Järjestäjän tietojohtamisen kehittäminen kohti hyvinvointia ja terveyttä lisäävää tiedolla ohjaamista

Transkriptio

1 Järjestäjän tietojohtamisen kehittäminen kohti hyvinvointia ja terveyttä lisäävää tiedolla ohjaamista Petri Näätänen: Järjestäjän tietomallin kehittäminen Sampo Pajari: Tuotteistuksen rooli tietojohtamisessa Timo Hakala: Tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen Sote-toimikunta

2 Järjestäjän tietomallin kehittäminen (tiedon hyödyntämissuunnitelma) Petri Näätänen palveluintegraatiovalmistelija, järjestäjän tietojohtamisen projektipäällikkö

3 Järjestäjän tietojohtamisen valmistelutyöryhmä Petri Näätänen Timo Hakala Maria Kahila Sampo Pajari Lea Pihkala Taru Syrjänen Anna Väinälä Hankejohtajatukena Grigori Joffe

4 Esityksen ydinviestejä Tietojohtaminen ja tiedolla ohjaaminen kuuluvat järjestäjän kriittisimpiin onnistumistekijöihin lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa Koko sote-uudistuksen onnistumiselle on keskeistä laajojen palvelukokonaisuuksien tietoon pohjautuva hallinta ja kehittäminen Keskeistä on hajallaan olevan tiedon kokoaminen järjestäjän tehtäviä palveleviksi tietokokonaisuuksiksi ja tietojohtamisen arvoketjun jatkuva kehittäminen Tämän kehitystyön tarpeellisuus on riippumaton uudistuksen hallinnollisesta ratkaisusta Laajan tietokokonaisuuden hallinta vaatii yhtenäisen tietopohjan ja toimivien tietoteknisten ratkaisujen lisäksi järjestäjän tietomallin konkretisoimisen ja toiminnallistamisen Tietotarpeet leikkaavat järjestäjän kaikkia toimintoja ja niiden integrointi muodostaa laajan ja haastavan kokonaisuuden

5 Tietojohtamisen määritelmät ja tavoitteet Tietojohtaminen Tiedon ja osaamisen avulla tapahtuvaa arvon luomista, Otollisten tieto-olosuhteiden ja oppivan kulttuurin luomista ydin- ja tukitoimintojen tavoitteiden saavuttamiseksi ja uusien tavoitteiden luomiseksi Järjestäjän tietojohtamisen tavoitteita Maakunnan (IHA:n) lakisääteisten tehtävien toteuttaminen Kiteytys: Palveluiden vaikuttavuuden, saatavuuden, tehokkuuden, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sisältäen hyvän asukas, asiakas- ja henkilöstökokemuksen

6 Järjestäjän tietojohtamisen keskeinen haaste: Rakentaa järjestäjän päätöksenteon ja ohjauksen mahdollistava tietojohtamisen arvoketju

7 Tietojohtamisen käsitteet arvoketjuna järjestäjän toiminnassa Jatkuva ja ketterä parantaminen, oppiminen ja uudistuminen Tiedon hallinta Tiedon johtaminen Tiedolla johtaminen Tiedolla ohjaaminen Maksimaalisesti automatisoitu tietoprosessi tuottaa, käsittelee ja jakaa tietoa hyödynnettäväksi Tietotekniikka painottuu Tiedon hyödyntämisen edellytykset Tietorakenteiden määrittely (esim. luokittelut) Kerääminen ja yhdistely Organisointi ja varastointi Jalostaminen ja jakelu Tiedon laadun varmistaminen ICT ICT-järjestäjän edustus Järjestäjä Tiedon analysoimista ja hyödyntämistä järjestäjän lakisääteisten toimintojen toteuttamiseksi Tietomallintaminen ja mittarointi Analysointi, selittäminen ja ennustaminen Visualisointi Ohjaus Tiedolla johdettu yhteistyöprosessi asukkaiden, asiakkaiden ja palvelun tuottajien kanssa Oppivan ja uudistuvan tietokulttuurin luominen Sisältö painottuu

8 Tietojohtamisen keskeinen motiivi - saada hajallaan oleva tieto integroitua laajoja tietotarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi Uudenmaan sote-palveluiden järjestäjä THL Apotti Erikoissairaanhoidon tiedot Tilastokeskus Perusterveyden -huollon tiedot 1 Perusterveyden -huollon tiedot 2 Perusterveyden -huollon tiedot 3 jne Sosiaalihuollon tiedot Kela Kasvupalvelut Suoran palvelun toimijat Kunnat/Oppilas/ opiskeluhuolto

9 Tällä hetkellä ei ole olemassa tahoa, joka voisi systemaattisesti seurata palveluiden toteutumista asiakasryhmien moninaisten palvelutarpeiden mukaisesti ja joka voisi ennaltaehkäistä palvelutarvetta vaikuttamalla taustasyihin Suojelevat tekijät (tarvittaessa pseudonymisoitu) henkilötieto Sosiaalipalveluidenkäyttö Hetutasolle viety kustannustieto Riskitekijät Terveyspalveluidenkäyttö Sosiaali- ja terveysetuudet Asiakasryhmäkohtainen tietointegraatio

10 Tietojohtamisen tekninen edellytys: Tietoallas kokoaa asiakas-, potilas-, talous-, henkilöstö- ja muut tarvittavat eri tehtäväalojen tiedot perusjärjestelmistä Timo Hakalan osuudessa enemmän Keskeisimmät potilastietojärjestelmät 2019 Apotti (HUS Peijas ja Vantaa alkaen) Uranus Pegasos Effica GFS Graafinen Finstar Mediatri Asiakastietojärjestelmät Apotti (HUS Peijas ja Vantaa alkaen) ATJ VATJ Effica Terveys EHP Lifecare (aikaisemmin Effica) Pro Consona Abilita Kotihoidossa käytetyt järjestelmät Pegasos Mediatri Pro Consona Effica GFS Mobiilikotihoidon järjestelmät Pegasos Mukana Hilkka Mediatri Medimobi Suunterveydenhuollon järjestelmät Effica Winhit Mediatri Uudenmaan järjestelmäsalkussa on n keskitetysti tuettua tietojärjestelmää tai sähköisen asioinnin toteutusta Lähteet: Uudenmaan maakunnan esiselvitysvaiheen ICT-ryhmän loppuraportti sekä Mikko Rotonen, Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018

11 Tietojohtamisen kansallinen tietorakenne: alustava hahmotelma alueuudistus.fi sivuilta Valtioneuvosto sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset strategiset tavoitteet julkisen talouden suunnitelma talousarvio Sosiaali- ja terveysministeriö palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi vuosittain STM ja maakunnat neuvottelujen asiakirja Maakunnat vuosittain raportti palvelujen saatavuudesta ja talouden tilasta STM:lle ja THL:lle palvelutuotanto ja väestön terveys ja hyvinvointitiedot THL:lle omavalvontasuunnitelma ja sen seuranta sopimusasiakirja palvelujen tuottajan kanssa alueellinen hyvinvointikertomus, joka on julkaistava julkisessa tietoverkossa palvelustrategia ja palvelulupaus yhteistyösopimus 4-vuoden välein, vuosiseuranta Palvelujen tuottajat velvoite seurata palvelutuotantoa ja toimittaa tiedot maakunnalle ja THL:lle velvoite käyttää omaa, alueellista ja kansallista tietoa laadun varmistamisessa omavalvontasuunnitelma ja sen seuranta (A+C) sopimusasiakirja maakunnan kanssa (A) THL vuosittainen asiantuntija-arvio palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja toteutumisesta sekä kustannusvaikuttavuudesta STM:lle selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta ja toteutumisesta vuosittain maakuntien ja STM:n välisiä neuvotteluja varten Aluehallintovirasto vuosittainen raportti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan yhteydessä saaduista tiedoista maakuntien palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta STM:lle ja THL:lle Kunnat vuosittainen raportti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä kunnanvaltuustolle valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, joka julkaistaan verkossa ja toimitetaan maakunnalle Asukkaat, asiakkaat ja henkilöstö palautetieto toiminnasta palvelujen tuottajille asukkaiden näkemykset maakunnan palvelulupaukseen, maakuntien yhteistyösopimukseen sekä siitä, miten alueen palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon valtakunnallisissa tavoitteissa

12 Tietojohtamisen toiminnallinen edellytys: Järjestäjän tietomallin kehittäminen ja toiminnallistaminen Järjestäjän tietomallia on valmisteltu ja kuvattu keväällä 2018 valtakunnallisessa Sote järjestäjän tietomallihankkeessa, josta on olemassa laaja pohjamateriaali (

13 Uudenmaan kiteytys: Järjestäjän tietomallin neljä toisiinsa kietoutuvaa ja jatkuvasti kehittyvää pääkomponenttia tieto-ohjaamisen perustana Asukas Asiakas Palveluiden vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi Asiakasryhmät ja palvelutarpeet Palveluiden laadun varmistaminen ja ohjaaminen Palvelutarjonta ja tuotanto (rakenne ja prosessit) Laatu Palvelut

14 Asukas Aloituspiste järjestäjän tietojohtamisvalmiuden kehittyessä Järjestäjän tieto-ohjaamisen syklin vaiheistaminen ja loogisten tietokokonaisuuksien yhteensovittaminen tietoprosessiksi Omavalvonnan tietotuotanto Palvelustrategian- ja lupauksen tietopohjainen testaaminen Raportointi valtakunnallisen ohjauksen tarpeisiin Aloituspiste järjestäjän toiminnan alkaessa Asiakaskokemuksen ja palautteen hyödyntäminen Palveluun hakeutumisen seuraaminen Asiakas Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation tietotuki Väestötason hyvinvointianalyysit ja prevention vahvistaminen Palveluiden (kustannus)vaikuttavuusanalyysit ja palvelutuotannon ohjaus Palveluiden turvallisuuden datapohjainen seuraaminen Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavuttavuuden tietopohjainen varmistaminen 4. Palveluiden vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi 4 3, Palveluiden laadun varmistaminen ja ohjaaminen Asiakasryhmät ja palvelutarpeet 3 2. Palvelutarjonta ja tuotanto (rakenne ja prosessit) Datapohjaiset riski- ja palvelutarveanalyysit Asiakassegmenttien ja ryhmien tietotunnistaminen Palveluiden tietopohjaiset kohdistamiskriteerit Suoran valinnan palvelun tietopohjainen tukeminen Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit Tuotteistuksen ja laadun seurannan mahdollistavan kirjaamisen ohjaaminen Palveluresurssit, osaaminen ja henkilöstökokemus Palveluiden kustannus- ja ennustelaskenta Palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden tietomallintaminen Palveluketjujen toimivuuden tietotunnistaminen sekä palveluintegraation toteutumisen seuranta ja -ohjaus Laatu Palvelut

15 Järjestäytymismalli ja tehtävät: Loogiset tietokokonaisuudet muodostavat perustan järjestäjän työnjaoille ja yhteistyöverkostojen muodostamiselle Asiakaskokemus Järjestäjän vastuuhenkilöt ja tietoverkostokumppanit Tietoperusta- ja raportointisuunnittelu yhteistyössä ICT:n kanssa, puutteiden kartoitus Mittarit ja priorisointi palvelukokonaisuuksittain ja tehtävittäin sekä tietosisältömallien kehittämien ja ohjeistaminen Palveluun hakeutuminen Riskiryhmät ja kehittyvä palvelutarve Asiakassegmenttien ja ryhmien tietotunnistaminen Palveluiden tietopohjaiset kohdistamiskriteerit Suoran valinnan palvelun tietopohjainen tukeminen Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit Asiakas, palvelutarve Palvelutarjonta ja tuotanto Palveluresurssit, osaaminen ja henkilöstökokemus Palveluiden kustannus- ja ennustelaskenta Palveluketjujen toimivuuden tietotunnistaminen sekä palveluintegraation toteutumisen seuranta ja -ohjaus

16 Jatkoa edelliseltä slideltä Järjestäytymismalli ja tehtävät: Loogiset tietokokonaisuudet muodostavat perustan järjestäjän työnjaoille ja yhteistyöverkostojen muodostamiselle Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Väestötason palvelu tarve ja valtakunnallinen raportointi Palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden tietomallintaminen Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden ja saavuttavuuden tietopohjainen varmistaminen Palveluiden turvallisuuden datapohjainen seuraaminen Palveluiden (kustannus)vaikuttavuusanalyysit ja palvelutuotannon ohjaus Väestötason hyvinvointianalyysit ja prevention vahvistaminen Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaation tietotuki Palvelustrategian- ja lupauksen tietopohjainen testaaminen Omavalvonnan tietotuotanto Raportointi valtakunnallisen ohjauksen tarpeisiin Järjestäjän vastuuhenkilöt ja tietoverkostokumppanit Tietoperusta- ja raportointisuunnittelu yhteistyössä ICT:n kanssa, puutteiden kartoitus Mittarit ja priorisointi palvelukokonaisuuksittain ja tehtävittäin sekä tietosisältömallien kehittämien ja ohjeistaminen

17 Kunnan lakisääteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä: asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavia tekijöiden seuranta väestöryhmittäin kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksen valmistelu valtuustolle kerran valtuustokaudessa tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttaminen vastuutahojen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyö maakunnan ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa (ml. järjestöt). Järjestäjän tehtävänä on (mm.) hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen ehkäisevän päihdetyön ja turvallisuuden asiantuntijatuki väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn koordinointi ja tuki

18 Järjestäjän tietojohtamisen dashboard mukailee palveluintegraation kokonaiskuvaa Palvelukokonaisuudet Lapset, nuoret, perheet Työikäiset Ikäihmiset Asiakassegmentit Sote palvelutehtävä kokonaisuudet Satunnaisesti palveluja tarvitsevat Paljon palveluja tarvitsevat Satunnaisesti palveluja tarvitsevat Palvelutehtävät Paljon palveluja tarvitsevat Satunnaisesti palveluja tarvitsevat Paljon palveluja tarvitsevat Vaativat palvelut Valtakunnalliset ja yhteistyöalueen palvelut Lastensuojelu Tietoyhdyspinta kunnan palveluihin tulee varmistaa: Erityispalvelut Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Päivystys ja ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kunta tarvitsee mm: ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä (=vaikuttavuustietoa) sekä ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä (ja tähän riittävää tietopohjaa ammatillisten käytäntöjen toimivuudesta). Peruspalvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta-ja ohjauspalvelut Kunnan palvelut, kasvupalvelut, järjestöt, valtion palvelut ja muut yhdyspintapalvelut Perheoikeudelliset asiat Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Työikäisten sosiaalipalvelut Sote-keskus palvelut Suun terveydenhuollon palvelut Neuvola, koulu, opiskelu ja TTH Ennaltaehkäisevä työ Neuvonta ja ohjaus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntapalveluyhteistyö Kasvupalveluyhteistyö Ikäihmisten sosiaalipalvelut Palveluketjun alkupää on kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastus/sivistystoiminnoissa sekä asuin- ja työskentely-ympäristössä

19 Laaja integroitu tietopohja tarjoaa kokonaismallin ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden/palveluiden optimoimiseksi Elinolosuhteet, ympäristöterveystieto Oppimisen palveluiden käyttö (tarvittaessa pseudonymisoitu) henkilötieto Sosiaalipalveluidenkäyttö Terveyspalveluidenkäyttö Sosioekono minen tieto Sosiaali- ja terveysetuudet Työllistämisen palveluiden käyttö Maahanmuuton palveluiden käyttö Kasvupalvelujen käyttö Asiakasryhmäkohtainen tietointegraatio ja kokonaiskustannustieto

20 Maakunnan Sote- järjestäjän kriittisimmät tietotarpeet käynnistysvaiheessa (Lähde: Sote järjestäjän tietomalli, valtakunnallisen työpajatyöskentelyn loppuraportti ) Rahoituksen riittävyys Palvelukyky Tuloksellisuus Kokonaisnäkymän mittrarit Kestävä talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Saatavuus Asiakasymmärrys Palvelumäärä Palvelukokemus /asiakas palveluittain/asiakasryhmittäin Potilasvahingot Paljon palveluita tarvitsevat Ennustaminen Huom! Myös muiden tietojen saatavuutta ja yhtenäistämistä valmistellaan, erityisesti vaikuttavuustiedot kriittisiä

21 Järjestäjän tietojohtamisen kehittämisvaiheet Käynnistämisen valmistelu järjestäjän tietojohtamisverkoston luominen valtakunnallisen valmistelutyön haltuunotto tietomallin konkretisointi tietotarpeiden priorisointi tietoverkostokumppanuudet tietojohtamisen datapilotti Sotedigi ja Vimana, THL Kela VM/Vero STM Maakuntien välinen yhteistyö Käynnistysvaihe kirjaamisen laadun varmistaminen rahoituksen ja palvelukyvyn turvaavan tiedon sekä muun kriittisen tiedon riittävän luotettava tuottaminen tietojohtamisketjun rakentaminen ja jatkuva parantaminen Vakiintunut vaihe tieto-ohjaamisen sykli toimii kokonaisuutena ja vaikuttavuustieto ohjaa enemmän entistä parempi palvelutarpeiden ja riskiryhmien tunnistaminen selittävien ja ennustavien mallien täysipainoinen hyödyntäminen tutkimus ja kehittämistoiminta tuottaa uusia innovaatioita palveludatan pohjalta

22 Tuotteistuksen rooli tietojohtamisessa (tiedon hyödyntämisesimerkki) Sampo Pajari

23 Tuotteistus Tavoitteena on määritellä sote-palvelujen tuotteistus maakunnan järjestämistoimintojen tarpeisiin ja liikelaitoksen tuotannonohjaukseen sekä suoran valinnan palvelujen seurantaan Tuotteistus on yksi osa maakunnan sote-palvelujen tiedon tuotantoa ja sen tarkoituksena on kartoittaa, kuvata ja yhdenmukaistaa Uudenmaan sote-palvelujen kokonaisuus sekä kunkin palvelun sisältö. Tuotteistamisessa yksikön tuottamat yksittäiset (väli)suoritteet jäsennetään asiakkaan saamaksi selkeäksi ja mielekkääksi tuotteeksi tai tuotteiksi, eli palveluksi, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty Tuoterakenteen skaalautuvuus mahdollistaa tiedon hyötykäytön eri ohjauksen tasoilla ja porautumisen yleisestä summatason tiedosta aina asiakaskohtaiseen tietoon.

24 Tuotteistus Tuotteistus mahdollistaa kustannusten kohdentamisen toiminnalla aikaansaaduille suoritteille mahdollisimman läpinäkyvästi ja luotettavasti. Tuotteistuksen tulee rakentua alhaalta ylöspäin eli yksittäisistä palvelutapahtumista summaten asiakassegmentointiin ja kansallisen tason luokituksiin. Esimerkiksi JHS206 Maakuntien palveluluokitus tulee olemaan kansallisen tason luokitus, jonka avulla valtio seuraa ja ohjaa maakuntien rahankäyttöä ja palvelujen käyttöä (JUHTA, 2018). Tuoterakenteen tulee mahdollistaa joustavasti monipuolinen tiedolla johtaminen järjestäjän, tuottajien ja tukipalvelujen näkökulmasta.

25 Tuotteistuksen valmistelu Uudenmaan maakunnassa yksi tuotteistus Tuotteistusta valmistellaan tuotteistusverkostossa, jossa on edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, taloushallinnosta, ICT:stä, Apotista ja asiakasmaksuista Valmistellaan yhteiset periaatteet kirjaamiseen ja tuotteiden muodostamiseen sekä tiedon hyödyntämiseen (kaikki tietotarpeet saatavissa) Alatason tarkka tieto; ylemmillä tasoilla haarautuu useampaan jaotteluun Mahdollistaa laadukkaan tiedolla johtamisen Palveluintegraation mahdollistaminen Palveluketjujen muodostaminen Palvelukokonaisuudet ja palvelutehtävät (raportointi) Palvelutuotannon seuranta ja suunnittelu Joustavuus ja jatkokehittämismahdollisuudet

26 Tuotteistustyön seitsemän näkökulmaa Tuoterakenne Kirjaaminen Tietojärjestelmät Hinnoittelu Asiakasmaksut Kustannuslaskenta Tiedolla johtaminen

27 Tuotteistus osana tietojohtamista

28 Tietotarpeiden eri tasot ja tahot

29 Kiteytys: Järjestäjän tietomallin neljä toisiinsa kietoutuvaa ja jatkuvasti kehittyvää pääkomponenttia tieto-ohjaamisen perustana Asukas Tuotteistuksen näkökulma Asiakas Palveluiden vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi Tuotteistus tukee vaikuttavuuden mittausta Asiakasryhmät ja palvelutarpeet Palvelutarpeen analysointi Asiakassegmenttien tunnistaminen ja ryhmittely palvelujen tarpeen ja käytön näkökulmasta Palveluiden laadun varmistaminen ja ohjaaminen Laatu Kirjaamisen ohjaava vaikutus Tuotteiden ja palveluketjujen ohjaava vaikutus toimintaan Palvelutarjonta ja tuotanto (rakenne ja prosessit) Palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistus Palvelut Palveluiden kustannus- ja ennustelaskenta Kirjaamistason tiedon kautta laadun ja turvallisuuden varmistaminen

30 Esimerkki: tuotehierarkia Perheoikeudelliset palvelut Budjettiohjaus JHS palveluluokitus Perheoikeudelliset palvelut Tuoteryhmä Kirjallinen hakemus tai päätös Käynnit Tuote ~ Sosiaalialan palvelut (Kanta) Adoptioneuvonta Isyyden selvittäminen Lapsen elatusavun turvaaminen Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen Perheasioiden sovittelu Puolison elatusavun turvaaminen Tapaamisten valvonta Välisuorite 1h käynti sosiaalityöntekijällä kotikäynti Kirjallinen kotiselvitys

31 Esimerkki: tuotehierarkia perheoikeudelliset palvelut Asiointitapaluokitus Käynti Käytetty aika Adoptioneuvonta Puhelu Ammattilainen Isyyden selvittäminen Kirjallinen kotiselvitys Lapsen elatusavun turvaaminen Perheoikeudelliset palvelut Perheoikeudelliset palvelut Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen Perheasioiden sovittelu Puolison elatusavun turvaaminen Tapaamisten valvonta

32 Tietojohtamisen tietopohjan toteuttaminen (tiedon hyödyntämisedellytykset) Timo Hakala ICT-projektijohtaja

33 Tausta Vaikuttavan tietojohtamisen edellytys on hyvä tietopohjaa (vrt. esim. tiedon laatu, big data, riittävä n, ym.) Hyvää tietopohjaa määrittää prosessi aina tiedon tuottamisesta aina tiedon jakaminen = Tietoprosessi Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys Tietojohtamisen tietopohjan kartuttamiseksi on tehty paljon työtä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti Eräitä esimerkkejä: Sote-tieto hyötykäyttöön strategia Maakuntien tietojohtamisen ratkaisukokonaisuus -hanke (MaTi) ISAACUS hyvinvointidatan hyötykäyttö ja paljon muita

34 Kansalliset tietojohtamishankkeet Digimuutosohjelma (toimeenpanon johtaminen) Maakuntatieto-ohjelma Ohjaustietoryhmä ICT-tilannekuva-hanke Sote-Kuva muutoshanke Rahoituksen riittävyys -työryhmä Sotetietoallas Maakuntien talouden raportointi-hanke Maakuntajärjestäjän tiedolla johtaminen Maakuntien tietojohtaminen-hanke Kasvupalveluiden tietojohtamisen hanke Aluekehittämisen tilannekuva-hanke Pelastustoimen tietopakettihanke

35 Keskeiset käsitteet Tietojohtaminen = johtaminen siten, että organisaation kykyä luoda arvoa tiedolla ja osaamisella Tiedolla johtaminen = edellisen osa-alue, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoon ja sen mahdollistamiseen Tietoperustainen päätöksenteko = päätöksenteko, joka tapahtuu analysoidun tiedon perustella Tiedon johtaminen = tietojohtamisen alue, jossa tiedonhallinnalla ja tietovirtoja ohjaamalla sekä tiedon laatua tarkkailemalla ylläpidetään ja kehitetään tiedonhyödyntämisen edellytyksiä Lähde: Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu (2018)

36 Tietopohjatavoitteet maakuntauudistuksessa Maakuntien johtaminen ja toiminnallisten muutosten toteuttaminen edellyttää käytännössä systemaattista tietotietopohjaa (tehtävät järjestämislaissa) Tietopohjan jäsentäminen, laajentaminen ja hyötykäytön lisääminen tukee maakuntauudistusta mutta on palvelee myös nykyisiä organisaatioista (valtio, kunnat, kuntayhtymät, kolmassektori, avoin data, ym.) Tietopohjatyöllä ja tietoprosessin kehittämisellä tavoitellaan kyvykkyyttä vastata esimerkiksi muuttuvan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tai muiden sektorien tietotarpeisiin Esim. arviointi, ohjaus, seuranta, mittarit, raportit, analyysit Kattavampi tietopohja tukee myös yliopistollista tieteellistä tutkimusta Tietovarastointijärjestelmän kehittäminen maakunnalliseksi

37 Maakunnan johtamismalli Tietojohtamisen hallintamalli Strategiasta tietojohtamisen ICT- toteutukseen Maakunnan strategia Tietojohtamisen sisältö, tavoitteet aikataulutus Maakuntastrategia ja johtamismalli Maakunnan johtaminen strategian mukaisesti Tietojohtamisen sisältö, tavoitteet, aikataulutus ja ohjaamisen malli Tietojohtamisen ohjaaminen tavoitteiden mukaisesti Raportointi, Analytiikka Tietojohtamisen välineistö ja työkalut Tietojohtaminen eri tasoilla organisaatiota Data Mart, Kuutiot Teknologia Organisaation tietovarasto Integraatiokerros, Tietoallas Raportointikäyttöön jalostettu tieto Eri näkökulmat ja koosteet tiedosta Jalostetut, puhdistettu, varmistettu, oikeellinen, eheä data Tietojohtamisen perusta Tiedot koostettu yhteenä raakadata-varastoon sellaisenaan TKI- käyttö Lähtöjärjestelmät Operatiivinen toiminta, operatiivinen raportointi Päivittäminen toiminta

38 Maakunnan johtamismalli Tietojohtamisen hallintamalli Strategiasta tietojohtamisen ICT-toteutukseen siivuittain Maakunnan strategia 1 2 Tietojohtamisen strategia N Raportointi, Analytiikka Maakuntastrategia ja johtamismalli Maakunnan johtaminen strategian mukaisesti Tietojohtamisen Priorisoitu eteneminen strategia tietotarpeiden ja ohjaamisen kautta malli osakokonaisuuksittain - Tietojohtamisen Ottaen huomioon ohjaaminen sidosryhmät, strategian maakuntien mukaisesti tarpeet, valtion raportointi Tietojohtamisen välineistö ja työkalut Tietojohtaminen eri tasoilla organisaatiota Data Mart, Kuutiot Raportointikäyttöön jalostettu tieto Eri näkökulmat ja koosteet tiedosta Organisaation tietovarasto Integraatiokerros, Tietoallas Jalostetut, puhdistettu, varmistettu, oikeellinen, eheä data Tietojohtamisen perusta Tiedot koostettu yhteenä raakadata-varastoon sellaisenaan TKI- käyttö Lähtöjärjestelmät Operatiivinen toiminta, operatiivinen raportointi Päivittäminen toiminta

39 Uudenmaan taustamateriaali priorisoidun etenemisen toteuttamiseksi (ei kattava lista) Maakuntastrategia: Palveluiden järjestäminen sivusto: Asiakassegmentointi, tuotteistus, tietotarpeet: Järjestäjän käytännöt: Sote-palvelustrategian Sote-palvelulupauksen Tuotteistuksen tiekartta Uudistuksen toimeenpanon suunnitelma (alueuudistus.fi): uudistuksen+toimeenpanon_runkosuunnitelma_ pdf/6a4a3f7c-89f ee0a271a9b/maakunta-+ja+sote-uudistuksen+toimeenpanon_runkosuunnitelma_ pdf.pdf

40 Mitä ICT tekee tietopohjan luomiseksi? Tehtävä Tarkenne Tuotos 1. Tietojohtamisen sisällön, tavoitteiden ja aikataulutuksen toteutus ICT-näkökulmasta Tietojohtamisen tavoitetilan pohja-aineiston koostaminen eri lähteistä (kansalliset, maakunta) Tietojohtamisen pohja-aineisto 2. Raportointitarpeet Kustakin näkökulmasta (järjestäjä, konserni, liikelaitos ym.) käydään läpi raportointitarpeiden lisäksi: Järjestäjä -tietovirrat, Tietotarveanalyysi Maakuntakonserni -laskentasäännöt, Tietotarveanalyysi Maakunnan liikelaitos -lähtöjärjestelmät, Tietotarveanalyysi Maakunnan markkinaehtoinen tuotanto -lähtötiedot, Tietotarveanalyysi Ulkoinen raportointi -rajapinnat Tietotarveanalyysi 3. Tietojohtamisen tietopohjan ja raportoinnin arkkitehtuurin suunnittelu ja kuvaaminen yhdessä KAryhmän kanssa 4. Prioriteetiltaan ensimmäisen siivun eli tietojohtamisen osa-alueen käsitemallinnus Yhteistyössä kokonaisarkki-tehtuuriryhmän kanssa Tietojohtamisen/raportoinnin arkkitehtuuri Käsitemalli

41 casemix - asiakas ja tapahtumakohtaisten kustannusten sisällyttämistä hoidon syyn kanssa yhteen jhs samoille momenteille htvt ja tilakustannukst kelan allas proto/thl/tietoikkuna nina knape, jukka kärkkäinen

42 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä