JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 I SÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 I SÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941 1944"

Transkriptio

1 JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 I SÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA j a sen henkilökunta rauhan oloissa vv i tsenäisyytemme ja vapautemme valvojina VUOSIKOKOUS j a ye-ev. Matti A. Aarnion 80-vuotisjuhla Santahaminassa

2 Onnittelunne ja surunvalittelunne vie arvokkaalla tavalla perille SOTAINVALIDI-ADRESSI Saatavana kautta maan rahalaitoksista, kirja- ja paperikaupoista sekä paikallisosastoistamme SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Jo 60 vuotta on Suomen Sotilas - Suomen Mies lehden tavoitteena ollut maanpuolustushengen ja oikean isänmaallisen ajattelutavan kehittäminen. Samalle perustalle me rakennamme tänäkin päivänä. Kiltaveli - tilaa itsellesi tämä valtakunnallinen maanpuol ustuskiltajulkaisu alueosastosi kautta tai suoraan kiltasihteeriltä puh

3 Tästä se alkoi... 4 Kuva Motista vuodelta 1918.

4 ...eikä se tähän päättynyt! JR 56:n komentaja YE-EVERSTI MATTI A. AARNIO 80 VUOTTA Henkilötietoja: Opinnot: Kouvolan Iyseo 8/8 SkPK 1919, RUK 1921, KadK , Skk Opintomatkoja eri maiden YElin (Saksa, Puola, Unkari, Ruotsi, Latvia). Ylennykset: Sk.ups. 1921, res.vänr. 1921, res.ltn. 1925, luutn. 1927, kapt. 1929, maj. 1939, evltn ja eversti Kunniamerkkejä: VR 1 mk, Vr 2 tlk, VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, SVR R Vm 1, Vap.sodan Mm, Mm 39-40, Mm 41-45, SPR aom ja am Aun Mm, Saksan RR 2 ja KtR 3, Tanskan DKF, Unkarin Ar, Viron Ar, Viron Mm, Latvian Mm Kuperjanovin R Heimo SR Kad.kunnan aom. Palvelus puol.voimissa: Kouvolan sk , varusm. KJP , RUL 1921 nuor.ups. VR , Kantavääpelikoulun johtaja , nuor.ups. KSR , Tsto.ups. YE:n ulk.os , 5

5

6

7 Rykmentin kotiuttamisen vuosijuhla palauttaa mieliin jatkosodan ankarat taistelut, raskaan rauhan ja runnellun isänmaan vaikeat vuodet. Silloinen kotiuttaminen merkitsi rykmentille myös tehtävän päättymistä isänmaan palveluksessa. Jokainen sotilas voi hyvällä omallatunnolla ja vakaumuksella todeta, että he täyttivät velvollisuutensa ja antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. Sitä osoittivat rykmentin harvenneet rivit, sen taistelut ja maineteot. Kun esitän tervehdykseni JR 56:n Kiilalle, en voi muuta kuin tehdä kunniaa rykmentille ja esittää Killalle parhaat kiitokset siitä, että se on vaalinut maineikkaann rykmenttinsä perinteitä ja erikoisesti sitä, että se on säilyttänyt yksimielisyytensä ja yhtenäisyytensä näin pitkälle ja siirtänyt rykmentin hengen, maanpuolustustahdon, nuorisolleen. JR 56 hengessä rakentakaamme vastaisuudessakin itsenäistä Suomeamme. Tässä yhteydessä haluan lisäksi mitä sydämellisimmin onnitella JR 56:n Killan kunniapuheenjohtajaa Matti Aarniota 80-vuotispäivän johdosta. Erkki Tuuli Maanpuolustuskillat ry:n puheenjohtaja 9

8 ANTERO KALLION TEKSTIÄ MOTILLE: Rykmenttimme sodanaikaisen komentajan ja rauhanaikaisen Kiltamme puheenjohtajan ja nykyisen Kunniapuheenjohtajan upseerin sydän on sykkinyt vapaan isänmaamme kohtalojen tahdissa. Hänen toimintansa johtotähtenä on aina ollut pohjoisen maankolkkamme vapauden säilyttäminen, jotta suomalainen nainen ja mies voisi elää ja ponnistella oman tahtonsa ja elämäntyylinsä mukaisesti. Olemme siinä onnistuneet tällaisten miesten ja heidän henkilökohtaisen panoksensa ansiosta. JR 56:n Kilta ry kiittää eversti Aarniota- Motti-Mattia. Toivotamme Sinulle terveyttä ja elinvoimaa. Sinä olet edelleen mieleltäsi nuori. Sytytä meihin kaikkiin muihin jatkuvasti elämän usko kuten olet niin monesti aiemmin tehnyt sekä sodan vaikeina hetkinä että rauhan oloissa. Antero Kallio JR 56:n Kilta ry:n puheenjohtaja 1 1

9 LAITILAN KUNTA TERVEHTII JR 56:N ASEVELJIÄ Tervetuloa kuntaamme matkailijana, uutena asukkaana tai yrittäjänä. Kunnan runsas palveluvarustus on käytettävissänne. Paraati Laitilassa v. 1977, vastaanottamassa kenr.ltn. Erkki Setälä. 1 9

10 JR 56:N KILTA ry:n VUOSIKOKOUS JA KILLAN KUNNIAPU- HEENJOHTAJAN 80-VUOTISJUHLALLISUUDET SANTAHAMI- NASSA Päivällä isot kunniamerkit 3.4. klo klo klo klo klo noin klo Johtokunnan laajennettu kokous Toimiupseerikerholla Majoitus RAUK/Uud.JP Johtokunnan kunniakäynti Hietaniemen Sankarihaudalla ja Suomen Marsalkan haudalla. Molemmille haudoille kukkatervehdys. Kunniavartiot asettaa Kaartin Pataljoona Järjestäytyminen Uud.JP:n sotilaskodissa, ruokailu- ja majoitusvaraukset Ilmoittautumisen jälkeen mahdollisuus ruokailuun Uud.JP:n ruokalassa Killan vuosikokous ja sen ohjelmassa: Alkumarssi Kokouksen avaus Vuosikokousasiat Palkitsemiset: -valtakunnalliset kunniamerkit -kiltakunniamerkit -kiltaviirit Puhe Marssi Motti-Matin 80- vuotisjuhlallisuudet Puhe rykmentin ja Killan puolesta Helsingin Varuskuntasoittokunta puh.joht. Antero Kallio Ehdotetut ja valitut toimihenkilöt ja Kilta Johtokunta Maanpuolustuskillat ry:n puheenjohtaja Erkki Tuuli Helsingin Varuskuntasoittokunta JR 56:n ikä-kompp.pääll. Laitilan maj.res. Kustaa Ala- Kaila Killan tervehdys Antero Kallio Muut onnittelut ja tervehdykset Motti-Matti marssi Helsingin varuskuntasoittokunta siirrytään Uud.JP:n perinnemuistomerkille Joutse- Iän taistelun patsaalle ja siellä Jääkärimarssi ja kukat Helsingin Varuskuntasoittokunta ja Killan johtokunta Puhe Hels.alueosaston puh.joht. maj.evp. Juuso Lilja

11 Kuullos pyhä vala... Varuskuntasoittokunta ja Kilta Joutseläntaistelun muistomerkistä ja sen perinteistä selostus toisaalla tässä julkaisussa noin klo Uud.JP:n esittely Pataljoonan johto klo Ruokailu ja sen jälkeen siirtyminen Toimiups.kerholle illanviettoon Helsingin Varuskuntasoittokunta esittää n. tunnin ajan meille vanhoille sotilaille sopivaa musiikkia ja sen jälkeen kiltaveljet Jussi Valsta ja Kalle Hautasaari vielä sopivampaa sen ajan minkä jaksavat kerholla saatavana illalla kevyttä ruokaa sitä haluaville Alueosastot hoitanevat itse kuljetuksensa, linja-autojen kuljettajille varataan vapaa ruokatarjoilu ja majoitus Rauk:ssa yöpyjille varataan ilmoittautumisen yhteydessä jääkärien tavanomainen aamupala. Valtakunnallisten kunniamerkkien jakoa varten pyydetään vuosikokoukseen paikalle: veljet Arno Mikkola, Kustaa Ala-Kaila ja Aapo Rajahalme Kiltakunniamerkeistä ja -viireistä alueosastot ilmoittavat saajat. Tervehdykset ja muut seremoniat pyydetään rajoittamaan lyhyeksi jotta ohjelma saadaan vietyä aikasuunnitelman puitteissa Paikalla on JR 56:n päivystävä upseeri kaulassaan kilpi ja Killan sihteerin Matti Haussilan puoleen voi myös kääntyä. Ja vielä kerran - Motin ja Killan kunniaksi Isot kunniamerkit 21

12

13 Kunniamerkit Tasavallan presidentti on myöntänyt kiltatyöstä kunniamerkin seuraaville kiltaveljille: Martti Silanterä, Turku, Suomen Leijonan Ritarikunnan Komentajamerkki. Juhani Valsta, Helsinki, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 luokan Ritarimerkki. Erkki Keskitalo, Askainen, Sotilasansiomitali sotainvalidityöstä. Tasavallan presidentti on myöntänyt kunniamerkin seuraaville kiltaveljille: Arno Mikkola, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 luokan Ritarimerkki. Kustaa Ala-Kaila, Suomen Leijonan Ritarikunnan 1 luokan Ritarimerkki. Aapo Rajahalme, Suomen Leijonan Ritarikunnan 1 luokan Ritarimerkki. Kiltakunniamerkit on myönnetty seuraaville henkilöille: Ilkka Are ja Hilding Nybacka. Kuntotoiminnasta: MPK:n v:n 1979 kuntokilpailussa emme tietystikään menestyneet erikoisemmin, kuitenkin on mainittava UKI:n Erkki Luntamon valtakunnallinen 6. sija. Kiltamme piirissä kuntoharjoittelu ja kävely ovat paljon yleisempiä kuin tilasto osoittaa. Jääkin alueos'astojen varaan miten kuntokortteja palautetaan sihteerille kuluvan vuoden suorituksista. Avustusrahasto: Avustusrahastoon siirrettiin Eurajoen 35-v. kokouksen päätöksellä julkaisuvaroista 5000,- ja sittemmin on kunniapuheenjohtajamme tehnyt merkittävän lahjoituksen. Kokouksen päätöksen mukaisesti olemme lahjoittaneet Kaunialan sotavammasairaalalle pyörätuolin. Kiltame varoja on aikaisemmin myönnetty maanpuolustusläheisiin tarkoiruksiin. Nyt kuitenkin jäsenkuntamme lähestyy sitä ikää, jolloin veljiemme avuntarve vuosi vuodelta lisääntyy ikävuosien kasvaessa. Siksi on syytä keskittää toimintamme lähinnä tarpeessa olevien avustamiseen. Meillä on monia kiltaveljiä, jotka ovat yhteiskunnan julkisen tuen tavoittamattomissa. Alueosastot voivat tehdä avustuksista sihteerin kautta ehdotuksia j ohtokunnalle. Johtokunta vetoaa hyvässä asemassa oleviin veljiin toivoen vaikka pienempääkin lahjoitusta rahastolle. Lahjoitukset voi tehdä alueosaston kautta tai suoraan tilille: JR 56:n Kilta ry KOP Helsinki Keski-Haaga, tilinumero Sotainvalidien ja veteraanien lakisääteisiin kuntoutuksiin anottaessa alueosastojen puheenjohtajat avustavat hakemuksia laadittaessa tai veljet voivat kääntyä suoraan kiltasihteerin puoleen. Maanpuolustuskillat ry: MPK:n hallitukseen kuuluu edelleenkin Antero Kallio ja Kiltaneuvostoon Ilkka Aro, Juhani Säynäslahti ja Matti Haussila. Tiedotustoiminta: Suomen Sotilas - Suomen Mies on edelleenkin Kiltamme virallinen tiedotuslehti ja tällä palstalla sihteeri kertoo tapahtumista ja tilaisuuksista. Kiltaveli, tilauslipukkeen saat alueosastostasi tai suoraan kiltasihteeriltä: Matti Haussila, Ostostie 3 H 197, Helsinki 94, puh

14 YE-MAJURI PERTTI SUOMINEN UUDENMAAN JÄÄKÄRIPATALJOONAN KUUSI VUOSIKYMMENTÄ Uudenmaan jääkäripataljoona viettää 60. vuosipäiväänsä 11. maaliskuuta Vuosipäivien laskennan lähtökohtana on perinnejoukko-osaston - jääkäripataljoona 2:n - edeltäjän II Polkupyöräpataljoonan perustaminen huhtikuussa Tuolloin alkanut toimintajakso jatkui sitten 27 vuoden ajan, aina vuoteen 1948 saakka, jolloin kunniakas Jääkäripataljoona 2 armeijan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä lakkautettiin. Samana vuonna (1948) saivat alkunsa nykyisen Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinteet Santahaminassa, kun saarelle sijoitetut jalkaväkirykmentin osat muutettiin jääkäripataljoonakokoonpanoon ja saivat nimekseen Jääkäripataljoona/JR 5. Yhtäjaksoinen toiminta Santahaminassa on näin ollen jatkunut jo yli kolmenkymenen vuoden ajan. Uudenmaan Jääkäripataljoonalla ja sen perinnejoukko-osastolla on eri vaiheissaan ollut seuraavat nimet: II Polkupyöräpataljoona Polkupyöräpataljoona 2 Jääkäripataljoona 2 Jääkäripataljoona/JR5 Jääkäripataljoona 2 Uudenmaan Jääkäripataljoona 26 Raivolan garnisonissa Uudenmaan Jääkäripataljoonan varhaisimmat perinteet ajoittuvat, kuten edellä todettiin, vuoteen Huhtikuun 20. päivänä muutettiin vain noin vuotta aikaisemmin Karjalan Kannakselle rajavartiointitehtäviä varten perustetun Käkisalmen läänin Rykmentin II pataljoona nimeltään II polkupyöräpataljoonaksi. Samalla sen tehtävät muuttuivat luonnollisesti myös toisen tyyppisiksi - sotilaallisen maanopuolustuksen tehtäviksi. Neljä kuukautta myöhemmin pataljoonan nimeksi vahvistettiin Polkupyöräpataljoona 2.

15 Uusien polkupyöräpataljoonien aloittaessa toimintansa huhtikuussa 1921 ei niiden perinteitten lähtökohtia oltu vielä ehditty määritellä. Tämä muodostikin lähivuosina erään tärkeän tehtväkentän. Toukokuussa 1923 Polkupyöräpataljoona 2 sai oman lippunsa, joka sitten sellaisenaan on periytynyt nykyisille Uudenmaan jääkäreille. Lipun värit, musta ja punainen, muistuttavat pataljoonan kotimaakunnasta Karjalasta. Nuolet puolestaan kuvaavat polkupyöräjoukon nopeutta ja iskukykyä. Valkjärven jääkärit Uudet, ajanmukaiset olosuhteet Valkjärven kasarmialueella antoivat vihdoin mahdollisuuden tarkistaa pataljoonan kokoonpanoa ja saattaa se tehtävien edellyttämälle tasolle. Uusia koulutusyksiköitä olivat Viestikomppania, jonka erikoisuuksista mainittakoon viestikoirat ja viestikyyhkyosasto sekä Tykkikomppania, jossa annettiin kranaatinheitin- ja panssarintorjuntakoulutusta. Viisitoista vuotta perustamisensa jälkeen Polkupyöräpataljoona 2:n oli luovuttava jo käsitteeksi muodostuneesta nimestään, kun uudeksi nimeksi vahvistettiin Jääkäripataljoona 2. Samassa yhteydessä pataljoona sai uuden, jääkäriperinteitä vastaavan kunniamarssin - Sibeliuksen Jääkärien marssin. 27

16 Kaksi vuotta myöhemmin (1938) Tasavallan presidentti myönsi Vapaussodan aikaisten jääkärijoukkojen perinteiden säilyttämiseksi JP 2:lle, muiden jääkäripataljoonien ohella, oikeuden kantaa lipputankonsa kärjessä Vapaudenristiä ja lisäksi kiinnittää lipputangon kärjen kaulaan IV lk Vapaudenristin nauhat. Lipun mukana ovat myös näm symbolit periytyneet tämän päivän jääkäreille. Pataljoonan aloittaessa toimintansa toista vuosikymmentä oli sen koulutus jo vakiintunut asetettuja tehtäviä vastaaville urille. Keskeisintä oli jo aiemminkin mainittu suojajoukotehtävä, jonka mukaan rauhanajan joukko-osastojen ensisijaisena tehtävänä kriisin sattuessa oli riittävän ajanvoiton saavuttaminen kenttäarmeijan keskittämistä varten. Miehistökoulutuksen painopiste oli taistelukoulutuksessa, mihin uhrattiinkin suurin osa ajasta. Erityistä huomiota kiinnitettiin liikkuvuuteen eli suksien ja polkupyörien käyttöön. Lukuisilla marssi- ja taisteluharjoituksilla oli taistelukoulutuksen tavoitteiden ohella toinenkin tietoinen päämäärä. Tavoitteeksi nimittäin asetettiin, että niin upseerit kuin aliupseeritkin tuntisivat Kannaksen ainakin tärkeimpien toimintasuuntien osalta läpikotaisin. Kaiken kaikkiaan voidaan Jääkäripataljoona 2:n koulutuksen todeta viimeisinä rauhan vuosina olleen määrätietoisia ja johdonmukaista työskentelyä pataljoonan saamiseksi yhtenäiseksi, kaikissa tilanteissa käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi Talvisodan taisteluissa Ulkopoliittisen tilanteen ajauduttua umpikujaan julistettiin maassamme lokakuun 6. päivänä 1939 yleinen liikekannallepano. Jääkäripataljoona 2:n osalta se merkitsi alokkaiden siirtymistä koulutuskeskukseen Mikkeliin ja pataljoonan pääosan ryhmittymistä suojajoukkotehtäviä varten rajalle Lipolan alueelle, missä noin kuukauden ajan oli jo tehty puolustusvalmisteluja. 28 Sotatoimet alkoivat tällä suunnalla klo vihollisen tykistön ja heittimistön tulittaessa puolustusasemia Lipolassa sekä selustan kohteita Valkjärven alueella. Tätä seurasivat jalkaväen hyökkäykset, jotka ensimmäisen sotapäivän aikana kyettiin torjumaan. Seuraavana päivänä vihollisen painostus voimistui ja iltapäivällä pataljoona sai luvan irtautua viivytysasemistaan, kun edestä oli saatu ilmoitus: "Lipolassa runsaasti hyökkäysvaunuja ja vihollisen jalkaväkeä, omat joukot eivät kovan tulen takia voi pitää asemiaan, vaan vetäytyvät".

17 Kaikkiaan viisi vuorokautta kestäneitä suojajoukkotaisteluja seurasi suhteellisen rauhallinen reservissäolovaihe pääpuolustuaseman takana Mälkölässä ja Hopeamäellä. Eräänä yksityiskohtana voidaan todeta, että vasta tällöin, tammikuun alkupäivinä, jaettiin koko pataljoonalle sukset ja polkupyörät evakuoitiin huollettavaksi. Tammikuun puolivälin jälkeen (1940) Jääkäripataljoona 2 osallistui torjuntataisteluihin pääpuolustuslinjalla Muolaanjärven ja Yskjärven välisellä kannaksella, aluksi Kyyrölässä ja tammi-helmikuun vaihteesta alkaen Oinalassa illalla oli tilanne useita vuorokausia jatkuneiden taisteluiden jälkeen muodostunut sivustoilla siinä määrin epäedulliseksi, että pataljoonakin sai käskyn irtautua asemistaan ja siirtyä Mälkölään. Helmikuun päivinä Jääkäripataljoona 2 osallistui Kämärän suunnalla vastakyökkäykseen, jonka tarkoituksena oli osittain murtoon päässeen vihollisen motittaminen ja tuhoaminen. Kiivaiden taisteluiden aiheuttamista tappioista ja väsymyksestä johtuen jouduttiin vihollismotin laukaisemisyrityksistä luopumaan. Todettakoon, että pataljoonan tappiot tässä taistelussa olivat suurimmat koko sodan aikana. Yhteensä menetettiin 167 miestä, joista kaatuneita 37. Pataljoonan jäljelläolvista osista muodostetut kaksi komppaniaa osallistuivat tämän jälkeen viivytystaisteluihin Heinjoella, Näätälässä ja Portinhoikassa, missä sitten oltiin sotatoimien päättyessä klo Kaksi päivää myöhemmin Jääkäripataljoona 2 vetäytyi Juustilan-Rättijärven tien suunnassa viimeisenä suojaavana joukkona uuden valtakunnan rajan taakse Nuijamaalle. Välirauhan aika Välirauhan aikana Jääkäripataljoona 2:n sijoituspaikkoina olivat aluksi Lappeenranta ja Kuopio sekä myöhemmin vielä Riihimäki ja Hankikoski Kemijärven lähistöllä. Jatkosodan hyökkäysvaihe Heti kesäkuun puolivälin jälkeen Jääkäripataljoona 2 muodostettiin Riihimäellä sodanajan kokoonpanoon ja alkaen noin 950 miehen vahvuinen pataljoona keskitettiin Tuupovaaran alueelle. 10. heinäkuuta 1941 alkaneen hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa pataljoona eteni Jääkäriprikaatin mukana Laatokan pohjoispuolella Muuannon, Loimolan, Leppäsyrjän, Tulemajärven ja Suurmäen kautta Tuuloksenjoelle, joka saavutettiin kahden viikon kuluttua sotatomien alkamisesta. 29

18 Eteneminen Tuuloksenjoelta kohti Syväriä jatkui runsaan kuukauden kuluttua 4. syyskuuta. Panssareiden tukema hyökkäys edistyi nopeasti ja Svvärin rannalle saavuttiin kolme päivää myöhemmin. Syväriltä jääkärien hyökkäys suuntautui pohjoiseen kohti Äänisjärveä ja Petroskoita. Tällä kertaa etenemistä hidastivat suuresti syyssateiden liejuunnuttamat tiet. Ajoneuvoja ei juuri saatu mukaan ja raskas kalusto oli kuljetettava polkupyöriin kiinnitettynä. Lokakuun 1. päivänä Jääkäripataljoona 2 tunkeutui etelästä Petroskoihin, jonka nimi pian tämän jälkeen muutettiin Äänislinnaksi alkanut hyökkäys johti nopeasti Karhumäen ja Poventsan valtauksiin. Epämiellyttävän yllätyksen pataljoona koki Poventsassa, kun vihollinen räjäytti Stalinin kanavan sulut ja valtava tulva-aalto peitti laajat alueet. Asemasotaa Hyökkäysvaihetta seurannut ns. asemasotavaihe kesti lähes kaksi ja puoli vuotta - tammikuusta 1942 kesäkuuhun Pääosan tästä ajasta Jääkäripataljoona 2 oli Äänislinnassa. Oltuaan Poventsan jälkeen noin kaksi kuukautta Paatenessa Seesjärven länsirannalla pataljoona sai toukokuun puolivälissä (1942) käskyn siirtymisestä Äänislinnaan. Täällä ohjelmaan kuuluivat koulutuksen ohella erilaiset työpalvelutehtävät, lomat ja harrastukset. Kesäkuun lopulla 1942 perustettiin Äänislinnassa uusi yhtymä, Panssaridivisioona, johon myös Jääkäripataljoona 2 liitettiin. Eri aselajien välisestä yhteistoiminnasta tulikin tämän jälkeen keskeisiin koulutusteema. Kesäkuun alkupuolelta 1943 lokakuun puoliväliin pataljoona olöi rintamavastuussa Syvärin alajuoksulla Kuuttilahdessa. Täältä palattiin vielä joksikin ajaksi Äänislillaan, kunnes sitten helmikuussa 1944 koko Panssaridivisioona siirrettiin ylipäällikön reserviksi Viipurin pohjoispuolelle. Vastahyökkäysten kesä 30 Jääkäripataljoona 2:n aloittaessa 9. kesäkuuta (1944) ohjelman mukaista palvelustaan kantautui etelän suunnasta valtava kumu. Se kertoi venäläisten suurhyökkäyksen alkamisesta Kannaksella. Jääkäreille tapahtumat merkitsivät useita, nopeasti toisiaan seuraavia vastahyökkäyksiä panssareiden, tykistön ja maataistelukoneiden tukemien hyökkäyskiilojen pysäyttämiseksi. Ensimmäisinä taistelupaikkoina olivat Polviselkä, Kuuterselkä, Perkjärven asemakylä ja Sommee.

19 Vielä olivat vuorossa torjuntataistelut Vuosalmella heinäkuuta, missä tilanne saatiinkin lopullisesti vakiinnutettua ja Jääkäripataljoona 2 voitiin Panssaridivisioonan mukana irroittaa etulinjasta..vuosalmella pataljoona kärsi raskaimmat menetykset kaikista Kannaksen kesätaisteluistaan, yhteensä 448 miestä, joista 48 kaatuneena. Jatkosodan viimeiset viikot pataljoona vietti Kuurmanpohjassa ja Antreassa. Sateisena syyskuun aamuna 4.9. kiersi pataljoonan lähettiupseeri kaikissa yksiköissä vieden kirjallisen ilmoituksen, jossa todettiin lyhyesti: " klo vihollisuudet lopetetaan Neuvostoliiton kanssa". Lapin sodassa Solmittu aselepo ei kuitenkaan vielä merkinnyt lopullista sotatoimien päättymistä jääkäreille. 22. syyskuuta pataljoona kuormattiin Hiitolan asemalla junaan ja seuraavana päivänä oltiin jo Muhoksella, josta sitten alkoi vaivalloinen eteneminen kohti pohjoista saksalaisten joukkojen lyömiseksi pois maasta. - Ensimmäiset varsinaiset taistelunsa Jääkäripataljoona 2 kävi Ylimaassa Rovaniemen eteläpuolella, kun kolme vuorokautta kestneellä kuokkausoperaatiolla vallattiin tärkeä tienhaara-alue Lokakuun loipulla pataljoonan savutettua Vuotson alettiin vanhempia ikäluokkia vähitellen kotiuttaa. Nuoremmista, pääasiassa vuotiaista jääkäreistä koottu pataljoona jatkoi sitten vielä etenemistään pohjoiseen. Lapin sodan viimeiset taistelunsa Jäkäripataljoona 2 kävi marraskuuta Inarin valtaamiseksi. Itsenäisyyspäivänä 1944 alkoi pitkä ja vaivallonen, ajoittain ankarien lumimyrskyjen koettelema paluumatka etelään. Perinteet jatkuvat Kun puolustusvoimia syksyllä 1944 saatettiin uuteen rauhanajan kokoonpanoon, määrättiin sodanaikaisen Jalkaväkirykmentti 9:n uudeksi sijoituspaikaksi Santahamina ja Hyrylä. Samassa yhteydessä sen nimi muutettiin Jalkaväkirykmentti 5:ksi. 5. toukokuuta 1948 rykmentti siirtyi jääkäripataljoonan kokoonpanoon ja sai nimekseen Jääkäripataljoona/JR 5. Kantarykmentin I pataljoonan pohjalta muodostettu jääkäripataljoona käsitti toimintansa alkuvaiheessa esikunnan lisäksi esikuntakomppanian, pioneeri- ja viestiosastot, kaksi jääkärikomppaniaa, aliupseerikoulun ja soittokunnan. Eräitten kokoonpanotarkistusten myötä pataljoonan uudeksi nimeksi vahvistettiin joulukuun alusta 1952 alkaen Jääkäripataljoona 2. 31

20 Kuten polkupyöräpataljoonat aikanaan 1920-luvulla saivat useat rauhanajan järjestelyissä muodostuneet joukko-osastot nytkin olla pitkään ilman lippuja, vuosipäiviä ja muita perinteitä. Useita vuosia jatkuneitten valmistelujen jälkeen vahvistettiin Jääkäripataljoona 2:lle alkaen uusi maakunnallinen nimi - Uudenmaan Jääkäripataljoona. Samalla se sai kunniamarssikseen Sibeliuksen Jääkärien marssin, lipukseen entisen, sotia edeltäneen Jääkäripataljoona 2:n lipun, vuosipäiväkseen Joutselän taistelun muistoksi sekä perinteikseen Vapaussodan jääkärien ja entisen Jääkäripataljoona 2:n perinteet. Perinteet ovat aina olleet pataljoonalle tärkeät. Viime vuosina on yhteistyössä Uudenmaan Jääkäripataljoonan Killan kanssa käynnistetty kaksi merkittävää hanketta, jotka varmasti tulevat lähentämään entisiä ja nykyisiä jääkäripolvia toisiinsa. Ensimmäinen hankkeista, Joutselän Ristin nimeä kantava joukko-osastoristi, otettiin käyttöön vuosipäivänä Toinen hankkeista, Joutselän taistelun muistomerkki, on ajoitettu vuoden 1981 vuosipäivään juhlistamaan Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinteiden kuudennen vuosikymmenen täyttymistä. 32

21 JOUTSELÄN TAISTELU Joutselän taistelulla on Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinteissä keskeinen asema. Mikä sitten on tuo tapahtuma, joka joukko-osastoperinteitä määrättäessä on ansainnut paikkansa sellaisten taistelujen rinnalla kuten esimerkiksi Breitenfeldt, Narva, Porrassalmi ja Siikajoki. Saadaksemme asiasta selvän meidän lienee parasta siirtyä ajassa runsaat 4 vuosisataa taaksepäin ja tarkastella itse tapahtumien kulkua. Tapahtumana Joutselän taistelu liittyy Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä vuosina käytyyn sotaan. Mainittujen valtioiden välisille suhteille oli tuona aikana ominaista jatkuvat epäselvyydet rajankäynnissä ja tästä aiheutuvat kahakoinnit. Tilannetta oli omiaan kärjistämään Venäjän tsaarin Iivana Julman omaksuma hyökkäävä ulkopolitiikka ja pyrkimys alueensa laajentamiseen Itämeren suunnalla. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa puolestaan halusi taata omistusoikeuksiaan rauhanomaisemmin keinoin julistamalla valtakunnan erämaat kruunun omaksi ja käynnistämällä niiden asuttamisen. Samalla hän toki kiinnitti huomiota myös maan puolustamiseen varustamalla linnoituksiaan. Molemminpuoliset rajahyökkäykset johtivat lopulta siihen, että syksyllä 1554 valtioiden välillä vallitsi tosiasiallinen sotatila, joskin varsinaiset sotatoimet käynnistyivät vasta seuraavana talvena. Pääosa maamme noin 1000 miehen puolustusjoukosta lienee kevättalvella 1555 ollut talvileireissä maan keskuspaikoissa ja rajoilla oli vain pieniä vartio-osastoja hajallaan. Yksi sellainen oli Kivennavalla aivan rajan tuntumassa Suomen ja Venäjän välisen tärkeimmn valtatien varressa. Tuon Kivennavan linnakartanon päällikkönä toimi Kivennavan vouti Jöns Magnusson Ulfsparre, ruotsalainen soturi, jota hänen suomalaiset alaisensa puhuttelivat Juho Maununpojaksi. Juho Maununpoika tiedettiin taitavaksi taktikoksi, joka rajavoutina toimiessaan oli ilmeisesti perehtynyt venäläisten sodankäyntitapaan. Vakinaisia joukkoja Juho Maununpojalla oli komennossaan vain 60 ratsumiestä ja 100 jalkaväkimiestä. Jalkaväki oli ainakin osittain aseistettu käsituliaseilla, ns. hakapyssyillä, joiden tulinopeus oli 6-8 Is tunnissa ja tehokas ampumaetäisyys korkeintaan 100 metriä. Jalkaväki oli kokonaisuudessaan varustettu suksilla, joten sen liikkuvuus paksun lumipeitteen kattamassa maastossa oli hyvä. Tykistöä Juho Maununpojalla oli viisi tai kuusi rekilavetille asennettua 2-2,5 tuuman kevyttä nikhakatykkiä, joilla ammuttiin pyöreitä massiivisia rautakuulia. 33

22 34 Maaliskuun alkupuolella Juho Maununpoika sai rajan takaa tietoja tavallista suurempien venäläisjoukkojen kokoontumisesta rajaseudulle, päävoimat Kivennavan suunnassa. Ymmärtäen vakinaisen väkensä vähyyden hän pani vanhan tavan mukaan kapulan kiertämään lähipitäjien talonpoikien koollekutsumiseksi. Taistelua edeltäneen päivän kuluessa hänellä olikin käytettävissään 400 keihäillä, kirveillä ja jousilla aseistautunutta kotiseutunsa puolustamiseen valmista talonpoikaa, jotka, mikä tärkeintä, liikkuivat suksilla. Juho Maununpojan saarnat tiedustelutiedot kertoivat, että vihollisella ei ollut suksia, vaan se eteni kankeana marssirivistönä tietä pitkin. Näin ollen oli tärkeätä valita taistelumaasto siten, että omien hiihtojoukkojen liikkuvuus ja nopeus tulisivat mahdollisimman tehokkaasti käytettyä hyväksi. Puolustusasemaksi valittiin noin viisi kilometriä rajalta olevan Koutselän kylän laidassa tien varressa sijaitseva Mörölän vaara, mistä harjanteet laskivat lähes yhtämittaisena loivana alamäkenä aina rajalle saakka. Juho Maununpojan taisteluideana oli yllätykseen perustuva kaksipuolinen saarrostus. Hän halusi ratkaista puolustustaistelunsa hyökkäämällä. Mörölän vaaran tiheään metsään rakennettiin vahvat murrosesteet. Niiden taakse ryhmityksen keskustaan sijoitettiin ratsuväki ja osa tuliasein varustetusta jalkaväestä. Näiden tehtävänä oli tykkien tukemana sulkea vihollisen etenemistie ja sitoa se rintaman suunnassa. Keskustan molemmin puolin ryhmitettiin lähtöasemiin hiihtävä jalkaväki ja talonpojat, joiden oli saarrettava ja lyötävä yllätetty vihollisen marssirivistö. Juho Maununpoika itse oli huoviensa luona murroksen takana. Maaliskuun 11. päivänä venäläiset ylittivät rajan kolmena rivistönä. Kivennavan suunnassa etenevän pääjoukon vahvuuden arvioidaan olleen noin miestä. Sen komentajana toimi ruhtinas Iivana Bibikoff. Törmättyään odottamatta suomalaisten murrosesteeseen ratsain liikkuva etuosasto pysähtyi ja massoittui kapealle tieuralle, mistä se paksun lumipeitteen takia ei päässyt poistumaan. Samanaikaisesti etenivät jalkamiehet taaempana vaivalloisesti ja hitaasti, paksussa lumessa tarpomisesta väsyneinä. Ruhtinas itse siirtyi eteen selvittämään sopimattoman pysähdyksen syytä. Hän ei pitänyt pienen suomalaisjoukon vastarintaa minkäänarvoisena, vaan käski tuoda viinipikarin juodakseen maljan Juho Maununpojan kunniaksi. Sitä hänen ei kuitenkaan olisi pitänyt tehdä, sillä suomalaiset panivat nyt nopeasti toimeksi. Tykit alkoivat paukkua ja ensimmäinen laukaus surmasi venäläisen komentajan. Juho Maununpoika antoi hyuökkäys-

23 käskyn ja hiihtorivistöt laskivat hyvää vauhtia ja taistelunhaluisena alas rinteitä iskien venäläisen etujoukon sivustoihin. Syvässä lumessa venäläisjoukko oli kokonaan hyökkääjän armoilla ja pakeni epäjärjestyksessä taaksepäin. Kilometrin pituiselle tieosuudelle oli jäänyt 300 kaatunutta vastustajaa. Juho Maununpoika säilytti edelleen aloitteen hallussaan. Hiihtojoukot suunnattiin nyt uuteen iskuun pääjoukon sivustoille ja sen selustaan vetäytymistien katkaisemiseksi. Viholinen joutui paniikin valtaan. Osa sen aseista oli vielä kuormastossa eikä niiden jakoa ehditty suorittaa. Johdettu vastarinta ei enää tullut kyseeseen, vaan venäläiset työntyivät sekavana laumana suomalaisten saarrostavia osia vasten. Näiden ei onnistunut pitää tietä katkaistuna, joten viholliset pääsivät massallaan murtautumaan saarroksen läpi. Jouduttuaan jättämään kuutisensataa miestä kaatuneena taistelukentälle vetäytyi vihollinen pienten hiihtojoukkojen takaa-ajamina Rajajoen taakse. Juho Maununpojan oli onnistunut aktiivisella toiminnallaan torjua yli kymmenkertaisen vihollisen hyökkäys. Sotasaaliina taistelualueelta kerättiin 29 lippua, aseita 2000 miehelle, 500 hevosta sekä runsaasti elintarvikkeita. Suomalainen talonpoikaisjalkaväki oli näin antanut oivan näytteen taistelukyvystään. Pätevän johtajan alaisena se pystyi liikkumaan vaaditussa taistelurymityksessä. Se osoitti myös suurta rohkeutta, kuria ja korkeaa aseenkäyttötaitoa. Mainittu Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen sota jatkui vielä pari vuotta päättyäkseen sitten vailla sanottavaa tulosta rauhantekoon. Sodan merkittävimmäksi tapahtumaksi jäi Joutselän taistelu, missä esimerkillistä yhteishenkeä ja taistelutahtoa osoittaneet Juho Maunupojan "jääkärit" kykenivät kotoisella pohjalla kehittynyttä, iskuun ja lähitaisteluun sekä suksien käyttöön perustuvaa taktiikkaa käyttäen torjumaan maahantunkeutujan ja tuottamaan sille huomattavat tappiot. Joutselän taistelun päivä llä3ä määrättiin v perinnejoukkoosastomme PPP 2:n vuosipäiväksi. Itse asiassa valinta oli sangen luonnollinen, sijaitsihan pataljoona tuolloin Raivolan kylässä vain noin 10 kilometrin päässä Joutselän taistelupaikasta. Pataljoonan suojajoukkotehtävät rajan tuntumassa vastasivat paljolti niitä tehtäviä, mihin Juho Maununpojankin joukkoineen piti alati olla valmiina. PPP 2 sai jo vuonna 1923 lipun, jonka harmaa pohja ja ristikkäiset nuolet, samat symbolit, jotka täydellisenä kopiona näemme omassa lipussamme, kuvasivat polkupyöräjoukolta vaadittavaa teräksen kovuutta, nopeutta ja iskukykyä. Juuri näillä ominaisuuksilla olivat Juho 35

24 Maununpojan hiihtojoukot Joutselässä ratkaisseet tilanteen vastustajan ylivoimasta huolimatta omaksi edukseen. Me Uudenmaan jääkärit olemme saaneet vaalittavaksemme PPP 2 :n ja Joutselän taistelijoiden kunniakkaat ja arvokkaat perinteet. Huolimatta siitä, että näihin perinteisiin liittyvät tapahtumat ovat ehkä kaukaisia ja tämän päivän turvallisuuspoliittiselle tilanteellemme vieraitakin, voi niistä silti löytää taktiikan kannalta paljonkin opittavaa. Tämän päivän terminologiaa käyttääkseni Juho Maununpoika oivalsi tiedustelun merkityksen, hän ymmärsi myös mikä merkitys on taistelumaaston valinnalla sekä olosuhteiden ja saavutetun menestyksen hyväksikäytöllä, hän osasi myös taitavasti yhdistää oman yleisjoukkonsa ja talonpoikien paikallisjoukon toiminnan. Mutta ennen kaikkea hän halusi miehineen puolustaa kotiseutunsa koskemattomuutta. Eräs tärkeimmistä tehtävistämme on valmistautua oman kotiseutumme puolustamiseen. Vaalittavaksemme uskotut perinteet omalta osaltaan osoittavat, että meihin luotetaan, mutta myöskin että meiltä tarvittaessa odotetaan samanlaista kovuutta, nopeutta ja iskukykyä, mitä edeltäjämmekin osoittivat. HELSINKI - KUOPIO - OULU - TAMPERE - sillat - satamat - väylät - louhinnat - teollisuus - vesihuoltolaitokset VESTO OY Henry Fordin katu 5 F Helsinki 15 Puhelin :

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi

KUTSU. 19,50 /hlö (vain viralliselta edustajalta) Päiväkahvi 1 (7) KUTSU LIONSPIIRI 107-H:n VUOSIKOKOUKSEEN JA -JUHLAAN Paikka: Kummun koulu Kummunkatu 15, 83500 OUTOKUMPU Ohjelma: 09.30 10.00 Aamukahvi piirihallituksen osanottajille 10.00 12.00 Piirihallituksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Ohje 1 (6) 16.2.2016. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä

Ohje 1 (6) 16.2.2016. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Ohje 1 (6) 16.2.2016 Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnanohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen

Lisätiedot

Kiltauutiset 3 / 2010

Kiltauutiset 3 / 2010 Kiltauutiset 3 / 2010 1 Ilmailumuseo 22.5-2010 Kilta järjesti tutustumiskäynnin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä olevalle ilmailumuseoon. Siellä tutustuttiin asiantuntevan oppaan johdolla niin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 TAMRUn seniorien kevätretki suuntautui tänä vuonna Viestirykmenttiin Riihimäelle. Rykmentin esikunnan viestintäsektorin johtaja kapt Pekka

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Jatkosodan loppuvaiheessa sotaan kyllästyminen ja sen tuoma mielipiteiden

Jatkosodan loppuvaiheessa sotaan kyllästyminen ja sen tuoma mielipiteiden Jääkäripataljoona 1 Vaasassa 1945 1964 Jatkosodan loppuvaiheessa sotaan kyllästyminen ja sen tuoma mielipiteiden ja poliittisen ilmapiirin muutos oli armeijavastainen. Suhtautuminen sotilaisiin oli ylenkatsovaa

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

INKUBIO RY MERKKIOHJE 1 (5) PL 69 02151 Espoo 31.10.2008

INKUBIO RY MERKKIOHJE 1 (5) PL 69 02151 Espoo 31.10.2008 INKUBIO RY MERKKIOHJE 1 (5) PL 69 02151 Espoo 31.10.2008 INKUBIO RY:N MERKKIOHJE 1. Inkubio ry:n tunnus- ja merkkiohjesääntö Tunnus- ja merkkiohjesäännössä on lueteltu killan tunnukset sekä tunnusta ilmentävät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen

Läsnä jäsenet Heinonen Heikki kirkkoherra, pj. Lehtomäki Elina varapj., kokouksen puheenjohtaja. Raskinen Marjatta jäsen ANJALANKOSKEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ Nro 4/2015 Sivu 1 (9) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina 9.4.2015 klo 17.00-19.12 Paikka Inkeroisten seurakuntatalo Läsnä et Heinonen Heikki kirkkoherra, pj.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä)

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Näinä päivinä on kulunut 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Tarkoituksenani on palata sen ajan

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2013 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 5.12.2012 Hallitus hyväksyy kalenterin kokouksessaan.

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle

Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle Suomen Bridgeliitto ry:n kilpailukalenteri vuodelle 2016 Saatteeksi: Kilpailukalenterista on varattu sitovasti viikonloput SM-kilpailuille. Niitä saatetaan pelata joko lyhyempinä tai pidempinä riippuen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Turvalliseen huomiseen 2 1 Yleistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomerkkien perustamisvuodeksi katsotaan vanhimman edeltäjäjärjestön, Suomen

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö

Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Piirihallituksen kokous 30.11.2013 klo 9.30 OAMK:n Tekniikan yksikkö Kotkantie 1, Oulu Leijonehenki Esityslista 1. Kokouksen avaus -DG Eero avasi kokouksen -DG jakoi Lions liiton palkitsemiset ensimmäisen

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset

3 Tupsulakkiin tehtävät lisäykset 1/7 1 Soveltamisala Tällä tunnusohjesäännöllä annetaan tarkempia määräyksiä Oulun Teekkariyhdistys ry:n, jäljempänä yhdistys, sääntöjen 28 :ssä tarkoitetuista yhdistyksen tunnuksista ja niiden käytöstä.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014

Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014 Turunen, Risto Jaakko Olavi synt. 31.7.1918 YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina 1932-37 eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon

Lisätiedot