HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Avainlukuja. OP-Pohjola-ryhmä

Transkriptio

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tuupovaaran Osuuspankin liikevoitto parani edellisvuodesta. Liikevoiton muutokseen vaikutti parantavasti arvopaperitoiminnan positiivinen kate, joka oli edellisenä vuonna merkittävästi negatiivinen ja heikentävästi korkotason yleisen laskun seurauksena heikentynyt korkokate sekä kulujen hienoinen kasvu. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista supistuivat edellisvuoteen verrattuna. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen luottokannan kasvun aiheuttamasta aiempaa suuremmasta pääomavaateesta. Avainlukuja Avainlukuja Muutos Liikevoitto, 1000 euroa ,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,8 74,9-0,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,1 2,8 0,3 Vakavaraisuussuhde, % 35,8 36,9-1,1 Henkilöstö keskimäärin Jäsenet OP-Pohjola-ryhmä Tuupovaaran Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

2 Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan. Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätysalas. Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. Pankkien kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan ja se on voimassa vuosina Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP- Pohjola-ryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tuupovaaran Osuuspankki vahvisti kesäkuussa uuden strategian, joka perustuu OP-Pohjolaryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä strategiassa mm. korostettiin aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. Tuupovaaran Osuuspankin hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan pankin uudeksi toimitusjohtajaksi Simo Penttisen. Simo Penttinen aloitti työt pankissa pankinjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena. Toimitusjohtaja Aune Parviainen jäi eläkkeelle Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tuupovaaran Osuuspankin uutena toimitusjohtajana aloitti alkaen Simo Penttinen.

3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista ,3 173 Palkkiotuotot, netto ,6 195 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,9 75 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,6-50 Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot ,1 6 Liiketoiminnan muut tuotot ,6 6 Yhteensä ,4 404 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,6 345 Muut hallintokulut ,5 324 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ,9 30 Liiketoiminnan muut kulut ,4 109 Kulut yhteensä ,5 807 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista ,8-11 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Liikevoitto (-tappio) ,4 360 Korkokate muodostui hieman edellisvuotta pienemmäksi matalalle laskeneen korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista pysyivät edellisvuoden tasolla. Palkkiotuotot laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. Epävakaasta sijoitusympäristöstä huolimatta arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot paranivat mutta suurin syy positiiviseen muutokseen on edellisellä tilikaudella syntyneet tappiot. Pankin kulut kasvoivat edellisestä vuodesta johtuen henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti yleinen palkkatason nousu sekä toimitusjohtajan valinta- ja perehdytysprosessi. Keskusyhteisökonserni muutti palveluveloitustensa rakennetta, mikä vaikuttaa kulujen vertailukelpoisuuteen. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot jäivät vertailuvuotta alhaisemmalle tasolle. Palkkiotuotot laskivat edelleen kuluneena vuonna edellisestä vuodesta. Palkkiot luotonannosta ja vakuutustoiminnasta kasvoivat, kun taas palkkioita maksuliikkeestä, arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.

4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa Muutos, % Talletuksista Luotonannosta ,7 Maksuliikkeestä ,1 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ,7 Takauksista ,6 Vakuutusten välityksestä ,4 Muut ,6 Yhteensä ,8 OP-bonukset ,1 Palkkiotuotot yhteensä ,3 Palkkiokulut ,2 Palkkiotuotot, netto ,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä Vähennykset ,6 Arvonalentumisten nettomäärä ,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa Muutos, % Tase , Luotot , Saamistodistukset , Osakkeet ja osuudet , Talletukset Oma pääoma , Taseen ulkopuoliset sitoumukset , Pankin luottokanta ja talletukset kasvoivat ja oma pääoma kehittyi positiivisesti tilikauden aikana.

5 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana tuhatta euroa eli 73 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli tuhatta euroa. Luottokannan kasvu jatkui edelleen vahvana. Osuuspankilla on mahdollisuus välittää asiakkaille myös OP- Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana eikä välittänyt OPAN asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa Muutos, % Järjestämättömät saamiset ,7 Nollakorkoiset saamiset ,3 Yhteensä ,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 1 1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo Nettotuotto, % 5,3 5,1 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Lisäksi pankilla on sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä, joihin sitoutunut pääoma on 186 tuhatta euroa (186). Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,4 prosenttia taseesta (1,5). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia.

6 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 42 tuhatta euroa. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 145 tuhatta euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat tuhatta euroa (6033). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 499 tuhatta euroa (499). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo kuusi tuhatta euroa oli tuhat euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa vähennyksestä johtui ja asiakaspalvelutilojen kalustojen poistoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit ,1 Säästämistilit ,7 Sijoittamistilit ,1 Valuuttatalletukset - - Yhteensä Muut velat ,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä ,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ole velkoja luottolaitoksille. Tilikauden aikana pankilla on ollut yksi tilapäinen velka Pohjola Pankki Oyj:lle, joka on maksettu kokonaan pois ennen tilikauden päättymistä. Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja, eikä debentuurilainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 1,3 prosenttia 228 tuhanteen euroon (225). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 228 tuhatta euroa. Lisäosuuspääomasijoituksia ei ole. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä ,01 euroa. Osuusmaksun määrä säilytettiin edelleen sadassa eurossa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 7,1 prosenttia tuhanteen euroon (6 765). Poistoeroa vähennettiin 12 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja pienemmät elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta ei kirjattu lainkaan. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa Ensisijaiset omat varat Oma pääoma Käyvän arvon rahasto Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla Palautettavat osuuspääomat -3-2 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako Tilintarkastamaton tulos - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä - 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat

8 Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvien pääomalainojen osuus oli 0,0 prosenttia ensisijaisista omista varoista. Pääomalainojen pääasialliset lainaehdot on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Pääomalainat ovat luottolaitoslain mukaisten siirtymäsäännösten piirissä vuoteen 2020 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - - Yritysvastuut Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) Vähittäisvastuut 2) Kiinteistövakuudelliset Muut Oman pääoman ehtoiset sijoitukset PD/LGD-menetelmä Yksinkertainen menetelmä Pääomasijoitukset - - Pörssilistatut sijoitukset 8 8 Muut Muut erät Luottoriski yhteensä Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski Muut omien varojen vaatimukset 4) Yhteensä ) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä.

9 Vakavaraisuus 1000 euroa Omat varat yhteensä Ensisijaiset omat varat Omien varojen vaatimus Vakavaraisuussuhde, % 35,8 36,9 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 33,9 36 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Pankin vakavaraisuussuhde on laskenut hieman johtuen siitä, että pankin riskit, pääosin luottoriski on kasvanut ja omat varat eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

10 Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,1 2,8 4,1 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,4 0,6 Omavaraisuusaste, % 16,5 16,3 16 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,8 74,9 69,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 33,35 prosenttia pankin omista varoista.

12 Likviditeettiriski Markkinariskit Vuonna 2012 pankille ei aiheutunut luotto- ja takaustappioita. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,02 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1

13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit prosentti taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,3 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä ei aiheutunut pankille tappiota. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Pankin palveluverkko koostuu yhdestä konttorista, jonka yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Tilikauden aikana tehtiin päätös pankin käteispalveluajan rajoittamisesta alkaen pankin kassapalvelut ovat avoinna päivittäin klo Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. OP- Pohjola-ryhmässä otettiin elokuussa käyttöön verkkoajanvaraus. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fiverkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Lokakuussa OP-Pohjola-ryhmä toi markkinoille lähiluettavat OP-Visa Debit -maksukortit, joilla asiakas voi maksaa pieniä ostoksia ilman PIN-koodia. Suomessa lähiluettavalla kortilla voi maksaa alle 25 euron ostoksia. Jatkossa kaikki uusiutuvat OP-Visa Debit-kortit on varustettu lähilukuominaisuudella. Muihin OP-Visa-kortteihin ominaisuus lisätään myöhemmin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 25 jäsenellä ja oli vuoden lopussa Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet

14 saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Tilikauden aikana Simo Penttinen tuli uutena henkilönä töihin pankkiin toimitusjohtajan sijaiseksi. Välillä toimihenkilöiden määrä oli 7 toimihenkilöä, kun Simo Penttinen ja Aune Parviainen olivat yhtä aikaa työsuhteessa sekä silloin kun Taneli Monosen työsuhde oli voimassa Jorma Karhapään osa-aika eläkkeen ja kesän aikana. Taneli Monosen määräaikainen osaaikainen työsuhde päättyi tilikauden aikana. Tilikauden lopussa pankissa oli 6 toimihenkilöä ja yksi siivooja. Eskelinen Sirpa sijoitusneuvoja Huurinainen Heli rahoitusneuvoja Karhapää Jorma asiakasneuvoja, osa-aikaeläkkeellä Kuronen Ritva asiakkuuspäällikkö Mononen Taneli asiakasneuvoja, osa-aikainen (työsuhde päättynyt tilikauden aikana) Parviainen Aune toimitusjohtaja (toimi päättynyt eläkkeelle jääntiin ) Penttinen Simo pankinjohtaja (toimitusjohtaja alkaen) Ruottinen Marja-Liisa sijoitusneuvoja Puhakka Kaija siivooja Kiinteistönhuollosta vastaa Timo Vatanen.

15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Tuupovaaran Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin Kokoukseen osallistui 21 osuuspankin jäsentä. Kokouksessa päätettiin siirtyä edustajistoon vuoden 2013 aikana. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 12. (Osuuskuntakokous on päättänyt jäsenmääräksi 13 mutta hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka K. Vatanen on valittu hallituksen jäseneksi tilikauden aikana) Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 3 kertaa.

16 Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.

17 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Pekka K Vatanen ( ) metsätalousyrittäjä, Joensuu saakka. Merja Kuukkanen ( ) metsätalousinsinööri (AMK), Joensuu, alkaen. * Varapuheenjohtaja Vesa Takala ( ) rovasti, Joensuu Muut jäsenet Tuula Kuutti ( ) apteekkari, Joensuu Mirja Myller ( ) perhehoitaja, Joensuu Anne Nissinen ( ) maatalousyrittäjä, Joensuu* Esa Parviainen ( ) metsätalousinsinööri, Joensuu Matti Pesonen ( ) metsätalousyrittäjä, Joensuu Olli Pesonen ( ) tiimivalmentaja, Joensuu * Sirpa Purmonen ( ) emäntä, Joensuu Outi Perälä ( ) yrittäjä, Joensuu, Markku Ronkainen ( ) maanviljelijä, Joensuu Pekka Turpeinen ( ) kuljetusesimies, Joensuu * *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Timo Puustinen Piirineuvoja, metsätalousinsinööri (AMK) Syntymävuosi: 1955 Hallituksen jäsen alkaen, hallintoneuvoston jäsen , josta varapuheenjohtaja Keskeinen työkokemus: Tuupovaaran mhy, metsäneuvoja , toiminnanjohtaja , Eno-Tuupovaaran mhy, metsäneuvoja , mhy Pohjois-Karjala, metsäneuvoja Tärkeimmät luottamustoimet: Kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja (Joensuun kaupunki), Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallituksen jäsen, Pohjois- Karjalan metsänhoitoyhdistysten yhdysmies (= luottamusmies) Varapuheenjohtaja Pekka K. Vatanen Metsätalousyrittäjä, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Syntymävuosi: 1962 Hallituksen jäsen alkaen, hallintoneuvoston jäsen , josta puheenjohtajana Keskeinen työkokemus: Tiimikoordinaattori, P-K:n Aikuisopisto , osastonjohtaja, P- K:n Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus , projektipäällikkö P-K:n Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus , Kiteen kunnan maaseutuasiamies Tärkeimmät luottamustoimet: Tuupovaaran Energiaosuuskunta, Muut jäsenet Kalervo Ronkainen Poliisialipäällystötutkinto, ylikonstaapeli Syntymävuosi: 1952 Hallituksen jäsen alkaen, hallintoneuvoston jäsen Keskeinen työkokemus: Ilomantsi nuorempi konstaapeli, eläkkeellä.

18 Tuija Huovinen Rehtori, kasvatustieteiden maisteri (KM) Syntymävuosi: 1968 Hallituksen jäsen: alkaen, hallintoneuvoston jäsen Keskeisin työkokemus: Tuupovaaran kunta, luokanopettaja , vuosina koulunjohtaja, Joensuun kaupunki , luokanopettaja, vuodesta 2007 koulunjohtaja Tärkeimmät luottamustoimet: Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen (valitaan valtuustokausittain), Joensuun kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, PKKY:n valtuuston jäsen Toimitusjohtaja Aune Parviainen, merkonomi, 60 vuotta, pankin palvelukseen v.1971, toimitusjohtajaksi vuonna v.2006 Simo Penttinen, kauppatieteiden maisteri, 29 vuotta pankin palvelukseen v.2012, toimitusjohtajaksi alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Aune Parviainen, toimitusjohtaja, merkonomi, ikä 60 v, pankin palvelukseen v toimitusjohtajaksi v Ritva Kuronen, asiakkuuspäällikkö, yo-merkonomi, ikä 50 v pankin palvelukseen v asiakkuuspäälliköksi v Tilintarkastajat KHT Esko Taskinen, varalla KHT yhteisö KPMG Oy Ab. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Seppo Pietiläinen suoritti osuuspankin tarkastuksen Lisäksi OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastaja Lasse Koskela on tehnyt arvion pankin vakavaraisuuden hallinnan tilasta Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen sisäinen tarkastaja Jarmo Wacklin. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvunäkymät ovat vuonna 2013 edelleen keskivertoa vaisummat. Euroalueen talouskehitys säilyy heikkona. Suomen talous kasvaa parhaimmillaankin hitaasti. Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa alhaalla ja tarvittaessa tukee poikkeustoimin talouden vakautta. Euribor-korot pysyvät ennätysalhaalla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,37 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli ,93 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että osuusmaksulle maksetaan korkoa 9,0 prosenttia eli yhteensä ,29 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli ,64 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.