Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012"

Transkriptio

1 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa vuonna 01. Heistä suoritti perusasteen oppimäärää. Perusasteen jälkeisistä koulutuksista eniten opiskelijoita houkutteli ammatillinen koulutus. Vieraskielisiä opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli eniten Etelä-Suomessa. Useimmiten vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieli oli venäjä tai viro. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli useimmiten Venäjän, Viron tai Kiinan kansalaisuus. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Perusasteen koulutukseen osallistuneista oppilaasta 500 suoritti peruskoulun koko oppimäärää muualla kuin peruskouluissa. Perusasteen jälkeisissä tutkintotavoitteisissa koulutuksissa opiskeli henkilöä. Lukiolaisia oli Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli , joista opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Ammattikorkeakouluopiskelijoita oli ja yliopisto-opiskelijoita Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista 000 opiskeli useammassa kuin yhdessä koulutuksessa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskoulujen 1. luokan oppilaat. Vuonna 01 perusasteen koulutuksen aloitti ensimmäisellä luokalla oppilasta. Toisen asteen koulutuksista lukiokoulutuksen aloitti ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista aloitti oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen. Ammattikorkeakouluissa uusia opiskelijoita oli 8 00 ja yliopistokoulutuksessa Tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskouluista päättötodistuksen saaneet. Vuonna 01 perusasteen oppimäärän suoritti oppilasta. Ylioppilastutkintoja tai muita lukiotutkintoja suoritettiin 000 ja ammatillisen koulutuksen tutkintoja Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista suoritettiin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Alempia ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 900 ja yliopistotutkintoja 9 00.

3 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektorin ja sukupuolen mukaan1) 01 1) Perusasteen koulutuksen tieto sisältää peruskouluissa annettavan esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Vuonna 01 naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 51 prosenttia. Peruskoululaisista tyttöjä oli 9 prosenttia. Lukiolaisista 57 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 51 prosenttia oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista naisia oli 5 prosenttia.

4 Sisällys 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä5 Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen6 Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein7. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa8 Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen.8 Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa9. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa11 Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät11 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista1 Taulukot Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 019 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01.1 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 011 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 011 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain Kuviot Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 5 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 015 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01.6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 017 Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01.8 Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 019 Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.17

5 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä Vuonna 01 toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 16-vuotiaat: lukion uusista opiskelijoista tähän ikäryhmään kuului opiskelijaa ja ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 000 opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden ikä vaihteli erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo uusien opiskelijoiden tyypillisimmän ikäryhmän ja uusien opiskelijoiden keskiarvoiän ero. Keskimäärin lukiokoulutuksen uudet opiskelijat olivat 17-vuotiaita ja ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat 8-vuotiaita. Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden yleisin ikäryhmä olivat 0-vuotiaat ja yliopistokoulutuksen 19-vuotiaat. Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden iän keskiarvo oli 6 ja uusien yliopisto-opiskelijoiden 5 vuotta. Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurin ikäryhmä olivat 19-vuotiaat. Keskimäärin ylioppilastutkinto suoritettiin 19-vuotiaana ja ammatillinen tutkinto 9-vuotiaana. Ylemmän tai alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistotutkinnon suorittajista 6-vuotiaat. Ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon keskimääräinen suoritusikä oli sama: vuonna 01 korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat keskimäärin 0-vuotiaita. 5

6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Lukio-opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 17-vuotiaat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden 18-vuotiaat. Keskimäärin lukiolaiset olivat 18-vuotiaita ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat 8-vuotiaita. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistossa opiskelevien -vuotiaat. Keskimäärin ammattikorkeakouluopiskelijat olivat 7-vuotiaita ja yliopisto-opiskelijat hieman vanhempia, 0-vuotiaita. Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen Toisen asteen koulutuksen 16-vuotiaiden opiskelijoiden määrä suhteessa saman ikäiseen väestöön oli 85 prosenttia vuotiaiden määrä suhteutettuna väestöön oli hieman korkeampi, 9 9 prosenttia. Toisen asteen koulutuksessa 19-vuotiaita opiskelijoita oli noin kolmannes ja 0-vuotiaita hieman alle viidennes verrattuna saman ikäiseen väestöön. 6

7 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 01 1) Kuviossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Korkeakoulukoulutuksessa opiskelevien 19-vuotiaiden määrä suhteessa Suomen väestöön oli 17 prosenttia ja 0-vuotiaiden 9 prosenttia. Korkeakoulutukseen osallistuvien 1 5-vuotiaiden määrä verrattuna väestöön oli puolestaan 6 prosenttia vuonna 01. Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein Perusasteen jälkeisistä koulutuksista lukio-opiskelu on selvimmin rajautunut tiettyihin ikäryhmiin. Lukiolaisten määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön oli 7 9 prosenttia vuotiaiden ikäryhmissä. 19-vuotiaiden joukossa lukiolaisten osuus oli väestöön verrattuna enää 1 prosenttia ja laski tätä vanhemmissa ikäryhmissä 0 prosenttiin. Lukion tavoin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suhteellinen osuus väestöstä oli suurimmillaan vuotiaiden joukossa, jolloin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien määrä verrattuna saman ikäiseen väestöön oli 7 6 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön säilyi merkittävänä myös vanhemmissa ikäryhmissä. 19-vuotiaista prosenttia osallistuu ammatilliseen koulutukseen. Vielä 0 9-vuotiaidenkin joukossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä suhteessa väestöön vaihtelee 7 ja 16 prosentin välillä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhde väestöön on suurimmillaan 0 5-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin ammattikorkeakoulussa opiskelee prosenttia väestöstä. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden väestöön suhteutettu osuus laskee alle kymmenesosaan. Yliopisto-opiskelijat olivat vuonna 01 ammattikorkeakouluopiskelijoita vanhempia: yliopisto-opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön vaihteli 1 ja 17 prosentin välillä 0 0-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 0-vuotiaiden joukossa yliopisto-opiskelijoiden määrä väestöön suhteutettuna laski alle 10 prosenttiin. 7

8 . Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien, osuus kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli vuonna 01 suurin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Etelä-Suomessa vieraskielisiä peruskoululaisia oli 7 prosenttia perusasteen oppilaista. Lukiolaisista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8 prosenttia. Etelä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 11 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01 1) Perusasteen tieto sisältää peruskoulujen esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. ) Peruskoulukoulutuksen osalta aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Etelä-Suomen jälkeen vieraskielisten peruskoululaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston (5 %) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ( %) alueilla. Vieraskielisten toisen asteen opiskelijoiden osuus oli toiseksi suurin Lounais-Suomessa, jossa lukiolaisista vieraskielisiä oli prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa. Etelä-Suomen jälkeen eniten vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella, 8 prosenttia kummassakin. Vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli eniten Etelä-Suomessa (9 %) ja vähiten Lapissa ( %). Muiden aluehallintovirastojen alueella vieraskielisten opiskelijoiden osuus vaihteli 5 ja 6 prosentin välillä. Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen Vuonna 01 suomea puhui äidinkielenään lukiolaista, ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja yliopisto-opiskelijaa. 8

9 Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 01 Äidinkieli Kielet yhteensä suomi ruotsi venäjä viro englanti kiina vietnam somali persia arabia Muut kielet Koulutussektori Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 5, 1,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 89,6 6,1 1,0 0, 0, 0, 0, 0,5 0, 0, 1, ,7, 1,7 0,9 0, 0, 0, 0,, ,8,8,0 0, 0,9 0,7 0,7, %-osuus 86,7 6, 1,0 0, 0, 0,7 0,, Suomen jälkeen yleisin äidinkieli oli ruotsi, jota puhui äidinkielenään lukiolaista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Korkeakoulukoulutuksissa noin ammattikorkeakouluopiskelijan ja yliopisto-opiskelijan äidinkieli oli ruotsi. Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa Suomen ja ruotsin jälkeen yleisin äidinkieli kaikilla koulutussektoreilla oli venäjä. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa 800 opiskelijaa puhui äidinkielenään venäjää. Ammattikorkeakouluissa venäjä oli 700 ja yliopistossa opiskelijan äidinkieli. Lukiossa yleisiä kieliä olivat myös somali, viro ja englanti, joita kutakin puhui äidinkielenään lukiolaista. Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 01 Viro ja somali olivat lukion tavoin yleisiä äidinkieliä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Viroa puhui äidinkielenään 500 ja somalia 900 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. 9

10 Venäjän, viron ja somalin jälkeen yleisin vieras kieli oli kurdi, jota puhui äidinkielenään 700 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Korkeakouluissa yleisiä äidinkieliä olivat suomen, ruotsin ja venäjän ohella englanti ja kiina. Ammattikorkeakouluissa vietnamia ja yliopistossa viroa äidinkielenään puhuvat muodostivat myös merkittävät vieraskielisten ryhmät. 10

11 . Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ( %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista prosenttia oli ulkomaalaisia. Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 01 1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 8 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella. Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa Lukiossa suomalaisia opiskeli , ammatillisessa koulutuksessa 65 00, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa

12 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01 Kansalaisuus Kansallisuudet yhteensä Suomi Venäjä Viro Kiina Vietnam Nepal Ruotsi Nigeria Iran Saksa Muut Koulutussektorit Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 0,7 0,5 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 98, 0, 0, 0, ,0 0,8 0,9 1, , 1,1 0, 0,7 0,7 0,6 0, 0,5, %-osuus 9, 0,5 0, 0,7 0, 0, 0,,1 Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli ja 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset. Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 01 Koulutussektori Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kansalaisuus Viro Venäjä Somalia Afganistan Viro Venäjä Somalia Thaimaa Venäjä Vietnam Kiina Nepal Kiina Venäjä Intia Pakistan Opiskelijoita

13 Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää. 1

14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 01 1) Koulutussektorit Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Aikuisten perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Koulutussektorit yhteensä Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, naiset (%) Opiskelijat Opiskelijat, naiset (%) Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet, naiset (%) 1) Ei sisällä aikuisten perus- ja lisäopetuksen uusia opiskelijoita ja tutkintoja. Sisältää yliopistojen perus- ja jatkokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%) Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%)

15 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin 01 1) Ikä Väestö Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ) Taulukossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Lisätietoja Suomen väestöstä löytyy väestötilaston kotisivulta (http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html)

16 Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain 01 1) Aluehallintovirasto Koulutussektori Etelä-Suomen AVI Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI Ahvenanmaan valtionvirasto Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten osuus (%) Ulkomaan kansalaisten osuus (%) 1) Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Ei sisällä Suomen ulkopuolella järjestettyjä koulutuksia. Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaiden kansalaisuudesta ei saada tietoa

17 Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 0.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 0.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot ovat vuodesta 00 alkaen koko kalenterivuodelta. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä. Tilastolain (..00/80, muut. 61/01) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (.1.199/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston yhteydessä on julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 01 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä julkaistaan Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot vuodelta 01 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tilata erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 17

18 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. 18

19 Koulutus 01 Lisätietoja Suvi Vainio Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2015

Väestön koulutusrakenne 2015 Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Koulutus 2016 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Vastavalmistuneet työllistyivät edellistä taantumaa heikommin Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Peruskoulun oppilaista 13 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea

Peruskoulun oppilaista 13 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea Koulutus 2013 Erityisopetus 2012 Peruskoulun oppilaista 13 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea Peruskoulun oppilaista 12,7 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2012. on runsaan

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2010

Koulutuksen keskeyttäminen 2010 Koulutus 2012 Koulutuksen keskeyttäminen 2010 Keskeyttäminen lisääntyi ammatillisessa koulutuksessa Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2009

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2009 Koulutus 2011 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2009 Vastavalmistuneiden työllisyys heikkeni vuonna 2009 Vastavalmistuneiden työllisyys heikkeni vuonna 2009. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 68 prosenttia,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2012 Lukiokoulutus 2011 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 109 000 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2008

Koulutuksen keskeyttäminen 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen keskeyttäminen 2008 Keskeyttäminen lisääntyi muussa paitsi ammatillisessa koulutuksessa Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2014

Koulutuksen keskeyttäminen 2014 Koulutus 2016 Koulutuksen keskeyttäminen 2014 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,4 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2015

Koulutuksen keskeyttäminen 2015 Koulutus 2017 Koulutuksen keskeyttäminen 2015 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,1 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin

Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin Koulutus 2012 Opintojen kulku 2010 Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon suoritti noin viidessä ja puolessa vuodessa 47 prosenttia, naisista 58

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010

Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Vaikuttavuusmittarissa käytettävä aineisto ja tietojen saatavuus 17.9.2010 Hilkka Kousa, tilastopäällikkö, Tilastokeskus TK:n ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010

Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot