Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI"

Transkriptio

1

2 Hakemus 1 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen FORTUM POWER AND HEAT OY HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Fortum Power and Heat Oy hakee EKOenergiakelpoisuutta Oulujoessa sijaitsevien Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitoksien tuotannolle. 1 FORTUM JA VESIVOIMA Pohjoismaissa vesivoimalla on merkittävä rooli vaihtelevan sähköntuotannon tasaajana sekä toimitusvarmuuden parantajana. Uusiutuvan vesivoiman tuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. Fortumin tuottamasta sähköstä noin kolmannes on vesivoimaa. Olemme yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä ja kokeneimmista vesivoiman tuottajista. Omistamme vesivoimaa yhteensä lähes megawattia (MW). Merkittävä osa vesivoimakapasiteetistamme sijaitsee Keski-Ruotsin noin 130 voimalaitoksessa. Suomessa meillä on 33 vesivoimalaitosta. Omat vesivoimalaitoksemme Suomessa sijaitsevat Oulujoen ja Vuoksen vesistöissä. Lisäksi olemme osakkaana Kemijoki Oy:ssä, jonka voimalaitosten ohjaamisesta vastamme. Kehitämme olemassa olevaa vesivoimantuotantoamme pitkän tähtäimen perusparannusohjelman avulla. Tavoitteenamme on peruskorjausinvestointien avulla lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia, energiatehokkuutta ja turvallisuutta sekä turvata vesivoimalaitostemme hyvä käytettävyys. Pyrimme myös pitkäjänteisesti lieventämään vesivoimantuotantomme ympäristövaikutuksia voimalaitospaikkakunnilla. Vesistöjen säännöstelyn ansiosta sähköä voidaan tuottaa aina kulutusta vastaavasti. Vesivoimalaitosten käynnistykset, tehonsäädöt sekä pysäytykset ovat nopeita, ja varastoaltaiden vesivarat auttavat tasaamaan kulutuksen vaihtelua. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti lähivuosina, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu ja samalla säiden mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus lisääntyy merkittävästi. Myös yhteiskunnan yleinen sähköistyminen lisää säätötarvetta entisestään. Vesivoima on avainasemassa Pohjoismaissa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana. 2 YLEISTÄ OULUJOESTA JA MONTAN JA PYHÄKOSKEN VOIMALAITOKSISTA Oulujoen pääuoma Oulujärven luusuasta mereen on 101,3 km pitkä. Korkeusero Oulujärven ja merenpinnan välillä on noin 122 metriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

3 Hakemus 2 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen km 2 ja järvisyys 11,4 %. Joen keskivirtaama on noin 260 m 3 /s. Suurimmat sivujoet ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujokivarsi on luonteeltaan vanhaa kulttuurimaisemaa. Fortumilla on Oulujoen vesistössä yhteensä 11 voimalaitosta. Lähinnä merta on Montan voimalaitos, jota seuraa Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Oulujärven luusuassa oleva Jylhämän voimalaitos. Lisäksi Utosjoessa on Ala-Utoksen voimalaitos. Oulujärveltä latvavesille johtavan Hyrynsalmen reitin varrella sijaitsevat vielä Leppikosken, Seitenoikean, Aittokosken ja Ämmän voimalaitokset. Tehoa näissä ja 1960 luvuilla valmistuneissa voimalaitoksissa on yhteensä noin 540 megawattia. Fortumin laitosten alapuolella, lähimpänä merta, sijaitsee Oulun Energian omistama Merikosken voimalaitos, jossa on Oulujoen ainoa, vuonna 2003 rakennettu kalatie. Oulujoen vesivoimalaitoksilla on tärkeä rooli yhteiskunnan sähköntuotantojärjestelmän ylläpidossa, sillä niitä käytetään lyhytaikaissäätöön sähkönkulutuksen vaihtelun ja tuotannon pitämiseksi jatkuvassa tasapainossa. Oulujoen virtaama on tyypillisesti pienimmillään viikonloppuisin ja yöllä. Virtaama vaihtelee ylimmällä voimalaitoksella välillä m 3 /s ja muilla laitoksilla välillä m 3 /s. Veden pinnankorkeuden vaihtelu voimalaitosten yläaltaissa on tyypillisesti luokkaa 0,3 metriä, mutta välittömästi voimalaitoksien alapuolella ja jonkin matkaa alavirtaan vaihtelu on suurempaa. Suurinta vedenkorkeusvaihtelu on Montan voimalaitoksen alapuolella, jossa tyypillinen arkipäivän vaihtelu on luokkaa 1,5 metriä. Jokipituudesta on ruopattu 36 % ja rantaviivasta on pengerretty tai suojattu 44 %. Montan vesivoimalaitos on valmistunut vuonna 1957 ja sen teho on 47 MW. Pyhäkosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1951 ja se on Oulujoen laitoksista suurin, sen teho on 147 MW. Laitosten tietoja on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti kuvassa 1. Liitteenä 1 on kartta, johon laitosten sijainti on merkitty tarkemmin. Laitosten osoitteet ovat: Montan vesivoimalaitos Montantie Muhos Pyhäkosken vesivoimalaitos Leppiniementie Muhos Montta Pyhäkoski Rakennusvuosi Teho MW Putouskorkeus m 12,1 32,4 Keskim. vuosituotanto GWh Turbiinien lukumäärä 3 3 Taulukko 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten tietoja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

4 Hakemus 3 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kuva 1. Oulujoen vesistö ja voimalaitokset EKOenergian erityisvaatimuksissa on todettu, että vesivoimalaitoksen tulee taata vähintään 5 %:n ekologinen virtaus vuosittaisesta keskivirtaamastaan. Pienempi osuus on sallittu, jos 5 %:a ei voida saavuttaa kuivuuden tai ylivoimaisen esteen takia. EKOenergian hallitus voi hyväksyä myös jonkin muun syyn poiketa tästä säännöstä. Esimerkiksi jos vähimmäismäärä 5 % aiheuttaisi huomattavaa haittaa sähköntuotannossa eikä siitä saataisi merkittäviä ympäristöhyötyjä. Montan ja Pyhäkosken voimalaitoksilla 5 %:n virtaama tarkoittaa noin 12 m 3 /s. Montan voimalaitoksella on jatkuva minimijuoksutusvelvoite 50 m 3 /s. Pyhäkosken voimalaitoksella ei ole minimijuoksutusvelvoitetta, mutta Montan velvoite johtaa siihen, että Pyhäkosken juoksutus on pienimmillään ollut noin 20 m 3 /s. Pyhäkosken minimijuoksutuksesta ei ole kuitenkaan arvioitu olevan hyötyäkään, koska Pyhäkosken ja Montan välinen noin 6 km pitkä jokiosuus on täysin porrastettu, eli nollajuoksutuksellakin Pyhäkosken alapuolella vedenpinta on samalla tasolla kuin Montan yläpuolella. 3 MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoiman tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja ne tunnetaan hyvin. Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

5 Hakemus 4 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä vesistön säännöstelystä. Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Voimalaitospadot estävät kalojen ja muun eliöstön vaelluksen sekä muodostavat kulkuesteen myös veneilijöille. Veden patoaminen ja säännöstely taas vähentävät kalojen lisääntymisalueita ja muuttavat ravinto-olosuhteita. Muutokset vaikuttavat myös vesistön virkistyskäyttöön, kalatalouteen ja ekologiaan. Perkausten ja patoamisen seurauksena koskiympäristöt ovat hävinneet. Oulujoki on täysin porrastettu padoilla Montan ja Jylhämän välillä. Sen sijaan Montan alapuolisella jokiosalla on jonkin verran putoushäviöitä, minkä seurauksena lyhytaikaissäätö aiheuttaa siellä suurempia vedenkorkeusvaihteluita kuin muualla joessa. Koska joen perkaaminen tai lyhytaikaissäädön lieventäminen ei ole mahdollista, ovat Montan voimalaitoksen ympäristövaikutukset Pyhäkosken laitosta suuremmat. 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN OULUJOELLA Fortum lieventää aktiivisesti vesivoimatuotannon ympäristövaikutuksia voimatalouden vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Vesivoimatuotannon kalataloudelle aiheuttaminen ympäristövaikutusten kompensoimiseksi Fortum istutti voimalaitos- ja säännöstelylupiensa mukaisesti vuonna 2014 Oulujoen edustan merialueelle noin lohen ja noin meritaimenen vaelluspoikasta sekä noin vaellussiianpoikasta. Oulujokeen istutettiin tämän lisäksi pyyntikokoista kirjolohta noin kiloa, pyyntikokoista järvitaimenta noin kiloa, kesänvanhaa kuhaa noin kappaletta ja kesänvanhaa harjusta noin kappaletta. Fortumilla on omia kalanviljelylaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Oulujoella on Montan laitoksen alapuolella kalanviljelylaitos, jolla ollaan parhaillaan käynnistämässä mittavaa perusparannushanketta. Merkittävä osa perusparannusta on uusi kalankasvatushalli, joka vähentää kalanviljelylaitoksen vesistökuormitusta Oulujokeen. Lisäksi vapautuskaivoissa tehtävät muutokset mahdollistavat kalojen vapautusajankohdan määrittämisen nykyistä joustavammin, esimerkiksi jokiveden lämpötilan perusteella. Investoinnissa on myös otettu huomioon istutuskalojen viljely-ympäristön monipuolistaminen eli ns. virikekasvatuksen vaatimukset. Uusi kalankasvatushalli mahdollistaa mm. virtaamasuuntien ja veden korkeuden säätämisen sekä valorytmin säätelyn luontaisen valorytmin mukaan. Virikekasvatuksesta ei ole vielä kokemuksia tuotantomittakaavassa, eikä kaikkia sen edellyttämiä rakenteita ole vielä kehitetty suurten kalamäärien viljelyyn. Kalanviljelylaitoksen peruskorjauksen valmistuttua Montassa on hyvät mahdollisuudet ottaa uusia kasvatusmenetelmiä käyttöön sitä mukaa kun niitä todetaan hyödyllisiksi. Oulujoen vesistön säännöstelyn ja voimalaitosrakentamisen aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi Fortum on lakisääteisten velvoitteiden lisäksi tehnyt pitkään yhteistyötä paikallisten ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Vesistön säännöstelyä pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että säännöstelyssä voidaan mahdollisimman hyvin ottaa huomioon muutkin kuin vesivoimatuotannon käyttötarpeet luvulla toteutettiin voimayhtiöiden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä laaja tutkimuskokonaisuus, jossa kehitettiin menetelmiä vesivoimalaitos- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

6 Hakemus 5 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen ten harjoittaman lyhytaikaissäädön ympäristövaikutusten arviointiin. Tutkimuskohteina olivat mm. lyhytaikaissäädön taloudellisen arvon määrittämismenetelmät, lyhytaikaissäädön vaikutus rantojen virkistyskäyttöön ja kalastukseen sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet teknisin toimenpitein. Tutkimuskokonaisuudessa kehitettyjä arviointimenetelmiä sovellettiin erillisessä tapaustutkimuksessa Oulujoella. Tutkimusten mukaan joen käyttäjät pitivät lyhytaikaissäädön vaikutuksia vesistön käyttöön Montan alapuolisella osalla suurina. Tutkimuksessa haittojen vähentämiseksi annettuja suosituksia on viety eteenpäin ja toteutettu Oulujoella. Esimerkiksi padotuskorkeudesta ja vedenpinnan vaihtelusta annetut suositukset on toteutettu. Oulujokea on kunnostettu systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien, jolloin solmittiin ensimmäinen vesistökunnostuksen puitesopimus Fortumin, valtion ja kuntien kesken (Oumo -ohjelma). Sopimuksen perusteella on käynnistetty useita ympäristöhankkeita vuosittain. Fortum on rahoittanut niistä keskimäärin 45 % ja noin euroa vuodessa. Hankkeissa on mm. kunnostettu virtavesielinympäristöjä ja tuettu muilla tavoin virtavesikalojen luontaista elinkiertoa sekä parannettu jokialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin voimassa oleva puitesopimus on voimassa vuodet Ennen sopimuksen päättymistä osapuolet ovat sitoutuneet neuvottelemaan vastaavan sisältöisen jatkosopimuksen tekemisestä. Fortum pitää tätä yhteistyötä tärkeänä, koska se on osaltaan turvaamassa pitkäjänteisyyttä vaativien toimenpiteiden jatkuvuutta. 5 TOIMENPITEET JOIDEN PERUSTEELLA FORTUM HAKEE EKOENERGIAKELPOISUUTTA MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN TUOTANNOLLE Fortum hakee EKOenergiakelpoisuutta Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitosten tuotannolle ja toteuttaa seuraavat toimenpiteet yhdessä muiden tahojen kanssa: 1. Lohikalojen ylisiirrot hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta Utos- ja Kutujokiin kunnostetuille koskikohteille. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta, Merikosken laitoksen alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai Merikosken kalatiestä. 2. Kalojen kiinniottolaite hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi Montan voimalaitokselle. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin, karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Mikäli päädytään toteutukseen, rahoittaa Fortum suurimman osan investoinnista. Toteutus on suunniteltu vuodelle Kiinniottolaite on välttämätön osa mahdollisten kalateiden vaiheittaisessa rakentamisessa laitoksille. Kiinniottolaitteen avulla saatavaa seurantatietoa käytetään myöhemmin hyväksi päätettäessä kalateiden mahdollisesta toteutuksesta. 3. Lohenpoikasten tuki-istutukset hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasta Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

7 Hakemus 6 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan vaelluskalaston syntymistä jokialueelle. 4. Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. 5. Kiantajärven luhtien kunnostus hankkeessa on kunnostettu Suomussalmen kunnan, Kainuun ELYkeskuksen ja Fortumin yhteistyönä Kiantajärven luhtia vesilintujen poikastuoton parantamiseksi sekä muuton ja sulkasadon aikaisten ruokailu- ja levähdysalueiden luomiseksi. Kunnostukset valmistuvat keväällä Ehdotetut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteissä Ehdotettujen toimenpiteiden tarkastelu Edellisessä kappaleessa esitetyt toimenpiteet 1-4 ovat osa kappaleessa 4 kuvattua vesistökunnostuksen puitesopimusta (Oumo -ohjelma). Näiden toimenpiteiden tavoitteena on vaelluskalojen luontaisen elinkierron tukeminen Fortum on ollut jo useita vuosia mukana kaikissa hankkeissa, joissa on selvitetty ja luotu edellytyksiä Oulujoen vaelluskalojen palauttamiseen. Vaellusyhteyden palauttamiseksi Oulujoessa ja sen sivujoissa on mm. suunniteltu Fortumin ja paikallisten tahojen yhteistyönä kalatiet niihin kuuteen laitokseen joissa kalatietä ei ole. Kokonaisuudessa on ELY-keskuksen asiantuntijasuositusten perusteella lähdetty siitä, että kalatiet kannattaa rakentaa vaiheittain ja ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alin eli Montan kalatie. Montan kalatiehen on suunniteltu mahdollisesti toteutettavaa kalanpoikasten virtavesi- ja talvehtimiselinympäristöä sekä kiinniottolaite, jonka avulla kaloja on tarkoitus saada ylisiirrettäviksi potentiaalisimmille virtavesialueille viidennen ja kuudennen voimalaitoksen väliselle jokiosalle sekä yläjuoksun sivujokiin. Kalateiden vaiheittaiseen toteuttamiseen liittyy oleellisesti kalateiden toiminnan seuranta ja suunnitelmien tarkentaminen seurantatiedon karttuessa. Montan kalatiellä on lainvoimainen vesitalouslupa, luvanhaltijana ovat alueen kunnat. Kalatien alustava kustannusarvio on 2-4 M.Fortum on sitoutunut korvauksetta juoksuttamaan kalatiehen sen tarvitseman vesi-määrän sekä luovuttamaan tarvittavat alueet kalatien rakenteille ja rakentamiseen sekä toiminnan seurantaan, jos kalatie rakennetaan. Monia tukitoimia on jo toteutettu, mutta ratkaisut voimalaitosten ohittamiseksi ovat odottaneet rahoitusta, jotta selvityksistä päästään käytännön toimiin. Fortum päätti vuonna 2014 varata merkittävän lisärahoituksen Montan voimalaitoksen vaelluskalahankkeeseen vuosille Fortumin tavoitteena on, että Montan yhteyteen saataisiin rakennettua joko nousevien kalojen kiinniottolaite tai sekä kalatie että kiinniottolaite. Tavoitteena on näin luoda ensi vaiheessa systemaattinen tapa kalojen ylisiirtoon ja jatkaa edelleen tuki-istutuksia poikasten leimauttamiseksi Oulujokeen laskeviin vesiin. Lisäksi rahoitusta aiotaan suunnata toimien tulosten seurantaan ja vaelluskalatutkimukseen. Hankkeen edellytyksenä on, että myös muut sidosryhmät lähtevät mukaan. Vuodelle 2015 on sovittu, että aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitel- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

8 Hakemus 7 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen mista muokataan tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Tämän hankkeen (toimenpide 2) tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, rahoittaa Fortum suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo -ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Vaelluskalaratkaisuista seuraaville voimalaitoksille on tarkoitus päättää sitten, kun tuloksia Montan voimalaitoksella voidaan arvioida. Kiantajärven luhtakunnostukset (toimenpide 5) valmistuvat kevään 2015 aikana. Linnuston pesintään liittyen on päätetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa käynnistää tänä vuonna selvitys säännöstelyn vaikutuksista Oulujärven lokki- ja tiirayhdyskuntien pesintään. Fortum pitää tämän tyyppisiä hankkeita tärkeinä, ja on mukana keskustelemassa vesiekosysteemeihin ja niiden monimuotoisuuteen liittyvien hankkeiden käynnistämisestä. LIITTEET 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten sijainti kartalla 2. Toimenpide 1 - Lohikalojen ylisiirrot 3. Toimenpide 2 - Kalojen kiinniottolaite 4. Toimenpide 3 - Lohenpoikasten tuki-istutukset 5. Toimenpide 4 - Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä 6. Toimenpide 5 - Kiantajärven luhtien kunnostus Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

9 LIITE 1

10 LIITE 2 Toimenpide 1 LOHIKALOJEN YLISIIRROT Hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta ensisijaisesti Utos- ja Kutujokiin. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta / terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai kalatiestä. Ylisiirrot ovat osa vuosina toteutettavaa Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimusta, josta ylisiirrot rahoitetaan. Ylisiirtotoiminta perustuu Kainuun ELY-keskuksen, maaseutu ja energia -yksikön myöntämään lupaan ylisiirtää vuosittain viiden vuoden ajan lupapäätöksen (Dnro: 1093/ ) saatua lainvoiman enintään 100 Oulujoen edustan terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken kalatiestä tai Oulujokisuun ja Montan padon väliseltä jokialueelta pyydystettyä merilohta (Salmo Salar) Montan padon yläpuoliselle alueelle ensisijaisesti Utosjokeen ja Kutujokeen ja toissijaisesti Oulujoen pääuomaan välille Nuojua Utanen. Käytännön toteutus Ylisiirtojen toteutus sisältää lohien hankkimisen paikallisilta kalastajilta, ylisiirrettävien kalojen karantenoinnin, näytekalojen toimittamisen Eviraan, kalojen kuljetuksen ja istuttamisen / vapauttamisen ylisiirtopaikoille. Hankkeen toteuttaja kilpailutetaan. Hankintamenettely toteutetaan yhdessä Iijoen ylisiirtojen kanssa. Työnjako ja vastuut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii hankintayksikkönä ja toimii hankkeen koordinoijana. Kustannukset jaetaan Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimuksen ( ) mukaan. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on enintään alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Oulun Energia Fortum Power and Heat Oy: alv (13% rahoitusosuus) alv (13 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus)

11 LIITE 3 Toimenpide 2 KALOJEN KIINNIOTTOLAITTEEN JA SEN KÄYTÖN SUUNNITTELU MONTTAAN Hankkeessa muokataan aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitelmista tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Kiinniottolaitetta on tarkoitus käyttää lohikalojen ylisiirtoihin yläpuolisille jokialueille lisääntymään ja mahdollisesti myös kalastettavaksi. Kiinniottolaitteesta voidaan myös ottaa emokala- tai mätitäydennystä Montan kalanviljelylaitokselle. Lisäksi hankkeeseen voidaan liittää monenlaista tutkimusta, jota voidaan hyödyntää myös muiden jokien vaelluskalahankkeissa. Suunnittelussa otetaan huomioon mahdollinen tarve jatkaa rakennetta myöhemmin kalatieksi. Tämän suunnitteluhankkeen tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta Oulujoella. Kalojen kiinniottolaite Montassa on osa vaiheittaista etenemistä Oulujoen vaelluskalahankkeessa, johon on kuulunut elinympäristökunnostuksia, poikasten tuki-istutuksia, kalateiden suunnittelu ja koeluontoisia ylisiirtoja. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, Fortum rahoittaa suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo-ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Käytännön toteutus Hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Suunnitelmien perusteella pyydetään urakkatarjoukset, jolloin investoinnin kustannukset saadaan selville. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin (ylisiirto, täydennykset kalanviljelylaitokselle), karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Selvityksissä käytetään konsultteja. Selvitykset tehdään alkuvuodesta, jotta toteutuksen edellytykset ovat selvillä viimeistään syksyllä. Tästä hankkeesta erillään selvitetään laitteen omistuksen ja käytön hallintomallia (kunnat), luvan muutoksen tarvetta (Fortum) ja mahdollisia muita käytännön asioita. Työnjako ja vastuut Fortum Power and Heat Oy vastaa selvitysten tilaamisesta. Selvitystä ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä, johon kaikki rahoittajatahot voivat osoittaa edustajansa. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio (ulkopuolisilta tilattavat selvitykset) on alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

12 LIITE 4 Toimenpide 3 LOHENPOIKASTEN TUKI-ISTUTUKSET , Hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasia Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan jokialueelle syntyvän vaelluskalaston syntymistä. Seurannan perusteella poikaset ovat kasvaneet ja pysyneet istutetuilla alueilla hyvin. Vuosittaisten seurantatulosten perusteella istutettavien kalojen istutuspaikkoja ja -määriä voidaan tarvittaessa muuttaa. Käytännön toteutus Hankkeessa ostetaan vuosina 2015, 2016 ja 2017 Montan Lohi Oy:ltä merilohen ja -taimenen 1- vuotiaita, eväleikattuja poikasia, ja istutetaan ne Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn ja vuonna 2009 päivitetyn istutussuunnitelman mukaan. Istutusten tulosta seurataan sähkökalastuksin. Jotta mm. vuonna 2014 aloitettujen ylisiirtojen tuloksia voidaan erotella seurannassa, kaikilta istukkailta leikataan rasvaevä keväästä 2015 alkaen. Työnjako ja vastuut Montan Lohi Oy vastaa poikasten toimittamisesta ja istuttamisesta istutussuunnitelman mukaisesti. Sähkökalastuksin tehtävästä seurannasta ja sen raportoinnista päätetään myöhemmin. Hankkeen toteuttaja laskuttaa yhteistyöosapuolia suoraan. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus ja päätös avustuksesta (avustuskäytäntömenettelystä ohjeistetaan myöhemmin). Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on vuosittain alv eli yhteensä kolmena vuotena alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

13 LIITE 5 Toimenpide 4 SELVITYS ALASVAELTAVIEN SMOLTTIEN MÄÄRÄSTÄ, Oulujoella vuonna 2014 käynnistyneiden ylisiirtojen jatkeeksi käynnistetään smolttien alasvaelluspyynti Utosjoella. Hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun (Myllykoski, Utajärvi) viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. Käytännön toteutus Smolttien rysäpyynti toteutetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) alustavan esityksen mukaan. Hankkeen kesto on noin 5,5 kuukautta ja pitää sisällään suunnittelu- ja valmistelutyöt, rysäpyynnin (1 kk tehokasta aikaa, 2 henkilöä + osa-aikaista lisäapua mm. rysän pystytykseen) ja lyhyen tulosraportoinnin. Pilottivuoden 2015 jälkeen voidaan toki miettiä esim. telemetriaseurannan toteuttamista vuonna 2016 tai Työnjako ja vastuut Luonnonvarakeskuksen (LUKE) vastaa hankkeen toteutuksesta. POPELY vastaa hankkeen tiedottamisesta sekä informoi ja pitää yhteyttä hankkeen muihin rahoittajatahoihin. Utajärven kunta laatii hankkeen toteutuksesta tilaussopimuksen. Luonnonvarakeskus (LUKE) laskuttaa hankkeen kustannukset prosenttiosuuksien suhteessa toteutuneiden kustannusten perusteella vuoden loppuun mennessä. Hanke rahoitetaan Oulujoen vesistön puitesopimuksen vuoden 2015 rahoituskehyksestä. Hankkeen toteutuksesta laaditaan rahoittajien kesken yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on alv 0 %. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Utajärven kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (50% rahoitusosuus) alv (20 % rahoitusosuus) alv (30 % rahoitusosuus)

14 LIITE 6 Toimenpide 5 LUHTIEN LINNUSTOKUNNOSTUS Suomussalmi Kainuun ELY-keskus, Suomusalmen kunta ja Fortum ovat yhteistyössä kunnostaneet luhta-alueita Suomussalmen Juntusrannan Juntusjärvellä talvisin vuosina 2012, 2013 ja Juntus- ja Kulmajärven luhdat ovat syntyneet säännöstelyn aiheuttaman vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi. Tavoitteena on parantaa vesilintujen poikastuottoa ja luoda muuton ja sulkasadon aikaisia ruokailuja levähdysalueita. Myös kalojen kutu-alueet paranevat, hyötyjinä erityisesti hauki, ahven ja särki. Käytännön toteutus Luhta-alueille on vuosina kaivettu kanavia, mutta niiden luiskat ovat olleet liian jyrkkiä lintujen ruokailun ja pesimisen kannalta. Nyt luhtiin on kaivettu kanavia ja pieniä lampareita, jotka muodostavat monipuolisesti suojaisia vesialueita ja runsaasti rikkonaista rantaviivaa. Kaivutyöt on tehty kuivakaivuina, jolloin vesistövaikutukset ovat jääneet mahdollisimman vähäisiksi. Työnjako ja vastuut Töiden toteutuksesta vastaa Kainuun ELY-keskus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Kunnostusten kokonaiskustannukset ovat noin , joka jakautuu kolmelle vuodelle. Kustannukset on jaettu Kiantajärven säännöstelystä vastaavan Fortum Power and Heat Oy:n, Suomussalmen kunnan ja Kainuun ELY-keskuksen kesken.

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa Sierilä Kemijoen pääuoman viimeinen voimalaitos Sierilän vesivoimalaitos täydentää Lokan tekojärveltä lähtevän voimalaitosketjun yhtenäiseksi tuotantokoneistoksi.

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

SAA LISÄÄ TEHOA 4 PYHÄKOSKI. Vesivoiman merkitys kasvussa. ivoima vesivoima ima vesivoima. esi. esivoim

SAA LISÄÄ TEHOA 4 PYHÄKOSKI. Vesivoiman merkitys kasvussa. ivoima vesivoima ima vesivoima. esi. esivoim 1 2012 12 8 Tavoitteena monimuotoinen jokiluonto Kalojen istutukset ovat tärkeä tekijä joen ympäristön hoidossa. Vesivoiman merkitys kasvussa Vesivoima on sähkön tuotantomuodoista paras säätäjä. 4 PYHÄKOSKI

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla 7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla Petri Karppinen, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Mari Annala, Katja Männistö- Vetoniemi, Sakari Heikkinen, Sanni Jørgensen, Ville Vähä ja Jaakko

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Oulujoen Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten kalateiden rakentaminen, Muhos, Utajärvi ja

Lisätiedot

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 2 2009 Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Pylvänäinen, Diar Isid ja Marko Aalto Kainuun ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,

Lisätiedot

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Olli van der Meer, Peter Rivinoja, Riina Huusko ja Aki Mäki- Petäys Riista-

Lisätiedot

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Suunnitelma 1 (3) päivitys Liite suunnitelmaan 25.10.2012 GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Sotkamon reitin kalanistutusten

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan lohikalat Sivu 1 / 5 Saimaan lohikalayhdistys ry Saimaan lohikalat ja energiatalous Saimaan uhanalaiset lohikalat, järvilohi, taimen, ovat kärsineet virtavesien tuhoamisesta. Kaikkein karuin kohtalo

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Pohjoiskarjalainen kalatie

Pohjoiskarjalainen kalatie Pohjoiskarjalainen kalatie Järvilohi on ollut Vuoksen vesistössä jo vuosikymmenet viljelyn varassa ja luontaista lisääntymistä ei juurikaan tapahdu. Järvilohi (ts. Pohjois-Karjalan ELY-keskus) voitti voimayhtiöitä

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä Tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskus Miljoonaa tonnia Miljoonaa kiloa Miksi sijainninohjaussuunnittelua?

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle PienvesiGIS-hanke Raportti Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri Suomen ympäristökeskus 18.5.2015

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN OSALTA SevNIIRH Suurin osa Euraasian mantereen järvilohikannoista on keskittynyt Karjalaan:

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu

Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu 18.2.2014 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 2(43) Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 3(43) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 VESILAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Maare Marttila, Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Atso Romakkaniemi, Ari Huusko, Erkki Jokikokko, Teppo Vehanen, Jorma Piironen,

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU 16WWE1931 12.5.2014 FORTUM POWER AND HEAT OY, OULUN ENERGIA, VAPO OY ENERGIA, TURVERUUKKI OY, PETÄJÄKOS- KEN KALA OY, MONTAN LOHI OY, VAALAN KUNTA, ARTO

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Kymijoki oli aikoinaan Suomenlahteen laskevista joista merkittävin vaelluskalajoki, mutta 1950-lukuun mennessä voimalaitospatojen rakentaminen ja teollisuuden jätevesien johtaminen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot