YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina LUONNOS 20.1.2015"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Lainsäädäntöneuvos Tuire Taina Muistio LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 10 :N MUUTTAMISESTA 1 Taustaa Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on säädetty yleisestä velvollisuudesta johtaa ja käsitellä kiinteistön jätevedet siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka muuhun uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään lain nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Valtioneuvosto antoi ympäristönsuojelulain nojalla vuonna 2011 asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, jäljempänä hajajätevesiasetus), joka korvasi aikaisemman vuonna 2003 annetun asetuksen (542/2003, vanha hajajätevesiasetus). Voimassa olevan ympäristönsuojelulain 16 luvun talousjätevesien käsittelyä koskevat säännökset vastaavat aikaisemman ympäristönsuojelulain vuodesta 2011 voimassa olleita 3 a luvun säännöksiä. Ympäristönsuojelulain talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä uudistettiin vuonna 2011, kun hallitus oli ensin antanut eduskunnalle esityksen laiksi ympäristönsuojelulain 18 ja 103 :n muuttamisesta (HE 179/2010). Perustuslakivaliokunta piti hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa perustuslain kannalta välttämättömänä, että ympäristövaliokunta arvioi sitä, miltä osin asetus sisältää sellaista yksilön velvollisuuksien kannalta olennaista normiainesta, joka perustuslain 80 huomioon ottaen kuuluisi lain tasolle (PeVL 44/2010). Ympäristövaliokunta pyrki täyttämään esitetyt vaatimukset selvittäen asiaan liittyvät näkökohdat mahdollisimman laajasti ja perusteellisesti. Valiokunta katsoi, että asetuksesta on tarpeen nostaa lain tasolle jätevesien yleisten käsittelyvaatimusten määräytymisen perusteiden lisäksi jonkin verran muuta sääntelyä. Suorittamansa kokonaisarvioinnin perusteella ympäristövaliokunta piti välttämättömänä myös kohtuullistaa ja selventää sääntelyn tavoitteita kokonaisuudessaan. Ympäristövaliokunnan mietinnön (YmVM 18/2010) pohjalta eduskunta hyväksyi ympäristönsuojelulain muutoksen (EV 288/2010). Lakiin hyväksyttiin näin lisättäväksi uusi luku, joka sisältää säännöskokonaisuuden talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9 päivänä maaliskuuta Eduskunta edellytti hyväksymässään lausumassa, että hallitus kumoaa voimassa olevan hajajätevesiasetuksen ja antaa uuden, hyväksymänsä lainmuutoksen mukaisen asetuksen mahdollisimman pian lainmuutoksen hyväksymisen jälkeen. Eduskunta edellytti toisessa lausumassaan myös, että hallitus seuraa lain toimeenpanoa ja antaa asiasta valiokunnalle selvityksen ennen siirtymäajan päättymistä. Kolmas eduskunnan lausuma koski valtakunnallisen viemäröintiohjelman laatimista asetuksen siirtymäkauden loppuun saakka, neljäs lausuma riittävän neuvontamäärärahan turvaamista kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan toteuttamiseen hajajätevesiasetuksen siirtymäajan loppuun saakka ja viides lausuma korjausavustusmäärärahan myöntämisen perusteena olevien tulorajojen ja korjaus- ja energiaavustusmäärärahan nostamista.

2 2 Vanha hajajätevesiasetus tuli voimaan 1 päivän tammikuuta 2004, ja sitä on siten sovellettu jo yli kymmenen vuoden ajan sellaisilla kiinteistöillä, joilla on rakennettu kokonaan uusi rakennus tai tehty laajuudeltaan uudisrakentamista vastaavia, rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä. Hajajätevesiasetuksen voimassa olevan 10 :n siirtymäsäännösten mukaan vanhan hajajätevesiasetuksen voimaan tullessa vuonna 2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta eli 15 päivä maaliskuuta 2016 mennessä. Määräaikaa pidennettiin vuoden 2011 lainsäädännön muutosten yhteydessä runsaalla kahdella vuodella. Perusteena määräajan pidennykselle oli ensisijaisesti välttää jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen ruuhkautumista. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu toivotussa aikataulussa toteutetusta kiinteistökohtaisesta neuvonnasta huolimatta, vaan seurauksena oli tehostamistoimien lähes täydellinen pysähtyminen vuosiksi Asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvista kaikkiaan noin kiinteistöstä vielä noin kiinteistöllä on arvioitu olevan lähtökohtaisesti velvollisuus tehostaa jätevesien käsittelyä siirtymäajan kuluessa. Jälkimmäisessä luvussa eivät ole mukana ne noin kiinteistöä, joiden haltijat ovat ikänsä perusteella suoraan vapautettuja käsittelyvaatimusten noudattamisesta. Tämä kiinteistöjen suuri määrä ja jäljellä olevan siirtymäajan lyhyys huomioon ottaen jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta aiheutuisi huomattavaa ruuhkaa suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnan viranomaisten työssä, eikä vaatimusten täyttäminen kaikilla kiinteistöillä jäljellä olevan siirtymäajan kuluessa ole todennäköistä. Ruuhkan välttämiseksi siirtymäaikaa ehdotetaan jälleen jatkettavaksi kahdella vuodella. Ehdotettu siirtymäajan pidentäminen kahdella vuodella koskisi edellä mainittuja arviolta kiinteistöä. Ympäristöministeriössä käynnistyy myös lainsäädännön valmistelu haja-asutusalueiden ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Vielä alkuvuodesta asetettavan työryhmän työssä käydään läpi, voidaanko sellaiset kiinteistöt, jotka eivät ole ympäristönsuojelullisesti herkällä alueella vesistöjen äärellä tai pohjavesialueella, vapauttaa nykyisistä vaatimuksista. Näiden kiinteistöjen osalta velvoitteet uusia jätevesijärjestelmät lankeaisivat esimerkiksi vasta remonttien yhteydessä. Lisäksi lainsäädäntövalmistelussa otetaan kantaa voimassa olevien poikkeussäännösten soveltamiseen ja riittävyyteen sekä neuvonnan kehittämiseen. Osana työryhmän toimeksiantoa selvitetään myös niiden kansalaisten oikeudellinen asema, jotka ovat tehostaneet jätevesien käsittelyä voimassa olevien säännösten vaatimusten mukaisiksi, mutta joiden osalta vaatimuksia mahdollisesti esitetään lievennettäviksi. 2 Nykytila 2.1 Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki ja hajajätevesiasetus Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä vuonna 2000 talousjätevesien käsittelyä koskeva sääntely siirrettiin silloisesta vesilaista ympäristönsuojelulakiin. Vesilakiin 1960-luvulta lähtien sisältynyt vaatimus talousjätevesien johtamisesta saostuskaivoon poistui, ja tilalle tulivat ympäristönsuojelulain uudet vaatimukset. Saostuskaivokäsittelyssä kiintoaine poistuu varsin hyvin, mutta se ei juuri vähennä jätevesistä aiheutuvia hygieenisiä tai rehevöitymishaittoja. Tutkimusten mukaan vain noin 5 15 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja typestä poistuu saostuskaivokäsittelyssä, mistä syystä valtakunnallisissa vesiensuojelun tavoitteissa oli 1990-luvun puolivälistä alkaen korostettu talousjätevesien käsittelyn tehostamisen merkitystä.

3 3 Voimassa olevan ympäristönsuojelulain 16 luvussa säädetään talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Luvun säännöksiä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkien sellaisten jätevesien käsittelyyn, joita ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon ja joiden käsittelyyn ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Ympäristönsuojelulain mukainen lupakynnys yhdyskuntajätevesien puhdistamolle on asetettu asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelylaitoksille, eli kaikkiin tätä pienempiin puhdistamoihin sovelletaan lain 16 luvun ja sen nojalla annetun ns. hajajätevesiasetuksen säännöksiä. Jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja sille asetettavista vaatimuksista säädetään ympäristönsuojelulain 156 :ssä. Sen 1 momentin mukaan kiinteistöllä tulee olla talousjätevesien käsittelyä varten jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka tulee soveltua käyttökohteeseensa ottaen huomioon kiinteistön käytöstä aiheutuva käsittelemättömän jäteveden kuormitus, muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, ympäristön pilaantumisen vaara ja ympäristöolosuhteet. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on 2 momentin mukaan suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sillä voidaan kohtuudella normaalikäytössä olettaa saavutettavan valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelylle tarkemmin määriteltävä käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen perustuva riittävä puhdistustaso orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta. Riittävä puhdistustaso tulee asetuksessa määrittää siten, että sillä voidaan saavuttaa ympäristönsuojelun kannalta kokonaisuutena tarkastellen hyväksyttävä kuormituksen taso ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksen 3 :ssä säädetyn vähimmäispuhdistustason sijasta sovelletaan 156 :n 3 momentin mukaan ankarampia puhdistusvaatimuksia, jos niistä muualla laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Ympäristönsuojelulain lisäksi myös vesihuoltolaissa (119/2001), terveydensuojelulaissa (763/1994) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa ja kunnallisissa määräyksissä on säädetty kiinteistön vesihuollon järjestämiseen ja talousjätevesien käsittelyyn liittyvistä vaatimuksista. Vähimmäispuhdistustasoa ei myöskään sovelleta alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 202 :n mukaan annetut, ympäristöolosuhteista johtuvat puhdistustasoa koskevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Kunnat ratkaisevat paikallisten olosuhteiden perusteella tarpeen ympäristönsuojelumääräysten antamiseen, mutta määräysten yhdenmukaistamiseksi hajajätevesiasetuksen 4 :ssä säädetään ohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla. Herkillä alueilla tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 156.n 1 momentissa mainittuja rantaalueita, vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita sekä ympäristöolosuhteiltaan muutoin herkkiä alueita. Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisesta kiinteistökohtaisesti säädetään ympäristönsuojelulain 157 :ssä. Poikkeusmahdollisuus koskee pykälässä nimenomaan 156 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella säädettyjä jätevesien käsittelyn puhdistustasoa koskevia vaatimuksia eikä lain 155 :n mukaisesta jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta siten voida myöntää poikkeusta. Asetuksella säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Pykälässä säädetään myös tarkemmin niistä tekijöistä, jotka otetaan huomioon arvioitaessa toimien kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää hakemuksesta poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Suoraan lain siirtymäsäännöksen nojalla käsittelyvaatimusten noudattamisesta ovat ikänsä perusteella vapautettuja ne kiinteistön haltijat, jotka ovat syntyneet ennen

4 4 Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulain 16 luvun säännöksiä tai hajajätevesiasetusta ei sovelleta silloin, jos kiinteistö on liitetty viemäriverkostoon. Kiinteistön velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin säädetään puolestaan vesihuoltolaissa. Vesihuoltolain säännökset ja lain nojalla kunnassa tehdyt päätökset rajaavat siten olennaisilta osin myös hajajätevesiasetuksen soveltamisalaa. Vesihuoltolain 6 :n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Kunnalle syntyy kuitenkin velvollisuus huolehtia vesihuollon järjestämisestä, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella kiinteistön omistaja tai haltija kuitenkin yleensä vastaa kiinteistön vesihuollosta noudattaen mitä erityisesti ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Järjestämisvelvollisuutensa toteuttamiseksi kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta, jonka sisällä toimivan laitoksen on järjestettävä vesihuolto. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöllä on vesihuoltolain 10 :n nojalla vastavuoroisesti velvollisuus liittyä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään tai kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. Kunnan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa kokonaisuutena vesihuollon järjestelyt kunnassa vesihuoltolain periaatteiden mukaisesti siten, että laitoksen viemäröinti ulotetaan alueille, jossa se on ympäristönsuojelullisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että vesihuoltolaitosten toiminta-alueita ja siten viemäriverkostoon liittymisvelvollisuutta ei tulisi ulottaa alueille, joilla viemäriverkoston rakentamisen kustannukset tulevat kiinteistön omistajalle selvästi ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävän kiinteistökohtaisen jätevesiratkaisun kustannuksia korkeammiksi. Kunnan tulee vesihuoltolain 5 :n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman lakisääteisestä laatimisvelvoitteesta on luovuttu voimaan tulleella vesihuoltolain muutoksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevan ympäristönsuojelulain 156 :n 4 momentissa viitataan jätevesijärjestelmän rakentamisen ja muuttamisen sekä niiden edellyttävän luvan sekä käyttö- ja huolto-ohjeen osalta maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla haja-asutuksen jätevesihuoltoa voidaan ohjata muun muassa kunnan rakennusjärjestyksellä, kaavamääräyksin ja - ohjein sekä rakennuslupaehdoin. Kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukaan oltava rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista olosuhteista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen toteuttamiseksi tarpeelliset määräykset. Nämä voivat koskea myös viemäröintiä ja jätevesien käsittelyä ja ne voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Suunniteltaessa maankäyttöä kaavalla, on sitä laadittaessa otettava muun ohella huomioon, että viemäröinti voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kan-

5 5 nalta kestävällä tavalla (maankäyttö- ja rakennuslain 28, 39 ja 54 ). Kaavassa voidaan antaa tarvittavia määräyksiä myös liittyen jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn kaava-alueella. Määräyksiä on noudatettava rakennuskohteissa, jotka toteutetaan kaavan ollessa voimassa. Rakennusluvan edellytyksenä on muun ohella, että kohteen jätevedet voidaan hoitaa ilman haittaa ympäristölle (maankäyttö- ja rakennuslain 135 ja 136 ). Rakennusluvassa annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 141 :n mukaisesti tarpeelliset lupamääräykset myös jäteveden johtamisesta, jotka voivat koskea muun ohessa rakennustyön tai toimenpiteen suorittamista ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen rajoittamista. Maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa kunnan rakennusvalvonta edistää rakentamisen laatua varmistamalla muun muassa suunnittelijoiden ja työmaan työnjohtajien pätevyydet, joista on säädetty Suomen rakennusmääräyskokoelmassa. Näitä laadunvarmistustoimia sovelletaan myös viemäritöihin rakennusluvan tarvitsemissa hankkeissa, kun rakennetaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 125 ja 126 :ssä säädetään yleisesti rakentamisen ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuudesta eli rakennusluvan ja toimenpideluvan tarpeesta. Lain 126 a :n 1 kohdan mukaan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää toimenpidelupaa. Pykälän 3 momentin perusteiden mukaisesti kunnilla on kuitenkin mahdollisuus rakennusjärjestyksessään vapauttaa erillisenä toteutettava jätevesijärjestelmän tehostamis- tai uusimistyö luvanvaraisuudesta tai määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta koko kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Näin kunnat voivat sovittaa jätevesijärjestelmien rakennusvalvonnan toimet omien olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Rakennuskohteen käytön edellytyksiä parannetaan käyttö- ja huolto-ohjeella, joka maankäyttö- ja rakennuslain 117 i :n mukaisesti on laadittava pääsääntöisesti kaikista asuinrakennuksista. Hoitoohjeen tulee kattaa myös rakennuskohteen jätevesijärjestelmät. Lain 153 :n 2 momentin mukaisesti käyttö- ja huolto-ohjeen on oltava riittävän valmis ja luovutettavissa kohteen omistajalle ennen kuin rakennuskohteessa voidaan suorittaa loppukatselmus. Täten asianmukainen käyttö- ja huolto-ohje on rakennuksen käyttöönoton edellytys. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Vesientilaan liittyvistä tavoitteista säädetään vuonna 2004 voimaan tulleessa laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004), jolla on pantu täytäntöön direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista 60/2000/EY sekä myöhemmin myös direktiivi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 2008/56/EY. Laissa vesienhoidon järjestämisestä säädetään vesien- ja merenhoidon suunnittelusta, ja sen yleisenä tavoitteena on kaikkien pinta- pohjavesien hyvä tila. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueittain, jolloin tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti kustannustehokkuus huomioon ottaen. Lakiin perustuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kattavat vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä. Suunnitelmat kattavat vuodet Parasta aikaa eli on käynnissä kuuleminen vuoteen 2021 ulottuvien toisen suunnittelukauden suunnitelmaehdotuksista. Vesienhoitosuunnitelmien mukaisten toimien toteuttamista tulee edistää myös haja-asutuksen jätevesikuormituksen osalta. Laissa vesienhoidon järjestämisestä määritellään vesienhoidon perustoimenpiteiksi kansalliseen lainsäädäntöön pohjautuvien säädösten mukaiset toimet kuten hajaasutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen. Täydentävät toimenpiteet nojautuvat usein taloudellisten ohjauskeinojen käyttöön ja ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia. Toimenpideohjelmissa esitet-

6 6 tyjä toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi toteutetaan monilla eri keinoilla, jotka eivät ole vesienhoitolain nojalla suoraan julkishallintoa tai yksittäisiä toiminnanharjoittajia velvoittavia. 2.2 EU-lainsäädäntö Euroopan yhteisössä ei ole kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyä koskevaa erityistä direktiiviä. Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi (91/271/ETY), antaa vähimmäisvaatimuksia jätevesien käsittelystä yli asukkaan taajamille ja edellyttää myös tätä pienempien taajamien jätevesien asianmukaista käsittelyä. Yhdyskuntajätevesidirektiivi on saatettu Suomessa voimaan ympäristönsuojelulain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella yhdyskuntajätevesistä (888/2006). Taajamien ulkopuolisiin jätevesiin, joita ei johdeta viemäriverkostoihin, sovelletaan EU:n jätelainsäädäntöä. Jätelaissa (646/2011) jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet sekä saostus ja umpikaivolietteet on säädetty kotitaloudessa syntyviksi jätteiksi, joiden keräilystä ja käsittelystä huolehtimisen päävastuu on kunnilla. Edellä jo mainitun yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun direktiivin mukaisesti vesien suojelua yhteisön alueella tulee toteuttaa suunnitellusti siten, että saavutetaan vesien hyvä tila koko yhteisön alueella. Direktiivi edellyttää vesien suojelun toimien toteuttamista erityisesti niillä alueilla, joilla vesien tila ei ihmistoiminnan vaikutuksesta ole hyvä. Direktiivin 11 artiklan 3 kohdan mukaisiin perustoimenpiteisiin kuuluvat h alakohdan mukaan hajakuormituksen osalta toimenpiteet, joilla ehkäistään pilaavien aineiden pääsy tai vähennetään sitä. Päästöjen hallintaa voi olla esimerkiksi vaatimus ennalta tapahtuvasta sääntelystä, kuten pilaavien aineiden veteen pääsyn kieltäminen, tai vaatimus ennalta annettavasta luvasta tai rekisteröintivelvoitteesta Suomessa fosfori on merkittävä vesien rehevöittäjä ja haja-asutuksen jätevedet ovat fosforin osalta toiseksi suurin vesien kuormittaja maatalouden jälkeen. Hajajätevesiasetuksella on parannettu edellytyksiä tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä, pienentää jätevesistä vesiin joutuvaa kuormitusta ja edistää siten myös osaltaan vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoa. Rakennustuotteiden sisämarkkinoita on luotu Euroopan talousalueella rakennustuotedirektiivin (89/106/EY) mukaisen järjestelmän avulla. EU:n parlamentti hyväksyi rakennustuotedirektiivin korvaavan rakennustuoteasetuksen, joka tuli voimaan Käytännössä sisämarkkinat syntyvät harmonisoitujen tuotestandardien kautta. Tavanomaisille kaikki jätevesijakeet sisältäville talousjätevesille tarkoitetut pienpuhdistamot ja saostussäiliöt kuuluvat myös tällaisen harmonisoidun tuotestandardin piiriin. Rakennustuoteasetuksen myötä harmonisoitujen tuotestandardien piiriin kuuluvien rakennustuotteiden CE-merkintä tuli kaikissa EU:n jäsenmaissa pakolliseksi Ympäristönsuojelulain vaatimukset jätevesien käsittelyltä edellytettävästä puhdistustasosta voidaan saavuttaa useilla vaihtoehtoisilla teknisillä ratkaisuilla. Käytännössä tällaisia ratkaisuja ovat ainakin pienpuhdistamot, maaperäkäsittelyt (maaimeyttämöt ja maasuodattamot), kotitalouden pesuvesien erilliskäsittely siihen tarkoitetulla puhdistuslaitteella ja jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Jätevesijakeita erikseen käsitteleville puhdistuslaitteille kuten esimerkiksi kotitaloudessa syntyvien pesuvesien puhdistuslaitteille ei ole harmonisoituja tuotestandardeja, joten huomattava osa jätevesijärjestelmien käsittelylaitteista ei rakennustuoteasetuksen soveltamisen piirissä. Myöskään jätevesien maaperäkäsittelyille ei ole laadittu EU:n tasolla harmonisoitua tuotestandardia, eikä niiltä siten kansallisestikaan voida edellyttää CE-merkintää. 2.3 Muut Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ja tilanne eräissä muissa maissa Itämeren suojelusopimuksen (SopS 2/2000) mukaisen Helsingin komission eli HELCOMin piirissä on laadittu Itämeren suojelun toimintaohjelma, joka hyväksyttiin marraskuussa Sen tavoittee-

7 7 na on palauttaa Itämeri hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä. Toimintaohjelman hajaasutuksen jätevesien käsittelyä koskevan suosituksen 28E/6 mukainen puhdistustaso vastaa voimassa olevan hajajätevesiasetuksen mukaista vähimmäisvaatimustasoa. Suosituksen mukaan tulee edistää lievempää kuormitustasoa vastaavia toimenpiteitä haja-asutusalueilla vuoteen 2017 mennessä. Suosituksen edistämiseksi useimmat Itämeren rantavaltiot ovat toteuttaneet erityisiä toimenpiteitä. Ahvenanmaalla on ympäristönsuojelun ja talousjätevesien käsittelyn osalta voimassa Manner- Suomen lainsäädännöstä poikkeavaa omaa maakuntalainsäädäntöä. Kiinteistökohtaisia talousjätevesiä koskevasta maakunnan asetuksenantovallasta säädetään ympäristönsuojelusta ja ympäristöluvasta annetun lain 65 :ssä (landskapslag om miljöskydd och miljötillstånd, ÅFS 30/2001). Vuoden 2005 alusta alkaen Ahvenanmaalla ovat olleet voimassa maakunnan asetuksella (ÅFS 38/2004) säädetyt talousjätevesien käsittelyvaatimukset, jotka vastaavat pääosin hajajätevesiasetuksen 4 :n mukaista ohjeellista puhdistustasoa herkille alueille. Kunnat voivat tapauskohtaisesti asettaa myös asetusta ankarampia vaatimuksia. Vaatimuksia on sovellettu uudisrakentamisessa niiden voimaantulosta alkaen. Ennen vuotta 2005 rakennettujen kiinteistöjen osalta siirtymäaika oli porrastettu siten, että vaatimukset tuli täyttää niillä puutteellisesti varustelluilla kiinteistöillä, joilla oli käytössä pelkkä sakokaivokäsittely. Edellytyksenä oli lisäksi, että sakokaivoon johdettiin jätevedet myös vesikäymälästä. Muilla kiinteistöillä vaatimukset on tullut täyttää mennessä. Ruotsissa talousjätevesien käsittelystä on säädetty ympäristökaaren nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ympäristölle vaarallisesta toiminnasta ja terveydensuojelusta (förordningen 1998:899 om miljöfarlig verksamhet och hälsoskydd). Asetuksen 12 :n mukaan on kiellettyä päästää vesikäymälän jätevesiä vesialueelle, ellei niitä ole puhdistettu saostuskaivokäsittelyä tehokkaammalla menetelmällä. Asetuksen 13 :n mukaan kiinteistön jätevesijärjestelmälle tulee hakea kunnan lautakunnan lupa. Lainsäädäntöä täydentävät Naturvårdsverketin ( alkaen Havsoch vattenmyndighet) vuonna 2006 antamilla yleisillä ohjeilla, joissa on määritetty muun muassa normaali ja korkea puhdistustaso orgaanisen aineen, fosforin ja typen vähennysprosentteina vastaavasti kuin hajajätevesiasetuksen 3 ja 4 :ssä. Lainsäädännön vaatimukset talousjätevesien käsittelystä ja sen luvanvaraisuudesta ovat olleet voimassa vuoden 1999 alusta lukien. Kiinteistön haltijoiden ei ole ollut tarpeen hakea lupaa sellaisille jätevesijärjestelmille, jotka olivat käytössä jo Näidenkin järjestelmien tulisi kuitenkin täyttää edellä mainittu asetuksen 12 :n vaatimus saostuskaivokäsittelyä tehokkaammasta käsittelystä. Tanskan kansallinen ympäristötavoitelaki (Miljømålsloven) asettaa tavoitteet ja raamit muun muassa pinta- ja pohjavesien suojelulle. Tanskassa on 1990-luvun lopulta lähtien kiinnitetty huomiota talousjätevesien kiinteistökohtaiseen käsittelyyn, jonka piirissä on haja-asutusalueilla noin kiinteistöä. Ympäristönsuojelusta annettu määräys (Bekendtgørelse af lov om miljøbeskyttelse) antaa ministeriölle valtuuden asettaa ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä. Se on taustana vuonna 2006 annetulle määräykselle laitepuhdistamoiden tyyppihyväksynnästä (Bekendtgørelse om typegodkendelsesordning for minirenseanlæg). Lisäksi Tanskan alueet on jaettu neljään puhdistusluokkaan, ja ympäristöministeriö suosittelee kuntia asettamaan vaatimukset niiden mukaan. Jäteveden johtamista varten tarvitaan lupa kunnalta. Vuonna 2010 Tanskassa arvioitiin olevan tarvetta jätevesien käsittelyn tehostamiseen noin kiinteistöllä. Arvion mukaan vielä noin kiinteistön täytyy tehdä muutoksia vuoteen 2016 mennessä täyttääkseen tiukentuneet vaatimukset.

8 8 2.4 Eduskunnan lausumien mukaiset toimenpiteet Talousjätevesiä koskevan sääntelyn toimeenpanon seuranta Suomen ympäristökeskus on ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittänyt toimeenpanon tilannetta viimeksi lokakuussa 2014 (Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta ). Tämä selvitys on toimitettu tiedoksi myös eduskuntaan. Eduskunnalle on lisäksi toimitettu väliaikatietoja toimeenpanosta useina vuosina muun muassa valtion talousarvioesitysten käsittelyn yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan realistisin arvio saneeraustarpeessa olevista kiinteistöistä on prosenttia kaikista haja-asutusalueiden vakituisessa käytössä olevista kiinteistöistä, mikä tarkoittaa kaikkiaan kiinteistöä. Neuvontahankkeiden mukaan riittämättömistä jätevedenkäsittelymenetelmistä tyypillisin on 1-3 saostussäiliötä, joista jätevedet johdetaan maastoon ilman asianmukaista jatkokäsittelyä. Vakituisessa haja-asutuksessa vesikäymälä on selvästi yleisin käymälätyyppi. Vapaa-ajan asunnoista noin 80 prosentilla jätevedenkäsittely on asianmukainen. Ympäristönsuojelulain 238 :n siirtymäsäännöksen mukaisen ikävapautuksen piiriin kuuluvia kiinteistöjä oli vuonna 2012 (Väestörekisterikeskus, 2012). Vapautus koskee ennen syntyneitä vakituisen asunnon omistajia, mikäli jätevedestä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Saneeraustarpeessa olevien pientalojen määrä olisi siten ikävapautus huomioon ottaen Keskimäärin saneeraustarvetta on näin ollen arvioitu olevan noin kiinteistöllä. Osa näidenkin kiinteistöjen omistajista voi hakea ympäristönsuojelulain 157 :n nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta poikkeusta talousjätevesien käsittelyvaatimuksista kiinteistön haltijan elämäntilanteen tai sosiaalisten perusteiden nojalla. Viemäröintiohjelma Valtakunnallinen viemäröintiohjelma valmistui maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja sitä koskeva väliraportti julkaistiin Vuodesta 2012 vuoden 2016 loppuun ulottuva ohjelma linjaa periaatteet ja kriteerit viemäriverkostojen rakentamiselle haja-asutusalueilla sekä sisältää suunnitelman valtion tuen suuntaamiseksi viemärihankkeisiin. Viemäröintiohjelma kattaa hajajätevesiasetuksen voimaanpanon nykyisen siirtymäkauden. Ohjelman tarkoituksena on osaltaan tukea ja selkiyttää voimaapanoa vaikuttamalla siihen, että viemäröinnin piiriin saatettavat alueet määritetään kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa. Tieto verkostojen laajentamisesta helpottaa myös kiinteistökohtaisten ratkaisujen tekemistä. Viemäröintiohjelmaa varten tehty tarveselvitysaineisto sisälsi suunnitelmia yli haja-asutusalueen talouden saattamiseksi viemäriverkostojen piiriin. Näistä valtion tuella olisi perusteltua viemäröidä yhteensä noin taloutta. Ohjelmassa esitettyjen kriteerien perusteella ensisijaiseksi tarpeeksi arvioitiin taloutta. Kohdentamisperiaatteiden mukaisesti tuen myöntämisessä priorisoidaan alueita, joissa asukasmäärän arvioidaan kasvavan tai pysyvän ennallaan, kustannukset ovat noin euroa taloutta kohden ja alueella sijaitsevien talouksien välinen etäisyys on metriä. Siirtoviemärihankkeita tarveselvitykseen sisältyi noin 100, joista tärkeimmät noin 50 hanketta katsottiin perustelluiksi toteuttaa valtion tuella lähivuosina. Viime vuosien tukimäärärahoilla siirtoviemärihankkeita voisi toteutua Ohjelmassa esitetty lähivuosien tukirahoitus onkin suuntaa-

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 14.10.2010 Tuire Taina Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA Taustaa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 :ssä säädetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

VALTIONEUVOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 9.3.2011 Tuire Taina VALTIONEUVOSTON ASETUS TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Taustaa Ympäristönsuojelulaissa (86/2000)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka Lainsäädäntöä Mikkelin seudun ympäristösuojelumääräykset 11.6.2012 Vna Talousvesien käsittelystä viemäriverkoston

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevat muuttuneet säännökset

Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevat muuttuneet säännökset Muistio Valpasvuo Vesa, Leena Eränkö, Markku Axelsson 29.3.2011 Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyä koskevat muuttuneet säännökset 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain muutoksella (196/2011) lisättiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano

Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 2 2009 Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano YMPÄRISTÖN- SUOJELU YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 2 2009 Haja-asutusalueiden jätevesihuollon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Edistääkö hajajätevesiasetus tehokasta vesiensuojelua?

Edistääkö hajajätevesiasetus tehokasta vesiensuojelua? Edistääkö hajajätevesiasetus tehokasta vesiensuojelua? 1 Tarve säännellä haja-asutuksen jätevesien käsittelyä (YM:n perustelumuistio 2003) - ei EU velvoitetta - edistää vesipolitiikan puitedirektiivin

Lisätiedot

Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990

Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää. Tulkintaopas. Tero Forsman. tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Voppe-jätevesikoulutus 13.11.2009 Kankaanpää Tulkintaopas Tero Forsman tero.forsman@valonia.fi p.044 907 5990 Valonia, Vanha Suurtori 7 (Hjeltin talo), 20500 Turku www.valonia.fi/jatevesi, tero.forsman@valonia.fi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Vuoden 2015 hajajätevesityöryhmän raportti

Vuoden 2015 hajajätevesityöryhmän raportti Vuoden 2015 hajajätevesityöryhmän raportti 1 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Ympäristöministeriö asetti 12.2.2015 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotuksia hajaasutuksen talousjätevesiin liittyvän

Lisätiedot

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE Haja-asutuksen jätevesien puhdistuskäytäntöjä eri maissa Erkki Santala Suomen ympäristökeskus SYKE Esityksen sisältö Eurooppalainen standardisointi ja sen vaikutus kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn

Lisätiedot