AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELIJAN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELIJAN SILMIN"

Transkriptio

1 28/2006 AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELIJAN SILMIN -Opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet Jaana Markkula OTUS

2 Jaana Markkula Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin -Opinnot, opintojen ohjaus ja vaikuttamismahdollisuudet Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 28/2006

3 Copyright: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., Jaana Markkula Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mechelininkatu 47 A 2, Helsinki puh ISBN: X ISSN: Yliopistopaino Helsinki 2006

4 Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta, opintojen ohjaus- ja tukipalveluista ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Tarkoituksena oli tuottaa koko maan kattavaa vertailukelpoista tietoa opiskeluaikaisista opiskelukokemuksista. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä Internetissä ja se suunnattiin opetusministeriön hallinnon alaisissa ammattikorkeakouluissa nuorten koulutuksessa opiskeleville, läsnä oleville perustutkintoopiskelijoille. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 3121 opiskelijaa. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden taustavaikuttimia nykyiseen ammattikorkeakouluun ja nykyiselle koulutusalalle hakeutumiseen. Useimmiten nykyinen koulutusala valittiin kiinnostavuuden, alalle sopivien taitojen tai kiinnostavien työtehtävien vuoksi. Myös alan hyvät työllistymismahdollisuudet nähtiin yhtenä tärkeimmistä alan valintaan vaikuttaneista syistä. Nykyisen ammattikorkeakoulun valinnassa eniten opiskelijoiden kokemuksissa painoivat tietty koulutusala, tutkinto ja monipuolinen opetustarjonta. Yleisesti ottaen noin puolet opiskelijoista kokee opintojen vastanneen odotuksiaan erittäin hyvin tai hyvin, kun kymmenesosa katsoo, että opinnot vastasivat joko erittäin huonosti tai huonosti odotuksia. Opiskelijat katsovat useimmin pettyneensä opetushenkilökunnan ammattitaitoon, koulutuksen sisällön ja työelämän vastaamattomuuteen, opetustarjontaan ja koulutuksen liialliseen teoreettisuuteen. Huolimatta pettymyksistä yli 70 prosenttia kokee nykyisen koulutusalan itselle oikeaksi ja vajaat kymmenen prosenttia itselleen vääräksi. Opiskelijoiden enemmistö suhtautuu ammattikorkeakoulunsa opettajiin positiivisesti: 74 prosentin mukaan opettajia on helppo lähestyä, yli puolet pitää heitä innostavina ja motivoivina ja yli 60 prosenttia arvostaa heidän ammattitaitoaan. Noin puolet opiskelijoista pitää opetustarjontaa ja työelämäyhteyksiä monipuolisina. Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysajattelu ei näy vielä kovinkaan konkreettisesti opiskelijoiden arjessa, sillä vain kolmanneksen mukaan yrittäjyysopintoja on hyvin tarjolla ja 40 prosentin mukaan kiinnostusta yrittäjyyteen tuetaan. Myöskään uudet opetusmenetelmät, kuten virtuaaliopinnot tai tutkimus- ja kehityshankkeet, eivät ole vielä kaikille opiskelijoille tuttuja tai edes saatavilla. Sen paremmin kansainvälinen harjoittelu kuin opiskelijavaihtokaan eivät vielä näytä olevan kovin suosittuja opiskelijoiden keskuudessa alle kymmenen prosenttia on ollut joko harjoittelussa tai opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskelijat pitävät opiskelijavaihtoon lähtemisen suurimpana esteenä sosiaalisia syitä, kuten perhettä tai seurustelusuhdetta. Opiskelijoiden kokemukset ammattikorkeakoulujen fyysisistä puitteista vaihtelevat melko paljon: atktiloja riittävinä pitää 70 prosenttia opiskelijoista, mutta ryhmätyö- ja lukutiloista tätä mieltä on 40 prosenttia. Opiskelijat kokevat saaneensa opinnoistaan eniten ryhmätyöskentelytaitoja, joiden lisäksi monet katsovat oppineensa itsenäistä ongelmanratkaisukykyä ja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Sen sijaan vain viidennes katsoo saaneensa paljon valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Mielenkiintoista on, että 40 prosenttia kokee, ettei ole oppinut käytännöllistä osaamista tai ammatillista asiantuntemusta kovinkaan paljoa. Opiskelijat katsovat myös tutkintonsa yleisessä tunnettuudessa ja arvostuksessa olevan parantamisen varaa noin kolmanneksen mukaan tutkinnon tunnettuus tai arvostus on yleisesti melko huono. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuutta, saatavuutta ja riittävyyttä tutkittiin selvityksen yhdessä osiossa. Kokonaisuudessaan lähes puolet opiskelijoista on saamansa opintojen ohjauksen, neuvonnan ja tuen riittävyyteen tyytyväisiä, kun tyytymättömiä on hieman yli neljänneksen verran. Opiskelijoista 60 prosenttia toivoo enemmän henkilökohtaista ohjausta ja 40 prosentin mukaan ohjauksessa ei huomioida opiskelijan omia tarpeita. Myös opettajien ohjausvalmiuksia tulisi opiskelijoiden mukaan parantaa ja kiirettä vähentää, jotta heillä olisi aikaa ohjata ja neuvoa opiskelijoita. Useimmin opiskelijat saavat tukea opintoihinsa opiskelutovereilta tai muilta ystäviltä. Sen sijaan mentorien, alumnien, uraohjaajien ja opintopsykologien tukea on opiskelijoiden vaikeinta saada. Opintojen ohjaus painottuu opiskelijoiden kokemusten mukaan varsin vahvasti opin- 1

5 tojen alkuvaiheeseen. Yli puolet asiaa ajankohtaisena pitäneistä opiskelijoista kokee työelämään ja urasuunnitteluun sekä motivaatio-ongelmien ja muiden kriisien kohtaamiseen liittyvän ohjauksen olevan vähintäänkin liian vähäistä. Ohjauksen saralla ammattikorkeakouluissa onkin tutkimuksen mukaan edelleen kehitettävää. Ammattikorkeakoulunsa päätöksentekoon kokee voivansa osallistua ja vaikuttaa 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista, kun kolmasosa katsoo tämän olevan vaikeaa. Yksi konkreettinen vaikuttamiskeino on palautteen antaminen, jota opiskelijat myös tekevät mielellään. Yli puolet opiskelijoista ei kuitenkaan tiedä miten heidän antamaansa palautetta hyödynnetään opintojen kehittämisessä ja yli 40 prosenttia ei koe itse hyötyvänsä antamastaan palautteesta. Vajaa kolmannes opiskelijoista pitääkin palautteen antamista turhauttavana. Opiskelijakuntaa opiskelijat pitävät tärkeänä opiskelijoita yhdistävänä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävänä tahona ja yli puolet opiskelijoista kokee opiskelijakunnan tekevän tärkeää opintojen kehittämistyötä. Keskimäärin opinnoissaan pisimmälle edenneet ja suurten yksiköiden opiskelijat ovat hieman muita tyytymättömämpiä opintoihinsa ammattikorkeakoulussa. 2

6 Sammandrag Syftet med forskningen var att förklara yrkeshögskolestuderandens upplevelser av studier, handlednings- och stödtjänster och studerandes möjligheter att påverka i yrkeshögskolan. Syftet var att framställa nationellt jämförbar information om studerandens upplevelser under studietiden. Undersökningen förverkligades genom en blankettförfrågan på Internet och riktades till närvarande unga studerande vid yrkeshögskolor som hör till undervisningsministeriets förvaltningsområde. Antalet svar uppgick till 3121 inom utsatt tid. I undersökningen granskades studerandes motivation för att söka sig till nuvarande yrkeshögskola och utbildningsområde. Intresse, färdigheter för utbildningsområde och intressanta arbetsuppgifter var de vanligaste motiven för att välja nuvarande utbildningsområde. Bra sysselsättningsmöjligheter var också en av de viktigaste grunder som inverkade på väljandet av utbildningsområdet. Enligt studerandenas upplevelser valdes nuvarande yrkeshögskola på grund av särskilt utbildningsområde, examen och mångsidigt undervisningsutbud. Ungefär hälften av de studerande anser att studierna motsvarar deras förväntningar mycket bra eller bra medan en tiondedel upplever att studierna motsvarar deras förväntningar antingen mycket dåligt eller dåligt. De studerande blev oftast besvikna på undervisningspersonalens yrkeskunnighet, undervisningsutbud och på det att innehållet i utbildningen och arbetslivets förväntningar inte motsvarade varandra och att undervisning var alltför teoretisk. Trots besvikelser anser över 70 procent att de studerar inom rätt utbildningsområde och bara 10 procent anser att utbildningsområdet är fel för dem. Majoriteten av de studerande förhåller sig positivt till lärarna vid sina yrkeshögskolor: 74 procent av de studerande anser att det är lätt att närma sig lärarna, över 50 procent bedömer att lärarna är motiverande och över 60 procent uppskattar också deras yrkeskunnighet. Ungefär hälften av de studerande bedömer att utbildningsutbudet och kontakterna med arbetslivet är mångsidiga. Yrkeshögskolors företagsamhetstänkande syns ännu inte särskilt konkret i studerandes vardagsliv. Bara en tredjedel av de studerande bedömer att det finns gott om studier som behandlar företagsamhet och enligt 40 procent stimuleras intresse för att bli företagare. Nya utbildningsmetoder liksom virtuellastudier eller forsknings- och utvecklingsprojekt är inte ännu kända eller tillgängliga för alla studerande. Internationell praktik eller studerandeutbyte är inte populära ibland de studerande mindre än 10 procent har studerat eller praktiserat utomlands. De viktigaste hindren till studerandeutbyte var sociala orsaker liksom familjen eller sällskapande. Studerandenas upplevelser av faciliteterna vid yrkeshögskolorna är varierande: adb-faciliteterna är tillräckliga enligt 70 procent av de studerande men grupparbetsrum och läsesalar är tillräckliga enligt 40 procent. De studerande upplever att de har mest erhållit färdigheter genom att arbete i grupp. Många tycker också att de har utvecklat förmåga till självständig problemlösning och informations- och interaktionsfärdigheter. I stället bara en femtedel av de studerande bedömer att de har fått åtminstone ganska bra färdigheter för internationell interaktion och samarbete. Det är intressant att 40 procent upplever att de inte har lärt sig mycket praktiska kunskaper eller professionell expertis. De studerande bedömer också att deras examen kunde vara bättre uppskattad och välkänd enligt en tredjedel är examen ganska okänd och dess uppskattning ganska dålig. Funktion, tillgänglighet och tillräcklighet av handlednings- och stödtjänster granskades i en del av utredningen. I helhet anser nästan hälften av de studerande att det finns tillräckligt med handledning, instruktion och stöd medan något över en fjärdedel är onöjda. 60 procent av de studerande önskar mera personalig handledning och 40 procent tycker att handledningen inte beaktar deras egna behov. De studerande anser också att lärarna borde ha bättre färdigheter att handleda och deras arbetsmängd borde minskas så att de skulle ha mera tid för att handleda studerande. Mer än 90 procent har fått stöd alltid eller ganska ofta från studiekamrater eller andra vänner. Däremot är det svåraste för de studerande att få stöd från mentorer, alumner, karriärvägledaren och studiepsy- 3

7 kologer. Enligt studerandenas upplevelser är handledningen ganska kraftigt betonat till början av studierna. Mera än hälften av de studerande som ansåg saken som aktuellt anser att handledning till arbetsliv, karriärplanering och till att möta motivationsproblem eller andra kriser är för knappa. Undersökningen visar att handledningen vid yrkeshögskolorna borde utvecklas. 40 procent av de studerande upplever att de kan delta i och påverka på beslutandet vid sina yrkeshögskolor medan en tredjedel tänker tvärtom. Ett konkret sätt att påverka är att ge feedback och det är någonting som de studerande gärna gör. Emellertid mer än hälften av de studerande vet inte hur deras feedback utnyttjas vid utveckling av studier och mer än 40 procent anser att de inte själva drar nytta av feedbacken. En knapp tredjedel anser att det är frustrerande att ge feedback. De studerande anser att Studerandekåren sammankopplar studerandena och är en viktig anordnare av fritidsaktivitet. Mer än hälften av de studerande anser att Studerandekåren utför ett viktigt utvecklingsarbete av studierna. I genomsnitt är de längre hunna studerandena och studeranden vid större utbildningsenheter mera onöjda med sina studier vid yrkeshögskolan än andra studeranden. 4

8 Esipuhe 2000-luvulle tultaessa korkeakouluopiskelu ja -opiskelija on kohdannut suuria muutoksia: siirtyminen Bolognan prosessin mukaiseen opintojen mitoitusjärjestelmään ja tutkintorakenteeseen, korkeakoulujen kansainvälistyminen, laadunvarmistusprosessien kehittyminen sekä uusien painopistealueiden, kuten yrittäjyyden tuleminen yhä vahvemmin osaksi opetussuunnitelmaa. Vuonna 2005 ammattikorkeakouluista ja etenkin ammattikorkeakouluverkosta käytävä keskustelu sai lisävauhtia suunnitellusta kunta- ja palvelurakenteen uudistuksesta (ns. PARAS-hanke) sekä korkeakoulutukseen kohdentuvista lisääntyneistä tehokkuusvaatimuksista. Tämän tutkimuksen kimmokkeena oli halu selvittää, miten opiskelijat kokevat opiskelunsa, opiskeluympäristönsä ja vaikuttamismahdollisuutensa suomalaisessa ammattikorkeakoulujärjestelmässä. Yhtenä lähtökohtana oli tarkastella, koetaanko opiskelu eri tavalla riippuen siitä, kuinka suuressa koulutusyksikössä opiskelija tutkintoaan suorittaa. Tutkimus tarjoaa opiskelijan ja samalla yhden korkeakouluyhteisön toimijaryhmän näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun rakenteellisesta kehittämisestä. Toimijoiden äänen soisi kuuluvan koulutuspolitiikassa laajemminkin, vastapainona taloudellis-hallinnollisille äänenpainoille. Suuruuden ekonomian periaate näyttäisi olevan huonosti sovellettavissa (korkea)koulutukseen. Suuri ei näyttäydy kauniina silloin kun opiskelija arvioi tyytyväisyyttään omaan opiskeluympäristöönsä ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Opiskelun fyysiset puitteet saattavat suuremmissa yksiköissä olla paremmat, mutta lopulta mahdollisuus vuorovaikutuksellisuuteen näyttää ratkaisevan, kuinka hyväksi omaksi opiskeluympäristö arvioidaan. Opiskelijaystävällinen toimintaympäristö on korostetun yhteisöllinen. Kun opiskelija etääntyy korkeakouluyhteisöstä, hän helposti etääntyy myös opinnoistaan, mikä näkyy heikentyneenä opiskelumotivaationa ja pahimmillaan opintojen viivästymisenä tai keskeyttämisenä. Uusien toimintamallien, kuten innovatiivisten opetusmenetelmien, omaksuminen ammattikorkeakouluyhteisössä on vaativa prosessi, joka edellyttää uuden oppimista ja vanhan poisoppimista myös opiskelijoilta. Uuden oppiminen ja hyödyntäminen vievät aikaa ja energiaa, ja tulokset näkyvät usein vasta vuosien kuluttua niin ammattikorkeakouluissa kuin opiskelijoidenkin elämässä. Kiitokset opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikölle tutkimukselle myönnetystä rahoituksesta. Kiitokset myös tutkimuksen ohjausryhmälle arvokkaista kommenteista: opetusneuvos Osmo Lampiselle opetusministeriöstä, rehtori Riitta Käyhkölle Kemi-Tornion AMK:sta sekä kollegoilleni Marika Nordlundille ja Jani Hyppäselle SAMOKista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n toiminnanjohtaja Janne Jauhiaiselle ja tutkija Jaana Markkulalle suuri kiitos tutkimuksen toteuttamisesta hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelun hengessä. Minna Nieminen koulutuspoliittinen sihteeri Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry 5

9 Sisällys Tiivistelmä Sammandrag Esipuhe 1 Johdanto Tutkimuksen toteutus Aineiston keruu Aineiston edustavuus Aineiston kuvaus ja tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat Tutkimuksessa käytetyt mittarit ja tutkimusmenetelmät Ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielikuvat opiskelusta Ammattikorkeakouluun ja koulutusalalle hakeutuminen Miksi tietylle koulutusalalle? Miksi tiettyyn ammattikorkeakouluun? Odotukset ennen opintoja ja niiden toteutuminen Opiskelu ammattikorkeakoulussa Opintojen sisältö Kokemukset ammattikorkeakouluopiskelusta yleensä Kokemukset erilaisista opetusmenetelmistä Eri oppimis- ja opetusmenetelmät ja oppimiskokemukset Opetuksen taso kokonaisuutena Opintojen eteneminen Valmistuminen: millaisia valmiuksia ja millainen tutkinto Opinnoissa tavoiteltavat valmiudet Tutkinnon yleinen tunnettuus ja arvostus Tuki-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimivuus Kokemukset oman ammattikorkeakoulun ohjaus- ja tukipalveluista Eri tahoilta opintoihin saatu neuvonta, tuki ja ohjaus Opintojen ohjaus- ja tukipalvelut opintojen eri vaiheissa Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuus kokonaisuudessaan Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Kokemukset vaikutusmahdollisuuksista omassa ammattikorkeakoulussa Opintoihin liittyvän palautteen saamisen ongelma Millaisia opiskeluympäristöjä erikokoiset yksiköt ovat? Opiskelijakunnat Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liitteet 6

10 TAULUKOT Taulukko 2.1 Aineiston edustavuus sukupuolen ja iän mukaan, % Taulukko 2.2 Aineiston edustavuus koulutusaloittain ja sukupuolittain, % Taulukko 2.3 Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain, % Taulukko 2.4 Aineiston edustavuus yksikkökokojen mukaan, % Taulukko 2.5 Aineiston kuvaus, % Taulukko 2.6 Yksikkökoon ja koulutusalan välinen yhteys, % Taulukko 2.7 Yksikkökoon ja sukupuolen välinen yhteys, % Taulukko 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät koulutusaloittain, % Taulukko 3.2 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, %. 23 Taulukko 3.3 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät ikäluokittain, % Taulukko 3.4 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan erittäin paljon vaikuttaneet tekijät yksikkökokojen mukaan, % Taulukko 3.5 Kokeeko tällä hetkellä opiskelevansa oikealla koulutusalalla, % Taulukko 4.1 Suhtautuminen opettajien innostavuutta ja motivoivuutta arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, % Taulukko 4.2 Suhtautuminen opettajien ammattitaitoa arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, % Taulukko 4.3 Suhtautuminen opetushenkilökunnan lähestyttävyyttä arvioivaan väittämään taustamuuttujien mukaan, % Taulukko 4.4 Atk-tilojen riittävyys taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.5 Ryhmätyö- ja lukutilojen riittävyys taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.6 Virtuaaliopintoihin osallistuminen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.7 Tutkimus- & kehityshankkeisiin osallistuminen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.8 Miten opiskelijan kiinnostusta yrittäjyyteen tuetaan taustamuuttujien valossa, %.. 53 Taulukko 4.9 Miten yrittäjyysopintoja tarjolla taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.10 Tyytyväisyys opintojen tavoitteiden mukaiseen etenemiseen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.11 Ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuus taustamuuttujien valossa, % Taulukko 4.12 Ammattikorkeakoulututkinnon arvostus taustamuuttujien valossa, % Taulukko 5.1 Onko kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaansa opintojen ohjaukseen, neuvontaan ja tukeen, % Taulukko 6.1 Palautteen hyödyntäminen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 6.2 Palautteen hyöty itselle taustamuuttujien valossa, % Taulukko 6.3 Saako riittävästi opintoihin liittyvää palautetta, % Taulukko 8.1 Opiskelijakunta ja opintojen kehittäminen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 8.2 Opiskelijakunta ja opiskelijoiden yhdistäminen taustamuuttujien valossa, % Taulukko 8.3 Opiskelijakunta ja toiminnan aktiivisuus taustamuuttujien valossa, % Taulukko 8.4 Opiskelijakunta ja konkreettiset muutokset taustamuuttujien valossa, % Taulukko 8.5 Opiskelijakunta ja toiminnan avoimuus taustamuuttujien valossa, %

11 KUVIOT Kuvio 2.1 Suoritetut opintopisteet opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot Kuvio 3.1 Nykyisen koulutusalan valintaan vaikuttaneet tekijät sukupuolittain, % Kuvio 3.2 Nykyisen ammattikorkeakoulun valintaan vaikuttaneet tekijät, % Kuvio 3.3 Odotukset ammattikorkeakouluopinnoista nykyiseen opiskelupaikkaan hakiessa, %. (n = 3110)...27 Kuvio 3.4 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia ja neutraaleja odotuksia, %. (n = 1867 ja 989)...27 Kuvio 3.5 Miten opinnot kokonaisuudessaan vastanneet positiivisia odotuksia opiskeluvuoden mukaan, % Kuvio 3.6 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia, % Kuvio 3.7 Miltä osin ammattikorkeakouluopinnot eivät vastaa odotuksia opiskeluvuosien mukaan, %...30 Kuvio 4.1 Kokemukset opiskelusta omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 4.2 Kokemukset opettajista omassa ammattikorkeakoulussa, %...35 Kuvio 4.3 Kokemukset fyysisistä puitteista omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 4.4 Kokemukset harjoittelusta omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 4.5 Kansainvälisen opiskelijavaihdon ja opiskeluvuoden välinen yhteys, %...44 Kuvio 4.6 Eri syiden merkitys kansainvälisen opiskelijavaihdon esteinä, %...45 Kuvio 4.7 Kokemukset opiskelijavaihdosta eri ryhmillä, % Kuvio 4.8 Kokemukset virtuaaliopinnoista omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 4.9 Tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistuneiden kokemukset hankkeista omassa ammattikorkeakoulussa, %...51 Kuvio 4.10 Kokemukset yrittäjyyden korostamisesta omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 4.11 Eri oppimis- ja opetusmenetelmien tärkeys oman oppimisen kannalta, % Kuvio 4.12 Opetuksen taso omassa ammattikorkeakoulussa koulutusyksikön koon mukaan, %...57 Kuvio 4.13 Missä määrin opintoihin liittyviä vaikeuksia seuraavissa asioissa, %...58 Kuvio 4.14 Erittäin tai melko paljon opiskeluihin liittyviä vaikeuksia seuraavissa asioissa sukupuolittain, %...59 Kuvio 4.15 Keskeisimmät syyt (3 tärkeintä) opintojen tavoitteita hitaampaan etenemiseen, %...61 Kuvio 4.16 Tyytyväisyys omien opintojen etenemiseen, %...62 Kuvio 4.17 Tähänastisten opintojen työtä ja elämää varten antamien valmiuksien määrä, %...64 Kuvio 4.18 Ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuus, %...67 Kuvio 4.19 Ammattikorkeakoulututkinnon arvostus, % Kuvio 5.1 Kokemukset ohjaus- ja tukipalveluista omassa ammattikorkeakoulussa, %...73 Kuvio 5.2 Kuinka usein opintojesi aikana olet tarpeen tullen saanut neuvoja, apua tai tukea opiskeluun liittyvissä asioissa seuraavilta tahoilta, %...75 Kuvio 5.3 Kyselyhetkellä tärkeimmät (3 tärkeintä) opintoja tukevat tahot sukupuolittain, %...77 Kuvio 5.4 Onko saanut missä määrin ohjausta, neuvontaa ja tukea opintojen eri vaiheissa, %...78 Kuvio 6.1 Kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa, %...84 Kuvio 6.2 Kokemukset palautteen antamisesta omassa ammattikorkeakoulussa, % Kuvio 6.3 Palautetta annettaisiin mieluiten, %. (n=3089)...90 Kuvio 6.4 Tärkein palautteen saamiseen liittyvä ongelma, %...92 Kuvio 8.1 Saako opiskelijakunnan jäsenenä riittävästi vastinetta jäsenmaksulle, % Kuvio 8.2 Tärkein syy siihen, ettei ole opiskelijakunnan jäsen, %. (n=1059) Kuvio 8.3 Kokemukset oman ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta, %

12 1 Johdanto Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat suomalaisen korkeakoulujärjestelmän perustan. Yliopistojen keskittyessä tieteelliseen tutkimukseen ammattikorkeakoulut painottavat opetuksessaan linkkiä työelämään, mikä näkyy mm. opetuksen käytännönläheisemmässä otteessa. Niin kansainvälisesti kuin Suomessakin on kuitenkin nähty merkkejä ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin lähentymisestä, mikä osoittaa, että työnjako näiden kahden sektorin kesken ei ehkä kuitenkaan ole aivan selvärajainen (Nieminen & Ahola 2003, 144). On esitetty, että markkinat olisivat yhtenäistäneet korkeakoululaitoksen toimintatapoja ja strategioita sekä saaneet yliopistot seuraamaan markkinoihin yhteydessä olevien ammattikorkeakoulujen toimintaa (mt., ). Myös Bolognan prosessin on sanottu rapauttavan duaalimallin toimintaedellytyksiä. Bolognan julistusta varten laaditussa taustaraportissa (Trends in Learning Stuctures in Higher Education, 1999) ei ole nähty tarpeellisena korostaa yliopistollisen ja ei-yliopistollisen sektorin välistä eroa, sillä erot nähdään jo niin hämärtyneinä. (Mt.) Opiskelijoille korkeakoulusektorien välinen ero näyttäytyy kuitenkin Niemisen ja Aholan (2003, 151) mukaan edelleen varsin selkeästi jakona teoreettisiin yliopistoihin ja käytäntöön painottuviin ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä keskustellaan parhaillaan aktiivisesti (ks. esim. Palonen 2006). Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu ovat lähtökohtina korkeakoulujen kehittämisessä. Valtioneuvoston ammattikorkeakoulujen rakenteelliselle kehittämiselle antamien tavoitteiden mukaan jokaisen ammattikorkeakoulun jokaisen yksikön tulee tähdätä tutkintoon johtavan koulutuksen kansainvälisesti korkeaan tasoon. Huomio kehittämisessä kiinnittyy tässä yksikkökokoihin. Ammattikorkeakouluilta pyydettiin ennen tavoitesopimuksista keväällä 2006 käytyjä neuvotteluja selvityksiä siitä, miten ne pyrkivät kehittämään opiskelija- ja aloituspaikkamääriltään pieniä ja vetovoimaltaan heikkoja yksiköitä niin, että ne täyttäisivät osaamiseltaan kansainvälisen tason 1. Keskusteluissa on muun muassa esitetty, että pienissä yksiköissä edellytysten luominen osaamisen kehittymiselle on monesti vaikeaa, ja että suurten yksiköiden aluevaikutukset ovat suuremmat, mikä on merkittävää alueellisen kehittämisen näkökulmasta. (Palonen 2006, ) Keskustelua on kuitenkin käyty pääosin taloudellishallinnollisesta näkökulmasta, eikä siinä ole juurikaan huomioitu ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia omasta koulutuksestaan. Tämä tutkimus koskee nimenomaan ammattikorkeakouluja ja niiden nuorten koulutuksessa olevia opiskelijoita. Tällä hetkellä Suomessa on 29 opetusministeriön hallinnon alaista ammattikorkeakoulua, joilla monella on useita sivutoimipaikkoja. Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulujen erikokoisia yksiköitä sijaitsee noin 80 paikkakunnalla ja yhteensä yksiköitä on reilut 200. Ammattikorkeakoulusektorilla on kuitenkin jo tapahtunut ja tapahtumassa monia rakenteellisia muutoksia, jotka muuttavat merkittävästi sekä ammattikorkeakoulujen että niiden yksiköiden määriä (ks. tästä esim. Palonen 2006). Esimerkiksi Haaga Instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu yhdistyvät vuoden 2007 alussa. Kaiken kaikkiaan nuorten tutkintoon johtava koulutus lakkaa tällä sopimuskaudella 14 yksikössä ja 12 paikkakunnalla. Useissa ammattikorkeakouluissa ollaan osana rakenteellista kehittämistä tarkastelemassa uudelleen myös koulutusohjelmarakenteita. (Mt.) Tällä hetkellä ammattikorkeakouluissa järjestetään opintoja kahdeksalla eri alalla: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. 1 Opetusministeriön pyytämissä selvityksissä painotettiin yksikkökokoa (noin 500 opiskelijaa tai alle), aloituspaikkamäärää (noin aloituspaikan koulutusohjelmista koostuvat yksiköt), heikkoa vetovoimaa (ensisijaiset hakijat / aloituspaikat) ja päätoimista opettajamäärää (lehtorien ja yliopettajien vähäinen määrä) (Palonen 2006). 9

13 Koulutuksen entistä korkeampi laatu on asetettu lähtökohdaksi korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteina ovat 1) ammattikorkeakouluopintojen taso, 2) erilaisten opintojen ohjaus- ja tukipalvelujen toimivuus sekä 3) opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet. Näitä voidaan pitää laadukkaiden opintojen osa-alueina. Opintojen tasoa lähestytään koulutusodotusten, opintojen sisällön, opintojen etenemisen ja opinnoista saatujen valmiuksien avulla. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuutta tarkastellaan opiskelijoiden ohjauskokemuksia kartoittavien väittämien avulla. Samalla kartoitetaan sekä eri ohjaustahoilta että eri opintojen vaiheissa saadun ohjauksen riittävyyttä. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia tutkittaessa painotetaan paitsi opiskelijoiden yleisiä kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan (esimerkiksi opintojen kehittämisessä), myös opinnoista annettavaan ja saatavaan palautteeseen liittyviä seikkoja. Tavoitteena on tutkia opiskelijoiden kokemuksia tässä mainittujen ammattikorkeakouluopintojen osa-alueiden nykytilasta ja pohtia mahdollisia kehittämistarpeita. Tuloksia tarkastellaan myös ammattikorkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä käydyn keskustelun valossa erikokoisia koulutusyksiköitä vertaillen. Kaikkien taloudellis-hallinnollisten selvitysten jälkeen puheenvuoro on tässä tutkimuksessa annettu nimenomaan ammattikorkeakouluopiskelijoille. 2 Tutkimuksen toteutus Vuoden 2005 syksyllä käynnistettiin tutkimusprojekti, jonka tarkoituksena oli kerätä vertailukelpoista tietoa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksista liittyen 1) opintojen tasoon, 2) opintojen ohjaus- ja tukipalveluiden toimivuuteen ja 3) opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin. Nämä kolme teemaa muodostivat tutkimuksen rungon. Haluttiin myös tutkia, olisiko mahdollisesti ammattikorkeakouluyksikön koolla yhteyttä opiskelijoiden kokemuksiin opinnoista ja vaikutusmahdollisuuksista. "Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemukset" -kyselyn kyselylomake suunniteltiin helmi-maaliskuussa Kyselylomake jakautuu pääteemojen mukaisiin osioihin, joiden lisäksi neljännen osion muodosti vastaajien taustatietoihin painottunut osio (ks. liite 1). Opiskelua ja opintoja tarkasteltiin opintoja edeltävien mielikuvien ja odotusten, opintojen sisällön, opinnoissa etenemisen ja valmistumisen avulla. Opintojen ohjaus- ja tukipalveluita lähestyttiin puolestaan arvioimalla saatua ohjausta ja sen riittävyyttä sekä yleisesti että eri ohjaustahojen ja -tarpeiden näkökulmista. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia käsiteltiin vaikuttamiskokemusten, palautteen antamisen ja saamisen sekä opiskelijakunnan toiminnan kautta. Koska tarkastelun kohteena olivat opiskelijoiden kokemukset näistä opiskeluun liittyvistä eri osa-alueista, käytettiin kysymyksissä melko paljon erilaisia väittämiä, joihin opiskelijoiden tuli suhteuttaa oma mielipiteensä. 2.1 Aineiston keruu Aineiston keräämistä varten kaikilta 29:ltä opetusministeriön hallinnon alaisilta ammattikorkeakouluilta 2 pyydettiin otanta keväällä 2006 läsnä olevista nuorten koulutuksessa olevista perustutkinto-opiskelijoista. Lisäksi ehdoiksi ilmoitettiin, että nämä opiskelijat ovat Suomen kansalaisia ja että heiltä on tiedossa sähköpostiosoite. Otannat pyydettiin myös suorittamaan niin, että oppilai- 2 Näiden opetusministeriön alaisten ammattikorkeakoulujen lisäksi Suomessa toimii Ahvenanmaalla Ålands Yrkeshögskola ja sisäasiainministeriön alaisena Poliisiammattikorkeakoulu. Nämä ammattikorkeakoulut on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle. 10

14 toksien mahdollisesti eri paikkakunnilla sijaitsevat yksiköt olisivat mahdollisimman tasaisesti edustettuina. Näin saataisiin mahdollisimman edustavasti erikokoisten yksiköiden opiskelijat mukaan otantaan. Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet kerättiin ammattikorkeakouluilta vuoden 2006 helmi-maaliskuun aikana. Otantaan valikoituneille opiskelijoille lähetettiin sähköpostitse ennen varsinaista kyselyä ennakkotieto tutkimuksen toteuttamisesta ja opiskelijan valikoitumisesta otantaan. Sen jälkeen lähetettiin linkki kyselyyn Webropol-järjestelmän 3 kautta ja tämän jälkeen vielä kaksi muistutusviestiä kyselystä. Aineiston keruu toteutettiin kokonaisuudessaan sähköisesti vajaan kuukauden aikana (maalis-huhtikuu 2006). Tutkimuksen kohteena ovat ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa opiskelevat. Otokseen pyrittiin saamaan noin kahdeksan prosenttia kunkin ammattikorkeakoulun opiskelijoista eli yhteensä 9124 opiskelijaa. Kaikilta ammattikorkeakouluilta saatiin otanta, mutta saatu otoskoko jäi hieman suunniteltua pienemmäksi (yhteensä 8857 opiskelijan sähköpostiosoite). Lopullinen otoskoko pieneni vielä tästä, sillä noin 4,3 prosenttia saaduista sähköpostiosoitteista ei tavoittanut vastaajia mm. liian täyden sähköpostin tai virheellisen osoitteen vuoksi. Lopullinen otoskoko on siis hieman tavoitetta pienempi jääden 7,7 prosenttiin kaikista nuorten koulutuksessa olevista sisältäen yhteensä 8477 opiskelijaa. Määräaikaan ( ) mennessä kyselyyn vastasi yhteensä 3121 opiskelijaa, joista noin kolme prosenttia oli täyttänyt ruotsinkielisen lomakkeen. Näin ollen vastausprosentti oli 37 prosenttia. Yleensä vastaavalla tavalla internetissä tehdyn kyselyn tyypillinen vastausaktiivisuus on noin 40 prosenttia. Kerätty aineisto on kuitenkin tarpeeksi suuri, jotta voidaan muodostaa käsitys ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksista. 2.2 Aineiston edustavuus Aineiston edustavuutta tarkasteltiin suhteessa ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukkoon, jonka tiedot saatiin pääosin opetusministeriön AMKOTA-tietokannasta. Sukupuolen, koulutusalan ja ammattikorkeakoulun osalta vertailtavat tiedot olivat vuodelta 2005 ja iän osalta puolestaan vuodelta Tiedot kunkin ammattikorkeakoulun eri yksiköissä nuorten koulutuksessa olevien opiskelijoiden määristä on koottu useista eri lähteistä, koska opetusministeriöllä ei ole tällaista tietoa koottuna. Osa eri yksiköiden opiskelijamäärätiedoista perustuu aiemmassa tutkimuksessa käytettyihin tietoihin (ks. Viuhko 2006). Loput ammattikorkeakoulujen yksikkökokotiedoista on pyydetty suoraan ammattikorkeakouluista 4. Tiedot ovat erilaisista tietojen keruutavoista johtuen vuosilta , mutta vertailtaessa uudempia tietoja vanhempiin niissä ei yleisesti ole havaittavissa suuria eroja, joten yksikkökokotietojen keskinäistä vertailtavuutta voidaan pitää hyvänä. Sukupuoli ja ikä Vastaajista suurin osa (66 %) oli naisia, minkä on havaittu olevan tavallista tämänkaltaisissa survey-tutkimuksissa. AMKOTA-tietokannan mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista 53 prosent- 3 Webropol on internet-pohjainen kyselyohjelma, jonka kautta jokaiselle vastaajalle lähetetään henkilökohtainen linkki kyselyyn, jonka kautta he voivat syöttää vastauksensa tietokantaan. 4 Ammattikorkeakouluilta pyydettiin eri yksiköiden/toimipisteiden nuorten koulutuksessa opiskelevien määriä. Tässä tutkimuksessa yksikkö on ymmärretty nimenomaan sijaintinsa mukaan, jolloin samaan yksikköön kuuluvaksi on laskettu toistensa yhteydessä sijaitsevat yksiköt riippumatta koulutusalasta. Vain selvästi eri paikoissa sijaitsevat yksiköt/toimipisteet on luokiteltu erillisiksi yksiköiksi. 11

15 tia on naisia, joten naiset ovat hieman yliedustettuina aineistossa (ks. taulukko 2.1). Naisten osuus vaihtelee tunnetusti melko paljon eri koulutusaloilla, mikä ilmentää yleisemminkin näiden alojen sukupuolittuneisuutta (ks. taulukko 2.2). Tilastokeskuksen (2006, 43) mukaan esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelijoista jopa 89 prosenttia on naisia, kun puolestaan tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus on vain 16 prosenttia. Iältään vastaajat vastaavat melko hyvin AMKOTAn tietoja opiskelijoista. Nuorin ikäluokka on aineistossa aliedustettuna, kun puolestaan vuotiaat ovat lievästi yliedustettuna. Useimmat (36 %) vastaajista on vuotiaita 5. Vastanneista noin 18 prosenttia on alle 21-vuotiaita ja yli 28-vuotiaita on puolestaan reilut 11 prosenttia. Vastaajien iän mediaani oli 23 vuotta, kun puolestaan iän keskiarvo oli hieman korkeampi eli 24 vuotta johtuen siitä, että vastaajien joukossa oli myös hieman vanhempia opiskelijoita. Taulukko 2.1 Aineiston edustavuus sukupuolen ja iän mukaan, %. Sukupuoli aineisto % AMKOTA (v. 2005) % mies nainen Yhteensä Ikä aineisto % AMKOTA (v. 2004) % Yhteensä Koulutusala Ammattikorkeakouluissa järjestetään koulutusta kahdeksalla eri koulutusalalla. Suurin näistä koulutusaloista on tekniikan ja liikenteen ala, jolla opiskelee kolmannes kaikista ammattikorkeakouluopiskelijoista. Toiseksi suurin ala on sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jolla opiskelee noin 22 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Opiskelijamäärältään pienin koulutusala on humanistinen ja kasvatusala, sillä kyseisellä alalla opiskelee keskimäärin vain prosentti ammattikorkeakouluopiskelijoista. (Tilastokeskus 2006, ) Koulutusaloittain aineisto on melko edustava. Ainoastaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala on hieman yliedustettuna ja tekniikan ja liikenteen ala puolestaan aliedustettuna. Näiden alojen kohdalla erot aineiston edustavuudessa selittynevät ainakin osittain alojen sukupuolittuneisuudella - vastaajissahan naiset ovat hieman yliedustettuina ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoista enemmistö on naisia (ks. taulukko 2.2). 5 Kyselylomakkeessa kysyttiin vastaajan syntymävuotta, jonka perusteella ikä on laskettu. 12

16 Taulukko 2.2 Aineiston edustavuus koulutusaloittain ja sukupuolittain, %. aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä Miehet (p=.000) aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanistinen ja kasvatusala ,4 Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä Naiset (p=.000) aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteensä Ammattikorkeakoulu Tutkimuksessa olivat mukana kaikki opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulut (29 kpl). Tarkasteltaessa aineiston edustavuutta ammattikorkeakouluittain voidaan havaita sekä yli- että aliedustavuutta. Etelä-Karjalan, Jyväskylän, Mikkelin, Seinäjoen ja Helsingin Stadia ammattikorkeakoulut ovat aineistossa hieman yliedustettuina. Sen sijaan Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Turun, Laurean ja Savonian ammattikorkeakoulut sekä Svenska yrkeshögskolan ovat hieman aliedustettuina. Svenska yrkeshögskolanin aliedustus saattanee ainakin osittain johtua siitä, että jopa 19 prosenttia koulun sähköpostiosoitteista ei tavoittanut lainkaan vastaajia eli myös koulun varsinainen otos jäi lopulta muita ammattikorkeakouluja pienemmäksi. Taulukossa 2.3 on eritelty aineiston edustavuus ammattikorkeakoulujen mukaan. 13

17 Taulukko 2.3 Aineiston edustavuus ammattikorkeakouluittain, %. aineisto % AMKOTA (v. 2005) % Arcada 49 1, ,8 Diak-amk 79 2, ,1 Evtek-amk 81 2, ,5 Etelä-Karjalan amk 96 3, ,1 Haaga Instituutin amk 80 2, ,4 Helsingin amk - Stadia 249 8, ,9 Helsingin liiketalouden amk 122 3, ,7 Humanistinen amk 44 1, ,1 Hämeen amk 108 3, ,3 Jyväskylän amk 204 6, ,1 Kajaanin amk 63 2, ,5 Kemi-Tornion amk 32 1, ,9 Keski-Pohjanmaan amk 48 1, ,7 Kymenlaakson amk 86 2, ,5 Lahden amk 122 3, ,9 Laurea-amk 146 4, ,0 Mikkelin amk 130 4, ,9 Oulun seudun amk 164 5, ,8 Pirkanmaan amk 108 3, ,0 Pohjois-Karjalan amk 101 3, ,9 Rovaniemen amk 66 2, ,2 Satakunnan amk 152 4, ,7 Savonia-amk 135 4, ,2 Seinäjoen amk 143 4, ,6 Svenska yrkeshögskolan 10 0, ,5 Tampereen amk 140 4, ,1 Turun amk 197 6, ,5 Vaasan amk 100 3, ,7 Yrkeshögskolan Sydväst 42 1, ,5 Yhteensä , ,0 Yksikön koko Ammattikorkeakouluyksiköt jaettiin kolmeen kokoluokkaan opiskelijamäärien mukaan. Yksikkökooltaan kaikkein pienimmissä yksiköissä (alle 500 opiskelijaa) opiskelee keskimäärin 28 prosenttia nuorten koulutuksen opiskelijoista ja isoimmissa vähintään tuhannen opiskelijan yksiköissä puolestaan 44 prosenttia opiskelijoista. Aineisto edustaa yksikkökokojen mukaan hyvin tätä vertailujoukkoa, kuten taulukosta 2.4 käy ilmi. Pienet yksiköt ovat hyvin lievästi yliedustettuina ja keskikokoiset yksiköt puolestaan vastaavasti aliedustettuina, mutta erot vertailujoukkoon ovat siis hyvin pienet. 14

18 Taulukko 2.4 Aineiston edustavuus yksikkökokojen mukaan, %. Yksikkökoko opiskelijamäärän aineisto % vertailu 6 % mukaan alle ja yli Yhteensä Aineiston kuvaus ja tutkimuksen keskeiset taustamuuttujat Iältään suurin osa (37 %) vastaajista on vuotiaita ja seuraavaksi suurin vastaajajoukko on vuotiaat, joita on neljännes vastaajista (ks. taulukko 2.5). Vastaajat asuvat tavallisimmin joko yksin omassa taloudessa (48 %) tai yhdessä puolison (36 %) kanssa. Lapsen/lasten ja puolison kanssa yhdessä asuvia on seitsemän prosenttia, kun puolestaan yksin yhden tai useamman lapsen kanssa asuvia on prosentin verran. Vanhempien/vanhemman luona asuu kuusi prosenttia vastaajista. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoittaa asuvansa kavereidensa tai sisarustensa kanssa yhdessä. Loput eli noin prosentti opiskelijoista asuu muuten kuin edellä mainituilla tavoilla. Näiden joukossa on eniten sellaisia, jotka asuvat viikolla opiskelupaikkakunnalla ja viikonloppuisin muualla, useimmiten puolison ja mahdollisesti lapsen/lasten kanssa. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden asuminen yksin omassa taloudessa ja yhdessä puolison kanssa olisivat hieman yleistyneet verrattuna aiempaan vuonna 2004 tehtyyn ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi -selvitykseen (vrt. Erola 2004, 20). Vastanneista hieman muita suurempi osa on aloittanut opintonsa vuonna Käytännössä tässä joukossa on mukana sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijoita, sillä ammattikorkeakouluihin otetaan opiskelijoita kahdessa erässä, jolloin esimerkiksi osa vuonna 2005 opintonsa aloittaneista opiskelijoista aloittaa opintonsa keväällä ja osa syksyllä 7. 6 Aineiston edustavuutta verrataan tässä ammattikorkeakouluista saatuihin tietoihin yksiköiden opiskelijamääristä. 7 Koska opinnoissaan samassa vaiheessa olevien kokemusten välillä on yleensä enemmän yhteistä kuin jonain tiettynä vuonna opintonsa aloittaneiden välillä, olenkin valinnut taustamuuttujaksi opintojen aloitusvuoden sijaan opiskeluvuoden. 15

19 Taulukko 2.5 Aineiston kuvaus, %. % N Ikä Yhteensä Asumismuoto asuu yksin omassa taloudessa asuu yhdessä puolison kanssa asuu yhdessä puolison ja lapsen/lasten kanssa asuu vanhemman/ vanhempien luona kimppakämpässä kavereiden/sisarusten 2 60 kanssa asuu yksin lapsen/lasten kanssa 1 36 muulla tavalla 1 21 Yhteensä Opintojen aloitusvuosi Yhteensä Vastaajista suurin osa (86 %) ei ole vaihtanut korkeakouluopintojensa aikana sen paremmin korkeakoulua kuin koulutusalaakaan. Kuusi prosenttia vastaajista on vaihtanut ammattikorkeakoulusta toiseen ja kolme prosenttia on vaihtanut koulutusalaa ammattikorkeakoulun sisällä. Kaksi prosenttia on vaihtanut yliopistosta ammattikorkeakouluun. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka monta opintopistettä he olivat suorittaneet nykyisten ammattikorkeakouluopintojensa aikana kyselyyn vastaamiseen mennessä (ks. kuvio 2.1). Opintojen laajuus ammattikorkeakoulujen perustutkinnoissa on opintopistettä (aiemmin opintoviikkoa), minkä on katsottu tarkoittavan noin kolmen neljän vuoden mittaisia opintoja. Tähän kyselyyn vastanneille opintopisteitä näyttää kertyneen paljon varsinkin ensimmäisen ja neljännen opiskeluvuoden aikana. Mielenkiintoista on, että neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoilla on opintoviikkoja keskimäärin lähes yhtä paljon eli noin 176. Viidettä vuottaan opiskelevat etenevät siis selvästi hitaammassa tahdissa kuin neljättä vuottaan opiskelleet. Loppuvaiheen opintojen opintopisteiden kertymistä hidastaa yleensä opinnäytetyön teko, jolloin opintopisteet kertyvät kerralla vasta opinnäytteen jättämisen jälkeen. 16

20 Kuvio 2.1 Suoritetut opintopisteet opiskeluvuoden mukaan, keskiarvot. Opintopisteet ,8 176,6 129,0 107,7 68,5 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Opiskeluvuosi Tutkimuksen keskeisiksi taustamuuttujiksi on analyysivaiheessa valittu sosiodemografisia ja opiskelutilannetta kuvaavia muuttujia. Näiden muuttujien avulla on tehty aineiston sisällä vertailuja. Sosiodemografisista muuttujista käytössä on pääasiassa sukupuoli, tosin joitakin vertailuja on tehty myös vastaajan iän suhteen. Sukupuolittaisia vertailuja on tehty lähes kaikista kyselyn osaalueista. Opiskelutilannetta kuvaaviksi taustamuuttujiksi valittiin opiskeluvuosi, yksikkökoko ja koulutusala. Vastaajista suurin osa on joko ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita, joita molempia on lähes kolmannes vastanneista. Käytännössä vastaajien osuus pienenee opiskeluvuosien lisääntyessä niin, että neljä vuotta opiskelleita on vastaajista enää noin 15 prosenttia. Vastaajien joukossa on kuitenkin myös vähintään viisi vuotta opiskelleita, vaikkakin heidän osuutensa jää melko pieneksi (viisi prosenttia vastanneista). Myös opiskeluvuoden avulla tarkastellaan kaikkia kyselyn osa-alueita, ja opiskeluvuosien mukaan saadaankin varsin mielenkiintoisia eroja mitä tulee ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukokemuksiin. Yksikkökokoja vertailemalla tarkasteltiin tutkimuksen kaikkia eri osa-alueita. Vastaajista suuri osa eli reilut 40 prosenttia opiskelee suurissa yksiköissä. Yksikkökoko onkin tämän tutkimuksen keskeisimpiä taustamuuttujia, sillä haluttiin saada tietää onko yksikkökoolla jonkinlainen yhteys opiskelijoiden kokemuksiin opiskeluistaan. Tätä yhteyttä pohditaan tarkemmin luvussa 7. Yksikkökoon avulla tehdyn vertailun tuloksia voi mielekkäästi liittää juuri käynnissä olevaan ammattikorkeakoulujen rakenteesta käytävään keskusteluun. Vertailuja tehdään raportissa myös koulutusaloittain. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoita on enemmistö vastanneista, kuten ylipäätään on myös ammattikorkeakouluissa opiskelevista. Koulutusalakohtaisia vertailuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä muistaa, että joidenkin koulutusalojen suhteelliset osuudet ovat verrattain pieniä, joten solujen frekvenssit voivat paikoitellen olla niiden osalta melko pienet ja siten tulosten luotettavuus niiden osalta ei ole paras mahdollinen. Tästä huolimatta koulutusaloittaisia vertailuja on lähes kaikista osa-alueista tehty, koska ne kuitenkin antavat jossain määrin suuntaa eri alojen opiskelijoiden kokemuksista. Suurimpien koulutusalojen kohdalla vertailuja voi ongelmitta tehdä ja niiden väliltä löytyykin mielenkiintoisia eroja, joita ei saada esiin pelkällä yksikkökokovertailulla. 17

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut 2005. Yrkeshögskolorna 2005. Opetusministeriö. Undervisningsministeriet. Taulukoita AMKOTA-tietokannasta

Ammattikorkeakoulut 2005. Yrkeshögskolorna 2005. Opetusministeriö. Undervisningsministeriet. Taulukoita AMKOTA-tietokannasta Opetusministeriö Undervisningsministeriet Ammattikorkeakoulut 2005 Taulukoita AMKOTAtietokannasta Yrkeshögskolorna 2005 Tabeller ur AMKOTAdatabasen Opetusministeriön julkaisuja 2006:42 Ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut 2003 Taulukoita AMKOTA-tietokannasta

Ammattikorkeakoulut 2003 Taulukoita AMKOTA-tietokannasta Opetusministeriö Undervisningsministeriet Ammattikorkeakoulut 2003 Taulukoita AMKOTA-tietokannasta Yrkeshögskolorna 2003 Tabeller ur AMKOTA-databasen Opetusministeriön julkaisuja 2004:25 Ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista OPISKELIJATOIMIKUNTA Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista ESIPUHE

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

Ohjaus ja opiskelija. Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006. Arto Hiltunen Oped-Exon päätösseminaari 7-8.12.2006 Hämeenlinna

Ohjaus ja opiskelija. Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006. Arto Hiltunen Oped-Exon päätösseminaari 7-8.12.2006 Hämeenlinna Ohjaus ja opiskelija Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006 Kuinka paljon olet saanut ohjausta opintoihisi? 0,70 % 7,70 % 29,20 % 44,70 % 17,70 % Erittäin vähän Vähän Sopivasti Riittävästi Erittäin paljon

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISTAVOITTEET Imago ja opiskelijapalautteet -> vetovoima (OPM) Läpäisy

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot