KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ"

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ Nro 1/2010 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty s. 5 Neljännesvuosisata lääketieteellisen tele metrian kehitystyötä Pekka Tiihonen s. 10 Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä s. 12 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? s. 14 Remote Analysis Oy:n asiakaslehti

2 sisältö 2 Remote Analysis Oy Tampereen lääkäripäivillä Remote Analysis Oy Tampereen lääkäripäivillä tule tutustumaan palveluihimme 3 Pääkirjoitus 4 Etruskiverta erikoislääkärien joukkoon Andreo Larsen liittyi uniapneatiimiin 5 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty 7 Uusi palvelu perusterveydenhuollon lääkäreiden käyttöön Remote Analysis Oy:n telelääketieteen palvelut ovat esillä Tampereen lääkäripäivillä Tampere-talossa Osastomme nro 216 sijaitsee näyttelyhallin toisessa kerroksessa. 8 Väsyneelle unisalkku kainaloon? 10 Sairaalafyysikko (FK, väit.) Pekka Tiihonen: Neljännesvuosisata lääketieteellisen telemetrian kehitystyötä 12 Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 14 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? 19 Telelääketieteen palveluiden kysyntä edelleen selkeässä kasvussa 19 Suomalainen telelääketieteen konsepti esillä Med-e-Tel -konferenssissa Luxemburgissa 20 Etäanalyysejä tarjoavat terveydenhuollon yksiköt Osastollamme ovat esillä etäanalyysipalvelumme mm. sydämen 24-tunnin EKGrekisteröintiin, perus-ekg:n tulkintaan, uniapnean analysointiin ja verenpaineen vuorokausimittaukseen. Voit tutustua helppokäyttöisiin laitteisiin ja tietoturvalliseen Internet-palveluun, joilla diagnoosit voidaan tehdä luotettavasti ja nopeasti ilman jonoja. Lausuvat lääkärit ovat omien erikoisalojensa tunnustettuja asiantuntijoita. Etäanalyysipalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa. Potilaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan diagnosoida omalla vastaanotolla. Perusterveydenhuollon organisaatio voi palvella asiakkaitaan paremmin ja samalla säästää kokonaiskustannuksissa. Uusille asiakkaille tarjoamme palvelut koekäyttöön veloituksetta kuukauden ajan. Koekäyttöön sisältyy kaksi veloituksetonta erikoislääkärin lausuntoa kustakin tutkimuksesta. Lisätietoa jo yli 130 terveydenhuollon yksikössä käytössä olevista palveluista ja koekäyttötarjouksesta antavat myyntipäälliköt Pekka Koskinen, puh , ja Marko Lähteenmäki, puh , Julkaisija Remote Analysis Oy Microkatu Kuopio Konalantie 6 8 B Helsinki Puh Päätoimittaja: Timo Hakkarainen Ulkoasu: KingHill Advertising Oy Palaute ja osoitteenmuutokset: Timo Hakkarainen, puh , Lehti on luettavissa sähköisessä muodossa kotisivuillamme Marko Lähteenmäki (vas.) ja Pekka Koskinen toivottavat tervetulleeksi Remote Analysis Oy:n osastolle Tampere-talossa Käytännön telelääketiedettä

3 Tehokasta terveydenhuoltoa ei revitä työntekijän selkänahasta Viime aikoina on julkisuudessa ollut laajasti hankkeita ja projekteja terveydenhuollon tehostamiseksi uudella tekniikalla tai muuttamalla organisaatiorakenteita. Samanaikaisesti saamme kuitenkin lukea lähes päivittäin mediasta esimerkkejä siitä, kuinka tieto ei kulje organisaatioiden välillä, tietojärjestelmät tökkivät ja käyttäjät tuskailevat tyyliin Haluatko vaivasi hoidetuksi, vai tehdäänkö tietokoneella? Mistä tämä johtuu? Olisiko asialle tehtävissä jotakin? Kannattaako sille tehdä jotain? Nykymaailma on varsin monimutkainen. Asian edessä voi toki nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa, mutta toisaalta monimutkaiset kokonaisuudet voivat olla (oikein toimiessaan) hyvin tehokkaita ja mahdollistaa jotain sellaista, joka ennen ei ole ollut mahdollista. Nykyään on mahdollista esimerkiksi hoitaa tahdistimella varsin rutiininomaisesti rytmihäiriötapauksia, joissa potilas olisi aiemmin kuollut tai yksinkertaisella antibioottikuurilla tappaa vakava taudinaiheuttajabakteeri. Kukaan tuskin kiistää tällaisten menetelmien hyödyllisyyttä, mutta tullaanko ajatelleeksi, miten valtava työ ongelmatiikan tutkimisessa on tehty tai millainen infrastruktuuri palvelun toimimiseksi on tarpeen? Ehkä meidän pitäisikin olla onnellisia, että asiat terveydenhuollossa toimivat näinkin hyvin? Yllä oleva ajatukseni ei kaikesta huolimatta tarkoita sitä, ettei asioita voisi ja pitäisi tehdä paremmin. Oma lääkkeeni alati monimutkaistuvaan maailmaan onkin painottaa palvelujen ja valmiiksi mietittyjen prosessien merkitystä sitä, että terveydenhuollon palveluja väestölle hankkivan päättäjän olisi hedelmällistä tutkia avoimin mielin tarjolla olevia palveluja sen sijaan, että lähtökohta olisi tuottaa kaikki itse. Viime kädessä kysymys kuuluu, että mitä tai ketä varten terveydenhuollon organisaatio on olemassa? Ilmiselvä vastaus tähän on: potilasta varten. Jos tämä sisäistetään, potilaat tulevat saamaan hyvää hoitoa. Terveydenhuollon rakenteiden tulee mukautua tarpeeseen eikä rajoittaa hoitoa. Julkisuudessa näkee välillä mielipiteitä, että terveydenhuollon kysyntä on ääretön ja tarjonta lisää kysyntää. Tämä ei pidä paikkaansa kuin osin. Tarjonta lisää kysyntää vain silloin, kun on olemassa voimakas piilevä kysyntä. Eivät ihmiset huvikseen lääkärissä juokse. Tulevaisuus mahdollistaa monia sellaisia asioita, joihin investointi tässä vaiheessa on kallista tai kokonaan tarpeetonta. Kokonaan toiselta alalta voisi ottaa esimerkiksi vaikka Helsinkiin suunnitellun keskustakirjaston. Pienestä pojasta asti itse kirjastoja paljon käyttäneenä ensin ilahduttaa satsaus kirjoihin, mutta tarkemmin ajatellen huomaa, että investointi kohdistuukin rakennukseen eikä sisältöön. Todennäköisesti lähellä käyttäjää olevat pienet kirjastot kärsivät ja lisäksi koko hanke alkaa epäilyttää, kun tietää, että sähkökirjat ovat tulossa uusien lukulaitteiden myötä kovaa vauhtia markkinoille. Lähivuosina saattaa käydä niinkin, että perinteiset paperikirjat siirtyvät kokonaan historiaan tai korvautuvat books on demand -palveluilla, joista voi tilata haluamansa kirjan edullisesti netistä ja kirjoja painetaan sen mukaan kuin niitä tilataan. Olen itsekin käyttänyt jo tällaista palvelua. Parhaassa tapauksessa tilaus-toimitusprosessi on täysin automaattinen. Terveydenhuollon prosesseissa on mahdollista päästä samankaltaisiin toimintamalleihin. Tekniikka mahdollistaa terveydenhuollossakin jo nyt ihmeellisiä asioita. Kyse on resurssien suuntaamisesta. Siitä, että asiat tehdään fiksummin ei niin, että niitä tehtäisiin juoksuttamalla työntekijöitä kovempaa. Terveisin Ossi Tiihonen toimitusjohtaja Käytännön telelääketiedettä - 3 -

4 Etruskiverta erikoislääkärien joukkoon Andreo Larsen liittyi uniapneatiimiin Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Andreo Larsen liittyi alkuvuodesta 2010 Remote Analysis Oy:n lausuvien lääkäreiden joukkoon. Italia on intohimoni ja mielelläni uskoisin, että nimeni viittaa sukulaisuuteen Lars Porsenan kanssa. Hän oli etruskikuningas, joka valloitti Rooman 500-luvulla ennen Kristusta, naurahtaa Larsen. Itse valloitan Roomaa edelleen. Kaupungista löytyy tuntijallekin aina jotain ennennäkemätöntä ja -kokematonta historian, arkeologian, arkkitehtuurin, taiteen, ruoan tai juoman saralla, sanoo 15 vuotta toista kotiaan Roomassa pitänyt Andreo Larsen. Vahvistusta Remote Analysis Oy:n uniapneaasiantuntemukseen KNF-lääkäri, LKT Andreo Larsen on aloittanut tammikuussa 2010 Remote Analysis Oy:n Diacorille toimittamien uniapneatutkimusten lausumisen. Unitutkimukset ovat meille neurofysiologeille ominaista tehtäväaluetta, kyseessä on biosähköisten signaalien tulkinta. Uniapnean tutkiminen ei kuitenkaan ole pelkästään neurofysiologiaa vaan oireistoa tulee lähestyä moniammatillisesti, kertoo Andreo Larsen. Ongelmakenttä ei ole vain hermojärjestelmässä vaan mukana on myös keuhko- ja kurkkuongelmatiikkaa. Siksi laaja näkemys on tarpeen, hän toteaa. Huipputeknologia tukee lääkärin työtä Uutena lausuvana lääkärinä Andreo Larsen on vaikuttunut Remote Analysis Oy:n järjestelmien teknologiasta. Huipputeknologia on hänen mukaansa tänä päivänä olennainen osa diagnostiikkaa: se mahdollistaa tutkimuksissa asiakaslähtöisyyden, nopeuden ja tehokkuuden. Testattavalle henkilölle ja lausuvalle lääkärille on suuri etu, että rekisteröintiaineistoja voi tutkia tietoturvallisesti käytännöllisesti katsoen missä tahansa varmennetun Internet-yhteyden ulottuvissa. Lääkäri voi tarvittaessa antaa omaan erikoisalaansa liittyvän lausunnon nopeasti vaikka hän ei olisikaan omassa työhuoneessaan vaan esimerkiksi osallistuu kongressiin, sanoo Andreo Larsen. Monipuolinen erikoisosaaja Andreo Larsen toimii päivätyössään HYKS Peijaksen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston ylilääkärinä. Hän ottaa vastaan potilaita myös yksityisvastaanotolla. Yliopistoviran ja yksityisvastaanoton yhdistäminen on ammatillisestikin tärkeää. Potilaat ovat sairaalassa ja avoterveydenhuollossa erilaisia, ja se edistää myös lääkärin ammattitaitoa, hän kertoo. KNF-lääkäri Andreo Larsen on uransa aikana ollut monessa mukana. Hän on tehnyt lääketieteellistä tutkimustyötä monella eri alueella, unihäiriöistä erektiolääkkeisiin. Vuonna 1997 tein tutkimusta, jossa selvitettiin sildenafiilin soveltuvuutta erektiolääkkeeksi. Työryhmään kuului sydän- ja verisuonitautien ja urologian eksperttejä, ja minä kliinisenä neurofysiologina. Siinä kävi niin, että teimme itsemme tavallaan tarpeettomiksi. Siihen saakka ainoana tehokkaana hoitomuotona tunnetusta pistohoidosta, joka vaati erikoislääkärin osaamista, siirryttiin Viagraan, joka on jokaisen lääkärin työkalu, nauraa Andreo Larsen. Kliinisen Neurofysiologian osaston ylilääkäri Andreo Larsen Peijaksen sairaalasta. Ikuisen kaupungin ystävä Ammatillisten intohimojen ohella Larsenin suurin innostuksen kohde on Italia. Hän vieraili Roomassa vanhempiensa kanssa 1963 ja rakkaus kaupunkiin syttyi ensikäynnil Käytännön telelääketiedettä

5 lä. Roomassa historian jatkumon voi tuntea vuosituhansien ajalta. Läsnä on niin hellenistinen, roomalainen kuin kristillinenkin kulttuuri. Historiallisia paikkoja on paljon muitakin mutta kaikkialla muualla historia on katkennut. Rooma on vaikuttanut suvereenisti läpi eri ajanjaksojen historian koskaan siellä pysähtymättä, hehkuttaa Villa Lanten Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtajana 11 vuotta toiminut Andreo Larsen. Larsen on myös Rooman opas. Hän tuntee hyvin paitsi antiikin lääketieteen historian ja perinnön myös Ikuisen kaupungin ruoka- ja ravintolakulttuurin, joista hän kirjoittanut myös kirjoja. Vietämme Rooman kodissamme yhteensä noin kolme kuukautta vuodesta, pääsääntöisesti pitkiä viikonloppuja. Osan lausunnoistanikin teen siellä. Uniapnea-aineistojen tutkiminen Remote Analysis Oy:n järjestelmän avulla on käytännöllistä ja lausuntoja kirjoittaessani voin melkeinpä siteerata brittiläistä kollegaani, joka kerran lausui esitellessään omaa tutkimuslaitettaan: I enjoy doing this, hymyilee Andreo Larsen. ANDREO LARSEN HYKS Peijaksen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston ylilääkäri Lääketieteen lisensiaatti vuonna 1979 Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1980 Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri 1987 Dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 1985 Accademia Italiana della Cucinan jäsen Rooman tuntija ja kirjailija Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen päivitys julkaistiin marraskuussa Aikaisempaan verrattuna suuren riskin potilaiden hoitotavoitteita on tiukennettu yhtäpitävästi eurooppalaisen ja muiden keskeisten hoitosuositusten kanssa. Sairastumisia vähennettävä Suosituksessa tähdennetään sydänja verisuonitautivaaran kokonaisvaltaista pienentämistä. Kohonneen verenpaineen hoidolla tähdätään väestön ja erityisesti suuren riskin henkilöiden sairastumisten vähentämiseen. Tauteja, joita kohonnutta verenpainetta hoitamalla voidaan ehkäistä, ovat aivohalvaukset, sydäninfarktit, sydämen vajaatoiminta, munuaisvauriot, muistisairaudet sekä näihin liittyvät kuolemat. Elintavat ovat keskeinen keino alentaa verenpainetta väestössä ja myös yksilötasolla. Monet verenpaineen kannalta suotuisat elintapamuutokset vaikuttavat vähentävästi myös muihin verisuonisairauksien vaaratekijöihin, jolloin saavutettavat hyödyt korostuvat. Vaikka suolan käyttö on vähentynyt, sitä saadaan ravinnosta edelleen liikaa. Käytön edelleen vähentämisen hyödyt olisivat mittavat (ks. uutiset ja ). Muita suotuisia elintapoja ovat runsas kasvisten ja hedelmien käyttö, jolloin ravinnosta saadaan myös riittävästi kaliumia ja kuituja, riittävä kalsiumin ja magnesiumin saanti, tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen moni- ja kertatyydyttymättömillä, mukaan lukien kalan rasvat, sekä säännöllinen liikunta. Sopiva ravitsemus tähtää myös ylipainon välttämiseen tai korjaamiseen. Alkoholin käytön tulee olla enintään kohtuullista. Tupakalle altistumisen välttäminen on keskeinen osa sydän- ja verisuoniterveellistä elämäntapaa. Elintapamuutokset ennen lääkitystä Lääkehoitoa tarvitaan, jos sairastumisriski jää suureksi elintapamuutoksista huolimatta. Lääkitys on tarpeen aina, jos verenpaineen yleinen taso on vähintään 160 mmhg systolista tai 100 mmhg diastolista painetta. Raja on matalampi (140/90 mmhg), jos sydäntä ja verisuonia kuormittavat muut vaaratekijät: diabetes, munuaissairaus, kohonneen verenpaineen aiheuttamat kohde-elinvauriot tai jos on jo kliinisesti merkittävä sydän- tai verisuonitauti. Käytännön telelääketiedettä - 5 -

6 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito suosituksen päivitys julkaistiin marraskuussa Suosituksessa tähdennetään sydän- ja verisuonitautivaaran kokonaisvaltaista pienentämistä. Hoidon yleinen tavoite on alle 140/85 mmhg. Diabeetikoilla, munuaistautisilla ja sydäninfarktin tai aivohalvauksen sairastaneilla tavoite on alle 130/80 mmhg. Vielä tätäkin alemmas (alle 125/75 mmhg) pyritään, jos diabeettiseen tai muuhun munuaissairauteen liittyy yli gramman vuorokaudessa suuruinen valkuaisvirtsaisuus. Riittävän kattava mittaus tärkeää Verenpaineen vuorokausirekisteröinnillä todetaan suosituksessa olevan kertamittauksia parempi yhteys sydämen vasemman kammion hypertrofiaan ja mikroalbuminuriaan. Rekisteröinnistä on hyötyä erityisesti hoitovasteen ollessa huono, jos lääkehoidon yhteydessä esiintyy matalaan verenpaineeseen viittaavia oireita ja valkotakkiverenpaineen arvioinnissa. Verenpainetason luokittelu suositetaan määritettäväksi laskemalla vähintään neljän eri päivinä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Vastaanotolla suoritettuihin mittauksiin perustuvan arvion tukena voidaan käyttää kotimittauksia tai vuorokausirekisteröintiä. Terveydenhuollossa mitattua keskiarvoa 140/90 mmhg vastaavat kotimittausten keskiarvo 135/85 mmhg sekä vuorokausirekisteröinnin keskiarvo /80, valveajan keskiarvo /85 ja unenaikainen keskiarvo 120/70 mmhg. Mikko Syvänne dosentti, kardiologian erikoislääkäri Käytännön telelääketiedettä

7 Uusi palvelu perusterveydenhuollon lääkäreiden käyttöön Marraskuussa 2009 julkistettiin uusin Remote Analysis Oy:n tarjoamista palveluista. Se on kaikkien nykyisten asiakkaiden käytössä ilman erillistä sopimusta. Remote Analysis Oy:n kardiologian erikoislääkärit konsultoivat perusterveydenhuollon lääkäreitä 12-kytkentäisen EKG:n tulkinnassa kiireettömissä tapauksissa. Kardiologin konsultaatio antaa varmuutta potilaan hoitoon 12-kytkentäinen EKG on yleinen tutkimus terveydenhuollossa. Tyypilliset löydökset ovat hyvin perusterveydenhuollon lääkärien tiedossa ja laitteiden automatiikkakin antaa vinkkejä löydöksistä. Joskus jokin kohta käyrästössä kuitenkin jää mietityttämään, jolloin on hyödyllistä konsultoida kardiologian erikoislääkäriä. Palvelu on kehitetty yhdessä Suomen kokeneimpien kardiologian erikoislääkärien kanssa, jotka toimivat myös palvelun lausuvina lääkäreinä. Palvelu tarjoaa konsultaatioapua kiireettömiin tapauksiin muutaman päivän vasteajalla minne tahansa Suomessa. Keskimääräinen lausuntoaika on kaksi työvuorokautta, joka riittää hyvin kiireettömissä tapauksissa. Lausunto toimitetaan viimeistään viiden työvuorokauden kuluttua. Palvelu helposti käyttöön Palvelun käyttöönotto on äärimmäisen yksinkertaista mitään käyttöönottoprojektia, ohjelmistoasennuksia tai ylimääräistä työtä ei tarvita. Palvelun kehittämisessä on hyödynnetty Remote Analysis Oy:n pitkää kokemusta lääketieteellisistä etäanalyyseistä, korkeatasoista lausujapoolia ja palautetta laajalta asiakaskunnalta Hangosta Inariin. 12-kytkentäisen EKG:n lausuntopalvelu on kaikkien Remote Analysis Oy:n asiakkaiden käytössä ilman erillistä sopimusta. Palvelusta kuten muistakin tarjoamistamme lausuntopalveluista veloitetaan toteutuneen lausuntomäärän mukaan. Ohjeet konsultaatiopyynnön lähetykseen ovat Alaskaportaalissa. Remote Analysis Oy:n palvelu 12-kytkentäisen EKG:n tulkintaan Palvelu on käytössä ilman erillistä sopimusta kaikille Remote Analysis Oy:n asiakkaille Yksinkertainen toimintaprosessi Konsultaatiopyynnön lähetysohjeet Alaska-portaalissa Tuloksen arviointi ja diagnoosit konsultoivalta erikoislääkäriltä Nopeaa ja edullista analyyseistä peritään maksu käytön mukaan Käytännön telelääketiedettä - 7 -

8 Väsyneelle unisalkku kainaloon? Uni on ihmisen välttämätön voimanlähde. Kunnolla nukuttu yö on hyvinvoinnin perusta. Jokainen tietää huonon yön jäljet seuraavassa päivässä. Kaikkeen tottuu huonoon uneenkin? Jos ei ole parempaa tarjolla, huonoon uneen joutuu tottumaan. Ajan kuluessa unohtaa miltä hyvä uni maistui ja kuinka aamu saattoi tuntua levänneeltä, haukottelemattomasta iltapäivästä puhumattakaan. Ihmisruumis ei kuitenkaan anna huonoa unta anteeksi. Mikä unesta puuttuu, se päivän voinnissa näkyy ja tuntuu. Lääkärin vastaanotolla on aina näköalapaikka potilaan hyvinvointiin. Käynnin varsinaisen aiheen lisäksi esille tulee helposti muutakin. Katse silmiin tai kurkistus kurkkuun voi herättää kysymyksen jaksamisesta. Väsyneet silmät, paksu kaula tai vaikkapa ahdas nielu voivat nostaa keskusteltavaksi unen laadun. Hoitamaton uniapnea on suuri terveysriski Lähes jokaisessa suomalaisessa tuvassa kuorsataan ja puhuttavaa kuorsauksesta löytyy aina. Kun kuorsauksen kylkeen kiinnittyy levoton uni, toive paremmasta jaksamisesta päivällä, ylipaino, puolison Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaalla on myös musiikkilääketieteen erityispätevyys Käytännön telelääketiedettä

9 huoli hengityskatkoksista, yölliset vessareissut tai toistuvat heräämiset, vastaanotolla avautuu tuhannen taalan paikka potilaan elämänlaadun parantamiseen. Samalla päästään torjumaan uniapneapotilasta uhkaavia mm. verenpainetaudin, diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskejä. Korvalääkärin vastaanotollani välttämättömäksi välineeksi on viime vuosina tullut unisalkku. Salkku sisältää potilaan mukaan annettavan yöpolygrafialaitteiston, jonka avulla arvioidaan potilaan unenaikainen hengittäminen ja siihen mahdollisesti liittyvät hengityskatkokset nopeasti ja luotettavasti. Selvitetään siis onko potilaalla uniapnea. Enemmän kuin kerran viikossa potilas lähtee vastaanotoltani unisalkku kainalossaan. Joskus potilas tulee vastaanotolle kuorsauksen vuoksi, joskus varta vasten uniapneaepäily mielessään. Usein uniapneaepäily syntyy kuitenkin vasta vastaanotolla. Esimerkiksi potilaan ylipaino, ahdas nielu, työssä uupuminen tai masennus voivat johtaa keskustelun jaksamiseen ja uneen. Unisalkku on helppo käyttää ja säästää Uniapneaepäilyn tultua esille potilaan unisalkkuretki alkaa nostamalla salkku pöydälle. Esittelen potilaalle lyhyesti salkun sisällön ja annan ohjeet rekisteröinnin tekemiseksi. Ruuhkaisempina hetkinä ohjeistuksen antaa hoitaja. Salkun mukana on kuvitettu ohjekirja, jonka avulla potilas saa johdot kiinnitettyä ja rekisteröinnin helposti käyntiin. Potilaan palautettua salkun seuraavana päivänä tai viikonlopun jälkeen hoitajani irroittaa laitteesta muistikortin ja sujauttaa sen tietokoneensa kortinlukijaan. Samalla hoitaja syöttää potilaan kirjaamat esitiedot koneelle ja napsauttaa tiedostot internetissä eteenpäin analysoitavaksi. Tulokset palautuvat lausunnon muodossa pdftiedostona muutamassa työpäivässä ja sen jälkeen on aika olla yhteydessä potilaaseen. Tapaan potilaan useimmiten uudelleen vastaanotolla ja rekisteröintitulosten pohjalta tehdään potilaalle hoitosuunnitelma. Yöpolygrafiarekisteröinnin tuloksella on aina merkitystä. Potilaalle on vapauttava tieto kuulla, että uniapneaa ei todeta. Tämä perusterveydenhuollossa saatu tieto säästää myös potilaan perinteiseltä uniapneaepäilyn aiheuttamilta tutkimuskäynneiltä sairaalan poliklinikalla. Samalla syntyy myös merkittävä taloudellinen säästö kotikunnalle. Jos lähtökohtana on ollut kuorsaus, uniapnean poissulkemisen jälkeen päädytään usein hoitamaan kuorsausta. Hoidettu uniapnea kontrolloidaan yöpolygrafialla Kun potilaalla todetaan uniapnea, tarvitaan toimenpiteitä ja seurantaa. Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää painonhallinta, jonka aloittamiseksi potilaan kanssa mietitään toimintasuunnitelma ja seuranta. Myös hammaslääkäriltä tilattavasta suulaitteesta on apua monelle uniapneapotilaalle. Lievänkin uniapnean hoidon tulos on aina syytä arvioida. Tämä on helppo toteuttaa uudella yöpolygrafiarekisteröinnillä. Korvalääkärinä kiinnitän aina huomiota potilaan nenän tukkoisuuteen. Kuorsaajan ja uniapneapotilaan tukkoinen nenä on hoidettava. Vaikeammat uniapneapotilaat lähetän keuhkosairauksien poliklinikalle CPAP-hoidon tarpeen arviointiin. Unisalkku on kätevä ja kustannustehokas kumppani mm. terveyskeskuslääkärin ja työterveyslääkärin vastaanotoilla. Omassa työssäni korvalääkärinä unisalkusta on tullut välttämätön diagnostinen ja hoidon seurannan työkalu. Miikka Peltomaa, LKT Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Käytännön telelääketiedettä - 9 -

10 Sairaalafyysikko (FK, väit.) Pekka Tiihonen: Neljännesvuosisata lääketieteellisen telemetrian kehitystyötä Pekka Tiihonen (FK, väit.) työskenteli nuorena vastavalmistuneena fyysikkona 1980-luvun alussa Kuopion korkeakoulussa vaatetusteknologian projektissa. Uniapneapotilaiden onneksi projektille ei saatu jatkorahoitusta vaan Tiihonen siirtyi vuonna 1985 työskentelemään Vaajasalon sairaalaan Kuopion lähellä. Siitä alkaen hän on ollut mukana useiden uniapnean tutkimiseen tarkoitettujen laitteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Nykyisin hänen kehitystyöhönsä perustuva viidennen sukupolven laite mittaa vuosittain tuhansien suomalaisten unenaikaisia signaaleja ja tuo helpotusta uniapneasta kärsiville. Pekka Tiihosen väitöskirja uusista uniapnean ja tajunnan tason mittaamiseen tarkoitetuista laitteista tarkastettiin Kuopion yliopistossa marraskuussa Kehitystyötä 1980-luvulta alkaen Siirryttyään Kuopion yliopistosta Vaajasalon sairaalaan Pekka Tiihonen pääsi heti työskentelemään vuotta aikaisemmin aloitettujen kliinisen neurofysiologian telemetriahankkeiden parissa. Nuorella fyysikolla oli teknistä osaamista, jota työryhmän lääketiedetaustaisilta jäseniltä puuttui. Kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Juhani Partanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta osoitti meille niitä mahdollisuuksia, joissa telemetrialla ja kotirekisteröinneillä olisi käyttöä. Ensimmäisissä toteutuksissa rekisteröintiin käytettiin C-kasettinauhuria ja koepotilaskin löytyi sattumalta, naurahtaa Pekka Tiihonen. Uniapnea-analyysit olivat 1980-luvun alkupuolella vielä hyvin harvinaisia. Systemaattista seulontaa tai mittausta ei ollut käytössä. Hoitaja saattoi huomata potilaan nukahtavan EEG-tutkimuksen yhteydessä Pekka Tiihonen esittelee Venla-laitetta, joka oli Remote Analysis Oy:n ensimmäinen nimenomaan kotikäyttöön tarkoitettu uniapnean rekisteröintilaite. ja havaita samalla hengityksen katkonaisuuden, kertoo Tiihonen. Moderni pulssioksimetri kehitettiin 1970-luvulla ja se alkoi yleistyä 1980-luvulla. Tämä oli ratkaiseva askel uniapnealaitteiden kehitykselle, hän jatkaa. Mittalaitteet kuitenkin olivat sekä suuria kooltaan että kalliita hinnaltaan. Laite saattoi maksaa jopa markkaa ja suuri koko hankaloitti käyttöä, sanoo Pekka Tiihonen. Isokokoisten ja kalliiden järjestelmien rinnalle haluttiin saada käyttöön kevyempi laite, joka soveltuisi tarvittaessa myös kotimittauksiin. Ensimmäisen nelikanavaisen laitteen Tiihosen työryhmä sai valmiiksi Ns. unisalkkuun kuuluivat hengityskatkoja ja happisaturaation laskuja rekisteröineen laitteen lisäksi tarvittavat anturit ja johdot. Laitteilla pystyi havaitsemaan selkeät uniapneatapaukset mutta sen tarkempaa analyysiä niiden aineistojen perusteella ei voinut tehdä. Unisalkut palvelivat kuitenkin peräti 14 vuotta ja ne olivat kovassa käytössä. Meilläkin tehtiin neljällä laitteella kaikkiaan 350 rekisteröintiä vuodessa, kertoo Pekka Tiihonen. Näitä laitteita myytiin eri puolille Suomea kaikkiaan 13 kappaletta ja niiden markkinoijana toimi Neurotech Oy, jonka pääomistajana oli Vaajasalon sairaala. Huomattavaa oli, että käyrien katselu ja analyysi tapahtui jo tuol Käytännön telelääketiedettä

11 loin aidossa Windows-ympäristössä toimivalla ohjelmalla. Unitutkimukset helposti omaan makuuhuoneeseen Vaikka unisalkku mahdollistikin kotona tehtävät rekisteröinnit, kehitystyö kevyemmän, helppokäyttöisemmän ja mittaustuloksiltaan luotettavamman laitteen valmistamiseksi jatkui. Markkinoilla tuohon aikaan olleet harvat kotirekisteröinteihin soveltuvat laitteet olivat vielä raakileita: ne eivät olleet riittävän monipuolisia ja käyttöjärjestelmänä oli useimmiten MS-DOS, kertoo Pekka Tiihonen. Uniapnealaitteiden varaosien hinnat ovat usein hyvin korkeita. Halusimme tehdä laitteen, joka olisi valmistus- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen. Siksi käytimme mahdollisimman paljon standardiosia, sanoo Tiihonen. Erityisesti uniapnean kotirekisteröintiin tarkoitettu, Venlaksi nimetty laite valmistui vuonna 2002 aihealueen parissa jo 15 vuoden ajan työskennelleen työryhmän jäsenten ideoita yhdistelemällä. Joskus itsetekeminen voi olla paras vaihtoehto. Kaupasta ei saa aina ostettua parempia ratkaisuja vaan tarpeet parhaiten tuntien voi itse saada aikaan toimivimman ratkaisun, toteaa Pekka Tiihonen. Monien systeemien heikkoudet huomataan vasta pitkäaikaisessa käytössä, koska tarjoajilla on kiire tuoda ratkaisut nopeasti markkinoille, välillä keskentekoisinakin. Käyttäjien pitää varautua jatkuvaan säätöön keskeneräisyyden vuoksi, sanoo Tiihonen. Laitekehityksestä väitöstutkimus Pitkään Kuopion yliopistollisen sairaalan fyysikkona toiminut Pekka Tiihonen aloitti väitöstutkimuksensa tekemisen vuonna Hän sai innostuksen uudelta kollegaltaan Juha Töyräkseltä, joka oli väitellyt 2000-luvun alussa. Juha totesi, että kun suunnittelemamme laitteet ovat käytössä osoittautuneet luotettaviksi, niistä kannattaa tehdä julkaisuja tieteellisiin lehtiin ja myös väitöskirja. Hän opasti minua alkuun siinä, kuinka tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan ja miten ne saadaan julkaistua, kertoo Pekka Tiihonen. Tiihosen ensimmäisessä artikkelissa evaluoitiin EMMAlaitetta, jota käytetään tajunnan tason tutkimiseen. Innostus artikkelin julkaisusta kannusti jatkotyöskentelyyn, sanoo Tiihonen. Tiihosen väitöstutkimuksessa vertailtiin uniapnealaitteiden mittaustulosten luotettavuutta. Epäillyille uniapneapotilaille tehtiin samanaikainen rekisteröinti suunnittelemallamme Venla-laitteella, siitä pidemmälle kehitetyllä APV2-laitteella ja kaupallisella Embla-rekisteröintijärjestelmällä unilaboratoriossa, kertoo Pekka Tiihonen. Testihenkilöt olivat täynnä piuhoja ja osaan antureista rakennettiin kolmitiehaaroitus, jotta kaikki mittalaitteet saivat saman signaalin. Esimerkiksi potilaan hengitystähän ei voi mitata monella päällekkäisellä anturilla. Myös termistorianturi oli yhteinen, selittää Tiihonen tutkimustapaa. Tutkimusaineistoa kertyi hyvin runsaasti ja lisäksi testihenkilöiden nukkuminen videoitiin; näin voitiin tarvittaessa tarkastaa yksityiskohtia. Samanaikainen rekisteröinti oli tutkimuksen keskeinen idea. Tällöin voitiin varmistua mittaustulosten yhdenmukaisuudesta, toteaa Pekka Tiihonen. Saadakseen väitöskirjansa valmiiksi Pekka Tiihonen jäi keväällä 2008 vuorotteluvapaalle. Hän käytti myös runsaasti vapaa-aikaansa kirjoittamiseen. Mieleeni on jäänyt pysyvästi, kun sain tiedon siitä, että ensimmäinen uniapneatutkimuksesta kirjoittamani artikkeli oli hyväksytty julkaistavaksi. Presidentti Martti Ahtisaari oli juuri tuolloin saanut tiedon Nobelin rauhanpalkinnosta. Artikkelini julkaisu oli minulle oma pieni Nobelin palkintoni, naurahtaa Pekka Tiihonen. Käytännön telelääketiedettä

12 PoSa: Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin oikeat palvelut kuhunkin elämänvaiheeseen Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Kankaanpään kaupungin ja Honkajoen, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntien asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa. Se tarjoaa peruspalveluja toiminta-alueensa asukkaalle elämänkaarimallin mukaan. Elämänkaaren vaiheeseen perustuvien aikuis-, perhe- ja vanhuspalvelujen lisäksi tuotetaan erityispalveluja, joita voidaan tarvita missä iässä tahansa. Elämänkaarimallilla parhaisiin tuloksiin Pohjois-Satakunnan alueen peruspalvelut tuottava PoSa aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Tuohon muutokseen liittyi sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen saman organisaation hoidettavaksi. Samalla toteutimme toiminnallisen uusjaon. Palvelut on nyt suunniteltu ihmisen elämänkaaren eri vaiheiden mukaan. Voimme näin palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo erityispalveluiden palvelujohtaja, johtava ylilääkäri Kaija Antola. Erityispalveluiden palvelujohtaja Kaija Antola joukkoineen vastaa mm. lääkäri- ja sairaanhoitopalveluista, hammashuollosta, vuodeosastoista, röntgenistä ja kuntoutuksesta. Meidän palvelulinjamme asiakkaat ovat kaikenikäisiä. Tuottamiamme palveluja tarvitaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa, hän toteaa. Etäanalyysit kliinikkojen työvälineenä Johtava ylilääkäri Kaija Antola kertoo, että Remote Analysis Oy:n toimittamat uniapnea-analyysit, sydämen 24 tunnin EKG-tutkimus ja verenpaineen vuorokausimittaus ovat kaikki käytössä PoSassa. Lausunnot ovat erinomaisen hyviä, niiden ohjeistukset auttavat kliinikkoa työssään tekemään oikeita ratkaisuja. Lausunnoilla voi olla painoarvoa myös B-todistuksessa, kun tehdään korvattavuuspäätöksiä, kiittelee Antola. Astmahoitajana Tapalan peruspalvelukeskuksessa työskentelevä Nina Peltoniemi kertoo, että tutkimukset sujuvat potilaan näkökulmasta vaivattomasti. Verenpaineen vuorokausimittauksessa on kuitenkin aina haasteena se, että mittauksia tehdään yölläkin puolen tunnin välein ja se saattaa häiritä unta. Täällä päin ollaan kuitenkin kuuliaisia: kun tutkimus on määrätty tehtäväksi ja laite annet- Kaija Antola johtaa Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän erityispalveluiden linjaa. Astmahoitaja Nina Peltoniemi opastaa, miten uniapneatutkimus tehdään onnistuneesti Käytännön telelääketiedettä

13 tu mukaan, sen kanssa sitten eletään kiltisti, nauravat molemmat. Tutkimuksiin liittyvät oirepäiväkirjat täytetään myös hyvin huolellisesti. Joillakin tutkittavilla ne ovat ytimekkäitä mutta joskus on merkitty tarkkaan kaikki tuntemukset, mukaan lukien ne, mitä on tuntunut tv:n suosikkisarjaa katsellessa, hymyilee sairaanhoitaja Nina Peltoniemi. Uniapneatutkimukset arveltua vaivattomampia Uniapneaa osataan harvemmin itse epäillä. Usein aloite tulee lääkäriltä, sanoo Kaija Antola. Joskus syy vastaanotolle tuloon on kuorsaus. Jollekulle vaimo on maininnut hengityskatkoista ja se saa lähtemään lääkäriin, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Antola jatkaa. Astmahoitaja Nina Peltoniemi hoitaa uniapneatestattavien ohjeistuksen ja opastuksen Tapalan peruspalvelukeskuksessa Kankaanpäässä. Laite annetaan tutkittavalle mukaan täällä Kankaanpäästä mutta sen voi palauttaa omalle lähimmälle terveysasemalle, sanoo Peltoniemi. Olen saanut hyvän perehdytyksen alan erikoislääkäri Kaija Antolalta tähän tutkimukseen. Tällä tavalla myös tutkittavat saavat parhaan opastuksen tutkimukseen ja tutkimukset onnistuvat hyvin, hän kertoo. Johtava ylilääkäri Kaija Antola ja astmahoitaja Nina Peltoniemi keskustelevat yhteisten potilaidensa hoidosta. Testattaville on usein yllätys, että antureita on vain kolme. Monet arvelevat etukäteen, että mittalaite olisi iso äänekäs maski. Yllätys on sekin, että mittaus onnistuu yhden yön aikana, sanoo astmahoitaja Nina Peltoniemi. Mittalaitteen käytön opastus on onnistunut meillä hyvin. Joskus tutkimukset saattavat tosin aiheuttaa vähän jännitystä. Eniten ollaan huolissaan, että anturit irtoavat yön aikana. Epäonnistuneita mittauksia on kuitenkin harvassa ja niissäkin useimmiten kysymys on siitä, että sormianturi on irronnut paikaltaan. Nenäanturit sen sijaan pysyvät hyvin paikoillaan, kertoo Peltoniemi. Johtava ylilääkäri Kaija Antola kehuu sitä, että uniapnealausunnot auttavat hyvin hoitavaa lääkäriä hoitopäätösten tekemisessä. Keuhkolääkärinä voin itse tulkita lausunnon tausta-aineistoa enemmänkin mutta lausunnot sisältävät riittävästi tietoa ei-keuhkolääkärillekin. Hintakin näissä tutkimuksissa on kohdallaan, hän toteaa. Ensisijaisena hoitotoimenpiteenä uniapneassa on painonpudotus ja siinä uusi elämänkaarimallimme on hyvänä apuna. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua painonhallintaryhmään tai terveydenhoitajan ohjausta. Tupakanpolton lopettaminenkin voi edesauttaa oireiden lievenemistä. CPAP-hoidossa on olennaista, että potilas sitoutuu hoitoon. Jos laitetta ei käytetä, ei se helpota oireitakaan, selvittää Kaija Antola. Ylilääkäri Antola on tyytyväinen siihen, että uniapneatutkimuksia voidaan tehdä myös perusterveydenhuollossa. Meiltä puut tuisi yksi työväline, jos näitä tutkimuksia ei olisi käytössä. Satakunnan kes kussai raa lan kans sa olemme sopineet, että tarvittaessa v o i m m e lähettää potilaat suoraan erikoissairaanhoitoon hoidon aloitukseen eikä uutta unirekisteröintiä tarvita, kertoo Antola. Kokemus antaa näkemystä Johtava ylilääkäri Kaija Antola on työskennellyt Kankaanpäässä nyt kaksi vuotta. Hänellä on pitkä kokemus niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin. Olen työskennellyt terveyskeskuksessa, sairaalassa ja yksityisellä puolella. Tästä on syntynyt sellainen kokonaisnäkemys terveydenhuollosta, että siitä on paljon hyötyä nykyisessä työssäni. Hallinnolliset tehtävät vievät luonnollisesti aikaani melkoisesti mutta pidän siitä, että työhöni täällä kuuluu myös kliinikon tehtäviä, hän sanoo tyytyväisenä. Erityispalveluiden palvelujohtaja Johtava ylilääkäri Kaija Antola Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Erikoistunut Turun yliopistollisessa sairaalassa 2 vuotta Kankaanpäässä 1 vuosi Satakunnan keskussairaalan keuhkolääkärinä 16 vuotta Turun terveys toimessa mm. Kaupunginsairaalan keuhkolääkärinä 10 vuotta Lapinlahden terveyskeskuksessa Toiminut myös yksityisellä sektorilla keuhkolääkärinä Käytännön telelääketiedettä

14 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? Remote Analysis Oy on tuottanut telelääketieteen palveluja jo seitsemän vuotta. Palveluja käyttää nykyään lähes 140 terveydenhuollon organisaatiota Hangosta Inariin ja tutkimuksia tehdään tänä vuonna noin Pyysimme yrityksen perustajaa ja toimitusjohtajaa Ossi Tiihosta pohtimaan siitä, miten toimiva telelääketieteen palvelu kehitetään. Olemme selvästi tehneet oikeita asioita, koska asiakkaamme ovat hyvin tyytyväisiä palveluihimme ja toimintamme on laajentunut voimakkaasti, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Tarpeesta tehostaa terveydenhuollon toimintaa puhutaan jatkuvasti. Olen välillä ihmetellyt sitä, miksi toimintamalliamme ei ole onnistuneesti kopioitu ja päätynyt siihen, että telelääketieteen palvelun perustaminen on sittenkin varsin monimutkaista ja työlästä ja siihen sisältyy monia lainsäädännöllisiä esteitä tai hidasteita, hän sanoo. Tiukkaa sääntelyä Suomen lääkintälaitelainsäädäntö ja EU:n Medical Devices -direktiivi säätelee terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Lainsäädännössä myös ohjelmisto määritellään laitteeksi. Kehitys- ja hyväksyntäprosessi vie helposti 2 6 vuotta riippuen riskiluokituksesta. Laki potilastietojen sähköisestä käsittelystä lähtee siitä, että potilaalta on kysyttävä kirjallinen lupa potilastietojen välittämiseen terveydenhuollon organisaation ulkopuolelle. Laki on varsin tiukka mm. tunnistamisessa, yksilöimisessä ja todentamisessa. Esimerkiksi käyttäjätunnukset ja salasanat salatussa yhteydessä eivät ole riittäviä, vaan nykyisin tarvitaan käyttäjän vahvempaa tunnistamista vuonna 2007 voimaan astuneen lain mukaisesti, selvittää toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Henkilötietolaissa säädetään, että henkilöltä ei saa kysyä henkilötunnusta, jollei se ole palvelun toimittamiseksi välttämätöntä. Palvelu on toimitettava ilman henkilötunnusta, jos se on teknisesti mahdollista. Yleensä terveydenhuollon sähköiset dokumentit sisältävät henkilötunnuksen ja nimen, mikä aiheuttaa ongelmia palveluntarjoajalle varsinkin, jos omaa teknistä asiantuntemusta ei ole. Henkilötunnusten tallentaminen palveluntarjoajan järjestelmään tekee siitä potilastietojärjestelmän, jolle asetetut kriteerit tietoturvan ja hosting-palvelujen osalta ovat tiukkoja. Lainsäädäntö rajoittaa myös potilastietojen liikkumista Suomen rajojen ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä puolestaan asettaa esteitä kansainväliselle toiminnalle, kertoo Ossi Tiihonen. Terveydenhuollon palvelujen tuottajaluvassa toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuuteen kantaa ottavat Valvira ja lääninhallitukset. Aika moni aloittava yrittäjä kompastuu jo tässä vaiheessa, kun viranomainen kertoo aiotun palvelun olevan lain vastainen, sanoo Tiihonen. Muita säädösten noudattamista valvovia tai niitä tulkitsevia viranomaisia ovat ainakin tietosuojavaltuutettu, verottaja, ympäristökeskus, Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö. Laatu-, laite-, ohjelmisto- ja toimintajärjestelmissä on lisäksi tunnettava laitestandardit, luokitukset, verifioinnit, validoinnit, useita laatustandardeja ja sertifioinnit, listaa toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Alalle tulon kynnys noussut Toimivan telelääketieteen palvelun kehittäminen on hidasta ja kallista, kun noudatetaan tarkkaan toimintaa säänteleviä säädöksiä ja korkeaa etiikkaa. Lainsäädäntö on viime vuosina kiristynyt oleellisesti erityisesti tietoja potilasturvallisuuspuolella ja nostanut alalle tulon kynnystä. Olemme nähneet uusia toimijoita, joiden toiminnassa on unohdettu voimassaolevat säädökset ja joiden toimintamalli saattaa kyseenalaistaa potilas- tai tietoturvallisuuden. Saamme paljon yhteistyötarjouksia mutta olemme olleet hyvin kriittisiä kumppaneiden valinnassa ja pitäneet riman korkealla, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Olemme törmänneet vielä viime aikoinakin sellaiseen, että potilaalta kysytään nimellä ja henkilötunnuksella kaikkia mahdollisia asiaan kuulumattomia vaivoja tietojärjestelmällä, jonka hosting-palvelu on ulkoistettu satunnaiselle palveluntarjoajalle ja tieto liikkuu osin salaamattomassa yhteydessä tai sähköpostissa, hämmästelee Tiihonen. Tapaamme ohjeistaa kumppaneiksemme pyrkiviä organisaatioita oikeaan suuntaan. Usein potentiaaliset kumppanit ovat törmänneet muihinkin ongelmiin, jotka ovat estäneet tai vaikeuttaneet toimintaa. Lain mukainen tai teknisesti toimiva palveluhan ei vielä takaa, että toiminta olisi muuten järkevää tai taloudellisesti kannattavaa, toteaa Ossi Tiihonen. Myös Lääkäriliitto on antanut telelääketieteen eettiset ohjeet, joissa on run Käytännön telelääketiedettä

15 saasti vaatimuksia palveluiden tuottamiselle. Itse näen tietoturva-asiat suurimpana alalle pyrkivän kompastuskivenä, hän sanoo. Telelääketieteeseen sopivat laitteet Suurin osa terveydenhuollon laitteista ja ohjelmistoista on suunniteltu sairaalakäyttöön, mikä näkyy niiden toimintalogiikassa. Järjestelmät ovat vuosien mittaan kehittyneet yhä monimutkaisemmiksi, mistä on seurauksena pitkä käyttökoulutus ja lisääntyvät virhemahdollisuudet. Aika usein ratkaisujen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys ei ole laite- ja ohjelmistovalmistajien intressien mukaista, koska he saavat tulonsa järjestelmä- ja koulutusbisneksestä sekä varaosamyynnistä, sanoo Ossi Tiihonen. Markkinoilla ei aina ole toimivia ratkaisuja telelääketieteelliseen toimintaan, vaan ne on itse kehitettävä tai ainakin tekniikkavalinnoissa on oltava hyvin tarkka. Ero saattaa olla hyvin pieni, mutta käyttäjän toiminnan kannalta oleellinen, hän toteaa. Esimerkkinä voisi mainita mm. tiedon purkamisen mittalaitteesta tarvitaanko siihen asennettavaa ohjelmistoa vai ei? Jos tarvitaan, niin ongelmatiikka monimutkaistuu heti, koska ohjelmistoasennukseen tarvitaan tietohallinnon apua, ohjelmistoa on ylläpidettävä, päivitettävä ja niin edelleen, toimitusjohtaja Tiihonen kuvaa tilannetta. Riskien minimointi palvelun konfiguroinnissa Telelääketieteellisiä palveluja voi luokitella monella tavalla. Yksi tapa on luokitella palvelut vasteajan mukaan. Nopean vasteajan etäpalvelut ovat huomattavasti riskialttiimpia kuin eikiireelliset. Jos yksikin prosessissa oleva lenkki pettää, konsultaatio saattaa viivästyä huomattavasti. Kiireettömissä tapauksissa olevaa joustoaikaa ei ole käytettävissä, huomauttaa Ossi Tiihonen. Toiminnan varmistamiseksi nopean vasteajan palvelussa tarvitaan kalliita investointeja, joilla ei kuitenkaan pystytä välttämään kaikkia riskejä. Riskejä on esitetty viereisessä taulukossa. Tietyt toimintamallit saattavat vaarantaa potilasturvallisuuden. Toimin- ta perusterveydenhuollossa saattaa käytännössä ohjautua väärille urille, ja siihen sisältyy isompi riski, arvioi toimitusjohtaja Tiihonen. Nyrkkisääntö tekniikassa on, että mitä yksinkertaisempi prosessi on, niin sitä varmempaa sen toiminta on. Kaikkea mikä teknisesti on Nopean vasteajan palvelun riskejä ovat mm. Tietojärjestelmä (oma tai kumppanin) ei toimi laiterikon tai ohjelmisto-ongelman vuoksi Konsultoivan lääkärin tietoliikenneyhteys on poikki tai tietokone epäkunnossa Henkilöriskit; pieni organisaatio saattaa kaatua avainhenkilön poistumiseen tai työkyvyttömyyteen Terveyskeskuksen tietoliikenneyhteys on poikki. Tämä on lisäksi ongelma, johon palveluntarjoaja ei käytännössä voi vaikuttaa. Jotta alansa parhaiden erikoislääkäreiden osaaminen saadaan koko maan perusterveydenhuollon käyttöön, tarvitaan oikeanlainen paketti nerokkaita insinöörejä, kovan luokan teknistä osaamista ja luotettavaa tekniikkaa, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen esitellessään yhtä Remote Analysis Oy:n serverikeskuksista. Käytännön telelääketiedettä

16 mahdollista toteuttaa, ei ole järkevää tehdä, vaikka resurssit palvelun pystyttämiseksi olisivatkin olemassa, sanoo hän. Mielestäni perusterveydenhuollon osaamista on pyrittävä vahvistamaan eikä siirtää nyt perustoimintoihin kuuluvia asioita liian kauas tekijöistä, koska tällöin voi osaaminen perustasolta kadota. Uusi hienompi prosessi voi olla vanhaa huomattavasti alttiimpi virheille tai tekniikan pettämiselle, varoittelee Ossi Tiihonen. Asiakas määrittää palvelut Asiakkaalla saattaa olla palvelun tarpeesta tai käytettävyydestä aivan toisenlainen ku va kuin palveluntarjoajalla. Palveluntarjoajan mielestä järjestelmä toimii hienosti, kunhan käyttäjä vaan seuraa ohjeita, naurahtaa toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Palvelua käyttävä hoitaja tai lääkäri saattaa kuitenkin olla asiasta aivan toista mieltä. Aika usein palvelut kehitetään ilman, että peruskäyttäjätaso on mukana. Lopputulos voi olla käyttäjän näkökulmasta jopa kummallinen, hän sanoo. Tiihosen mukaan asiakkaidensa tarpeet selvittäneellä palvelun kehittäjällä tulee olla kuitenkin selkeä näkemys siitä, mitä palveluun on järkevää sisällyttää. Jos pyritään toteuttamaan asiakkaan tai kehitystyössä mukana olevan spesialistin kaikki toiveet, päädytään helposti lukuisiin ominaisuuksiin, jotka saattavat hankaloittaa palvelun käyttöä. Totuuden hetki kohdataan silloin, kun palvelua operoivalle hoitajalle tulee m i e - l e e n kysyä jotain tai jokin ominaisuus ei toimi. Kenelle hoitaja soittaa? Mihin numeroon? Kuka vastaa ja milloin? Vastaako ollenkaan? Osaako vastaaja auttaa asiassa? Miten autetaan? kysyy toimitusjohtaja Tiihonen. Aika usein hoitajakieli ja insinöörikieli eroavat toisistaan huomattavasti. Jos asiakaspalvelua ei ole järjestetty kunnolla, voi odottaa vaikeuksia, hän jatkaa. Sitoutuneet spesialistit keskeisessä roolissa Telelääketieteellisten palvelujen kehittämisessä lääketieteen osaaminen on avainasemassa. Tiihonen kertoo, että oikeiden ja sitoutuneiden erikoislääkäreiden löytäminen on tärkeintä. Kehitysprojekteissa vallitsee alussa aina innostus mutta sen pitää kantaa läpi koko pitkäkestoisen projektin. Kehitystyön aikana on ratkaistava satoja kysymyksiä ja vuoropuhelun lääketieteen ja tietotekniikan osaajien välillä on oltava saumatonta. Muuten aikataulut venyvät, ja pahimmassa tapauksessa huomataan, että kehitetty ratkaisu on vanhanaikainen jo ennen kuin se on saatu tuutista ulos, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Olemme olleet onnek Käytännön telelääketiedettä

17 kaita, sillä spesialistimme ovat sitoutuneet kehitysprojekteihimme suurella sydämellä, hän toteaa tyytyväisenä. Tekninen asiantuntemus ratkaisevaa Valmiita teknisiä ratkaisuja telelääketieteen palveluprosessin toteuttamiseen ei toistaiseksi ole juuri tarjolla tai ne ovat hyvin kalliita. Oikeanlaisen teknisen osaamisen löytäminen on siten kriittistä. Teknistä osaamista on toki tarjolla ostopalveluna mutta sen ostamisessa on haasteensa. Hyvin usein kehittämiseen kuluva aika ja kustannukset aliarvioidaan, huomauttaa Ossi Tiihonen. Kehittäjissäkin on paljon eroa: yksi vääntää ratkaisun tunnissa, toinen pähkäilee asiaa päiviä tai viikkoja. Jos organisaatiossa ei ole tarvittavaa teknisen kehitystyön ostamisosaamista, valituksi tulee helposti väärä henkilö tai yritys. Se maksaa aikaa ja rahaa, sanoo toimitusjohtaja Tiihonen. Myykö hyvä tuote itse itsensä? Kun palvelu on saatu valmiiksi vuosien kehitystyön ja satojen tuhansien eurojen jälkeen, voi käydä niinkin, etteivät asiakkaat ole siitä kiinnostuneita tai ainakaan halua siitä maksaa. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen ei allekirjoita vanhaa sanontaa, että hyvää tuotetta ei tarvitsisi myydä. Asiakkaalla saattaa olla täysin käypä peruste olla ostamatta palvelua mutta joskus voi olla kysymys myös puuttuvasta myynti- ja markkinointiosaamisesta. Viestitäänkö asiakkaalle oikeita asioita oikealla tavalla? Onko keskustelukumppanina oikea henkilö ja onko hänellä päätäntävaltaa? Olennaista on myös se, että asiakkaalle annetut lupaukset pidetään eikä niistä lipsuta, hän tähdentää. Sekin on asiakkaan etu, että palveluntuottajan toiminta on myös pitkällä täh- Ongelma ratkaistu! Asiakkaat maksavat Remote Analysis Oy:n lausuntopalveluista vain silloin, kun erikoislääkärin lausunto voidaan lähetetyn aineiston perusteella tehdä. Asiakasta ei koskaan laskuteta epäonnistuneista rekisteröinneistä. Yritykselle on siksi tärkeää, että palvelu on aina käytettävissä ja tarvittaviin tukipyyntöihin vastataan nopeasti. Epäonnistuneet rekisteröinnit ovat hyvin harvinaisia mutta olemme sellaisessa tapauksessa aina heti yhteydessä aineiston lähettäneeseen terveyskeskukseen tai lääkäriasemaan, sanoo Tuomas Harju. Hän on yksi niistä remoteanalysislaisista, jotka vastaavat asiakastukeen tuleviin puheluihin ja sähköpostiviesteihin. Tiedämme, että erikoislääkäreiden lausunnot ovat asiakkaidemme potilaille tärkeitä ja toimimme nopeasti. Parhaassa tapauksessa onnistuimme saamaan hoitajan kiinni puhelimitse niin pian, että potilaskaan ei ollut vielä ehtinyt lähteä vastaanotolta. Silloin rekisteröinti voitiin aloittaa välittömästi uudelleen ja potilas sai diagnoosin ilman suurempaa viivytystä, kertoo Tuomas. Asiakastuki ratkoo myös teknisiä ongelmia. Joskus ne johtuvat asiakkaasta ja Remote Analysis Oy:stä riippumattomista syistä. Tekninen osastomme pystyy tekemään yleensä pieniä ihmeitä mutta jos kaivinkone on katkaissut tietoliikennekaapelin terveyskeskuksen vieressä, mekin joudumme nostamaan kädet pystyyn, naurahtaa Tuomas. Ratkaisuvaihtoehdot tosin etsimme asiakkaalle tuossakin tapauksessa. Selvitämme, voisiko tiedoston saada matkaan matkapuhelinverkon kautta. Tiedoston voi myös tallentaa tietokoneelle ja lähettää seuraavana päivänä, kun yhteys todennäköisesti on taas kunnossa. Perinteinen tapa on lähettää muistikortti postitse, hän listaa vaihtoehdot. Asiakastuen ratkaisemista tavallisimmista ongelmatilanteista Tuomas Harju on laatinut koosteen Alaska-portaaliin. Mielellämme me täällä varmistamme palvelun sujuvan käytön. Joskus vastauksen kuitenkin voi saada nopeammin painamalla Alaska-portaalin Asiakastuki linkkiä, josta löytyy samat ohjeet, joita me itsekin käytämme, sanoo Tuomas. Remote Analysis Oy, Tuomas Harju. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen tietää, miten rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaava telelääketieteen palvelu. Käytännön telelääketiedettä

18 Ossi Tiihosen resepti telelääketieteen palvelun kehittämiseen Tunne säädökset, jotta tiedät, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Anna asiakkaan määrittää, millaisen palvelun he tarvitsevat. Sitouta lääketieteen spesialistit pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Hanki oikeanlaista teknistä osaamista. Varmista, että potentiaaliset asiakkaat tietävät, mitä he palvelusta hyötyvät. Pidä annetut lupaukset tinkimättä. Ole aina askeleen muita edellä. t ä y k s e l l ä kannattavaa ja jatkuvuus taattua eikä palvelutuotanto pääty esim. EU-projektirahoituksen päättyessä, muistuttaa Ossi Tiihonen. Luotettavuus ykkössijalla Terveydenhuoltoa kehitetään jatkuvasti ja käynnissä on paljon hankkeita ja projekteja tietojärjestelmien kehittämiseksi. Terveydenhuollon henkilöstö saattaa tuskastua niiden aiheuttamaan ylimääräiseen työhön, jos selkeää hyötyä potilaille ei ole nähtävissä. Ymmärrän hyvin heitä, varsinkin kun tuki ongelmatilanteissa on usein olematonta eikä selkeää vastuutahoa löydy. Joudumme itsekin joskus selvittelemään tilanteita, joissa on kyseessä asiakkaan tietojärjestelmän ongelma, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Omissa järjestelmissämme olemme panostaneet paljon mm. vikasietoisuuteen ja kahdennettavuuteen. Haluamme varmistaa, että prosessin sujuvuus ei ole ainakaan meistä kiinni. Emme myöskään halua selittää asiakkaallemme, että ongelma johtuu alihankkijastamme. Asiakasta ei noin lähtökohtaisesti kiinnosta, onko alihankkijalla ongelma vaan se, että palvelu toimii, sanoo Tiihonen. Jos toiminta nojaa vahvasti ulkopuolisiin toimittajiin, palvelutuottajan mahdollisuudet hallita palveluketjua ja keinot paikantaa ongelma pienenevät. Siksi pidämme suurimman osan prosessia omassa hallinnassamme, hän selittää tehtyjä valintoja. Markkinat vasta kehittymässä Telelääketieteen markkinat ovat vasta kasvuvaiheessa ja toimijoiden määrä toistaiseksi rajallinen. Joku toinen voi kuitenkin olla tehokkaampi, nopeampi tai laadukkaampi. Joku voi päättää myydä selvästi halvemmalla, pohtii toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Julkinen toimija saattaa tulevaisuudessa ehkä tarjota vastaavaa palvelua näennäisen ilmaiseksi ja asiakas ei ymmärrä hinnan eron syytä tai ei ole valmis sitä maksamaan. Sekään ei ole poissuljettua, että kansainvälinen yritys suurine resursseineen yrittää vallata markkinat hintoja polkemalla, luettelee Tiihonen mahdollisia muutoksia markkinoilla. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen huomaa, että hänen pohdintansa on kasannut telelääketieteen palvelun kehittämisen tielle monenlaisia haasteita. Kaikki tuo on kyllä aivan totta. Tarkoitukseni ei ole masentaa uuttaa yritystoimintaa suunnittelevia mutta jokainen yrittäjä tietää, että helppoahan tämä ei ole, hän virnistää. Joskus on tullut mieleen sekin, että me yrittäjät olemme kaikki rikollisia, kun saatamme tietämättämme rikkoa jotain lakia, jonka olemassa olosta emme ole kuulleetkaan. Suomen säädöskokoelmassahan on lähes lakia, asetusta ja määräystä, ja säädöskokoelman sivumäärä lähentelee neljää ja puolta tuhatta, naurahtaa Tiihonen. Tämä ongelma tosin helpottaa kokemuksen karttuessa. Juridiikkaakin oppii ja epävarmuuteen tottuu, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen Käytännön telelääketiedettä

19 Telelääketieteen palveluiden kysyntä edelleen selkeässä kasvussa Vuoden 2009 aikana Remote Analysis Oy toimitti asiakkailleen kaikkiaan erikoislääkärin lausuntoa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 27 prosenttia. Liikevaihdon muutos oli hieman suurempi 30 prosenttia sillä asiakkaat tilasivat aiempaa enemmän yksikköhinnaltaan kalliimpia palveluja. Remote Analysis Oy:n asiakkaina on nykyisin lähes 140 terveyskeskusta, lääkäriasemaa, sairaalaa ja laboratoriota, jotka toimivat maan joka puolella Hangosta Inariin ja Ilomantsista Mustasaareen. Toiminnan tehostuminen asiakkaan eduksi Toiminnan laajuuden kasvamisen ja prosessien määrätietoisen kehittämisen tuloksena Remote Analysis Oy on pystynyt parantamaan tehokkuuttaan. Tämä on siirretty asiakkaiden hyödyksi, mikä näkyy palvelujen hinnoittelussa. Palveluiden hintoja ei ole korotettu moneen vuoteen: esim. holter-tutkimuksen hinta on vuonna 2010 edelleen sama kuin se oli palvelun julkistamisvuonna Erikoislääkärit vahvistivat asemaansa Remote Analysis Oy:n taustalla Tammikuussa 2010 tehdyllä kaupalla 25 % Remote Analysis Oy:n osakkeista vaihtoi omistajaa. Innofinance Oy:n rahasto myi neljänneksen omistuksensa nopeasti kasvavasta telelääketieteen palvelujen tuottajayhtiöstä. Ostajina olivat Remote Analysis Oy:n toimittamien etäanalyysien erikoisaloilla työskentelevät erikoislääkärit ja heidän omistamansa yhtiöt. Kaupan myötä yrityksen koko osakekanta on erikoislääkäreiden, toimivan johdon ja henkilökunnan omistuksessa, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että melkein jokainen palveluprosessissa mukana oleva henkilö työskentelee omassa yrityksessään. Se näkyy motivoituneisuutena ja sitoutumisena asiakaslupauksemme pitämiseen. Esimerkkinä voi mainita, että yrityksemme koko seitsemänvuotisen olemassaolon aikana olemme myöhästyneet asiakkaille antamastamme aikataululupauksesta vain kaksi kertaa. Lausuntoja on kuitenkin toimitettu jo kymmeniä tuhansia, kertoo toimitusjohtaja Tiihonen. Suomalainen telelääketieteen konsepti esillä Med-e-Tel -konferenssissa Luxemburgissa Med-e-tel on vuotuinen telelääketieteen ja ehealth konferenssi, joka on järjestetty vuosittain Luxemburgissa vuodesta 2002 alkaen. Konferenssiin saapuu osallistujia lähes 60 maasta ja esityksiä on yli 150. Remote Analysis Oy:n telelääketieteellisten etäanalyysien toimintamalli on esillä huhtikuun päivänä järjestettävässä tapahtumassa otsikolla A Success Story in Remote Diagnostics: Better Results with Significantly Lower Costs. Lisätietoja konferenssista osoitteessa Käytännön telelääketiedettä

20 Remote analysis oy:n palveluja on käytössä näissä paikoissa: (tilanne helmikuu 2010) Lounais-, Länsija Sisä-Suomessa Alajärvi, Järviseudun terveyskeskus / Alajärven toimipiste Alavus, Alavuden pääterveysasema Harjavalta, Harjavallan pääterveysasema Huittinen Huittisten terveyskeskus Hämeenkyrö, Hämeenkyrön terveyskeskus Ikaalinen, Ikaalisten terveyskeskus Ilmajoki, Ilmajoen terveyskeskus Jyväskylä, Jyväskylän Työterveys, Palokan terveysasema, Vaajakosken terveysasema Jämsä, Jämsän Lääkärikeskus Kangasala, Kangasalan keskusterveysasema Kangasniemi, Kangasniemen terveyskeskus Kankaanpää, Kankaanpään peruspalvelukeskus (Tapala), Karstula, Karstulan terveysasema Kauhajoki, Kauhajoen terveyskeskus Kauhava, Kauhavan terveyskeskus Keuruu, Keuruun pääterveysasema Kokkola, Työterveyshuolto TyöPlus Kurikka, Jurvan terveysasema, Kurikan terveyskeskus Laitila, Laitilan Lääkäripalvelu Laukaa, Kuntoutuskeskus Peurunka, Laukaan terveyskeskus, Lappajärvi, Lappajärven terveysasema Lapua, Lapuan terveyskeskus Lempäälä, Lempäälän terveyskeskus Loimaa, Loimaan pääterveysasema, Hirvikosken terveysasema Masku, Maskun terveysasema Mustasaari, Mustasaaren terveyskeskus Muurame, Muuramen terveyskeskus Naantali, Naantalin terveyskeskus Parainen, Paraisten Lääkärikeskus Pietarsaari, Pietarsaaren Työterveysyhdistys Pihtipudas, Pihtiputaan terveyskeskus Pori, Noormarkun terveysasema, Porin Lääkäritalo Pöytyä, Riihikosken terveysasema Rauma, Lääkärikeskus Minerva, Rauman Erikoislääkärikeskus Saarijärvi, Saarijärven terveysasema Salo, Salon Lääkintälaboratorio, Salon terveyskeskus Sastamala, Sastamalan pääterveysasema Tampere, Tampereen kaupunki / Hatanpään terveysasema, Tampereen Työterveys Uusikaupunki, Uudenkaupungin terveyskeskus, Viitasaari, Viitasaaren terveyskeskus, Virrat, Virtain terveyskeskus, Äänekoski, Äänekosken terveysasema Lappi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa Lapissa: Posio, Posion terveyskeskus Ranua, Ranuan terveyskeskus Rovaniemi, Rovaniemen kaupungin työterveyspalvelut, Rovaniemen terveyskeskus Saariselkä, MedInari Salla, Sallan terveyskeskus Sodankylä, Sodankylän terveyskeskus Pohjois-Suomessa: Haapajärvi, Haapajärven terveyskeskus Nivala, Nivalan terveyskeskus Oulainen, Oulaskankaan sairaala Pudasjärvi, Pudasjärven terveyskeskus Pyhäjärvi, Pyhäjärven terveyskeskus Raahe, Raahen sairaala Taivalkoski, Taivalkosken terveyskeskus Ylivieska, Ylivieskan terveyskeskus Itä-Suomessa: Heinävesi, Heinäveden terveyskeskus Iisalmi, Iisalmen sairaala Ilomantsi, Ilomantsin terveyskeskus, Joensuu, Itä-Suomen Lääkärikeskus / Lääkärikeskus ITE Karttula, Karttulan terveysasema Kitee, Kiteen terveyskeskus Kiuruvesi, Kiuruveden terveyskeskus Kuopio, Mehiläinen Kuopio, Oma Lääkäri, Puijonlaakson Lääkärikeskus Lapinlahti, Lapinlahden terveyskeskus Lieksa, Lieksan terveyskeskus Maaninka, Maaningan terveysasema Mikkeli, Marskin Lääkärikeskus Nurmes, Nurmeksen terveysasema Pieksämäki, Soisalon Työterveys Rautalampi, Rautalammin terveysasema Siilinjärvi, Siilinjärven terveysasema, Vuorelan terveysasema Suonenjoki, Suonenjoen terveysasema Tervo, Tervon terveysasema Varkaus, Soisalon Työterveys, Varkauden terveyskeskus Vesanto, Vesannon terveysasema Etelä-Suomessa: Asikkala, Vääksyn Lääkärikeskus Forssa, Forssan sairaala Hamina, Haminan terveyskeskus Hanko, Hangon terveyskeskus, Helsinki, Diacor Ruoholahti, Doctagon, Eiran Sairaala, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Helsingin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä, Klinikka 22, Lääkärikeskus Dextra, Sanoma työterveyshuolto, Siluetti Spa, Terveystalo Helsinki, Terveystalo Helsinki työterveys Pasila Hyvinkää, Terveystalo Hyvinkää Hämeenlinna, Linnan Klinikka Imatra, Imatran Tutkimus ja Terveys Janakkala, Janakkalan terveyskeskus / Turengin terveysasema Järvenpää, Korvalääkärikeskus Aino Karkkila, Karkkilan terveysasema Kerava, Keravan Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä Kirkkonummi, Kirkkonummen terveyskeskus Kotka, Kotkan Lääkärikeskus Kouvola, Amedi Kouvola, Amedi Myllykoski, Kymijoen Työterveys / Kouvolan toimipiste, Kuusankosken Lääkärikeskus, Terveystalo Kouvola Lahti, Mehiläinen Lahti Lappeenranta, Lääkärikeskus Labeho Lohja, Lohjan terveyskeskus Nastola, PlusTerveys / Nastolan Lääkärikeskus Porvoo, Porvoon Lääkärikeskus Sipoo, Sipoon terveyskeskus Vantaa, Mehiläinen Airport, Mehiläinen Kielotie, Terveystalo Vantaa Työterveys Vantaanportti, Vantaan Lääkärikeskus, Vantaanportin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä Vihti, Nummelan terveysasema Remote Analysis Oy Puh Helsinki Konalantie 6 8 B Helsinki Kuopio Microkatu Kuopio

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa

Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 18.11.2009 Agenda Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T

apollo ajanvaraus- ja asiakashallintajärjestelmä GOLD M A R K E T GOLD ajanvaraukseen, asiakashallintaan ja markkinointiin. Dynaaminen Helppokäyttöinen Vaivattomasti ylläpidettävä Edullinen on ratkaisu Online-ajanvarauksella lisäetua palveluun MARKET:ssa asiakkaasi saavat

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot