PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
|
|
- Sanna-Kaisa Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄIVÄKOTI PEHTOORIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2 Sisältö Alkusanat s. 3 Johdanto s. 4 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot s. 5 Toiminta-ajatuksemme s. 5 Yhteistyö s. 6 Arki Pehtoorissa s. 7 Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa s. 16 Maahanmuuttajataustaiset lapset s. 17 Näin arvioimme toimintaamme s. 19 Oppimisen iloa esikoulussa s. 20 Liitteet 2
3 Alkusanat Kun lapsi kysyy lähde hänen kanssaan kyselemään, etsimään, ihmettelemään, elämään. Älä pelästy jos et saa vastausta, jos et saa vastata. Lapsi haluaa kysyessään olla lähelläsi. Anna hänen kertoa mitä hän itse asiasta ajattelee. Kuuntele tunteella mitä lapsi todella kysyy. Sinä annat lapselle aina vain oman elämänkokemuksesi kautta saatuja vastauksia. Lasten on tärkeä saada monenlaisia vastauksia eri ihmisten kautta. Lapsi löytää vastauksia kysymyksiinsä myös elämänkokemuksensa kautta, oman elämänsä myötä. Ole aito ja rehellinen itseäsi ja lasta kohtaan. Aikuinen voi kasvaa lapsen kanssa, pohdittaessa yhdessä elämän syvimpiä kysymyksiä. hyväksyvä asenne, turvallisuuden tunne, vapauttavat lapsen jakamaan kokemuksiaan ja ongelmia. Kysymään hänelle niin vakavia asioita. 3
4 Johdanto Varhaiskasvatussuunnitelma on varhaiskasvatuksen ohjauksen väline. Tavoitteena on yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen koko maassa, henkilöstön ammattitaidon lisääminen, kasvatuskumppanuus, moniammatillinen yhteistyö sellaisten palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen koulun aloittamista. Vasu perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, yhteiskunnallisiin linjauksiin, lakeihin ja asetuksiin. Pehtoorin vasu perustuu Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Se täydentää kunnan suunnitelmaa ja siinä kuvataan Pehtoorin erityispiirteitä ja toimintaa. Vasu on henkilöstön jatkuvan ammatillisen kehittymisen, kasvatuskumppanuuden ja lapsilähtöisen kasvatuksen työväline. Vasu on lupaus toiminnastamme ja toimintatavoistamme. Tämä on Pehtoori Kauniin luonnonsuojelualueen kupeeseen valmistui Latokartanon päivähoitoalueen ensimmäinen päiväkoti. Se avasi ovensa jo viime vuosituhannella, Erik Spårentie 7;ssä. Siitä huolimatta tarjoamme nykyaikaista päivähoitoa n. 100 lapselle, 20 aikuisen voimin. Arkkitehtuurisesti kiinnostava päiväkotimme saa usein vieraita, jotka haluavat tutustua taloon. Lapsiryhmät on nimetty lintujen mukaan. Perustamisen aikaan peltoalue oli vielä suuri ja siellä pongattiin lukuisia lintulajeja. Pehtoorissa lapsia kasvatetaan huumorintajuisessa ja leikkimielisessä ilmapiirissä. Oman leimansa Pehtooriin luo erillinen 1-5 vuotiaiden Jyvän ryhmä, mikä toimii osoitteessa Tilanhoitajankaari 3, kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. 4
5 Päiväkoti Pehtoorin ja lasten vanhempien yhteiset arvot Perusturvallisuus Toiminnan perusteena on luoda sellainen ilmapiiri, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja saa mahdollisuuden kasvaa johdonmukaisessa sääntöympäristössä. Kun päiväkodin henkilökunta tuntee olonsa sosiaalisesti turvalliseksi työyhteisössään, he voivat yhdessä lasten vanhempien kanssa luoda edellä mainitut puitteet. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen turvallisuus. Yhteenkuuluvuus Kun lapsi oppii kunnioittamaan itseään ainutlaatuisena persoonana, hän pystyy toimimaan osana ryhmää. Päiväkodin henkilökunta ja vanhemmat sitoutuvat tietoisesti tukemaan lapsen positiivista minäkuvaa. Vertaisryhmässä toimiessaan lapsi oppii sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, sekä kunnioittamaan toisia. Sitoutuminen Motivoitunut työyhteisö, jossa halutaan kehittyä sekä yksilönä, että yhdessä, mahdollistaa hyvän arjen. Sitoutuminen omaan perustehtävään, sekä yhteisten asioiden hoitamiseen, edistää avointa ja toimivaa työyhteisöä kehittymisessä. Jokaisen ammattitaitoa ja työpanosta arvostetaan. Perheiden kohtaamisessa ja johdonmukaisessa kasvatuskumppanuudessa on tärkeä pyrkiä ammatillisuuteen. Lapsen etu on tärkeintä. Toiminta-ajatuksemme Pehtoorissa toteutetaan hoito- ja kasvatustyötä yhteistyössä vanhempien kanssa (kasvatuskumppanuus). Tärkeä tehtävämme on sosiaalisten ja tunneelämän taitojen vahvistaminen, jolloin mahdollistetaan lapsen kasvaminen 5
6 omaksi vahvaksi minäksi. Yksilöllisyyttä kunnioittaen ja suvaitsevassa ilmapiirissä lapsi voi toimia yksin ja ryhmässä, sekä kokea oppimisen oivaltamisen iloa. Yhteistyö Asiakaslähtöisyys Pehtoorin henkilökunta on yhdessä käynyt läpi, miten asiakasta ohjataan ensimmäisestä kontaktista lähtien. Näin kaikilla on valmiudet palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Palvelu-, varhaiskasvatus- ja lapsen esiopetussuunnitelmaa laadittaessa käydään läpi asiakkaan toiveet ja ennen kaikkea lapsen tarpeet ( arvot, kulttuuri, ruoka-allergiat ym.). Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimia lapsen parhaaksi. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten, mutta ammattikasvattaja tuntee hänet osana ryhmää. Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja kunnioittamiseen. Lapsen ja vanhemman päiväkotiin tutustumisjaksolle varataan riittävästi aikaa, yksilöllisten tarpeiden mukaan. Näin lapselle ja vanhemmalle muodostuu luottamuksen ja turvallisuuden tunne päiväkodin arjesta. Vanhemmat ovat tervetulleita osallistumaan toimintaan ja sen suunnitteluun, esim. retket, yhteiset projektit, vanhempaintoimikunta, ryhmien aamuiset kahvihetket jne. Arkisten keskustelujen lisäksi laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusvuoden alkaessa, lapsen esiopetussuunnitelma, joita arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Palautteen antaminen ja saaminen on ensiarvoisen tärkeää kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi. Päiväkodin aikuisilta löytyy aikaa keskustelulle, kun siihen koetaan tarvetta. Vanhemmilla on myös mahdollisuus osallistua asiakastyytyväisyys- kyselyyn ja tätä kautta vaikuttaa toimintaan. 6
7 Muut yhteistyökumppanit Teemme yhteistyötä alueen muiden päiväkotien kanssa, retkien ja yhteisten tapahtumien merkeissä. Loma-aikoina (joulu, kesä) toimipisteitä yhdistetään ja tällöin saattaa toimia useitakin päivähoitoyksiköitä saman katon alla. Henkilökunnan koulutuspäivien ajaksi hoitoa tarvitsevat lapset saavat varahoitoa naapuripäiväkodeissa. Yhteistyö lähikoulujen kanssa (yhteistoimintasopimus) sekä vierailut puolin ja toisin auttavat kouluun siirtyviä. Lapsen esiopetussuunnitelma (leops) siirtyy päiväkodista kouluun, hänen mukanaan. Tarvittaessa ja vanhempien niin halutessa teemme yhteistyötä neuvoloiden ja sairaaloiden kanssa (kuvaus lapsen päivähoidosta). Näiden lisäksi teemme yhteistyötä monien eri tahojen, mm. seurakunnan, kirjaston, lastensuojelun ja perhetyön kanssa. Arki Pehtoorissa Lapsi on aktiivinen oppija. Aikuinen ottaa huomioon lapsen aikaisemmat oppimiskokemukset, taidot ja nykyiset kasvun ja kehityksen vaiheet ja tarpeet. Meidän tehtävämme on huomioida, että lapsen oma innostus ja kiinnostus ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Päiväkodissamme painottuu pienryhmätoiminta, näin lapsen yksilölliset tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi. Oppimisympäristö järjestetään lapsen tarpeita vastaavaksi. Lapsi- ja oppimiskäsityksemme Erilaisia lapsia erilaisista perheistä; ihmissuhteet monimuotoisia. Lapsi tarvitsee merkittäviä ihmissuhteita kehittyäkseen vahvaan itsetuntemukseen ja ihmisyyteen. Lapsi on aktiivinen tiedon kerääjä ja opettelee tietojen ja taitojen käyttöä. Hän tarvitsee turvallisen 7
8 kasvuympäristön/ympäristöt ja tarvitsee aikuista sekä fyysisten, että henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. Lapsi on luonnostaan utelias ja hänellä on halu oppia uutta. Motivaatio ohjaa oppimista ja sen ylläpito on aikuisen tehtävä. Oppimisympäristö on avainasemassa. Toiminnan eriyttäminen ikä- ja kehitysvaiheen mukaisesti tukee oppimisprosessia ja sen etenemistä tutusta tuntemattomampaan. Ihminen kasvaa lapsesta Aikuinen kasvaa lapsesta Kasvan Hippiäisestä koululaiseksi, liikun, leikin, ilmaisen ja tutkin Liikun Liikkuminen on vahvasti esillä Pehtoorin päivittäisessä toiminnassa, se on lapselle ominainen tapa toimia ja oppia. Sisätiloissa liikutaan pääosin ryhmätiloissa erilaisissa tuokioissa ja tietysti omaehtoisestikin, kili- tuokioissa (kieli ja liikunta), erilaisin liikuntaleikein, tanssein ym. Pihaliikunta on luonnollisesti myös lähes päivittäistä. Liikuntasalimme on jaettu tasapuolisesti pienimmistä suurempien käyttöön. Ryhmät itse päättävät salin käytöstä omana päivänään. Perusliikuntaa, satu- ja musiikkiliikuntaa, pallopelejä, temppurataa, tanssia, ym. kaikki yhdessä tai eriytettynä pienryhmiin. Perjantaisin kokoonnumme kaikki yhteiseen tuokioon saliin ja ohjelmaan kuuluu usein myös liikuntaleikkejä. Muihinkin sisätiloihin on järjestetty mahdollisuuksia liikuntaan, sekä omaehtoisesti, turvallisin välinein, että ohjatusti. Aula, käytävät ja lepohuoneet ovat ajoittain liikkumiskäytössä. Piha-alueella tapahtuva liikkuminen on paljolti omaehtoista leikkeihin ja kisailuihin kuuluvaa temmellystä. Välillä pelaillaan aikuisen ohjatessa ja mukana ollessa. (tervapataa, kymmenen tikkua laudalla ym.) Kallioisella 8
9 pihalla ohjattua liikuntaa järjestetään pienryhmissä. Pihaltamme löytyy haasteellisia kohtia varsinkin pienimmille liikkujille, portaissa kiipeily ja harjoittelu, vaatii meiltä kaikilta aikuisilta tarkkaavaisuutta ja hellää avustusta. Kalliolle kiipeävät vain esikoululaiset. Olympiavuosina järjestetään omat leikkimieliset kisat omalla pihallamme. (liite 1.) Muu liikkuminen pehtoorilaisille on retkeilyä lähimaastoon ja hieman pidemmällekin. Pellolle voimme vaikka mennä pelailemaan ja ottamaan tilaa itsellemme. Pienimmät nauttivat esimerkiksi kävelyretkestä kirjastoon. Lähikoulussa meillä on salivuoro kerran viikossa. Koulun suuremmat liikuntatilat antavat lisämahdollisuuksia ohjatun liikunnan järjestämiseen. Tätä mahdollisuutta käyttävät pääasiassa 5-6 vuotiaat, jotka jaksavat vielä liikuntatuokion jälkeen kivuta takaisin Pehtooriin. Vuosittain Pehtoorista lähtee reipas joukkue alueen sählyturnaukseen ja luontovaelluksille, sekä kaupungin järjestämiin liikuntatapahtumiin. Talviliikunnassa voiton vie mäenlasku, löytyyhän hyvä turvallinen mäki ihan nurkan takaa. Luistelemassa käymme pienissä ryhmissä, sään sen meille suodessa. Pehtoorin henkilökunta on erittäin liikuntamyönteistä ja motivoitunut lasten ohjaamiseen ja kannustamiseen monipuoliseen liikkumiseen. Meillä on paljon liikuntavälineitä ja niitä myös käytetään. Kiinnitämme huomiota perusliikuntataitoihin (juoksu, hyppääminen, kieriminen ym.) ja motoriikkaan. Havainnoimme ja dokumentoimme ja jos on tarvetta ja vanhemmat haluavat teemme yhteistyötä asian tiimoilta esim. neuvolan kanssa. Aikuinen voi suunnitella lapsille sellaista liikuntaa, jossa lapsi voi harjoitella, omaksua, tai opetella liikunnan ohella esim. värejä, laskemista, tai luontoon liittyviä asioita. Esimerkki satuliikuntatuokiostamme syksyinen metsä Lapset saapuvat pienenä ryhmänä liikuntasaliimme syksyiseen metsään, jossa kuuluu kaunista linnunlaulua ja veden kohinaa jota pysähdymme hetkeksi kuuntelemaan. Liukumäestä 9
10 laskettuamme, löytyy sen juurelta maahan pudonneita omenoita, joita lapset kiipeävät viemään koriin ylös puolapuille, jokainen 5 kpl. Tutkimme hyvin vanhoja kiviä ennen astumistamme kapealle sillalle, joka vie meidät merenpoukaman yli. Matka on tehtävä hitaasti, sillä silta on sateesta märkä. Maistamme lasista suolaista merivettä ja mietimme mistä suola on veteen tullut. Vastarannalla on roskia maassa ja lapset keräävät ne pois luontoa likaamasta ja kuljettavat roskat hyppimällä roskakoriin. Pohdimme minkälainen luonto on kaunis ja millaisena haluaisimme sen pysyvän. Kenen luonto on ja kuka siellä saa liikkua. Ryömimme ahtaan luolan kautta hiljaa ja yritämme selvittää, joko karhu on käynyt sinne talviunilleen. Polvien alla rapisee syksyiset lehdet, tuuli puhaltaa navakasti, mutta ei vielä karhua luolassaan. Lapset jäävät vielä hetkeksi kiertämään rataa ja monia kysymyksiä tuleekin vielä mieleen, joihin aikuinen yrittää vastata tietojensa ja taitojensa mukaan. Leikin Leikkiminen on varhaiskasvatuksen keskeinen toiminnan tapa. Lapset kehittyvät leikkiessään, he käyttävät leikkiessään aineksina kaikkea kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Parhaimmillaan lapsi kokee leikissään kokonaisvaltaista leikkiin uppoutumista. Kasvattajat Pehtoorissa ovat tietoisia leikin merkityksestä lapsen kehitykseen. Leikkiympäristö muokataan siten, että kaikilla on selkeästi rajattu tila, jossa on leikkirauha. Hyväksi käytetään mattoja, kalusteita, sermejä ym. Leikkivälineitä vaihdetaan ajoittain. Ylimääräiset tavarat poistettaan, jotta leikki selkeytyy. Aikuinen seuraa leikkiä ja saattaa huomata, että leikki soveltuu paremmin johonkin toiseen tilaan. Havainnoimalla leikkiä, teemme tärkeitä havaintoja leikkijöistä ja leikin sujumisesta. Leikki on aina vapaaehtoista, eikä siihen voi pakottaa, ei aikuinen, eikä toinen lapsi tai lapset. Jos leikki ei löydy itsestään, tai lapsella on vaikeuksia keskittymisessä tai aloittamisessa, aikuinen on 10
11 apuna leikin aloittamisessa ja ideoinnissa ja mahdollisuuksien mukaan mukana leikissä. Leikissä mukana ollessaan aikuinen voi halutessaan ohjata leikkiä ja on vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tämä on erityisen tärkeää pienimpien kohdalla, tai jos leikkitaidot ovat puutteelliset ja tarvitsevat tukea. Samalla voi tehdä havaintoja lapsen edistymisestä ja kehittymisestä. Lapsilta kysyttäessä mukavinta puuhaa päiväkodissa, on vastaus lelupäivä, jolloin saa tuoda oman lelun ja leikkiä niillä. Tämä poikikin moneen ryhmään ns. leikkipäivän, jolloin aamupäivä on vapaan leikin aikaa, silloin annetaan aikaa pitkille sujuville leikeille ja tingitään ulkoilusta. Pehtoorissa on käytössä leikkitaulut, josta lapsi voi itse valita haluamansa leikin ja siihen leikkitoverit. Aikuinen voi kannustaa ja rohkaista lasta vaihtamaan välillä leikkitovereitaan. Kun lapset valitsevat itse, leikin kesto ja siihen keskittyminen pitenee, lapsi sitoutuu leikkiinsä. Aikuinen kannustaa myös leikkitovereiden vaihtamiseen ja uusiin leikkeihin. On olemassa myös mustia leikkejä, (riehunta, kaoottisuus), niille järjestetään oikea paikka ja aika, mikä on turvallinen leikkijöille ja ei häiritse muita. Tavallisesti nämä mustat ja valkeat leikit ryhmittyvät spontaanisti, esimerkkinä ulkoleikki, jossa ensin rakennetaan kauan hienoa hiekkalinnaa ja leikki päättyy hurjaan tuotoksen hajotukseen ja tuhoamiseen. Välillä lasten leikeissä saattaa näkyä myös uskonnollisuus. Vierailtuamme kirkon tapahtumissa, lapsi saattaa mietiskellä kuulemaansa ja näkemäänsä. Nämä kokemukset voivat heijastua hänen leikeissään. Aikuinen voi organisoida myös leikkiin eri sisältöalueiden aiheita. Leikkiesimerkkinä hiekkaleikki ulkona Lapset ovat rakentaneet hiekkalaatikon laidalle kaupan, jossa myydään monenlaisia herkkuja, asiakkaita houkutellaan halvoilla hinnoilla. Kivikolikoita lasketaan tarkasti, jotta asiakas saa oikean määrän takaisin. Miksi kuivasta hiekasta ei saa yhtä hienoa kakkua, kuin märästä? Ihmettelemme ja haemme vettä avuksi. Millaisia kakkuja teki isoäiti ja millaisia kakkuja saa oikeasta kaupasta? Satujen prinsessoille maistuu röyhelökakku. Kuinka 11
12 kauniita saa Pehtoorin pihalla tehtyä. Ihailemme toistemme tuotoksia, arvostamme toisen tekemää. emmekä riko. Kaikki ovat leikissä tasavertaisia, jokaisen panosta tarvitaan ja jokaisen rooli on tärkeä. Tähän leikkiin mahtuvat kaikkein pienimmätkin leipurit. Ilmaisen, eläydyn ja saan taiteellisia kokemuksia Pehtoorissa raikuu musiikki. Musiikki on vahvasti esillä sen kaikissa muodoissaan. Päivittäistä musisointia omissa kotiryhmissä, joihin kuuluu niin soittimiin tutustuminen, musiikkiliikunta tai musiikkimaalaus, kuin lauleskelukin. Lasten omaehtoinen, sekä ohjattu musiikin tuottaminen. Soittimia on lasten saatavilla. Kesällä 2007 pikku Lordit soittelevat pihalla ämpäreillään ja lapioillaan. Tällä hetkellä jokaisella lapsella on oma iso rumpu, joihin lapset värjäsivät kankaat ja vanhemmat askartelivat yhteisissä rumpuilloissa raskaammat osuudet. Kerran viikossa on koko talon yhteinen laulutuokio, jossa sekä liikunta, leikki, että musiikki yhdistyvät. Musiikkia käytetään rentoutumiseen lepotuokion aikana ja usein myös vauhdikkaan liikunnallisen tuokion päätteeksi. Erilaiset konsertit ja tapahtumat ovat meille tärkeitä. Niissä esiintyminen antaa jännitystä ja esiintymisen riemua kaikille pehtoorilaisille. Joka vuosi saavat niin isät, kuin äiditkin oman konserttinsa, unohtamatta isovanhempia. Toisinaan lapset saavat olla asiantuntevana yleisönä retkillä, konserteissa tai täällä Pehtoorissa aikuisten heittäytyessä laulun vietäviksi. Valitsemme ajoittain yhteisen teeman. Jonain vuonna se on vesi, johon liitämme askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Yhteiset tuokiot ja projektit, yhdessä tekemisen ilo ja tehtävien jakaminen, kasvattavat yhteishenkeä. Pehtoorissa taiteillaan joka päivä. Maalataan, piirretään, askarrellaan ja sadutetaan. Aina saa piirtää tai värittää. Välineet siihen ovat lasten saatavilla ja paperi ei suomesta lopu. Moni vanhemmista huokaiseekin illalla, löytäessään suuren rullalle käärityn aarrepinon lapsen naulakosta. 12
13 Sadutus on lapsista mieluisaa puuhaa, on hauskaa kertoa tarinaa kuvasta/kuvista, jonka on itse piirtänyt. Kuvitamme myös retkikokemuksia, näin muistot säilyvät pitempään. Maalaamme paljon, sekä sisällä, että kesäisin myös ulkosalla. Aikuiset antavat mahdollisuuden ohjatusti tutustua eri materiaaleihin ja tekniikoihin. Isoimmat pehtoorilaiset vierailevat vuosittain Ateneumissa ihailemassa taideteoksia, joihin olemme tutustuneet kirjan välityksellä ensin päiväkodissa. Näin on helpompi löytää tuttu kuva näyttelyssä. Kädentaitoja harjoitamme mm. muovaillen, leikkaamalla, huovuttamalla, kaikki omien kykyjensä ja innostustensa mukaan. Draamaa ja tanssia Pehtoorissa. Pehtoorin nukketeatterivälineistö on usein käytössä. Lapset saavat itse tuottaa omia esityksiään ja usein innokkaat teatterin tekijät käyvätkin yleisöä kutsumassa näytöksiin. Nähdään meillä aikuistenkin esittämiä nukketeatteriesityksiä, ne tuovat mukavaa vaihtelua arkeen, niin lapsille, kuin meille aikuisille. Tanssi ja musiikkiliikunta ovat luonnollisesti mieluisia meille, kun musiikki on niin suuri osa arkeamme. Toimintakaudesta varataankin sille aina oma jakso, jolloin saadaan tanssia ja liikkua musiikin tahdissa enemmänkin. Muutakin teatteria Pehtoorissa esitetään. Sekä lapset että aikuiset esiintyvät mielellään erilaisissa näytännöissä, omissa juhlissamme ja tuokioissamme. Pehtoorin salissa on nähty vierailijoitakin, pellejä, soittajia, näyttelijöitä mm. Ja ainahan on vaihtoehtona retkeillä johonkin, jossa saamme nauttia ammattilaisten esiintymisestä. Kirjahyllystämme löytyy kirjallisuutta laidasta laitaan. Viikin kirjasto on lähellä ja sitä käytämme paljon. Lapset ovat mukana valitsemassa lainattavia kirjoja, joten aina tulee mukaan varmasti sellaisia, mitkä kiinnostavat. Lapsille luetaan päivittäin ja lapset lukevat päivittäin. Kirjat ovat lasten helposti saatavilla. Jyvän ryhmässä käy viikoittain satutäti Sari lukemassa lapsille. Satukasetit, 13
14 joissa on mukana kirja, jota voi itse seurata ovat suosittuja. On joskus kiva rauhoittua kaverin kanssa kuuntelemaan satua, vauhdikkaan päivän lomassa. Useassa ryhmässä on käytössä oman kirjan päivä, jolloin kotoa voi tuoda lempikirjansa ja se luetaan kaikille yhdessä. Lapsille esitellään myös joitain suomalaisia kirjailijoita, joilla on kalenterissa merkkipäivä. Heistä kerrotaan ja heidän teoksiinsa tutustutaan (mm. Aleksis Kivi ja J.L. Runeberg). Loruilu on mukavaa ja kehittävää. Lorupusseja löytyykin jokaisesta kotiryhmästä. Niitä käytetään paljon ja lapset osaavatkin monia ulkoa. Lorukortti jossa on loruun liittyvä kuva, on pienillekin pehtoorilaisille mielenkiintoinen juttu. Sanojen tapailu lorun tahdissa kehittää. Isoimmat käyttävät lukuleikkejä hyväkseen, nimetyt asiat ja esineet auttavat hahmottamaan sanoja ja monet lukevatkin jo ennen koulun aloitusta. Oppimisympäristöt ovat järjestetty sen mukaan, että kaiken ikäisillä lapsilla on mahdollisuus vapaasti piirtää, maalata, askarrella, lukea ja rakennella. Tietysti turvallisesti, omien kasvavien taitojensa mukaisesti. Tutkin kaikkea ympäristössäni Lapsi tutkii kaikkea ja oppii koko ajan uutta. Pienet tutkijat tutkivat kaiken aikaa ympäristöään, leikkiessään, liikkuessaan ja kaikessa toiminnassaan. Meidän aikuisten tehtävä on luoda sellainen ympäristö, jotta tutkiminen ja toimiminen mahdollistuvat lapsen ehdoilla, tarjoamalla eri materiaaleja ja riittävästi aikaa lasten itsenäiseen ja välillä ohjattuunkin käyttöön. Tutkimalla ympäristöään lapsi kerää tietoa ja sitten opettelee mihin tietoa käytetään. Kirjoitettu tieto, kuvat ja konkreettinen (esimerkiksi metsästä tuodut aarteet, elintarvikkeet ym.) materiaali, ovat välineitä loputtomaan tiedonhaluun, joka yksilöllisesti herää aika ajoin. Pehtoorissa on lasten suosiossa myös tietokoneohjelmat, joista pieni tutkija saa hyödyllistä tietoa mm. luonnosta. Meillä on lapsille oma tietokone, jossa on vaan lapsille tarkoitettuja mm. oivaltamis- ja päättely ohjelmia. ( kidsmart) 14
15 Kieli ja kommunikaatio Kasvattajien on oltava herkkänä ja ajan tasalla, auttaakseen lasta kielen sujuvassa kehittymisessä. Pienille lapsille kuvataan ja selitetään arjen eri tapahtumia ja avataan uusia sanoja. Lasta kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus on kaiken perusta. Kun ollaan tekemisissä puhumaan opettelevien, tai puhepulmista kärsivien lasten kanssa, on erityisen tärkeää avata uusia sanoja ja ottaa käyttöön puhetta korvaavia, sekä auttavia välineitä, oppimisen avuksi. Esim. kuvia viittomia ym. Ympäristön tulee olla puheen oppimisenkin takia virikkeellinen ja toiminnallinen. Lapsi oppii ja oivaltaa itsenäisesti ympäristöään havannoimalla. Hyväksi käytetään kuvia ja sanoja joilla kuvataan tiettyä asiaa, tekemistä, tai paikkaa. Esim. korissa johon autot kuuluu, on auton kuva ja hyllyssä jossa on korin paikka, löytyy samainen kuva. Päivärytmi ja sen kulku voi olla kuvitettuna seinällä. josta lapsi voi seurata arjen kulkua. Tämä auttaa erityisesti lasta, joka on juuri aloittanut päivähoidon, tai ei täysin ymmärrä kieltämme. Lasten naulakkopaikat nimetään ja oma nimi löytyy muistakin tärkeistä paikoista. Aikuisen puhemalli on tärkeää. On hyvä korjata lapsen väärät sanat asiallisesti lasta kunnioittaen ja lausua ne ääneen oikein. esim. tee töö = tie työ. Kehon kielen on oltava sopusoinnussa puhekielen kanssa. Ilmeet ja eleet voivat muuten antaa täysin vastakkaisen kuvan, kuin kuullut sanat. Lapsen aito kuunteleminen ja hänelle kuuntelemisen opettaminen ovat tärkeitä hyvän vuorovaikutuksen onnistumiselle. Kielemme eri murteet, puhetyylit tai rytmit ovat rikkaus ja hyväksyttäviä ja lapselle onkin hyvä selittää, että voi olla useita eri mahdollisuuksia sanoa oikein jokin tietty asia. Erilaiset pelit ja tehtävät, sekä leikit auttavat käsitteiden löytymisessä. ( pienempi, vanha, alla, takana ym.) Luettu teksti saattaa hyvinkin poiketa puhekielestämme ja onkin tärkeää selittää ja avata vieraalta kuulostavia sanoja. Lukeminen on kuitenkin tärkeää ja rikastuttaa sanavarastoamme. Päiväkodissamme on runsaasti käytössä pcs- kuvia, joissa on selkeä värillinen piirros ja sana. Niitä käytämme eri tilanteissa helpottamaan 15
16 kommunikointia ja apuna tukemassa kielen kehitystä. Saamme käyttöömme myös erilaisia testejä ja tehtäviä, joilla voimme kartoittaa kielen tasoa ja kehittymistä. Kieli- ja liikunta kerho = kili-kerho, tuokioita järjestetään pienryhmille ja niihin pääsee mukaan, vaikka mitään pulmaa ei puheessa olisikaan. Osa henkilökunnastamme on saanut s2= suomi toisena kielenä, koulutusta ja sieltä hyviä vinkkejä saaneena, pystyneet auttamaan mm. maahanmuuttajalapsia, heidän opetellessa kieltämme. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa tarkoittaa sitä, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan hyvän perustyön kautta. Jos jonkun lapsen vaikeudet pitkittyvät, niin pyritään löytämään eri menetelmiä, joilla lasta tuetaan. Varhainen tukeminen Pehtoorissa Lähtökohtana lapsen tuen tarpeen arvioinnissa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön huoli lapsen kehityksestä, tai aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Kasvatushenkilöstö ja vanhemmat keskustelevat lapsen asioista yhdessä ja tarvittaessa mukaan otetaan kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) tai resurssi erityislastentarhanopettaja (relto), joka työskentelee kyseisessä päiväkodissa. Lisäksi voidaan konsultoida muita asiantuntijoita; neuvolaa, terapeutteja ym. Mikäli lapselle päädytään yhdessä hakemaan erityispaikkaa päiväkotiin, tarvitaan siihen ulkopuolisen asiantuntijan lausunto, esim. psykologin tai puheterapeutin ja vanhempien tulee allekirjoittaa hakemus. Erityistä hoitoa ja kasvatusta saavalle lapselle tukimuoto voi päiväkodissa olla ryhmän pienennys (lapsi on ns. kahden paikalla), henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja tai relton apu. Lapsen tehostettu tukeminen järjestetään yhteistyössä vanhempien kanssa. Työvälineenä on kuntoutussuunnitelma (päivähoitolaki /1119), joka on osa yksilöllistä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelman tavoitteet, toteutus ja arviointi mietitään yhdessä 16
17 vanhempien, henkilöstön ja erityistyöntekijöiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan, mikä on päivähoidon, erityislastentarhanopettajan, kodin ja muiden lasten kuntoutukseen osallistuvien osuus lapsen kuntoutuksessa. Suunnitelmaa päivitetään sovituin väliajoin, vähintään puolivuosittain. Pehtoorissa oppimisympäristö järjestetään niin, että lapsella on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti ryhmän toimintaan. Tavoitteena lapsen integroituminen ryhmään,= saa olla mukana ryhmässä ja toimintaa eriytetään tarpeen mukaan. Tukitoimet ovat osa Pehtoorin arkea, jossa kasvatukselliset keinot, ympäristö ja toiminta on muokattu niin, että ne paremmin vastaavat lapsen tarpeita. Toiminta toteutetaan niin, että lapsen perustaidot (pukeutuminen, ruokailu, muiden huomioon ottaminen ym.) harjaantuvat, itsetunto vahvistuu ja hän saa kokea oppimisen iloa. Näihin pääsemme silloin, kun hänelle annetaan kehitystasoa vastaavia tehtäviä ja hän saa välittömän, myönteisen palautteen onnistumisestaan. Pehtoorin toiminnassa on selkeä päiväjärjestys ja johdonmukaisuus. Erityisen tuen mahdollistamiseksi, on ryhmässä oltava riittävä määrä asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa. Joka sitoutuu sovittuihin menetelmiin. Toiminnassa on myös erityiskasvatuksellisia menetelmiä, lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Mm. tukiviittomia ja kuvia puhevaikeuksiin, kili-ryhmät, vuorovaikutusleikki-ryhmät ja suujumppa-ryhmät. Näitä menetelmiä käytetään myös ryhmän kaikille lapsille ja innostus kaikenlaisiin pienryhmä kerhoihin onkin valtava. Maahanmuuttajataustaiset lapset Pehtoorissa hoidetaan vuosittain vaihtelevia määriä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja autetaan heidän perheitään kasvatustehtävässään ja kotoutumisessaan tänne Suomeen. Heidän osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan niin, että he samalla säilyttävät omaa kieltään ja kulttuuriaan, on kaikkien etu. Olemme saaneet kohdata hyvin monista eri maista tulleita perheitä ja he lapsineen ovat antaneet meille runsaasti tietoa ja näkemyksiä eri kulttuureista, sekä rikastuttaneet ja värittäneet arkeamme. Perheen hakiessa päivähoitopaikkaa, yritämme löytää yhteisen kielen, jonka 17
18 avulla saadaan asiakas ymmärretysti ohjattua palveluihimme. Miksi lapsi halutaan päivähoitoon? Onko päiväkoti se oikea paikka juuri tälle lapselle? Mitä muita vaihtoehtoja on? Kun lapsen päivähoito alkaa Pehtoorissa, annamme hänelle mahdollisimman paljon kahdenkeskistä aikaa ja ohjausta. Käsi kädessä, selkeästi puhuen, ilmein ja elein, sekä kuvia hyväksi käyttäen, autamme lasta kotiutumaan ja toimimaan ryhmän mukana. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun lapsi ei lainkaan puhu suomea. Perheen aikuisille varataan myös hieman enemmän aikaa tutustumiseen ja haku, sekä tuomistilanteisiin. Heille tarjotaan tilaisuutta tulla seuraamaan toimintaamme ja tutustumaan lapsensa päivään Pehtoorissa. (liite 2.) Vaikka pyrimme puhumaan myös perheen vanhemmille suomea, korostamme kuitenkin heidän oman äidinkielensä tärkeyttä ja kehotamme puhumaan sitä kotona, jotta lapsi omaksuu kielen ja sen rakenteet hyvin. Näin suomenkielen oppiminen helpottuu. Usein vanhemmat tai lapset kiinnittyvät johonkin päiväkodin aikuisista, varsinkin alkupäivinä. On helpompi tulla keskustelemaan ja kysymään askarruttavia kysymyksiä jo tutumman aikuisen kanssa, kun yhteinen ymmärrys on jo syntynyt. Tämä on ymmärrettävää ja annamme sille aikaa ja mahdollisuuden, vaikka perheen lapsi ei olisi kyseisen aikuisen ryhmässäkään. Yhteiset lapset yhteisessä Pehtoorissa. Hoito- ja kasvatuskeskustelut järjestetään mahdollisimman pian, jotta kaikki perheen toiveet ja kysymykset tulevat tietoon. Mahdollisuuksien mukaan käytämme perheen äidinkieltä puhuvaa tulkkia keskustelujen apuna, sillä vaikka ymmärtäisimmekin toisiamme, voi joku asia jäädä painamaan mieltä ja aiheuttaa myöhemmin pulmia. Tulkin läsnäolo on muulloinkin hyväksi, vaikka perheen tutustuessa päivähoitoon. Usein mukana onkin joku suvun jäsen, tai ystävä joka ymmärtää ja puhuu suomea. Riittävän ajan kuluttua ja tutustuttuamme lapseen, voimme testata hänen suomenkielentasonsa, antaa hänelle tarvitsemaansa tukea kielen oppimiseen, joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Kielitaidon edistymistä ja oppimisprosessia voidaan seurata 18
19 määräajoin ja kirjata seurantalomakkeelle, mikä kulkee kouluun asti lapsen mukana. (liite 3.) Lapsen kulttuuria kunnioitetaan ja arvostetaan, vaikka hän onkin osa suurta ryhmää. Hänen tavat ja tottumukset saattavat poiketa paljonkin meille totutuista, mutta lapset ovat vastaanottavia ja selityksien jälkeen sopeutuvat uuteen tulokkaaseen luonnollisesti. Maahanmuuttajalapsi on tasa-arvoinen ja rikastuttava ryhmän jäsen. Henkilökunnan avoimuus, rohkeus ja asenne, sekä kulttuurin tuntemus, auttavat perheiden kotoutumista. Heidän äidinkielensä arvostus ja kulttuurinsa kunnioittaminen, luo varmasti luottamuksen, jonka avulla kasvatuskumppanuus heidän lastensa hyväksi, kantaa pitkälle. Näin arvioimme toimintaamme Arvioinnin tehtävänä on kuvata, ohjata ja kehittää toimintaa. Jatkuvan kehityksen ja laadukkaan toiminnan saavuttamiseksi, säännöllinen arviointi on välttämätöntä. Päivittäin Pehtoorissa arvioidaan arjen kulkua. Lapset arvioivat omaa päiväänsä ja keskustelutuokiot vanhempien kanssa kuuluvat jokapäiväiseen yhteistyöhön. Miten tänään on mennyt ja mitä on touhuttu? Viikoittain arvioimme toimintaamme ja suunnittelemme tulevaa. Kotiryhmät pitävät omat suunnittelu- ja arviointipalaverinsa ja koko työyhteisöllä on vakituinen viikkopalaveriaika. Kaksi kertaa vuodessa pidämme henkilökunnan kehittämispäivän, jolloin päiväkoti on suljettu. Näinä päivinä arvioimme mennyttä aikaa ja luomme tulevalle uusia tavoitteita. Lasten kasvua ja kehitystä seurataan ja dokumentoidaan. Monessa ryhmässä on käytössä lapsen oma kasvunkansio, johon kerätään hänen omia töitään, liitetään valokuvia ja kirjataan muutakin hänen arjestaan Pehtoorissa. Vanhempien kanssa käytävissä hoito- ja kasvatuskeskusteluissa arvioimme yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumista sekä lapsen kehitystä. Esiopetusvuoden ollessa loppusuoralla arvioidaan miten vuosi on sujunut ja 19
20 tavoitteet toteutuneet. Arvioimme jälkikäteen omia projekteja ja tapahtumia, mitä hyvää niissä oli, mitä saimme aikaan, miten projekti muutti osallistuneiden lasten maailmankuvaa, itsetuntemusta ja itsetuntoa, mitä lapset saattoivat siinä oppia, muuttuiko jotain lasten leikkimisessä ja mitä voimme kehittää seuraavaksi kerraksi. Määräajoin arvioimme työhyvinvointiamme ja johtamista. Niitä varten järjestetään kehityskeskustelut johtajan kanssa kahden kesken ja joihinkin kyselyihin vastaamme kirjallisesti. Nämä antavat mahdollisuuden vaikuttaa työoloihimme ja se heijastuu tietenkin myös lasten viihtyvyyteen. Kaupunki järjestää ajoittain asiakastyytyväisyys kyselyn, joissa asiakasperheet pääsevät kertomaan omat mielipiteensä päivähoidosta ja sen sujumisesta. Koemme hyvin tärkeäksi saamamme palautteen, niin työtovereiltamme, kuin vanhemmilta. Me Pehtoorissa haluamme, että tämä varhaiskasvatussuunnitelma toimii jatkossa hyvänä työvälineenä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, joten suunnitelman päivitys ja arviointi määräajoin on tärkeä tehtävä. Oppimisen iloa esikoulussa Helsingissä noudatetaan päivättyä Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Päiväkoti Pehtoorin varhaiskasvatussuunnitelma esiopetuksen osalta on laadittu edellä mainitun opetussuunnitelman pohjalta. Esiopetus on suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jota annetaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetus on maksutonta ja siihen on oikeus jokaisella lapsella. Esiopetusta annetaan 4 tuntia päivässä ja se noudattaa peruskoulun toiminta- ja loma-aikoja. Ennen syyskauden alkua kartoitamme lasten yksilöllisiä oppimaan oppimisen taitoja, edellisen toimintakauden sujumisen perusteella. Uusien lasten ja perheiden aloittaessa käydään yhdessä alkukeskustelu, joka antaa meille tärkeää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Esiopetuksesta vastaavat ryhmissä toimivat lastentarhanopettajat ja työpareina lastenhoitajat. Esiopetusryhmän tarpeet huomioiden laadimme joka syksy 20
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotPäiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma
Päiväkoti Eväsrepun varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme jokaisen lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen ihmisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan Toimimme
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotSuomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotMerikotkan päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikotkan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä päivittäin esim. leikin, toiminnan ja ruokailun aikaan. Pienryhmät muotoutuvat lasten kehitystason, mielenkiinnon
LisätiedotEsiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012
Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotMETSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA
METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotRYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotHAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotLaululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Laululinnun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toimintakulttuuri Näemme lapsen ja hänen perhekulttuurinsa arvokkaana Kohtaamme jokaisen lapsen ja aikuisen siten, kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013
Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
LisätiedotKETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010
KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotOulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma
Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme
LisätiedotPitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset
LisätiedotHonkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme sitä jatkuvasti. Näin toimien mahdollistamme
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotKuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016
1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella
LisätiedotSaarelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saarelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Joustavassa pienryhmätoiminnassamme lapset saavat leikkiä ja oppia rauhallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tällöin jää aikaa huomioida
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotKiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma
Kiiminkijoen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Yhteiset tilat koulun kanssa mahdollistavat sen, että tilat ja henkilöstö tulevat tutuiksi lapsille jo päiväkotiaikana. Tämä helpottaa
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotJOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI
JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotHALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU
HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi
LisätiedotMärynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma
Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa
LisätiedotPikku-Vesaisen päiväkodin toimintasuunnitelma
Pikku-Vesaisen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme jatkettu aukiolo joustaa perheiden erilaisten hoidontarpeiden mukaan. Tällöin myös sisarukset saavat toimia samassa
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotLEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotKillon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
LisätiedotKESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU
KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Lappi
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Lappi TOIMINTAKULTTUURI YKSIKÖSSÄMME Tarjoamme lapsille hoivaa ja huolenpitoa maanantaista sunnuntaihin 24/7 Varhaiskasvatusta toteutetaan huomioiden lapsen hoitovuorot
LisätiedotMaaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma
Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet
LisätiedotVekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma
Vekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Touhuamme paljon erilaisissa pienryhmissä. Teemme koko talon yhteisiä, laajempia projekteja ja tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi
LisätiedotMÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.
LisätiedotSANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI
SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotTAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015
TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET
LisätiedotHavusten varhaiskasvatussuunnitelma
Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
LisätiedotAamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.
1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;
LisätiedotKoskelan päiväkodin toimintasuunnitelma
Koskelan päiväkodin toimintasuunnitelma 2019-2020 Toimintakulttuuri Yhdessä keskustellen luomme avoimen ja vuorovaikutuksellisen ilmapiirin lasten, vanhempien ja työntekijöiden välille. Toimintakulttuurimme
LisätiedotVy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA
VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika
LisätiedotSORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013
SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on
LisätiedotRÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013
RÖYKÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Röykän päiväkoti Kangastie 1, 05100 Röykkä Esiopetusikäisiä lapsia on 29. Esiopetusta toteutetaan Metsäläisten, Tiitiäisten ja Maahisten
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN
Lisätiedot