VAPAAVAHTI FRIVAKT. Mumbain merimiesklubilla Nielsen nostalgia 3. M/s Jollas kom till Ingå Sjöfartens dag på Åland 2/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. Mumbain merimiesklubilla Nielsen nostalgia 3. M/s Jollas kom till Ingå Sjöfartens dag på Åland 2/2011"

Transkriptio

1 MeRIMIeSPAlVeluToIMISTo SjöMAnSSeRVIcebyRån VAPAAVAHTI FRIVAKT 2/2011 Mumbain merimiesklubilla Nielsen nostalgia 3 M/s Jollas kom till Ingå Sjöfartens dag på Åland

2 VAPAAVAHTI 2/11 Pääkirjoitus: Kotkassa tavataan 3 Ms Jollas toi kuorman kalkkikiveä 4 Aaland Maritime Day Rotterdamin satama 12 Merimiehen elämää vuonna Tapahtui Mumbaissa 19 Menneiden aikojen laivoja värikkäissä mainosjulisteissa 22 Merimiespalvelutoimiston hallituksen toimintakertomus vuodelta Timo Sylvänne: Terveydeksi 38 Nielsenin väki nostalgiatunnelmissa 40 Merenkulkijoita Country-tunnelmissa Messilässä 44 MEPAn kirjasto suosittelee 45 Thomeston laivoilla 46 Merenkulkijoiden 37. vuosinäyttely 48 Kovat kokemukset merellä näkyvät tauluissa 50 Kilometri köyttä ja sataviisikymmentä työtuntia 52 Merihistoriaa raumalaisittain 54 Ruissalo maalattiin talkoilla 56 Merenkulkijat golfasivat Lohjalla 57 Jääkiekkoturnaus Kisakalliossa 58 Merimiesmotoristeja Tammisaaressa 60 Uutta tonnistoa Suomen lipun alle 62 Miehistömuutoksia Mepassa 63 In Memoriam Bror Frosa Frostell 64 Merimies on pääosassa Rauman merimuseolla 65 Kaikki miehet kannelle! 66 Merta päin purjeiden voimalla 67 Kuvia Mepan kursseilta 68 Meeting point 74 Ristikko 76 Tulevia kursseja 79 FRIVAKT 2/11 Ledare: Vi möts i Kotka 3 M/S Jollas kom lastad med kalksten 6 Sjöfartens dag på Åland Rotterdams hamn fartygsbesök och sjömansservice 14 Sjömansliv år Det hände i Mumbai 20 Gångna tiders skepp i färgrika reklamaffischer 23 Styrelsen för Sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år Med Nielsens folk i nostalgiska stämningar 42 Sjöfarare i countrystämning i Messilä 44 Med Thomestos båtar vid den magnetiska nordpolen och vid Antarktis 47 Tavlorna återspeglar det hårda livet till sjöss 51 En kilometer rep och etthundrafemtio timmar arbete 53 Sjöfartshistoria på Raumovis 55 Målningstalko på Runsala 56 Sjöfarare spelade golf i Lojo 57 Sjöfararna spelade ishockey i Kisakallio den 4 5 april 59 Sjömansmotorister i Ekenäs 61 Nytt tonnage under blåvit flagg 62 Förändringar i SSB:s besättning 63 In Memoriam Bror Frosa Frostell 64 Ut till havs med vind i seglen 67 Korsordet 77 s.58: Legendoja lätkäkaukalossa, Karl-Gustav Kaisla, Reijo Hyökki ja Seppo Mäkelä s.56: Ruissalon Mepala maalattiin talkoilla Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - baksida: Martti Karlsson s.68: Kuvia ja tunnelmia kevään kursseilta 2 Vapaavahti Frivakt

3 Mepan toimintaa esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehille toukokuun lopulla. Vasemmalta :hallitusneuvos Heidi Nummela, kansliapäällikkö Erkki Virtanen, hallitusneuvos Tarja Kröger ja toimitusjohtaja Martti Karlsson. VAPAAVAHTI FRIVAKT Arbets- och näringsministeriets tjänstemän bekantade sig med SSB:s verksamhet i slutet av maj. Från vänster: regeringsrådet Heidi Nummela, kanslichefen Erkki Virtanen, regeringsrådet Tarja Kröger och verkställande direktören Martti Karlsson. Kotkassa tavataan Avatessani maaliskuussa Merenkulkijoiden 39. harrastenäyttelyn, niin mietin miten paljon merenkulkijoiden maailma on tänä aikana muuttunut. Kun Mepa aloitti toimintansa vuoden 1973 alusta, niin merenkulku oli vielä ns. slow speed. Merenkulkijoita oli laivoilla paljon ja satamassa oltiin huomattavasti pidempään. Harrastamaankin ehti ihan erilailla kuin nyt. Merimies oli silloin sananmukaisesti erimies ja se näkyi myös näyttelyissä. Laivojen pienoismalleja oli paljon ja taulujen aiheetkin liittyivät pitkälti mereen. Töissä näkyi usein miehen kädenjälki. Lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin mennään high speediä. Kiire on tarttunut merenkulkijoihinkin. Useimmilla on kiire ja vieläkin kiireempi. Merenkulkijakaan ei enää ole erimies. Vuorottelujärjestelmät ja sähköinen tiedonvälitys ovat mahdollistaneet säännölliset lomat ja yhteydenpidon. Perheellisten merenkulkijoiden määrä on kasvanut ja lähes poikkeuksetta kaikilla on pysyvä asunto. Harrastetyötkin ovat toki korkealaatuisia, mutta merellinen leima on jäänyt yhä pienemmäksi ja iso osa tekijöistä on naisia. Harrastetodellisuus heijastaa tätä päivää. Hyvä niin! Samoin yhteisöllisyys on katoamassa. Mepankaan järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin ei riitä väkeä. Ensin katosivat yhteiset elokuvaillat, sitten merenkulkijoiden pikkujoulut ja viime vuonna Kotkan kulttuuritapahtuma. Periksi ei kuitenkaan anneta. Jotenkin tuntuu siltä, että merenkulkijasta on uudelleen tehtävä erimies, joka erottuu edukseen ja on ylpeä ammatistaan. Syystäkin. Tätä tukemaan Mepa järjestää merenkulkijatapaamisen Kotkan Meripäivien yhteydessä iltapäivällä. Tilaisuuteen on varattu sopiva ympäristö, merikoulun takila, Sapokan rannassa. Ohjelmassa muistellaan Finnlinesin ja Effoan maineikkaita aluksia, esitetään Arielin joulumatkasta tehdyn elokuvan kooste. Lisäksi tarjolla on tilaisuuteen sopivaa musiikkia ja paikallista lohisoppaa. Olemme kattaneet maittavan menuun merenkulkijoiden nautittavaksi. Toivottavasti Sinäkin pistät lusikkasi tähän soppaan. Sattumissa löytyy! Merimies on kulttuurinsa ansainnut! Ankkurit ylös ja suunnaksi Kotka, legendaarinen merikaupunki! Martti Karlsson Vi möts i Kotka Då jag i mars öppnade Sjöfolkets trettionionde hobbyutställning, kom jag att tänka på hur mycket sjöfararnas värld har förändrats under tiden som gått. Då SSB inledde sin verksamhet i början av år 1973, gick sjöfarten ännu på s.k. slow speed. Sjöfararna ombord var många och i hamn låg man betydligt längre. Man hade tid för fritidssysselsättningar på ett helt annat sätt än nu. Sjömannen var, i enlighet med det finska talesättet, en annorlunda man, och det syntes också vid utställningarna. Fartygsmodellerna var många och motiven hade i hög grad anknytning till havet. Ofta kunde en manlig hand skönjas bakom alstren. Nästan fyrtio år senare går man på high speed. Också sjöfararna har smittats av brådskan. De flesta har bråttom och riktigt bråttom. Sjömannen är inte heller mera en annorlunda man. Avlösningssystemet och den elektroniska kommunikationen möjliggör regelbundna ledigheter och förbindelser. Antalet sjöfarare med familj har vuxit och nästan alla har fast bostad. Hobbyarbetena är visserligen högklassiga, men det maritima inslaget har minskat allt mera och en stor del av deltagarna är kvinnor. Fritidsysselsättningarnas verklighet återspeglar dagens läge. Väl så! Samtidigt håller samhörigheten på att försvinna. Inte heller på SSB:s evenemang möter man upp. Först försvann filmkvällarna, sedan sjöfararnas lillajulfester och senaste år kulturevenemanget i Kotka. Vi ger ändå inte upp. Det känns som om man på nytt borde få sjömannen att bli en annorlunda man som skiljer sig från mängden till sin fördel och är stolt över sitt yrke och med all orsak. För att stöda den målsättningen arrangerar SSB en träff för sjöfarare eftermiddagen den 29.7, i samband med Kotka Havsdagar. För det ändamålet har man reserverat lämplig omgivning, invid sjömansskolans rigg vid Sapokka strand. Under programmet minns vi Finnlines och Effoas ryktbara fartyg och ser ett kollage ur filmen om Ariels julresa. Därtill bjuds på musik som lämpar sig för evenemanget och soppa på lax, tillredd på lokalt sätt. Vi har för sjöfararna komponerat en läcker meny att avnjutas, och hoppas att också Du doppar skeden i soppan. Läckerbitar utlovas! Sjömannen har förtjänat sin kultur! Lätta alltså ankar och styr stäven mot den legendariska sjöfartsstaden Kotka! Martti Karlsson Frivakt Vapaavahti 3

4 Kunnon rahtilaiva komisti Inkoon rantoja MS JollaS toi KuoRMan KalKKIKIVEÄ Inkooseen saapui toukokuussa pitkästä aikaa legendaarinen Suomen lipun alla seilaava merenkyntäjä. Alkuvuodesta Jollas -nimen saanut Juliana luokan alus tuli kotimaan käynnille Norjasta. Laivan hoidosta ja miehityksestä vastaa Rederi Ab Vidar, jonka muutkin laivat Frida, Helga ja Nina poikkeavat silloin tällöin Inkoossa. Jollaksella Suomen käyntiä hyödynnettiin. Miehistöä vaihdettiin ja ME Group toi laivalle kotimaista provianttia. Yleensä muonavarastoja täydennetään Tanskassa. Hyvin tässä on pärjätty, mutta kyllä suomalainen proviantti on kova sana, totesi kokkistuertti Erik Köpper katsellen kun poosu ja täkkärit kävivät nappaamassa lounaalta jääneitä makkaroita huikopalaksi. Erik tuli laivan mukana Borelta aluskaupan mukana. Hän seilasi ennen Prima Shippingillä, jossa oppi ymmärtämään myös ruotsia. Miehellä on hyvä kielipää, mistä on näissä hommissa hyötyä. Pystyn kommunikoimaan myös venäjäksi, meikäläistä ei saa myytyä Vysotskyssa, Erik naureskeli. Jollas kuljettaa säännöllisesti kivihiiltä Vysotskysta Ålborgiin, Tanskaan. Usein laiva palaa tyhjänä takaisin. Tällä kerralla haettiin tonnia kalkkikiveä Verdalista, Norjasta. laivalla on hyvä porukka Erik Köpperin mielestä aika kuluu laivalla nopeasti. Hän on käyttänyt Mepan kirja- ja videopalveluita, mutta nykyisin vapaa-aikaa kuluu myös internetissä. Päällikkö Arto Haane 4 Vapaavahti Frivakt

5 Satamissa käyn kuitenkin pyöräilemässä tai kävelyllä, Köpper kertoi. Hänen mukaansa ilmapiiri laivalla on hyvin leppoisa, kukaan ei stressaa. Voisi melkein sanoa, että ollaan yhtä suurta perhettä. Erik pitää merihommista paljon. Hän on myös työskennellyt Turussa ravintola-alan vuoropäällikkönä. Laiva, ja varsinkin rahtilaiva sopii minulle paremmin. Satamissa on välillä kiirettä, mutta meren rauhassa jää vähän vapaa-aikaakin, Erik totesi. Mies on työskennellyt myös matkustajalaivoissa, mutta arvostaa enemmän Jollaksen stressittömyyttä ja pitkiä lomia. Hyvät miehistötilat Kun Jollas valmistui Walki Paper -nimisenä Finnlinesin hoitoon, olivat miehistötilat aikansa huippua. Ne kestävät vertailun vielä tänäkin päivänä. Suuressa laivassa sisätilatkin ovat suuret. Keittiö kiiltelee kuin uudisrakennuksessa, mistä Erik kiittelee hyvää messimiestä. Juliana -alusten saunaosasto on hulppea. Jollaksen tilavassa uima-altaassa pidetään usein vettä, ja miehistö voi käydä uimassa. Saunoista käytetään vain toista, naisten sauna on reservissä mutta toimintakunnossa. Kyllä se nopeasti lämpimäksi saadaan, jos naisia tulee, Köpper naurahti. Suomen lippu ahterissa Inkoossa käyvissä laivoissa on lähes poikkeuksetta monikansallinen miehistö, vaikka laiva olisi kotimainen. Jollaksen porukasta noin puolet on suomalaisia. Meillä on väkeä lisäksi Virosta ja Venäjältä. Normaalimiehistön lisäksi lähes aina on harjoittelijoita merikoulusta, päällikkö Arto Haane sanoi. Hän siirtyi myös laivan mukana Borelta ja oli sitä ennen Engshipillä. Samanlainen historia on myös raisiolaisella konepäälliköllä Jukka Tankalla. Hän on syntynyt Helsingin Katajanokalla ja kyseli Mepan kuulumisia. Nuorukaisena en päässyt merimiesklubille sisään, ennen kuin olin hommannut merimiespassin, Tankka muistelee. Mies lähti seilaamaan vuonna 1974 ja pitää myös Jollaksen vähän nostalgisestakin tunnelmasta. Seilaan mielelläni vanhemmissa laivoissa, Jukka Tankka sanoi. Kommunikointi sujuu Kokkistuertti Erik Köpper Perämies Sergey Veselkov Tankka seilasi moottorimiehenä Effoan legendaarisissa laivoissa, kuten Ariel, Lapponia, Regina, Oihonna, Hektos luvulla hän opiskeli konemestariksi ja jäi välillä maihin. Seilaus jatkui 1994 Engshipin Gardenissa. Jollaksessa Tankka johtaa konepuolta, johon kuuluvat konepäällikön lisäksi kaksi konemestaria, sähkömies ja konekorjausmies. Kaikki ovat ammattimiehiä. Asiat käydään läpi englanniksi, ja konehuoneessa käytetään omaa slangia ja kommunikointitapoja. Venäjän poikien kanssa on mukava seilata, mutta suomalaista ruokaa he aluksi katselivat vähän pitkään, Jukka totesi. Toinen perämies Sergey Veselkov ei muista nyrpistelleensä ruokalautasta katsoessaan. Ruoka on hyvää. Mukavaa on sekin, kun Erik joskus yllättää venäläistyyppisellä sapuskalla, Sergey totesi. Hän on kotoisin Nizhniy Novgorod -kaupungista, joka sijaitsee 500 kilometriä Moskovasta koilliseen. Siellä on merenkulkuoppilaitos, josta Sergey on saanut vahtiperämiehen kirjan. Hän on seilannut aikaisemmin saksalaisissa laivoissa. En näe monikansallisessa miehistössä mitään negatiivista. Kulttuurieroja on, mutta viestintäyhteyksien kehittyessä yhteydenpito perheeseen helpottuu koko ajan, Sergey pohti. Miehellä on ikää 25 vuotta ja tuore vaimo. Yliperämiehen kirja ja lapset ovat haussa. Lomavuoro alkaa, kun seuraavaksi saavumme Vysotskiin, Sergey virnisti. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 5

6 Ett riktigt lastfartyg prydde Ingås stränder M/S Jollas kom lastad med kalksten I maj anlände första gången på länge ett skepp som seglade under Finlands legendariska flagg till Ingå. Fartyget i Julianaklass, som i början av året fått namnet Jollas, kom från Norge på besök i hemlandet. 6 Vapaavahti Frivakt

7 För management och bemanning svarar Rederi Ab Vidar, vars andra fartyg Frida, Helga och Nina då och då anlöper Ingå. Jollas besök i Finland utnyttjades till att byta manskap och ME Group levererade inhemsk proviant till fartyget. I allmänhet kompletterar man proviantlagret i Danmark. Bra har vi klarat oss, men nog är finländsk proviant strået vassare, konstaterade kockstuerten Erik Köpper, då han såg båtsman och däcksmännen nappa åt sig munsbitar av korv som blivit över vid lunch. Erik följde med då fartyget köptes av Bore. Tidigare seglade han hos Prima Shipping, där han lärde sig förstå också svenska. Han har ett gott språkhuvud, och det är till nytta i de här jobben. Jag klarar av att kommunicera också på ryska, mig säljer man inte i Vysotsk, skrattar Erik. Jollas transporterar regelbundet stenkol från Vysotsk till Ålborg i Danmark. Ofta kommer fartyget tillbaks utan last. Den här gången hade man lastat ton kalksten i Verdal i Norge. Gänget på båten är bra Erik Köpper tycker att tiden går snabbt ombord. Han har utnyttjat SSB:s biblioteksoch filmtjänst, men nuförtiden hör Internet också till fritidssysselsättningarna. I hamnarna brukar jag ändå göra cykelturer och promenera, berättade Köpper. Enligt honom är atmosfären ombord mycket avslappnad, ingen stressar. Man kunde nästan säga att vi är en enda stor familj. Erik tycker mycket om att jobba till sjöss. Han har också arbetat inom restaurangbranschen i Åbo, som skifteschef. Ett fartyg, och isynnerhet ett lastfartyg, passar mig bättre. I hamnarna är det litet bråttom ibland, men havets ro ger också litet fritid, konstaterade Erik. Han har också jobbat på passagerarfartyg, men sätter större värde på Jollas stressfrihet och långa ledigheter. Goda personalutrymmen Då Jollas i tiden blev färdig, under namnet Walki-Paper och Finnlines management, var personalutrymmena i toppklass för sin tid. Och ännu i dag tål de jämförelse. På ett stort fartyg är de inre utrymmena också stora. Köket är skinande blankt som på ett nybygge, det berömmer Erik mässpojken för. Julianafartygens bastuavdelningar är överdådiga. Jollas rymliga simbassäng är ofta fylld och mannarna får simma. Av basturna är bara ena i användning, damernas bastu är i reserv men helt fungerande. Nog får vi den snabbt uppvärmd, om vi får damer på besök, skrattar Köpper. Arto Haane Sergey Veselkov Erik Köpper Finlands flagg i aktern Fartygen som anlöper Ingå har nästan utan undantag mångnationell besättning, trots att fartyget är inhemskt. Av Jollas besättning är ungefär hälften finländare. Vi har folk från Estland och Ryssland. Utöver den ordinarie besättningen har vi nästan alltid praktikanter från sjömansskolor ombord, säger befälhavaren Arto Haane. Också han följde med fartyget från Bore och före det var han hos Engship. En likadan bakgrund har maskinchefen Jukka Tankka från Raisio. Han är född på Skatudden i Helsingfors och förhörde sig om senaste nytt från SSB. Som ung kom jag inte in på sjömansklubben innan jag skaffat ett sjömanspass, minns Tankka. Han gick till sjöss år 1974 och tycker också om den litet nostalgiska atmosfären på Jollas. Jag seglar gärna på litet äldre fartyg, säger Jukka Tankka. Kommunikationen löper bra Tankka seglade som maskinman på många av Effoas legendariska fartyg; Ariel, Lapponia, Regina, Oihonna och Hektos. På 1980-talet studerade han till maskinmästare och gick emellan i land. Livet till sjöss fortsatte år 1994 på Engships Garden. På Jollas basar Tankka för maskinerna, dit hör maskinchefen, två maskinmästare, en elektriker och en maskinreparatör. Alla är yrkesmän. Man går igenom uppgifterna på engelska och i maskinrummet använder man sin egen slang och sätt att kommunicera. Det är trevligt att segla med de ryska pojkarna, men i början tittade de litet långt på vår finländska mat, berättade Jukka. Andre styrman Sergei Veselkov minns inte att han skulle ha rynkat på näsan vid sin tallrik. Maten är god. Det också trevligt då Erik ibland överraskar med rätter av rysk typ, konstaterar Sergei. Han är hemma från staden Nizjnij Novgorod som ligger 500 kilometer nordost om Moskva. Där finns en sjöfartsskola, där Sergei har fått sitt vaktstyrmansbrev. Tidigare har han seglat på tyska båtar. Jag ser ingenting negativt i mångnationella besättningar. Kulturskillnader finns, men då kommunikationsmedlen utvecklas blir det hela tiden lättare att hålla kontakt med familjen, funderar Sergei. Mannen är 25 år och nygift. Ansökan om överstyrmansbrev och barn är inlämnade. Ledigheten börjar då vi här näst anlöper Vysotsk, grinar Sergei. text och bild: Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 7

8 Aaland Maritime Day Kulttuuri- ja kongressitalo Alandicassa riitti väkeä, kun Maarianhaminan merenkulun päivää vietettiin kymmenettä kertaa. Ohjelmaa ja nähtävää riitti sekä merenkulun ammattilaisille, että mahdollisille tuleville merenkulkijoille. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Förbundet för främjandet av Ålands Sjöfart r.f., Ahvenanmaan maakuntahallitus, Alandia yhtiöt sekä luokituslaitos Det Norske Veritas, mutta Eva Mikkola-Karlström on ehdottomasti Merenkulun päivän kasvot. Eva ja hänen veljensä Dan Mikkola tekevät hyvää työtä Suomen merenkulun kehittämiseksi. Haluamme antaa nuorille positiivisen kuvan hyvästä ammatista ja elinkeinosta. Puheet kriisialasta on unohdettu, Mikkola- Karlström toteaa. Nuorille järjestettiin oma ohjelma auditoriossa, jossa seurattiin Dan Mikkolan asiantunteva esitys merenkulusta ammattina, katsottiin Mats Granesäterin lyhytelokuva jäänmurtaja Atlesta ja palkittiin tietokilpailuiden voittajia. Ohjelman jälkeen koululaiset pääsivät Pommernille ruokailemaan ja katsomaan kuuluisaa ruotsalaista pop-tähteä Danny Saucedoa. Tapahtumapäivän sää oli epävakainen, joten konsertti pidettiin kannen alla. Tämä ei aiheuttanut ongelmaa, koska tilat oli valmisteltu tulevaa, Gustaf Eriksonista kertovaa näytelmäesitystä varten. Merenkulun toimijat esittäytyivät messuilla Viitisenkymmentä merenkulkualan näytteilleasettajaa oli mukana Alandican aulatiloihin järjestetyillä messuilla. Vapaa pääsy houkutteli paikalle lähes 1500 vierailijaa. Työnhakijoilla tai työpaikkaa vaihtavilla oli loistava tilaisuus tutustua varustamoiden messuosastoihin, joilla saattoi keskustella suoraan henkilöstöpäälliköiden kanssa. Esillä oli myös johtavia merenkulun laitetoimittajia. Ammattilaiset saavat usein messuilla uusinta tietoa tekniikan kehityksestä. Vuorovaikutuksen hyöty on molemminpuolista, laitetoimittajat saavat helpommin palautetta suoraan käyttäjiltä. Rekrytointi oli yksi pääteemoista Aamupäivän yleisöstä melkoinen osa oli nuoria, joten luonnollisesti merialan oppilaitokset olivat mukana esittelemässä toimintaa ja opiskelumahdollisuuksia. Högskolan på Åland esitteli myös hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmaa. Oma osasto oli myös Seaventures -merenkulkualan koulutus- ja rekrytointiportaalilla, jossa Mepa on mukana. Tuntuisi, että kiinnostus tapahtumaa kohtaan on hieman kasvanut, Margitha Lindberg Suomen Varustamot Ry:stä arveli. Hän päivysti Seaventures -osastolla yhdessä Jukka Kantolan kanssa. 8 Vapaavahti Frivakt

9 Niklas Ryynänen, Diedrik Järnefelt ja Tuula Granqvist Prima Shippingilta Merenkulun ammattilaiset osallistuivat seminaariin Merenkulun päivän isäntänä toimi ministeri Mats Perämaa Ahvenanmaan Maakuntahallituksesta. Seminaariin osallistui alan vaikuttajia Baltiasta ja Pohjoismaista. Päivän aikana pohdittiin ajankohtaisia merenkulun haasteita ja vertailtiin valtioiden suhtautumista elinkeinoon. Ahvenanmaan tilasto- ja tutkimustoimiston johtaja Bjarne Lindström loi katsauksen Itämeren alueen merenkulun tilaan. Keskusteluissa todettiin etenkin Tanskassa ja Norjassa harjoitettavan menestyksekästä merenkulkupolitiikkaa. Mats Perämaan mielestä alan tulisi olla yksimielinen mahdollisimman monesta asiasta. Tärkeimpiä haasteita ovat EU:n komission mahdollistamat elinkeinotuet ja rikkipäästörajoitusten lykkääminen. Vuodeksi 2015 kaavaillut rajoitukset olisivat suuri uhka myös muulle elinkeinoelämälle. Merenkulun päivä on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä Pohjoismaisena foorumina. Se kannattaa pitää Maarianhaminassa, joka on maantieteellisesti alueen keskeisellä paikalla ja jolla on pitkät merenkulkuperinteet. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen (lähteenä käytetty myös sjofart.ax verkkopalvelua) Hanne Hinders Langh Shipilta ja Kai Raikunen Winnovalta Frivakt Vapaavahti 9

10 Sjöfartens dag på Åland Alandica Kultur och Kongress var välfyllt då Sjöfartens dag i Mariehamn arrangerades för tionde gången. Dagen bjöd på ett digert program och utställningar både för yrkesfolk inom sjöfarten och för presumtiva sjöfarare. Som arrangör stod Förbundet för främjandet av Ålands Sjöfart r.f., Ålands landskapsregering, Alandia-Bolagen och klassificeringssällskapet Det Norska Veritas, men Eva Mikkola-Karlström är absolut den som ger Sjöfartens dag ett ansikte. Eva och hennes bror Dan Mikkola gör ett gott arbete för att utveckla hela Finlands sjöfart. Vi vill ge ungdomen en positiv bild av ett bra yrke och av näringen. Allt tal om en bransch i kris är glömt, konstaterar Mikkola- Karlström. I auditoriet arrangerades ett eget program för ungdomar som fick lyssna till Dan Mikkolas sakkunniga presentation av sjöfarten som yrke. Man fick se Mats Granesäters kortfilm om isbrytaren Atle och prisutdelning till vinnarna i frågesportstävlingarna. Efter programmet kunde skoleleverna inta en måltid ombord på Pommern och lyssna på den berömda svenska popstjärnan Danny Saucedo. Under evenemanget var vädret ostadigt, konserten hölls därför under däck. Det medförde inga problem då utrymmena hade ställts färdiga för föreställningar av den kommande teaterpjäsen om Gustaf Erikson. Sjöfartens aktörer presenterade sig på mässan Ett femtiotal utställare från sjöfartsbranschen deltog i mässan som arrangerades i Alandicas aula. Fritt inträde hade lockat närmare 1500 besökare. Arbetssökande eller intresserade av att byta arbete hade ett strålande tillfälle att bekanta sig med rederiernas avdelningar, där man kunde diskutera direkt med personalchefer. Också ledande leverantörer av maritim utrustning fanns på plats. Yrkesfolk lär ofta just på mässor känna det senaste inom den tekniska utvecklingen i branschen. Nyttan av växelverkan är ömsesidig, leverantörerna får lättare direkt respons av användarna. Rekryteringen var ett huvudtema Under förmiddagen utgjorde ungdomarna en stor del av publiken, och sjöfartens skolor var naturligtvis på plats för att presentera 10 Vapaavahti Frivakt

11 sin verksamhet och möjligheter till studier. Högskolan på Åland presenterade också sitt utbildningsprogram för hotell- och restaurangbranschen. Seaventures sjöfartssektorns utbildnings- och rekryteringsportal, hade en egen avdelning där också SSB var med. Det verkar som om intresset för evenemanget har ökat något, tyckte Margitha Lindberg från Rederierna i Finland ry. Hon dejourerade tillsammans med Jukka Kantola på Seaventures avdelning. Sjöfartsproffs deltog i seminariet näringen som EU-kommissionen möjliggör och uppskjutandet av kravet gällande svavelutsläpp. Begränsningar som skulle träda i kraft år 2015 skulle utgör att stort hot också mot det övriga näringslivet. Sjöfartens dag har befäst sin position som ett viktigt forum i Norden. Det lönar sig att ordna den i Mariehamn som geografiskt ligger centralt i området och har långa sjöfartstraditioner. text och bild: Pekka Karppanen (www.sjofart.ax har också använts som källa) Minister Mats Perämaa från Ålands landskapsregering stod som värd för dagen. I seminariet deltog också aktörer från Balticum och de nordiska länderna. Under dagen diskuterades aktuella utmaningar inom sjöfarten och man jämförde staternas sätt att förhålla sig till näringen. Bjarne Lindström, direktör för Ålands statistik- och utredningsbyrå, gav en översikt av Östersjöns sjöfart idag. Under diskussionen konstaterades att i synnerhet Danmark och Norge bedriver en framgångsrik sjöfartspolitik. Enligt Mats Perämaa borde branschens aktörer stå så eniga som möjligt i många frågor. De viktigaste utmaningarna är de stöd till Jukka Kantola (till vänster) och Joakim Håkans (till höger) diskuterade om vem som seglat på ett äldre fartyg. Frivakt Vapaavahti 11

12 Rotterdamin satama - laivakäyntejä ja merimiesten palvelua -Voitko lähteä näyttämään sataman? Tämän tyyppisiä toiveita esitti moni Suomi-vieras Rotterdamin vuosinani. Tuttu oli myös kysymys Missä päin täällä on se satama? Ja sitten asiaankuuluvaa päivittelyä, kun kysyjälle käy ilmi, että satama alkaa keskustan liepeiltä ja sitä jatkuu A15 -moottoritietä melkein 50 kilometrin matkan Maasjokea pitkin Pohjanmerelle. 12 Vapaavahti Frivakt

13 Rotterdamin satama oli vuosina maailman suurin, kunnes Shanghain satama meni edelle. Tällä hetkellä se on tavaraliikenteeltään Euroopan selvä ykkönen ja maailman neljänneksi suurin satama Shanghain, Ningbon ja Singaporen jälkeen. Sen kautta kulkee moninkertaisesti enemmän tavaraa kuin kaikista Suomen satamista yhteensä ja yli tuplasti enemmän kuin Euroopan kakkosesta, Antwerpenista. Viime vuonna tavaraa kulki ennätykselliset 430 miljoonaa tonnia, mikä on 11% enemmän kuin vuonna Satama työllistää välittömästi noin henkilöä ja välillisesti noin henkilöä. Laivakäyntejä ISPS alueella. Mepalla ei ole Rotterdamissa toimipistettä, joten Merimieskirkko pyrkii huolehtimaan suomalaisista laivoista ja merenkulkijoista. Laivaohjelmasta näkee mihin laiturinumeroon (havennummer) ja mihin aikaan laivat tulevat satamaan. Voisi luulla olevan helppoa löytää laivalle, kun on olemassa selkeitä karttoja. Kun aloitin työn merimieskirkolla vuonna 2000, aluksi osoittautui toisinaan hankalaksi löytää oikea portti, josta satama-alueelle pääsee. Vaikka satamat on loogisesti numeroitu, paremmin kuin Antwerpenissa, ja laivakin ehkä näkyi, saattoi silti kulua aikaa ja hermoja ennen kuin oikea portti löytyi. Vanhoina hyvinä ja helppoina aikoina ennen ISPS: n voimaantuloa käytännöt porteilla vaihtelivat paljon. Joissain satamissa puomi nousi heti, kun vartija näki Merimieskirkon auton ja toisissa taas oli täytettävä lomakkeita, esitettävä henkilöllisyystodistus ja kuunneltava litania turvallisuusohjeita, kuten muistutus siitä, että öljy- ja kemikaalisatamissa ei saa leikkiä tulella. Joskus oli tuskastuttavaa saada virkaintoinen porttivahti ymmärtämään mille laivalle oli tarkoitus mennä. Silloin kannatti muistaa hollantilainen ääntäminen, jonka mukaan Nesteen tankkeri Palva piti lausua Palfa, Futura tunnettiin nimellä Fytyyra ja Håkansin hinaaja Zeus oli Zöys. Pieniä eroja, mutta välillä vähän hoksaamiskyvyttömille hollantilaisille ne olivat kynnyskysymyksiä. Asteittain, ISPS -koodin tultua voimaan heinäkuussa 2004, laivakäynnit ovat muuttuneet hankalammiksi. Internetin kautta on tehtävä vierailuilmoitukset etukäteen. Merimieshotelli sijaitsee hyvällä paikalla Maasjoen rannassa, kävelymatkan päässä keskustasta Vähemmän hauska erikoisuus sen sijaan on nk. kuuden tunnin sääntö. Sen mukaan laivasta ei saa poistua kuuteen tuntiin Hoek van Hollandin luotsinottopaikan sivuuttamisesta ellei maahanmuuttoviranomainen käy laivassa sitä ennen tai ellei erikseen anota lupaa, joka joskus annetaan, joskus ei. Muutaman kerran kävi, että kauniina kesäiltana Nesteen laivalta oli halukkaita maihin lähtijöitä. Heillä olisi kerrankin ollut hyvää aikaa lähteä kaupungille, mutta lupaa ei herunut. Joskus lupa annettiin esimerkiksi kuudelle henkilölle, määrittelemättä tarkemmin kenelle. Containership VII:n porukan kanssa koetettiin selvittää, että miksi he kuuluvat kuuden tunnin säännön piiriin, vaikka silloin olivat EU:n sisäisessä liikenteessä ja koko laivaväki suomalaisia. Perusteluna oli, että laiva ei ole EU:n alueella silloin, kun se on kansainvälisellä merialueella. Rotterdamin satama kasvaa kooltaan entisestään Maasvlakte2 projektin myötä, jossa satama-aluetta laajennetaan 2000 hehtaarilla valtaamalla maata Pohjanmereltä. Vuosien suunnittelun, keskustelujen ja protestien jälkeen rakentaminen päästiin aloittamaan syyskuussa Rakentaminen tehdään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen kattaa ajanjakson Kakkosvaiheen pitäisi suunnitelman mukaan olla valmis noin vuonna Kirsi Vallenius (Rotterdamin merimieskirkon entinen vapaaehtoinen laiva-assistentti ) Kuuden tunnin sääntö vaikeuttaa maissa käyntejä Oma hauska erikoisuutensa olivat öljy- ja kemikaalisatamissa vapaasti laiduntavat lampaat, jotka toimivat ruohonleikkureina ja ilmanlaadun indikaattoreina ja joita joskus joutui hätistelemään pois ajotieltä. Frivakt Vapaavahti 13

14 Rotterdams hamn fartygsbesök och sjömansservice Maritime University Rotterdam Kan du visa oss hamnen? Under mina år i Rotterdam hörde jag ofta önskemål av den typen då finländare var på besök. Åt vilket håll ligger hamnen? var en annan vanlig fråga. Och till saken hörde att man sedan himlade sig åt det faktum att hamnen började i centrum för att sträcka sig nästan 50 kilometer längs motorväg A15 och floden Maas ut till Nordsjön. Under åren var hamnen i Rotterdam störst i världen, ända tills Shanghai gick förbi. I dag ligger den på fjärde plats i världen då det gäller godstrafik, efter Shanghai, Ningbo och Singapore, och i Europa klar etta. Via den transporteras mångfalt mera gods än via alla hamnar i Finland sammanlagt, och över dubbelt mera än Antwerpen, som ligger tvåa i Europa. Senaste år transporterades rekordartade 430 miljoner ton, vilket är 11 % mera än under år Hamnen sysselsätter direkt ungefär personer och indirekt ca personer. Fartygsbesök inom ISPS-område SSB har ingen verksamhetspunkt i Rotterdam, så Sjömanskyrkan strävar till att ta hand om finländska fartyg och sjöfarare. I fartygsprogrammet ser man till vilken kaj och vilken tid fartygen anländer. Man kunde tänka sig att det är lätt att hitta vägen till båten då man har tillgång till tydliga kartor. Då jag år 2000 började jobba på Sjömanskyrkan, visade det sig till en början vara svårt att hitta rätt port för att komma in på hamnområdet. Trots att hamnarna är numrerade logiskt, bättre än i Antwerpen, och att fartyget kanske syntes, kunde det både ta tid och slita nerver innan man hittade den rätta porten. På den gamla goda tiden, före ISPS trädde i kraft, varierade praxis betydligt vid de olika portarna. Vid en del portar lyftes bommen genast då vakten såg Sjömanskyrkans bil, vid andra fick man fylla i blanketter, visa upp identitetsbevis och lyssna till en lång litania av säkerhetsinstruktioner, som 14 Vapaavahti Frivakt

15 påminnelse om att man inte får leka med elden i olje- och kemikaliehamnar. Ibland var det frustrerade att få en nitisk portvakt att förstå vilket fartyg man skulle besöka. Då gällde det att komma ihåg det holländska uttalet, enligt vilket Nestes tanker Palva skulle uttalas Palfa, Futura kände man som Fytyyra och Håkans bogserbåt Zeus var Zöys. Små skillnader, men för en mindre fiffig holländare nog så viktiga. Sedan ISPS-koden trädde i kraft i juli år 2004, har fartygsbesöken stegvis blivit besvärligare och man måste på förhand anmäla om besök ombord per Internet. Sextimmarsregeln försvårar möjligheterna att gå iland Fritt betande får var en lustig kuriositet i olje- och kemikaliehamnarna. De fungerade som gräsklippare och indikatorer på luftkvaliteten och ibland var man tvungen att schasa bort dem från körbanan. Mindre trevlig var i stället den s.k. sextimmarsregeln, som innebar att man inte fick avlägsna sig från fartyget sex timmar efter att man passerat lotsplatsen Hoek van Holland, utan att invandrarverkets representant gått ombord eller att man på förhand anhållit om tillstånd, som ibland beviljades, ibland inte. Några gånger hände det att det var en vacker sommarkväll och man ville gå iland från Nestes båtar, då man nu skulle ha haft tid att se staden, men man fick inte tillstånd. Ibland hände det att tillståndet gavs för till exempel sex personer, utan att det definierades för vem. Med gänget från Containership VII försökte vi få klarhet i varför de omfattades av sextimmarsregeln, trots att de då var i trafik inom EU och hela besättningen var finländsk. Förklaringen var att fartyget inte är inom EU:s område då det befinner sig på internationellt havsområde. Rotterdams hamn växer ytterligare då projektet Maasvlakte2 framskrider och hamnområdet utvidgas med 2000 hektar genom att man erövrar landområden av Nordsjön. Efter åratal av planering, diskussioner och protester kunde man i september år 2008 påbörja byggandet. Byggandet sker i två faser, av vilka det första genomförs perioden Enligt planerna skall den andra fasen vara färdig ungefär år Kirsi Vallenius (tidigare volontär som fartygsassistent vid sjömanskyrkan i Rotterdam) foto: Containerships Zeemanshuis Rotterdam Fartyget Containerships 7 är en bekant syn i Rotterdam Parkkade Frivakt Vapaavahti 15

16 Merimiehen elämää vuonna uskomatonta, mutta totta Mikään ei ole muuttunut sitten aikaisemmista merirosvoajoista muuten, kuin että rosvoilla on vain entistä paremmat välineet ja resurssit toiminnan harjoittamiseen. Ms Global Freighterin kokkistuertti Jarmo Törnqvist on monissa liemissä keitetty merimies. Hän lähti seilaamaan vuonna 1965 ja on käynyt läpi monta laivaa ja varustamoa. Vanhasta merimieskirjasta löytyvät muun muassa Vaasa Shipping, Lundqvist, Sally luvulla hän seilasi italialaisissa huvipursissa ja teki sen jälkeen töitä maissa. Toisen merimiesuran aikana hän on työskennellyt enimmäkseen ESL- Shippingilla, Cointainerships -varustamossa ja Prima Shippingilla. Nykyään Jarmo viettää lomansa Mombasassa. Muuttoon oli syynä kenialainen vaimo. Jarmo on kirjoitellut aikaisemmin Merimiesunionin lehteen ja raportoi nyt Vapaavahdin lukijoille alueen merirosvotilanteesta. Olen kuullut somalialaisten merirosvojen toiminnasta niillä merialueilla johon Keniakin kuuluu. Vasta paikan päällä olen saanut asiallista ja virallista tietoa. Olen tavannut henkilöitä, jotka ovat olleet yhteydessä hyökkäysten kohteeksi joutuneiden merimiesten kanssa. Suomessa en todellakaan ole saanut tietoa muualta, kuin Mepan lähettämistä uutislehtisistä. En tiennyt asian todellista vakavuutta siinä mittakaavassa, missä se on nyt paljastunut. Somalimerirosvot hyökkäävät koko Intian valtameren alueella käyttäen aikaisemmin ryöstämiään laivoja emolaivoina. Rosvot kohtelevat panttivankeja huonosti Tälläkin hetkellä on 32 alusta merirosvojen vallassa ja 725 merimiestä panttivankina. Vankeusajat ovat venähtäneet jopa 210 päivään, lunnasvaatimukset ovat kohonneet ja panttivankien kohtelu on tullut paljon raaemmaksi kuin ennen. Heitä on suljettu pakastimiin ja pidetty siellä, on pidetty nälässä ja hakattu julmasti jopa sotalaivojen läheisyydessä. Heidän sukupuolielimiään on sidottu tiukoilla muovisiteillä, muovipussi sidottu kasvojen ylle. Yksi filippiiniläinen merimies murhattiin kylmäverisesti M/V Beluga Nominationissa. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun eteläkorealaiset merisotilaat kaappasivat takaisin kemikaalitankkerin M/V Samho Jeweleryn. Tuossa hyökkäyksessä kahdeksan merirosvoa sai surmansa ja pari sotilasta haavoittui. Rosvot ovat ottaneet tavakseen myös sitoa köyden nilkkoihin ja roikottaa merimiehiä laidan yli niin, että pää menee veden alle. Sotalaivat turvaavat avustuskuljetuksia Sotalaivoja tapaa laajalla alueella harvakseltaan. Merimiehet eivät ole niitä nähneet kuin rannoilla esimerkiksi Mombasan ulkopuolella. Sotalaivat vartioivat lähinnä avustustavaroita Somaliaan tuovia laivoja, muita ei juuri ollenkaan. Näemme merimiesten jäävän vaille turvaa. Ainoa turva laivojen miehistöillä on natopiikkilanka ympäri reelingin ja vesisuihkut valmiina. Joissakin laivoissa on myös vartiomiehiksi puettuja nukkeja. Niin sanottuja turvakammioita on joissakin laivoissa ja joskus ne ovat auttaneet. Toisinaan merirosvot ovat onnistuneet murtautumaan niihinkin. Eikä ole mitään hyötyä, jos turvakammioissa olon lisäksi ei saada sotalaivaa paikalle auttamaan. Mitä merirosvoille pitäisi tehdä Kuten todettua, sotalaivoja ei paljon näy kuin rannoilla. Avun saanti on tosi epätodennäköistä. Eräskin perämies sanoi, että ainoa, mitä voivat tehdä on rukoilla, ettei mitään tapahtuisi. He olisivat kuitenkin yksin sen tapahtuessa. Joissakin laivoissa on aseistettuja vartiomiehiä. Normaalisti heitä ei ole ja poliitikot vastustavat heitä. Kuitenkin yleinen mielipide asianomaisten taholla on, että ainoa tapa selvittää ongelma on sotilaallinen asevoimin tapahtuva vastahyökkäys. Puheet eivät auta mitään. EU on mielestäni täysin epäonnistunut tuossa suojelutehtävässä. Mitä voisi odottaakaan, kun pidätetyt merirosvot vain riisutaan aseista ja lasketaan menemään. Tällaista on tapahtunut paljon. Vain Etelä-Korea ja Venäjä ovat toimineet sotilaallisesti ja saaneet tuloksia aikaan. Merisotilaat pystyisivät parempaankin EU Navfor ja sen edellinen päällikkö amiraali Juan Rodrigues eivät hyväksy aseistettuja joukkoja laivoihin. Toisaalta he eivät tee juuri mitään laivoja suojellakseen. Heidän mielestään riittää, kun he suojelevat avustuskuljetuksia Somaliaan. Merimiesten keskuudessa ollaan sitä mieltä, että merirosvot vain nauravat koko EU joukkojen toiminnalle. Laivastojen henkilökunta sanoo yksityisesti, että he pystyisivät paljon parempaan. Poliitikot eivät vain anna heille lupaa toimia. Näin ollen tilanne jatkuu samankaltaisena 16 Vapaavahti Frivakt

17 edelleen ja merimiehet ovat täysin merirosvojen armoilla. Rosvojen toimet vain ovat raaistuneet. Paljon enempää tästä asiasta ei ole kerrottavaa. Toivoisi kuitenkin tilanteeseen tulevan pikaisen muutoksen. Merirosvous vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Vakuutushinnat kohoavat ja sitä kautta se vaikuttaa myös muihin aloihin. Merirosvous on ongelma monilla alueilla Merimiehet voivat kieltäytyä menemästä merirosvojen toiminta-alueelle. Se on nykyään somalimerirosvojen osalta koko Intian valtameri. Muuallakin on samaa toimintaa. Merirosvousta tapahtuu paljon esimerkiksi Nigeriassa ja Malesiassa. Monikaan kolmansista maista tuleva merimies ei kuitenkaan voi kieltäytyä menemästä alueelle. Heillä on pitkät sopimukset ja isojen perheiden huoltajuus hartioillaan, joten sekään ei monelta onnistu. Nyt ollaan siis tultu merenkulussa takaisin aikoihin, joita kukaan ei olisi villeimmissä ajatuksissaan uskonut. Merimiehet jäävät Pirun ja meren armoille, kunnes rosvouksen estämiseksi saadaan tuloksia aikaiseksi. Näin sanoi eräs asiasta hyvin perillä oleva henkilö Mombasassa. Eräs englantilainen poliitikko puolestaan sanoi puheessaan ylähuoneessa, että merirosvouksesta on tullut teollisuuden uusi ala. Puhetta merirosvouksesta tulee pitää yllä ja se on nostettava yleiseen tietoisuuteen. Näin asiasta päättävät tahot saadaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Ei riitä pelkästään Manun tapainen sanonta Tarttis varmaan tehrä jottain. Terveiset Mombasasta. JT alias Kävelypoosu. Suomalaislaiva merirosvoalueella Finnlinesin uudisrakennus Finnbreeze tuli päällikkö Jyrki Stenmanin komennossa Kiinasta kotivesille ja purjehti merirosvoalueen kautta. Miinalaiva Pohjanmaa saattoi Finnbreezea jonkin matkaa. Laiva oli varautunut rosvojen tuloon piikkilangoilla ja paloruiskut olivat valmiina. kuva: Juha Toivanen Frivakt Vapaavahti 17

18 Kockstuert Jarmo Törnqvist på MS Global Freighter är en sjöman som varit med om mycket. Han gick till sjöss år 1965 och har avverkat många fartyg och rederier. I hans gamla sjömansbok hittar man bland andra Vasa Shipping, Lundqvist och Sally. På 1980-talet seglade han på en italiensk lustjakt och efter det jobbade han iland. Under sin andra period som sjöman har han jobbat mest hos ESL Shipping, rederiet Containerships och Prima Shipping. Nu tillbringar Jarmo sin ledighet i Mombasa. En kenyansk hustru föranledde flyttningen. Jarmo har tidigare skrivit i Sjömans-Unionens tidning och rapporterar nu om regionens piratverksamhet för Frivakts läsare. Just nu är 32 fartyg i piraternas våld och 725 sjömän hålls som gisslan. Tiden i fångenskap har förlängts ända upp till 210 dagar, kraven på lösensummor har ökat och gisslan behandlas mycket brutalare än tidigare. En filippinsk sjöman mördades helt kallblodigt ombord på M/V Beluga Nomination. Det inträffade efter att sydkoreanska marinsoldater befriat kemikalietankern M/V Samho Jewlery. Vid den attacken dödades åtta pirater och sårades två soldater. Sjömansliv år 2011 otroligt men sant Ingenting har förändrats från det tidigare sjöröveriet, frånsett att piraterna har allt bättre verktyg och resurser för att utöva sin verksamhet. Örlogsfartyg tryggar transporter av hjälpförsändelser Örlogsfartyg påträffas då och då på vidsträckta områden. De eskorterar i allmänhet fartyg på väg till Somalia med hjälpförsändelser. Många sjömän blir helt utan skydd. För fartygens besättning är det bästa skyddet att dra taggtråd runt relingen och hålla vattenslangarna färdiga. På några fartyg har man också dockor utklädda som vakter eller skyddskamrar. Ibland har det hjälpt. Man kan också ha beväpnade vakter ombord. Vad borde man göra åt piraterna Det är en allmän åsikt att det enda sättet att lösa problemet är en militär motattack. Vackra tal räcker inte mera till. Min åsikt är att EU har misslyckats i sitt säkerhetsuppdrag. Vad annat kan man vänta då man bara avväpnar de arresterade piraterna och låter dem löpa. Det har ofta hänt. Bara Syd-Korea och Ryssland har använt militära styrkor och fått till stånd resultat. Marinsoldaterna kunde göra bättre ifrån sig Men politikerna ger dem inte tillstånd att agera. Situationen fortsätter som tidigare och sjömännen är helt i piraternas våld. Rövarnas handlingar har bara blivit råare. Många skulle önska en snabb ändring. Sjöröveriets samhälleliga effekter är omfattande. Försäkringspremierna stiger och det inverkar också på andra branscher. Sjöröveriet ett problem i många farvatten Sjömän har rätt att vägra att vistas på områden som görs osäkra av pirater. Många sjömän från tredje länder har ändå långa avtal och ansvaret för att försörja stora familjer. Inom sjöfarten har vi gått så mycket tillbaka i tiden, att ingen kunnat föreställa sig ens i sina vildaste drömmar. Diskussionen om sjöröveriet bör hållas vid liv och lyftas till den stora allmänhetens kännedom. Det kan tvinga beslutfattarna att vidta nödvändiga åtgärder. Det räcker inte bara att säga att någonting säkert borde göras. Hälsningar från Mombasa JT 18 Vapaavahti Frivakt

19 Tapahtui Mumbaissa: Etsin museota, päädyin klubille Viimekertaisella Intian reissullani etsin kuumeisesti Mumbain eli entisen Bombayn merenkulkumuseota. Kaupungin turistikartalle oli merkitty Navy Museum, mutta sijainti oli vain suurin pirtein sinne päin. Taksikuskikaan ei sitä löytänyt, kunnes hänellä välähti: - Mennään kysymään merimiesklubilta. Sen sijainti oli kyllä tiedossa, ja paikka löytyi heti. Talo on komea puhumattakaan klubin johtajan, Honorary Secretary/Manager, Capt. N. A. Hiranandanin käyntikorttiin painetuista nimistä. Klubi on Prince of Wales Seamen s Club, ja sitä ylläpitää Royal Bombay Seamen s Society. Walesin prinssin nimi tuli kuvioon, kun talo valmistui vuonna Monia nimen- ja paikanvaihdoksia kokeneen klubin juuret juontavat kuitenkin niinkin kauaksi kuin vuoteen 1837, jolloin Bombay Sailors Friends Association perusti Bombay Sailors Homen. Historian havinaa! Mutta mikä havisee näinä globalisaation aikoina? - Mumbain sataman painopiste on siirtynyt kauaksi itäisen lahden vastarannalle. Isot bulkkialukset ja konttilaivat ovat siirtyneet sinne ja öljysatama on yhtä kuin putkenpäät etäisillä pikkusaarilla, huokaa johtaja Hiranandani. - Muutamat laivat tulevat edelleen ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaan vanhaan satamaan, mutta syyskuun 11. sai aikaan sen, että ennen kävelymatkan päässä olleet portit on suljettu ja kulkuportti on pohjoisessa kolmen kilometrin päässä. Suomalaisia laivoja käy Mumbaissa hyvin harvoin, en muista tavanneeni teikäläisiä merenkulkijoita, hän pahoitteli. Mutta Suomesta Hiranandani tiesi, mitä maassamme käynyt tyttärensä oli kertonut: - Siellä on Lappi ja melkoisen kylmää Viisikerroksinen rakennus palveleekin nykyään enemmän Sailors Homena kuin Clubina. Talon valtavassa ball roomissa ei enää tanssita, korkeintaan siellä järjestetään kokouksia. Laivakirjastoa käytetään tuskin lainkaan. Hiljaista on myös kristityille merenkulkijoille tarkoitetussa Pyhän Nikolauksen kappelissa Miehistölle ja päällystölle Mumbain Sailors Home / Seamen s Club on edustava esimerkki brittiläisestä siirtomaaajan arkkitehtuurista. Frivakt Vapaavahti 19

20 erikseen tarkoitetut oleskelutilat, ravintola, olutbaari, pöytätennis, biljardihuoneet ja matkamuistomyymälä ovat kuitenkin ahkerassa käytössä. Etenkin intialaisille merenkulkijoille talo on tärkeä. Sailors Homessa on majoitustilaa 153 merenkulkijalle arvoasteikkoon, kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta. Käyttöaste on korkea, sillä jobin odottajia riittää. Maailman meriä seilaavista merenkulkijoista 8 % on intialaisia. (Filippiinoja on 25 %, sanoi johtaja). Meritse käytävästä Intian kaupasta vain noin 6 % käydään intialaisella kauppalaivastolla. Mumbai on joka tapauksessa Intian merenkulun keskus, ja niinpä tuossa 30 miljoonan asukkaan kaupungissa on melkein 10 alan oppilaitosta tai Training Institutes, kuten johtaja niitä kutsui. Entä se Navy Museum? Klubilla selvisi, että Navy Museum on yhtä kuin sotalaivastomuseo. Kenttätykistö- eli putkirunkkarimiehenä minua eivät nuo tappolaivat niinkään kiinnosta. Intian kansallinen merenkulkumuseo on kuulemma Kolkatassa eli entisessä Kalkutassa. Taisi tulla eteen reissu Gangesin suistoon Teksti ja kuvat: Sakari Karttunen Johtaja N. A. Hiranandanilla (vas.) oli ilo kertoa, että hänen tyttärensä on käynyt Suomessa. Sattumalta paikalle piipahti edellinen johtaja, merikapteeni S. K. Mishra. Hän pani paljon paremmaksi: hän oli käynyt perämiehenä Kotkassa vuonna det HÄndE I MuMbaI: jag SöKTe ett MuSeuM Klubben och Sailors Home står öppna för alla sjöfarare oberoende av nationalitet, ställning eller religion. Därför finns det i huset ett eget kapell för kristna och hinduer kan be inför sådana små altaren. 20 Vapaavahti Frivakt

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016

Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Kauppalaivaston kuukausitilasto Månadsstatistik över handelsflottan Maaliskuu Mars 2016 Liikenne ja matkailu 2016 Transport och turism Transport and tourism ISSN 2342 0278 (verkkojulkaisu) ISSN 1796 0479

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 169/2007 vp Suomenkielisten televisio-ohjelmien näkyvyys Ruotsissa Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen vuosien 2008 2011 menokehyksestä annetussa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot