Etelä-Suomi vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 %

2 Sisältö Etelä-Suomi 11 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa 14 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 23 Taulukot, kuvat ja kartat 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa Taulukko 1.1. Etelä-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna Korkeasti koulutettuja Uudellamaalla Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna Joka neljäs työikäinen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 24 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 25 Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 26 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 29 Eroja maakunnittain osallistumisessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 32 Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 33 Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 34 Ammatillisia perustutkintoja entistä enemmän oppisopimuksilla Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 37 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Uudellamaalla kiinnostavat uusia opiskelijoita Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen 4 (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien Eniten ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla

3 Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 43 Ammattikorkeakoulutus kiinnostaa aikuisia Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 46 Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 47 Vuonna 25 huippu ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrissä Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 49 Etelä-Suomen läänin maakunnissa aikuiskoulutuksena yli kaksituhatta ammattikorkeakoulututkintoa vuodessa Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien 51 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot uusi mahdollisuus aikuisopiskelijoille Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 53 Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 54 Uudellamaalla runsaasti aikuisia yliopistokoulutuksessa Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 55 Kartta 2.6. Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää myös kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat) 56 Joka neljäs uusi yliopisto-opiskelija yli 25-vuotias Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien 57 Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 59 Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 6 Kuva 2.9. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 61 Kuva 2.1. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 62 Kulttuurialan opetus vapaan sivistystyön vahvuus Kartta 2.7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat vuonna Kuva Kansalaisopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kuva Kansanopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kuva Liikunnan koulutuskeskuksessa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kuva Kesäyliopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna

4 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa Etelä-Suomen lääni muodostuu kuudesta maakunnasta, jotka ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Etelä-Suomen lääni on Suomen väestöllinen ja tuotannollinen painopistealue. Läänin pinta-ala on noin kymmenesosa Suomen pinta-alasta, mutta Suomen asukkaista yli 4 % ( henkeä ) asuu Etelä-Suomen läänissä. Eteläsuomalaisista puolestaan lähes kaksi kolmasosaa asuu Uudellamaalla. Uudenmaan asukastiheys on moninkertainen verrattuna Etelä-Suomen muihin maakuntiin kaikki nämä maakunnat ovat kuitenkin tiheämmin asuttuja kuin Manner-Suomi keskimäärin. Manner-Suomessa vuotiaiden osuus koko väestöstä on 54 %. Etelä-Suomen läänissä tämä työikäisen väestön osuus on Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maan keskiarvoa korkeampi. Vähintään 65-vuotiaiden osuus alueen väestöstä ylittää Manner-Suomen keskiarvon Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Sen sijaan Uudenmaan väestöstä vain 12 % on vähintään 65-vuotiaita, kun vastaava luku Manner-Suomessa on 16 %. Manner-Suomen ruotsinkielisestä työikäisestä väestöstä yli puolet asuu Etelä-Suomen läänissä. Itä- Uudellamaalla lähes joka kolmas on ruotsinkielinen. Uudellamaalla vieraskielisten osuus on noin 6 %, kun vieraskielisiä Manner-Suomessa on vain noin 3 %. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Etelä-Suomen läänin vankkaa tuotannollista asemaa Suomen kansantaloudessa kuvaa se, että lääni tuottaa lähes puolet maan bruttokansantuotteesta vuonna 24 Uusimaa tuotti yli 52 miljoonaa euroa koko maan 151 miljoonasta eurosta. Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 24 ( euroa) oli reilusti maan keskiarvoa (29 61 euroa) korkeampi. Vuonna 24 Etelä-Suomen läänin alueella asui 44 % Manner-Suomen työllisestä työvoimasta. Vain Uudellamaalla työpaikkojen määrä oli suurempi kuin työllisten määrä. Niinpä päivittäinen sukkulointi on tyypillistä erityisesti pääkaupunkiseudulle. Suomessa joka kolmas työllistyy yhteiskunnallisiin palveluihin Etelä-Suomen maakunnissa vastaava osuus on hieman pienempi. Uudellamaalla työskennellään erityisesti palvelualalla, siellä rahoitus-, kiinteistö- ym. palvelujen osuus työllisistä oli 2 % vuonna 24, kun Manner-Suomessa vastaava osuus oli vain 14 %. Etelä-Suomen läänin muissa maakunnissa kuin Uudellamaalla teollisuuden työllisten määrät ylittivät Manner-Suomen 18 prosentin osuuden. Päijät-Hämeessä joka neljäs työllinen työskenteli teollisuudessa. Maa- ja metsätaloudesta sai elantonsa 5 % Etelä-Karjalan työllisistä, mikä ylittää Manner-Suomen keskiarvon. Työllisyystilanne oli paras Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Työttömien ja lomautettujen osuus työvoimasta vuonna 24 oli Manner-Suomea matalampi Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ja sitä korkeampi Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Näissä kolmessa maakunnassa oli rakennetyöttömyyttä; pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ja yli 5-vuotiaiden osuudet työttömistä olivat keskimääräistä suurempia. 14

5 Taulukko 1.1. Etelä-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna 24 Uusimaa Itä- Uusimaa Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Manner- Suomi VÄESTÖ v. osuus alueen väestöstä 58 % 55 % 53 % 54 % 54 % 53 % 54 % väh. 65 v. osuus alueen väestöstä 12 % 15 % 18 % 17 % 19 % 19 % 16 % v. ruotsinkielisten osuus 7 % 31 %,3 %,3 % 1 %,1 % 5 % v. vieraskielisten osuus 6 % 3 % 2 % 2 % 3 % 3 % 3 % v. KOULUTUSRAKENNE ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 24 % 29 % 25 % 28 % 26 % 26 % 24 % ylioppilastutkinto 9 % 5 % 3 % 4 % 3 % 3 % 5 % 2. asteen ammatill. peruskoulutus 24 % 31 % 38 % 38 % 41 % 4 % 34 % ammatti- ja erikoisammattitutkinto 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % opistoasteen tutkinto 16 % 17 % 18 % 15 % 16 % 15 % 16 % ammattikorkeakoulu-, alempi kktutkinto 1 % 8 % 7 % 7 % 7 % 7 % 8 % ylemmät korkeakoulututkinnot¹ 14 % 8 % 6 % 5 % 5 % 6 % 9 % lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1 % 1 %,4 %,3 %,2 %,5 % 1 % KOULUTUSTASOMITTAIN naiset miehet TYÖVOIMA työttömien osuus työvoimasta² 8 % 8 % 11 % 13 % 13 % 14 % 11 % pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä² 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % 4 % 3 % yli 5 v. osuus työttömistä² 3 % 3 % 4 % 6 % 5 % 5 % 4 % asukastiheys BKT/asukas (eur) ³ kokonaisnettomuutto TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ 24 (e) työpaikat työlliset TYÖLLISTEN MÄÄRÄ 24 (e) maa- ja metsätalous 1 % 4 % 4 % 3 % 4 % 5 % 4 % kaivostoiminta ja louhinta,1 %,1 %,2 %,1 %,2 %,4 %,2 % teollisuus 12 % 2 % 22 % 25 % 21 % 22 % 18 % sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % rakentaminen 5 % 8 % 7 % 7 % 7 % 6 % 6 % kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 19 % 16 % 15 % 15 % 14 % 14 % 15 % kuljetus, varastointi ja tietoliik. 8 % 8 % 6 % 7 % 11 % 8 % 7 % rahoitus-, kiinteistö-, ym. palvelut 2 % 12 % 11 % 11 % 1 % 1 % 14 % yhteiskunnalliset palvelut 32 % 3 % 33 % 3 % 31 % 31 % 33 % toimiala tuntematon 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 sisältää lääkärien erikoistumisopinnot, 2 työttömien ja lomautettujen keskimääräinen osuus työvoimasta v. 24, 3 (ml Ahvenanmaa). 4 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Työlliset (alueella asuva työllinen työvoima riippumatta siitä, missä kunnassa työpaikka sijaitsee). Työllisten ja työpaikkojen tiedot ovat vuoden 24 ennakkotietoja. Koulutustaso mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esim. ammatillisen koulutuksen teoreettinen pituus on 3 vuotta ja sen indeksi koulutustasomittaimessa on 3. Koulutustasomittaimessa kuvataan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa., työministeriö 15

6 Korkeasti koulutettuja Uudellamaalla Tilastokeskuksen koulutustasomittain vuodelta 24 kertoo, että Uudenmaan väestön koulutustaso (355) on huomattavasti korkeampi kuin Manner-Suomen (3). Etelä-Suomen läänin kaikissa muissa maakunnissa väestön koulutustaso on alhaisempi kuin Manner-Suomessa. Etelä-Suomen maakuntien aikuisväestön koulutusrakenteet poikkeavat toisistaan siten, että Uudellamaalla on toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita suhteellisesti vähemmän kuin muissa maakunnissa. Kymmenestä työikäisestä toisen asteen ammatillinen koulutus on neljällä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa sekä Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Pelkän ylioppilastutkinnon varassa on eniten nuoria aikuisia, vuotiaita. Uudellamaalla yhdeksällä prosentilla vuotiaista on ainoana tutkintona ylioppilastutkinto, kun koko maassa näin on vain viidellä prosentilla. Opistoasteen koulutus on kaikissa maakunnissa tyypillistä yli 35-vuotiaille, sillä tästä koulutuksesta luovuttiin ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymisen myötä 199-luvulla. Ammattikorkeakoulu- tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Uudellamaalla työikäisestä väestöstä joka kymmenennellä on ammattikorkeakoulutai alempi korkeakoulututkinto, kun Manner-Suomen väestöstä kahdeksalla prosentilla on tällainen tutkinto. Kaikissa maakunnissa ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita on eniten vuotiaiden ikäluokassa. Heidän osuutensa ylittää Uudellamaalla Manner-Suomen tason, kun taas Etelä-Suomen muissa maakunnissa korkeasti koulutettuja on Manner-Suomen keskiarvoa vähemmän. Manner-Suomi vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Manner-Suomi apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 16

7 Uusimaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Uusimaa apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Itä-Uusimaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Itä-Uusimaa apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 17

8 Kanta-Häme vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Kanta-Häme apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Päijät-Häme vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Päijät-Häme apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 18

9 Kymenlaakso vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Kymenlaakso apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Etelä-Karjala vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24: Etelä-Karjala apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 19

10 Joka neljäs työikäinen vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 24 lopussa 2 1 työikäistä henkilöä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut vuotiaasta väestöstä (2,8 miljoonaa henkeä) 76 prosenttia. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä työikäisistä oli yli 688 henkilöä. Uudellamaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa työikäisestä väestöstä oli joka neljäs. Uudenmaan tilanne oli samanlainen kuin Manner-Suomessa. Uudellamaalla yli 5-vuotiailla oli tutkintoja suhteellisesti enemmän kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Sen sijaan alle 5-vuotiailla tutkintoja oli Uudellamaalla joka viisivuotisikäryhmässä suhteellisesti vähemmän kuin Manner-Suomessa. Vuonna 24 Itä-Uudellamaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli keskimääräistä useampi joka ikäryhmässä. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa siellä oli 29 % työikäisestä väestöstä eli noin 14 5 henkeä. Kanta-Hämeen tutkintoa vailla olevan väestön ikäjakauma noudatteli pitkälti Manner-Suomen vastaavaa ikäjakaumaa. Kanta-Hämeessä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaista oli yli 22 henkeä, 25 prosenttia. Päijät-Hämeessä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli keskimääräistä useampi joka ikäryhmässä. Huolestuttavaa on erityisesti 2 prosenttia hipova osuus nuorten aikuisten ikäryhmissä. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaista Päijät-Hämeessä oli 28 % eli noin 3 henkeä. Kymenlaaksossa tilanne oli hieman Päijät-Hämettä parempi ilman tutkintoa oli 26 % (noin 25 7 henkeä) vuotiaasta väestöstä. Tutkintoa vailla olevien ikäjakauma noudatti pitkälti Manner-Suomen jakaumaa. Etelä-Karjalassa 26 % ( henkeä) vuoden ikäisestä väestöstä oli vuonna 24 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintoa vailla olivat erityisesti yli 5-vuotiaat. Tätä nuoremmissa ikäluokissa tilanne oli parempi kuin Manner-Suomessa. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Uusimaa Uusimaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Uusimaa Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 2

11 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Itä-Uusimaa Itä-Uusimaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Itä-Uusimaa Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kanta-Häme Kanta-Häme Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Kanta-Häme Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 21

12 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Päijät-Häme Päijät-Häme Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Päijät-Häme Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Kymenlaakso Kymenlaakso Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Kymenlaakso Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 22

13 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Etelä-Karjala Etelä-Karjala Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat vuonna 24: Etelä-Karjala Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden yläpuolella. 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Useampi kuin joka neljäs työikäinen aikuinen Suomessa asuu Uudellamaalla. Etelä-Suomen läänin muiden maakuntien osuus maan työikäisestä aikuisväestöstä vaihtelee kahdesta neljään prosenttiin. Uudellamaalla on muita maakuntia monipuolisempi koulutustarjonta, mikä näkyy aikuisten aktiivisena osallistumisena tutkintoon johtavaan koulutukseen, erityisesti korkeakouluissa. 23

14 Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Uusimaa Itä- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Manner- Uusimaa Häme Häme Karjala Suomi Työikäinen aikuisväestö v. 27 % 2 % 3 % 4 % 4 % 3 % 1 % Lukiokoulutus 36 % 1 % 3 % 4 % 2 % 1 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, ops 25 % 2 % 3 % 4 % 3 % 2 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, näyttö 29 % 2 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % Ammattitutkinto 22 % 2 % 3 % 3 % 4 % 2 % 1 % Erikoisammattitutkinto 29 % 3 % 4 % 4 % 4 % 2 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus 31 % 1 % 4 % 4 % 3 % 2 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus 31 % 1 % 3 % 4 % 3 % 2 % 1 % Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 29 % 1 % 5 % 4 % 2 % 1 % 1 % Alempi korkeakoulututkinto 58 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % Ylempi korkeakoulututkinto 41 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % Lääkärien erikoistumiskoulutus 31 % 1 % 2 % 2 % 2 % 1 % 1 % Lisensiaatintutkinto 39 % 1 % 2 % 1 % 1 % 2 % 1 % Tohtorintutkinto 43 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops-perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tarkastelussa ei ole mukana opisto- ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa opiskelijaa). Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). Taulukossa 2.1 kerrotaan, kuinka paljon Etelä-Suomen maakunnissa oli aikuisopiskelijoita (vähintään 25-vuotiaita) tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24. Kyseessä on poikkileikkaus yhdeltä vuodelta vuosittain lukumäärätiedot vaihtelevat. Aikuisista lukioiden opiskelijoista yli kolmannes asuu Uudellamaalla. Etelä-Suomen muiden maakunnissa aikuisten opiskelu lukioissa ei ole yhtä aktiivista. Aikuiset osallistuvat opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen Etelä-Suomen läänin maakunnissa keskimääräistä vähemmän. Näyttötutkintoina suoritettavissa ammatillisissa perustutkinnoissa oli Uudellamaalla vuonna 24 hieman enemmän opiskelijoita kuin työikäisen aikuisväestön osuus edellyttäisi läänin muissa maakunnissa osallistumisaktiivisuus oli väestöosuuden tasolla tai hieman alempi. Osallistuminen ammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen jäi väestöosuuden tasolla tai sen alle 24

15 kaikissa maakunnissa. Sen sijaan erikoisammattitutkintoon tähtäävään koulutukseen osallistui keskimääräistä aktiivisemmin Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen asukkaita. Uudenmaan ja Kanta-Hämeen aikuiset osallistuivat ammattikorkeakouluopetukseen väestöosuuttaan aktiivisemmin osallistuminen oli keskimääräistä heikompaa Itä-Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Alueelliset erot osallistumisessa koulutukseen korostuvat erityisesti yliopisto-opinnoissa. Alempia korkeakoulututkintoja suorittavista aikuisista reilusti yli puolet asuu Uudellamaalla ja tohtoritutkintoon tähtäävistä henkilöistä lähes puolet. Läänin muissa maakunnissa asuvien aikuisten yliopisto-opiskelijoiden osuudet jäävät kaikissa muissa maakunnissa alle työikäisen aikuisten väestöosuuden. Manner-Suomessa (koko maassa ilman Ahvenanmaata) vuonna 24 tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli yli 25 aikuista eli yhdeksän prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä. Etelä-Suomen maakunnista vain Uudellamaalla opiskelu oli aktiivisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Uudellamaalla työikäisen aikuisväestön korkea osallistumisosuus koulutukseen, yksitoista prosenttia, selittyy aktii- Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Uusimaa Itä- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Manner- Uusimaa Häme Häme Karjala Suomi Työikäinen aikuisväestö v Lukiokoulutus,3 %,1 %,2 %,2 %,1 %,1 %,2 % Toisen asteen ammatillinen koulutus 3 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 4 % yhteensä Ammatillinen perustutkinto, ops Ammatillinen perustutkinto, näyttö Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulutus yhteensä 2 % 1 % 2 % 2 % 1 % 1 % 2 % Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Yliopistokoulutus yhteensä 5 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 3 % Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Kaikki yhteensä (bruttosumma) 11 % 7 % 7 % 7 % 6 % 7 % 9 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops-perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Maakunnallisessa tarkastelussa ei ole mukana opistoastetta ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa opiskelijaa), nämä on kuitenkin laskettu mukaan Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttosummaan, Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). 25

16 visella osallistumisella yliopistokoulutukseen: Uudellamaalla aikuisia yliopisto-opiskelijoita oli lähes 4 eli viisi prosenttia maakunnan työikäisestä aikuisväestöstä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto nostaa Etelä-Karjalan aikuisväestön osallistumisasteen yliopistokoulutukseen kahteen prosenttiin, kun läänin muissa maakunnissa se on vain yhden prosentin verran. Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Uusimaa Uusimaa Häme Häme Karjala Itä- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 25 64v. 27 % 2 % 3 % 4 % 4 % 3 % 1 % Lukiokoulutus 38 %,5 % 4 % 4 % 2 % 1 % 1 % Lukiokoulutuksen aineopinnot 35 % 2 % 1 % 2 % 4 % 1 % 1 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen % 2 % 4 % 3 % 3 % 2 % 1 % %,6 % 3 %,1 % 9 %,5 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, 6 % 7 % 7 % 2 %,7 % % 1 % opetussuunnitelmaperusteinen, oppisopimus Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 26 % 3 % 4 % 2 % 2 % 2 % 1 % Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon 37 % 2 % 4 % 4 % 2 % 2 % 1 % valmistava, oppisopimus Ammattitutkinto 25 % 1 % 5 % 2 % 3 % 2 % 1 % Ammattitutkinto, oppisopimus 1 29 % 1,4 % 2 % 4 % 3 % 2 % 1 % Erikoisammattitutkinto 37 % 1 % 5 % 4 % 2 %,7 % 1 % Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1 39 % 2 % 3 % 4 % 3 % 1,5 % 1 % Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus 3 22 % 2 % 1 % 3 % 4 %,6 % 1 % Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus, 9 % 2 % 3 % 2 % 12 %,5 % 1 % oppisopimus Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 3 %,7 % 4 % 4 % 3 % 2 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus 2 31 %,5 % 5 % 5 % 3 % 2 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus, 3 %,9 % 3 % 4 % 4 % 2 % 1 % väh 25-v. %-osuus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2 23 % % 8 % 6 % 4 % 1 % 1 % Erikoistumisopinnot 3 23 % % 4 % 7 % 4 % 1 % 1 % Opettajankoulutus 3 16 % % 31 % % % % 1 %

17 Uusimaa Uusimaa Häme Häme Karjala Itä- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Manner- Suomi Avoin AMK 3 22 % % 3 % 7 % 2 % 4 % 1 % Tutkintoon johtava yliopistokoulutus yhteensä % %,6 %, %,3 % 4 % 1 % Alempi korkeakoulututkinto, 6 % % % % % % 1 % väh. 25-v. %-osuus Ylempi korkeakoulututkinto, väh. 25-v. %-osuus % % % % % 5 % 1 % Lisensiaatintutkinto 2 33 % % 1 % % % 4 % 1 % Tohtorintutkinto 5 43 % %,8 % % % 2 % 1 % Täydennyskoulutus 3 36 % 2 % 2 % 4 % 2 % 2 % 1 % Avoin yliopisto 3 29 % % % % %,5 % 1 % Vapaa sivistystyö yhteensä 22 % 2 % 4 % 5 % 3 % 3 % 1 % Kansalais- ja työväenopistot 3 23 % 2 % 3 % 4 % 3 % 3 % 1 % Kansanopistot 3 27 % 1 % 5 %,9 % 2 % 2 % 1 % Liikunnan koulutuskeskukset 3 9 % % 4 % 27 % % % 1 % Kesäyliopistot 6 16 % % 8 % 4 % 7 % 9 % 1 % Kaikki yhteensä (bruttoluku) 7 22 % 1 % 3 % 4 % 2 % 2 % 1 % Tutkintoon johtava koulutus yhteensä (bruttoluku) % 1,1 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 7 21 % 1 % 3 % 4 % 2 % 2 % 1 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Toisen asteen tutkintoon johtamaton koulutus, ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Uudellamaalla 21, Itä-Uudellamaalla,7, Kanta-Hämeessä 2, Päijät-Hämeessä 3, Kymenlaaksossa 1 ja Etelä-Karjalassa 3. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Uudellamaalla amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 5 961, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on *18%= Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit.. 6 Itä-Uudenmaan kesäyliopiston luvut sisältyvät Uudenmaan lukuihin. 7 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä ( ) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 27

18 Kun aikuiskoulutuksen tarkastelunäkökulma vaihdetaan opiskelijan asuinkunnasta koulutuksen sijaintimaakunnaksi, niin maakuntien erityispiirteet korostuvat. Taulukko 2.3 kertoo, että Uudellemaalle on tyypillistä tutkintoon johtava koulutus: joka kolmas tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuva aikuinen opiskeli vuonna 24 Uudellamaalla, jossa korkein suhteellinen osuus oli lukiokoulutuksessa (38 %) ja tutkintoon johtavassa yliopistokoulutuksessa (37 %). Uudellamaalla alhaisimmat osallistumisprosentit olivat opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen oppisopimuksena ja tutkintoon johtamattomaan ammatilliseen lisäkoulutukseen oppisopimuskoulutuksena sekä liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettyyn vapaan sivistystyön koulutukseen. Itä-Uudellamaalla sen sijaan opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkintokoulutus oppisopimuskoulutuksena kiinnosti keskimääräistä enemmän. Tarjolla olevan aikuiskoulutuksen niukkuudesta ja pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen Itä-Uudellamaalla jäi Manner-Suomen osallistumistasoa alhaisemmaksi. Kanta-Hämeessä on monipuolisesti tarjolla aikuiskoulutusmahdollisuuksia tutkintoon johtavaa yliopistokoulutusta lukuun ottamatta. Aikuisten osallistuminen Kanta-Hämeessä järjestettyyn koulutukseen ylitti vuonna 24 työikäisen aikuisväestön osuuden toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, tutkintoon johtavassa ammattikorkeakoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Kanta-Hämeessä on pitkät perinteet ja vahva asema erityisesti ammatillisessa opettajakoulutuksessa: lähes joka kolmas Manner-Suomessa ammatilliseen opettajakoulutukseen osallistuva aikuinen opiskeli vuonna 24 Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä aikuisten opiskelu oli keskimääräistä yleisempää aikuiskoulutuksena toteutetussa ammattikorkeakoulututkinnossa, ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, erikoistumisopinnoissa ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnoissa. Leimaa-antavinta Päijät-Hämeen koulutustarjonnalle on kuitenkin liikunnan koulutuskeskusten toiminta: vuonna 24 Päijät-Hämeessä järjestettyyn vapaan sivistystyön koulutukseen liikunnan koulutuskeskuksissa (Suomen urheiluopisto ja Liikuntakeskus Pajulahti) osallistui yli 21 aikuista eli joka neljäs Suomessa tällaiseen koulutukseen osallistuneista. Kymenlaaksossa osanottajia aikuiskoulutukseen vuonna 24 oli keskimääräistä vähemmän: osanottajia oli vain kaksi prosenttia Manner-Suomen aikuiskoulutukseen osallistuneista, kun Kymenlaakson työikäisen aikuisväestön osuus on neljä prosenttia Manner-Suomen aikuisväestöstä. Opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon tähtäävään koulutukseen osallistuminen oli kuitenkin keskimääräistä vilkkaampaa. Suosittua oli myös tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuskoulutuksena. Myös Kymenlaakson kesäyliopisto veti hyvin aikuisia opiskelemaan. Myös Etelä-Karjalassa aikuiskoulutuksen osanottajamäärät vuonna 24 jäivät Manner-Suomen keskiarvojen alapuolelle. Työikäisen aikuisväestön väestöosuus (3 % Manner-Suomen väestöstä) ylittyi kuitenkin avoimen ammattikorkeakoulun, ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaattitutkinnon ja kesäyliopiston aikuisopiskelijoiden osalta. 28

19 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Etelä-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Uusimaa Uusimaa Häme Häme Karjala Itä- Kanta- Päijät- Kymenlaakso Etelä- Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö v Lukiokoulutus,5 %,1 %,4 %,3 %,2 %,2 %,3 % Lukiokoulutuksen aineopinnot,6 %,5 %,2 %,3 %,6 %,2 %,5 % Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, aikuisten opetussuunnitelmaperusteinen % 4 % 5 % 3 % 3 % 3 % 4 % ,1 %, %,1 %, %,3 %, %,1 % Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen,, %,1 %, %, %, %, %, % oppisopimus Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava,8 % 1 % 1 %,5 %,5 %,6 %,9 % Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon,8 %,6 %,7 %,7 %,4 %,5 %,6 % valmistava, oppisopimus Ammattitutkinto 1 %,6 % 2 %,6 %,9 %,8 % 1 % Ammattitutkinto, oppisopimus 1,6 %,5 %,4 %,6 %,6 %,6 % 1 % Erikoisammattitutkinto,2 %,1 %,3 %,2 %,1 %, %,2 % Erikoisammattitutkinto, oppisopimus 1,6 %,5 %,4 %,4 %,4 %,3 %,5 % Tutkintoon johtamaton ammatillinen 2 % 3 % 1 % 2 % 3 %,7 % 3 % lisäkoulutus Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus,, %,1 %,1 %,1 %,3 %, %,1 % oppisopimus Tutkintoon johtava ammattikorkeakoulutus yhteensä 1 % 1 % 2 % 2 % 1 % 1 % 1 % Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus 2,8 %,2 % 1 %,9 %,6 %,6 %,8 % Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus,,6 %,3 %,5 %,6 %,6 %,5 %,6 % väh 25-v. %-osuus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2, % %,1 %, %, %, %, % Erikoistumisopinnot 3,2 % %,3 %,5 %,3 %,1 %,3 % Opettajankoulutus 3,1 % % 1 % % % %,1 % Avoin AMK 3,4 % %,4 %,9 %,3 %,8 %,5 % Tutkintoon johtava yliopistokoulutus yhteensä % %,4 %, %,2 % 3 % 2 % Alempi korkeakoulututkinto,,1 % % % % % %,1 % väh. 25-v. %-osuus

20 Uusimaa Itä- Uusimaa Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Manner- Suomi Ylempi korkeakoulututkinto, 2 % %,2 % %,2 % 2 % 1 % väh. 25-v. %-osuus Lisensiaatintutkinto 2,2 % %,1 % % %,3 %,2 % Tohtorintutkinto 5 1 % %,1 % % %,5 %,6 % Täydennyskoulutus 3 4 % 3 % 2 % 3 % 2 % 3 % 3 % Avoin yliopisto 3 3 % % % % % 1 % 3 % Vapaa sivistystyö yhteensä 24 % 29 % 34 % 42 % 24 % 35 % 3 % Kansalais- ja työväenopistot 3 19 % 26 % 21 % 2 % 19 % 27 % 22 % Kansanopistot 3 4 % 3 % 6 % 1 % 2 % 3 % 4 % Liikunnan koulutuskeskukset 3 1 % % 4 % 2 % % % 3 % Kesäyliopistot 6,7 % % 3 % 1 % 2 % 4 % 1 % Kaikki yhteensä (bruttoluku) 7 44 % 4 % 46 % 54 % 35 % 47 % 55 % Tutkintoon johtava koulutus yhteensä 9 % 5 % 7 % 5 % 5 % 7 % 8 % (bruttoluku) Muu koulutus yhteensä (bruttoluku) 7 35 % 35 % 39 % 49 % 3 % 4 % 47 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 11 %, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Toisen asteen tutkintoon johtamaton koulutus, ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner- Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Uudellamaalla 21, Itä-Uudellamaalla,7, Kanta-Hämeessä 2, Päijät-Hämeessä 3, Kymenlaaksossa 1 ja Etelä-Karjalassa 3. 4 Vähintään 25-vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Uudellamaalla amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 5 961, joista yli 25-vuotiaita oli 18 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on *18%= Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit.. 6 Itä-Uudellamaalla kesäyliopiston luvut sisältyvät Uudenmaan lukuihin. 7 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä ( ) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun (Manner-Suomen väestöön suhteutettu %-osuus on noin 7 % suurempi kuin maakuntien kun siinä on mukana opintokeskusten opiskelijatiedot)., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 3

21 Taulukossa 2.4 tarkastelukulmana aikuisten opiskeluun on koulutuksen tai oppilaitoksen sijaintimaakunta. Osallistuminen aikuiskoulutukseen on suhteutettu alueen työikäiseen aikuisväestöön. Muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta maakunnallisia lukuja vääristää jossain määrin se, että opintokeskusten opiskelijatietoja ei ole saatu alueellistettua, mutta opintokeskusten opiskelijamäärä (yli 19 aikuista) sisältyy kuitenkin Manner-Suomen vapaan sivistystyön kokonaisprosenttiin. Kaikkien Etelä-Suomen läänin maakuntien aikuisopiskelijamääräosuudet jäävät alle Manner-Suomen osuuden (55 % työikäisestä aikuisväestöstä opiskeli vuonna 24). Maakunnista korkein osallistujaosuus (54 %) oli Päijät-Hämeessä, jossa liikunnan koulutuskeskusten koulutukseen osallistuneiden määrät lähenivät kansalais- ja työväenopistojen osallistujamääriä. Kansalais- ja työväenopistoissa opiskelu oli suosittua erityisesti Itä-Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Vapaan sivistystyön tarjoamia koulutusmahdollisuuksia käytettiin hyväksi keskimääräistä enemmän Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, kun taas tutkintoon johtava koulutus (verrattuna ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen) oli keskimääräistä suositumpaa Uudellamaalla. Eroja maakunnittain osallistumisessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen Manner-Suomessa toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto) osallistui vuonna 24 3,6 % työikäisestä väestöstä eli henkeä. Etelä-Suomen läänin maakunnissa tämä osallistumisprosentti jäi alle Manner-Suomen keskiarvon Uudellamaalla (3,4 %), Päijät-Hämeessä (3,2 %), Kymenlaaksossa (3,2 %) ja Etelä-Karjalassa (3,1 %). Manner-Suomen osallistumisaktiivisuus ylittyi hieman vain Itä-Uudellamaalla (3,9 %) ja Kanta-Hämeessä (3,9 %). 31

22 Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4, % 4,7 % 3,5 % 3,9 % 3,1 % 3,4 % Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Kun osallistumisaktiivisuutta aikuiskoulutukseen tarkastellaan koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (kartta 2.2), niin Kanta-Hämeen rooli tutkintotavoitteisen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjänä korostuu. Kanta-Hämeessä opiskelijoiden osuus (4,7 %) työikäisestä väestöstä on korkeampi kuin Manner-Suomessa (3,9 %), sillä Kanta-Hämeeseen tulee runsaasti opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta erityisesti tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara- ja ympäristöalan aikuiskoulutukseen. Sen sijaan Etelä-Karjalassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijavirrat ovat negatiivisia, mikä laskee opiskelijoiden osallistumisprosentin alle kolmeen koulutuksen sijaintimaakunnan mukaisessa tarkastelussa. Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä toisen asteen tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutukseen opiskelijoiden osuus (3,1 %) työikäisestä väestöstä jää alle Manner-Suomen keskiarvon (3,9 %); Uudellamaalla (4,3 %) ja Itä-Uudellamaalla (4, %) Manner-Suomen keskiarvo hieman ylittyy. 32

23 Aikuisopiskelijoiden %-osuus alueen työikäisestä aikuiväestöstä 4,4 % 5,1 % 3,9 % 4,3 % 3,1 % 3,8 % 2,6 % 3, % Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 - tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan Opiskelijatietoihin sisältyvät oppisopimusmuotoisessa, näyttötutkintoon valmistavassa (apk. at, eat) sekä ammatillisen perustutkinnon aikuisten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Opiskelijatiedot ovat koulutuksen sijaintimaakunnittain. Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti opintonsa 61 1 uutta opiskelijaa vuonna 25. Opiskelijoista 79 prosenttia aloitti opintonsa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Osa näistä opiskelijoista on aikuisia. Seuraavassa tarkastellaan kuitenkin vain näyttötutkintona tai oppisopimuksena toteutettavaa ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, ei opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta. Uusien opiskelijoiden määrä näyttötutkintona tai oppisopimuksena toteutettavassa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa kasvoi Manner-Suomessa opiskelijasta vuonna opiskelijaan vuonna 25. Kasvua oli 12 %. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Vuonna 25 kaksi kolmasosaa 33

24 uusista opiskelijoista aloitti näillä kahdella koulutusalalla. Hienoista kasvua oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan uusien opiskelijoiden määrissä. Manner-Suomessa vähennystä oli luonnonvara- ja ympäristöalan, luonnontieteiden alan, humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan uusien opiskelijoiden määrissä. Uudellamaalla uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuodesta 24 vuoteen 25 yksitoista prosenttia. Vuonna 25 uusia opiskelijoita oli eniten (1 83) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tekniikan ja liikenteen alan uusien opiskelijoiden määrä (1 712) oli hieman pienempi. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta toteutettiin Uudellamaalla erityisesti oppisopimuskoulutuksena. Itä-Uudellamaalla aikuisopiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa ovat melko pieniä. Muista Etelä-Suomen läänin maakunnista poiketen uusien opiskelijoiden määrä Itä-Uudellamaalla vuodesta 24 vuoteen 25 laski 525 opiskelijasta 438 opiskelijaan eli 17 %. Merkittävää kasvua oli ainoastaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan uusien opiskelijoiden määrässä Manner-Suomi Uusimaa Itä-Uusimaa Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien: Manner-Suomi, Uusimaa ja Itä-Uusimaa 34

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Aikuisopiskelun aluetilastot

Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriön julkaisuja 2007:25 Aikuisopiskelun aluetilastot Opetusministeriön julkaisuja 2007:25 Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010 Koulutus 2011 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2012

Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutus 2014 Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat

Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriön julkaisuja 2005:28 Aikuiskoulutuksen alueelliset toimenpideohjelmat Opetusministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vastausohje

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vastausohje Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2016 -vastausohje Sisällys Yleisiä ohjeita... 2 Tiedonantajat... 2 Tiedonkeruun toteutus. 2 Keskeiset käsitteet ja määritelmät... 3 Koulutus 3 Koulutuksien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen vuosikirja

Aikuiskoulutuksen vuosikirja Opetusministeriö Undervisningsministeriet Aikuiskoulutuksen vuosikirja Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2006 Opetusministeriön julkaisuja 2008:22 Timo Kumpulainen (toim.) Aikuiskoulutuksen vuosikirja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Länsi-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Länsi-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Länsi-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Länsi-Suomi 71 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa 29.11.2010 Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa Koulutukseen pääsy ja läpäisy tilastokatsaus 2010 Sanna Penttinen 13.4.2011 Maahanmuuttajien koulutus Normaalit koulutusväylät

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot