Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI"

Transkriptio

1

2 Hakemus 1 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen FORTUM POWER AND HEAT OY HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI Fortum Power and Heat Oy hakee EKOenergiakelpoisuutta Oulujoessa sijaitsevien Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitoksien tuotannolle. 1 FORTUM JA VESIVOIMA Pohjoismaissa vesivoimalla on merkittävä rooli vaihtelevan sähköntuotannon tasaajana sekä toimitusvarmuuden parantajana. Uusiutuvan vesivoiman tuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maaperään. Fortumin tuottamasta sähköstä noin kolmannes on vesivoimaa. Olemme yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä ja kokeneimmista vesivoiman tuottajista. Omistamme vesivoimaa yhteensä lähes megawattia (MW). Merkittävä osa vesivoimakapasiteetistamme sijaitsee Keski-Ruotsin noin 130 voimalaitoksessa. Suomessa meillä on 33 vesivoimalaitosta. Omat vesivoimalaitoksemme Suomessa sijaitsevat Oulujoen ja Vuoksen vesistöissä. Lisäksi olemme osakkaana Kemijoki Oy:ssä, jonka voimalaitosten ohjaamisesta vastamme. Kehitämme olemassa olevaa vesivoimantuotantoamme pitkän tähtäimen perusparannusohjelman avulla. Tavoitteenamme on peruskorjausinvestointien avulla lisätä hiilidioksidipäästöttömän vesivoimatuotannon kapasiteettia, energiatehokkuutta ja turvallisuutta sekä turvata vesivoimalaitostemme hyvä käytettävyys. Pyrimme myös pitkäjänteisesti lieventämään vesivoimantuotantomme ympäristövaikutuksia voimalaitospaikkakunnilla. Vesistöjen säännöstelyn ansiosta sähköä voidaan tuottaa aina kulutusta vastaavasti. Vesivoimalaitosten käynnistykset, tehonsäädöt sekä pysäytykset ovat nopeita, ja varastoaltaiden vesivarat auttavat tasaamaan kulutuksen vaihtelua. Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti lähivuosina, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu ja samalla säiden mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus lisääntyy merkittävästi. Myös yhteiskunnan yleinen sähköistyminen lisää säätötarvetta entisestään. Vesivoima on avainasemassa Pohjoismaissa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottajana. 2 YLEISTÄ OULUJOESTA JA MONTAN JA PYHÄKOSKEN VOIMALAITOKSISTA Oulujoen pääuoma Oulujärven luusuasta mereen on 101,3 km pitkä. Korkeusero Oulujärven ja merenpinnan välillä on noin 122 metriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

3 Hakemus 2 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen km 2 ja järvisyys 11,4 %. Joen keskivirtaama on noin 260 m 3 /s. Suurimmat sivujoet ovat Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujokivarsi on luonteeltaan vanhaa kulttuurimaisemaa. Fortumilla on Oulujoen vesistössä yhteensä 11 voimalaitosta. Lähinnä merta on Montan voimalaitos, jota seuraa Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Oulujärven luusuassa oleva Jylhämän voimalaitos. Lisäksi Utosjoessa on Ala-Utoksen voimalaitos. Oulujärveltä latvavesille johtavan Hyrynsalmen reitin varrella sijaitsevat vielä Leppikosken, Seitenoikean, Aittokosken ja Ämmän voimalaitokset. Tehoa näissä ja 1960 luvuilla valmistuneissa voimalaitoksissa on yhteensä noin 540 megawattia. Fortumin laitosten alapuolella, lähimpänä merta, sijaitsee Oulun Energian omistama Merikosken voimalaitos, jossa on Oulujoen ainoa, vuonna 2003 rakennettu kalatie. Oulujoen vesivoimalaitoksilla on tärkeä rooli yhteiskunnan sähköntuotantojärjestelmän ylläpidossa, sillä niitä käytetään lyhytaikaissäätöön sähkönkulutuksen vaihtelun ja tuotannon pitämiseksi jatkuvassa tasapainossa. Oulujoen virtaama on tyypillisesti pienimmillään viikonloppuisin ja yöllä. Virtaama vaihtelee ylimmällä voimalaitoksella välillä m 3 /s ja muilla laitoksilla välillä m 3 /s. Veden pinnankorkeuden vaihtelu voimalaitosten yläaltaissa on tyypillisesti luokkaa 0,3 metriä, mutta välittömästi voimalaitoksien alapuolella ja jonkin matkaa alavirtaan vaihtelu on suurempaa. Suurinta vedenkorkeusvaihtelu on Montan voimalaitoksen alapuolella, jossa tyypillinen arkipäivän vaihtelu on luokkaa 1,5 metriä. Jokipituudesta on ruopattu 36 % ja rantaviivasta on pengerretty tai suojattu 44 %. Montan vesivoimalaitos on valmistunut vuonna 1957 ja sen teho on 47 MW. Pyhäkosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1951 ja se on Oulujoen laitoksista suurin, sen teho on 147 MW. Laitosten tietoja on esitetty taulukossa 1 ja niiden sijainti kuvassa 1. Liitteenä 1 on kartta, johon laitosten sijainti on merkitty tarkemmin. Laitosten osoitteet ovat: Montan vesivoimalaitos Montantie Muhos Pyhäkosken vesivoimalaitos Leppiniementie Muhos Montta Pyhäkoski Rakennusvuosi Teho MW Putouskorkeus m 12,1 32,4 Keskim. vuosituotanto GWh Turbiinien lukumäärä 3 3 Taulukko 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten tietoja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

4 Hakemus 3 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kuva 1. Oulujoen vesistö ja voimalaitokset EKOenergian erityisvaatimuksissa on todettu, että vesivoimalaitoksen tulee taata vähintään 5 %:n ekologinen virtaus vuosittaisesta keskivirtaamastaan. Pienempi osuus on sallittu, jos 5 %:a ei voida saavuttaa kuivuuden tai ylivoimaisen esteen takia. EKOenergian hallitus voi hyväksyä myös jonkin muun syyn poiketa tästä säännöstä. Esimerkiksi jos vähimmäismäärä 5 % aiheuttaisi huomattavaa haittaa sähköntuotannossa eikä siitä saataisi merkittäviä ympäristöhyötyjä. Montan ja Pyhäkosken voimalaitoksilla 5 %:n virtaama tarkoittaa noin 12 m 3 /s. Montan voimalaitoksella on jatkuva minimijuoksutusvelvoite 50 m 3 /s. Pyhäkosken voimalaitoksella ei ole minimijuoksutusvelvoitetta, mutta Montan velvoite johtaa siihen, että Pyhäkosken juoksutus on pienimmillään ollut noin 20 m 3 /s. Pyhäkosken minimijuoksutuksesta ei ole kuitenkaan arvioitu olevan hyötyäkään, koska Pyhäkosken ja Montan välinen noin 6 km pitkä jokiosuus on täysin porrastettu, eli nollajuoksutuksellakin Pyhäkosken alapuolella vedenpinta on samalla tasolla kuin Montan yläpuolella. 3 MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesivoiman rakentaminen muuttaa vesistöä ja sen luonnonolosuhteita. Vesivoiman tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja ne tunnetaan hyvin. Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

5 Hakemus 4 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä vesistön säännöstelystä. Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Voimalaitospadot estävät kalojen ja muun eliöstön vaelluksen sekä muodostavat kulkuesteen myös veneilijöille. Veden patoaminen ja säännöstely taas vähentävät kalojen lisääntymisalueita ja muuttavat ravinto-olosuhteita. Muutokset vaikuttavat myös vesistön virkistyskäyttöön, kalatalouteen ja ekologiaan. Perkausten ja patoamisen seurauksena koskiympäristöt ovat hävinneet. Oulujoki on täysin porrastettu padoilla Montan ja Jylhämän välillä. Sen sijaan Montan alapuolisella jokiosalla on jonkin verran putoushäviöitä, minkä seurauksena lyhytaikaissäätö aiheuttaa siellä suurempia vedenkorkeusvaihteluita kuin muualla joessa. Koska joen perkaaminen tai lyhytaikaissäädön lieventäminen ei ole mahdollista, ovat Montan voimalaitoksen ympäristövaikutukset Pyhäkosken laitosta suuremmat. 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN OULUJOELLA Fortum lieventää aktiivisesti vesivoimatuotannon ympäristövaikutuksia voimatalouden vaikutuspiirissä olevilla alueilla. Vesivoimatuotannon kalataloudelle aiheuttaminen ympäristövaikutusten kompensoimiseksi Fortum istutti voimalaitos- ja säännöstelylupiensa mukaisesti vuonna 2014 Oulujoen edustan merialueelle noin lohen ja noin meritaimenen vaelluspoikasta sekä noin vaellussiianpoikasta. Oulujokeen istutettiin tämän lisäksi pyyntikokoista kirjolohta noin kiloa, pyyntikokoista järvitaimenta noin kiloa, kesänvanhaa kuhaa noin kappaletta ja kesänvanhaa harjusta noin kappaletta. Fortumilla on omia kalanviljelylaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Oulujoella on Montan laitoksen alapuolella kalanviljelylaitos, jolla ollaan parhaillaan käynnistämässä mittavaa perusparannushanketta. Merkittävä osa perusparannusta on uusi kalankasvatushalli, joka vähentää kalanviljelylaitoksen vesistökuormitusta Oulujokeen. Lisäksi vapautuskaivoissa tehtävät muutokset mahdollistavat kalojen vapautusajankohdan määrittämisen nykyistä joustavammin, esimerkiksi jokiveden lämpötilan perusteella. Investoinnissa on myös otettu huomioon istutuskalojen viljely-ympäristön monipuolistaminen eli ns. virikekasvatuksen vaatimukset. Uusi kalankasvatushalli mahdollistaa mm. virtaamasuuntien ja veden korkeuden säätämisen sekä valorytmin säätelyn luontaisen valorytmin mukaan. Virikekasvatuksesta ei ole vielä kokemuksia tuotantomittakaavassa, eikä kaikkia sen edellyttämiä rakenteita ole vielä kehitetty suurten kalamäärien viljelyyn. Kalanviljelylaitoksen peruskorjauksen valmistuttua Montassa on hyvät mahdollisuudet ottaa uusia kasvatusmenetelmiä käyttöön sitä mukaa kun niitä todetaan hyödyllisiksi. Oulujoen vesistön säännöstelyn ja voimalaitosrakentamisen aiheuttamien haittojen kompensoimiseksi Fortum on lakisääteisten velvoitteiden lisäksi tehnyt pitkään yhteistyötä paikallisten ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Vesistön säännöstelyä pyritään jatkuvasti kehittämään niin, että säännöstelyssä voidaan mahdollisimman hyvin ottaa huomioon muutkin kuin vesivoimatuotannon käyttötarpeet luvulla toteutettiin voimayhtiöiden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä laaja tutkimuskokonaisuus, jossa kehitettiin menetelmiä vesivoimalaitos- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

6 Hakemus 5 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen ten harjoittaman lyhytaikaissäädön ympäristövaikutusten arviointiin. Tutkimuskohteina olivat mm. lyhytaikaissäädön taloudellisen arvon määrittämismenetelmät, lyhytaikaissäädön vaikutus rantojen virkistyskäyttöön ja kalastukseen sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet teknisin toimenpitein. Tutkimuskokonaisuudessa kehitettyjä arviointimenetelmiä sovellettiin erillisessä tapaustutkimuksessa Oulujoella. Tutkimusten mukaan joen käyttäjät pitivät lyhytaikaissäädön vaikutuksia vesistön käyttöön Montan alapuolisella osalla suurina. Tutkimuksessa haittojen vähentämiseksi annettuja suosituksia on viety eteenpäin ja toteutettu Oulujoella. Esimerkiksi padotuskorkeudesta ja vedenpinnan vaihtelusta annetut suositukset on toteutettu. Oulujokea on kunnostettu systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien, jolloin solmittiin ensimmäinen vesistökunnostuksen puitesopimus Fortumin, valtion ja kuntien kesken (Oumo -ohjelma). Sopimuksen perusteella on käynnistetty useita ympäristöhankkeita vuosittain. Fortum on rahoittanut niistä keskimäärin 45 % ja noin euroa vuodessa. Hankkeissa on mm. kunnostettu virtavesielinympäristöjä ja tuettu muilla tavoin virtavesikalojen luontaista elinkiertoa sekä parannettu jokialueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Nykyisin voimassa oleva puitesopimus on voimassa vuodet Ennen sopimuksen päättymistä osapuolet ovat sitoutuneet neuvottelemaan vastaavan sisältöisen jatkosopimuksen tekemisestä. Fortum pitää tätä yhteistyötä tärkeänä, koska se on osaltaan turvaamassa pitkäjänteisyyttä vaativien toimenpiteiden jatkuvuutta. 5 TOIMENPITEET JOIDEN PERUSTEELLA FORTUM HAKEE EKOENERGIAKELPOISUUTTA MONTAN JA PYHÄKOSKEN LAITOSTEN TUOTANNOLLE Fortum hakee EKOenergiakelpoisuutta Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitosten tuotannolle ja toteuttaa seuraavat toimenpiteet yhdessä muiden tahojen kanssa: 1. Lohikalojen ylisiirrot hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta Utos- ja Kutujokiin kunnostetuille koskikohteille. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta, Merikosken laitoksen alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai Merikosken kalatiestä. 2. Kalojen kiinniottolaite hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi Montan voimalaitokselle. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin, karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Mikäli päädytään toteutukseen, rahoittaa Fortum suurimman osan investoinnista. Toteutus on suunniteltu vuodelle Kiinniottolaite on välttämätön osa mahdollisten kalateiden vaiheittaisessa rakentamisessa laitoksille. Kiinniottolaitteen avulla saatavaa seurantatietoa käytetään myöhemmin hyväksi päätettäessä kalateiden mahdollisesta toteutuksesta. 3. Lohenpoikasten tuki-istutukset hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasta Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

7 Hakemus 6 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan vaelluskalaston syntymistä jokialueelle. 4. Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. 5. Kiantajärven luhtien kunnostus hankkeessa on kunnostettu Suomussalmen kunnan, Kainuun ELYkeskuksen ja Fortumin yhteistyönä Kiantajärven luhtia vesilintujen poikastuoton parantamiseksi sekä muuton ja sulkasadon aikaisten ruokailu- ja levähdysalueiden luomiseksi. Kunnostukset valmistuvat keväällä Ehdotetut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin liitteissä Ehdotettujen toimenpiteiden tarkastelu Edellisessä kappaleessa esitetyt toimenpiteet 1-4 ovat osa kappaleessa 4 kuvattua vesistökunnostuksen puitesopimusta (Oumo -ohjelma). Näiden toimenpiteiden tavoitteena on vaelluskalojen luontaisen elinkierron tukeminen Fortum on ollut jo useita vuosia mukana kaikissa hankkeissa, joissa on selvitetty ja luotu edellytyksiä Oulujoen vaelluskalojen palauttamiseen. Vaellusyhteyden palauttamiseksi Oulujoessa ja sen sivujoissa on mm. suunniteltu Fortumin ja paikallisten tahojen yhteistyönä kalatiet niihin kuuteen laitokseen joissa kalatietä ei ole. Kokonaisuudessa on ELY-keskuksen asiantuntijasuositusten perusteella lähdetty siitä, että kalatiet kannattaa rakentaa vaiheittain ja ensimmäiseksi kannattaa rakentaa alin eli Montan kalatie. Montan kalatiehen on suunniteltu mahdollisesti toteutettavaa kalanpoikasten virtavesi- ja talvehtimiselinympäristöä sekä kiinniottolaite, jonka avulla kaloja on tarkoitus saada ylisiirrettäviksi potentiaalisimmille virtavesialueille viidennen ja kuudennen voimalaitoksen väliselle jokiosalle sekä yläjuoksun sivujokiin. Kalateiden vaiheittaiseen toteuttamiseen liittyy oleellisesti kalateiden toiminnan seuranta ja suunnitelmien tarkentaminen seurantatiedon karttuessa. Montan kalatiellä on lainvoimainen vesitalouslupa, luvanhaltijana ovat alueen kunnat. Kalatien alustava kustannusarvio on 2-4 M.Fortum on sitoutunut korvauksetta juoksuttamaan kalatiehen sen tarvitseman vesi-määrän sekä luovuttamaan tarvittavat alueet kalatien rakenteille ja rakentamiseen sekä toiminnan seurantaan, jos kalatie rakennetaan. Monia tukitoimia on jo toteutettu, mutta ratkaisut voimalaitosten ohittamiseksi ovat odottaneet rahoitusta, jotta selvityksistä päästään käytännön toimiin. Fortum päätti vuonna 2014 varata merkittävän lisärahoituksen Montan voimalaitoksen vaelluskalahankkeeseen vuosille Fortumin tavoitteena on, että Montan yhteyteen saataisiin rakennettua joko nousevien kalojen kiinniottolaite tai sekä kalatie että kiinniottolaite. Tavoitteena on näin luoda ensi vaiheessa systemaattinen tapa kalojen ylisiirtoon ja jatkaa edelleen tuki-istutuksia poikasten leimauttamiseksi Oulujokeen laskeviin vesiin. Lisäksi rahoitusta aiotaan suunnata toimien tulosten seurantaan ja vaelluskalatutkimukseen. Hankkeen edellytyksenä on, että myös muut sidosryhmät lähtevät mukaan. Vuodelle 2015 on sovittu, että aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitel- Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

8 Hakemus 7 (7) Renewable Energy / Seppo Partonen mista muokataan tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Tämän hankkeen (toimenpide 2) tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, rahoittaa Fortum suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo -ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Vaelluskalaratkaisuista seuraaville voimalaitoksille on tarkoitus päättää sitten, kun tuloksia Montan voimalaitoksella voidaan arvioida. Kiantajärven luhtakunnostukset (toimenpide 5) valmistuvat kevään 2015 aikana. Linnuston pesintään liittyen on päätetty yhteistyössä Kainuun ELY-keskuksen kanssa käynnistää tänä vuonna selvitys säännöstelyn vaikutuksista Oulujärven lokki- ja tiirayhdyskuntien pesintään. Fortum pitää tämän tyyppisiä hankkeita tärkeinä, ja on mukana keskustelemassa vesiekosysteemeihin ja niiden monimuotoisuuteen liittyvien hankkeiden käynnistämisestä. LIITTEET 1. Montan ja Pyhäkosken laitosten sijainti kartalla 2. Toimenpide 1 - Lohikalojen ylisiirrot 3. Toimenpide 2 - Kalojen kiinniottolaite 4. Toimenpide 3 - Lohenpoikasten tuki-istutukset 5. Toimenpide 4 - Selvitys alasvaeltavien smolttien määrästä 6. Toimenpide 5 - Kiantajärven luhtien kunnostus Renewable Energy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo Fortum Power and Heat Oy

9 LIITE 1

10 LIITE 2 Toimenpide 1 LOHIKALOJEN YLISIIRROT Hankkeessa ylisiirretään enintään 100 lohta ensisijaisesti Utos- ja Kutujokiin. Ylisiirrettävät kalat pyydystetään Oulujokisuulta / terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken ja Montan väliseltä jokialueelta ja/tai kalatiestä. Ylisiirrot ovat osa vuosina toteutettavaa Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimusta, josta ylisiirrot rahoitetaan. Ylisiirtotoiminta perustuu Kainuun ELY-keskuksen, maaseutu ja energia -yksikön myöntämään lupaan ylisiirtää vuosittain viiden vuoden ajan lupapäätöksen (Dnro: 1093/ ) saatua lainvoiman enintään 100 Oulujoen edustan terminaalialueelta, Merikosken alakanavasta, Merikosken kalatiestä tai Oulujokisuun ja Montan padon väliseltä jokialueelta pyydystettyä merilohta (Salmo Salar) Montan padon yläpuoliselle alueelle ensisijaisesti Utosjokeen ja Kutujokeen ja toissijaisesti Oulujoen pääuomaan välille Nuojua Utanen. Käytännön toteutus Ylisiirtojen toteutus sisältää lohien hankkimisen paikallisilta kalastajilta, ylisiirrettävien kalojen karantenoinnin, näytekalojen toimittamisen Eviraan, kalojen kuljetuksen ja istuttamisen / vapauttamisen ylisiirtopaikoille. Hankkeen toteuttaja kilpailutetaan. Hankintamenettely toteutetaan yhdessä Iijoen ylisiirtojen kanssa. Työnjako ja vastuut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii hankintayksikkönä ja toimii hankkeen koordinoijana. Kustannukset jaetaan Oulujoen ja Oulujärven kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimuksen ( ) mukaan. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on enintään alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Oulun Energia Fortum Power and Heat Oy: alv (13% rahoitusosuus) alv (13 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (8 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus) alv (25 % rahoitusosuus)

11 LIITE 3 Toimenpide 2 KALOJEN KIINNIOTTOLAITTEEN JA SEN KÄYTÖN SUUNNITTELU MONTTAAN Hankkeessa muokataan aiemmin tehdyistä Montan kalatiesuunnitelmista tekniset suunnitelmat kalojen kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Lisäksi laaditaan suunnitelma kiinniottolaitteen käytöstä ja ylisiirroista. Kiinniottolaitetta on tarkoitus käyttää lohikalojen ylisiirtoihin yläpuolisille jokialueille lisääntymään ja mahdollisesti myös kalastettavaksi. Kiinniottolaitteesta voidaan myös ottaa emokala- tai mätitäydennystä Montan kalanviljelylaitokselle. Lisäksi hankkeeseen voidaan liittää monenlaista tutkimusta, jota voidaan hyödyntää myös muiden jokien vaelluskalahankkeissa. Suunnittelussa otetaan huomioon mahdollinen tarve jatkaa rakennetta myöhemmin kalatieksi. Tämän suunnitteluhankkeen tarkoituksena on selvittää tarpeelliset tiedot, jotta yhteistyötahot voivat vuoden 2015 aikana tehdä päätöksen suunnitellun ratkaisun toteuttamisesta Oulujoella. Kalojen kiinniottolaite Montassa on osa vaiheittaista etenemistä Oulujoen vaelluskalahankkeessa, johon on kuulunut elinympäristökunnostuksia, poikasten tuki-istutuksia, kalateiden suunnittelu ja koeluontoisia ylisiirtoja. Mikäli yhteistyökuvio saadaan kuntoon, Fortum rahoittaa suurimman osan kalojen kiinniottolaiteinvestoinnista. Rahoitus tulee Oumo-ohjelman ulkopuolelta. Hankkeen toteutus on tässä vaiheessa suunniteltu vuodelle Käytännön toteutus Hankkeessa laaditaan tekniset suunnitelmat kiinniottolaitteen toteuttamiseksi. Suunnitelmien perusteella pyydetään urakkatarjoukset, jolloin investoinnin kustannukset saadaan selville. Lisäksi laaditaan suunnitelma laitteen käytöstä eri tarkoituksiin (ylisiirto, täydennykset kalanviljelylaitokselle), karantenoinnista ym. päivittäistoimenpiteistä sekä huolto- ja kunnossapitotoimenpiteistä kustannusarvioineen. Selvityksissä käytetään konsultteja. Selvitykset tehdään alkuvuodesta, jotta toteutuksen edellytykset ovat selvillä viimeistään syksyllä. Tästä hankkeesta erillään selvitetään laitteen omistuksen ja käytön hallintomallia (kunnat), luvan muutoksen tarvetta (Fortum) ja mahdollisia muita käytännön asioita. Työnjako ja vastuut Fortum Power and Heat Oy vastaa selvitysten tilaamisesta. Selvitystä ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä, johon kaikki rahoittajatahot voivat osoittaa edustajansa. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio (ulkopuolisilta tilattavat selvitykset) on alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

12 LIITE 4 Toimenpide 3 LOHENPOIKASTEN TUKI-ISTUTUKSET , Hankkeessa istutetaan vuosittain noin kpl 1-vuotiaita merilohen tai -taimenen poikasia Oulujoen sivujokiin, Muhos-, Utos- ja Kutujokeen. Vuonna 2005 aloitetun istutuskokeiluhankkeen avulla leimautetaan ja edesautetaan jokialueelle syntyvän vaelluskalaston syntymistä. Seurannan perusteella poikaset ovat kasvaneet ja pysyneet istutetuilla alueilla hyvin. Vuosittaisten seurantatulosten perusteella istutettavien kalojen istutuspaikkoja ja -määriä voidaan tarvittaessa muuttaa. Käytännön toteutus Hankkeessa ostetaan vuosina 2015, 2016 ja 2017 Montan Lohi Oy:ltä merilohen ja -taimenen 1- vuotiaita, eväleikattuja poikasia, ja istutetaan ne Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn ja vuonna 2009 päivitetyn istutussuunnitelman mukaan. Istutusten tulosta seurataan sähkökalastuksin. Jotta mm. vuonna 2014 aloitettujen ylisiirtojen tuloksia voidaan erotella seurannassa, kaikilta istukkailta leikataan rasvaevä keväästä 2015 alkaen. Työnjako ja vastuut Montan Lohi Oy vastaa poikasten toimittamisesta ja istuttamisesta istutussuunnitelman mukaisesti. Sähkökalastuksin tehtävästä seurannasta ja sen raportoinnista päätetään myöhemmin. Hankkeen toteuttaja laskuttaa yhteistyöosapuolia suoraan. Hankkeen toteutuksesta laaditaan yhteistyösopimus ja päätös avustuksesta (avustuskäytäntömenettelystä ohjeistetaan myöhemmin). Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on vuosittain alv eli yhteensä kolmena vuotena alv. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Kainuun ELY-keskus (MMM): Muhoksen kunta: Utajärven kunta: Vaalan kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (16.67% rahoitusosuus) alv (8.33 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (10 % rahoitusosuus) alv (45 % rahoitusosuus)

13 LIITE 5 Toimenpide 4 SELVITYS ALASVAELTAVIEN SMOLTTIEN MÄÄRÄSTÄ, Oulujoella vuonna 2014 käynnistyneiden ylisiirtojen jatkeeksi käynnistetään smolttien alasvaelluspyynti Utosjoella. Hankkeessa pyydystetään alasvaeltavia smoltteja Utosjokisuuhun (Myllykoski, Utajärvi) viritetyllä rysällä. Hankkeen tarkoitus on selvittää Utosjoesta alasvaellukselle lähtevien smolttien määrä ja ajankohta. Käytännön toteutus Smolttien rysäpyynti toteutetaan Luonnonvarakeskuksen (LUKE) alustavan esityksen mukaan. Hankkeen kesto on noin 5,5 kuukautta ja pitää sisällään suunnittelu- ja valmistelutyöt, rysäpyynnin (1 kk tehokasta aikaa, 2 henkilöä + osa-aikaista lisäapua mm. rysän pystytykseen) ja lyhyen tulosraportoinnin. Pilottivuoden 2015 jälkeen voidaan toki miettiä esim. telemetriaseurannan toteuttamista vuonna 2016 tai Työnjako ja vastuut Luonnonvarakeskuksen (LUKE) vastaa hankkeen toteutuksesta. POPELY vastaa hankkeen tiedottamisesta sekä informoi ja pitää yhteyttä hankkeen muihin rahoittajatahoihin. Utajärven kunta laatii hankkeen toteutuksesta tilaussopimuksen. Luonnonvarakeskus (LUKE) laskuttaa hankkeen kustannukset prosenttiosuuksien suhteessa toteutuneiden kustannusten perusteella vuoden loppuun mennessä. Hanke rahoitetaan Oulujoen vesistön puitesopimuksen vuoden 2015 rahoituskehyksestä. Hankkeen toteutuksesta laaditaan rahoittajien kesken yhteistyösopimus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Hankkeen kustannusarvio on alv 0 %. Hankkeen rahoitusosuudet ovat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (MMM): Utajärven kunta: Fortum Power and Heat Oy: alv (50% rahoitusosuus) alv (20 % rahoitusosuus) alv (30 % rahoitusosuus)

14 LIITE 6 Toimenpide 5 LUHTIEN LINNUSTOKUNNOSTUS Suomussalmi Kainuun ELY-keskus, Suomusalmen kunta ja Fortum ovat yhteistyössä kunnostaneet luhta-alueita Suomussalmen Juntusrannan Juntusjärvellä talvisin vuosina 2012, 2013 ja Juntus- ja Kulmajärven luhdat ovat syntyneet säännöstelyn aiheuttaman vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi. Tavoitteena on parantaa vesilintujen poikastuottoa ja luoda muuton ja sulkasadon aikaisia ruokailuja levähdysalueita. Myös kalojen kutu-alueet paranevat, hyötyjinä erityisesti hauki, ahven ja särki. Käytännön toteutus Luhta-alueille on vuosina kaivettu kanavia, mutta niiden luiskat ovat olleet liian jyrkkiä lintujen ruokailun ja pesimisen kannalta. Nyt luhtiin on kaivettu kanavia ja pieniä lampareita, jotka muodostavat monipuolisesti suojaisia vesialueita ja runsaasti rikkonaista rantaviivaa. Kaivutyöt on tehty kuivakaivuina, jolloin vesistövaikutukset ovat jääneet mahdollisimman vähäisiksi. Työnjako ja vastuut Töiden toteutuksesta vastaa Kainuun ELY-keskus. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitusosuudet Kunnostusten kokonaiskustannukset ovat noin , joka jakautuu kolmelle vuodelle. Kustannukset on jaettu Kiantajärven säännöstelystä vastaavan Fortum Power and Heat Oy:n, Suomussalmen kunnan ja Kainuun ELY-keskuksen kesken.

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen Alustajana J.Erkinaro VIIME VUOSIEN TUTKIMUSTEEMOJA RAKENNETTUJEN JOKIEN VAELLUSKALOJEN HOITO KUTU MÄDIN

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013, Rovaniemi Valtakunnallinen rakennettujen jokien vaelluskalafoorumi Vaelluskalat palaavat Iijokeen ja Iijoen kalatiet 2011-13 -hankkeet Askel Ounasjoelle

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vaelluskalafoorumi 11.2.2014, Oulu Kalatalousylitarkastaja Jouni Tammi MMM / Luonnonvaraosasto Sisältö Kalatiestrategia ja MMM / Luonnonvaraosaston strategia

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

- toiminnanharjoittajan

- toiminnanharjoittajan Kalatalousvelvoitteen joustavuusesimerkkejä - toiminnanharjoittajan kokemuksia ja näkemyksiä Marja Savolainen, Fortum Vaelluskalafoorumin työpaja II 4.3.2016 Sisältö Millaiset lupamääräykset ja miten on

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys Timo P Karjalainen Thule-instituutti, Oulun yliopisto Vaelluskalafoorumi 8.4.2015

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi

Lisätiedot

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen toteutussuunnitelma Luonnos 13.11.2015 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen hallituksen

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla 7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla Petri Karppinen, Maare Marttila, Mikko Jaukkuri, Mari Annala, Katja Männistö- Vetoniemi, Sakari Heikkinen, Sanni Jørgensen, Ville Vähä ja Jaakko

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Kainuun kalatalouskeskus

Kainuun kalatalouskeskus Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 % Vesivoima 15,5 % Vesivoima Pohjoismaissa ja Suomessa JAla 21.9.2011 Nettotuonti 13,9 %

Lisätiedot

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä Lapin ELY keskus Y-vastuualue näkökulma 16.6.2014 Esityksen sisältö Kalatiestrategia tiivistetysti Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistöalueella

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö KALATERVEYSPALVELUSOPIMUS Liite 2 1(12) Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö LAITOSTEN LUOKITUSPERUSTEET JA TOIMINTAOHJEET Kuten liitteestä

Lisätiedot

Perustietoa Hiitolanjoesta

Perustietoa Hiitolanjoesta Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät: Mikko Jaukkuri, Panu Orell, Olli van der Meer, Peter Rivinoja, Riina Huusko ja Aki Mäki- Petäys Riista-

Lisätiedot

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta Iijoella vuosina 2010 2011 Riina Huusko, Panu Orell, Olli van der Meer, Mikko Jaukkuri ja Aki Mäki- Petäys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Askel Ounasjoelle projektit I IV Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan

Lisätiedot

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN OSALTA SevNIIRH Suurin osa Euraasian mantereen järvilohikannoista on keskittynyt Karjalaan:

Lisätiedot

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille Esittelijä Tuula Lundén Sivu/sivut 1 / 6 Tässä ohjeessa ohjeistetaan kalojen ja rapujen kasvattajia ja muita alan toimijoita kala- ja raputautien vastustamista koskevasta lainsäädännöstä, mikä koskee kalojen

Lisätiedot

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016 Porvoon kaupunki 17.3.2016

Lisätiedot

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle

Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle PienvesiGIS-hanke Raportti Jukka Jormola, Kati Häkkilä, Teemu Ulvi ja Mika Visuri Suomen ympäristökeskus 18.5.2015

Lisätiedot

VMK/P-K ELY-keskus

VMK/P-K ELY-keskus VMK/P-K ELY-keskus 26.3.2013 Järvilohen elinalueet Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalasto Ala-Koitajoen-Pielisjoen kalastoon ovat luontaisesti kuuluneet mm. harjus, jokikutuinen siika, järvitaimen ja järvilohi.

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu

Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu Suomen ympäristökeskus Vesilupien kalataloudellinen tarkastelu 18.2.2014 Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 2(43) Oy Vesirakentaja Suomen ympäristökeskus 3(43) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 VESILAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset

Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset Iijoen vesistöalueen lohen ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset TYÖRAPORTTI Vaelluskalat palaavat Iijokeen- hankkeessa 2007-2010 Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot