Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012"

Transkriptio

1 Koulutus 01 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 01 Suomessa oli 1, miljoonaa opiskelijaa vuonna 01 Tilastokeskuksen koulutustilastojen tietojen mukaan Suomessa oli 1, miljoonaa koululaista ja opiskelijaa vuonna 01. Heistä suoritti perusasteen oppimäärää. Perusasteen jälkeisistä koulutuksista eniten opiskelijoita houkutteli ammatillinen koulutus. Vieraskielisiä opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ollut suomi, ruotsi tai saame, oli eniten Etelä-Suomessa. Useimmiten vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieli oli venäjä tai viro. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli useimmiten Venäjän, Viron tai Kiinan kansalaisuus. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Perusasteen koulutukseen osallistuneista oppilaasta 500 suoritti peruskoulun koko oppimäärää muualla kuin peruskouluissa. Perusasteen jälkeisissä tutkintotavoitteisissa koulutuksissa opiskeli henkilöä. Lukiolaisia oli Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli , joista opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Ammattikorkeakouluopiskelijoita oli ja yliopisto-opiskelijoita Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijoista 000 opiskeli useammassa kuin yhdessä koulutuksessa. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskoulujen 1. luokan oppilaat. Vuonna 01 perusasteen koulutuksen aloitti ensimmäisellä luokalla oppilasta. Toisen asteen koulutuksista lukiokoulutuksen aloitti ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista aloitti oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen. Ammattikorkeakouluissa uusia opiskelijoita oli 8 00 ja yliopistokoulutuksessa Tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain1) 01 1) Perusasteen koulutus sisältää peruskouluista päättötodistuksen saaneet. Vuonna 01 perusasteen oppimäärän suoritti oppilasta. Ylioppilastutkintoja tai muita lukiotutkintoja suoritettiin 000 ja ammatillisen koulutuksen tutkintoja Ammatillisen koulutuksen tutkinnoista suoritettiin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (katso myös liitetaulukko ). Alempia ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 900 ja yliopistotutkintoja 9 00.

3 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektorin ja sukupuolen mukaan1) 01 1) Perusasteen koulutuksen tieto sisältää peruskouluissa annettavan esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Vuonna 01 naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 51 prosenttia. Peruskoululaisista tyttöjä oli 9 prosenttia. Lukiolaisista 57 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 51 prosenttia oli naisia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista ja yliopisto-opiskelijoista naisia oli 5 prosenttia.

4 Sisällys 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä5 Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen6 Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein7. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa8 Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen.8 Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa9. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa11 Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät11 Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista1 Taulukot Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 019 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01.1 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 011 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 011 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01.1 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain Kuviot Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 5 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 015 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01.6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 017 Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01.8 Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 019 Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot.17

5 1. Ammatillisessa koulutuksessa eri-ikäisiä Vuonna 01 toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 16-vuotiaat: lukion uusista opiskelijoista tähän ikäryhmään kuului opiskelijaa ja ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista 000 opiskelijaa. Toisen asteen koulutuksen uusien opiskelijoiden ikä vaihteli erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo uusien opiskelijoiden tyypillisimmän ikäryhmän ja uusien opiskelijoiden keskiarvoiän ero. Keskimäärin lukiokoulutuksen uudet opiskelijat olivat 17-vuotiaita ja ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat 8-vuotiaita. Kuvio 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen uudet opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden yleisin ikäryhmä olivat 0-vuotiaat ja yliopistokoulutuksen 19-vuotiaat. Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden iän keskiarvo oli 6 ja uusien yliopisto-opiskelijoiden 5 vuotta. Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneiden suurin ikäryhmä olivat 19-vuotiaat. Keskimäärin ylioppilastutkinto suoritettiin 19-vuotiaana ja ammatillinen tutkinto 9-vuotiaana. Ylemmän tai alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistotutkinnon suorittajista 6-vuotiaat. Ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon keskimääräinen suoritusikä oli sama: vuonna 01 korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat keskimäärin 0-vuotiaita. 5

6 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja iän (1 60-vuotiaat) mukaan 01 Lukio-opiskelijoiden suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 17-vuotiaat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden 18-vuotiaat. Keskimäärin lukiolaiset olivat 18-vuotiaita ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat 8-vuotiaita. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suurin ikäryhmä olivat -vuotiaat ja yliopistossa opiskelevien -vuotiaat. Keskimäärin ammattikorkeakouluopiskelijat olivat 7-vuotiaita ja yliopisto-opiskelijat hieman vanhempia, 0-vuotiaita. Koulutukseen osallistuminen vähenee 19-vuotiaista alkaen Toisen asteen koulutuksen 16-vuotiaiden opiskelijoiden määrä suhteessa saman ikäiseen väestöön oli 85 prosenttia vuotiaiden määrä suhteutettuna väestöön oli hieman korkeampi, 9 9 prosenttia. Toisen asteen koulutuksessa 19-vuotiaita opiskelijoita oli noin kolmannes ja 0-vuotiaita hieman alle viidennes verrattuna saman ikäiseen väestöön. 6

7 Kuvio. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat ja väestö1) iän (16 59-vuotiaat), sukupuolen ja koulutussektorin mukaan 01 1) Kuviossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Korkeakoulukoulutuksessa opiskelevien 19-vuotiaiden määrä suhteessa Suomen väestöön oli 17 prosenttia ja 0-vuotiaiden 9 prosenttia. Korkeakoulutukseen osallistuvien 1 5-vuotiaiden määrä verrattuna väestöön oli puolestaan 6 prosenttia vuonna 01. Lukiokoulutuksen opiskelijoiden ikäjakauma kapein Perusasteen jälkeisistä koulutuksista lukio-opiskelu on selvimmin rajautunut tiettyihin ikäryhmiin. Lukiolaisten määrä suhteutettuna samanikäiseen väestöön oli 7 9 prosenttia vuotiaiden ikäryhmissä. 19-vuotiaiden joukossa lukiolaisten osuus oli väestöön verrattuna enää 1 prosenttia ja laski tätä vanhemmissa ikäryhmissä 0 prosenttiin. Lukion tavoin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suhteellinen osuus väestöstä oli suurimmillaan vuotiaiden joukossa, jolloin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien määrä verrattuna saman ikäiseen väestöön oli 7 6 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön säilyi merkittävänä myös vanhemmissa ikäryhmissä. 19-vuotiaista prosenttia osallistuu ammatilliseen koulutukseen. Vielä 0 9-vuotiaidenkin joukossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä suhteessa väestöön vaihtelee 7 ja 16 prosentin välillä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhde väestöön on suurimmillaan 0 5-vuotiaiden ikäryhmässä, jolloin ammattikorkeakoulussa opiskelee prosenttia väestöstä. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ammattikorkeakouluopiskelijoiden väestöön suhteutettu osuus laskee alle kymmenesosaan. Yliopisto-opiskelijat olivat vuonna 01 ammattikorkeakouluopiskelijoita vanhempia: yliopisto-opiskelijoiden määrä verrattuna väestöön vaihteli 1 ja 17 prosentin välillä 0 0-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli 0-vuotiaiden joukossa yliopisto-opiskelijoiden määrä väestöön suhteutettuna laski alle 10 prosenttiin. 7

8 . Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien, osuus kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli vuonna 01 suurin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Etelä-Suomessa vieraskielisiä peruskoululaisia oli 7 prosenttia perusasteen oppilaista. Lukiolaisista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8 prosenttia. Etelä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 11 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain) 01 1) Perusasteen tieto sisältää peruskoulujen esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. ) Peruskoulukoulutuksen osalta aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Etelä-Suomen jälkeen vieraskielisten peruskoululaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston (5 %) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ( %) alueilla. Vieraskielisten toisen asteen opiskelijoiden osuus oli toiseksi suurin Lounais-Suomessa, jossa lukiolaisista vieraskielisiä oli prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa. Etelä-Suomen jälkeen eniten vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella, 8 prosenttia kummassakin. Vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli eniten Etelä-Suomessa (9 %) ja vähiten Lapissa ( %). Muiden aluehallintovirastojen alueella vieraskielisten opiskelijoiden osuus vaihteli 5 ja 6 prosentin välillä. Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen Vuonna 01 suomea puhui äidinkielenään lukiolaista, ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja yliopisto-opiskelijaa. 8

9 Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 01 Äidinkieli Kielet yhteensä suomi ruotsi venäjä viro englanti kiina vietnam somali persia arabia Muut kielet Koulutussektori Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 5, 1,5 0,5 0, 0, 0, 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 89,6 6,1 1,0 0, 0, 0, 0, 0,5 0, 0, 1, ,7, 1,7 0,9 0, 0, 0, 0,, ,8,8,0 0, 0,9 0,7 0,7, %-osuus 86,7 6, 1,0 0, 0, 0,7 0,, Suomen jälkeen yleisin äidinkieli oli ruotsi, jota puhui äidinkielenään lukiolaista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Korkeakoulukoulutuksissa noin ammattikorkeakouluopiskelijan ja yliopisto-opiskelijan äidinkieli oli ruotsi. Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa Suomen ja ruotsin jälkeen yleisin äidinkieli kaikilla koulutussektoreilla oli venäjä. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa 800 opiskelijaa puhui äidinkielenään venäjää. Ammattikorkeakouluissa venäjä oli 700 ja yliopistossa opiskelijan äidinkieli. Lukiossa yleisiä kieliä olivat myös somali, viro ja englanti, joita kutakin puhui äidinkielenään lukiolaista. Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 01 Viro ja somali olivat lukion tavoin yleisiä äidinkieliä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Viroa puhui äidinkielenään 500 ja somalia 900 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. 9

10 Venäjän, viron ja somalin jälkeen yleisin vieras kieli oli kurdi, jota puhui äidinkielenään 700 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa. Korkeakouluissa yleisiä äidinkieliä olivat suomen, ruotsin ja venäjän ohella englanti ja kiina. Ammattikorkeakouluissa vietnamia ja yliopistossa viroa äidinkielenään puhuvat muodostivat myös merkittävät vieraskielisten ryhmät. 10

11 . Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella ( %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista prosenttia oli ulkomaalaisia. Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 01 1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 8 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella. Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa Lukiossa suomalaisia opiskeli , ammatillisessa koulutuksessa 65 00, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa

12 Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 01 Kansalaisuus Kansallisuudet yhteensä Suomi Venäjä Viro Kiina Vietnam Nepal Ruotsi Nigeria Iran Saksa Muut Koulutussektorit Koulutussektorit %-osuus Lukiokoulutus yhteensä , 0,7 0,5 0, 0, 0,, %-osuus Ammatillinen %-osuus Ammattikorkeakoulutus %-osuus Yliopistokoulutus koulutus 98, 0, 0, 0, ,0 0,8 0,9 1, , 1,1 0, 0,7 0,7 0,6 0, 0,5, %-osuus 9, 0,5 0, 0,7 0, 0, 0,,1 Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli ja 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset. Taulukko. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 01 Koulutussektori Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Kansalaisuus Viro Venäjä Somalia Afganistan Viro Venäjä Somalia Thaimaa Venäjä Vietnam Kiina Nepal Kiina Venäjä Intia Pakistan Opiskelijoita

13 Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää. 1

14 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot koulutussektorin ja sukupuolen mukaan 01 1) Koulutussektorit Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Aikuisten perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Koulutussektorit yhteensä Uudet opiskelijat Uudet opiskelijat, naiset (%) Opiskelijat Opiskelijat, naiset (%) Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneet, naiset (%) 1) Ei sisällä aikuisten perus- ja lisäopetuksen uusia opiskelijoita ja tutkintoja. Sisältää yliopistojen perus- ja jatkokoulutuksen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%) Liitetaulukko. Ammatillisen koulutuksen tutkinnot koulutuslajeittain 01 Koulutuslaji Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkintoon valmistava koulutus Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus Koulutuslajit yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus, naiset (%) Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus, Yhteensä Yhteensä, naiset (%) naiset (%)

15 Liitetaulukko. Suomen väestö ja perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain ja ikäryhmittäin 01 1) Ikä Väestö Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ) Taulukossa ikäryhmittäisiä väestömääriä vuodelta 01 on verrattu oppilaitoksilta saatuun tietoon opiskelijamääristä vuonna 01. Opiskelijamäärissä on mukana henkilöitä, jotka eivät kuulu Suomen väestöön. Lisätietoja Suomen väestöstä löytyy väestötilaston kotisivulta (http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html)

16 Liitetaulukko 5. Vieraskieliset opiskelijat ja ulkomaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain koulutussektoreittain 01 1) Aluehallintovirasto Koulutussektori Etelä-Suomen AVI Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lounais-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI Ahvenanmaan valtionvirasto Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Opiskelijoita yhteensä Vieraskielisten osuus (%) Ulkomaan kansalaisten osuus (%) 1) Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto. Ei sisällä Suomen ulkopuolella järjestettyjä koulutuksia. Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaiden kansalaisuudesta ei saada tietoa

17 Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 0.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 0.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot ovat vuodesta 00 alkaen koko kalenterivuodelta. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä. Tilastolain (..00/80, muut. 61/01) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (.1.199/8) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta tai suoraan oppilaitoksilta. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston yhteydessä on julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 01 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä julkaistaan Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot vuodelta 01 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tilata erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 17

18 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. 18

19 Koulutus 01 Lisätietoja Suvi Vainio Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Koulutus 215 Ainevalinnat 214 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat ä opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut Tilastokeskuksen mukaan venäjää opiskelleiden osuus peruskoulun 1-6 oppilaista oli,2 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2012

Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutus 2014 Koulutuksen keskeyttäminen 2012 Koulutuksen keskeyttäminen väheni Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,5 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistotutkinnon suorittaneet Ylempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi lähes 6 prosenttia Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan ylempiä korkeakoulututkintoja

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin.

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin. Koulutus 2014 Erityisopetus 2013 Erityistä tukea saaneiden osuus pieneni Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu

Lisätiedot

Koulutuksen keskeyttäminen 2011

Koulutuksen keskeyttäminen 2011 Koulutus 2013 Koulutuksen keskeyttäminen 2011 Keskeyttäminen lisääntyi korkeakoulukoulutuksessa Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,7 prosenttia keskeytti opinnot eikä jatkanut missään tutkintoon

Lisätiedot

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas Koulutus 2015 Erityisopetus 2014 Tehostetun tuen piirissä entistä useampi oppilas Tehostettua tukea sai 40 500 oppilasta eli 7,5 prosenttia oppilaista syksyllä 2014. Määrä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2012 Lukiokoulutus 2011 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 109 000 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin

Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin Koulutus 2012 Opintojen kulku 2010 Naiset valmistuivat korkeakouluista miehiä nopeammin Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon suoritti noin viidessä ja puolessa vuodessa 47 prosenttia, naisista 58

Lisätiedot

Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan, osa-aikaisessa erityisopetuksessa lisää oppilaita

Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan, osa-aikaisessa erityisopetuksessa lisää oppilaita Koulutus 2010 Erityisopetus 2009 Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan, osa-aikaisessa erityisopetuksessa lisää oppilaita Kahdeksan ja puoli prosenttia peruskoululaisista eli kaikkiaan runsaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, tammikuu Tammikuussa 05 ensirekisteröitiin 0 67 uutta henkilöautoa Tammikuussa 05 rekisteröitiin 4 53 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, kesäkuu Kesäkuussa 05 ensirekisteröitiin 8 976 uutta henkilöautoa Kesäkuussa 05 rekisteröitiin 5 97 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 0 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 0, huhtikuu Huhtikuussa 0 ensirekisteröitiin 4 05 uutta henkilöautoa Huhtikuussa 0 rekisteröitiin 5 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli 4 60.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa lukemaan vuoden 2016 ensimmäistä uutiskirjettä! 1.2.2016 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Koulutuksen yhteiset tilastot 4 Raportit 6 Katsaus tulevaan 6 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tapahtumat Tervetuloa lukemaan

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2008

Henkilöstörahastot 2008 Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2007

Henkilöstörahastot 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot