiilen, puun ja lasin osuus on alle 10 %. Täyttömaata on arviolta noin 870 m 3 ktr. Täyttömaan arvioidaan historiatietojen perusteella rajautuvan purettujen rakennusten alueelle. ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Kunnostuksen yleisperiaatteet Tavoitteet Kohdealueelta on tarkoitus poistaa öljyhiilivedyillä yli Vna 214/2007 alemman ohjearvotason ylittävät maat sekä täyttökerroksessa olevat jätejakeita (tiili, lasi,puu) sisältävät maat. Kunnostusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Pilaantuneet maat poistetaan kunnostuksen tavoitetasoon asti. Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan peitettyinä vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa ko. maita. Poistettava pilaantunut maa, jätteen sekainen maa ja jätteet (esim. betoni) toimitetaan omina kuorminaan vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekka-autoilla. Kuormat peitetään ja niiden mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkojen mahdolliset muutokset työn aikana ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle työmaan ympäristöteknisen valvojan toimesta.

4 4(8) Kunnostuksen toteutus Työn kuvaus Kohteessa on aloitettu kunnostustyön Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksynnällä. Kaikki tavoitepitoisuustason ylittävät maat sekä jätejakeita sisältävät maat poistetaan alueella kunnostustyön yhteydessä. Ennen kunnostusta alue eristetään tarvittavilta osin ympäristöstä esim. lippusiimalla tai aidoilla. Tarvittaessa alueen kulkureiteille asennetaan pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovat kyltit. Työmaata valvoo kunnostustyön ajan pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö. Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto suoritetaan siten, että tarkkailunäytteet edustavat maksimissaan noin 100 m 3 tilavuutta. Näytteitä tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFLAG kenttäanalyysein öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden toteamiseksi. Osa tarkkailunäytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa niistä analysoidaan haihtuvien hiilivetyjen sekä tarvittaessa keskiraskaiden- ja raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet eriteltynä. Kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyyseja. Kunnostustyötä jatketaan keskeyttämättä kunnes tavoitepitoisuustasot on saavutettu. Työn arvioitu kokonaiskesto on noin 1-2 viikkoa. Laadunvalvonta Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteestä tutkitaan haihtuvat hiilivedyt sekä tarvittaessa keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 200 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Reunanäyte otetaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa enintään noin metrin osuutta kaivannon seinämästä. Mikäli kaivu rajoittuu kallionpintaan, jäännöspitoisuusnäytettä ei oteta ja kallioalue merkitään kaivukartalle. Jos kaivun aikana todetaan muita haittaaineita, analysoidaan myös ko. yhdisteiden jäännöspitoisuudet laboratoriossa. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: - tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) - tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset) - näytepisteiden paikat - maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden tiedot - erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista Pilaantuneen maan kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla: - työntekijöiden altistuminen haitta-aineille - ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille - pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille - melu, pöly, haju - liikenne - haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen täyttyessä sadevedellä.

5 5(8) Työsuojelu Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A3/P3 suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Kunnostuksen valvoja auttaa tarvittaessa käyttötarpeen määrittelyssä. Kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana tiedottamalla mm. kohdealueen työntekijöille kunnostustyöstä, rajaamalla alue aidoin/lippusiimoin sekä tarvittaessa mm. varoituskyltein. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle (esim. odottamaan kuormausta viikonlopun yli), kasat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi, kun kasat on poistettu. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Voimakkaammalta melulta suojaudutaan henkilösuojaimien avulla. Kunnostuksessa käytettävät kuorma-autot lisäävät väliaikaisesti alueen raskasta liikennettä. Jos kaivantoon tulee työn aikana vettä, pois pumpattava vesi käsitellään tarvittaessa ennen viemäriin johtamista tai pumpataan säiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi. Jos viemäriin johdetaan kaivantovesiä, kysytään menettelylle ennen toimenpidettä lupa paikalliselta viemärin omistajalta. Raportointi Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: - kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi - kaivutyön toteutus - kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista - jäännöspitoisuustiedot - mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio - piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä - mallit siirtoasiakirjoista. LAUSUNNOT Lausuntoja ei ole erikseen pyydetty.

6 6(8) ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, seuraavin määräyksin. 1. Maaperän kunnostuksen tavoitetaso on vähintään Vna 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso: keskitisleet(>c 10 -C 21 ) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg sinkki 250 mg/kg fluoranteeni 5 mg/kg bentso(a)pyreeni 2 mg/kg Mikäli alueen maaperässä todetaan muita haitta-aineita, käytetään niiden kunnostamisen tavoitepitoisuuksina Vna 214/2007 alempia ohjearvotasoja vastaavia pitoisuuksia. 2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. 3. Kunnostettavan alueen maaperästä on poistettava käytöstä poistetut polttonesteiden varastointiin liittyvät rakenteet ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Maaperän puhdistamisen yhteydessä maaperästä löytyvät jätteen on poistettava maaperästä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 4. Mikäli kaivantoihin kertyy haitta-ainepitoista vettä, tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja käsitellä asianmukaisesti öljynerottimessa tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Mikäli ko. vettä on tarkoitus johtaa viemäriin, tulee asiasta etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 5. Mikäli tavoitearvoihin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, ettei maaperään jäänyt haitta-ainepitoisuus aiheuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa tai haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 6. Suomenniemen kunnan ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. 7. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita tulee niistä tehdä ilmoitus, jotta Kaakkois-Suomen ELY- keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 8. Kunnostustyön päätyttyä tulee Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Suomenniemen kunnan ympäristöviranomaiselle toimittaa loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa töiden valmistumisesta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

7 7(8) Perustelut Ilmoituksessa esitetään kohteen maaperän kunnostustasoksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot. Alemmat ohjearvot ovat hyväksyttävissä alueen tulevassa maankäytössä (kauppakiinteistö). (Määräys 1) Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, joten kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 2) Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet ovat riski ympäristölle. Niiden jättäminen maaperään voi estää maaperän kunnostamisen puhdistamistavoitteiden määrittämistä (näytteenotto). Jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. (Määräys 3) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 4) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä. Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5, 6 ja 7) Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja - puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. Jatkotarkkailun tarve ratkaistaan erikseen loppuraportin perusteella. (Määräys 8) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten haittojen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Valtioneuvoston asetus (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1538/2011)

8 8(8) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua Valtioneuvoston asetuksen (1538/2011) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 /h. Käytetyn tuntimäärän, 15 h, mukaan maksua kertyy 750. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä. vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Pulkkanen ympäristöinsinööri Mikko Rautio JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella. TIEDOKSI Suomenniemen kunnanhallitus Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus

9 LIITE Kaakkois-Suomen elinkeino, - liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen KASELY/136/07.00/2012 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin , telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.