TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA KH KV

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Haukipudas osa Oulun seutua Haukiputaan kunta on Oulun seudun toiseksi suurin kunta. Seutukunnan muut kunnat ovat Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo ja Tyrnävä. Oulun seutu on pitkään ollut yksi maan voimakkaimmin kehittyvistä alueista. Tosin kaikkein voimakkain kasvun aika tuntuu kehyskunnissa hiukan taittuneen. Yli 2 %:n kasvuun yltänee vuonna 2009 mahdollisesti vain Liminka ja Tyrnävä. Globaalissa maailmassa kuntien välinen kilpailutilanne esimerkiksi elinkeinojen kehittämisessä on muuttunut. Kunnat eivät enää niinkään kilpaile toistensa kanssa, vaan toiminnalliset seudut kilpailevat muiden seutujen kanssa. Keskenään kilpailevat seudut saattavat olla toisistaan hyvinkin kaukana maailmalla. Samoin globaalit talouden muutokset tuntuvat myös meillä kuntasektorilla erittäin nopeasti, kuten kuluvana vuonna olemme voineet havaita. Oulun seudun kunnat ovat reagoineet muuttuvaan toimintaympäristöön mm. laatimalla seudun elinkeinostrategian, kasvusopimuksen, seudun kuntien yhteisen yleiskaavan ja tulevaisuuteen tähtäävät palvelustrategiat ja niiden yksityiskohtaiset toimenpideohjelmat. Parhaillaan seudulla on menossa myös kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Erityinen kuntajakoselvittäjä Arto Koski tulee antamaan oman näkemyksensä aiheesta ja valtuustot päättävät siitä Ennen edellä mainittua selvitystä Oulu ja Haukipudas selvittivät ns. syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa, jonka pohjalta valtuusto teki huhtikuussa 2009 päätöksen jatkaa itsenäisenä kuntana. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittu voimassa olevan päätöksen eli itsenäisen kunnan strategian pohjalta ottaen huomioon meneillään olevat selvitykset. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on joka tapauksessa kattamattomien alijäämien kattaminen, johon valtuusto on päätöksillään sitoutunut. Oulun seutu, suhteellisesti nopeimmin kasvavana seutuna Suomessa, luo hyvät mutta haasteelliset puitteet palveluiden järjestämiselle. Väestön nuori ikärakenne ja perinteisesti korkea syntyvyys ovat omaleimaista seudulle. Myös nettomuutto on voimakasta. Tulevaisuutta on vanhusväestön merkittävä lisääntyminen. Omat haasteensa palveluiden kehittämiselle luo kuntatalouden nopea heikkeneminen myös Oulun seudulla. Väestö ja työpaikat Haukiputaan väestönkasvu on viime vuosina ollut noin 300 henkeä vuodessa. Voimakas väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia ja haasteita sekä palvelutuotannon että investointien rahoituksessa. Tästä syystä väestönkasvua on pyritty tietoisesti hillitsemään. Tämä on jo tuottanut halutunlaista tulosta ja kasvu on laskenut alle kahden prosentin. Lisäksi taloustaantuma ja rakentamisen hiljeneminen on lienee syynä siihen, että vuoden 2009 aikana kuntaan on lokakuun loppuun mennessä muuttanut 186 asukasta (kasvu 1,01%). Väestöennusteiden mukaan saavutamme asukkaan rajapyykin v Haukipudas on tällä hetkellä ikärakenteeltaan erittäin terve ja koko maan keskiarvoon verrattuna nuori kunta. Kunnan väestörakenne on erittäin hyvä: väestön keski-ikä on 34 vuotta ja työikäisen väestön osuus yli 60 prosenttia. Tulevaisuudessa ikärakenne vanhenee, mutta pysyy hyvänä ainakin 2020-luvun loppuun. Toisaalta lasten määrä on omiaan kasvattamaan palvelu- ja investointitarvetta erityisesti päivähoidon ja sivistystoimen osalta. Ikärakenne tulee jatkossakin pysymään lasten ja nuorten osalta poikkeuksellisen suurena, mutta myös vanhusväestön määrä tulee lisääntymään. Tämä vaikuttaa kunnan demografiseen 1 huoltosuhteeseen, joka ennusteiden mukaan tulee olemaan 58,6 vuonna 2010, 65,1 vuonna 2015, 70,2 vuonna 2020, 75,1 vuonna 2030 ja 79 vuonna Tavoite yhdyskuntarakenteen eheytymisestä on toteutunut siten, että taajamaväestön osuus on 95 prosenttia ja kuntakeskuksen asema kunnan palvelukeskuksena kaupallisine palveluineen on vahvistunut. Rakennetun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kunnallistekniikan hyväksikäytön tehostaminen ja kuntakeskuksen kehittäminen ja 1 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15- vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. 2

3 vetovoimaisuuden lisääminen ovat edelleen tulevaisuuden haasteita. Haasteeseen pyritään vastaamaan myös kehityskuva-työskentelyn avulla. Kehityskuva on tulossa lopulliseen käsittelyyn vuoden vaihteen tienoilla. Keskeisin tavoite kunnan kehittymisen ja talouden vahvistumisen kannalta on elinkeinoelämän monipuolistuminen, työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden merkittävä väheneminen. Näitä tavoitteisiin pyritään sekä seudullisella yhteistyöllä että oman elinkeinojen kehittämisorganisaation Haukiputaan Kehitys Oy:n avulla. Työllisyys saatiinkin laskemaan alle 10 %:n, mutta kuluvan vuoden aikana työttömyys nousi hetkellisesti jopa 14 %:iin. Suuntaus oli sama koko seudulla ja näyttää myös vaihtelevan vuoden sisällä varsin voimakkaasti. Lokakuun tilastoissa Haukiputaan työttömyysaste oli 12,7 %, Oulun 12,2 % ja koko Pohjois-Pohjanmaan 11,8 %. Tilanne tullee jatkumaan haasteellisena koko suunnittelujakson ajan. Kunta on työllisyystilanteen kehitystä linjatessaan asettanut pitkän tähtäimen tavoitteekseen työpaikkaomavaraisuuden nostamisen 75 %:iin, jonne on vielä varsin reilusti matkaa. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansantalouden kehitysnäkymät Talous on ollut varsin turbulentti koko vuoden 2009 ajan. Poikkeuksellisen epävarmuuden aiheutti USAsta levinnyt rahoitusmarkkinoiden kriisi, jonka vaikutukset siirtyivät myös reaalitalouteen. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Ennusteet ovat vaihdelleen vuoden aikana ja erityisesti alkuvuonna kuultiin pelkästään huonoja uutisia taloudesta ja sen kehittymisestä. Viime aikoina on jo annettu hiukan positiivisempia uutisia talouden suunnasta ja useammat talouskehityksen mittarit näyttävät talouden suunnan muuttuneen viimeistään vuoden kolmannella neljänneksellä. Toisaalta osa toimialoista näyttää edelleen kärsivän taloustilanteesta ja lisää lomautuksia ja YT-neuvotteluja on käynnissä kaiken aikaa. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Rahamarkkinoiden tilanne on kuntien osalta ollut toisaalta myös positiivinen. Korkokehitys on ollut erittäin myönteinen ja toistaiseksi lainaa on ollut vielä hyvin tarjolla kilpailukykyisin ehdoin. Valtionvarainministeriö ennustaa, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat Suomessa kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon jyrkin supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Inflaatio oli lokakuussa ennätyksellisen alhaalla -1,5 %:ssa. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Julkisen talouden nettoluotonannon ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja laskevan -4,5 prosenttiin kokonaistuotannosta v Kunnallistalous Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskol- 3

4 la parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan 181 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan vuodelle Korotus on 0,25 ja 1,50 prosenttiyksikön välillä. Korkein tuloveroprosentti on 21 ja sitä sovelletaan 17 kunnassa. Kaikkiaan 126 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Yleisin tuloveroprosentti on 19,50 ja se koskee asukkaita 68 kunnassa. Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Veroprosentin noususta huolimatta keskimääräinen kunnallisverotus koko maassa kevenee hieman, sillä kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset keventävät verotaakkaa koko maan tasolla yhteensä 375 miljoonaa euroa. Korotukset lisäävät kunnallisveron tuottoa 320 miljoonaa. Verovähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Verovähennysten ja talouden heikon kehityksen vuoksi kunnallisveron tuotto kuitenkin alenee ensi vuonna, vaikka veroprosentit nousevat. Pahimpien skenaarioiden mukaan veroprosentit saattavat lähivuosina nousta ratkaisevasti. Ensi vuosikymmenen puolivälissä kunnallisveroprosentti voi olla ylimmillään jopa prosenttia, ellei kuntien menojen kasvua saada olennaisesti hidastettua. Vuosi 2010 on kuntien ja niiden järjestämien hyvinvointipalvelujen rahoituksen kannalta vaikea suurista verojen korotuksista huolimatta. Kuntien väliset talouserot pysyvät suurina. Haukiputaan talouskehitys Haukiputaan kunnan toimintamenot kasvoivat 51,5 prosenttia vuoden 2000 tilinpäätöksestä vuoden 2005 talousarvioon. Samanaikaisesti verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät vain 13,5 prosenttia. Käytännössä kunnan talous kriisiytyi vuonna 2004 niin, että valtuusto käynnisti helmikuussa 2005 talouden tasapainottaminen ohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi valtuusto on hyväksynyt joukon konkreettisia kehittämishankkeita. Kehittämishankkeiden tavoitteena on rakenteellisin uudistuksin, tuottavuuden lisäyksin ja tuloperustetarkistuksin tasapainottaa kunnan talous. Osana talouden tasapainottamista kunta sai harkinnanvaraista rahoitusavustusta 1,57 M vuonna 2005 ja 0,9 M vuonna Näyttäisi siltä, että talouden tasapainottamisen hyväksi tehdyt toimenpiteet ja linjakas budjettikuri ovat tuottamassa niitä tuloksia, mitä ohjelmalla haettiinkin. Alijäämän kattaminen käynnistyi hyvin vuoden 2007 ylijäämän ansiosta ja vuoden 2008 ennakoitua reilusti suurempi ylijäämä mahdollisti vanhojen alijäämien kattamisen ennakoitua nopeammassa aikataulussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhoista alijäämistä on saatu katettua hieman yli puolet. Tämä näyttäisi mahdollistavan sen, että alijäämät saataneen katettua ennakoidussa tahdissa, viimeistään vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Kriittistä on tietysti jo meneillään oleva taantumavuosi ja sen vaikutukset verotuloihin. Haukiputaallakin pahimmillaan yhteisöverokertymä oli pahimmillaan noin 70 % pienempi verrattuna edellisen vuoden kertymään. Verokertymä on kuitenkin hiukan toipunut johtuen erityisesti val- 4

5 tion päätöksestä, jolla yhteisöveron tuloutusta kunnille muutettiin. Tässä vaiheessa vuotta Haukiputaan yhteisöverokertymä näyttäisi olevan noin 30 % pienempi kuin viime vuonna. Yhteisöverokertymä on Haukiputaalla suhteessa varsin pieni, jonka johdosta myös koko verotulokertymä näyttää ehkä hiukan valoisammalta kuin useampien muiden kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien osalta. Myös väestön kasvu ja keskimääräisen tulotason jatkuva nousu 2000-luvulla vaikuttaa asiaan. Marraskuun tilityksen jälkeen kokonaisverotulojen kasvu on vuoteen 2008 verrattuna 3,1 %. Koko vuoden osalta kasvun voi ennustaa olevan vähintään 2 %. Tämä on huomattavan paljon parempi kuin Kuntaliiton ennustekehikon mukainen -0,5 %. Verotulojen poikkeuksellisen positiivisen kehityksen kääntyminen on kuitenkin ilmeistä. Kohtuulliset verotulot ja hyvin pitänyt budjetti näyttävät tuottavan noin 2,5 M ylijäämän vuodelle Kustannustason nousu on pysähtynyt ja on hyvin todennäköistä, että tulevat palkkaratkaisut ovat varsin maltillisia. Tässä taloustilanteessa ehdottoman tärkeää on menokehityksen pitäminen hallinnassa. Taloussuunnitelma ja talouden tasapainotus Kunnanhallitus ( ) ja valtuusto ( ) antoi talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet ja aikataulutuksen hallintokunnille. Ohjeita on valmisteluprosessin kuluessa päivitetty kunnanjohtoryhmässä. Ohjeet olivat seuraavat: -vastuualueittainen nettokasvu voi olla korkeintaan 2,5 % vuodelle 2010 ja suunnitelmavuosille 3 %. -verotulot Kuntaliiton ennustekehikon mukaan (v. -09 kasvu -0.5%, 1,2 % vuodelle 2010, 3,5 % vuodelle 2011 ja 4,5% vuodelle 2012) -valtionosuudet 5,5 % -taloussuunnitelmavuosien ennustetaan olevan noin 2 M ylijäämäisiä -investointien raami tuodaan päätettäväksi kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. - suunnittelukierroksen tavoitteena on parantaa strategista suunnittelua, konsernijohtamista ja koko suunnittelukauden talouskehityksen hallintaa -suunnittelua ja seurantaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2008 aloitetun välitilinpäätöskäytännön avulla. Välitilinpäätöksiä tehdään vuonna 2010 kolme kuten kuluvanakin vuonna. Niissä arvioidaan ja raportoidaan euromääräisen kehityksen lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Myös konserniyhtiöt ovat mukana. Johtoryhmä on käsitellyt taloussuunnitelmaa sekä käyttötalouden että investointien osalta lähes jokaisessa syksyn kokouksessa ja pitänyt aiheesta myös seminaarin. Suunnittelun kuluessa kasvuprosentteja ja kasvun jakautumista vastuualueiden välillä hiottiin ja lopullinen toimintatuottojen kasvu on 4,9 %, toimintakulujen kasvu 3,7 % ja nettokasvu 3,4 %. Verotulojen osalta on ennakoitu, että vuoden 2010 kokonaisverokertymä on TA09 verrattuna -1 % (E09-1,7 %), 3,6 % vuodelle 2011 ja 3,7 % vuodelle Ennusteet perustuvat vuoden 2009 toteumaan sekä Kuntaliiton antamaan verotulokehikkoon sekä kiinteistöverotulojen korotuksen arvioituun lisätuottoon. -Elinkaarimallin käyttämistä Haukiputaalla käsiteltiin KH ja KV sekä Valmistelutyöhön on sisältynyt valtuuston ja johtoryhmän talousseminaarit. Budjetin valmisteluvaihetta ja pääkohtia on myös raportoitu hallitukselle. Näiden tuloksena ja talouden taantumasta johtuen kunnan talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä hyväksytyt kehityslinjaukset ovat hiukan hioutuneet, mutta lopputuleman lasketaan toteutuvan ennakoidussa tahdissa viimeistään vuonna KuntaL 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uusia tasapainottamissäännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran laadittaessa kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007 ja sitä seuraaville vuosille 5

6 Talousarvion 2010 ja taloussuunnitelman linjausten tavoitteena on, että talous on vuoden 2010 tilinpäätöksessä tulokseltaan noin 1,7 M, 1 M vuonna 2011 ja 2 M vuonna Tämä tarkoittaisi sitä, että vuoden 2012 tilinpäätöksessä olisi jo kumulatiivista ylijäämää noin 1,6 miljoonaa euroa. Valtuusto kävi vuoden 2009 aikana perusteellisen, vuoteen 2016 ulottuvan strategiaprosessin, joka käsiteltiin kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Strategia sisälsi sekä vision, arvot että BSC-korttien avulla määritellyt strategiset päämäärät. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavasti: Käyttötalousosa Vastuualueiden ulkoiset- ja sisäiset nettomenot (tilikauden yli-/alijäämä) sekä tuloskortit, vesihuoltolaitoksen osalta tuottovaatimus. kunta ei lomauta eikä irtisano henkilökuntaansa tuotannollisista ja taloudellisista syistä vuonna 2010 Investointiosa Vastuualueiden investointimenot ja -tulot. Vastuu määrärahan riittävyydestä on sillä vastuualueella, joka päättää myönnetyn määrärahan ja tuloarvion käytöstä. Elinkaarimallin käytöstä tehdään lopullinen päätös kilpailutuksen jälkeen. Kilpailutus päättyy heinäkuun loppuun mennessä. Elinkaarimallissa selvitettävät kohteet on määritelty osana investointiohjelmaa. Rahoitusosa Nettolainanotto RAPORTOINTI Tarkemmat ohjeet talousarvioraportoinnista ovat sisäisen valvonnan ohjeissa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kunnanhallitukselle sekä euromääräisten että laadullisten tavoitteiden osalta välitilinpäätösten yhteydessä. Välitilinpäätökset tehdään ajanjaksoilta: VTP I tammi-huhtikuu, VTP II touko-elokuu ja varsinainen tilinpäätös koko vuodelta, joiden avulla tuotettuja ennakkotietoja voidaan käyttää vuoden 2011 talousarviota valmisteltaessa ns. pohjalukuina. Mainittu minimiraportointi koskee koko kuntakonsernia. Vastuualueiden on raportoitava lautakunnille vähintään mainitun minimiraportoinnin edellyttämällä tavalla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja poikkeamiin reagointi kuuluu kaikille kunnan toimielimille ja tilivelvollisille viranhaltijoille. EU-hankkeisiin on alustavasti varattu n euroa kunnan rahoitusosuutena. Ko. omarahoitusosuuden käyttämisestä ja hankkeisiin mukaan lähdöstä päätetään kunnanhallituksessa aina erikseen ja tapauskohtaisesti. Menettely koskee myös seudullisia kehittämishankkeita. Kuntien omarahoitusosuudet vaihtelevat EUrahoitteisissa hankkeissa ohjelmasta ja toimenpidekokonaisuudesta riippuen. Kehittämishankkeiden vaikuttavuus on välillinen ja lähtökohtana on, että ne vaikuttavat mm. uusien tai säilyvien työpaikkojen muodossa tai yhteisö- ja muiden verotulojen kasvuna tai ratkaisevana rahoitusosuutena investointiin, joka tuo lisäarvoa toimintaympäristöön ja sitä kautta edistää palvelu- tai yritystoimintaa tulevina vuosina. Henkilöstösuunnitelma Talousarviovuosi 6

7 Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % TS2011 Kasvu% TS2012 Kasvu% KUNTA VTP II TA09/TA10 TA10/TS11 TS11/TS12 Myyntituotot ,8 % ,0 % ,0 % Maksutuotot ,6 % ,0 % ,0 % Tuet ja avustukset ,3 % ,0 % ,0 % Muut toimintatuotot ,1 % ,0 % ,0 % TOIMINTATUOTOT ,9 % ,0 % ,0 % Henkilöstökulut ,3 % ,5 % ,5 % Palvelujen ostot ,4 % ,0 % ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % ,5 % ,5 % Avustukset ,3 % ,5 % ,5 % Muut toimintakulut ,5 % ,0 % ,0 % TOIMINTAKULUT ,7 % ,0 % ,0 % Liikelaitos Haukiputaan Vesi TOIMINTAKATE ,4 % ,4 % ,4 % Verotulot ,0 % ,6 % ,7 % Valtionosuudet ,6 % ,1 % ,5 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,6 % ,0 % ,0 % Muut rahoitustuotot ,5 % ,0 % ,0 % Korkokulut ,9 % ,6 % ,0 % Muut rahoituskulut ,0 % ,0 % ,0 % Rahoitustuotot ja kulut ,1 % ,0 % ,8 % VUOSIKATE ,3 % ,7 % ,2 % Suunnitelman mukaiset poistot ,6 % ,4 % ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % ,4 % ,0 % Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,3 % ,0 % ,1 % Poistoeron muutos ,0 % ,0 % Varausten muutos ,0 % Varausten ja rahastojen muutos ,5 % ,0 % TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,5 % ,8 % ,5 % KUMULATIIVINEN YLI /ALIJÄÄMÄ

8 KESKUSHALLINTO Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % VTP II TA09/TA10 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,5 Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja ta ,8 Avustukset ,6 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,6 Kunnanhallituksen päätöksellä ( ) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto ). Ilman siirtoa kasvu 1,4 %. HALLINTOPALVELUT Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,4 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Muut toimintakulut ,9 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,8 Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE ,8 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,8 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,8 8

9 PERUSTURVAPALVELUT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,1 Muut toimintakulut ,8 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 Poistot ja arvonalentumiset ,7 TILIKAUDEN TULOS ,2 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,2 Kunnanhallituksen päätöksellä ( ) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto ). Ilman siirtoa kasvu 3,9 %. SIVISTYSPALVELUT Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,2 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,2 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset ,1 TILIKAUDEN TULOS ,9 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,9 9

10 TEKNISET PALVELUT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,2 TOIMINTATUOTOT ,8 Henkilöstökulut ,2 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ,9 VUOSIKATE ,9 Poistot ja arvonalentumiset ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,8 TOIMINNAN RAHOITUS Muut toimintatuotot ,6 TOIMINTATUOTOT ,6 Palvelujen ostot Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE ,6 10

11 KUNTA Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,1 TOIMINTATUOTOT ,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,7 Liikelaitos Haukiputaan Vesi TOIMINTAKATE ,4 Verotulot Valtionosuudet ,6 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,6 Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,9 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut ,1 VUOSIKATE ,4 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,3 Poistoeron muutos Varausten muutos Varausten ja rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ ,5 11

12 SITOVAT MÄÄRÄRAHAT Tp 2008 Ta 2009 Arvio09 / TA2010 Kasvu % VTP II TA09/TA10 KESKUSHALLINTO ,6 HALLINTOPALVELUT ,8 PERUSTURVAPALVELUT ,2 SIVISTYSPALVELUT ,9 TEKNISET PALVELUT ,8 Kunnanhallituksen päätöksellä ( ) yleinen työllistäminen siirrettiin perusturvapalveluista keskushallintoon määrärahoineen (netto ). Ilman siirtoa kasvu KH 1,4 %, PETUPA 3,9%. Tunnusluvut Haukipudas TP 2008 TA 2009 E 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Asukasluku vuoden lopussa Vuosikate, /asukas Vuosikate, % poistoista 211,2 147,6 147,2 102,1 127,8 147,8 Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,5 22,5 22,1 22,7 23,2 23,6 Kumulatiivinen ylijäämä/alijäämä, Omavaraisuus % Kassavarat, Kassavarojen riittävyys, pv Nettoinvestoinnit /asukas Investointien tulorahoitus % 75 52,5 43,3 34,4 42,8 126,2 Lainakanta 1000, emo Lainat /asukas, emo Lainakanta 1000, konserni Lainat /asukas, konserni Suhteellinen velkaantuneisuus % Lainanhoitokate 1,2 1,01 1,63 1,26 1,59 2,07 12

13 TULOSKORTIT 2010 Kunnanhallitus: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Asiakaslähtöisyys Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti resurssien puitteissa Sähköisen asioinnin kehittäminen Ennaltaehkäisevä työote Mittarit ja tavoitetasot Asiakastyytyväisyys Palvelutarpeiden ennakointi, arviointi ja palveluiden kehittäminen Osallistutaan seudulliseen kehittämiseen ja käyttöönottoon joka toimialalla Kunnan poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma 2010 Vastuutaho jory jory jory jory Asukasaktiivisuuden tukeminen Turvallinen ja viihtyisä kasvu- ja asuinympäristö Asukkaiden osallistuminen ja vuorovaikutus Kuntalaisten hyvinvointi Toimialakohtaiset hyvinvointisuunnitelmat Turvallisuussuunnitelman päivittäminen 2012 jory jory Asuntopolitiikan laatiminen 2010 jory,simppulanhaka Kuntalaispalautteet jory Kuulemistilaisuudet, palautekanavat, jory kyläyhdistysten aktiivisuus Kuntalaisen rooli oman hyvinvoinnin hallinnassa kh, jory vahvistuu 13

14 Kunnanhallitus: Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Kunnan hallittu kasvu Suunnitelmallinen maankäyttö Luovutettavien tonttien määrä kh (asumiseen ja yrittämiseen) päätetään vuosittain Vuokra-asuntotarjonta jory, Simppulanhaka IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten jory analysointi) Taloudellinen yhteiskuntarakennosin Rakentamista ohjataan pää- kh, jory, tekninen ltk yhdyskuntarakennetta täydentävällä sekä kylien kehittämistä tukevalla, ajantasalla olevalla asema- ja osayleiskaavoituksella Optimaalinen väestönkasvu Asukasluvun kasvu ka 1,5 % kh, jory, tekninen ltk Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja aktiivinen kehittäminen Yhteisöllinen elinympäristö Verkostoituminen Vetovoimaiset yrityspuistot /vuosi Haukiputaan Kehitys Oy:n aktiivinen toiminnan tehostaminen kansallisesti ja kansainvälisesti Yrityspuistojen laatu, yritysten määrä, työpaikkojen lisääntyminen Kh, Haukiputaan Kehitys Kh, Haukiputaan Kehitys Kunnan elinkeinopolitiikassa Elinkeinostrategian päivittäminen Kh, HK, jory onnistuminen 2010 ja toteuttaminen Yhteisöverojen kehitys Kh,jory Työllisyyden kehitys Kh, jory, HK Oulun seudun vetovoima Koulutetun työvoiman saatavuus Kh Hyvät ja riittävät peruspalvelut Nopea reagointi muuttuvaan Kh, jory tarpeeseen Hyvä julkisuuskuva Yritysbarometri jory, Kehitys Hyvät liikenneyhteydet Erilaisia tarpeita palvelevat Kh, jory liikenneverkostot Joukkoliikenne Kh, jory Kevyenliikenteen verkostot Kh, jory Monipuoliset harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet Liikuntapaikkojen määrä, laatu Sivistysjohtaja ja käyttö Kulttuuripalvelujen määrä, laatu Sivistysjohtaja, Kii- ja käyttö minkijoen Opisto Monipuolinen käyttö kaikki Suunnitteluun osallistuminen jory Luonnonläheisyyden hyödyntäminen Suunnitelmat ja toteuttaminen jory kunnan kehittämisessä Vetovoimainen kuntakeskus Keskustan kehittämissuunnitelman kh, jory laatiminen ja toteutta- minen 14

15 Kunnanhallitus: Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvinvoiva ja motivoitunut Koulutusmäärärahat/1,0 % palkkakustannuksista henkilöstö Henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja saatavuuden turvaaminen Osaava esimies- ja alaistoiminta Työyhteisön hyvinvointi ja terveellinen työympäristö Hyvä työnantajaimago Palkkavertailut/seudullisesti kilpailukykyinen ja paikallisesti oikeudenmukainen palkkaus Henkilöstöohjelma / muuttuvien palvelutarpeiden ja henkilöstöresurssien yhteensovittaminen Palkitseminen/ palkitsemisjärjestelmien kehittäminen ja pilotointi 360-asteen mittaus/palaute joka toinen vuosi Tyhy-indeksi/kehityskeskustelut 100 % Henkilöstöraportti/henkilöstöraportin hyödyntäminen (sairaspoissaolot jne.) Tyhy-indeksi/parempi kuin edellisenä vuonna Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset/useampia kuin edellisenä vuonna Työhyvinvointiohjelma/th-ohjelman päivittäminen Kysely/tehdään ensimmäisen kerran 2010 Pätevien toimen- ja viranhakijoiden määrä/vähintään 10 hakijaa/vakanssi Hyvä johtaminen Johtamisen johtaminen Johtamisen mallintaminen/toimitaan nuottien mukaan Luottamushenkilöjohtamisen parhaat käytännöt/benchmarkkaus +koulutus Toimivat johtamisjärjestelmät kh, henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö jory henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö esimiehet henkilöstöpäällikkö, esimiehet esimiehet henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö kh,jory henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö 360-asteen kysely/lähiesimiesten henkilöstöpäällikkö tukeminen ja kannustaminen Luottamushenkilötyön arviointi/ luottamushenkilön taitokehikko henkilöstöpäällikkö Johtamisjärjestelmän tarkistaminen/mitä hajautetaan, mitä keskite- jory tään Johtamista ohjaavat mittarit/strategian mukaisten mittareiden laatiminen jory 15

16 Kunnanhallitus: Rakenteet ja palveluprosessit Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Taloudellinen yhdyskuntarakenne Maa- ja elinkeinopolitiikan hal- Elinkeinopoliittisten ohjelmien Kh, HK ja palveluverkko littu toteuttaminen uudistaminen 2010 Maapoliittisen ohjelman uudistaminen 2011 Kh, kaavoituspäällikkö Optimaalinen palveluverkko Palveluverkkoselvityksen tekeminen jory ja johtopäätösten toteut- taminen Yhteistyö palveluiden järjestämisessä/aktiivinen jory osallistuminen alueellisen palveluverkon kehittämiseen Toimivat ja asiakaslähtöiset Organisaatiorakenteen poikkihallinnollinen Ydinprosessien mallintaminen kh,jory palveluprosessit kehittäminen Palvelujen tuotteistaminen (aikataulu) kh,jory Organisaation kehittämistyön kh,jory käynnistäminen 2010 Uusi organisaatio toiminnassa kh,jory 2012 Uusien toimintamallien kehittä- kh,jory Vahva kolmas sektori (palvelujen tuottajana) Palvelujen kokonaisohjauksessa onnistuminen minen Kolmannen sektorin osuus työllistäjänä kasvaa Kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana vahvistuu Palvelustrategian laatiminen ja toteuttaminen 2010 (jossa otetaan kantaa mm. yksityiseen ja 3.sektorin palvelutuotantoon) Johtamisjärjestelmän kehittäminen vastaamaan uutta organisaatiorakennetta 2011 kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory 16

17 Kunnanhallitus: Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Tasapainoinen ja Alijäämien kattaminen Ylijäämäiset tilinpäätökset jokaiselta tilikaudelta kh,jory kestävä kuntatalous Alijäämät katettu 2011 kh,jory Tulojen suotuisa kehitys Kunnallisveron keskimääräinen kasvu kh,jory strategiakaudella 5 % ja vero- % ennallaan Yhteisöverojen keskimääräinen kasvu 10 kh,jory % Elinkeinoelämä/yritysten nettomäärä kasvava kh,jory,hk ja taloudellinen tila vakaa Toimintamenojen kasvu vs. Vuosikate > 3 M ja ylijäämä > 1 M /v kh,jory verorahoituksen kasvu Velkaantuneisuus hallinnassa Alle 3000/asukas kh,jory Omavaraisuusasteen nostaminen Omavaraisuusaste 60 %/vuonna 2015 kh,jory Tarkoituksenmukaiset taksat Kiinteistöverot suhteessa seudun tason kh,jory ja maksut kanssa Taksat/nostoprosentti min 3 %/vuosi kh,jory Suunnittelun, ennustamisen Tilinpäätökset (ml. VTP) ja talousarvion kh, kk ja raportoinnin kehittäminen pitävyys/laatu, aikataulu, informatiivisuus Hallitut ja suunnitelmalliset investoinnit Suunnittelujärjestelmän toimivuus Riittävän pitkä aikajänne kh,jory Toimiva kuntakonserni ja omistajaohjaus Investointien onnistunut toteuttaminen Toimiva ohjeistus Säännönmukainen ja yhdenmukainen raportointi Tavoitteiden asettaminen Suunnitelman pitävyys Muutos/tilanneherkkyys Monipuoliset/kustannustehokkaat toteuttamistavat Tulorahoitus (katetaan 60 %) Omistajastrategia ja konserniohje/päivitetty, hyväksytty ja käytössä Raportoinnin onnistuneisuus ja informatiivisuus Tulostavoitteet (asetetaan euromääräisesti, konsernivelka alle 4000 /asukas) kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory 17

18 Hallintopalvelut: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Asiakaslähtöisyys Langattoman panoulun Langattoman verkon kattavuus tietohallintopäällikkö laajentuminen kunnan toimipisteissä Langattoman panoulun tietohall.pääll. laajentuminen kunnan toimipisteissä Avoin ja ajantasainen tie- Ajankohtaiset tiedotteet kaikki dottaminen Asiakastyytyväisyys: Sisäinen ja ulkoinen palvelukyky ja -laatu Muutoksista tiedottaminen asiakaskyselyt reagointinopeus laadun parantaminen tuote-, kohde- ja asiakastuntemus yksiköiden esimiehet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen tuotetuntemuksen lisääminen, osallistutaan toimittajien esittelytilaisuuksiin Palveluiden käyttöaste Tuotetaan (käyttäjäpalaverissa) sovitut palvelut Sähköisten palvelujen laatu Ajantasaiset tiedot Internet sivuilla Sähköiset lomakkeet Sähköisten palvelujen lisääminen Viihtyisä kasvu ja asuinympäristö Toimiva ja turvallinen liikenneverkko Verkkolaskutuksen käyttöönoton laajentaminen, suoraveloituksen korvaaminen Maanrakennustöiden viimeistelyjen tason valvonta Liikenneympäristön toteuttaminen ennen tonttien rakentumista. ruokapalvelupäällikkö, materiaalisihteeri kunnansihteeri,kk toimistopäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö 18

19 Hallintopalvelut: Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvä kuntakuva Ympäristön laatu Kyläkeskukset viihtyisiä ja toimivia kaavoituspäällikkö, kk, kj Kunnan hallittu kasvu Yhteisöllinen elinympäristö Suunnitelmallinen rakentaminen Kunnan kehityksen ennakointi Kaavoituksellinen valmius Riittävä ja monipuolinen kaavatonttireservi Toimiva ja taloudellinen liikenneverkko Rakentamista ohjataan pääosin yhdyskuntarakennetta täydentävällä sekä kylien kehittämistä tukevalla, ajantasalla olevalla asema- ja osayleiskaavoituksella Ajantasainen yleiskaavoitus Kaikki yleiskaavat oikeusvaikutteisia v Hyvät tuulienergiatuotannon mahdollisuudet: Merialueen tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksyminen Seudullisen jätehuollon toimivuus: Jätekeskuksen yleiskaavan hyväksyminen Kysyntää vastaava tonttitarjonta Avattujen alueiden tehokas markkinointi Palvelukykyinen joukkoliikenne: Uudet kasvusuunnat ja lisärakentaminen joukkoliikennettä tukien Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet: Liikenneympäristö rakennettuna ennen tonttien rakentamista Vahtolan uuden asuinalueen tonttien kysyntä kh kaavoituspäällikkö kaavoituspäällikkö kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri maanmittausinsinööri maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö 19

20 Hallintopalvelut: Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Työtyytyväisyysindeksi Kunnan keskiarvoluku esimiehet, kk Työkyky ja jaksaminen Hyvä kunto ja motivaatio Sairauspoissaolot Työyhteisön hyvinvointikellon hyödyntäminen esimiehet, kk Hyvä johtaminen Sijaisuusjärjestelyt ja hiljaisen tiedon arvostus, kuunteleminen ja siirtäminen Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen Ammattitaitoinen henkilöstö Perehdyttäminen Työnantajaimago Toimiva organisaatio Esimiestyön onnistuminen Toimiva vuorovaikutus Toimivat tiimit Tuloksellisuus Kehityskeskustelut ja palautteen anto Kehityskeskustelut Perehdyttäminen Työnkierto Hyvien käytäntöjen siirtäminen ja omaksuminen Sähköiset palvelupyynnöt Tehtävänkuvauksen tarkistaminen ja rajaaminen Työnjohdon kesken keskustelun jatkaminen Järkeistäminen, esim. asioinnin ja ajamisen keskittäminen Koulutuspäivät / henkilö Ammattitaidon ylläpitäminen Rekrytointien onnistuminen (myös erikoisosaaminen) Kehitysmyönteinen henkilöstö Positiivinen myönteinen asenne puheissa ja asenteissa Haasteellinen innostava vastuunjako Kannustava, avoin ja vuorovaikutteinen johtaminen Innostava ilmapiiri ja keskinäinen luottamus Kehityskeskustelut 1 krt / v uosi Esimiespalaverit 6 krt/ vuosi Kehittyvät työtehtävät esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk esimiehet, kk 20