Yrittäjyyskasvatuksesta Pielisjoen koulusta Lv

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksesta Pielisjoen koulusta Lv

2 Pielisjoen koulun kummiyritykset ja nimikkoluokat Lv nimikkoluokkatoiminnassa mukana olevat yritykset ja luokat: 7A Broman Group Oy 7B Fortum Oyj 7D Mataran Kukkatukku Oy 7F Kesla Oy 8B Blancco Oy Ltd 8C Valio Oy Joensuun tehdas 8E Abloy Oy 8F Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 8G Sanomalehti Karjalainen Oy 9A John Deere Forestry Oy 9C PKO 9D Stora Enso Oyj 9F Joensuun yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta TY-kurssi Joensuun Yrittäjät ry Nimikkoluokka suunnittelee yhteistyötään luokanvalvojan ja oppilaanohjaajan johdolla yhdessä kummiyrityksen kanssa. Lisäksi koulu tekee yhteistyötä mm. Tulikivi Oyj:n kanssa.

3 Yrittäjyyskasvatus ja opetussuunnitelmat -yksilön yrittäjämäisten ajattelu- ja käyttäytymismallien kehittämistä sekä erilaisten yrittäjyyden muotojen lisääminen -pitkäjännitteistä asennekasvatusta, jossa yrittäjyys ja yrittäjämäinen asenne elämään on opittava ja opetettava ilmiö -kattaa sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden -yrittäjyys on elämänhallintaa -yrittäjyyskasvatuksen menetelmät: suunniteltu toiminta -osa-alueet: persoonallisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen, koulu-yritysyhteistyön ja tiedonhankinnan kehittäminen

4 Koulu-yritysyhteistyöstä TET-jaksot kouluissa -pitkät perinteet -tutkiva oppiminen => enemmän irti työelämään tutustumisjaksosta Yritysvierailut ja kummiyritykset -huomio pk-sektorin yrityksiin -teollisuus -julkinen sektori Yrittäjien ja työntekijöiden haastattelut -yrittäjätarinat, liikeideat, työn arki, yritteliäisyys toisen palveluksessa

5 Kohti yrittäjämäistä oppimistapaa (Gibb 1993a, 1993b) Didaktinen Oppiminen opettajalta Passiivinen rooli kuuntelijana Oppiminen kirjoitetusta tekstistä Oppiminen opettajan tarjoamista asiantuntevista viitekehyksistä Oppiminen opettajan antamasta palautteesta Oppiminen organisoidussa, aikataulutetussa ympäristössä Oppiminen ilman tavoitteisiin liittyviä paineita Toisilta kopioimista vältetään Virheitä pelätään Oppiminen muistiinpanoista Yrittäjämäinen Oppiminen toisilta Oppiminen tekemällä Oppiminen henkilökohtaisesta keskustelusta ja väittelystä Oppiminen löytämällä (ohjatusti) Oppiminen monien ihmisten reaktioista Oppiminen joustavassa, epämuodollisessa ympäristössä Oppiminen tavoitteellisesti Oppiminen toisilta lainaamalla Virheistä opitaan Oppiminen ongelmanratkaisun kautta Teoksesta Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, toim. Paula Kyrö ja Anna Ripatti 2006.

6 Suunnitelma kummiyritysyhteistyöstä Broman Group konsernin kanssa

7

8 SUUNNITELMA Pielisjoen koulun musiikkiluokan ( ) kummiluokkayhteistyö Broman Group -konsernin kanssa Olemme sopineet Broman Group konsernin ja Pielisjoen koulun musiikkiluokan kummiyritysyhteistyöstä lukuvuosille Luokka: Pielisjoen koulun musiikkiluokka, jossa poikia 7 ja tyttöjä 17 Luokanohjaaja: Jari Heiskanen, historia ja yhteiskuntaoppi Broman Group konsernin yhdyshenkilöt: Toimitusjohtaja Harri Broman, konttoripäällikkö Irja Laukkanen (hallinto), tavaratalopäällikkö Vesa Auvinen (Motonet) ja liikkeenjohtaja Matti Pakarinen (VaraosaMaailma). Kummiluokka toiminnan tavoitteet: Koulu: Oppilaiden tutustuttaminen työelämään ja kummiluokkatoiminnan monipuolinen kehittäminen Broman Group -konserni: nuorten kiinnostuksen herättäminen kaupanalaan. Kummiyritys säilyy samana koko yläkoulun ajan. Toiminta perustuu kummiyrityksenä toimivan Broman Group -konsernin Joensuun VaraosaMaailman/Motonetin liikkeet ja luokanohjaajan kanssa yhdessä rakennettuun suunnitelmaan. Suunnitelmaa voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

9 Yhteistyön aikataulu: 2007 syksy 7. luokan aikana oppilas toimijana, opettaja ohjaajana, yritys toiminnallisena oppimisympäristönä: koulutus, ammattikuvaukset ja tarinat Joulukuu Luokan tutustumisvierailu Broman Group (Tulliportinkatu 55) 19. klo 13-, Ennakkotehtävän esittely Tavoitteena nähdä ja kuulla, miten autovaraosa- ja tarvikekauppa toimii Juttu konsernin henkilöstölehteen kummiyritystoiminnasta.

10 AD VaraosaMaailma ja Motonet oppilaiden silmin Lähteet: Internet: VaraosaMaailman ja Motonertin kotisivut, Yrityshistoriikki ja yritystiedotteet

11 Lähteet: Internet: VaraosaMaailman ja Motonertin kotisivut, Yrityshistoriikki ja yritystiedotteet

14 2008 kevät Maalis-toukokuu Oppilaiden tekemät työntekijöiden ja johdon haastattelut sekä varaosakaupanalan ammatit ja tarinattulosten levittäminen/tiedottaminen Internetissä Toukokuu Musiikkiluokan esiintyminen Broman Group -konsernin juhlassa keskiviikkona (päivällä)

15 Broman Groupin -konsernin työntekijöiden haastattelut, kevät alk. tiistaina klo 9- -kolmessa konsernin Joensuun toimipisteessä: Broman Group Oyn:n hallinto, VaraosaMaailma ja Motonet -haastateltavana yhteyshenkilö ja hänen määräämänsä henkilö. ESITYÖ *kysymysten yhteissuunnittelu, *luokan jako kuuteen neljän oppilaan työryhmään, *ryhmittäin yhteydenotot toimipisteiden yhteyshenkilöihin *työnjako haastatteluryhmässä (mm. kuka on vastuussa sanelimen toiminnasta, kuka digikuvauksesta, kysymyksten kysyjäjärjestys yms.) *laiteopastusta joustavasti koulupäivien aikana TOTEUTUS *toteutetaan kaksi erillistä haastattelua/toimipiste, *oppilaat toteuttavat vierailut koulupäivien aikana *haastattelujen tallennus digisanelimelle ja digikuvaaminen työympäristöstä (myös liikkeestä ulkopuolelta)

16 HAASTATTELUJEN PURKU *oppilaat kierrättävät ryhmässä haastattelu-cd:tä ja sopivat mihin minuuttimäärään saakka kukin purkaa sitä tekstiksi *valmiiden haastattelujen palautus ohjaajan sähköpostiin ANALYYSI JA RAPORTTI *valmiit tekstiksi litteroidut haastattelut viedään Moodle verkkooppimisympäristöön *oppilaat saavat 2-3 hengen ryhmissä joukon esitettyjä kysymyksiä kaikista haastatteluista yhteenvedon tekoa varten *yksi ryhmä tekee yhtenäisen raportin kaikista kysymyksistä tehtyjen yhteenvetojen pohjalta TULOSTEN JULKISTAMINEN *Huhtikuun lopulla haastattelutulokset julki Broman Group konsernin henkilöstölehdessä, paikallislehdissä ja Internetissä

17 Oppilaiden kysymyksiä Broman Groupin haastatteluihin maaliskuussa 2008 TAUSTA -Nimi? -Miten olet kouluttautunut alalle? -Mikä oli lempiaineesi kansa- tai peruskoulussa? -Mitä kieliä tarvitset työssäsi? TYÖHISTORIA -Kuinka pitkään olet työskennellyt Broman Groupissa? -Olitko töissä muulla alalla ennen kuin tulit töihin Broman Groupiin? -Hakeuduitko vai ajauduitko tälle alalle? -Minkä tilanteen uskot eniten vaikuttaneen alan valintaasi? -Olitko lapsuudessasi paljon autojen parissa? TYÖN ARKI -Mitä kuuluu toimenkuvaasi? Millainen on tavallinen työpäiväsi? -Onko sinulla jokapäiväiset rutiinit vai vaihteleeko työpäivät suuresti? -Mikä motivoi sinua työssäsi? -Jos työsi on fyysistä, onko se rankkaa? -Jos toimit palvelutehtävissä, millainen on hankala asiakas? -Jos työsi on paperitöitä, onko se vaihtelevaa? -Onko jotain, mistä et pidä työssäsi tai mitä pelkäät? -Joudutko matkustamaan paljon työhösi liittyen? -Onko sinulla ylitöitä? -Pitääkö teillä olla työpuvut päällä työssä? -Mikä hauskin tapahtuma/sattuma työurasi aikana? TYÖILMAPIIRI -Millainen työyhteisö teillä on? -Millaiset asiat aiheuttavat kitkaa työyhteisössänne? -Mikä on parasta työssäsi? -Mikä on kiinnostavinta/jännittävintä työssäsi? -Autoalaa on pidetty kovin miehisenä alana. Miten tämä näkyy sinun omassa työssäsi? KEHITTYVÄ TYÖYHTEISÖ -Millaista koulutusta tarvitaan, että pääsee Broman Groupiin töihin? -Onko sinulla osuutta yrityksen uusien ideoiden kehittämisessä? Jos on, niin millainen? -Onko sinulla urallasi etenemismahdollisuuksia Broman Groupissa? -Onko Broman Group täyttänyt odotuksesi? TYÖ JA VAPAA-AIKA -Vaikuttako työsi perhe-elämään? -Oletko vapaa-aikanasi kiinnostunut moottoriajoneuvoista? jos olet niin, mistä erityisesti ja miksi? -Onko mielestäsi palkkasi ja lomasi riittäviä? -Olisitko valmis vaihtamaan työpaikkasi, jos saisit paremman tarjouksen muualta?

18 2008 syksy 8. luokan aikana oppilas aktiivisena tiedon hankkijana, soveltajana, arvioijana, opettaja ohjaajana, omien tietojen, taitojen päivittäjänä, yritys: toiminnallisena oppimisympäristönä ja kouluttajana Elo-marraskuu Luokan a) teemahaastattelututkimus Joensuussa kaupungilla esim. Pohjoiskarjalaiset autoilijat ja heidän autot, (automerkit ja stereotypia) b) Tutustuminen Joensuun käytettyjen autojen kauppoihin Tutkimus esim. tuontiautoista (ikä, merkki, polttoaine yms.) c) Automerkit ja varaosakauppa Pohjois-Karjalassa (autonosien kulutus automerkeittäin osatilausten tekijöiden haastatteleminen) (VaraosaMaailman/Motonetin edustaja opastaa oppilaita Joensuun liikkeissä) Projektityön työstäminen tietokoneohjelmilla ja kokoaminen www-pohjaiseen Moodle-oppimisympäristöön, tulosten levittäminen/tiedottaminen Internetissä Koulun henkilökunnan tutustuminen Broman Groupin toimintaan, Ope-tet (päivä-tet 2h/toimipiste: hallinto, VaraosaMaailman ja Motonetin liikkeet)

19 Joulukuu Mahdollisesti Broman Group -konsernin edustaja puhumassa Pielisjoen koulun itsenäisyysjuhlassa Mahdollinen luokan esiintyminen Broman Group -konsernin kautta järjestyvissä tilaisuuksissa 2009 kevät Huhtikuu / TET Piekon oppilaita TET-jaksolla seitsemän (7) VaraosaMaailman/Motonetin liikkeissä: hallinto (1), VaraosaMaailma (Jukolankatu 20) (2) ja (Tulliportinkatu 55) (2) sekä Motonet (Raatekankaantie 4) (2). Työharjoittelujaksolla kuluttajien haastattelut projektityönä liikkeissä Tulosten levittäminen/tiedottaminen Internetissä

20 9. luokan aikana oppilas tietojen ja taitojen soveltajana, opettaja oman osaamisensa jalostajana, ohjaajana, yritys: toiminnallisesta oppimisympäristöstä työelämän portille ja työelämään saattajana 2009 syksy Syyskuu Mahdollinen opettajainkokous VaraosaMaailman/Motonetin tiloissa Kummiluokkatoiminnan kokemukset ja kummiyrityksen esittely (oppilaat) Lokakuu / TET Piekon oppilaita TET-jaksolla TET-jaksolla seitsemän (7) VaraosaMaailman/Motonetin liikkeissä: paikat hallinto (1), VaraosaMaailma (Jukolankatu 20) (2) ja (Tulliportinkatu 55) (2) sekä Motonet (Raatekankaantie 4) (2). Marraskuu / Yhteiskuntaoppi Työn hakeminen, työpaikkahaastattelu, työsopimus ja työehtosopimus (kaupanalan TES), kummiluokan oppilaiden harjoittelu yhteistyössä Broman Groupin edustajien kanssa Joulukuussa Luokan esiintyminen Broman Group -konsernin pikkujoulussa (ilta-aika)

21 2010 kevät Tammikuu / OPO Kaupanalan ammatit Maaliskuu / Matematiikka/ Yhteiskuntaoppi Opetussuunnitelmaan sopivia tilastolaskuja kaupanalalta (esim. hintalaskelmat) Kauppaliikkeen toiminta ja kehitys (esim. markkinointi, mainonta, brändi, graafinen suunnittelu ja somistaminen kaupanalalla) (VaraosaMaailman/Motonetin Joensuun toimipisteet) Toukokuu Tutustuminen Broman Group -konsernin Vantaan Motonetin liikkeeseen (yhdistetty maan rajojen ulkopuolelle suuntautuvaan leirikoulumatkaan) Yhteistyön päätöspalaveri (mm. tutkimustulosten esittely)

22 Yrittäjämäisesti työhönsä suhtautuva kouluyhteisö aktiivisena osana yhteiskuntaa MERKKIEN SELITYKSET: opintokäynti ym. jalkautuminen koulusta ulos verkostot koulujen välillä Luonto Kulttuuri Kouluyhteisö Pielisnet Yrittäjyys ja ympäristö -hankkeen malli Tavoitteena joustavuuden, oma-aloitteisuuden, itsenäisen, työskentelyn, yrittäjämäisyyden, kestävänkehityksen ja eettisyyden ilmeneminen koulun arjessa. Luonto Kulttuuri Kouluyhteisö Yrittävä oppilas Luonto Kulttuuri Kouluyhteisö Yrittävä oppilas Luonto Kulttuuri Kouluyhteisö Yrittävä oppilas Yrittävä oppilas Yrittäminen asenteeksi Oppilasta ja kouluyhteisöä aktivoivat toimintamallit jakoon koulujen kesken mm. leirikoulujen ja Internetin (vertailuanalyysit, raportit, kuvat, videot, äänet ) kautta

23 Esimerkki yrittäjyyskasvatusprojektista -yrittäjä- ja työntekijähaastattelujen toteuttaminen -tutustuminen yrityksien kotisivuihin -kysymysten yhteissuunnittelu oppilasryhmissä -oppilaat sopivat yhteisen vierailuajan ja lähettävät ennakkoon sähköpostitse kysymykset -haastattelun toteuttaminen ja äänitys digisanelimella yritysvierailun aikana -aineiston litterointi kotityönä (CD:ltä tekstiksi) -analyysin työstäminen kysymyksittäin ja SWOT-analyysit -raportin julkistaminen -palkitseminen - todistukset projektiin osallistumisesta ja stipendit

24 Tuloksia yrittäjyyskasvatusprojektista Yritystä varrella virran - Haastatteluprojekti Pielisjokivarren matkailu- ja palveluyrittäjistä Huomattiin, että pohjoiskarjalaiset yrittäjät omaavat hyvin samankaltaisia näkemyksiä, toimintatapoja ja yrittäjyyteen liittyviä ajatuksia. Tuloksista havaittiin, että tie yrittäjyyteen on löytynyt eri tavoin. Toiset yrityksen omistajat kertovat kasvaneensa yrittäjyyteen perheen yritystoiminnan siivellä, kun taas toiset valitsivat tällaisen elinkeinonharjoittamisen pikemminkin elämäntilanteen niin vaatiessa. Ravintola- ja palvelualan yrittäjät paljastuivat tyypillisesti maatilan lapsiksi tai ravintola-alan koulutuksen suorittaneiksi kaupunkilaisiksi. "Ensimmäisenä kesänä minä kuvittelin olevani vain sen kesän, mutta ennen kuin kesä oli lopussa, tiesin, tämä paikka on vienyt minut mukanaan. Tätä työtä haluan tehdä jatkossa ja kehittyä sen mukana." Yrittäjäksi melkeinpä sattumalta joutuminen ei siis myöskään ole harvinaista. "Apua yrityksen perustamiselle on tullut monestakin lähteestä. Tunnen yritysjärjestöjen kautta ihmisiä. Myös edelliset työsektorit ja vanhempani ovat olleet avuksi." Kipinä yrittämiseen saattoi siirtyä sukupolvelta toiselle: kun vanhemmat olivat yrittäjiä, myös lapselle saattoi yrittäjäksi ryhtyminen olla luonteva vaihtoehto. Heille yrittämisen vaativuus oli näin ollen jo tuttua. Oman yrityksen ylläpitämistä koskevat pelot liittyvät haastateltujen omiin kykyihin toimia yrittäjinä. Koulutuksen puute epäilytti ja elannon ansaitsemisen epävarmuus tuntui huolettavan. Viime vuosikymmenen alussa aloittaneiden yrittäjien mieltä painoivat luonnollisesti myös huolet lamasta. Osa yrittäjistä ei myöntänyt tunteneensa minkäänlaisia pelkoja yritystä perustaessaan. Odotuksia kuvailtiin tavallisesti vaatimattomiksi. Lähinnä toiveissa oli hankkia elanto yrityksen myötä sekä saada yrityksen rattaat liikkeelle ja pitää asiakkaat tyytyväisinä. "Yrittäjällä täytyy olla myös sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ja jokaisellahan alalla vaaditaan sitä, että tullaan asiakkaiden kanssa toimeen." Määrätietoisuus, menestymisenhalu ja myönteinen asenne sekä oma aktiivisuus mainitaan myös tärkeiksi yrittäjän ominaisuuksiksi. Yrittäjiä pyydettiin kuvailemaan millaisena he näkisivät yrityksensä tulevaisuuden 10 vuoden kuluttua. Useat kertovat jo harkinneensa sukupolvenvaihdosta tapahtuvaksi jossain vaiheessa. Monella on mielessä toive siitä, että esimerkiksi joku omista lapsista jatkaisi vielä yrityksen toimintaa. Nuoremman polven yrittäjät uskovat yritystensä kasvamismahdollisuuksiin, kunhan innovaatiota riittää ja taloudellinen tilanne pysyy vakaana. (Pielisjoen koulun 9A-luokan oppilaat Miia Martikainen, Piia Pekonen ja Sonja Moore keväällä 2005)

25 Esimerkki yrittäjyyskasvatusleirikoulusta, Pielisjoen koulun oppilaiden vierailu Sulkavalla, syksy 2006

26

27 Esimerkki yrittäjyyskasvatusleirikoulusta, sulkavalaiset Piekon vieraana keväällä 2007

28

29