AIKA klo 17:00-17:57 PAIKKA Kaupungintalo, Kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ AIKA klo 17:00-17:57 PAIKKA Kaupungintalo, Kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Jäsen Ikävalko Johanna Jäsen Iljin Harri Puheenjohtaja Koskenranta Sanna Jäsen Lampi Timo Jäsen Myyrä Taija Jäsen Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Pykäläinen Eeva-Maria Pöytäkirjan tarkastaja Laitinen Timo Jäsen Vainikka Marko J Varajäsen Moilanen Marjatta Varajäsen Muut osallistujat Kaustola Anna-Maria Toimistosihteeri Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Liljeström Anu Opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Mielikäinen Jukka Projektijohtaja Paikalla: Munnukka Riitta Kaupunginhallituksen edustaja Poissaolevat Peuhkuri Jami Nuorisovaltuuston edustaja Simola Tiina Jäsen Nurmi Antti Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 62 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 63 Pöytäkirjan tarkastus 4 64 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 65 Korvenkylän koulun väistöratkaisu ja hankesuunnittelun 6 käynnistäminen 66 Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma Lasten ja nuorten lautakunnan vastaus varhaiskasvatuksen 15 subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin 68 Sopimus esi- ja perusopetuksen yleis- ja erityisopetuksen 23 myymisestä Taipalsaaren kunnalle 69 Perusopetuksen tuntijakopäätöksen muuttaminen, korjaus 24 4/2019 lasten ja nuorten lautakunnan päätökseen 70 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat 30 Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa: Lappeenranta Junior University Uniori 71 Joustavan perusopetuksen (JOPO) opetussuunnitelman 33 muutokset 72 Koulukohtaiset opetussuunnitelmamuutokset Joutsenon koulun ja päiväkodin esiopetuksen väistötilojen 38 varustaminen 74 Kimpisen koulun varustaminen Lasten ja nuorten lautakunnan vastaus Jari Nallin kyselyyn 42 liittyen alaikäisten oppilaiden osallistumiseen ilmastolakkoon/ - mielenosoituksiin 76 Lautakunnan edustaja lasten ja nuorten palveluista eläkkeelle 48 siirtyneiden juhlassa 77 Muut asiat Muutoksenhakuohjeet 50

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Helena Puolakka ja Eeva-Maria Pykäläinen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Käsittelyjärjestyksen muutos Kokouksen aluksi projektijohtaja Jukka Mielikäinen oli paikalla vastaamassa Korvenkylän koulun väistöratkaisuun liittyviin kysymyksiin. Mielikäinen poistui klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Korvenkylän koulun väistöratkaisu ja hankesuunnittelun käynnistäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/689/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Jukka Mielikäinen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lasten ja nuorten lautakunta käsitteli kokouksessaan Korvenkylän koulun kuntotutkimuksen perusteella tarvittavia tilaratkaisuja. Koulun henkilöstölle, oppilaskunnalle ja asukkaille varattiin mahdollisuus tulla kuulluksi tämän käsittelyn yhteydessä. Ratkaisujen lapsivaikutusarvio tehtiin myös tässä yhteydessä. Tämä aineisto on löydettävissä Lappeenrannan kaupungin asiahallintajärjestelmästä ( Lasten ja nuorten lautakunnan kokouksen yhteydestä. LaTo Oy sai tuolloin tehtäväksi jatkoselvittää vuokratiloihin perustuvia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan selvityksessä on ollut kuusi vaihtoehtoa ja osalla näistä alavaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vaikutuksia on selvitetty ja ne kuvataan tiivistetysti alla. Aiemmin on todettu, että nykytilaan (Ve 0) tarvitaan muutos ja sen ei toivota olevan tiivistyskorjaus (Ve 1) tai hajasijoitus (Ve 3). Vuokrattavista valmiista tiloista muodostui kolme päävaihtoehtoa, Ve 2a eli vuokratila kauppakeskus Caprin tiloista, Ve 2b eli vuokratila Korvenkylän seurakuntakodin sekä Repokiven päiväkodin tiloista sekä Ve 2c eli vuokratila Tainionkosken koululta Imatralta. Vaihtoehtona 4a tutkittiin osittaista tilaelementtivaihtoehtoa, jossa koulu jatkaisi myös vanhojen tilojen käyttöä. Vaihtoehdossa 4b tutkittiin tilannetta, jossa Korvenkylän koulun kaikki toimenpiteitä vaativat tilat korvataan pysyvällä muuntojoustavalla tilaelementtikoululla ja erillisellä liikuntahallilla. Vaihtoehtona 5 tutkittiin uudisrakennusvaihtoehtoa. Vaihtoehtona 6a tutkittiin tilojen pitkäaikaista vuokraamista Imatran kaupungin Mansikkalan koulun tiloista, vaihtoehtona 6b koulupalveluiden ostamista Imatran kaupungilta ja vaihtoehtona 6c koulutilojen lyhytaikaista vuokraamista Tainionkosken koululta.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ VE0. Nykytila (vuokra e/kk) Ks. yllä, eli ei ole vaihtoehto, vaan vertailukohta Tilakulu yht e/kk VE1. Tiivistyskorjaus (kustannusarvio 0,26 milj. ) Voisi olla vaihtoehto, jos rakennuksessa on tarkoitus toimia vähintään kaksi vuotta ennen peruskorjausta tai muuttoa Tiivistyskorjaus ei ole kuitenkaan pysyvä ratkaisu Myöhemmin peruskorjaus, uudisrakennus (vuokratila), muu vuokratila tai sijoittuminen muuhun kouluun Työt valmistuisivat syksyllä 2019 Tilatoimikunta ja LaTo Oy:n asiantuntijat eivät suosittele tätä vaihtoehtoa VE2a. Vuokratila HC Saimaa/kauppakeskus Capri Kohteena e-6 lk:t ja koko henkilöstö Olisi mahdollinen 1/2020 Kokonaiskustannus noin e/kk Kohteen muutostyöt ovat mittavia, joten ratkaisun oltava vähintään 5 vuotta Lasten ja nuorten lautakunnan käsittelyn mukaan voisi olla ratkaisu siihen saakka, kunnes pysyvä ratkaisu tehdään VE 2b. Vuokratilana seurakuntakoti ja Repokiven päiväkoti Tilapäisratkaisu siihen saakka, kunnes pysyvä ratkaisu tehdään Seurakuntakodille 4 ryhmää Repokiven päiväkotiin 3-4 ryhmää Kokonaiskustannus noin e /kk Rakentamisen aikainen väistöratkaisu Olisi mahdollinen 8/2020 alkaen 5-10 kk eli tontilla tapahtuvan rakentamisen ajan VE 2c Väistökohteena Tainionkosken koulu, Imatra On mahdollista 8/2020 alkaen lyhytaikaisena ratkaisuna rakentamisen aikaisena ratkaisuna Valmis kalustettu koulutila Kuljetuskustannukset kasvavat n e/kk Tilakustannukset tässä vaiheessa auki. VE3. Hajasijoitus ja liittyminen Joutsenon kouluun luokat Joutsenon koulun väistötiloihin Imatralle

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Syksyllä 2019 ja sen jälkeen Joutsenon kouluun, mikä edellyttää järjestelyjä Joutsenon kouluilla Mahtuminen edellyttäisi opetusryhmien uudelleenryhmittelyä sekä väistötiloja päiväkodin tilaelementissä oleville kahdelle lapsiryhmälle sekä perhepäivähoidon varahoitokodille Tämä vaihtoehto tulee kyseeseen vain, jos nykyisen rakennuksen kunto vaatisi aikataulullisesti erittäin nopeita ratkaisuja. Tämän selvittämistä ei ole jatkettu. VE4a. Luokkatilojen sijoittaminen tilaelementtiin hyödyntäen olemassa oleva liikunta- ja ruokailutiloja Perusopetustilat tilaelementissä, laajuus n m2 Käsityöt, liikunta ja ruokailu vanhassa rakennuksessa Koulun osittainen purkaminen Koulupiha on jo olemassa Liikunta-, käsityö ja ruokailutilojen osalta ratkaisu myöhemmin Kokonaiskulut yhteensä n e/kk Vuokra ensimmäiset viisi vuotta korkea, mutta laskee tämän jälkeen n eurolla. Vanhan rakennuksen osittainen ylläpitäminen nostaa tilakulua ja vaikeuttaa tontin käytettävyyttä. Täydentävä pysyvä ratkaisu tarvitaan. VE4b. Kaikki tilat pysyvään tilaelementtivuokrakouluun ja uuden liikuntahallin rakentaminen Opetustilat, käsityöt ja ruokailut uusissa tiloissa 1/2021 alkaen, laajuus aluksi n m2 (esiopetus noin 20, perusopetus noin 130 oppilasta), 4 moduulia poistetaan vuonna 2026 (noin 60 oppilaan tilat poistuu) ja tarvittaessa lisää myöhemmin lapsimäärästä riippuen Muuntojoustava ratkaisu, esim. opetustiloja ja oheistiloja voidaan vähentää, osa ruokalasta voidaan ottaa opetuskäyttöön Koulupiha on jo olemassa Pysyvä/pitkä ratkaisu muuntojoustavuuden ansiosta. Tilakulu 10 ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin e/kk. Jos tarkastelujaksoa pidennetään 30 vuoteen, pienenee tilakulu kohti nykytasoa eli 0 vaihtoehtoa. Väistö on tarpeen 8/ /2020 eli 5 kk ajan. Väistötilat järjestyvät esim. 2b tai 2 c mukaisena

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Tästä versiosta ehdotetaan hankesuunnittelua syksylle 2019 siten, että koulu on käyttöönotettavissa 1/2021. Hankesuunnittelun aikana tutkittava edullisin omistus-, toteutus- ja väistämistapa VE5. Uudisrakennus 4,9 Meur, n m2 vuonna 2025 Lappeenrannan kaupungin investointiohjelman mukaan Korvenkylän koulun peruskorjaus tai mahdollinen korvaaminen uudella rakennuksella ajoittuisi vuoteen 2025 ja maksaisi n. 4,9 milj. euroa. Peruskorjausvaihtoehto ei ole kannattava, koska rakennus on liian iso ja vaikeasti korjattavissa. Uudisrakennuksen haasteeksi tulee koulun koon oikea mitoittaminen. Oppilasmäärä on tällä hetkellä mainittu 131 oppilasta ja 22 esioppilasta. Alueella nyt asuvia vuonna 2025 Korvenkylän koulua oppilaita olisi 86 ja esioppilaita tämän vuoden syntyvyysennusteen mukaan 8. Koulussa olisi tämän arvion mukaisesti vuonna 2025 n. 3 opetusryhmää ja 60 lasta vähemmän. Tämä tarkoittaa noin 450 m² pienempää tilatarvetta. Koulupiha on jo olemassa Keskimääräinen tilakulu 10 v aikana riippuu väistöratkaisuista. Arvio tilakulusta on n e/kk. Summa pienenee, jos tarkastelujaksoa pidennetään, mutta siitä ei tule missään vaiheessa edullisempaa kuin 4b. VE6. Koulupalveluiden ostaminen Imatralta Ratkaisuna uudisrakennuksen tai peruskorjauksen rinnalle on tuotu esille, että pitkän tähtäimen vaihtoehtoina voisi olla koulupalveluiden ostaminen Imatralta. Asiasta on keskustelu Imatran kaupungin johdon kanssa. Kaksi päälinjaa: a.) koulu koulun sisällä, jolloin Korvenkylän koululle vuokrataan riittävät tilat Mansikkalan koulusta. Riittävät tilat ovat n m2 + erikoistilat yhteiskäyttöisesti + kuljetukset. Kulut yhteensä n e/kk b.) Integroituminen Mansikkalan kouluun, henkilöstön uudelleen sijoittaminen on neuvoteltava, arvio kustannuksista on nykytilaa vastaavalla tasolla. Vaihtoehtojen välillä on erittäin merkittäviä eroja aikaperspektiivin ja pysyvyyden sekä tätä kautta lapsivaikutusten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta. Parhaana vaihtoehtona ratkaisun jatkokehittämistä varten esitetään kokonaisuuden ja

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ asetettujen tavoitteiden perusteella vaihtoehtoa 4b (kaikkien tilojen uusiminen muuntojoustavalla rakennuksella). Esitettävässä ratkaisulla saadaan terveet, turvalliset, pysyvät ja laadukkaat koulutilat mahdollisimman pian Korvenkylän koululle. Aikataulutavoitteeksi asetetaan 1/2021. Esitettävä ratkaisu on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kokonaistaloudellisesti järkevin ja se muuntuu tulevaisuuden tilatarpeisiin, eli ratkaisua voidaan pienentää tai tarvittaessa myös kasvattaa. Rakennuksen omistusmuoto ratkaistaan tarkemman suunnittelun aikana syksyllä 2019 Esitettävässä ratkaisussa mahdollinen väistö on mahdollisimman lyhyt ja se tapahtuu todennäköisimmin Ve 2b mukaisena Korvenkylän seurakuntakotiin sekä Repokiven päiväkotiin. Väistöasia ratkaistaan syksyllä 2019 tapahtuvan tarkentavan suunnittelun ja lapsivaikutusten arvioinnin myötä. Esittelijän ehdotus Konsernihallinnon lausunto Korvenkylän koulun investointi on pitkän tähtäimen investointiohjelmassa ajoitettu vuodelle Investointi ja/tai vuokravastuut ovat aikaistumassa investointiohjelmassa suunnitellusta. Koska ilman huomattavia toimenpiteitä rakennuksen käyttöä ei selvitysten mukaan voida jatkaa vuoteen 2025 saakka, on esitettävä vaihtoehto alustavien kannattavuuslaskelmien mukaan edullisin. Olennaista on väistökulujen minimointi ja tilojen määrän optimointi. Ratkaisu vähentäisi käytössä olevien tilojen pinta-alaa. Ratkaisun mahdollisesti tuottama nykyistä korkeampi pääomavuokran taso voidaan huomioida lasten ja nuorten palvelujen talousarviokehyksessä siltä osin, kuin hankekokonaisuus vastaa optimaalista tarvetta. Lasten ja nuorten lautakunta pyytää Lappeenrannan Toimitilat Oy:tä käynnistämään uuden Korvenkylän koulun hankesuunnittelun. Tavoitteeksi asetetaan uuden, pysyvän, muuntojoustavan ja kokonaistaloudellisesti parhaan koulutilaratkaisun selvittäminen. Koulu mitoitetaan alkuvaiheessa

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ nykyiselle oppilasmäärälle ja muuntojoustavuudessa otetaan huomioon väestöennusteet. Tavoitteena on, että koulun ei tarvitse väistää rakennustyön ajaksi tai väistöaika on erittäin lyhyt. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n tulee esittää talousarviovalmistelun aikataulu huomioiden hankkeelle tarvittavat määrärahavaraukset vuoden 2020 talousarvion investointiosaan. Päätös Esittelijä täydensi päätösehdotuksen ensimmäistä lausetta muotoon: Lasten ja nuorten lautakunta pyytää Lappeenrannan Toimitilat Oy:tä käynnistämään uuden Korvenkylän koulun hankesuunnittelun VE 4b vaihtoehdon mukaisesti. Hyväksyttiin täydennetty päätösehdotus. Täytäntöönpano Lappeenrannan Toimitilat Oy Konsernipalvelut/Taloustiimi

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1777/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Liitteet 1. Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelma 2019 Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallitus on antanut määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Paikallinen suunnitelma tulee ottaa käyttöön elokuussa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista. Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelmassa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman sisällöstä. Lappeenrannan

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkoti, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus). Varhaiskasvatussuunnitelman valmisteluun on osallistunut koko henkilöstö ensin perehtymällä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja esittämällä niiden pohjalta, mitä Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelmaan halutaan kirjattavan. Näiden ehdotusten pohjalta laadittiin luonnos, mihin henkilöstölle varattiin mahdollisuus tehdä muutos- ja korjausehdotuksia. Suunnitelman valmistelussa on otettu huomioon lapsia ja nuoria koskevat päätökset (mm. kaupungin strategia, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot, Varhaiskasvatuksen strateginen toimeenpanosuunnitelma sekä lapsiystävällinen kunta). Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu osin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten sekä kulttuuritoimen kanssa. Myös perusopetukselle, Saimaan tukipalveluille, liikunta- ja ympäristötoimelle, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkulle, Etelä-Karjalan liikunta ry:lle, Lappeenrannan yksityisten perhepäivähoitajien yhdistykselle sekä Lappeenrannassa toimiville yksityisille päiväkodeille tarjottiin mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Koska perusteisiin ei tullut laajoja muutoksia, ei huoltajille varattu erikseen mahdollisuutta osallistua tähän muutosprosessiin, mutta heidän ajatuksiaan asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta sekä vuonna 2017 toteutetun pedagogisen toivekyselyn pohjalta. Lasten toiveita ja odotuksia on kuultu lasten haastatteluissa. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Voimassa olevan palvelusetelisääntökirjan mukaan yksityiset päiväkodit ja ne perhepäivähoitajat, joilta kaupunki ostaa palveluja ovat sitoutuneet noudattamaan Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yksityiset perhepäivähoitajat voivat joko noudattaa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa tai laatia omat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2018 pohjautuvat varhaiskasvatussuunnitelmansa. Muutokset aiempiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan on merkitty liitteenä olevaan Lappeenannan varhaiskasvatussuunnitelmaan tekstin ylivetoina ja keltaisella korostuksella.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Lappeenrannan kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja se otetaan käyttöön Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kunnalliset päiväkodit Yksityiset päiväkodit Perhepäivähoidon ohjaajat Avoimet varhaiskasvatuspalvelut

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Lasten ja nuorten lautakunnan vastaus varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2281/ /2018 LPR/2277/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille Lappeenrannassa 2. Valtuustoaloite subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisesta ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttamisesta aikaisempaan varhaiskasvatuksessa 3. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia - lapsivaikutukset sekä vaikutukset järjestämisen näkökulmasta Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Lappeenrannan vihreiden valtuustoryhmä ovat tehneet kumpikin aloitteet kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta kaikille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vihreiden aloitteessa esitetään lisäksi ryhmäkoon suhdeluvun palauttamista tasolle, jolla se oli vuoden 2016 alussa. Valtuustoaloitteet oheismateriaalina. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti , että 1. kaikille lapsille taataan oikeus varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain 12 (aiemmin 11a ja 11b ) mukaisesti. 2. Varhaiskasvatusasetuksen 1 (aiemmin Päivähoitoasetuksen 6 ) mukainen lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muutos (1:8) otetaan käyttöön vuorohoidossa. Muissa päiväkodeissa voidaan kokopäivähoidossa käyttää suhdelukua 1:8, jos se on tarpeen ko. päiväkotiin hakevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tai jos se on tarpeen lapsen varhaiskasvatusoikeuden ja perheiden tarpeiden muuttuessa toimintavuoden aikana. Suhdelukua käytettäessä otetaan

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ huomioon erityisen hoidon, tehostetun tuen ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten määrä sekä toimitilat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että - Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuus kehittää laadukasta ja vetovoimaista (esim. musiikki, liikunta, kielet) maksutonta kerhotoimintaa. - Yksityisen hoidon tuen kuntalisää pienennetään samassa suhteessa kuin lakisääteinen yksityisen hoidon tuki pienenee ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan lukien seuraavasti: Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 153,00 Kuntalisä alle 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 56,30 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus yli 20 h viikossa 109,00 Kuntalisä yli 3 v lapsesta, kun varhaiskasvatusoikeus 20 h viikossa 40,11 Kaupunginvaltuuston päätös tarkoitti, että lapsilla, joiden huoltajat eivät ole työssä tai opiskele päätoimisesti, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä, on oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lapsilla on kuitenkin ollut mahdollisuus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen mikäli heidän kehityksensä tai perheolosuhteet ovat sitä vaatineet. Suhdeluku muissa kuin edellä mainituissa varhaiskasvatusryhmissä säilyi 1:7. Käyttöastetavoitteeksi asetettiin 82 % vuodelle 2017 ja 85 % vuodelle Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaus oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla kaupungin taloutta tasapainotettiin vuosina Kaupunginvaltuuston tavoittelemasta 8,8 miljoonan euron menovähennyksistä arvioitiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksella sekä samanaikaisesti toteutetulla päiväkotien käytön tehostamisella saavutettavan yhteensä 3,69 miljoonaa. Kaupungin talous saatiin tasapainoon suunnitelluilla toimenpiteillä, vaikka varhaiskasvatuksen käyttöastetta ei nostettu tavoitellulle tasolle. Vuoden 2018 aikana väljennettiin sijaisten palkkauskäytäntöä. Varhaiskasvatuksen vastuualue on selvittänyt mahdollisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen lapsivaikutuksia sekä vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Selvityksessä on käytetty aiheesta julkaistuja katsauksia, Lappeenrannassa rajauksen piirissä oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tehtyjen kyselyjen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ tiedossa oleva varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokkien koko. Tulevia vuosia arvioitaessa on oletettu, että syntyvien ikäluokkien koko vastaa vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoa. Oheismateriaalina olevassa Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutusten arviointia selvityksessä vaikutuksia on kuvattu ja perusteltu tarkemmin. Konsernihallinto puolestaan on selvittänyt asian vaikutuksia toimialan talouteen. Lapsivaikutukset Varhaiskasvatukseen osallistuminen on lapsen oikeus. Varhaiskasvatuslaki takaa kaikille Suomessa asuville oikeuden varhaiskasvatukseen, joskin tuota subjektiivista oikeutta on rajattu osalta lapsia. Opetushallituksen laatimassa (Karila 2016) varhaiskasvatuksen tilannekatsauksessa ei oteta kantaa lasten päivittäiseen varhaiskasvatuksessa viettämään aikaan, mutta korostetaan lapsiryhmien pysyvyyden merkitystä vahaiskasvatuksen laatutekijänä. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella, kotihoidontuen turvin kotona hoidettuina, on enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden ja matalapalkkaisten äitien lapsia kuin korkean koulutustason ja vakaan työmarkkina-aseman omaavien perheiden lapsia. Karilan (2016) mukaan osalla varhaiskasvatuspalveluiden ulkopuolella olevista lapsista saattaa olla riskinä se, ettei heidän yksilöllisiä oppimisen ja kehityksen ja mahdollisen tuen tarpeitaan tunnisteta riittävän varhain. Kotihoidossa olevien lasten elämäntilanne kuitenkin vaihtelee suuresti. Tällä hetkellä ei ole kattavaa tutkimustietoa siitä, millaisia kotihoidon tuen turvin tuetut kotiympäristöt ovat lasten sosiaalisten, kehityksellisten ja toiminnallisten tarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnan kotihoitoon kohdistuvat investoinnit perustuvat pikemminkin perinteisille kotihoidon merkitykseen liittyville uskomuksille kuin tutkitulle tiedolle investointien hyödyistä. Keväällä 2019 Lappeenrannassa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa tulee lisääntymään, mikäli subjektiivisen oikeuden rajauksesta luovutaan. Suurin osa lapsista tulisi olemaan läsnä 5-6 tuntia päivässä lähes kaikkina päivinä viikossa. Jotkut vanhemmat uskoivat lapsen hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatuspäivästä, oppivan sosiaalisia taitoja ja käyttäytymissääntöjä. Jotkut vanhemmat puolestaan arvelivat osa-päiväisen varhaiskasvatuksen riittävän.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Varhaiskasvatusaikaansa pohti vain pieni joukko lapsia (näyte). Lasten pohdinnoissa tuli näkyviin leikin merkitys lapsille sille haluttiin riittävästi aikaa. Lasten ristiriitainen suhtautuminen päivälepoon tuli esiin myös tässä näytteessä. Ristiriitainen suhtautuminen on tullut esiin myös lasten päiväkotiarkea koskevissa tutkimuksissa (mm. Virkki 2015). Henkilökunnan vastaukset analysoitiin tarkemmin. Vastauksia saatiin enemmän kuin vanhemmilta ja lapsilta. Henkilöstön vastausten perusteella voidaan vahvistaa käsitys, ettei lapsen edun määrittely ole helppoa. Pidempää varhaiskasvatusaikaa perusteltiin sosiaalisin perustein. Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten arveltiin hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Lapset ovat voineet Lappeenrannassa osallistua sosiaalisin perustein oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusajasta on sovittu verkostoneuvottelussa, jossa ovat olleet mukana paitsi vanhemmat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita yhteisen työn mallin mukaisesti. Kasvun ja oppimisen näkökulmasta henkilöstö korosti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä. Toisin kuin lapset, ajatteli henkilökunta pidemmän varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan lisäävän lasten osallistumista aiempaa enemmän ohjattuun toimintaan ja siten saavan tukea oppimisedellytyksilleen. Henkilökunta nosti esiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hyötyvän pidemmästä varhaiskasvatusajasta. Myös näillä lapsilla on verkostoneuvottelun pohjalta ollut mahdollisuus oikeutta laajempaan varhaiskasvatukseen. Verkostoneuvottelussa on sovittu myös lapsen tukemisesta kotona sekä muiden palvelujen käyttäjänä. Henkilöstön vastauksissa toivottiin subjektiivisen oikeuden laajentamisen tuovan vakautta lasten läsnäoloon ja pienentävän ryhmäkokoja. Toisaalta epäiltiin lapsia olevan yhtä aikaa enemmän paikalla. Myös lasten hoitoaikoihin vaikuttamisen uskottiin vähenevän. Henkilöstön arvioissa ei osattu ottaa huomioon maksujärjestelmän vaikutuksia lasten varhaiskasvatusaikaan ja ajankohtaan. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Tarkastelleessaan subjektiivisen oikeuden laajentamista varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta henkilöstö epäili vastauksissaan tilojen ja henkilökunnan riittävyyttä. Toimikausina ja henkilöstön ajatukset ovat faktisesti oikeat. Nykyinen päiväkotikapasiteetti ja henkilöstömäärä eivät

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ riitä, mikäli lasten subjektiivista oikeutta laajennetaan niin, että vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa päivittäisen ja viikoittaisen varhaiskasvatusajan ja henkilöstön ja lasten suhdeluku yli 3-vuotiaiden ryhmissä säilyy nykyisellään (1/7). Raporttiin kirjattujen vaihtoehtojen mukaan vuonna 2021 lasten määrä olisi vähentynyt niin, että subjektiivisen oikeuden rajauksesta voitaisiin luopua ilman tilojen ja henkilöstön lisäämistä, mikäli yksityisten päiväkotien paikat ovat täysimääräisesti käytössä. Mikäli syntyvät ikäluokat ovat vuonna 2018 syntyneen ikäluokan kokoisia, vuoteen 2024 mennessä tiloja ja henkilöstöä voidaan vähentää riittävästi ns. luonnollisen poistuman kautta. Oman haasteensa henkilöstön mitoittamiseen tuo varhaiskasvatuslakiin kirjattu henkilöstörakenteen muutos, jolle on annettu siirtymäaikaa aikaa vuoteen Epävarmuutta raporttiin kirjattuihin laskelmiin tuo perheiden valinnanvapaus. Jos perheet valitsevatkin yksityisen päiväkodin sijaan kunnallisen varhaiskasvatuspaikan, tarvitaan lisää päivähoitotiloja ja henkilökuntaa. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu mm. että toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7) Muutoksen voimaantuloaikataulusta ei ole vielä tietoa. Vaikutukset talouteen Talouslaskelmien mukaan varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen lisäisi varhaiskasvatuksen kustannuksia arviolta euroa vuodessa nykytasoon verrattuna, mikäli osallistumisasteessa ei tapahtuisi muutoksia. Mikäli kysyntä kasvaa 95 prosenttiin, tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ja tiloja. Tuolloin kustannukset kasvaisivat arviolta 3,3 miljoonalla eurolla toimintavuonna Vuoteen 2024 varhaiskasvatusikäisten lasten ikäluokat näyttäisivät olevan huomattavasti pienempiä, jolloin varhaiskasvatuksen kustannukset voisivat kääntyä laskuun. Mikäli subjektiivinen oikeus laajennetaan valtuustoaloitteissa esitetyllä tavalla ennen toimintavuotta , tarvitaan varhaiskasvatuksen käyttöön pikaisesti lisää toimintaan sopivaa tilaa ja henkilöstöä määräaikaisiin työsuhteisiin. Lisätiloista ja henkilöstöstä voitaisiin luopua viimeistään vuonna 2024.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Konsernihallinnon lausunto Konsernihallinnon lausunto on laadittu talouden ja rahoituksen vastuualueella. Kaupungin väestörakenne tulee lähivuosina painottumaan merkittävästi vanhusikäluokkiin. Vuoteen 2025 mennessä yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa liki asukkaalla, kun alle kouluikäisten määrä on vähenemässä liki 900 asukkaalla. Kaupungin palvelurakenteessa se merkitsee väistämättä sitä, että menojen painopistettä tulee siirtää lasten ja nuorten palveluista ikääntyneiden palveluihin. Kuntien valtionosuuksien määräytymisperusteista ikärakenteen osuus on noin 70 %. Alle kouluikäisten lasten määrän vähentyminen leikkaa suoraan tästä ikäluokasta kunnalle maksettavaa valtionosuutta. Lappeenrannan alle 7-vuotiaista saamat valtionosuudet vähenevät ensi vuodelle 2,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 vähennys on kuluvaan vuoteen nähden 8,0 miljoonaa euroa, jos syntyvät ikäluokat pysyvät vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksien vähentymisen vuoksi varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei synny taloudellista liikkumavaraa, vaikka lasten määrä vähenee. Valtionosuus vähenee täyden yksikköhinnan mukaan, mutta kaupungin omien kiinteiden kustannusten karsiminen vastaavassa suhteessa on vaikeaa, koska lasten määrä vähenee eri puolilla kaupunkia. Kustannuksia ei saada täysimääräisesti pienennettyä kysynnän vähentymistä vastaavasti. Tämä merkitsee sitä, että nykyisenkin varhaiskasvatuksen palvelutason ylläpitäminen vaatii lisärahoitusta verotuloista sekä muista palveluista. Subjektiivisen oikeuden rajaamisen poistaminen kasvattaisi lyhyellä aikavälillä merkittävästi varhaiskasvatuksen menoja. Kustannusten kasvu saattaisi olla laskelmissa esitettyä korkeampikin, koska väliaikaiset tilaratkaisut olisivat keskimääräistä kalliimpia. Vaikka vuonna 2024 varhaiskasvatuksen kysyntä olisi rajaus poistamallakin suunnilleen ensi vuoden tasolla, on kaupungin tulorahoitus tämän ikäluokan palveluihin vähentynyt 8 miljoonalla eurolla tuohon mennessä. Kaupungin mittava investointiohjelma käynnistyy toden teolla tänä vuonna, kun Joutsenon uuden koulun rakentaminen alkaa ja Kesämäenrinteen koulu peruskorjataan. Näitä seuraavat Lauritsalan uusi koulu sekä mittavimpana Sammontalo, joka valmistuu vuonna Poistot ja rahoituskulut kasvavat vuoteen

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ mennessä yli 6 miljoonalla eurolla. Kaupunki pystyy kattamaan kasvavat pääomakulut ilman huomattavia säästötoimia vain siten, että menojen kasvu rajataan tulojen kasvua pienemmäksi. Edellä mainituista syistä johtuen konsernihallinto ei puolla ehdotuksia, jotka lisäävät kaupungin menoja tai estävät niiden väestörakenteen muuttumisesta johtuvaa painopisteen siirtoa. Jos eduskunta päättää muuttaa varhaiskasvatuslakia subjektiivisen oikeuden rajaamisen osalta, tulisi muutos huomioida täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä. Koska valtionosuuden lisäys tulisi samanaikaisesti varhaiskasvatuslain muutoksen voimaantulon kanssa, ei muutosta varhaiskasvatusoikeuteen ole taloudellisesti mahdollista panna täytäntöön tätä ennen. Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin lasten ja nuorten lautakunta esittää seuraavaa: Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on kiistatta lapsen kasvua ja kehitystä tukeva ja edistävä vaikutus. Sen sijaan ei ole tutkimustietoa siitä, minkä pituinen varhaiskasvatusaika synnyttää suotuisat vaikutukset. Lappeenrannassa kaikilla lapsilla on tällä hetkellä oikeus 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen. Mikäli yhdessä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa katsotaan yksilökohtaisesti, että laajempi varhaiskasvatus on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin tarpeen lapsen edun toteutumiseksi vaikka vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti, on tehty tapauskohtainen ratkaisu laajemmasta varhaiskasvatusajasta sekä samalla arvioitu myös muu perheen tarvitsema tuki. Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajauksen poistaminen lisäisi huoltajille tehdyn kyselyn mukaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoitoaikaa, eivätkä nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittäisi, vaikka yksityisten palveluntarjoajien koko kapasiteetti olisi käytössä. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on vähentynyt viime vuosina ja on odotettavissa, että tulevat ikäluokat ovat kooltaan vuonna 2018 syntyneen ikäluokan tasolla. Mikäli tulevina vuosina syntyvän ikäluokan koko on noin 520 lasta ja varhaiskasvatukseen osallistumisaste säilyy ennallaan, näyttäisivät nykyiset varhaiskasvatuspaikat riittävän

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ kaikille myös kokopäivähoitoa tarvitseville lapsille vuodesta 2021 lukien. Viikolla 23 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös kuntien lisätehtävien kustannusten kompensointi. Toimialan toimintakatteessa sekä toimitiloissa tulee huomioida kokopäiväisen varhaiskasvatuksen aiheuttamat kustannusten lisäykset muutoksen voimaantulosta lähtien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Sopimus esi- ja perusopetuksen yleis- ja erityisopetuksen myymisestä Taipalsaaren kunnalle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1060/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: puh. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Liitteet 1. Sopimus esi- ja perusopetuksen yleis- ja eritysopetuspalvelujen myymisestä Taipalsaaren kunnan kanssa Lappeenrannan kaupungilla ja Taipalsaaren kunnalla on ollut sopimus esi- ja perusopetuksen myymisestä ja ostamisesta. Viimeisin sopimus on solmittu vuonna Taipalsaaren kunta on irtisanonut sopimuksen keväällä Taipalsaaren kunnan sivistystoimen kanssa on neuvoteltu asiasta ja sovittu muutoin saman sisältöisestä sopimuksesta, mutta Taipalsaaren kunta ei enää osta Lappeenrannan kaupungilta yleisopetuksen erityispainotteista eli englanninkielisen luokan, musiikkiluokan tai jääkiekkoluokan opetusta. Hallintosäännön 7 luvun3 4 momentin 9. kohdan mukaan lasten ja nuorten lautakunta päättää sopimuksista, jotka koskevat toimialan järjestämien palvelujen tarjoamista muiden kuntien asukkaille tai palvelujen hankkimista muilta kunnilta tai yhteisöiltä Lasten ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen esi- ja perusopetuksen yleis- ja erityisopetuksen myymistä Taipalsaaren kunnalle tulemaan voimaan lukien. Päätös Hyväksyttiin.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Perusopetuksen tuntijakopäätöksen muuttaminen, korjaus 4/2019 lasten ja nuorten lautakunnan päätökseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/687/ /2019 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 44 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Liitteet 1. Perusopetuksen tuntijako lukuvuodesta alkaen Lisämateriaali: Valtioneuvoston asetus 798/208, Valtioneuvosto on päättänyt syksyllä 2018 valtioneuvoston asetuksessa 793/2018, että ensimmäinen vieraskieli aloitetaan jatkossa jo ensimmäisellä luokalla. Lappeenrannan kaupungin aiempi perusopetuksen tuntijako on päätetty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 91. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tulee Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijakopäätös päivittää ja päättää asetuksen antamin reunaehdoin uudelleen. Lasten ja nuorten lautakunta päätti A1-kieliohjelman päivityksestä joulukuussa seuraavasti ( ): Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että Lappeenrannassa jatkossakin A1 kieli on kaikilla englanti. Tuntijaon muutoksesta ja opetussuunnitelmasta päätetään vuoden 2019 aikana heti, kun riittävät tiedot on saatu päätöksen pohjaksi.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Asetus 793/208 6 muuttaa tuntijakoa siten, että A1- kieleen on lisätty 2 viikkotuntia perusopetuksen ajalle ja kohdistaa lisäyksen vuosiluokille 1. ja 2. Asetus tulee voimaan ja siirtymäsäännön mukaan kielen opetus on aloitettava keväällä 2020 siten, että syksyllä 2019 koulunsa aloittavat opiskelevat A1 kieltä vähintään 0,5 viikkotunnin verran kevätlukukaudella Mikäli näin edetään, lukuvuonna vuosiluokilla 2 A1 kieltä opetetaan vähintään 1,5 viikkotuntia. Kokonaistuntimäärä nousee kahdella ollen valtakunnallisena miniminä 224. Lappeenrannassa 2015 vuonna päätetty tuntijako on sisältänyt kaksi tuntia enemmän kuin valtakunnallinen minimituntijako. Lisätunnit on sijoitettu valinnaisiin tunteihin, joka on mahdollistanut koulukohtaista vapautta ja oppilaiden sekä huoltajien osallisuutta koulutyön suunnittelussa. Valtioneuvoston asetus lisää 1. ja 2. luokan kokonaistuntimäärää yhteensä kahdella viikkotunnilla. Tästä syystä perusopetuksen aikana kokonaisuudessaan A1-kielen tuntien määrä kasvaa uuden asetuksen mukaisesti 16 viikkotunnista 18 viikkotuntiin. Jotta puolikkailta viikkotunneilta A1-kielen osalta siirtymävaiheessa vältytään 1. ja 2. luokalla, uuden tuntijaon mukaisen opiskelun voi aloittaa jo heti lukuvuoden 2019 syksyllä koulunsa aloittavien osalta. Näin ollen 1. vuosiluokalla on läpi vuoden 1 viikkotunti A1- kieltä. Lappeenrannassa on jo aiemman tuntijakoa päätettäessä sijoitettu yksi perusopetuksen A1-kielen tunti 2. luokalle. Koska kokonaistuntimäärää lisätään, tulee Lappeenrannassa sijoittaa 1. luokan tunnin lisäksi toinen lisättävä tunti jollekin perusopetuksen luokalle. Rehtoreilta ja opettajilta on kysytty mielipidettä, mille luokalle toinen lisättävä tunti tulisi sijoittaa. Selkeästi enemmistö kannatti lisätunnin sijoittamista 2. luokalle siten, että A1- kielen viikkotunteja olisi jatkossa 2. luokalla kaksi. Tämä muutos koskee syksyllä 2019 aloittavia oppilaita. Uuden tuntijaon mukaisen paikallisen opetussuunnitelman laadinta voidaan aloittaa vasta kun valtakunnalliset perusteet julkaistaan toukokuussa Lappeenrannassa 2.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus luokan oppilaille on opetettu jo 2015 päätetyn ja käyttöönotetun paikallisen tuntijaon mukaisesti 1 viikkotunti A1-kieltä. Tällöin alkuopetukseen on laadittu opetussuunnitelma, jota voidaan hyödyntää nyt aloittavien 1. luokan oppilaiden opetuksessa. Lisäksi suurin osa kaupungin kouluista on ollut mukana varhennetun kielenopetuksen hankkeissa viime vuosina ja tarjonnut kielen opetusta jo 1. luokan oppilaille aiemmin. Opetus voidaan aloittaa syksyllä 2019 nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelma päivitetään uusien perusteiden mukaiseksi heti syksyn alussa. Henkilökuntaa on koulutettu tämän kevään aikana ja Opetushallitukselta on haettu hankerahoitusta varhennetun kielen opetuksen tueksi tutor-toimintaan sekä opettajien koulutukseen, jonka turvin muutos tapahtuu hallitusti. Siirtymäsäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnassa on päätetty, että 6. luokkalaisille opetetaan 3 viikkotuntia A1-kieltä lukuvuoteen saakka. Siirtymäsääntö on tehty turvaamaan riittävän kokonaistuntimäärän kaikille oppilaille A1-kielessä, koska vuonna 2016 toisella luokalla olleet oppilaat olivat ensimmäisiä uuden tuntijaon mukaan opiskelleita oppilaita. Tätä päätöstä tehdessä on tullut laskuvirhe, siirtymäsäännöstä on jatkettava vielä seuraavan lukuvuoden ajan, jotta vuonna 2014 koulunsa aloittaneet ja syksyllä 2019 kuudennen luokan aloittavat oppilaat saavat tuntimäärän täyteen aiemman tuntijakopäätöksen mukaisesti. Tällä ikäluokalla A1-kielen opetus on aloitettu 3. luokalla. Lappeenrannan päivitetty perusopetuksen tuntijako on kokonaisuudessaan liitteenä. Uusi tuntijako koskee vain syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita. Nyt jo koulussa olevat noudattavat , 91 päätettyä tuntijakoa. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijaon. Uusi tuntijako koskee syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia sekä nuorempia oppilaita. Uuden tuntijaon mukaisesti A1-kieli

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ alkaa ensimmäisellä vuosiluokalla syksyllä yhden viikkotunnin osalta. Lisäksi toiselle vuosiluokalle lisätään yksi viikkotunti A1- kielen tunteja. Lisäys tehdään vastaavassa suhteessa Kesämäen englanninkielisille luokille lisäämällä sekä 1. että 2. vuosiluokalle 1 viikkotunti englannin kieltä. Muuten tuntijako säilyy samana. Uuden tuntijaon mukainen opetus aloitetaan ensimmäisellä luokalla yhden viikkotunnin verran. Ennen opetussuunnitelman päivitystä käytetään 2. luokalle tehtyä suunnitelmaa soveltuvin osin. Paikallinen opetussuunnitelma tehdään heti, kun valtakunnalliset perusteet valmistuvat. Uusi opetussuunnitelma esitetään lautakunnalle hyväksyttäväksi syksyn 2019 alussa voimaan tullut tuntijaon siirtymäsääntöä oppilaiden A1- kielen lisätunnin osalta päätetään jatkaa vielä lukuvuonna kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden osalta, jotta heille tulee vaadittu kokonaistuntimäärä A1-kielen opintoja täyteen perusopetuksen aikana. Muuten vuonna 2011 syntyneet ja sitä vanhemmat oppilaat noudattavat voimaan tullutta tuntijakoa perusopetuksen aikana. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Perusopetuksen koulut Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen tuntijako 2019 korjattu Lisämateriaali: Valtioneuvoston asetus 798/208,

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Lasten ja nuorten lautakunta on tehnyt 44 tuntijakopäätöksen, jossa valtioneuvoston syksyllä 2018 antaman asetuksen mukaisesti A1-kielen opetus aloitetaan 1, ja 2. luokalla viimeistään 2020 vuoden alusta. Asetuksen toteuttaminen vaatii uutta tuntijakopäätöstä, jolla sekä ensimmäiselle että toiselle luokalle lisätään molemmille yksi A1-kielen tunti. Lappeenrannan kaupungin aiempi tuntijako on päätetty opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä 2015 joulukuussa. Tällöin Lappeenrannassa on päätetty aloittaa A1-kieli jo toisella luokalla. Kokonaistuntimäärä A1-kielen opetuksessa on ollut silloisen valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti minimi eli 16 vuosiviikkotuntia, joka asetuksessa määrätään. Tällöin tuntijakoasetuksessa ei määritelty mille luokka-asteille tunnit tuli sijoittaa. Syksyllä 2018 annettu uusi asetus tuntijaosta määrittää, että A1- kielen tunneista vähintään kaksi on sijoitettava 1, ja 2. luokalle. Lisäksi tuntijakoasetus määrittää, että luokkien aikana A1- kieltä on opiskeltava vähintään yhdeksän tuntia ja luokkien aikana seitsemän tuntia. Huhtikuussa tehdyssä Lasten ja nuorten lautakunnan päätöksessä kokonaistuntimäärä on asetuksen mukainen, mutta tehty päätös kolmen tunnin sijoittamisesta luokille ja 8 tunnin sijoittamista luokille ei noudata asetusta. Aiemmin tehty päätös perustui hyviin kokemuksiin siitä, että A1-kieltä opiskellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päätös ei kuitenkaan noudata asetusta ja siksi sitä tulee korjata. Liitteenä oleva korjattu tuntijakoehdotus noudattaa valtioneuvoston asetusta 793/2018 myös tuntien sijoittumisessa eri luokkatasoille. A1-kielen tunneista luokille sijoitetaan kaksi vuosiviikkotuntia, luokille yhdeksän vuosiviikkotuntia ja luokille seitsemän vuosiviikkotuntia. Kokonaistuntimäärä on yhteensä 18 vuosiviikkotuntia. Tarkempi luokkakohtainen tuntien sijoittelu selviää liitteestä. Lappeenrannan päivitetty ja korjattu perusopetuksen tuntijako on kokonaisuudessaan liitteenä. Uusi tuntijako koskee vain syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita. Nyt jo koulussa olevat noudattavat , 91 päätettyä tuntijakoa, joka on myös liitteenä.

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy liitteenä olevan korjatun perusopetuksen tuntijaon. Korjattu tuntijako koskee syksyllä 2019 ensimmäisen luokan aloittavia sekä nuorempia lapsia. Muilta osin lasten ja nuorten lautakunnan tekemä päätös on voimassa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Perusopetuksen koulut

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa: Lappeenranta Junior University Uniori Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1349/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa Liitteet 1. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa Lappeenranta Junior University Uniori 2019 Lappeenranta Junior University-toimintamallin (Uniori) perustana on Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston välinen tiivis koulutusyhteistyö. Toiminnan käynnistysvaiheessa tukena ovat Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen koulutuspoliittinen ohjelma 2019 ( nyuq26/view) sekä Lappeenrannan kaupungin strategian toimintasuunnitelma vuosille ( 3jHN525/view), jonka kärkiohjelmiin Junior University -kuuluu. Junior University toiminta edistää lappeenrantalaisten lasten ja nuorten sujuvaa polkua yliopisto-opintojen pariin. Tavoitteena on, että Lappeenranta tunnetaan valtakunnallisesti kaupunkialueena, jossa panostetaan merkittävästi suomalaiseen korkeaan osaamiseen esi- ja perusopetuksesta yliopistoon. Junior University-toiminnalla herätetään lappeenrantalaisten lasten ja nuorten kiinnostusta tieteeseen, teknologiaan, liiketalouteen ja tutkimukseen sekä vahvistetaan oppilaiden tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia tiede- ja tutkimusperusteisiin opintoihin. Junior University-toiminnan tavoitteet ja sisällöt tukeutuvat LUTyliopiston strategisiin painopistealueisiin ( jotka voidaan luontevasti

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 6/ Esittelijän ehdotus kytkeä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa Junior Universityyhteistyöstä kansallisesti sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen oppimis- ja opetuskokonaisuus, joka vahvistaa oppilaiden kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisiä- ja teknologiaopintoja (LUMATE) kohtaan sekä ohjaa oppilaita koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta kattavasti hakeutumaan yliopistoopintoihin. Junior University- toimintamalli Uniori kytketään osaksi Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jolloin toimintamallin toteutukseen osalliseksi pääsevät kaikki oppilaat kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Pääteemat muodostuvat seuraavasti: 3.-luokka - Puhdas vesi ja kiertotalous 5.-luokka - Kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys 8.-luokka - Puhdas energia ja kestävä asuminen Toimintamallin ja opetussuunnitelman ovat laatineet Uniorin kehittäjäopettajat yhdessä LUT-yliopiston asiantuntijoiden ja toimintaan kytkeytyvien yritysten kanssa kahden edellisen lukuvuoden aikana. Toimintamallia on pilotoitu lukuvuoden aikana länsialueen kouluissa sekä Kesämäen yläkoulussa. Lukuvuodesta 2019 alkaen toimintamalli laajenee kaikkiin perusopetuksen kouluihin. Uniorin opetussuunnitelmassa olevat tavoitteet, sisällöt ja pedagogiset ratkaisut noudattavat perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 perusteita. Kytkökset oppiaineiden opetussuunnitelmien sekä laaja-alaisten taitojen tavoitteisiin ja sisältöihin on kuvattu Uniorin opetussuunnitelmassa. Yksityiskohtainen opetussuunnitelma on esityslistan liitteenä. Opetussuunnitelmassa määritellään toiminnan tausta, pedagogiset perusteet, tukimateriaalit ja toteutustavat, keskeiset oppimistavoitteet ja sisällöt, arviointi sekä ulkoinen yhteistyö ja viestintä. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Lappeenranta Junior University Uniori opetussuunnitelman osaksi Lappeenrannan kaupungin opetussuunnitelmaan kohtaan opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa.