Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa"

Transkriptio

1 Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta lukuisia hylkyjä. Osa kulttuuriperinteestä on sellaista vieläkin harjoitettua toimintaa, joka on ollut sopusoinnussa luonnon arvojen kanssa jo vuosisatoja. Merkittävä osa kulttuuriperinteestä on saariston kertomukset, jotka usein kuvaavat ihmisen ja luonnon suhdetta. Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen luonnonkäytön muovaamia luontotyyppejä kuten niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Ne ovat usein keskeisiä uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja säilyvät vain aktiivisella hoidolla, niitolla ja laidunnuksella. Selkämeren kansallispuiston alueella on arvokkaita ketoja, niittyjä ja merenrantaniittyjä. Näistä osaa hoidetaan niitolla ja laidunnuksella. Rauman saaristossa on jäljellä perinnebiotooppeja Nurmesluodossa ja Omenapuunmaassa. Reksaaren Rohelan rantaa on vielä palautettavissa hakamaaksi. Kaunissaaren edustavan kallioketoa on niitetty Museoviraston työnä.

2 Säpin majakkasaaren rakennettu ympäristö on saariston kulttuurimaisemaa kauneimmillaan. Ouran saaristo on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Jälkiä ihmisestä Ihminen on ollut läsnä saaristossa jo rautakaudella, mistä on todisteena kiviröykkiö Reksaaressa. Varsinaista asutusta Selkämeren kansallispuiston alueella on ollut 1600-luvulta lähtien. Rauman edustan suuret metsäiset saaret asutettiin ensimmäisinä: torppia nousi 1600-luvulla Nurmekseen, Omenapuumaahan ja Reksaareen. Jo aikaisemmin saaristoa hyödynnettiin etenkin laidunmaana ja polttopuun keruupaikkana. Rauman saariston suurimmat saaret olivat muun muassa kuninkaan kartanon hevossiittolan laidunmaita. Saaristotilojen autioituminen käynnistyi 1950-luvulla. Pakollinen kansakoulu totutti luvulta lähtien lapset ja nuoret toisenlaiseen tapaan elää ja saaristoon ei enää mielellään palattu. Omavaraistalouden aika oli myös hiipumassa eivätkä kalastus ja maatalous enää kannattaneet aiempaan tapaan. Rauman porvarit rakennuttivat Niemi-Santakarin saarelle vuonna 1857 tunnusmajakan ohjaamaan laivoja satamaan johtavalle väylälle. Saarella oli jo aiemmin ollut tunnusmajakka, mutta se tuhottiin Oolannin sodan uhatessa. Santkarin pookina tunnettu nykyinen tunnusmajakka kunnostettiin ja sen alkuperäinen ilme palautettiin vuonna Kylmä-Santakarin saarelle valmistui vuonna 1862 luotsiasema, josta on jäljellä enää vain kivijalka. Saarelle rakennettiin myöhemmin uusi luotsitupa piharakennuksineen. Kylmäpihlajan varhaisinta kulttuurihistoriaa edustavat kallioihin tehdyt kaiverrukset. Vanhin vuosiluku löytyy kalliolta usean metrin päässä nykyisestä vesirajasta: vuosiluku 1782 on jäkälän peitossa. Läheltä nykyistä satama-allasta sijaitsee rajankäyntikaiverrus, kuvio, jonka päällä on kruunu ja sivuilla vielä erotettavat liljat. Vuosisatojen ajan Kylmäpihlaja on ollut satunnaisten käyntien kohde luvulla saari on toiminut vuokralaitumena lampaille. Asutusta ei saarella ole ollut ennen vuonna 1953 valmistunutta majakkaa ja luotsiasemaa, jotka ovat nykyään matkailukäytössä.

3 Kuuskajaskari on lukuisten muiden saarten tavoin toiminut kesälaitumena 1600-luvulta lähtien. Ensimmäinen torppa saarelle rakennettiin 1900-luvun alussa. Ensimmäisestä asutuksesta ovat jäljellä kivijalka ja vanhoja pihakasveja. Puolustusvoimien käyttöön saari siirtyi vuonna 1939 ja pysyi melko suljettuna alueena aina 1990-luvun puoliväliin asti, jolloin puolustusvoimat poistui Kuuskajaskarista. Puolustusvoimien entiset kiinteistöt toimivat nykyään majoitustiloina. Pihluksesta voi vielä löytää ryssänuuneiksi kutsuttuja kivilatomuksia. Näissä uuneissa paistoivat leipää Raumalla vuonna 1714 poikenneen venäläisen kaleerilaivaston muonamiehet. Pihluksessa ovat vielä näkyvillä myös II maailmansodan aikaisen vartiotuvan rauniot. Nurmeksessa oli I maailmansodan aikana venäläinen kasarmi, jonka jäänteitä on havaittavissa maastossa. Näkyvissä ovat myös kaksi tykinkehää. Nurmes-Aikonmaassa on useita kalastustiloja. Nurmeksen Vesiluoman tilasta on jäljellä enää talli ja kaivo. Tilalle rakennettiin myöhemmin metsureiden käyttöön tarkoitetut sauna, laituri ja pieni majoitustila. Vesiluoma toimii nykyään melonta- ja vaellusretkien yöpymis- ja saunomispaikkana. Myös Vuorisolan ja Pinokarin tilojen jäljellä olevia rakennuksia voi varata majoituskäyttöön. Nurmes- Aikonmaassa kulkee patikointireitti, jonka varrella sijaitsevat muun muassa vanhat kalastustilat. Reksaari oli rautakaudella tärkeä kauppapaikka luvulla saarelle rakennettiin kappeliksi tai kalmistoksi tulkittu rakennelma, jonka perusta on vielä saarella nähtävänä. Selkämeren kansallispuiston alueella sijaitseva Rohelan torppa rakennettiin 1800-luvun lopulla. Itse torppa ja muutama piharakennus ovat vielä jäljellä, mutta torpan pellot ovat jo metsittyneet. Aiemmin varsin avoin pihapiiri on kasvamassa umpeen. Silakanpyynnin tukikohtina viime vuosisatoina toimineista Kallasta ja Susikarista on vielä löydettävissä kalamajojen jäänteitä ja kivistä perattuja venepaikkoja. Kaunissaareen perustettiin höyrysaha vuonna 1874 ja enimmillään saarella asui yli 300 ihmistä. Luonnolle ei siis juurikaan jäänyt tilaa ja saarella seisoi pahimmillaan vain muutama puu. Sahatoiminta loppui vuonna 1923 ja suurin osa rakennuksista siirrettiin muualle. Tällä hetkellä Kaunissaaren ainoa rakennus on uittomiehiä varten 1940-luvulla rakennettu kämppä. Teollisuushistoriasta muistuttavat vain laituriarkkujen ja sähköpylväiden jäänteet, saharakennuksen kivijalka ja painolastikasvit. Maastossa on jäljellä myös runsaasti jätepuuta, joka on osaltaan laajentanut saarta.

4 Säpissä on ollut asutusta luvulta lähtien. Jonkinlainen merimerkki saarella on ollut ainakin vuodesta 1779, tunnusmajakka rakennettiin vuonna Säpin majakka sekä siihen liittyvät asuin- ja talousrakennukset rakennettiin 1870-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan aikaan saarella vartioi venäläinen joukko-osasto. Sen jäljiltä on nähtävillä vartiotuvan kivijalka ja ryssänuuneja. Majakan pihapiirissä sijaitsee vieläkin kaksi majakanvartioiden asuinrakennusta ja joitakin talousrakennuksia. Saarella on myös entinen luotsitupa. Vedenalaiset muistot Ouran saaristo koostuu yli 300 kivikkosaaresta. Alueen pääsaari Ouraluoto toimi luotsilaitoksen tukikohtana vuodesta 1851 ja vuonna 1856 Ouran saaristo sai oman tunnusmajakkansa. Nykyinen luotsitupa rakennettiin Ouraluotoon vuonna Ryssänkasarmiksi kutsuttu rakennus on vuodelta Se tehtiin alun perin venäläisten sotilaiden yöpymis- ja oleskelutilaksi. Samaan aikaan rakennetusta vartiotornista on jäljellä enää kivikasoja, joihin tornin jalat tukeutuivat. Luotsitupaa ja ryssänkasarmia voi vuokrata kokousja majoituskäyttöön. Satakunnan edustalla merenpohjassa makaa satoja hylkyjä. Kaikkien tarinaa ei tunneta. Vasta 1800-luvun puolenvälin jälkeisistä haaksirikoista tiedetään enemmän. Laivoja on upotettu etenkin sotien aikana. Oolannin sodassa englantilaiset ja I maailmansodassa saksalaiset koituivat usean aluksen kohtaloksi. Moni laiva on tuhoutunut huonossa kelissä tutunkin väylän varrelle. Suurin osa hylyistä on kuitenkin loppuun palvelleiden alusten purettuja rankoja. Jotkin laivat on tarkoituksella haudattu upottamalla.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys. Egentliga Finlands Energi Ab (EFE)

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys. Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) KEMIÖNSAAREN NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys Egentliga Finlands Energi Ab (EFE) 1 Taustaa Tämä maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys on

Lisätiedot

Matkailun aluekokonaisuudet

Matkailun aluekokonaisuudet LIITE 3 Matkailun aluekokonaisuudet Kalajoen seutu Kalajoen Hiekkasärkkien monipuoliset matkailupalvelut tarjoavat palveluita myös alueen virkistyskäyttöön. Alueella on useita luontopolkuja, joiden varrella

Lisätiedot

Natura 2000 -alue. Smitin lehtometsä

Natura 2000 -alue. Smitin lehtometsä Natura 2000 -alue Raahen kaupungin edustan saaristo on valittu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta-ala on 2 240 hehtaaria, josta

Lisätiedot

UNESCOn. Suomessa. maailmanperintökohteet

UNESCOn. Suomessa. maailmanperintökohteet UNESCOn Suomessa maailmanperintökohteet Maailmanperintökohteet on esitelty UNESCOn Maailmanperintökeskuksen sivuilla osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list MAAILMANPERINTÖ yhteinen aarteemme Yleissopimus

Lisätiedot

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 Antti Bilund Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö

Lisätiedot

Niemenkylä, Orimattila

Niemenkylä, Orimattila KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Niemenkylä, Orimattila Kyläkävely 8.8.2013 Katriina Koski JOHDANTO Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke ja Niemenkylän - Tönnön nuorisoseura

Lisätiedot

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Sirkka Köykkä 1. MAISEMARAKENNE Maisema rakentuu ekologisista perustekijöistä: kallio- ja maaperästä, vesistöistä, ilmastosta ja elollisesta luonnosta.

Lisätiedot

Rajajoki, ripaus tiivistettyä historiaa

Rajajoki, ripaus tiivistettyä historiaa Julkaistu Terjokkoisessa 1/2010 Rajajoki, ripaus tiivistettyä historiaa Eero Rautanen 1000-luvun alussa, jolloin Suomi oli vielä heimoasteella, sen sivuilla olevat valtakunnat Ruotsi ja Novgorod pyrkivät

Lisätiedot

OSA 2. Maakunnan Parhaat Maisemat

OSA 2. Maakunnan Parhaat Maisemat 5.6.2013 Loppuraportti OSA 2 Maakunnan Parhaat Maisemat Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013 Leena Lahdenvesi-Korhonen 3.2 Maakunnallisesti

Lisätiedot

UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE

UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE UUDENKYLÄN KULTTURIMAISEMA SYLVÖJÄRVEN MAISEMA ALUE Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y

Lisätiedot

10. kaupunginosa. Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski

10. kaupunginosa. Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski 10. kaupunginosa Porilaisen tyyppitaloalueen pihapiirejä kesällä 2006 Iida Kalakoski Porin kaupunki, kaavoitusosasto Porin kaupungin suunnittelusarja C-61/2006 ISBN 952-5414-49-3 ISSN 0358-576X Porin 10.

Lisätiedot

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN

S/HYVÄJOHTAMINEN PYSTYTKÖ MAHDOTTOMAAN S/HYVÄJOHTAMINEN Yleensä aikaa on riittävästi ja alaisia kannattaa kuunnella. Johtajalla on kuitenkin selkeästi vastuu ja siis myös valta ratkaista asiat. Alijohtajien kanssa voi käydä läpi päätavoitteet

Lisätiedot

LAHDEN HENNALAN VARUSKUNTA-ALUE SELVITYS HENNALAN KASARMIN RAKENNUSKULTTUURISTA TMI LAURI PUTKONEN LUONNOS 4.12.2012 TILAAJA SENAATTI-KIINTEISTÖT

LAHDEN HENNALAN VARUSKUNTA-ALUE SELVITYS HENNALAN KASARMIN RAKENNUSKULTTUURISTA TMI LAURI PUTKONEN LUONNOS 4.12.2012 TILAAJA SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN HENNALAN VARUSKUNTA-ALUE SELVITYS HENNALAN KASARMIN RAKENNUSKULTTUURISTA TMI LAURI PUTKONEN LUONNOS 4.12.2012 TILAAJA SENAATTI-KIINTEISTÖT Hennalan varuskunta vuoden 1931 topografikartassa. LAHDEN

Lisätiedot

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa

Minun METSOni. - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Minun METSOni - tarinoita metsänomistajista ja metsien vapaaehtoisesta suojelusta METSO-ohjelmassa Vapaaehtoinen metsiensuojelu kannattaa METSO mahdollistaa Sisällysluettelo 3 Vapaaehtoinen metsiensuojelu

Lisätiedot

Finnish Consulting Group Oy. Iin keskustaajanman osayleiskaava Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Finnish Consulting Group Oy. Iin keskustaajanman osayleiskaava Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Finnish Consulting Group Oy IIN KUNTA Iin keskustaajanman osayleiskaava Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Alueinventointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.3.2014 Alueinventointi Iin keskustaajaman

Lisätiedot

NUORISO- KULTTUURIA VAI MITÄ SE NYT OLI?

NUORISO- KULTTUURIA VAI MITÄ SE NYT OLI? Julkaisuja 01/2009 Nuorisotyötä Maunulassa 40 vuotta Mitä nuorten Maunulassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Miten alkuaan kaukana keskustasta sijaitsevassa lähiössä aloiteltiin nuorten

Lisätiedot

WWF Suomen raportteja 32

WWF Suomen raportteja 32 RAPORTTI 2014 WWF Suomen raportteja 32 Saaristomme on suojeltava Esitys Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen suojelun kehittämiseksi ja Porkkalan kansallispuiston

Lisätiedot

KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle

KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle KERRAN LOSSIVAHTI, AINA LOSSIVAHTI Työnkuvan ja elämäntavan muutos lossitoiminnassa 1930-luvulta 1980-luvulle Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilainen kansatiede Pro gradu -tutkielma, huhtikuu 2008 Anna

Lisätiedot

Oma maa mansikka. - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi

Oma maa mansikka. - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi Oma maa mansikka - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi Hyvä lukija Maatalousympäristö on niin maisemallisesti kuin luonnon monimuotoisuudeltaankin Suomen arvokkaimpia elinympäristöjä. Maatalousympäristön

Lisätiedot

Sukumanni / 10. Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti Kesäkuu 2010

Sukumanni / 10. Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti Kesäkuu 2010 Sukumanni / 10 Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti Kesäkuu 2010 2 Hyvä Sukuseuralainen! Sukumannin ilmestyminen siirrettiin tarkoituksella myöhempään ajankohtaan toukokuun loppuun, koska muuten sukujuhlaan

Lisätiedot

SANTALAHDEN LUONTOPOLKU

SANTALAHDEN LUONTOPOLKU Tule tutustumaan ja virkistäytymään Suomenlahden rannikon luonnon, kulttuurin ja merellisten nähtävyyksien pariin Santalahden luontopolulle! Toivotamme tervetulleiksi tälle luontopolulle kaikki, jotka

Lisätiedot

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista

Lisätiedot

V enetjoen kylän Tiilisaaren talojen historiaa. Maria-Elisa Marjusaari Onnistunut opastus-kurssi 1 Matkailuoppaan peruskurssi 2004

V enetjoen kylän Tiilisaaren talojen historiaa. Maria-Elisa Marjusaari Onnistunut opastus-kurssi 1 Matkailuoppaan peruskurssi 2004 ,, V enetjoen kylän Tiilisaaren talojen historiaa Maria-Elisa Marjusaari Onnistunut opastus-kurssi 1 Matkailuoppaan peruskurssi 2004 2 Johdanto Valitsin opaskurssin lopputyön aiheeksi Tiilisaaren vanhat

Lisätiedot

RÄPPÄNÄ TULEVAISUUTEEN

RÄPPÄNÄ TULEVAISUUTEEN RÄPPÄNÄ TULEVAISUUTEEN - Kotamäen, Oittilan ja Peräselän kyläsuunnitelma 28.11.2004 Kotamäen kyläyhdistys ry Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry KOTAMÄEN, OITTILAN JA PERÄSELÄN KYLÄSUUNNITELMA 1.

Lisätiedot

SUKUSEURAN TOIMINTA VALINKAUHASSA SUKUSEURA TILIKAUDELLLA 2007-8

SUKUSEURAN TOIMINTA VALINKAUHASSA SUKUSEURA TILIKAUDELLLA 2007-8 30.5.2008 N:o 33 Sukuseuran kotiseutumatka 26.7.1994. Vaivasniemelle lahti par inky mmenen hengen ryhma. Umpeen kasvanutta tietd kulki ensimmdisend Toini Ampuja, sitten Pauli Vainikka, Kaija Manner, Riitta

Lisätiedot

Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v.

Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v. Verkkoversio, osa 1 2. lisätty painos 2012, julkaistaan verkossa. Kannen kuva : Rudolf Koivu. Alkuperäinen teos julkaistiin painettuna v. 1997 NIKINMÄEN HISTORIIKKI 2. lisätty painos v. 2012, julkaistaan

Lisätiedot

Euroopassa. nro 14. Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt. Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana

Euroopassa. nro 14. Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt. Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana Kalastus Euroopassa Euroopassa ISSN 1606-0873 nro 14 Lokakuu 2 0 0 2 Asiakirjat Syvänmerenkalastus EU vahvistaa säännöt Vierailu Kööpenhaminassa ICES kulissien takana Syvänmeren lajit Tuottajaorganisaatio

Lisätiedot

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma Kalavesi Konsultit Oy 1 Sisällysluettelo: 1. Tausta 3 2. Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet 3 3. Alueen kuvaus 4 3.1 Kosteikkoalue 4 3.2

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

Kun rakennus ei kuollutkaan

Kun rakennus ei kuollutkaan Kun rakennus ei kuollutkaan Tilan ja paikan merkitys Joensuun puisen kauppahallin uudelleenrakentamis pyrkimyksissä Pekka Piiparinen Monissa suomalaisissa kaupungeissa on rakennus tai rakennuksia, joita

Lisätiedot