KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ"

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ Nro 1/2010 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty s. 5 Neljännesvuosisata lääketieteellisen tele metrian kehitystyötä Pekka Tiihonen s. 10 Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä s. 12 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? s. 14 Remote Analysis Oy:n asiakaslehti

2 sisältö 2 Remote Analysis Oy Tampereen lääkäripäivillä Remote Analysis Oy Tampereen lääkäripäivillä tule tutustumaan palveluihimme 3 Pääkirjoitus 4 Etruskiverta erikoislääkärien joukkoon Andreo Larsen liittyi uniapneatiimiin 5 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty 7 Uusi palvelu perusterveydenhuollon lääkäreiden käyttöön Remote Analysis Oy:n telelääketieteen palvelut ovat esillä Tampereen lääkäripäivillä Tampere-talossa Osastomme nro 216 sijaitsee näyttelyhallin toisessa kerroksessa. 8 Väsyneelle unisalkku kainaloon? 10 Sairaalafyysikko (FK, väit.) Pekka Tiihonen: Neljännesvuosisata lääketieteellisen telemetrian kehitystyötä 12 Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin Pohjois- Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 14 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? 19 Telelääketieteen palveluiden kysyntä edelleen selkeässä kasvussa 19 Suomalainen telelääketieteen konsepti esillä Med-e-Tel -konferenssissa Luxemburgissa 20 Etäanalyysejä tarjoavat terveydenhuollon yksiköt Osastollamme ovat esillä etäanalyysipalvelumme mm. sydämen 24-tunnin EKGrekisteröintiin, perus-ekg:n tulkintaan, uniapnean analysointiin ja verenpaineen vuorokausimittaukseen. Voit tutustua helppokäyttöisiin laitteisiin ja tietoturvalliseen Internet-palveluun, joilla diagnoosit voidaan tehdä luotettavasti ja nopeasti ilman jonoja. Lausuvat lääkärit ovat omien erikoisalojensa tunnustettuja asiantuntijoita. Etäanalyysipalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa. Potilaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan diagnosoida omalla vastaanotolla. Perusterveydenhuollon organisaatio voi palvella asiakkaitaan paremmin ja samalla säästää kokonaiskustannuksissa. Uusille asiakkaille tarjoamme palvelut koekäyttöön veloituksetta kuukauden ajan. Koekäyttöön sisältyy kaksi veloituksetonta erikoislääkärin lausuntoa kustakin tutkimuksesta. Lisätietoa jo yli 130 terveydenhuollon yksikössä käytössä olevista palveluista ja koekäyttötarjouksesta antavat myyntipäälliköt Pekka Koskinen, puh , ja Marko Lähteenmäki, puh , Julkaisija Remote Analysis Oy Microkatu Kuopio Konalantie 6 8 B Helsinki Puh Päätoimittaja: Timo Hakkarainen Ulkoasu: KingHill Advertising Oy Palaute ja osoitteenmuutokset: Timo Hakkarainen, puh , Lehti on luettavissa sähköisessä muodossa kotisivuillamme Marko Lähteenmäki (vas.) ja Pekka Koskinen toivottavat tervetulleeksi Remote Analysis Oy:n osastolle Tampere-talossa Käytännön telelääketiedettä

3 Tehokasta terveydenhuoltoa ei revitä työntekijän selkänahasta Viime aikoina on julkisuudessa ollut laajasti hankkeita ja projekteja terveydenhuollon tehostamiseksi uudella tekniikalla tai muuttamalla organisaatiorakenteita. Samanaikaisesti saamme kuitenkin lukea lähes päivittäin mediasta esimerkkejä siitä, kuinka tieto ei kulje organisaatioiden välillä, tietojärjestelmät tökkivät ja käyttäjät tuskailevat tyyliin Haluatko vaivasi hoidetuksi, vai tehdäänkö tietokoneella? Mistä tämä johtuu? Olisiko asialle tehtävissä jotakin? Kannattaako sille tehdä jotain? Nykymaailma on varsin monimutkainen. Asian edessä voi toki nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa, mutta toisaalta monimutkaiset kokonaisuudet voivat olla (oikein toimiessaan) hyvin tehokkaita ja mahdollistaa jotain sellaista, joka ennen ei ole ollut mahdollista. Nykyään on mahdollista esimerkiksi hoitaa tahdistimella varsin rutiininomaisesti rytmihäiriötapauksia, joissa potilas olisi aiemmin kuollut tai yksinkertaisella antibioottikuurilla tappaa vakava taudinaiheuttajabakteeri. Kukaan tuskin kiistää tällaisten menetelmien hyödyllisyyttä, mutta tullaanko ajatelleeksi, miten valtava työ ongelmatiikan tutkimisessa on tehty tai millainen infrastruktuuri palvelun toimimiseksi on tarpeen? Ehkä meidän pitäisikin olla onnellisia, että asiat terveydenhuollossa toimivat näinkin hyvin? Yllä oleva ajatukseni ei kaikesta huolimatta tarkoita sitä, ettei asioita voisi ja pitäisi tehdä paremmin. Oma lääkkeeni alati monimutkaistuvaan maailmaan onkin painottaa palvelujen ja valmiiksi mietittyjen prosessien merkitystä sitä, että terveydenhuollon palveluja väestölle hankkivan päättäjän olisi hedelmällistä tutkia avoimin mielin tarjolla olevia palveluja sen sijaan, että lähtökohta olisi tuottaa kaikki itse. Viime kädessä kysymys kuuluu, että mitä tai ketä varten terveydenhuollon organisaatio on olemassa? Ilmiselvä vastaus tähän on: potilasta varten. Jos tämä sisäistetään, potilaat tulevat saamaan hyvää hoitoa. Terveydenhuollon rakenteiden tulee mukautua tarpeeseen eikä rajoittaa hoitoa. Julkisuudessa näkee välillä mielipiteitä, että terveydenhuollon kysyntä on ääretön ja tarjonta lisää kysyntää. Tämä ei pidä paikkaansa kuin osin. Tarjonta lisää kysyntää vain silloin, kun on olemassa voimakas piilevä kysyntä. Eivät ihmiset huvikseen lääkärissä juokse. Tulevaisuus mahdollistaa monia sellaisia asioita, joihin investointi tässä vaiheessa on kallista tai kokonaan tarpeetonta. Kokonaan toiselta alalta voisi ottaa esimerkiksi vaikka Helsinkiin suunnitellun keskustakirjaston. Pienestä pojasta asti itse kirjastoja paljon käyttäneenä ensin ilahduttaa satsaus kirjoihin, mutta tarkemmin ajatellen huomaa, että investointi kohdistuukin rakennukseen eikä sisältöön. Todennäköisesti lähellä käyttäjää olevat pienet kirjastot kärsivät ja lisäksi koko hanke alkaa epäilyttää, kun tietää, että sähkökirjat ovat tulossa uusien lukulaitteiden myötä kovaa vauhtia markkinoille. Lähivuosina saattaa käydä niinkin, että perinteiset paperikirjat siirtyvät kokonaan historiaan tai korvautuvat books on demand -palveluilla, joista voi tilata haluamansa kirjan edullisesti netistä ja kirjoja painetaan sen mukaan kuin niitä tilataan. Olen itsekin käyttänyt jo tällaista palvelua. Parhaassa tapauksessa tilaus-toimitusprosessi on täysin automaattinen. Terveydenhuollon prosesseissa on mahdollista päästä samankaltaisiin toimintamalleihin. Tekniikka mahdollistaa terveydenhuollossakin jo nyt ihmeellisiä asioita. Kyse on resurssien suuntaamisesta. Siitä, että asiat tehdään fiksummin ei niin, että niitä tehtäisiin juoksuttamalla työntekijöitä kovempaa. Terveisin Ossi Tiihonen toimitusjohtaja Käytännön telelääketiedettä - 3 -

4 Etruskiverta erikoislääkärien joukkoon Andreo Larsen liittyi uniapneatiimiin Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Andreo Larsen liittyi alkuvuodesta 2010 Remote Analysis Oy:n lausuvien lääkäreiden joukkoon. Italia on intohimoni ja mielelläni uskoisin, että nimeni viittaa sukulaisuuteen Lars Porsenan kanssa. Hän oli etruskikuningas, joka valloitti Rooman 500-luvulla ennen Kristusta, naurahtaa Larsen. Itse valloitan Roomaa edelleen. Kaupungista löytyy tuntijallekin aina jotain ennennäkemätöntä ja -kokematonta historian, arkeologian, arkkitehtuurin, taiteen, ruoan tai juoman saralla, sanoo 15 vuotta toista kotiaan Roomassa pitänyt Andreo Larsen. Vahvistusta Remote Analysis Oy:n uniapneaasiantuntemukseen KNF-lääkäri, LKT Andreo Larsen on aloittanut tammikuussa 2010 Remote Analysis Oy:n Diacorille toimittamien uniapneatutkimusten lausumisen. Unitutkimukset ovat meille neurofysiologeille ominaista tehtäväaluetta, kyseessä on biosähköisten signaalien tulkinta. Uniapnean tutkiminen ei kuitenkaan ole pelkästään neurofysiologiaa vaan oireistoa tulee lähestyä moniammatillisesti, kertoo Andreo Larsen. Ongelmakenttä ei ole vain hermojärjestelmässä vaan mukana on myös keuhko- ja kurkkuongelmatiikkaa. Siksi laaja näkemys on tarpeen, hän toteaa. Huipputeknologia tukee lääkärin työtä Uutena lausuvana lääkärinä Andreo Larsen on vaikuttunut Remote Analysis Oy:n järjestelmien teknologiasta. Huipputeknologia on hänen mukaansa tänä päivänä olennainen osa diagnostiikkaa: se mahdollistaa tutkimuksissa asiakaslähtöisyyden, nopeuden ja tehokkuuden. Testattavalle henkilölle ja lausuvalle lääkärille on suuri etu, että rekisteröintiaineistoja voi tutkia tietoturvallisesti käytännöllisesti katsoen missä tahansa varmennetun Internet-yhteyden ulottuvissa. Lääkäri voi tarvittaessa antaa omaan erikoisalaansa liittyvän lausunnon nopeasti vaikka hän ei olisikaan omassa työhuoneessaan vaan esimerkiksi osallistuu kongressiin, sanoo Andreo Larsen. Monipuolinen erikoisosaaja Andreo Larsen toimii päivätyössään HYKS Peijaksen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston ylilääkärinä. Hän ottaa vastaan potilaita myös yksityisvastaanotolla. Yliopistoviran ja yksityisvastaanoton yhdistäminen on ammatillisestikin tärkeää. Potilaat ovat sairaalassa ja avoterveydenhuollossa erilaisia, ja se edistää myös lääkärin ammattitaitoa, hän kertoo. KNF-lääkäri Andreo Larsen on uransa aikana ollut monessa mukana. Hän on tehnyt lääketieteellistä tutkimustyötä monella eri alueella, unihäiriöistä erektiolääkkeisiin. Vuonna 1997 tein tutkimusta, jossa selvitettiin sildenafiilin soveltuvuutta erektiolääkkeeksi. Työryhmään kuului sydän- ja verisuonitautien ja urologian eksperttejä, ja minä kliinisenä neurofysiologina. Siinä kävi niin, että teimme itsemme tavallaan tarpeettomiksi. Siihen saakka ainoana tehokkaana hoitomuotona tunnetusta pistohoidosta, joka vaati erikoislääkärin osaamista, siirryttiin Viagraan, joka on jokaisen lääkärin työkalu, nauraa Andreo Larsen. Kliinisen Neurofysiologian osaston ylilääkäri Andreo Larsen Peijaksen sairaalasta. Ikuisen kaupungin ystävä Ammatillisten intohimojen ohella Larsenin suurin innostuksen kohde on Italia. Hän vieraili Roomassa vanhempiensa kanssa 1963 ja rakkaus kaupunkiin syttyi ensikäynnil Käytännön telelääketiedettä

5 lä. Roomassa historian jatkumon voi tuntea vuosituhansien ajalta. Läsnä on niin hellenistinen, roomalainen kuin kristillinenkin kulttuuri. Historiallisia paikkoja on paljon muitakin mutta kaikkialla muualla historia on katkennut. Rooma on vaikuttanut suvereenisti läpi eri ajanjaksojen historian koskaan siellä pysähtymättä, hehkuttaa Villa Lanten Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtajana 11 vuotta toiminut Andreo Larsen. Larsen on myös Rooman opas. Hän tuntee hyvin paitsi antiikin lääketieteen historian ja perinnön myös Ikuisen kaupungin ruoka- ja ravintolakulttuurin, joista hän kirjoittanut myös kirjoja. Vietämme Rooman kodissamme yhteensä noin kolme kuukautta vuodesta, pääsääntöisesti pitkiä viikonloppuja. Osan lausunnoistanikin teen siellä. Uniapnea-aineistojen tutkiminen Remote Analysis Oy:n järjestelmän avulla on käytännöllistä ja lausuntoja kirjoittaessani voin melkeinpä siteerata brittiläistä kollegaani, joka kerran lausui esitellessään omaa tutkimuslaitettaan: I enjoy doing this, hymyilee Andreo Larsen. ANDREO LARSEN HYKS Peijaksen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston ylilääkäri Lääketieteen lisensiaatti vuonna 1979 Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1980 Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri 1987 Dosentti Helsingin yliopistossa vuodesta 1985 Accademia Italiana della Cucinan jäsen Rooman tuntija ja kirjailija Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen päivitys julkaistiin marraskuussa Aikaisempaan verrattuna suuren riskin potilaiden hoitotavoitteita on tiukennettu yhtäpitävästi eurooppalaisen ja muiden keskeisten hoitosuositusten kanssa. Sairastumisia vähennettävä Suosituksessa tähdennetään sydänja verisuonitautivaaran kokonaisvaltaista pienentämistä. Kohonneen verenpaineen hoidolla tähdätään väestön ja erityisesti suuren riskin henkilöiden sairastumisten vähentämiseen. Tauteja, joita kohonnutta verenpainetta hoitamalla voidaan ehkäistä, ovat aivohalvaukset, sydäninfarktit, sydämen vajaatoiminta, munuaisvauriot, muistisairaudet sekä näihin liittyvät kuolemat. Elintavat ovat keskeinen keino alentaa verenpainetta väestössä ja myös yksilötasolla. Monet verenpaineen kannalta suotuisat elintapamuutokset vaikuttavat vähentävästi myös muihin verisuonisairauksien vaaratekijöihin, jolloin saavutettavat hyödyt korostuvat. Vaikka suolan käyttö on vähentynyt, sitä saadaan ravinnosta edelleen liikaa. Käytön edelleen vähentämisen hyödyt olisivat mittavat (ks. uutiset ja ). Muita suotuisia elintapoja ovat runsas kasvisten ja hedelmien käyttö, jolloin ravinnosta saadaan myös riittävästi kaliumia ja kuituja, riittävä kalsiumin ja magnesiumin saanti, tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen moni- ja kertatyydyttymättömillä, mukaan lukien kalan rasvat, sekä säännöllinen liikunta. Sopiva ravitsemus tähtää myös ylipainon välttämiseen tai korjaamiseen. Alkoholin käytön tulee olla enintään kohtuullista. Tupakalle altistumisen välttäminen on keskeinen osa sydän- ja verisuoniterveellistä elämäntapaa. Elintapamuutokset ennen lääkitystä Lääkehoitoa tarvitaan, jos sairastumisriski jää suureksi elintapamuutoksista huolimatta. Lääkitys on tarpeen aina, jos verenpaineen yleinen taso on vähintään 160 mmhg systolista tai 100 mmhg diastolista painetta. Raja on matalampi (140/90 mmhg), jos sydäntä ja verisuonia kuormittavat muut vaaratekijät: diabetes, munuaissairaus, kohonneen verenpaineen aiheuttamat kohde-elinvauriot tai jos on jo kliinisesti merkittävä sydän- tai verisuonitauti. Käytännön telelääketiedettä - 5 -

6 Kohonneen verenpaineen Käypä hoito suosituksen päivitys julkaistiin marraskuussa Suosituksessa tähdennetään sydän- ja verisuonitautivaaran kokonaisvaltaista pienentämistä. Hoidon yleinen tavoite on alle 140/85 mmhg. Diabeetikoilla, munuaistautisilla ja sydäninfarktin tai aivohalvauksen sairastaneilla tavoite on alle 130/80 mmhg. Vielä tätäkin alemmas (alle 125/75 mmhg) pyritään, jos diabeettiseen tai muuhun munuaissairauteen liittyy yli gramman vuorokaudessa suuruinen valkuaisvirtsaisuus. Riittävän kattava mittaus tärkeää Verenpaineen vuorokausirekisteröinnillä todetaan suosituksessa olevan kertamittauksia parempi yhteys sydämen vasemman kammion hypertrofiaan ja mikroalbuminuriaan. Rekisteröinnistä on hyötyä erityisesti hoitovasteen ollessa huono, jos lääkehoidon yhteydessä esiintyy matalaan verenpaineeseen viittaavia oireita ja valkotakkiverenpaineen arvioinnissa. Verenpainetason luokittelu suositetaan määritettäväksi laskemalla vähintään neljän eri päivinä tehdyn kaksoismittauksen keskiarvo. Vastaanotolla suoritettuihin mittauksiin perustuvan arvion tukena voidaan käyttää kotimittauksia tai vuorokausirekisteröintiä. Terveydenhuollossa mitattua keskiarvoa 140/90 mmhg vastaavat kotimittausten keskiarvo 135/85 mmhg sekä vuorokausirekisteröinnin keskiarvo /80, valveajan keskiarvo /85 ja unenaikainen keskiarvo 120/70 mmhg. Mikko Syvänne dosentti, kardiologian erikoislääkäri Käytännön telelääketiedettä

7 Uusi palvelu perusterveydenhuollon lääkäreiden käyttöön Marraskuussa 2009 julkistettiin uusin Remote Analysis Oy:n tarjoamista palveluista. Se on kaikkien nykyisten asiakkaiden käytössä ilman erillistä sopimusta. Remote Analysis Oy:n kardiologian erikoislääkärit konsultoivat perusterveydenhuollon lääkäreitä 12-kytkentäisen EKG:n tulkinnassa kiireettömissä tapauksissa. Kardiologin konsultaatio antaa varmuutta potilaan hoitoon 12-kytkentäinen EKG on yleinen tutkimus terveydenhuollossa. Tyypilliset löydökset ovat hyvin perusterveydenhuollon lääkärien tiedossa ja laitteiden automatiikkakin antaa vinkkejä löydöksistä. Joskus jokin kohta käyrästössä kuitenkin jää mietityttämään, jolloin on hyödyllistä konsultoida kardiologian erikoislääkäriä. Palvelu on kehitetty yhdessä Suomen kokeneimpien kardiologian erikoislääkärien kanssa, jotka toimivat myös palvelun lausuvina lääkäreinä. Palvelu tarjoaa konsultaatioapua kiireettömiin tapauksiin muutaman päivän vasteajalla minne tahansa Suomessa. Keskimääräinen lausuntoaika on kaksi työvuorokautta, joka riittää hyvin kiireettömissä tapauksissa. Lausunto toimitetaan viimeistään viiden työvuorokauden kuluttua. Palvelu helposti käyttöön Palvelun käyttöönotto on äärimmäisen yksinkertaista mitään käyttöönottoprojektia, ohjelmistoasennuksia tai ylimääräistä työtä ei tarvita. Palvelun kehittämisessä on hyödynnetty Remote Analysis Oy:n pitkää kokemusta lääketieteellisistä etäanalyyseistä, korkeatasoista lausujapoolia ja palautetta laajalta asiakaskunnalta Hangosta Inariin. 12-kytkentäisen EKG:n lausuntopalvelu on kaikkien Remote Analysis Oy:n asiakkaiden käytössä ilman erillistä sopimusta. Palvelusta kuten muistakin tarjoamistamme lausuntopalveluista veloitetaan toteutuneen lausuntomäärän mukaan. Ohjeet konsultaatiopyynnön lähetykseen ovat Alaskaportaalissa. Remote Analysis Oy:n palvelu 12-kytkentäisen EKG:n tulkintaan Palvelu on käytössä ilman erillistä sopimusta kaikille Remote Analysis Oy:n asiakkaille Yksinkertainen toimintaprosessi Konsultaatiopyynnön lähetysohjeet Alaska-portaalissa Tuloksen arviointi ja diagnoosit konsultoivalta erikoislääkäriltä Nopeaa ja edullista analyyseistä peritään maksu käytön mukaan Käytännön telelääketiedettä - 7 -

8 Väsyneelle unisalkku kainaloon? Uni on ihmisen välttämätön voimanlähde. Kunnolla nukuttu yö on hyvinvoinnin perusta. Jokainen tietää huonon yön jäljet seuraavassa päivässä. Kaikkeen tottuu huonoon uneenkin? Jos ei ole parempaa tarjolla, huonoon uneen joutuu tottumaan. Ajan kuluessa unohtaa miltä hyvä uni maistui ja kuinka aamu saattoi tuntua levänneeltä, haukottelemattomasta iltapäivästä puhumattakaan. Ihmisruumis ei kuitenkaan anna huonoa unta anteeksi. Mikä unesta puuttuu, se päivän voinnissa näkyy ja tuntuu. Lääkärin vastaanotolla on aina näköalapaikka potilaan hyvinvointiin. Käynnin varsinaisen aiheen lisäksi esille tulee helposti muutakin. Katse silmiin tai kurkistus kurkkuun voi herättää kysymyksen jaksamisesta. Väsyneet silmät, paksu kaula tai vaikkapa ahdas nielu voivat nostaa keskusteltavaksi unen laadun. Hoitamaton uniapnea on suuri terveysriski Lähes jokaisessa suomalaisessa tuvassa kuorsataan ja puhuttavaa kuorsauksesta löytyy aina. Kun kuorsauksen kylkeen kiinnittyy levoton uni, toive paremmasta jaksamisesta päivällä, ylipaino, puolison Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaalla on myös musiikkilääketieteen erityispätevyys Käytännön telelääketiedettä

9 huoli hengityskatkoksista, yölliset vessareissut tai toistuvat heräämiset, vastaanotolla avautuu tuhannen taalan paikka potilaan elämänlaadun parantamiseen. Samalla päästään torjumaan uniapneapotilasta uhkaavia mm. verenpainetaudin, diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskejä. Korvalääkärin vastaanotollani välttämättömäksi välineeksi on viime vuosina tullut unisalkku. Salkku sisältää potilaan mukaan annettavan yöpolygrafialaitteiston, jonka avulla arvioidaan potilaan unenaikainen hengittäminen ja siihen mahdollisesti liittyvät hengityskatkokset nopeasti ja luotettavasti. Selvitetään siis onko potilaalla uniapnea. Enemmän kuin kerran viikossa potilas lähtee vastaanotoltani unisalkku kainalossaan. Joskus potilas tulee vastaanotolle kuorsauksen vuoksi, joskus varta vasten uniapneaepäily mielessään. Usein uniapneaepäily syntyy kuitenkin vasta vastaanotolla. Esimerkiksi potilaan ylipaino, ahdas nielu, työssä uupuminen tai masennus voivat johtaa keskustelun jaksamiseen ja uneen. Unisalkku on helppo käyttää ja säästää Uniapneaepäilyn tultua esille potilaan unisalkkuretki alkaa nostamalla salkku pöydälle. Esittelen potilaalle lyhyesti salkun sisällön ja annan ohjeet rekisteröinnin tekemiseksi. Ruuhkaisempina hetkinä ohjeistuksen antaa hoitaja. Salkun mukana on kuvitettu ohjekirja, jonka avulla potilas saa johdot kiinnitettyä ja rekisteröinnin helposti käyntiin. Potilaan palautettua salkun seuraavana päivänä tai viikonlopun jälkeen hoitajani irroittaa laitteesta muistikortin ja sujauttaa sen tietokoneensa kortinlukijaan. Samalla hoitaja syöttää potilaan kirjaamat esitiedot koneelle ja napsauttaa tiedostot internetissä eteenpäin analysoitavaksi. Tulokset palautuvat lausunnon muodossa pdftiedostona muutamassa työpäivässä ja sen jälkeen on aika olla yhteydessä potilaaseen. Tapaan potilaan useimmiten uudelleen vastaanotolla ja rekisteröintitulosten pohjalta tehdään potilaalle hoitosuunnitelma. Yöpolygrafiarekisteröinnin tuloksella on aina merkitystä. Potilaalle on vapauttava tieto kuulla, että uniapneaa ei todeta. Tämä perusterveydenhuollossa saatu tieto säästää myös potilaan perinteiseltä uniapneaepäilyn aiheuttamilta tutkimuskäynneiltä sairaalan poliklinikalla. Samalla syntyy myös merkittävä taloudellinen säästö kotikunnalle. Jos lähtökohtana on ollut kuorsaus, uniapnean poissulkemisen jälkeen päädytään usein hoitamaan kuorsausta. Hoidettu uniapnea kontrolloidaan yöpolygrafialla Kun potilaalla todetaan uniapnea, tarvitaan toimenpiteitä ja seurantaa. Lievän uniapnean hoidoksi voi riittää painonhallinta, jonka aloittamiseksi potilaan kanssa mietitään toimintasuunnitelma ja seuranta. Myös hammaslääkäriltä tilattavasta suulaitteesta on apua monelle uniapneapotilaalle. Lievänkin uniapnean hoidon tulos on aina syytä arvioida. Tämä on helppo toteuttaa uudella yöpolygrafiarekisteröinnillä. Korvalääkärinä kiinnitän aina huomiota potilaan nenän tukkoisuuteen. Kuorsaajan ja uniapneapotilaan tukkoinen nenä on hoidettava. Vaikeammat uniapneapotilaat lähetän keuhkosairauksien poliklinikalle CPAP-hoidon tarpeen arviointiin. Unisalkku on kätevä ja kustannustehokas kumppani mm. terveyskeskuslääkärin ja työterveyslääkärin vastaanotoilla. Omassa työssäni korvalääkärinä unisalkusta on tullut välttämätön diagnostinen ja hoidon seurannan työkalu. Miikka Peltomaa, LKT Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Käytännön telelääketiedettä - 9 -

10 Sairaalafyysikko (FK, väit.) Pekka Tiihonen: Neljännesvuosisata lääketieteellisen telemetrian kehitystyötä Pekka Tiihonen (FK, väit.) työskenteli nuorena vastavalmistuneena fyysikkona 1980-luvun alussa Kuopion korkeakoulussa vaatetusteknologian projektissa. Uniapneapotilaiden onneksi projektille ei saatu jatkorahoitusta vaan Tiihonen siirtyi vuonna 1985 työskentelemään Vaajasalon sairaalaan Kuopion lähellä. Siitä alkaen hän on ollut mukana useiden uniapnean tutkimiseen tarkoitettujen laitteiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Nykyisin hänen kehitystyöhönsä perustuva viidennen sukupolven laite mittaa vuosittain tuhansien suomalaisten unenaikaisia signaaleja ja tuo helpotusta uniapneasta kärsiville. Pekka Tiihosen väitöskirja uusista uniapnean ja tajunnan tason mittaamiseen tarkoitetuista laitteista tarkastettiin Kuopion yliopistossa marraskuussa Kehitystyötä 1980-luvulta alkaen Siirryttyään Kuopion yliopistosta Vaajasalon sairaalaan Pekka Tiihonen pääsi heti työskentelemään vuotta aikaisemmin aloitettujen kliinisen neurofysiologian telemetriahankkeiden parissa. Nuorella fyysikolla oli teknistä osaamista, jota työryhmän lääketiedetaustaisilta jäseniltä puuttui. Kliinisen neurofysiologian ylilääkäri Juhani Partanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta osoitti meille niitä mahdollisuuksia, joissa telemetrialla ja kotirekisteröinneillä olisi käyttöä. Ensimmäisissä toteutuksissa rekisteröintiin käytettiin C-kasettinauhuria ja koepotilaskin löytyi sattumalta, naurahtaa Pekka Tiihonen. Uniapnea-analyysit olivat 1980-luvun alkupuolella vielä hyvin harvinaisia. Systemaattista seulontaa tai mittausta ei ollut käytössä. Hoitaja saattoi huomata potilaan nukahtavan EEG-tutkimuksen yhteydessä Pekka Tiihonen esittelee Venla-laitetta, joka oli Remote Analysis Oy:n ensimmäinen nimenomaan kotikäyttöön tarkoitettu uniapnean rekisteröintilaite. ja havaita samalla hengityksen katkonaisuuden, kertoo Tiihonen. Moderni pulssioksimetri kehitettiin 1970-luvulla ja se alkoi yleistyä 1980-luvulla. Tämä oli ratkaiseva askel uniapnealaitteiden kehitykselle, hän jatkaa. Mittalaitteet kuitenkin olivat sekä suuria kooltaan että kalliita hinnaltaan. Laite saattoi maksaa jopa markkaa ja suuri koko hankaloitti käyttöä, sanoo Pekka Tiihonen. Isokokoisten ja kalliiden järjestelmien rinnalle haluttiin saada käyttöön kevyempi laite, joka soveltuisi tarvittaessa myös kotimittauksiin. Ensimmäisen nelikanavaisen laitteen Tiihosen työryhmä sai valmiiksi Ns. unisalkkuun kuuluivat hengityskatkoja ja happisaturaation laskuja rekisteröineen laitteen lisäksi tarvittavat anturit ja johdot. Laitteilla pystyi havaitsemaan selkeät uniapneatapaukset mutta sen tarkempaa analyysiä niiden aineistojen perusteella ei voinut tehdä. Unisalkut palvelivat kuitenkin peräti 14 vuotta ja ne olivat kovassa käytössä. Meilläkin tehtiin neljällä laitteella kaikkiaan 350 rekisteröintiä vuodessa, kertoo Pekka Tiihonen. Näitä laitteita myytiin eri puolille Suomea kaikkiaan 13 kappaletta ja niiden markkinoijana toimi Neurotech Oy, jonka pääomistajana oli Vaajasalon sairaala. Huomattavaa oli, että käyrien katselu ja analyysi tapahtui jo tuol Käytännön telelääketiedettä

11 loin aidossa Windows-ympäristössä toimivalla ohjelmalla. Unitutkimukset helposti omaan makuuhuoneeseen Vaikka unisalkku mahdollistikin kotona tehtävät rekisteröinnit, kehitystyö kevyemmän, helppokäyttöisemmän ja mittaustuloksiltaan luotettavamman laitteen valmistamiseksi jatkui. Markkinoilla tuohon aikaan olleet harvat kotirekisteröinteihin soveltuvat laitteet olivat vielä raakileita: ne eivät olleet riittävän monipuolisia ja käyttöjärjestelmänä oli useimmiten MS-DOS, kertoo Pekka Tiihonen. Uniapnealaitteiden varaosien hinnat ovat usein hyvin korkeita. Halusimme tehdä laitteen, joka olisi valmistus- ja ylläpitokustannuksiltaan edullinen. Siksi käytimme mahdollisimman paljon standardiosia, sanoo Tiihonen. Erityisesti uniapnean kotirekisteröintiin tarkoitettu, Venlaksi nimetty laite valmistui vuonna 2002 aihealueen parissa jo 15 vuoden ajan työskennelleen työryhmän jäsenten ideoita yhdistelemällä. Joskus itsetekeminen voi olla paras vaihtoehto. Kaupasta ei saa aina ostettua parempia ratkaisuja vaan tarpeet parhaiten tuntien voi itse saada aikaan toimivimman ratkaisun, toteaa Pekka Tiihonen. Monien systeemien heikkoudet huomataan vasta pitkäaikaisessa käytössä, koska tarjoajilla on kiire tuoda ratkaisut nopeasti markkinoille, välillä keskentekoisinakin. Käyttäjien pitää varautua jatkuvaan säätöön keskeneräisyyden vuoksi, sanoo Tiihonen. Laitekehityksestä väitöstutkimus Pitkään Kuopion yliopistollisen sairaalan fyysikkona toiminut Pekka Tiihonen aloitti väitöstutkimuksensa tekemisen vuonna Hän sai innostuksen uudelta kollegaltaan Juha Töyräkseltä, joka oli väitellyt 2000-luvun alussa. Juha totesi, että kun suunnittelemamme laitteet ovat käytössä osoittautuneet luotettaviksi, niistä kannattaa tehdä julkaisuja tieteellisiin lehtiin ja myös väitöskirja. Hän opasti minua alkuun siinä, kuinka tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan ja miten ne saadaan julkaistua, kertoo Pekka Tiihonen. Tiihosen ensimmäisessä artikkelissa evaluoitiin EMMAlaitetta, jota käytetään tajunnan tason tutkimiseen. Innostus artikkelin julkaisusta kannusti jatkotyöskentelyyn, sanoo Tiihonen. Tiihosen väitöstutkimuksessa vertailtiin uniapnealaitteiden mittaustulosten luotettavuutta. Epäillyille uniapneapotilaille tehtiin samanaikainen rekisteröinti suunnittelemallamme Venla-laitteella, siitä pidemmälle kehitetyllä APV2-laitteella ja kaupallisella Embla-rekisteröintijärjestelmällä unilaboratoriossa, kertoo Pekka Tiihonen. Testihenkilöt olivat täynnä piuhoja ja osaan antureista rakennettiin kolmitiehaaroitus, jotta kaikki mittalaitteet saivat saman signaalin. Esimerkiksi potilaan hengitystähän ei voi mitata monella päällekkäisellä anturilla. Myös termistorianturi oli yhteinen, selittää Tiihonen tutkimustapaa. Tutkimusaineistoa kertyi hyvin runsaasti ja lisäksi testihenkilöiden nukkuminen videoitiin; näin voitiin tarvittaessa tarkastaa yksityiskohtia. Samanaikainen rekisteröinti oli tutkimuksen keskeinen idea. Tällöin voitiin varmistua mittaustulosten yhdenmukaisuudesta, toteaa Pekka Tiihonen. Saadakseen väitöskirjansa valmiiksi Pekka Tiihonen jäi keväällä 2008 vuorotteluvapaalle. Hän käytti myös runsaasti vapaa-aikaansa kirjoittamiseen. Mieleeni on jäänyt pysyvästi, kun sain tiedon siitä, että ensimmäinen uniapneatutkimuksesta kirjoittamani artikkeli oli hyväksytty julkaistavaksi. Presidentti Martti Ahtisaari oli juuri tuolloin saanut tiedon Nobelin rauhanpalkinnosta. Artikkelini julkaisu oli minulle oma pieni Nobelin palkintoni, naurahtaa Pekka Tiihonen. Käytännön telelääketiedettä

12 PoSa: Kokonaisvaltaista peruspalvelua vauvasta vaariin oikeat palvelut kuhunkin elämänvaiheeseen Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Kankaanpään kaupungin ja Honkajoen, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntien asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tuottaa Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa. Se tarjoaa peruspalveluja toiminta-alueensa asukkaalle elämänkaarimallin mukaan. Elämänkaaren vaiheeseen perustuvien aikuis-, perhe- ja vanhuspalvelujen lisäksi tuotetaan erityispalveluja, joita voidaan tarvita missä iässä tahansa. Elämänkaarimallilla parhaisiin tuloksiin Pohjois-Satakunnan alueen peruspalvelut tuottava PoSa aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Tuohon muutokseen liittyi sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen saman organisaation hoidettavaksi. Samalla toteutimme toiminnallisen uusjaon. Palvelut on nyt suunniteltu ihmisen elämänkaaren eri vaiheiden mukaan. Voimme näin palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo erityispalveluiden palvelujohtaja, johtava ylilääkäri Kaija Antola. Erityispalveluiden palvelujohtaja Kaija Antola joukkoineen vastaa mm. lääkäri- ja sairaanhoitopalveluista, hammashuollosta, vuodeosastoista, röntgenistä ja kuntoutuksesta. Meidän palvelulinjamme asiakkaat ovat kaikenikäisiä. Tuottamiamme palveluja tarvitaan elämänkaaren kaikissa vaiheissa, hän toteaa. Etäanalyysit kliinikkojen työvälineenä Johtava ylilääkäri Kaija Antola kertoo, että Remote Analysis Oy:n toimittamat uniapnea-analyysit, sydämen 24 tunnin EKG-tutkimus ja verenpaineen vuorokausimittaus ovat kaikki käytössä PoSassa. Lausunnot ovat erinomaisen hyviä, niiden ohjeistukset auttavat kliinikkoa työssään tekemään oikeita ratkaisuja. Lausunnoilla voi olla painoarvoa myös B-todistuksessa, kun tehdään korvattavuuspäätöksiä, kiittelee Antola. Astmahoitajana Tapalan peruspalvelukeskuksessa työskentelevä Nina Peltoniemi kertoo, että tutkimukset sujuvat potilaan näkökulmasta vaivattomasti. Verenpaineen vuorokausimittauksessa on kuitenkin aina haasteena se, että mittauksia tehdään yölläkin puolen tunnin välein ja se saattaa häiritä unta. Täällä päin ollaan kuitenkin kuuliaisia: kun tutkimus on määrätty tehtäväksi ja laite annet- Kaija Antola johtaa Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän erityispalveluiden linjaa. Astmahoitaja Nina Peltoniemi opastaa, miten uniapneatutkimus tehdään onnistuneesti Käytännön telelääketiedettä

13 tu mukaan, sen kanssa sitten eletään kiltisti, nauravat molemmat. Tutkimuksiin liittyvät oirepäiväkirjat täytetään myös hyvin huolellisesti. Joillakin tutkittavilla ne ovat ytimekkäitä mutta joskus on merkitty tarkkaan kaikki tuntemukset, mukaan lukien ne, mitä on tuntunut tv:n suosikkisarjaa katsellessa, hymyilee sairaanhoitaja Nina Peltoniemi. Uniapneatutkimukset arveltua vaivattomampia Uniapneaa osataan harvemmin itse epäillä. Usein aloite tulee lääkäriltä, sanoo Kaija Antola. Joskus syy vastaanotolle tuloon on kuorsaus. Jollekulle vaimo on maininnut hengityskatkoista ja se saa lähtemään lääkäriin, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Antola jatkaa. Astmahoitaja Nina Peltoniemi hoitaa uniapneatestattavien ohjeistuksen ja opastuksen Tapalan peruspalvelukeskuksessa Kankaanpäässä. Laite annetaan tutkittavalle mukaan täällä Kankaanpäästä mutta sen voi palauttaa omalle lähimmälle terveysasemalle, sanoo Peltoniemi. Olen saanut hyvän perehdytyksen alan erikoislääkäri Kaija Antolalta tähän tutkimukseen. Tällä tavalla myös tutkittavat saavat parhaan opastuksen tutkimukseen ja tutkimukset onnistuvat hyvin, hän kertoo. Johtava ylilääkäri Kaija Antola ja astmahoitaja Nina Peltoniemi keskustelevat yhteisten potilaidensa hoidosta. Testattaville on usein yllätys, että antureita on vain kolme. Monet arvelevat etukäteen, että mittalaite olisi iso äänekäs maski. Yllätys on sekin, että mittaus onnistuu yhden yön aikana, sanoo astmahoitaja Nina Peltoniemi. Mittalaitteen käytön opastus on onnistunut meillä hyvin. Joskus tutkimukset saattavat tosin aiheuttaa vähän jännitystä. Eniten ollaan huolissaan, että anturit irtoavat yön aikana. Epäonnistuneita mittauksia on kuitenkin harvassa ja niissäkin useimmiten kysymys on siitä, että sormianturi on irronnut paikaltaan. Nenäanturit sen sijaan pysyvät hyvin paikoillaan, kertoo Peltoniemi. Johtava ylilääkäri Kaija Antola kehuu sitä, että uniapnealausunnot auttavat hyvin hoitavaa lääkäriä hoitopäätösten tekemisessä. Keuhkolääkärinä voin itse tulkita lausunnon tausta-aineistoa enemmänkin mutta lausunnot sisältävät riittävästi tietoa ei-keuhkolääkärillekin. Hintakin näissä tutkimuksissa on kohdallaan, hän toteaa. Ensisijaisena hoitotoimenpiteenä uniapneassa on painonpudotus ja siinä uusi elämänkaarimallimme on hyvänä apuna. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua painonhallintaryhmään tai terveydenhoitajan ohjausta. Tupakanpolton lopettaminenkin voi edesauttaa oireiden lievenemistä. CPAP-hoidossa on olennaista, että potilas sitoutuu hoitoon. Jos laitetta ei käytetä, ei se helpota oireitakaan, selvittää Kaija Antola. Ylilääkäri Antola on tyytyväinen siihen, että uniapneatutkimuksia voidaan tehdä myös perusterveydenhuollossa. Meiltä puut tuisi yksi työväline, jos näitä tutkimuksia ei olisi käytössä. Satakunnan kes kussai raa lan kans sa olemme sopineet, että tarvittaessa v o i m m e lähettää potilaat suoraan erikoissairaanhoitoon hoidon aloitukseen eikä uutta unirekisteröintiä tarvita, kertoo Antola. Kokemus antaa näkemystä Johtava ylilääkäri Kaija Antola on työskennellyt Kankaanpäässä nyt kaksi vuotta. Hänellä on pitkä kokemus niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin. Olen työskennellyt terveyskeskuksessa, sairaalassa ja yksityisellä puolella. Tästä on syntynyt sellainen kokonaisnäkemys terveydenhuollosta, että siitä on paljon hyötyä nykyisessä työssäni. Hallinnolliset tehtävät vievät luonnollisesti aikaani melkoisesti mutta pidän siitä, että työhöni täällä kuuluu myös kliinikon tehtäviä, hän sanoo tyytyväisenä. Erityispalveluiden palvelujohtaja Johtava ylilääkäri Kaija Antola Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Erikoistunut Turun yliopistollisessa sairaalassa 2 vuotta Kankaanpäässä 1 vuosi Satakunnan keskussairaalan keuhkolääkärinä 16 vuotta Turun terveys toimessa mm. Kaupunginsairaalan keuhkolääkärinä 10 vuotta Lapinlahden terveyskeskuksessa Toiminut myös yksityisellä sektorilla keuhkolääkärinä Käytännön telelääketiedettä

14 Mistä on hyvä telelääketieteen palvelu tehty? Remote Analysis Oy on tuottanut telelääketieteen palveluja jo seitsemän vuotta. Palveluja käyttää nykyään lähes 140 terveydenhuollon organisaatiota Hangosta Inariin ja tutkimuksia tehdään tänä vuonna noin Pyysimme yrityksen perustajaa ja toimitusjohtajaa Ossi Tiihosta pohtimaan siitä, miten toimiva telelääketieteen palvelu kehitetään. Olemme selvästi tehneet oikeita asioita, koska asiakkaamme ovat hyvin tyytyväisiä palveluihimme ja toimintamme on laajentunut voimakkaasti, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Tarpeesta tehostaa terveydenhuollon toimintaa puhutaan jatkuvasti. Olen välillä ihmetellyt sitä, miksi toimintamalliamme ei ole onnistuneesti kopioitu ja päätynyt siihen, että telelääketieteen palvelun perustaminen on sittenkin varsin monimutkaista ja työlästä ja siihen sisältyy monia lainsäädännöllisiä esteitä tai hidasteita, hän sanoo. Tiukkaa sääntelyä Suomen lääkintälaitelainsäädäntö ja EU:n Medical Devices -direktiivi säätelee terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Lainsäädännössä myös ohjelmisto määritellään laitteeksi. Kehitys- ja hyväksyntäprosessi vie helposti 2 6 vuotta riippuen riskiluokituksesta. Laki potilastietojen sähköisestä käsittelystä lähtee siitä, että potilaalta on kysyttävä kirjallinen lupa potilastietojen välittämiseen terveydenhuollon organisaation ulkopuolelle. Laki on varsin tiukka mm. tunnistamisessa, yksilöimisessä ja todentamisessa. Esimerkiksi käyttäjätunnukset ja salasanat salatussa yhteydessä eivät ole riittäviä, vaan nykyisin tarvitaan käyttäjän vahvempaa tunnistamista vuonna 2007 voimaan astuneen lain mukaisesti, selvittää toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Henkilötietolaissa säädetään, että henkilöltä ei saa kysyä henkilötunnusta, jollei se ole palvelun toimittamiseksi välttämätöntä. Palvelu on toimitettava ilman henkilötunnusta, jos se on teknisesti mahdollista. Yleensä terveydenhuollon sähköiset dokumentit sisältävät henkilötunnuksen ja nimen, mikä aiheuttaa ongelmia palveluntarjoajalle varsinkin, jos omaa teknistä asiantuntemusta ei ole. Henkilötunnusten tallentaminen palveluntarjoajan järjestelmään tekee siitä potilastietojärjestelmän, jolle asetetut kriteerit tietoturvan ja hosting-palvelujen osalta ovat tiukkoja. Lainsäädäntö rajoittaa myös potilastietojen liikkumista Suomen rajojen ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä puolestaan asettaa esteitä kansainväliselle toiminnalle, kertoo Ossi Tiihonen. Terveydenhuollon palvelujen tuottajaluvassa toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuuteen kantaa ottavat Valvira ja lääninhallitukset. Aika moni aloittava yrittäjä kompastuu jo tässä vaiheessa, kun viranomainen kertoo aiotun palvelun olevan lain vastainen, sanoo Tiihonen. Muita säädösten noudattamista valvovia tai niitä tulkitsevia viranomaisia ovat ainakin tietosuojavaltuutettu, verottaja, ympäristökeskus, Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö. Laatu-, laite-, ohjelmisto- ja toimintajärjestelmissä on lisäksi tunnettava laitestandardit, luokitukset, verifioinnit, validoinnit, useita laatustandardeja ja sertifioinnit, listaa toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Alalle tulon kynnys noussut Toimivan telelääketieteen palvelun kehittäminen on hidasta ja kallista, kun noudatetaan tarkkaan toimintaa säänteleviä säädöksiä ja korkeaa etiikkaa. Lainsäädäntö on viime vuosina kiristynyt oleellisesti erityisesti tietoja potilasturvallisuuspuolella ja nostanut alalle tulon kynnystä. Olemme nähneet uusia toimijoita, joiden toiminnassa on unohdettu voimassaolevat säädökset ja joiden toimintamalli saattaa kyseenalaistaa potilas- tai tietoturvallisuuden. Saamme paljon yhteistyötarjouksia mutta olemme olleet hyvin kriittisiä kumppaneiden valinnassa ja pitäneet riman korkealla, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Olemme törmänneet vielä viime aikoinakin sellaiseen, että potilaalta kysytään nimellä ja henkilötunnuksella kaikkia mahdollisia asiaan kuulumattomia vaivoja tietojärjestelmällä, jonka hosting-palvelu on ulkoistettu satunnaiselle palveluntarjoajalle ja tieto liikkuu osin salaamattomassa yhteydessä tai sähköpostissa, hämmästelee Tiihonen. Tapaamme ohjeistaa kumppaneiksemme pyrkiviä organisaatioita oikeaan suuntaan. Usein potentiaaliset kumppanit ovat törmänneet muihinkin ongelmiin, jotka ovat estäneet tai vaikeuttaneet toimintaa. Lain mukainen tai teknisesti toimiva palveluhan ei vielä takaa, että toiminta olisi muuten järkevää tai taloudellisesti kannattavaa, toteaa Ossi Tiihonen. Myös Lääkäriliitto on antanut telelääketieteen eettiset ohjeet, joissa on run Käytännön telelääketiedettä

15 saasti vaatimuksia palveluiden tuottamiselle. Itse näen tietoturva-asiat suurimpana alalle pyrkivän kompastuskivenä, hän sanoo. Telelääketieteeseen sopivat laitteet Suurin osa terveydenhuollon laitteista ja ohjelmistoista on suunniteltu sairaalakäyttöön, mikä näkyy niiden toimintalogiikassa. Järjestelmät ovat vuosien mittaan kehittyneet yhä monimutkaisemmiksi, mistä on seurauksena pitkä käyttökoulutus ja lisääntyvät virhemahdollisuudet. Aika usein ratkaisujen yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys ei ole laite- ja ohjelmistovalmistajien intressien mukaista, koska he saavat tulonsa järjestelmä- ja koulutusbisneksestä sekä varaosamyynnistä, sanoo Ossi Tiihonen. Markkinoilla ei aina ole toimivia ratkaisuja telelääketieteelliseen toimintaan, vaan ne on itse kehitettävä tai ainakin tekniikkavalinnoissa on oltava hyvin tarkka. Ero saattaa olla hyvin pieni, mutta käyttäjän toiminnan kannalta oleellinen, hän toteaa. Esimerkkinä voisi mainita mm. tiedon purkamisen mittalaitteesta tarvitaanko siihen asennettavaa ohjelmistoa vai ei? Jos tarvitaan, niin ongelmatiikka monimutkaistuu heti, koska ohjelmistoasennukseen tarvitaan tietohallinnon apua, ohjelmistoa on ylläpidettävä, päivitettävä ja niin edelleen, toimitusjohtaja Tiihonen kuvaa tilannetta. Riskien minimointi palvelun konfiguroinnissa Telelääketieteellisiä palveluja voi luokitella monella tavalla. Yksi tapa on luokitella palvelut vasteajan mukaan. Nopean vasteajan etäpalvelut ovat huomattavasti riskialttiimpia kuin eikiireelliset. Jos yksikin prosessissa oleva lenkki pettää, konsultaatio saattaa viivästyä huomattavasti. Kiireettömissä tapauksissa olevaa joustoaikaa ei ole käytettävissä, huomauttaa Ossi Tiihonen. Toiminnan varmistamiseksi nopean vasteajan palvelussa tarvitaan kalliita investointeja, joilla ei kuitenkaan pystytä välttämään kaikkia riskejä. Riskejä on esitetty viereisessä taulukossa. Tietyt toimintamallit saattavat vaarantaa potilasturvallisuuden. Toimin- ta perusterveydenhuollossa saattaa käytännössä ohjautua väärille urille, ja siihen sisältyy isompi riski, arvioi toimitusjohtaja Tiihonen. Nyrkkisääntö tekniikassa on, että mitä yksinkertaisempi prosessi on, niin sitä varmempaa sen toiminta on. Kaikkea mikä teknisesti on Nopean vasteajan palvelun riskejä ovat mm. Tietojärjestelmä (oma tai kumppanin) ei toimi laiterikon tai ohjelmisto-ongelman vuoksi Konsultoivan lääkärin tietoliikenneyhteys on poikki tai tietokone epäkunnossa Henkilöriskit; pieni organisaatio saattaa kaatua avainhenkilön poistumiseen tai työkyvyttömyyteen Terveyskeskuksen tietoliikenneyhteys on poikki. Tämä on lisäksi ongelma, johon palveluntarjoaja ei käytännössä voi vaikuttaa. Jotta alansa parhaiden erikoislääkäreiden osaaminen saadaan koko maan perusterveydenhuollon käyttöön, tarvitaan oikeanlainen paketti nerokkaita insinöörejä, kovan luokan teknistä osaamista ja luotettavaa tekniikkaa, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen esitellessään yhtä Remote Analysis Oy:n serverikeskuksista. Käytännön telelääketiedettä

16 mahdollista toteuttaa, ei ole järkevää tehdä, vaikka resurssit palvelun pystyttämiseksi olisivatkin olemassa, sanoo hän. Mielestäni perusterveydenhuollon osaamista on pyrittävä vahvistamaan eikä siirtää nyt perustoimintoihin kuuluvia asioita liian kauas tekijöistä, koska tällöin voi osaaminen perustasolta kadota. Uusi hienompi prosessi voi olla vanhaa huomattavasti alttiimpi virheille tai tekniikan pettämiselle, varoittelee Ossi Tiihonen. Asiakas määrittää palvelut Asiakkaalla saattaa olla palvelun tarpeesta tai käytettävyydestä aivan toisenlainen ku va kuin palveluntarjoajalla. Palveluntarjoajan mielestä järjestelmä toimii hienosti, kunhan käyttäjä vaan seuraa ohjeita, naurahtaa toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Palvelua käyttävä hoitaja tai lääkäri saattaa kuitenkin olla asiasta aivan toista mieltä. Aika usein palvelut kehitetään ilman, että peruskäyttäjätaso on mukana. Lopputulos voi olla käyttäjän näkökulmasta jopa kummallinen, hän sanoo. Tiihosen mukaan asiakkaidensa tarpeet selvittäneellä palvelun kehittäjällä tulee olla kuitenkin selkeä näkemys siitä, mitä palveluun on järkevää sisällyttää. Jos pyritään toteuttamaan asiakkaan tai kehitystyössä mukana olevan spesialistin kaikki toiveet, päädytään helposti lukuisiin ominaisuuksiin, jotka saattavat hankaloittaa palvelun käyttöä. Totuuden hetki kohdataan silloin, kun palvelua operoivalle hoitajalle tulee m i e - l e e n kysyä jotain tai jokin ominaisuus ei toimi. Kenelle hoitaja soittaa? Mihin numeroon? Kuka vastaa ja milloin? Vastaako ollenkaan? Osaako vastaaja auttaa asiassa? Miten autetaan? kysyy toimitusjohtaja Tiihonen. Aika usein hoitajakieli ja insinöörikieli eroavat toisistaan huomattavasti. Jos asiakaspalvelua ei ole järjestetty kunnolla, voi odottaa vaikeuksia, hän jatkaa. Sitoutuneet spesialistit keskeisessä roolissa Telelääketieteellisten palvelujen kehittämisessä lääketieteen osaaminen on avainasemassa. Tiihonen kertoo, että oikeiden ja sitoutuneiden erikoislääkäreiden löytäminen on tärkeintä. Kehitysprojekteissa vallitsee alussa aina innostus mutta sen pitää kantaa läpi koko pitkäkestoisen projektin. Kehitystyön aikana on ratkaistava satoja kysymyksiä ja vuoropuhelun lääketieteen ja tietotekniikan osaajien välillä on oltava saumatonta. Muuten aikataulut venyvät, ja pahimmassa tapauksessa huomataan, että kehitetty ratkaisu on vanhanaikainen jo ennen kuin se on saatu tuutista ulos, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Olemme olleet onnek Käytännön telelääketiedettä

17 kaita, sillä spesialistimme ovat sitoutuneet kehitysprojekteihimme suurella sydämellä, hän toteaa tyytyväisenä. Tekninen asiantuntemus ratkaisevaa Valmiita teknisiä ratkaisuja telelääketieteen palveluprosessin toteuttamiseen ei toistaiseksi ole juuri tarjolla tai ne ovat hyvin kalliita. Oikeanlaisen teknisen osaamisen löytäminen on siten kriittistä. Teknistä osaamista on toki tarjolla ostopalveluna mutta sen ostamisessa on haasteensa. Hyvin usein kehittämiseen kuluva aika ja kustannukset aliarvioidaan, huomauttaa Ossi Tiihonen. Kehittäjissäkin on paljon eroa: yksi vääntää ratkaisun tunnissa, toinen pähkäilee asiaa päiviä tai viikkoja. Jos organisaatiossa ei ole tarvittavaa teknisen kehitystyön ostamisosaamista, valituksi tulee helposti väärä henkilö tai yritys. Se maksaa aikaa ja rahaa, sanoo toimitusjohtaja Tiihonen. Myykö hyvä tuote itse itsensä? Kun palvelu on saatu valmiiksi vuosien kehitystyön ja satojen tuhansien eurojen jälkeen, voi käydä niinkin, etteivät asiakkaat ole siitä kiinnostuneita tai ainakaan halua siitä maksaa. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen ei allekirjoita vanhaa sanontaa, että hyvää tuotetta ei tarvitsisi myydä. Asiakkaalla saattaa olla täysin käypä peruste olla ostamatta palvelua mutta joskus voi olla kysymys myös puuttuvasta myynti- ja markkinointiosaamisesta. Viestitäänkö asiakkaalle oikeita asioita oikealla tavalla? Onko keskustelukumppanina oikea henkilö ja onko hänellä päätäntävaltaa? Olennaista on myös se, että asiakkaalle annetut lupaukset pidetään eikä niistä lipsuta, hän tähdentää. Sekin on asiakkaan etu, että palveluntuottajan toiminta on myös pitkällä täh- Ongelma ratkaistu! Asiakkaat maksavat Remote Analysis Oy:n lausuntopalveluista vain silloin, kun erikoislääkärin lausunto voidaan lähetetyn aineiston perusteella tehdä. Asiakasta ei koskaan laskuteta epäonnistuneista rekisteröinneistä. Yritykselle on siksi tärkeää, että palvelu on aina käytettävissä ja tarvittaviin tukipyyntöihin vastataan nopeasti. Epäonnistuneet rekisteröinnit ovat hyvin harvinaisia mutta olemme sellaisessa tapauksessa aina heti yhteydessä aineiston lähettäneeseen terveyskeskukseen tai lääkäriasemaan, sanoo Tuomas Harju. Hän on yksi niistä remoteanalysislaisista, jotka vastaavat asiakastukeen tuleviin puheluihin ja sähköpostiviesteihin. Tiedämme, että erikoislääkäreiden lausunnot ovat asiakkaidemme potilaille tärkeitä ja toimimme nopeasti. Parhaassa tapauksessa onnistuimme saamaan hoitajan kiinni puhelimitse niin pian, että potilaskaan ei ollut vielä ehtinyt lähteä vastaanotolta. Silloin rekisteröinti voitiin aloittaa välittömästi uudelleen ja potilas sai diagnoosin ilman suurempaa viivytystä, kertoo Tuomas. Asiakastuki ratkoo myös teknisiä ongelmia. Joskus ne johtuvat asiakkaasta ja Remote Analysis Oy:stä riippumattomista syistä. Tekninen osastomme pystyy tekemään yleensä pieniä ihmeitä mutta jos kaivinkone on katkaissut tietoliikennekaapelin terveyskeskuksen vieressä, mekin joudumme nostamaan kädet pystyyn, naurahtaa Tuomas. Ratkaisuvaihtoehdot tosin etsimme asiakkaalle tuossakin tapauksessa. Selvitämme, voisiko tiedoston saada matkaan matkapuhelinverkon kautta. Tiedoston voi myös tallentaa tietokoneelle ja lähettää seuraavana päivänä, kun yhteys todennäköisesti on taas kunnossa. Perinteinen tapa on lähettää muistikortti postitse, hän listaa vaihtoehdot. Asiakastuen ratkaisemista tavallisimmista ongelmatilanteista Tuomas Harju on laatinut koosteen Alaska-portaaliin. Mielellämme me täällä varmistamme palvelun sujuvan käytön. Joskus vastauksen kuitenkin voi saada nopeammin painamalla Alaska-portaalin Asiakastuki linkkiä, josta löytyy samat ohjeet, joita me itsekin käytämme, sanoo Tuomas. Remote Analysis Oy, Tuomas Harju. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen tietää, miten rakennetaan asiakkaiden tarpeita vastaava telelääketieteen palvelu. Käytännön telelääketiedettä

18 Ossi Tiihosen resepti telelääketieteen palvelun kehittämiseen Tunne säädökset, jotta tiedät, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Anna asiakkaan määrittää, millaisen palvelun he tarvitsevat. Sitouta lääketieteen spesialistit pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Hanki oikeanlaista teknistä osaamista. Varmista, että potentiaaliset asiakkaat tietävät, mitä he palvelusta hyötyvät. Pidä annetut lupaukset tinkimättä. Ole aina askeleen muita edellä. t ä y k s e l l ä kannattavaa ja jatkuvuus taattua eikä palvelutuotanto pääty esim. EU-projektirahoituksen päättyessä, muistuttaa Ossi Tiihonen. Luotettavuus ykkössijalla Terveydenhuoltoa kehitetään jatkuvasti ja käynnissä on paljon hankkeita ja projekteja tietojärjestelmien kehittämiseksi. Terveydenhuollon henkilöstö saattaa tuskastua niiden aiheuttamaan ylimääräiseen työhön, jos selkeää hyötyä potilaille ei ole nähtävissä. Ymmärrän hyvin heitä, varsinkin kun tuki ongelmatilanteissa on usein olematonta eikä selkeää vastuutahoa löydy. Joudumme itsekin joskus selvittelemään tilanteita, joissa on kyseessä asiakkaan tietojärjestelmän ongelma, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Omissa järjestelmissämme olemme panostaneet paljon mm. vikasietoisuuteen ja kahdennettavuuteen. Haluamme varmistaa, että prosessin sujuvuus ei ole ainakaan meistä kiinni. Emme myöskään halua selittää asiakkaallemme, että ongelma johtuu alihankkijastamme. Asiakasta ei noin lähtökohtaisesti kiinnosta, onko alihankkijalla ongelma vaan se, että palvelu toimii, sanoo Tiihonen. Jos toiminta nojaa vahvasti ulkopuolisiin toimittajiin, palvelutuottajan mahdollisuudet hallita palveluketjua ja keinot paikantaa ongelma pienenevät. Siksi pidämme suurimman osan prosessia omassa hallinnassamme, hän selittää tehtyjä valintoja. Markkinat vasta kehittymässä Telelääketieteen markkinat ovat vasta kasvuvaiheessa ja toimijoiden määrä toistaiseksi rajallinen. Joku toinen voi kuitenkin olla tehokkaampi, nopeampi tai laadukkaampi. Joku voi päättää myydä selvästi halvemmalla, pohtii toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Julkinen toimija saattaa tulevaisuudessa ehkä tarjota vastaavaa palvelua näennäisen ilmaiseksi ja asiakas ei ymmärrä hinnan eron syytä tai ei ole valmis sitä maksamaan. Sekään ei ole poissuljettua, että kansainvälinen yritys suurine resursseineen yrittää vallata markkinat hintoja polkemalla, luettelee Tiihonen mahdollisia muutoksia markkinoilla. Toimitusjohtaja Ossi Tiihonen huomaa, että hänen pohdintansa on kasannut telelääketieteen palvelun kehittämisen tielle monenlaisia haasteita. Kaikki tuo on kyllä aivan totta. Tarkoitukseni ei ole masentaa uuttaa yritystoimintaa suunnittelevia mutta jokainen yrittäjä tietää, että helppoahan tämä ei ole, hän virnistää. Joskus on tullut mieleen sekin, että me yrittäjät olemme kaikki rikollisia, kun saatamme tietämättämme rikkoa jotain lakia, jonka olemassa olosta emme ole kuulleetkaan. Suomen säädöskokoelmassahan on lähes lakia, asetusta ja määräystä, ja säädöskokoelman sivumäärä lähentelee neljää ja puolta tuhatta, naurahtaa Tiihonen. Tämä ongelma tosin helpottaa kokemuksen karttuessa. Juridiikkaakin oppii ja epävarmuuteen tottuu, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen Käytännön telelääketiedettä

19 Telelääketieteen palveluiden kysyntä edelleen selkeässä kasvussa Vuoden 2009 aikana Remote Analysis Oy toimitti asiakkailleen kaikkiaan erikoislääkärin lausuntoa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 27 prosenttia. Liikevaihdon muutos oli hieman suurempi 30 prosenttia sillä asiakkaat tilasivat aiempaa enemmän yksikköhinnaltaan kalliimpia palveluja. Remote Analysis Oy:n asiakkaina on nykyisin lähes 140 terveyskeskusta, lääkäriasemaa, sairaalaa ja laboratoriota, jotka toimivat maan joka puolella Hangosta Inariin ja Ilomantsista Mustasaareen. Toiminnan tehostuminen asiakkaan eduksi Toiminnan laajuuden kasvamisen ja prosessien määrätietoisen kehittämisen tuloksena Remote Analysis Oy on pystynyt parantamaan tehokkuuttaan. Tämä on siirretty asiakkaiden hyödyksi, mikä näkyy palvelujen hinnoittelussa. Palveluiden hintoja ei ole korotettu moneen vuoteen: esim. holter-tutkimuksen hinta on vuonna 2010 edelleen sama kuin se oli palvelun julkistamisvuonna Erikoislääkärit vahvistivat asemaansa Remote Analysis Oy:n taustalla Tammikuussa 2010 tehdyllä kaupalla 25 % Remote Analysis Oy:n osakkeista vaihtoi omistajaa. Innofinance Oy:n rahasto myi neljänneksen omistuksensa nopeasti kasvavasta telelääketieteen palvelujen tuottajayhtiöstä. Ostajina olivat Remote Analysis Oy:n toimittamien etäanalyysien erikoisaloilla työskentelevät erikoislääkärit ja heidän omistamansa yhtiöt. Kaupan myötä yrityksen koko osakekanta on erikoislääkäreiden, toimivan johdon ja henkilökunnan omistuksessa, kertoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että melkein jokainen palveluprosessissa mukana oleva henkilö työskentelee omassa yrityksessään. Se näkyy motivoituneisuutena ja sitoutumisena asiakaslupauksemme pitämiseen. Esimerkkinä voi mainita, että yrityksemme koko seitsemänvuotisen olemassaolon aikana olemme myöhästyneet asiakkaille antamastamme aikataululupauksesta vain kaksi kertaa. Lausuntoja on kuitenkin toimitettu jo kymmeniä tuhansia, kertoo toimitusjohtaja Tiihonen. Suomalainen telelääketieteen konsepti esillä Med-e-Tel -konferenssissa Luxemburgissa Med-e-tel on vuotuinen telelääketieteen ja ehealth konferenssi, joka on järjestetty vuosittain Luxemburgissa vuodesta 2002 alkaen. Konferenssiin saapuu osallistujia lähes 60 maasta ja esityksiä on yli 150. Remote Analysis Oy:n telelääketieteellisten etäanalyysien toimintamalli on esillä huhtikuun päivänä järjestettävässä tapahtumassa otsikolla A Success Story in Remote Diagnostics: Better Results with Significantly Lower Costs. Lisätietoja konferenssista osoitteessa Käytännön telelääketiedettä

20 Remote analysis oy:n palveluja on käytössä näissä paikoissa: (tilanne helmikuu 2010) Lounais-, Länsija Sisä-Suomessa Alajärvi, Järviseudun terveyskeskus / Alajärven toimipiste Alavus, Alavuden pääterveysasema Harjavalta, Harjavallan pääterveysasema Huittinen Huittisten terveyskeskus Hämeenkyrö, Hämeenkyrön terveyskeskus Ikaalinen, Ikaalisten terveyskeskus Ilmajoki, Ilmajoen terveyskeskus Jyväskylä, Jyväskylän Työterveys, Palokan terveysasema, Vaajakosken terveysasema Jämsä, Jämsän Lääkärikeskus Kangasala, Kangasalan keskusterveysasema Kangasniemi, Kangasniemen terveyskeskus Kankaanpää, Kankaanpään peruspalvelukeskus (Tapala), Karstula, Karstulan terveysasema Kauhajoki, Kauhajoen terveyskeskus Kauhava, Kauhavan terveyskeskus Keuruu, Keuruun pääterveysasema Kokkola, Työterveyshuolto TyöPlus Kurikka, Jurvan terveysasema, Kurikan terveyskeskus Laitila, Laitilan Lääkäripalvelu Laukaa, Kuntoutuskeskus Peurunka, Laukaan terveyskeskus, Lappajärvi, Lappajärven terveysasema Lapua, Lapuan terveyskeskus Lempäälä, Lempäälän terveyskeskus Loimaa, Loimaan pääterveysasema, Hirvikosken terveysasema Masku, Maskun terveysasema Mustasaari, Mustasaaren terveyskeskus Muurame, Muuramen terveyskeskus Naantali, Naantalin terveyskeskus Parainen, Paraisten Lääkärikeskus Pietarsaari, Pietarsaaren Työterveysyhdistys Pihtipudas, Pihtiputaan terveyskeskus Pori, Noormarkun terveysasema, Porin Lääkäritalo Pöytyä, Riihikosken terveysasema Rauma, Lääkärikeskus Minerva, Rauman Erikoislääkärikeskus Saarijärvi, Saarijärven terveysasema Salo, Salon Lääkintälaboratorio, Salon terveyskeskus Sastamala, Sastamalan pääterveysasema Tampere, Tampereen kaupunki / Hatanpään terveysasema, Tampereen Työterveys Uusikaupunki, Uudenkaupungin terveyskeskus, Viitasaari, Viitasaaren terveyskeskus, Virrat, Virtain terveyskeskus, Äänekoski, Äänekosken terveysasema Lappi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa Lapissa: Posio, Posion terveyskeskus Ranua, Ranuan terveyskeskus Rovaniemi, Rovaniemen kaupungin työterveyspalvelut, Rovaniemen terveyskeskus Saariselkä, MedInari Salla, Sallan terveyskeskus Sodankylä, Sodankylän terveyskeskus Pohjois-Suomessa: Haapajärvi, Haapajärven terveyskeskus Nivala, Nivalan terveyskeskus Oulainen, Oulaskankaan sairaala Pudasjärvi, Pudasjärven terveyskeskus Pyhäjärvi, Pyhäjärven terveyskeskus Raahe, Raahen sairaala Taivalkoski, Taivalkosken terveyskeskus Ylivieska, Ylivieskan terveyskeskus Itä-Suomessa: Heinävesi, Heinäveden terveyskeskus Iisalmi, Iisalmen sairaala Ilomantsi, Ilomantsin terveyskeskus, Joensuu, Itä-Suomen Lääkärikeskus / Lääkärikeskus ITE Karttula, Karttulan terveysasema Kitee, Kiteen terveyskeskus Kiuruvesi, Kiuruveden terveyskeskus Kuopio, Mehiläinen Kuopio, Oma Lääkäri, Puijonlaakson Lääkärikeskus Lapinlahti, Lapinlahden terveyskeskus Lieksa, Lieksan terveyskeskus Maaninka, Maaningan terveysasema Mikkeli, Marskin Lääkärikeskus Nurmes, Nurmeksen terveysasema Pieksämäki, Soisalon Työterveys Rautalampi, Rautalammin terveysasema Siilinjärvi, Siilinjärven terveysasema, Vuorelan terveysasema Suonenjoki, Suonenjoen terveysasema Tervo, Tervon terveysasema Varkaus, Soisalon Työterveys, Varkauden terveyskeskus Vesanto, Vesannon terveysasema Etelä-Suomessa: Asikkala, Vääksyn Lääkärikeskus Forssa, Forssan sairaala Hamina, Haminan terveyskeskus Hanko, Hangon terveyskeskus, Helsinki, Diacor Ruoholahti, Doctagon, Eiran Sairaala, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Helsingin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä, Klinikka 22, Lääkärikeskus Dextra, Sanoma työterveyshuolto, Siluetti Spa, Terveystalo Helsinki, Terveystalo Helsinki työterveys Pasila Hyvinkää, Terveystalo Hyvinkää Hämeenlinna, Linnan Klinikka Imatra, Imatran Tutkimus ja Terveys Janakkala, Janakkalan terveyskeskus / Turengin terveysasema Järvenpää, Korvalääkärikeskus Aino Karkkila, Karkkilan terveysasema Kerava, Keravan Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä Kirkkonummi, Kirkkonummen terveyskeskus Kotka, Kotkan Lääkärikeskus Kouvola, Amedi Kouvola, Amedi Myllykoski, Kymijoen Työterveys / Kouvolan toimipiste, Kuusankosken Lääkärikeskus, Terveystalo Kouvola Lahti, Mehiläinen Lahti Lappeenranta, Lääkärikeskus Labeho Lohja, Lohjan terveyskeskus Nastola, PlusTerveys / Nastolan Lääkärikeskus Porvoo, Porvoon Lääkärikeskus Sipoo, Sipoon terveyskeskus Vantaa, Mehiläinen Airport, Mehiläinen Kielotie, Terveystalo Vantaa Työterveys Vantaanportti, Vantaan Lääkärikeskus, Vantaanportin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus-Yhtymä Vihti, Nummelan terveysasema Remote Analysis Oy Puh Helsinki Konalantie 6 8 B Helsinki Kuopio Microkatu Kuopio

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012 NIVALAN KOTIHOITO KAMoon TYKE- hanke 2009-2012 Annika Pisano Ylivieskan ammattiopisto SISÄLTÖ: 1. YHTEENVETO 3 2. TYÖELÄMÄJAKSON TAVOITTEET, TEHTÄVÄNKUVAUS JA

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ 25.11.2016 Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy Kuka Henri Ärölä? Yleislääketieteen erikoislääkäri Käytännön työkokemusta

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Apteekkisopimukset. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille

Apteekkisopimukset. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille Apteekkisopimukset Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille Suomen Apteekkariliitto 2013 APTEEKKISOPIMUKSET OHJEISTUS LÄÄKÄREILLE JA APTEEKEILLE 1 Yleistä apteekkisopimuksesta Apteekkisopimuskäytäntö on osoittautunut

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot