Länsi-Suomi vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Transkriptio

1 Länsi-Suomi vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 %

2 Sisältö Länsi-Suomi 71 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 87 Taulukot, kuvat ja kartat 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi 74 Taulukko 1.1. Länsi-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna Joka neljäs vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 87 Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 87 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 88 Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen 89 Taulukko 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön 94 Toisen asteen ammatillinen koulutus Kartta 2.1. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 97 Kartta 2.2. Osallistuminen aikuiskoulutukseen toisen asteen ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 98 Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuva 2.1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen (näyttötutkinto ja oppisopimus) uudet opiskelijat aikuiskoulutuksessa vuodesta 24 lähtien 99 Aikuisten ammatillisen perustutkinnon suorittaneet Kuva 2.2. Ammatillisen perustutkinnon (näyttötutkinto ja oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 11 Uusien opiskelijoiden määrät kasvussa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kuva 2.3. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen (ml. oppisopimus) uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 13 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet Kuva 2.4. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon (ml. oppisopimus) suorittaneet vuodesta 24 lähtien 15 72

3 Ammattikorkeakoulutus Kartta 2.3. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 17 Kartta 2.4. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu maakunnissa ammattikorkeakoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen (ml. ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot) opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan 18 Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä väheni Kuva 2.5. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 19 Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksena tutkinnon suorittaneet Kuva 2.6. Ammattikorkeakoulututkinnon aikuiskoulutuksena suorittaneet vuodesta 24 lähtien 111 Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelu vielä vähäistä Taulukko 2.5. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 113 Ylemmän ammattikorkeakoulun suorittaneet Taulukko 2.6. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 115 Yliopistokoulutus Kartta 2.5. Maakunnan työikäisen aikuisväestön opiskeluaktiivisuus yliopistokoulutuksessa vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen 25 vuotta täyttäneet opiskelijat asuinmaakunnan mukaan 116 Kartta 2.6 Vähintään 25-vuotiaiden osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan (sisältää kaikki lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat) 117 Aikuisopiskelijoiden osuudet yliopistokoulutuksessa ennallaan Taulukko 2.7. Vähintään 25-vuotiaiden osuus (%) uusista yliopisto-opiskelijoista koulutusaloittain vuodesta 24 lähtien 119 Kuva 2.7. Yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vähintään 25-vuotiaat uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien. 12 Kuva 2.8. Yliopiston alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 122 Uusien opiskelijoiden määrä kasvanut hieman tutkijakoulutuksessa Kuva 2.9. Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat vuodesta 24 lähtien 124 Kuva 2.1. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuodesta 24 lähtien 126 Vapaa sivistystyö Kartta 2.7. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat vuonna Kulttuurialan opetus kansalaisopistojen vahvuus Kuva Kansalaisopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Kansanopistot tarjoavat yhteisöllisiä opintokokonaisuuksia Kuva Kansanopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Yli 1 opetustuntia liikuntaa ja urheilua Kuva Liikunnan koulutuskeskuksessa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna Humanistinen ja kasvatusala kesäyliopistojen vahvuus Kuva Kesäyliopistossa vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus opetustunteina vuonna

4 1 Toimintaympäristö: Monimuotoinen Länsi-Suomi Länsi-Suomen lääni on luonteeltaan monimuotoinen, seitsemän maakunnan ja usean kaupunkiseudun kokonaisuus. Sisäasianministeriö on luokitellut Turun, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseudut osaamisperustaltaan teknologiakeskuksiksi ja monipuolisiksi yliopistoseuduiksi. Myös Vaasa täyttää monipuolisen yliopistoseudun kriteerit. Maakuntaveturi-alueen kriteerit täyttyivät myös Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla ja Porissa. Länsi-Suomen läänissä asui vuonna 24 yli kolmannes (36 %) koko maan väestöstä. Lääni on kaksikielinen. Lähes puolet (46 %) Manner-Suomen vuotiaista ruotsinkielisistä asui Länsi- Suomen rannikkoalueella. Läänin väestö keskittyy kuuden voimakkaan seudullisen väestökeskittymän alueille. Kaikissa muissa maakunnissa paitsi Etelä-Pohjanmaalla väestökeskittymässä asuu % maakunnan väestöstä. Etelä-Pohjanmaalla suurimman seutukeskuksen vastaava luku on 3. Lääni on pinta-alaltaan laaja, noin neljännes Suomen pinta-alasta. Väestökeskittymät ja ympärillä olevien monimuotoisten seutukuntien muodostama mosaiikki tarjoaa aikuiskoulutuksen suunnittelulle mielenkiintoisen ja haasteellisen toimintaympäristön. 74

5 Taulukko 1.1. Länsi-Suomen lääni tunnusluvuin vuonna 24 Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi VÄESTÖ v. osuus alueen väestöstä 54 % 53 % 54 % 53 % % väh. 65 v. osuus alueen väestöstä 17 % 19 % 16 % 17 % 19 % 18 % 16 % 16 % v. ruotsinkielisten osuus 5 %,3 %,3 %,2 %,3 % 49 % 9 % 5 % v. vieraskielisten osuus 3 % 2 % 2 % 2 % 3 % 25-64v. KOULUTUSRAKENNE ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 25 % 27 % 23 % 23 % 26 % 25 % 28 % 24 % ylioppilastutkinto 6 % 3 % 6 % 4 % 2 % 4 % 3 % 5 % 2.asteen ammatill. peruskoulutus 34 % 39 % 35 % 38 % 42 % 36 % 4 % 34 % ammatti- ja erikoisammattitutkinto 2 % 3 % 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % opistoasteen tutkinto 16 % 16 % 16 % 16 % 17 % 17 % 15 % 16 % amk-, alempi kktutk. 8 % 8 % 9 % 8 % 6 % 9 % 7 % 8 % ylemmät korkeakoulututkinnot 1 8 % 5 % 9 % 8 % 5 % 7 % 5 % 9 % lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot %,2 %,5 %,3 % KOULUTUSTASOMITTAIN naiset miehet TYÖVOIMA työttömien osuus työvoimasta 2 14 % 12 % 14 % 8 % 1 1 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 2 2 % 4 % 3 % 4 % 2 % 2 % 2 % 3 % yli 5 v. osuus työttömistä 2 4 % 6 % 5 % 5 % 3 % 3 % 4 % 4 % asukastiheys BKT/asukas (eur) ³ kokonaisnettomuutto TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ 24 (e) työpaikat työlliset TYÖLLISTEN MÄÄRÄ 24 (e) maa- ja metsätalous 4 % 5 % 3 % 5 % 7 % 4 % kaivostoiminta ja louhinta,2 %,3 %,,3 %,4 %,,,2 % teollisuus 2 24 % 24 % 2 % 2 24 % 2 % 18 % sähkö-, kaasu- ja vesihuolto,5 % 2 % rakentaminen 7 % 7 % 6 % 6 % 6 % 5 % 6 % 6 % kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 14 % 13 % 14 % 14 % 15 % 12 % 14 % 15 % kuljetus, varastointi ja tietoliik. 8 % 8 % 6 % 6 % 6 % 6 % 7 % 7 % rahoitus-, kiinteistö-, ym palvelut 13 % 13 % 12 % 8 % 8 % 14 % yhteiskunnalliset palvelut 3 3 % 32 % 35 % 3 33 % 32 % 33 % toimiala tuntematon 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 2 % 1 sisältää lääkärien erikoistumisopinnot, 2 työttömien ja lomautettujen keskimääräinen osuus työvoimasta v. 24, 3 (ml Ahvenanmaa). 4 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Työlliset (alueella asuva työllinen työvoima riippumatta siitä, missä kunnassa työpaikka sijaitsee). Työllisten ja työpaikkojen tiedot ovat vuoden 24 ennakkotietoja. Koulutustaso mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esim. ammatillisen koulutuksen teoreettinen pituus on 3 vuotta ja sen indeksi koulutustasomittaimessa on 3. Koulutustasomittaimessa kuvataan 2 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa., Työministeriö 75

6 Väestörakenteen tarkastelu maakuntatasolla pehmentää seutukunnallisia ja kuntakohtaisia eroja huomattavasti. Maaseutujen huolenaiheena on työikäisen väestön ja lasten määrän väheneminen, kun taas kaupunkialueilla vanhusten määrä kasvaa runsaasti. Maakuntien keskimääräisiä lukuja tarkasteltaessa vuonna 24 Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen työikäisen väestön suhteellinen osuus (54 %) oli maan korkeimpia heti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan jälkeen. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työikäisen väestön suhteelliset osuudet olivat maan pienimpiä, 51 prosenttia. Vähintään 65-vuotiaan väestön suhteellinen osuus (19 %) korostui Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Ruotsinkielinen väestö keskittyi Pohjanmaalle, jossa ruotsinkielisiä vuotiaita oli lähes puolet alueen väestöstä. Vastaava luku Keski-Pohjanmaalla oli 9 ja Varsinais-Suomessa 5. Muiden kieliryhmien suhteelliset osuudet (1 3 %) olivat hyvin pieniä koko massa, Uuttamaata (6 %) lukuun ottamatta. Määrällisesti tarkasteltuna vieraskielisiä oli Varsinais-Suomessa 1 1, Pirkanmaalla 7 3, Keski- Suomessa 3 ja Pohjanmaalla 2 6. Maakuntien välinen muuttoliike on vähentynyt viime vuosina. Tämän hetken muuttoliikkeen ominaispiirteitä ovat maahanmuuttajien tuoma muuttovoitto, moninkertaistunut opiskelijoiden määrä ja osuus muuttovirroissa, maahanmuuttajien muuttoalttius verrattuna kantaväestöön, sekä työperäisten muuttomotiivien osittainen korvautuminen pendelöinnillä. Pirkanmaa oli vuonna 24 positiivisen kokonaisnettomuuton suhteen maan ykkönen. Satakunta ja Keski-Pohjanmaa olivat kokonaismuuton suhteen tappiollisia. Vuoden 24 koulutustasomittaimen mukaan Pirkanmaan väestö oli maan toiseksi koulutetuinta. Pirkanmaan korkeakoulutetun väestön osuus oli 19 prosenttia. Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutettujen osuus (17 %) nosti koulutustasomittaimen myös 3 tuntumaan. Kaikissa maakunnissa yli puolet (52 6) väestöstä oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen tutkinto). Ammatillisen koulutuksen suhteellinen osuus korostuu Etelä-Pohjanmaalla (6), Keski- Pohjanmaalla (58 %) ja Satakunnassa (58 %). Manner-Suomessa naiset ovat hieman koulutetumpia kuin miehet. Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi erosivat Länsi-Suomen muista maakunnista koulutetummilla miehillä. Keski-Pohjanmaalla puolestaan naisten koulutustaso oli merkittävästi miehiä parempi. Satakunnassa ja Keski-Suomessa työttömyysprosentit ylittivät maan keskiarvon kaikilla tässä tarkastelussa käytetyillä mittareilla. Pohjanmaalla työllisyystilanne oli hyvä, osittain ruotsinkielisen väestön korkean työllisyysprosentin ansiosta. Länsi-Suomen lääni on perinteisesti vahvaa teollisuusaluetta. Vuonna 24 teollisen toimialan työllisistä 43 prosenttia asui Länsi-Suomen läänissä. Sisäministeriön luokittelemat teollisesti erikoistuneet seudut (15) profiloituivat useille teollisuuden aloille läänin alueella. Monisäikeisen osaamisen luettelo Länsi-Suomessa on pitkä; paperi-, puunjalostus-, puutuote-, huonekalu-, energia-, graafinen-, elintarvike-, kemian-, elektroniikka-, teräs-, metalli-, kulkuneuvo-, muovi-, meri- ja teknologiateollisuus. Maa- ja metsätalous on toimialana pieni, mutta alan työllisistä 44 prosenttia asui Länsi-Suomessa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla maa- ja metsätalouden toimialan osuus väestön toimialarakenteessa oli huomattava, 1 prosenttia. Yhteiskunnallisten palvelujen toimiala sisältää mm. terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutuksen, joten toimialan osuus on koko maassa merkittävä, keskimäärin 33 prosenttia. Elinkeinorakenteen tarkastelu taulukossa 1 korostaa alueen työllisen väestön toimialarakennetta, muihin maakuntiin rekisteröityjen ja osin myös sijoittuneiden yritysten työntekijöiden kirjautuessa asuinmaakuntansa toimialarakenteeseen. Työpaikkojen elinkeinorakenteeseen verrattuna erot eivät olleet kovin suuria, mutta esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla teollisuuden toimiala on suhteellisesti suurempi, koska alueen teollisuuden työssäkäyntialue kattaa myös Pohjanmaan. Etelä-Pohjanmaalla oli nähtävissä samaa ilmiötä mm. teollisuuden ja rakentamisen alalla. Maakunta on työssäkäyntialueena pääsääntöisesti liian pieni myös esimerkiksi korkeasti koulutetulle väestölle, mikä selittää osin Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen työllisen väestön työpaikkoja korkeammat luvut. 76

7 Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Työikäisen väestön koulutusrakenne Manner-Suomessa vuodelle 24 vahvistaa, että nuoremmissa ikäluokissa korkeasti koulutettujen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tarkasteluvuonna kuvan nuorimmassa ikäluokassa 26 prosenttia oli korkeasti koulutettuja (alempi ja ylempi korkeakoulutus). Vastaavat prosentit ylemmissä ikäluokissa olivat 13 ja 18 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä yli puolet korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita. Ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus) suorittaneiden määrät olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä vuotiaiden ikäryhmissä ammatillisia tutkintoja (ml. opistoasteen koulutus) oli suorittanut runsaat puolet (57 6). Nuorten ikäryhmässä ammatillisen koulutuksen suorittaneiden suhteellinen osuus oli pienempi, 47 prosenttia. Opistoasteen koulutus oli tyypillistä yli 35-vuotiaille, sillä tästä koulutuksesta luovuttiin ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymisen myötä 199-luvulla. Pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneita oli työikäisestä väestöstä keskimäärin 5 prosenttia, heistä yli puolet nuorimmassa ikäluokassa. Tämän selittää se, että nuoret ylioppilaat eivät vielä ole ehtineet suorittaa ylempiä tutkintoja. Merkittävin ero koulutusrakenteessa eri ikäryhmien välillä oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrissä. Kuvan vanhimmassa ikäluokassa 42 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, kun nuorimassa ikäluokassa vastaava luku oli alle 15 prosenttia. Manner-Suomi vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 77

8 Varsinais-Suomi vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Vuoden 24 koulutusrakenne Varsinais-Suomessa noudatti Manner-Suomen keskimääräisiä linjoja. Varsinais-Suomessa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 18 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutus ml. ammattikorkeakoulututkinnot) osuus oli nuorimmassa ikäluokassa suurin, 25 prosenttia. Vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli prosentin välillä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet (ml. opistoasteen koulutus) olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä. Nuorimassa ikäluokassa hieman alle puolet (48 %) oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja vuotiaissa vastaavat luvut olivat 56 6 prosenttia. Satakunnassa työikäisen väestön koulutusrakenteessa painottui ammatillisesti koulutettujen osuus. Satakunnan vuotiasta runsaalla puolella (6 68 %) oli ammatillinen tutkinto (ml. opistoasteen koulutus), nuorten vastaava luku oli 55 prosenttia. Satakunnassa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 13 prosenttia, mikä on tyypillistä maakunnille, joissa ei ole yliopistoa. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 21 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 11 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (15 %). Vuonna 23 perustetun Porin yliopistokeskuksen vaikutuksia koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Vuonna 24 Pirkanmaalla asuva väestö oli hieman koulutetumpaa kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Maakunnassa oli Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten korkeakoulutettua väestöä. Nuorimmassa ikäluokassa 28 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot). Vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli välillä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet (ml. opistoasteen koulutus) olivat suurimmat kaikissa ikäryhmissä. Nuorimassa ikäluokassa hieman alle puolet (47 %) oli suorittanut ammatillisen tutkinnon ja vuotiaissa vastaavat luvut olivat prosenttia. 78

9 Satakunta vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Pirkanmaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 79

10 Keski-Suomi vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Keski-Suomen työikäisen väestön koulutusrakenteessa painottui ammatillisesti koulutettujen osuus. Runsaat puolet (61 66 %) Keski-Suomen vuotiasta oli suorittanut ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus). Nuorten vastaava luku oli 5. Keski-Suomessa korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 17 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot) suhteellinen osuus oli 25 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli prosentin välillä. Etelä-Pohjanmaalla asuva väestö oli ammatillisesti koulutetumpaa kuin maassa keskimäärin. Runsaat puolet (61 73 %) Etelä-Pohjanmaan vuotiasta oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen koulutus). Manner-Suomen keskimääräisestä koulutusrakenteesta poiketen myös nuorimman ikäryhmän ammatillisen koulutuksen prosenttiosuus oli korkea, 61 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli maan heikoimpia, 11 prosenttia. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 21 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 11 prosentin välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (15 %). Vuonna 24 perustetun Seinäjoen yliopistokeskuksen vaikutuksia maakunnan koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Vuonna 24 Pohjanmaan työikäisestä väestöstä lähes puolet (49 %) oli ruotsinkielisiä. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön koulutusrakenteet ovat hyvin samansuuntaisia. Nuorimmissa ikäryhmissä ruotsinkielinen väestö oli hieman koulutetumpaa kuin suomenkielinen väestö. Pohjanmaan vuotiasta runsaat puolet (58 63 %) oli suorittanut ammatillisen koulutuksen (ml. opistoasteen koulutus). Nuorten vastaava luku oli 52. Korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 17 prosenttia, mikä on tyypillistä isojen yliopistojen maakunnille. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulu, ml. ammattikorkeakoulututkinnot) suhteellinen osuus oli 26 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 1 18 välillä. 8

11 Etelä-Pohjanmaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Pohjanmaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24 apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto 81

12 Keski-Pohjanmaa vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= vuotiaat N= % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lukiokoulutus 2.asteen ammatillinen koulutus (apt, at, eat) Opistoasteen koulutus Alempi korkeakoulutus (AMK-tutkinto tai alempi korkeakoulututkinto) Ylempi korkeakoulutus tai tutkijakoulutus Kuva 1.1. Työikäisen aikuisväestön koulutusrakenne vuonna 24. apt=ammatillinen perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto. Keski-Pohjanmaalla asuva väestö oli ammatillisesti koulutetumpaa kuin maassa keskimäärin. Runsaat puolet (6 69 %) Keski-Pohjanmaan vuotiasta oli suorittanut ammatillisen tutkinnon (ml. opistoasteen koulutus). Manner-Suomen keskimääräisestä koulutusrakenteesta poiketen myös nuorimman ikäryhmän ammatillisen koulutuksen prosenttiosuus oli korkea, 6 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla korkeasti koulutettujen suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä oli 12 prosenttia, mikä on tyypillistä maakunnille, joissa ei ole yliopistoa. Nuorimman ikäluokan korkeakoulutettujen suhteellinen osuus oli 22 prosenttia, kun vanhempien ikäluokkien vastaava luku oli 7 12 välillä. Nuorimmassa ikäryhmässä suurin osa korkeasti koulutetuista oli ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden alempien korkeakoulututkintojen suorittaneita (16 %). Vuonna 24 perustetun Kokkolan yliopistokeskuksen vaikutuksia alueen koulutusrakenteeseen on mielenkiintoista seurata tulevien vuosien aikana. Joka neljäs vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen mukaan vuoden 24 loppuun mennessä 2 1 työikäisestä aikuisväestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut vuotiaasta väestöstä 76 prosenttia. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä työikäisestä väestöstä oli vajaa neljännes, hieman alle 7 henkilöä. Manner-Suomen vuonna 24 ilman perusasteen jälkeisen tutkintoa olevista aikuisista vajaa puolet oli vuotiaita, hieman alle 3 henkilöä. Vajaa kolmannes ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista oli vuotiaita, lähes 2 henkilöä. Nuoret eivät vielä ole ehtineet valmistua koulutuksesta, joten vuotiaiden ikäluokasta ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes 9 % ikäluokan väestöstä. Nuorten meneillään olevat opinnot ovat vielä nähtävissä 2 25-vuotiaiden ikäryhmän prosenttiosuuksissa (19 prosenttia) vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti ja 6 64-vuotiaista jo lähes 5 % oli vailla tutkintoa. 82

13 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Varsinais-Suomessa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet noudattavat samoja linjoja kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Varsinais-Suomessa 2 24-vuotiaista 18 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 46 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Satakunta Satakunta Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 83

14 Satakunnassa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet noudattavat jossain määrin samoja linjoja kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Satakunnassa 2 24-vuotiaista 2 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 24 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 48 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Pirkanmaa Pirkanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Pirkanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet ovat hieman pienempiä kuin Manner-Suomessa keskimäärin, erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. Pirkanmaalla vuotiaista 16 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 2 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 45 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keski-Suomessa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet ovat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Keski-Suomessa vuotiaista 16 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 2 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 5 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Etelä-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla vuotiaista 15 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 21 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 56 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Etelä-Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevin osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 84

15 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Keski-Suomi Keski-Suomi Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 85

16 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Pohjanmaa Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Pohjanmaalla 2 24-vuotiaista 15 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 52 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevin osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi Kuva 1.2. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Manner-Suomen absoluuttinen luku on pylväiden alapuolella ja maakunnan absoluuttinen luku pylväiden alapuolella. 86

17 Keski-Pohjanmaalla ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien suhteelliset osuudet olivat hieman pienempiä nuorimmissa ikäryhmissä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla 2 24-vuotiaista 13 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaiden ikäryhmissä ilman tutkintoa olevien vastaava luku oli vuotiaista 22 prosenttia ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Seuraavissa ikäluokissa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuudet kasvoivat tasaisesti niin, että 6 64-vuotiaista 59 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Keski-Pohjanmaan vanhimmissa ikäryhmissä vailla tutkintoa olevien osuus oli suurempi kuin maassa keskimäärin. 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu Taulukko 2.1. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopis- Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö 9 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % v Lukiokoulutus 8 % 5 % 9 % 4 % 2 % Ammatillinen 8 % 5 % 7 % 3 % 3 % 3 % perustutkinto, ops Ammatillinen 7 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % 2 % perustutkinto, näyttö Ammattitutkinto 9 % 7 % 9 % 5 % 4 % 3 % 2 % Erikoisammatti-tutkinto 7 % 6 % 4 % 3 % 3 % Amk-tutkinto, 7 % 4 % 8 % 5 % 3 % 3 % aikuiskoulutus Amk-tutkinto, nuorten 9 % 4 % 8 % 5 % 3 % 3 % koulutus Ylempi amk-tutkinto 3 % 5 % 8 % 5 % 5 % 3 % 3 % Alempi 8 % 2 % 7 % 2 % % korkeakoulututkinto Ylempi 2 % 1 5 % 3 % % korkeakoulututkinto Lääkärien 17 % 2 % 14 % 3 % 2 % 2 % erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto 12 % 3 % 1 6 % 2 % % Tohtorintutkinto 2 % 13 % 5 % 2 % %

18 kelijat ovat aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tarkastelussa ei ole mukana opisto- ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa 3566 opiskelijaa). Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). Taulukossa 2.1 esitetään Länsi-Suomessa asuvan vähintään 25-vuotiaan väestön osallistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24. Tarkasteltaessa aikuisten osallistumista koulutukseen yhden vuoden läpileikkauksena on muistettava, että opiskelijamäärät vaihtelevat vuosittain. Tarkastelun vertailupohjana käytetään maakunnan työikäisen väestön prosentuaalista osuutta Manner-Suomesta. Opiskelijatiedot on esitetty sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina Manner-Suomesta. Länsi-Suomen läänin maakuntien työikäisen väestön osallistuminen lukiokoulutukseen oli hieman maan keskiarvoa heikompaa, vain Satakunnassa osallistuminen lukiokoulutukseen ylitti maan keskiarvon. Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen aikuisväestön osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen alitti jonkin verran maan keskiarvon. Varsinais-Suomessa erityisesti erikoisammattitutkintoon ja näyttötutkintoperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuminen oli maan keskiarvoa heikompaa. Satakunnassa aikuisväestön osallistuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylitti merkittävästi maan keskiarvon. Erityisesti aikuisväestön osallistuminen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen oli Satakunnassa keskimääräistä runsaampaa. Aikuisväestön osallistuminen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen oli keskimääräistä heikompaa Varsinais-Suomessa ja jossain määrin myös Pirkanmaalla. Kaikissa maakunnissa yli puolet ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen osallistuvista vähintään 25-vuotiaista opiskeli v. 24 nuorille suunnatussa koulutuksessa. Korkein osuus oli Varsinais-Suomessa (66 %). Manner-Suomessa vastaava osuus on 6 %. Aikuisväestön osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen oli selkeästi yli maan keskiarvon Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Länsi-Suomen muiden maakuntien työikäisen aikuisväestön osallistuminen yliopistotutkintoon johtavaan koulutukseen oli pääsääntöisesti alle maan keskitason. Taulukossa 2.2 esitetään Länsi-Suomessa asuvan vähintään 25-vuotiaan väestön osallistuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuonna 24. Tarkasteltaessa aikuisten osallistumista koulutukseen yhden vuoden läpileikkauksena on muistettava, että opiskelijamäärät vaihtelevat vuosittain. Tarkastelun vertailupohjana käytetään alueen työikäisen aikuisväestön määrää, johon koulutukseen osallistuvien vähintään 25-vuotiaiden opiskelijoiden määrät on suhteutettu koulutusasteittain. Vuonna 24 opiskeli yli 25 aikuista, 9 prosenttia aikuisväestöstä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa Manner-Suomessa. Yhteen lasketut opiskelijamäärät ovat bruttosummia (opiskelija, joka opiskelee samanaikaisesti eri koulutusmuodoissa tai -asteilla lasketaan useaan kertaan). Länsi-Suomen maakunnista Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen aikuisväestö opiskeli aktiivisemmin kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Satakunnan (59 %), Etelä-Pohjanmaan (55 %) ja Keski-Pohjanmaan (59 %) opiskelevasta aikuisväestöstä yli puolet opiskeli toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Varsinais-Suomessa (43 %) ja Pirkanmaalla (45 %) opiskelevan aikuisväestön osallistumisaktiivisuus painottui yliopistokoulutukseen. Molemmissa maakunnissa opiskelevan aikuisväestön suhteellinen osuus korkea-asteen koulutuksessa (ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus yhteensä) oli yli 6 %. Keski-Suomessa opiskeleva aikuisväestö jakautui tasaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (39 %) ja yliopistokoulutukseen (39 %). Pohjanmaan opiskelevan aikuisväestön osallistumisaktiivisuus painottui hieman toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (43 %) suhteessa yliopistokoulutukseen (35 %). 88

19 Taulukko 2.2. Vähintään 25-vuotiaat opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 opiskelijat asuinmaakunnan mukaan suhteutettuna alueen työikäiseen aikuisväestöön Keski- Pohjanmaa Varsinais- Sata- Pirkan- Keski- Etelä- Pohjan- Suomi kunta maa Suomi Pohjanmaa maa Manner- Suomi Työikäinen aikuisväestö v Lukiokoulutus,2 %,2 %,2 %,2 %,,,,2 % Toisen asteen ammatillinen 3 % 5 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % koulutus yhteensä Ammatillinen perustutkinto, ops Ammatillinen perustutkinto, näyttö Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulutus 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % yhteensä Amktutkinto, aikuiskoulutus Amktutkinto, nuorten koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Yliopistokoulutus yhteensä 4 % 2 % 4 % 4 % 3 % 3 % Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Kaikki yhteensä (bruttosumma) 8 % 9 % 6 % 8 % 7 % 9 % Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. Opiskelijat ovat läsnä olevia opiskelijoita asuinmaakunnittain. Oppisopimusopiskelijat on aineistossa mukana sijoitettuna koulutusmuodoittain: ops -perusteinen, näyttötutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Maakunnallisessa tarkastelussa ei ole mukana opistoastetta ja ammatillista korkea-astetta (Manner-Suomessa 94 opiskelijaa) eikä muuta tai tuntematonta koulutusastetta (Manner-Suomessa opiskelijaa), nämä on kuitenkin laskettu mukaan Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttosummaan, Manner-Suomen lukuun sisältyy asuinmaakunnaltaan tuntemattomat (noin 2 opiskelijaa). 89

20 Taulukko 2.3. Osallistuminen aikuiskoulutukseen ja aikuisena opiskelu Länsi-Suomen läänissä vuonna 24 - opiskelijat koulutuksen sijaintimaakunnan mukaan suhteutettuna Manner-Suomeen Työikäinen aikuisväestö v. Suomi Sata- kunta Pirkan- maa Suomi Pohjan- maa Pohjanmaa Varsinais- Keski- Etelä-Pohjanmaa Keski- Manner- Suomi 9 % 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % Lukiokoulutus 8 % 5 % 9 % 4 % 2 %,7 % Lukiokoulutuksen aineopinnot 8 % 5 % 13 % 2 % 3 % 4 %,9 % Toisen asteen amm. tutk. johtava koulutus yhteensä Ammatillinen perustutk., aikuisten opetussuunnitelmaperust % 6 % 8 % 5 % 4 % 3 % % 5 % 6 % 3 % 12 % 2 % Amm. perustutkinto, opetussuunnitelmaperust., 2 3 % 6 % 3 % 2 % 2 % 2 % oppisopimus Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava 7 % 5 % 6 % 5 % 3 % 2 % Amm. perustutkinto, näyttötutk. 5 % 4 % 8 % 5 % 4 % 2 % valmistava, oppisopimus Ammattitutkinto 9 % 8 % 9 % 4 % 5 % 2 % Ammattitutkinto, 8 % 5 % 8 % 6 % 3 % 4 % 1,8 % oppisopimus Erikoisammattitutkinto 4 % 9 % 7 % 2 % 4 % 3 % Erikoisammattitutkinto, 7 % 4 % 8 % 4 % 3 % 2 %,9 % oppisopimus Tutkintoon johtamaton 7 % 3 % 7 % 6 % 5 % 8 % 3 % ammatillinen lisäkoulutus Tutkintoon johtamaton amm. 23 % 2 % 4 %, 2 % 7 % % lisäkoulutus, oppisopimus Tutkintoon johtava amkkoulutus yhteensä 7 % 4 % 7 % 5 % 3 % 4 % Ammattikorkeakoulu- 6 % 4 % 6 % 5 % 3 % 4 %,9 % tutkinto, aikuiskoulutus Amk-tutkinto, nuorten koulutus, 8 % 4 % 7 % 5 % 2 % 4 % väh 25-v. %-osuus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 6 % 8 % 6 % 7 % 3 % 5 % Erikoistumisopinnot 3 6 % 9 % 8 % 6 % % Opettajankoulutus 3 % % 38 % % % % % Avoin AMK 3 2 % 3 % 9 % 2 % 4 %,9 % 24 %

21 Varsinais- Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Manner- Suomi Tutkintoon johtava 2 % 14 % 8 %, % 4 % % yliopistokoulutus yhteensä Alempi korkeakoulututkinto, 8 % 4 % 5 % % 2 % % väh. 25-v. %-osuus Ylempi korkeakoulututkinto, 9 % 2 % 13 % % 4 % % väh. 25-v. %-osuus Lisensiaatintutkinto 2 17 % 14 % 9 % % 2 % % Tohtorintutkinto 5 12 %,7 % 16 % 7 % % 3 % % Täydennyskoulutus 3 8 % 4 % 7 % 4 % 5 % 3 % 3,3 % Avoin yliopisto 3 15 % % 9 % 23 % % 2 % % Vapaa sivistystyö yhteensä 6 % 3 % 9 % 5 % 6 % 5 % Kansalais- ja työväenopistot 3 7 % 3 % 9 % 6 % 5 % 6 % Kansanopistot 3 4 % 1,4 % 15 % 6 % 6 % 8 % 2 % Liikunnan koulutuskeskukset 3 % % 7 % % 16 % % % Kesäyliopistot 4 % 3 % 5 % 5 % 3 % 4 % 4 % Kaikki yhteensä (bruttoluku) 6 6 % 3 % 8 % 6 % 4 % 4 % Tutkintoon johtava koulutus 8 % 4 % 6 % 3 % 3 % 1, % yhteensä (bruttoluku) Muu koulutus yhteensä 6 % 2 % 8 % 5 % 4 % 4 % (bruttoluku) Opiskelijatietoihin sisältyvät opetushallinnon alainen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (myös ESR koulutus) sekä muuta kautta rahoitettu koulutus. 1 Oppisopimusmuotoisen koulutuksen opiskelijat on sijoitettu maakuntiin koulutuksen järjestäjän sijaintimaakunnan mukaan. 2 Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijatiedot sisältävät kaikki opiskelijat; läsnäolijat ja poissaolevaksi ilmoittautuneet. Yliopisto-opiskelijoissa poissaolevien keskimääräinen %-osuus Manner-Suomessa on 9 %. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaavat luvut ovat nuorten koulutuksessa 1, aikuiskoulutuksessa 8 % ja ylemmässä amk-tutkinnossa 2 %. Opiskelijatiedot on pyritty sijoittamaan maakuntiin koulutuksen sijaintimaakunnittain. 3 Ammattikorkeakoulun tutkintoon johtamaton koulutus, avoin yliopisto sekä vapaa sivistystyö on sijoitettu maakuntiin oppilaitoksen sijaintimaakunnittain. Avoimen yliopiston tarjonnan prosenttiosuudet Manner-Suomesta koulutuksen sijaintimaakunnittain ovat Varsinais-Suomessa 8 %, Satakunnassa 3 %, Pirkanmaalla 6 %, Keski-Suomessa 9 %, Etelä-Pohjanmaalla 4 %, Pohjanmaalla 4 % ja Keski-Pohjanmaalla 2 %. 4 Vähintään 25- vuotiaiden uusien opiskelijoiden prosenttiosuudella on laskettu suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä, prosenttiosuus on laskettu koulutussektoreittain ja alueittain. Esim. Varsinais-Suomessa amk-tutkinnon nuorten koulutuksen uusia opiskelijoita oli yhteensä 193 joista yli 25-vuotiaita oli 16 % eli suuntaa-antava aikuisopiskelijamäärä on 1 93*16 % = Sisältää erikoistumisopinnot, asiantuntijaohjelmat sekä seminaarit/ajankohtaiskurssit. 6 Opintokeskukset eivät ole mukana maakunnallisessa tarkastelussa, mutta opiskelijamäärä ( ) sisältyy Manner-Suomen kaikki yhteensä bruttolukuun sekä muu koulutus yhteensä bruttolukuun., Opetusministeriö, AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 91

22 Taulukossa 2.3 aikuiskoulutusta ja aikuisena opiskelua vuonna 24 tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Instituutiopohjaisessa tarkastelussa aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisia varten suunniteltua, organisoitua ja järjestettyä koulutusta, esim. näyttötutkintoon valmistava koulutus, oppisopimusmuotoinen koulutus, ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus, yliopistojen lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtava koulutus tai tutkintoon johtamaton ammatillinen täydennyskoulutus. Instituutiopohjaisessa tarkastelussa aikuiskoulutukseen osallistuvia ovat kaikki koulutukseen osallistuvat. Opiskelijan ominaisuuksiin pohjautuvassa tarkastelussa aikuisena opiskelulla tarkoitetaan aikuisväestön osallistumista muuhun koulutusorganisaatioiden puitteissa järjestetyn koulutuksen kuin aikuiskoulutukseen, esim. vähintään 25-vuotiaiden prosenttiosuus ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksessa tai yliopiston alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Osallistuminen vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen, joka ei ole yksinomaan lapsille ja nuorille suunnattua, on tässä taulukossa myös määritelty aikuisena opiskeluksi. Yllä olevassa taulukossa kuvataan maakunnan aikuiskoulutuksessa opiskelevia ja aikuisena opiskelua koulutuksen sijaintimaakunnittain. Tiedot ammattikorkeakoulun ja toisen asteen tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta, avoimesta yliopistosta sekä vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on saatavilla vain oppilaitoksen sijaintimaakunnittain, joten näiltä osin maakunnan alueella toteutuneen aikuiskoulutuksen ja aikuisena opiskelun esittäminen on taulukossa alueellisesti epätarkkaa. Manner-Suomen vapaan sivistystyön kokonaisprosenttia nostaa opintokeskusten opiskelijamäärä ( ) lähes 7 prosenttia. Opintokeskusten opiskelijatiedoista ei ole aluetietoja. Tarkastelun vertailupohjana käytetään maakunnan työikäisen aikuisväestön prosentuaalista osuutta Manner-Suomesta. Opiskelijatiedot on esitetty sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina Manner-Suomesta. Kun tarkastelu vaihdetaan opiskelijan asuinmaakunnan mukaisesta koulutuksen sijaintimaakunnan mukaiseksi, ilmenee maakunnassa aikuiskoulutuksena tarjotun koulutuksen toteutunut tarjonta. Koulutustarjonnan toteutumisen kokonaismäärään vaikuttavat mm. suosittujen oppilaitosten ja koulutusalojen kysynnän aiheuttamat opiskelijavirrat muista maakunnista. Yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden prosenttiosuus lukiokoulutuksessa oli Länsi-Suomen maakunnissa pääsääntöisesti hieman maan keskiarvoa heikompaa. Ainoastaan Satakunnassa yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden osuus lukiokoulutuksessa ylitti maan keskiarvon. Pirkanmaalla yli 18-vuotiaiden lukioopiskelijoiden osuus vastaa maan keskiarvoa. Lukion aineopiskelijoiden prosenttiosuus oli erityisesti Pirkanmaalla maan keskiarvoa korkeampaa. Satakunnan ja Pohjanmaan lukion aineopiskelijoiden prosenttiosuus ylitti myös maan keskiarvon. Toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden suhteelliset osuudet olivat Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla hieman Manner-Suomen keskiarvoa korkeampia ja Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla hieman Manner-Suomen keskiarvoa heikompia. Opiskelijoiden suhteellisten osuuksien jakautuminen koulutusmuodoittain vaihteli jonkin verran maakunnittain. Opiskelijoiden suhteellinen osuus opetussuunnitelmaperusteisessa oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa oli merkittävästi suurempi Varsinais-Suomessa kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla ammatilliseen perustutkintoon johtava aikuisten opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen prosenttiosuus oli puolestaan merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen suhteelliset osuudet olivat maan keskiarvoa suurempia erityisesti Satakunnassa ja jossain määrin myös Etelä-Pohjanmaalla. Aikuisten osallistuminen valtionosuusrahoitteiseen, näyttöperusteisena järjestettävään ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valtionosuusrahoitteiseen oppilaitosmuotoiseen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen (ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) riippuu oleellisesti alueella olevasta koulutustarjonnasta. Näyttöperusteiseen koulutukseen aikuisille kiintiöity enimmäismäärä ilmoitetaan koulutuksen järjestämisluvassa ja perustuu lähinnä koulutuksen järjestäjän opetusministeriölle tekemään esitykseen. Paikkojen määrä vaihtelee alueittain ja koulutuksen järjestäjittäin hyvin paljon. Osal- 92