Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 6/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-19:45 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Juhlatalo / Festsalen Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Röman Micaela 17:30-19:45 pj/ordf. Manninen-Ollberg 17:45-19:45 vara pj/vice ordf Marja Christiansson 17:30-19:45 jäsen/ledamot Hans-Eric Gustafsson Henrik 17:30-18:45 jäsen/ledamot Huotari Juha 17:30-19:45 jäsen/ledamot 52-55, Kosonen Riitta-Kaisa 17:30-19:45 jäsen/ledamot Vuoksenranta Suvi 17:30-19:45 jäsen/ledamot Muu/Övriga Kokko Leena 17:30-19:45 esittelijä/föredr. Träskelin Heidi 17:30-19:45 sihteeri/sekr. Mickos Anders 17:30-19:45 Lönnroth Rita 17:30-18: Fellman Veronica 18:20-19:00 56 Poissa/Frånvarande Forss Maria jäsen/ledamot Turan Kadir jäsen/ledamot Elfgren Thomas kh:n ed./kst:s repr. Kähkönen Sara-Sofia Nuorisov.edustaja Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum n tarkastus justering nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Micaela Röman ntarkastaja/juste rare Riitta-Kaisa Kosonen npitäjä/förare Heidi Träskelin ntarkastaja/justera re Hans-Eric Christiansson tarkastettu/et justerat:

2 6/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 53 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 54 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 55 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus / Sibbo kommuns välfärdsberättelse Sipoon Palvelutalosäätiön kirjelmä Sipoon kunnalle / Skrivelse till Sibbo kommun av Servicehusstiftelsen i Sibbo 57 Talousarvion investointiosa, Tekninen valiokunta, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto / Investeringsdelen i budgeten för åren , Tekniska utskottet, Social- och ottets utlåtande 58 Sosiaalihuollon liittyminen valtakunnalliseen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon (Sosiaalihuollon Kanta)/ Att ansluta socialvården till det riksomfattande klientdataarkivet för Socialvården 59 Sipoon kunnan lausunto Kårkulla kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille / Sibbo kommuns utlåtande om Kårkulla samkommuns ekonomiplan för åren tarkastettu/et justerat:

3 6/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet SOSTEVLK 52 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört. tarkastettu/et justerat:

4 6/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare SOSTEVLK 53 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Sosiaali- ja terveysvaliokunta valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Social- och ottet utser två ledamöter att granska mötesprotokollet. Päätös ntarkastajiksi valittiin Riitta-Kaisa Kosonen ja Hans-Eric Christiansson. Beslut Till protokolljusterare valdes Riitta-Kaisa Kosonen och Hans-Eric Christiansson. tarkastettu/et justerat:

5 6/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan SOSTEVLK 54 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut Social- och ottet beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan. tarkastettu/et justerat:

6 6/ Sipoon kunnan hyvinvointikertomus / Sibbo kommuns välfärdsberättelse / /2018 SOSTEVLK 55 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja / social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Kunnan Hyvinvointityöryhmä on varannut mahdollisuuden luottamuselimille ja osastojen johtoryhmille antaa lausunto Sipoon hyvinvointikertomus luonnoksesta mennessä. Sipoon hyvinvointikertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin aikaisemmilta vuosilta sekä suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi lähivuosien aikana. Hyvinvoinnin osatekijöinä tarkastellaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteita, ympäristöä, asumisoloja, toimeentuloa, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on monimutkaista, ja hyvinvointi merkitsee ihmisille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkistellaan sekä koko väestön osalta että ikäryhmittäin. Asukkaiden hyvinvointitilanne vertaillaan neljän samankaltaisen kunnan arvojen sekä koko maan keskiarvojen mukaan. Vertailukunnat ovat Kirkkonummi, Loviisa, Porvoo ja Tuusula. Kunnan johtoryhmä toimii hyvinvointityön johtoryhmänä. Sen alaisuudessa on poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvoinnin edistämisestä on säädetty useissa laissa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Kuntalaki (410/2015) edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sen kokemiseen. Hyvinvointityö koskee tarkastettu/et justerat:

7 6/ kaikkia kunnan toimijoita viranhaltijajohdosta ja poliittisista päätöksentekijöistä työntekijöihin, kuntalaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Vuosina Sipoon kunta osallistuu Suomen Kuntaliiton vetämään Kunta hyvinvoinnin edistäjänä verkostoprojektiin, jonka teemoina ovat tulevaisuuden kunnan muuttuva hyvinvointirooli, hyvinvointijohtamisen kehittäminen, hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt ja hyvinvointiennakointi. Kunta osallistuu myös KUUMA-kuntien yhteiseen hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Vuoden 2020 alussa vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtynee kunnilta maakunnille. SOTE- ja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi kunnan toimintaan. Myös hyvinvointityötehtävät järjestellään uudelleen uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla siten, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Tulevina vuosina tekninen kehitys ja lääketieteelliset edistysaskeleet tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle että kuntalaisten osallistamiselle. Yhteenveto Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kunnan strategisiin päämääriin. Tämän päämäärän toteutumista seurataan ja arvioidaan kerran valtuustokaudessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa. Valtuuston tammikuussa 2018 hyväksymä kuntastrategia tarjoaa oivan lähtökohdan Sipoon hyvinvointikertomukselle Mikäli vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2020, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Tulevina vuosina tekninen kehitys ja lääketieteelliset edistysaskeleet tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle että kuntalaisten osallistamiselle. Hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkistellaan sekä koko väestön osalta että ikäryhmittäin. Asukkaiden hyvinvointitilanne vertaillaan neljän samankaltaisen kunnan arvojen sekä koko maan keskiarvojen mukaan. Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat, että Sipoon sosioekonomisessa rakenteessa on vähemmän taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin riskitekijöitä kuin maassa keskimäärin eikä selvästi huolestuttavia kehityssuuntia ole nähtävissä. Sipoolaiset osallistuvat aktiivisemmin ja ovat paremmin koulutettuja kuin maassa keskimäärin. Pienituloisuusaste on alhainen ja GINI-kertoimen mukaan tulonjako on tasainen. Ikärakenteen vanhenemisen vuoksi väestöllinen huoltosuhde on huonontunut. tarkastettu/et justerat:

8 6/ Vuodesta 2012 vuoteen 2015 taloudellinen huoltosuhde heikkeni, mutta tilanne on todennäköisesti muuttunut työllisyystilanteen parantuessa. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskussa. Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Myös yhden hengen asuntokuntien osuus on kasvussa. ARTTU-tutkimusohjelman kuntalaiskyselyn mukaan moni on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Kunta sijoittuisi paremmin kilpailussa siitä missä on hyvä asua ja elää kuin kaikki ARTTU-kunnat. Sipoossa on turvallisempaa kuin maassa keskimäärin. Useimmat sipoolaiset kokevat arjen turvalliseksi. Sipoolaiset sairastavat vähemmän kuin maassa keskimäärin. Sipoolaisten lapsiperheissa on vähemmän pientuloisuutta ja asumisahtautta kuin maassa keskimäärin. Lastensuojelun avohuollon 0 17-vuotiaat asiakkaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan Sipoossa sekä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset että lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä huonommaksi ja ovat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä kuin koko maassa keskimäärin. Sipoossa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 7,5 % ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,0 % ilmoitti, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Tupakan käyttö on vähentynyt. Lukiolaisten keskuudessa alkoholin käyttö on runsaampaa kuin maassa keskimäärin. Ylipainoisten oppilaiden osuus on kasvanut. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 2 %. Työikäinen väestö on terveempää kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2016 Sipoossa mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavia vuotiaita oli 14,6 %, työkyvyttömyyseläkettä saavia oli 4,1 %. Työllisyys ja toimeentulo on paremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2016 pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita oli 0,9 % ja vaikeasti työllistyviä vuotiaita 2,9 %. Erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttö on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Vuonna vuotta täyttäneistä sipoolaisista 56 % oli oikeutettuja erikoiskorvattaviin lääkkeisiin. Vuonna 2016 kotona asui 92 % 75 vuotta täyttäneistä. Näistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä 5,9 %. Täyttä kansaneläkettä saavia (pienituloisia) 65 vuotta täyttäneitä oli 1,5 %. Sipoon hyvinvointikertomuksen erillisenä lukuna on tarkastettu/et justerat:

9 6/ vuosiraportti 2017, joka kertoo millä tavalla edellisen hyvinvointikertomuksen hyvinvointitoimenpide-ehdotukset on toteutettu. Hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosiossa kunnan hyvinvointitavoitteet on jaettu neljään ryhmään: 1) laadukkaat, asiakaslähtöiset palvelut, 2) aktiivinen vuorovaikutus, 3) hyvin toimiva yhdyskuntarakenne ja viihtyisä ympäristö sekä 4) elinvoimainen elinkeinoelämä. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty omat toimenpiteensä, jotka pohjautuvat pääosin uuteen kuntastrategiaan. Sibbo välfärdsberättelse innehåller en överblick över kommunbornas välmående och de faktorer som påverkat välmåendet under tidigare år samt en plan att främja kommunbornas välmående under de närmaste åren. Som delfaktorer för välfärden granskas utöver hälsa och funktionsförmåga även levnadsförhållanden, miljö, boendeförhållanden, utkomst, människorelationer, social gemenskap, delaktighet och trygghet. Att direkt mäta hälsa och välfärd är komplicerat och välfärd betyder olika saker för människor i olika livsskeden. I välfärdsberättelsen granskas välmåendet såväl för hela befolkningens som olika åldersgruppers del. Jämförelser görs med välfärdssituationen i fyra liknande kommuner samt med hela landet. Jämförelsekommunerna är Kyrkslätt, Lovisa, Borgå och Tusby. Kommunens ledningsgrupp fungerar som styrgrupp för välfärdsarbetet. Under ledningsgruppen verkar en förvaltningsövergripande välfärdsarbetsgrupp. I ett flertal lagar ingår bestämmelser om främjande av välmåendet. Socialvårdslagen (1301/2014) har som syfte att främja och upprätthålla välfärd och social trygghet. Enligt kommunallagen (410/2015) ska kommunen främja invånarnas välfärd och sitt områdes livskraft. Enligt hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) ska kommunen bevaka kommuninvånarnas hälsa och välfärd och de faktorer som påverkar dessa inom varje befolkningsgrupp. En rapport om kommuninvånarnas hälsa och välfärd och om de åtgärder som har vidtagits ska varje år lämnas till fullmäktige. Därutöver ska en mer omfattande välfärdsberättelse utarbetas för fullmäktige en gång per fullmäktigeperiod. Välfärdsberättelsen är ett hjälpmedel för välfärdsledningen och ett stöd för det politiska beslutsfattandet och utgör en av grunderna för kommunens strategiarbete samt planeringen av verksamheten och tarkastettu/et justerat:

10 6/ ekonomin. Välfärdspolitiken omfattar all verksamhet som påverkar människors välmående och upplevelse av välbefinnande. Välfärdsarbetet omfattar alla inom kommunen, allt från tjänstemannaledningen och de politiska beslutsfattarna till arbetstagarna, kommunborna och regionala och lokala samarbetspartners. Under åren deltar Sibbo kommun i nätverksprojektet Kunta hyvinvoinnin edistäjänä som leds av Finlands Kommunförbund. Teman för projektet är den framtida kommunens förändrade välfärdsroll, att utveckla välfärdsledningen, att främja god praxis och förebyggande åtgärder att främja välfärden. Kommunen deltar också i KUUMA-kommunernas gemensamma välfärdsarbetsgrupps verksamhet. I början av år 2020 torde ansvaret för ordnandet av offentliga socialoch hälsovårdstjänster överföras från kommuner till landskapsförbund. Social- och hälsovårds- och landskapsreformen påverkar märkbart kommunens verksamhet. Också välfärdsuppgifterna omorgnasieras på basen av den nya lagstiftningen så att kommunerna och landskapsförbunden i fortsättningen tillsammans skall främja kommuninvånarnas välmående och hälsa. Under kommande år kommer den tekniska utvecklingen och medicinska framsteg att erbjuda nya möjligheter för såväl främjandet av kommuninvånarnas välfärd som för deras deltagande i den kommunala verksamheten. Sammandrag Till kommunens strategiska huvudmål hör att främja kommuninvånarnas välmående. Hur detta mål förverkligas uppföljs och utvärderas i välfärdsberättelsen som uppgörs en gång per fullmäktigeperiod. Kommunstrategin som godkändes av fullmäktige i januari 2018 erbjuder en utmärkt utgångspunkt för Sibbo välfärdsberättelse Ifall ansvaret för ordnandet av offentliga social- och hälsovårdstjänster överförs från kommunerna till landskapsförbunden år 2020, skall kommunerna och landskapsförbunden i fortsättningen tillsammans främja kommuninvånarnas välmående och hälsa. Under kommande år kommer den tekniska utvecklingen och medicinska framsteg att erbjuda nya möjligheter för såväl främjandet av kommuninvånarnas välfärd som för deras deltagande i den kommunala verksamheten. I välfärdsberättelsen granskas välmåendet såväl för hela befolkningens som olika åldersgruppers del. Jämförelser görs med välfärdssituationen i fyra liknande kommuner samt hela landet. Välfärdsindikatorerna visar att Sibbo socioekonomiska struktur tarkastettu/et justerat:

11 6/ innehåller färre riskfaktorer för den ekonomiska och sociala välfärden än i genomsnitt i landet och inga oroväckande utvecklingstrender kan skönjas. Sibboborna deltar aktivare och är bättre utbildade än i landet i genomsnitt. Låginkomstgraden är låg och enligt GINI-koefficienten är inkomstfördelningen jämn. På grund av att åldersstrukturen blir allt äldre har den demografiska försörjningskvoten försämrats. Från år 2012 till år 2015 försvagades den ekonomiska försörjningskvoten, men läget har sannolikt ändras i och med att sysselsättningsläget har förbättrats. Andelen barnfamiljer minskar. Andelen ensamförsörjarfamiljer växer. Också andelen enpersonshushåll ökar. Enligt forskningsprogrammet ARTTU:s kommunenkäter är många invånare nöjda med sin nuvarande livssituation. Kommunen skulle placera sig bättre i en tävling om var det är bra att bo och leva än genomsnittsvärdet för alla ARTTU-kommuner. Det är säkrare att bo i Sibbo än i landet i genomsnitt. De flesta sibboborna upplever att vardagen känns trygg. Sibboborna är friskare än i landet i genomsnitt. Låginkomstgraden och trångbeboddheten hos barnfamiljer är mindre än landets medeltal. Andelen 0 17åringar inom barnskyddets öppenvård är mindre än landets medeltal. Enligt skolhälsoenkäten år 2017 upplevde eleverna i såväl årskurs 8 och 9 i grundskolan som eleverna i årskurs 1 och 2 i gymnasiet i Sibbo sitt hälsotillstånd sämre och var mindre nöjda med sitt liv än i landet i genomsnitt. I Sibbo hade 7,5 % av eleverna i årskurs 8 och 9 och 8,0 % av eleverna i årskurs 1 och 2 i gymnasiet ingen nära vän. Rökningen har minskat. Bland gymnasieeleverna är användningen av alkohol rikligare än i landet i genomsnitt. Andelen överviktiga elever har ökat. Andelen åringar utanför utbildningssystemet är mindre än landets medeltal. Långvarigt utkomststöd mottar ca 2 % av åringarna. Den arbetsföra befolkningen är friskare än i landet i genomsnitt. År 2016 fick 14,6 % av sibbobor i åldern år sjukdagpenning på grund av psykisk ohälsa och 4,1 % invalidpension. Sysselsättningsoch utkomstläget är bättre än landets medeltal. År 2016 fick 0,9 % av sibbobor i åldern år utkomststöd långvarigt och andelen svårt sysselsatta åringar utgjorde 2,9 %. Användningen av specialersättningsgilla läkemedel är något mindre än i landet i genomsnitt. År 2016 var 56,0 % av 65 år fyllda sibbobor berättigade till specialersättningsgilla läkemedel. År 2016 tarkastettu/et justerat:

12 6/ bodde 92,4 % av 75 år fyllda sibbobor hemma. Av dessa erhöll 5,9 % regelbunden hemvård. Full folkpension (låginkomsttagare) erhöll 1,5 % av 65 år fyllda sibbobor. Årsrapporten 2017 ingår som ett skilt kapitel i Sibbo, välfärdsåtgärder i den föregående välfärdsberättelsen har förverkligats. I planedelen i välfärdsberättelsen har kommunens välfärdsmål indelats i fyra grupper: 1) högklassiga, kundorienterade tjänster, 2) aktiv växelverkan, 3) en välfungerande samhällsstruktur och en trivsam miljö samt 4) ett livskraftigt näringsliv. För varje mål har fastställts skilda åtgärder som i huvudsak baseras på den nya kommunstrategin. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 55 SOSTERVLK: Sipoon hyvinvointikertomus Liite / Bilaga 2 / 55 SOSTERVLK: Sibbo välfärdsberättelse Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että hyvinvointikertomus on hyvin laadittu ja antaa hyvän pohjan kunnan hyvinvointityön suunnittelulle. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet konstaterar att välfärdberättelsen är välgjord och ger en bra grund för planering av kommunens välfärdsarbete. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

13 6/ Sipoon Palvelutalosäätiön kirjelmä Sipoon kunnalle / Skrivelse till Sibbo kommun av Servicehusstiftelsen i Sibbo 885/05.00/2018 SOSTEVLK 56 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja/social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Sipoon palvelutalosäätiö sulki allasosaston syksyllä 2017 kysynnän vähäisyyden ja korkeiden kustannusten takia. Tilaan on suunniteltu monitoimitila, joka toteutettaisiin vuoden 2019 aikana. Toteutusta varten säätiö toivoo yhteistyötä kunnan kanssa ja kunnalta taloudellista avustusta hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Sipoon palvelutalosäätiö perustelee hakemustaan sillä, että Palvelutalo Lindassa asuu 100 senioria sekä he että kaikki muut Sipoossa asuvat seniorit ym. viriketoimintaa tarvitsevat henkilöt saisivat näin kestävällä pohjalla tehtävää kuntoutustoimintaa voidakseen ylläpitää ja parantaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista kuntoaan toimintakyvyn lähtötilanteesta riippumatta. Tiloihin on suunniteltu rakennettavaksi simulaattoritila senioreille, jossa he voisivat testata, ylläpitää ja parantaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyään. Tiloista löytyisivät mm. kuntopyörät, tasapainolaitteet, minigolfkenttä, mahdollisuus bocciaym. peleihin jne. Edellä kuvatun laista tilaa ei Sipoon palvelutalosäätiön käsityksen mukaan ole missään muualla. Mikäli säätiö ei onnistu saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta ei hanketta voida toteuttaa. Sipoon palvelutalosäätiön toiminnanjohtaja Veronica Fellman kertoo hankkeesta valiokunnalle. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kirjelmän saapumisen jälkeen tarpeiden luonne ja kustannukset ovat muuttuneet siinä määrin, että valiokunta kehottaa Sipoon Palvelutalosäätiötä olemaan yhteydessä Sipoon kunnan taloushallintoon. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet konstaterar att efter det att skrivelsen inkommit har karaktären av behovet och kostnaderna förändrats i den grad att uskottet uppmanar Sibbo tarkastettu/et justerat:

14 6/ Servicehusstiftelse att kontakta Sibbo kommuns ekonomiförvaltning. Juha Huotari ilmoitti olevansa esteellinen, poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Esteellisyyden perusteena hän esitti, että hän on Sipoon Palvelutalosäätiön hallituksen jäsen (Hallintolaki 28 kohta 5). Juha Huotari anmälde jäv, lämnade mötesrummet under tiden då ärendet behandlades och deltog inte i behandlingen av ärendet. Som jävsgrund meddelade han att han är medlem i Servicehusstiftelsens i Sibbos styrelse. (Förvaltningslagen 28 punkt 5). Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

15 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Talousarvion investointiosa, Tekninen valiokunta, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto / Investeringsdelen i budgeten för åren , Tekniska utskottet, Social- och ottets utlåtande 800/ /2018 TEKVLK 96 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: investointipäällikkö / investeringchef Edward Frisk, edward.frisk(at)sipoo.fi Talousarvion investointiosan valmisteluvastuu on teknisellä valiokunnalla. Kunnan investointisuunnitelmassa on esitetty kaikki Sipoon kunnan bruttoinvestoinnit lukuun ottamatta Sipoon Vesiliikelaitoksen ja kunnan tytäryhtiöiden investointeja kuten esim. Soten kiinteistöosakeyhtiöiden investoinnit. Teknisen valiokunnan valmisteluvastuu ei kuitenkaan käsitä irtainta omaisuutta ja maanostoa. Vesihuollon investoinnit on esitetty erikseen Sipoon Veden talousarviossa ja tytäryhtiöiden investoinnit on esitetty ko. yhtiöiden talousarvioissa, ja ne valmistellaan ao. elimissä kiinteässä yhteistyössä tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. Tekninen valiokunta kokoaa kunnan talousarvioon liitettävän investointisuunnitelman kolmen vuoden ajalta siten, että ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelmassa käsiteltävä talousarviovuosi on sitova. Teknisen valiokunnan kokoaman investointisuunnitelman palvelu- ja infra-investoinnit laaditaan tyydyttämään kunnan palveluiden ennustettu tarve siten, että sen tavoitteena on taloudellisen ja toiminnallisen palvelutason parantaminen ja kunnan strategiaa toteuttaminen. Investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet on priorisoitu tarpeiden perusteella eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä. Ensimmäisessä vaiheessa Tekninen valiokunta käsittelee ja hyväksyy investointisuunnitelman luonnoksena ja pyytää eri hallintokuntien jaostojen ja valiokuntien lausunnot investointisuunnitelmasta. Samassa yhteydessä Tekninen valiokunta pyytää lausunnot Sote kiinteistöyhtiön investoinneista. Saatuaan lausunnot tekninen valiokunta käsittelee investointisuunnitelman uudelleen ottaen huomioon saamansa lausunnot ja hyväksyy sen liitettäväksi osaksi kunnan talousarviota hallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Investointisuunnitelmassa investointien vuoden 2019 tarkastettu/et justerat:

16 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet määrärahassa on otettu huomioon edellisten vuosien muutosten vaikutukset tuleviin määrärahoihin. Teknisen valiokunnan valmisteleva talousarvion investointisuunnitelma on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1 Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 96. TEKVLK: Talousarvion investointisuunnitelma Teknisen johtajan muutettu ehdotus Tekninen valiokunta päättää hyväksyä muutetun liitteen 1 mukaisen talousarvion investointisuunnitelman luonnoksen ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnilta ja käsittelee sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttää Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointien lausunnot omaan lausuntoonsa. Tekniska direktörens ändrade förslag Tekniska utskottet besluter godkänna utkastet av den ändrade investeringsplanen i budgeten för åren enligt bilaga 1 och begär om utlåtande av bildningens svensk- och finskspråkiga utbildningssektioner, fritidssektionen, bildningsutskottet och av social- och ottet senast den Tekniska utskottet behandlar ärendet på nytt på mötet i september. Socialoch ottet inkluderar SoHä fastighetsaktiebolagens investeringsutlåtanden i sitt utlåtande. Juha Kopra teki vastaehdotuksen, että peruskorjausinvestointeihin liikuntatoimen peruskorjauksiin ja ylläpitoon nostetaan määrärahaa vuodessa. Charlotta Engblom ja Karl-Erik Oljemark kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Juha Kopran vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Esittelijän ehdotus, "jaa" määräraha/vuosi (2kpl): Monika Hämäläinen, Bob Myrberg tarkastettu/et justerat:

17 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Juha Kopran vastaehdotus "ei" määräraha/vuosi (5kpl): Charlotta Engblom, Karl-Erik Oljemark, Anna-Karoliina Mattila, Tarmo Ojala, Juha Kopra. Puheenjohtajan totesi, että tekninen valiokunta oli äänin 5-2 päättänyt hyväksyä vastaehdotuksen. Päätös Tekninen valiokunta päätti äänin 5 2 antaa lisämäärärahaa liikuntatoimen peruskorjauksiin ja ylläpitoon liitteen 1 mukaisesti. Tekninen valiokunta päätti hyväksyä korjatun, liitteen 1 mukaisen talousarvion investointisuunnitelman luonnoksen ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ja käsitellä sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttää Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointien lausunnot omaan lausuntoonsa. Beslut Tekniska utskottet beslutade med rösterna 5 mot 2 att bevilja ett tilläggsanslag på euro för idrottsväsendets renoveringar och underhåll enligt bilaga 1. Tekniska utskottet beslutade godkänna det korrigerade utkastet till investeringsplan i budgeten enligt bilaga 1 och be utlåtanden av respektive finska och svenska utbildningssektionen inom bildningsväsendet, fritidssektionen, bildningsutskottet samt av social- och ottet senast Tekniska utskottet behandlar ärendet på nytt i sitt möte i september. Social- och ottet inkluderar de utlåtanden som social- och hälsovårdens fastighetsaktiebolag har gett om investeringar i sitt eget utlåtande. SOSTEVLK 57 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja / social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Tekninen valiokunta on pyytänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalta lausuntoa vuosien investointisuunnitelmasta elokuun tarkastettu/et justerat:

18 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toivotaan myös lausuvan Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointitarpeista. Sote-kiinteistöyhtiöiden osalta suunnitteilla on Sateenkaaren ja terveyskeskussairaalan tilamuutoshanke, jolla mm. mahdollistetaan Sateenkaaren muuttaminen laitoksesta tehostetuksi palveluasumiseksi ja terveyskeskussairaalan muuttaminen paremmin kuntoutusta tukevaksi. Samalla tilat saataisiin käytännöllisemmiksi, turvallisemmiksi ja paremmin tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 57 SOSTEVLK: Talousarvion investointisuunnitelma Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa ruokapalveluiden investointien osalta suunnitelman tarkoituksenmukaiseksi, koska toiminta tällä hetkellä on haavoittuvaa Cook&Chill valmistustavan vuoksi. Keittiön saneerauksen jälkeen myös keskeinen ja pohjoinen Sipoo voivat siirtyä Cook&Chill tomintatapaan ja haavoittuvuus pienenee. Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointitarpeiden osalta sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää Satenkaaren ja Terveyskeskussairaalan osastojen suunniteltuja tilamuutoksia välttämättöminä vuoden 2019 aikana toimintaedellytysten varmistamiseksi myös mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet konstaterar att planen är ändamålsenlig vad gäller kostservicens investeringar eftersom verksamheten för tillfället är sårbar på grund av Cook&Chill-tillverkningssättet. Efter kökssaneringen kan även mellersta och norra Sibbo övergå till Cook&Chill-verksamhetssättet och sårbarheten minskar. Vad gäller investeringsbehoven för social- och hälsovårdens fastighetsaktiebolag anser social- och ottet att de planerade lokaländringarna vid Regnbågen och vid avdelningen på hälsocentralens sjukhus är nödvändiga under år 2019 för att säkerställa verksamhetsförutsättningarna även efter en eventuell landskaps- och vårdreform. tarkastettu/et justerat:

19 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. tarkastettu/et justerat:

20 6/ Sosiaalihuollon liittyminen valtakunnalliseen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon (Sosiaalihuollon Kanta)/ Att ansluta socialvården till det riksomfattande klientdataarkivet för Socialvården 884/05.00/2018 SOSTEVLK 58 Sosiaali- ja terveysvaliokunta / Social- och ottet Valmistelija / Beredare: Sosiaali- ja terveysjohtaja/social- och hälsovårdsdirektör Leena Kokko, leena.kokko(at)sipoo.fi Sosiaalihuollon asiakastiedot siirtyvät jatkossa kansalliseen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon (Sosiaalihuollon Kanta). Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-arkistoon perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Kanta-liittymisen aikataulu on vaiheistettu ja Sipoo on suunnitelmien mukaan liittymässä arkistoon vuoden 2019 loppu puolella. Vuosina valmistellaan nykyistä asiakastietojärjestelmää ja asiakastietojen kirjaamista yhteensopivaksi arkiston kanssa. Kanta-siirtoa varten sosiaalihuollossa siirrytään määrämuotoiseen kirjaamiseen, jolloin kirjaamiskäytännöt yhtenäistyvät koko Suomessa. Kuntien tueksi uuden kirjaamistavan opettelussa on käynnissä Kansakoulu-hanke. Kyseessä on sosiaalihuollon asiakastietojen määrämuotoisen kirjaamisen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toimeenpanohanke. Sipoossa Kansa-koulu-hankkeen puitteissa on koulutettu työntekijöiden keskuudesta kirjaamisvalmentajia, jotka kouluttavat muita työntekijöitä uudenlaiseen rakenteiseen kirjaamiseen. Kanta-arkistoon liittymisen myötä asiakkaan oikeusturva paranee, kun hän voi OmaKanta-palvelun avulla nähdä hänestä tehdyt sosiaalihuollon asiakaskirjaukset samaan tapaan kuin terveydenhuollossa on jo mahdollista. Asiakkaan oikeusturvan kannalta olennaista on myös kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistyminen. Myös sosiaalihuollon ammattilaisilla on asiakkaan suostumuksella mahdollista nähdä muissa kunnissa tehdyt kirjaukset, jolloin asiakkaan saama apu ja palvelu paranevat ja päällekkäiseltä työltä voidaan välttyä. Sosiaalihuollon kanta-liittyminen on lakisääteistä ja Sipoossa on jo aloitettu liittymisen valmistelut. Varsinainen liittymisaikataulu on aikaisintaan syksyllä 2019, jolloin Sipoon ja Kelan väliseen Kanta-sopimukseen liitetään myös sosiaalihuollon palvelut. Liittyminen arkistoon edellyttää investointeja asiakastietojärjestelmään ja mahdollisia laitehankintoja. Työnantaja tarkastettu/et justerat:

21 6/ hankkii sosiaalihuollon ammattilaisille Sote-ammattikortit, joka vaaditaan ammattilaisen kirjautumiseen Kanta.fi järjestelmään. Hankkeen kustannuksista ei toistaiseksi ole tieto, mutta kustannusarvio tarkentuu syksyn 2018 aikana ja se huomioidaan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2019 talousarviossa. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta merkitsee tiedoksi Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon liittymisen aikataulun, sekä valtuuttaa sosiaali- ja terveysjohtajan allekirjoittamaan Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston liittymissopimuksen. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och ottet antecknar för kännedom tidtabellen för anslutning till Klientdatadataarkivet för socialvården samt befullmäktigar social- och hälsovårdsdirektören att underteckna anslutningsavtalet för Klientdataarkivet för socialvården. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

22 6/ Sipoon kunnan lausunto Kårkulla kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille / Sibbo kommuns utlåtande om Kårkulla samkommuns ekonomiplan för åren / /2018 SOSTEVLK 59 Sosiaali- ja terveysvaliokunta/social- och ottet Valmistelija / Beredare: Palvelujohtaja / servicedirektör Helena Räsänen, helena.rasanen(at)sipoo.fi Kårkulla kuntayhtymän hallitus pyytää lausuntoa jäsenkunnilta taloussuunnitelmastaan vuosille Kuntien lausunnot huomioidaan lopullisen talousarviokäsittelyn yhteydessä lokakuussa Kårkulla kuntayhtymän hallitus on päättänyt nostaa kuntien hintoja 4 %:lla. Perusteluina korotuksille on se, että kuntayhtymä on pitänyt hinnat muuttumattomina viimeiset kolme vuotta sekä inflaation ja palkkakustannusten nousu. Kårkulla samkommuns styrelse inbegär medlemskommunernas utlåtande om samkommunens ekonomiplan Kommunernas utlåtanden beaktas i den slutliga budgeten som fastställs i oktober Kårkulla samkommuns styrelse beslutade att de kommunala priserna höjs med 4 %. Prishöjningen motiveras med att samkommunen de tre senaste åren har haft oförändrade priser. Prishöjningen motiveras ytterligare med ökad inflation och högre lönekostnader. Liitteet/ Bilagor Liite/Bilaga 1/ 59 SOSTERVLK: Kårkulla samkommun - budget 2019/ Kårkulla kuntayhtymä - talousarvio 2019 Liite/Bilaga 2/ 59 SOSTERVLK: Sipoon kunnan lausunto Kårkulla kuntayhtymän taloussuunnitelmasta vuosille / Sibbo kommuns utlåtande om Kårkulla samkommuns ekonomiplan för åren Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää, että Sipoon kunta antaa liitteenä 2 olevan lausunnon Kårkulla kuntayhtymälle. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag tarkastettu/et justerat:

23 6/ Social- och ottet beslutar att Sibbo kommun ger Kårkulla samkommun ett utlåtande enligt bilaga 2. Päätös Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Social- och ottet godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat: