6/ Pöytäkirja Protokoll. Suomenkielinen koulutusjaosto. Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-20:15. Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala

Transkriptio

1 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-20:15 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Alaterä Mandi 17:30-20:15 puheenjohtaja Ylirisku Pasi 17:30-20:15 varapuheenjohtaja Merikanto Jussi 17:30-20:15 jäsen Virtanen Teija 17:30-20:15 jäsen Syrjäläinen Kari-Matti 17:30-20:15 jäsen Lindroos Kicka 17:30-20:15 kunnanhallituksen edustaja Timi Turpeinen 17:30-20:15 nuorisovaltuutettu Muu/Övriga Torsell Kurt 17:30-20:15 esittelijä Lettenmeier Laura 17:30-20:15 pöytäkirjanpitäjä Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum n tarkastus justering nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Mandi Alaterä ntarkastaja/juste rare Jussi Merikanto :00 npitäjä/förare Laura Lettenmeier ntarkastaja/justera re Pasi Ylirisku tarkastettu/et justerat:

2 6/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 32 ntarkastajien valinta 4 33 Esityslistan hyväksyminen 5 34 Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, suomenkielinen koulutusjaosto 35 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto, Talousarvion investointiosa, tekninen valiokunta 36 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus /Lausuntopyyntö/koulutusjaosto 37 Sipoon kunnan lukion, koulujen ja esikoulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle tarkastettu/et justerat:

3 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KOULJAOS 31 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. tarkastettu/et justerat:

4 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto ntarkastajien valinta KOULJAOS 32 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös ntarkastajiksi valittiin Jussi Merikanto ja Pasi Ylirisku. tarkastettu/et justerat:

5 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Esityslistan hyväksyminen KOULJAOS 33 Suomenkielinen koulutusjaosto Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan sillä muutoksella, että asia Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien talousarviosuunnitelma käsitellään ensimmäisenä. tarkastettu/et justerat:

6 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma, suomenkielinen koulutusjaosto 800/ /2018 KOULJAOS 34 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kunnanhallitus on hyväksynyt vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman kehykset ja ohjeet. Kehysten lähtökohtana on vuoden 2017 tilinpäätös, vuoden 2018 talousarvio ja kuluvan vuoden tulosennuste. Voimassa oleva työ- ja virkaehtosopimuskausi päättyi lopussa. Uuden sopimuksen kustannusvaikutus on n. 2,16% vuonna Koulutuspalvelut tulosyksikön talousarvio 2019 on laadittu 100 peruskouluoppilaslisäyksen mukaan. Laskelmissa (liitteessä) on huomioitu sisäiset kustannukset eli sisäiset toimitilavuokrat, IT-kustannukset ja kouluruokailukustannukset. Vuoden 2019 toimintakatekehys on joka on vuoden 2018 talousarviota n suurempi. Ulkoiset kustannukset Ulkoiset kustannukset arvioidaan kasvavan n (sis. 1% indeksikorotuksen).ulkoisten kustannusten nousu johtuu arvioitujen oppilasmäärien lisäyksestä. Arvioitu määrä n. 100 oppilasta (n ). Tämän lisäksi esitys huomioi TA 2018 alibudjetoinnin korjauksen (n ). Esityksessä joka on laadittu kehysesityksen mukaisesti, huomioidaan 1% indeksikorotuksen ulkoisissa kustannuksissa. Kuntaliiton arviotu indeksikorotus on hiukan korkeampi, palkkojen osalta 2,16% ja muitten kulujen osalta 1,4% (kustannúsvaikutus yhteensä n ). Sisäiset kustannukset Koulutuspalveluiden sisäiset menot arvioidaan nousevan yhteensä n Kustannusnousu johtuu toimitilavuokrista (väistötilat: sekä sisäilmaongelmaisten tilojen korvaavat tilat sekä Sipoonlahden koulun rakennusvaiheen väistötiloja). IT kustannusten sekä oppilasja opiskelijamäärän noususta johtuvat ruokailukustannusten nousu nostaa myös osaltaan sisäisiä kustannuksia. IT kustannusten nousu koostuu sekä kustannust noususta, että muuttuneesta sisäisestä laskuttamistavasta. tarkastettu/et justerat:

7 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa on seuraavia epävarmuustekijöitä: - OKMn mahdolliset avustukset joiden jakoperusteet eivät ole tiedossa - vuoden 2018 tammi-elokuun osavuoskatsauksen yhteydessä mahdollisesti esiintulevia talousarvion muutospaineita, jotka vaikuttavat vuoden 2019 talousarvioon. - sisäisten kulujen muuttuminen Liite Liite 1 / 34. KOULJAOS: Talousarvio 2019, Koulutuspalvelut Sivistysjohtajan muutettu ehdotus Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyy omalta osaltaan liitteen 1 mukaisen laaditun ehdotuksen talousarvioksi 2019 ja taloussuunnitelmaksi vuosille Jaosto pyytää tarkemman selvityksen, mihin aiemmin asetettuihin tavoitteisiin IT-kulujen kustannuskehitys perustuu ja mikä on seuraavien 2-5 vuoden näkymä. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. tarkastettu/et justerat:

8 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto, Talousarvion investointiosa, tekninen valiokunta 800/ /2018 TEKVLK 96 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: investointipäällikkö / investeringchef Edward Frisk, edward.frisk(at)sipoo.fi Talousarvion investointiosan valmisteluvastuu on teknisellä valiokunnalla. Kunnan investointisuunnitelmassa on esitetty kaikki Sipoon kunnan bruttoinvestoinnit lukuun ottamatta Sipoon Vesiliikelaitoksen ja kunnan tytäryhtiöiden investointeja kuten esim. Soten kiinteistöosakeyhtiöiden investoinnit. Teknisen valiokunnan valmisteluvastuu ei kuitenkaan käsitä irtainta omaisuutta ja maanostoa. Vesihuollon investoinnit on esitetty erikseen Sipoon Veden talousarviossa ja tytäryhtiöiden investoinnit on esitetty ko. yhtiöiden talousarvioissa, ja ne valmistellaan ao. elimissä kiinteässä yhteistyössä tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. Tekninen valiokunta kokoaa kunnan talousarvioon liitettävän investointisuunnitelman kolmen vuoden ajalta siten, että ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelmassa käsiteltävä talousarviovuosi on sitova. Teknisen valiokunnan kokoaman investointisuunnitelman palvelu- ja infra-investoinnit laaditaan tyydyttämään kunnan palveluiden ennustettu tarve siten, että sen tavoitteena on taloudellisen ja toiminnallisen palvelutason parantaminen ja kunnan strategiaa toteuttaminen. Investointisuunnitelmassa esitetyt hankkeet on priorisoitu tarpeiden perusteella eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä. Ensimmäisessä vaiheessa Tekninen valiokunta käsittelee ja hyväksyy investointisuunnitelman luonnoksena ja pyytää eri hallintokuntien jaostojen ja valiokuntien lausunnot investointisuunnitelmasta. Samassa yhteydessä Tekninen valiokunta pyytää lausunnot Sote kiinteistöyhtiön investoinneista. Saatuaan lausunnot tekninen valiokunta käsittelee investointisuunnitelman uudelleen ottaen huomioon saamansa lausunnot ja hyväksyy sen liitettäväksi osaksi kunnan talousarviota hallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Investointisuunnitelmassa investointien vuoden 2019 määrärahassa on otettu huomioon edellisten vuosien muutosten vaikutukset tuleviin määrärahoihin. Teknisen valiokunnan tarkastettu/et justerat:

9 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Suomenkielinen koulutusjaosto valmisteleva talousarvion investointisuunnitelma on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1 Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 96. TEKVLK: Talousarvion investointisuunnitelma Teknisen johtajan muutettu ehdotus Tekninen valiokunta päättää hyväksyä muutetun liitteen 1 mukaisen talousarvion investointisuunnitelman luonnoksen ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnilta ja käsittelee sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttää Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointien lausunnot omaan lausuntoonsa. Tekniska direktörens ändrade förslag Tekniska utskottet besluter godkänna utkastet av den ändrade investeringsplanen i budgeten för åren enligt bilaga 1 och begär om utlåtande av bildningens svensk- och finskspråkiga utbildningssektioner, fritidssektionen, bildningsutskottet och av social- och hälsovårdsutskottet senast den Tekniska utskottet behandlar ärendet på nytt på mötet i september. Socialoch hälsovårdsutskottet inkluderar SoHä fastighetsaktiebolagens investeringsutlåtanden i sitt utlåtande. Juha Kopra teki vastaehdotuksen, että peruskorjausinvestointeihin liikuntatoimen peruskorjauksiin ja ylläpitoon nostetaan määrärahaa vuodessa. Charlotta Engblom ja Karl-Erik Oljemark kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Juha Kopran vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Esittelijän ehdotus, "jaa" määräraha/vuosi (2kpl): Monika Hämäläinen, Bob Myrberg Juha Kopran vastaehdotus "ei" määräraha/vuosi (5kpl): Charlotta Engblom, Karl-Erik Oljemark, Anna-Karoliina Mattila, tarkastettu/et justerat:

10 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Tarmo Ojala, Juha Kopra. Puheenjohtajan totesi, että tekninen valiokunta oli äänin 5-2 päättänyt hyväksyä vastaehdotuksen. Päätös Tekninen valiokunta päätti äänin 5 2 antaa lisämäärärahaa liikuntatoimen peruskorjauksiin ja ylläpitoon liitteen 1 mukaisesti. Tekninen valiokunta päätti hyväksyä korjatun, liitteen 1 mukaisen talousarvion investointisuunnitelman luonnoksen ja pyytää siitä lausunnot mennessä sivistyksen ruotsin- ja suomenkielisiltä koulutusjaostoilta, vapaa-ajanjaostolta, sivistysvaliokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ja käsitellä sen uudelleen syyskuun kokouksessaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sisällyttää Sote-kiinteistöosakeyhtiöiden investointien lausunnot omaan lausuntoonsa. Beslut Tekniska utskottet beslutade med rösterna 5 mot 2 att bevilja ett tilläggsanslag på euro för idrottsväsendets renoveringar och underhåll enligt bilaga 1. Tekniska utskottet beslutade godkänna det korrigerade utkastet till investeringsplan i budgeten enligt bilaga 1 och be utlåtanden av respektive finska och svenska utbildningssektionen inom bildningsväsendet, fritidssektionen, bildningsutskottet samt av social- och hälsovårdsutskottet senast Tekniska utskottet behandlar ärendet på nytt i sitt möte i september. Social- och hälsovårdsutskottet inkluderar de utlåtanden som social- och hälsovårdens fastighetsaktiebolag har gett om investeringar i sitt eget utlåtande. KOULJAOS 35 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Sivistysvaliokunta on lausunnossaan todennut, että sivistyksen jaostot antavat lausuntonsa investointiohjelmasta suoraan tekniselle valiokunnalle. Valiokunta pyysi sivistyksenosaston virkamiehiä käymään läpi teknisen toimen investointiohjelmassa esitetyt aikataulut ja määrärahat, että ne vastaavat aikaisempia valtuuston päätöksiä. Esimerkiksi Talman sivistyskeskuksen osalta päätetyssä talousarviossa 2018 määräraha oli ja , nyt investointisuunnitelmassa vuodelle 2019 on esitetty 50 tarkastettu/et justerat:

11 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Suomenkielinen koulutusjaosto Talman sivistyseskuksen osalta on tekyn ja sivin yhteistyön tuloksena todettu, että kirjoitusvirhe on tapahtunut ja tämä tullaan tuomaan teknisen valiokunnan kokoukseen korjattavaksi. Liitteet Liite 1 / 35. KOULJAOS: Talousarvion investointisuunnitelma Sivistysjohtajan muutettu ehdotus Sivistysvaliokunnan ja jaostojen tärkein suunnittelutyökalu on palveluverkkosuunnitelma. Talman sivistyskeskuksenosalta päätetyssä talousarviossa 2018 määräraha oli ja , nyt investointisuunnitelmassa 2019 on esitetty Jaosto esittää tekniselle valiokunnalle, että tämä tulisi korjata teknisen valiokunnan toimesta. Jaosto esittää huolensa Söderkullan alueen sisäliikuntatilojen riittävyydestä sekä rakentamis- että laajennusvaiheen aikaan, että myös tulevaisuudessa. Söderkulla skolanin ja siihen mahdollisesti sijoitettavien sivistyspalveluiden kuten esimerkiksi kielikylpyopetus, suunnittelulle tulisi varata määrärahat jo vuodelle Suunnittelussa tulee myös huomioida muita sijoitusvaihtoehtoja, kun Neiti Miilintien sivistyskeskusalue. Suomenkielinen koulutusjaosto yhtyy sivistysvaliokunnan toteamukseen, että laadittu luonnos investointisuunnitelmaksi vuosille on jaoston näkemyksen mukaan selkeästi laadittu. Suunnitelmanlaadinnassa on käytetty osastorajat ylittävää yhteistyötä. Jaosto pitää tärkeänä, että investointikustannukset ja sitä kautta sisäisten vuokrien kulut pidetään kurissa, jotta palvelutasoa ei jouduta resurssien puutteen vuoksi laskemaan. Jaosto haluaa painottaa, että investointiohjelmassa esitetyt sivistysosaston investointikohteet sekä selvityskohteet toteutetaan aikataulun mukaisesti. Rakennusten peruskorjaushankkeiden priorisoinnissa jaosto pitää tärkeänä kuulla käyttäjiä. Lopuksi jaosto esittää, että investointihankkeiden selvitys- ja suunnittelutöiden budjetoinnissa tulisi huomioida myös käyttäjän eri hankeselvitysten ja -suunnitelmien laatimiseen vaadittavat resurssit. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän tarkastettu/et justerat:

12 6/ Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Suomenkielinen koulutusjaosto muutetun ehdotuksen. tarkastettu/et justerat:

13 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Sipoon kunnan hyvinvointikertomus /Lausuntopyyntö/koulutusjaosto KOULJAOS 36 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Kunnan johtoryhmä on päättänyt pyytää lausunnot hyvinvointikertomuksesta jaostoilta, valiokunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Taustaa Sipoon hyvinvointikertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin aikaisemmilta vuosilta sekä suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi lähivuosien aikana. Hyvinvoinnin osatekijöinä tarkastellaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteita, ympäristöä, asumisoloja, toimeentuloa, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on monimutkaista, ja hyvinvointi merkitsee ihmisille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkistellaan sekä koko väestön osalta että ikäryhmittäin. Asukkaiden hyvinvointitilanne vertaillaan neljän samankaltaisen kunnan arvojen sekä koko maan keskiarvojen mukaan. Vertailukunnat ovat Kirkkonummi, Loviisa, Porvoo ja Tuusula. Kunnan johtoryhmä toimii hyvinvointityön johtoryhmänä. Sen alaisuudessa on poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvoinnin edistämisestä on säädetty useissa laissa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Kuntalaki (410/2015) edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sen kokemiseen. Hyvinvointityö koskee kaikkia kunnan toimijoita viranhaltijajohdosta ja poliittisista päätöksentekijöistä työntekijöihin, kuntalaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Vuosina Sipoon kunta osallistuu Suomen Kuntaliiton tarkastettu/et justerat:

14 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto vetämään Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojektiin, jonka teemoina ovat tulevaisuuden kunnan muuttuva hyvinvointirooli, hyvinvointijohtamisen kehittäminen, hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytännöt ja hyvinvointiennakointi. Kunta osallistuu myös KUUMA-kuntien yhteiseen hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Vuoden 2020 alussa vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtynee kunnilta maakunnille. SOTE- ja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi kunnan toimintaan. Myös hyvinvointityötehtävät järjestellään uudelleen uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla siten, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Tulevina vuosina tekninen kehitys ja lääketieteelliset edistysaskeleet tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle että kuntalaisten osallistamiselle. Yhteenveto Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kunnan strategisiin päämääriin. Tämän päämäärän toteutumista seurataan ja arvioidaan kerran valtuustokaudessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa. Valtuuston tammikuussa 2018 hyväksymä kuntastrategia tarjoaa oivan lähtökohdan Sipoon hyvinvointikertomukselle Mikäli vastuu julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2020, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Tulevina vuosina tekninen kehitys ja lääketieteelliset edistysaskeleet tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle että kuntalaisten osallistamiselle. Hyvinvointikertomuksessa hyvinvointia tarkistellaan sekä koko väestön osalta että ikäryhmittäin. Asukkaiden hyvinvointitilanne vertaillaan neljän samankaltaisen kunnan arvojen sekä koko maan keskiarvojen mukaan. Hyvinvointi-indikaattorit osoittavat, että Sipoon sosioekonomisessa rakenteessa on vähemmän taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin riskitekijöitä kuin maassa keskimäärin eikä selvästi huolestuttavia kehityssuuntia ole nähtävissä. Sipoolaiset osallistuvat aktiivisemmin ja ovat paremmin koulutettuja kuin maassa keskimäärin. Pienituloisuusaste on alhainen ja GINI-kertoimen mukaan tulonjako on tasainen. Ikärakenteen vanhenemisen vuoksi väestöllinen huoltosuhde on huonontunut. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 taloudellinen huoltosuhde heikkeni, mutta tilanne on todennäköisesti muuttunut työllisyystilanteen parantuessa. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskussa. Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Myös yhden hengen asuntokuntien osuus on kasvussa.arttu-tutkimusohjelman tarkastettu/et justerat:

15 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto kuntalaiskyselyn mukaan moni on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Kunta sijoittuisi paremmin kilpailussa siitä missä on hyvä asua ja elää kuin kaikki ARTTU-kunnat.Sipoossa on turvallisempaa kuin maassa keskimäärin. Useimmat sipoolaiset kokevat arjen turvalliseksi. Sipoolaiset sairastavat vähemmän kuin maassa keskimäärin. Sipoolaisten lapsiperheissa on vähemmän pientuloisuutta ja asumisahtautta kuin maassa keskimäärin. Lastensuojelun avohuollon 0 17-vuotiaat asiakkaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan Sipoossa sekä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset että lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat terveytensä huonommaksi ja ovat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä kuin koko maassa keskimäärin. Sipoossa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 7,5 % ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,0 % ilmoitti, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Tupakan käyttö on vähentynyt. Lukiolaisten keskuudessa alkoholin käyttö on runsaampaa kuin maassa keskimäärin. Ylipainoisten oppilaiden osuus on kasvanut. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 2 %. Työikäinen väestö on terveempää kuin maassa keskimäärin. Vuonna2016 Sipoossa mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavia25 64-vuotiaita oli 14,6 %, työkyvyttömyyseläkettä saavia oli 4,1 %. Työllisyys ja toimeentulo on paremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2016 pitkäaikaistatoimeentulotukea saavia vuotiaita oli 0,9 % ja vaikeasti työllistyviä vuotiaita 2,9%. Erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttö on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Vuonna vuotta täyttäneistä sipoolaisista 56 % oli oikeutettuja erikoiskorvattaviin lääkkeisiin. Vuonna 2016 kotona asui 92 % 75 vuotta täyttäneistä. Näistä oli säännöllisen kotihoidon piirissä 5,9 %. Täyttä kansaneläkettä saavia (pienituloisia) 65 vuotta täyttäneitä oli 1,5 %. Sipoon hyvinvointikertomuksen erillisenä lukuna on vuosiraportti 2017, joka kertoo millä tavalla edellisen hyvinvointikertomuksen hyvinvointitoimenpide-ehdotukset on toteutettu. Hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosiossa kunnan hyvinvointitavoitteet on jaettu neljään ryhmään: 1) laadukkaat, asiakaslähtöiset palvelut 2) aktiivinen vuorovaikutus 3) hyvin toimiva yhdyskuntarakenne ja viihtyisä ympäristö sekä tarkastettu/et justerat:

16 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto ) elinvoimainen elinkeinoelämä. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty omat toimenpiteensä, jotka pohjautuvat pääosin uuteen kuntastrategiaan. Liite Liite 1 / 36. KOULJAOS: Sipoon hyvinvointikertomus Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta toteaa, että Sipoon kunnan hyvinvointikertomus on selkeästi laadittu ja vastaa valiokunnan näkemystä opetusstoimen osalta. Valiokunta käy evästyskeskustelun jatkokäsittelyä varten. Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. tarkastettu/et justerat:

17 6/ Suomenkielinen koulutusjaosto Sipoon kunnan lukion, koulujen ja esikoulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle / /2018 KOULJAOS 37 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelijat: suunnittelija Petra Salomaa, petra.salomaa(at)sipoo.fi ja sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell (at) sipoo.fi Perusopetus-/lukioasetuksen mukaan opetuksen/koulutuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä työsuunnitelmaan sisältyvistä asioista. Sipoon lukio, peruskoulut ja esiopetusyksiköt laativat vuosittain työsuunnitelman, joka toimii toimintaa ohjaavana dokumenttina seuraavan lukuvuoden ajan. Liite Liite 1 / 37. KOULJAOS: Sipoonlahden koulun lukuvuosisuunnitelma Sivistysjohtajan ehdotus Koulutusjaosto hyväksyy koulujen ja esiopetusyksiköiden työsuunnitelmien A-osion lukuvuodelle Päätös Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. tarkastettu/et justerat:

18 6/ Muutoksenhakuohjeet Suomenkielinen koulutusjaosto Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Sivistysvaliokunta Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. tarkastettu/et justerat:

19 6/ Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta tarkastettu/et justerat:

20 6/ asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. tarkastettu/et justerat: