TASEKIRJA 2009 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus

2 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS... 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 Kaupungin organisaatio... 3 Toimielimet... 4 Kaupunginvaltuusto... 4 Kaupunginhallitus... 7 Keskusvaalilautakunta... 8 Tarkastuslautakunta... 8 Tulevaisuusvaliokunta (Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta saakka)... 9 Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksilöasiainjaosto Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistyslautakunta Musiikkiopiston johtokunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta (Rakennus- ja ympäristölautakunta saakka) Liikuntalautakunta Järvenpään Veden johtokunta Yleinen taloudellinen kehitys...15 Järvenpään yleinen kehitys...16 Väestö Työllisyys Asuminen Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa...17 Henkilöstö...17 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ...20 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN...22 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS...25 Tilikauden tuloksen muodostuminen...25 Toiminnan rahoitus...27 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET...30 KOKONAISTULOT JA -MENOT...35 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS...36 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt...36 Konsernin toiminnan ohjaus...37 Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat...37 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...37 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut...39 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY...43 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...44 KÄYTTÖTALOUSOSA...45 Käyttötalousosa yhteensä...45 Kaupungin johto ja keskushallinto...46 Johto... 53

3 Kaupunkikehitys Talouspalvelut Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Sosiaali- ja terveystoimi...73 Sivistystoimi...82 Tekninen toimiala...91 Järvenpään Vesi...99 Yhteenveto käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMAOSA Tulovero Kiinteistöveroprosentit INVESTOINTIOSA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET JÄRVENPÄÄN VESI TOIMINTAKERTOMUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Tilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS, JOHTOKUNTAAN NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA

4 RAHOITUSLASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET TOSITELAJIT SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTTÄMISESTÄ LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS JÄRVENPÄÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIITTEET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tositelajit Selvitys kirjanpidon säilyttämisestä JÄRVENPÄÄN VESI Tositelajit Selvitys kirjanpidon säilyttämisestä

5 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Toimintakertomus-osan laskelmissa on yhdistelty kunta ja Järvenpään Vesi - liikelaitos muodostaen näin Järvenpään kaupungin laskelmat. 1

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupungin talous toteutui viime vuonna ennakoitua paremmin. Hyvään tulokseen pääsemiseen vaikuttivat mm. verotulojen ennakoitua parempi kertymä sekä toimintatapojemme tehostaminen. Henkilöstön panos on ollut ratkaisevan tärkeä tekijä tehostamistoimissa. Viime vuodelta on tässä mielessä työyhteisössämme useitakin menestystarinoita. Kokonaisuutta tarkasteltaessa kiinnittyy huomio muutamaan myönteiseen seikkaan. Toimintakatteen kasvuluku asettui alkuperäisen tavoitteen mukaiselle tasolle, 2,3 %. Kysymyksessä on toimintamenojen ja -tuottojen erotus, jolloin tässä nettoluvussa näkyy toimintamenojen kurissa pysyminen. Toimintakulujen kasvu oli 2,8 %, joka on edellisiin vuosiin verrattuna selvästi pienentynyt. Toimintatuotoissa maanmyyntivoitot jäivät budjetoitua pienemmiksi, johtuen yhden maakaupan siirtymisestä tälle vuodelle. Vuosikate toteutui huomattavasti parempana kuin budjetissa ennakoitiin. Vuosikate-% oli 196,4. Myös investointien tulorahoitus-% toteutui selvästi budjetoitua paremmin, tunnusluvun ollessa 105,7 eli vuonna 2009 investointeihin ei tarvittu lainaa. Lainaa voitiin maksaa takaisin niin, että lainat asukasta kohden pienenivät. Tilinkauden ylijäämä on 8,4 milj. euroa. Viime vuonna valmisteltiin prosessimaiseen toimintatapaan siirtymistä muutosohjelman aikataulun mukaisesti. Suurimpina ohjelmalinjauksina viime vuodelta nousivat palveluohjelmat sekä henkilöstöohjelma ja -suunnitelma. Valmistelu on edennyt siihen pisteeseen, että ensimmäiset prosessit alkavat toimia. Näistä mittavimmat ovat sosiaali- ja terveystoimen sektoreilla, missä ensimmäiset suuret prosessikokonaisuudet käynnistyvät. Kaupungin johtamisjärjestelmän sovittaminen prosessimaiseen toimintatapaan edellyttää johtamisjärjestelmän muuttamista. Tämä työ alkoi viime vuonna ja saadaan päätökseen tämän vuoden aikana. Tässä kehittämistyössä kaupungin kumppanina on myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA). Järvenpääläisestä johtamisjärjestelmästä on tarkoitus tehdä malli myös muille kunnille. Viime vuosi oli olosuhteisiin nähden hyvä vuosi niin kaupungin talouden kuin toiminnankin kannalta. Pääsemme tänä vuonna Järvenpään kaupunkikehityksessä hyvään vauhtiin. Ensimmäiset kaupungin eteläpuolisten alueiden kaavat valmistuvat ja uusien asuntojen rakentaminen kestävällä tavalla, raideliikenteen ulottuville, voi alkaa Lepolan alueella. Myös uusien yritysten ja uusien työpaikkojen syntyminen on tosiasia tänä vuonna. Järvenpää toimi vuonna 2009 Kuuma-puheenjohtajakuntana. On todennäköistä, että Adulta Oy joutunee selvitystilaan ja se haetaan konkurssiin vuoden 2010 aikana. Järvenpään kaupungin taseessa Adulta Oy:n omistuksen arvo on ,69 euroa, joka jakaantuu Adultan kirjanpidossa osakepääomaan (45.410,73 eur) ja ylikurssirahastoon ( ,96 eur). 2

7 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO puheenjohtaja Tapio Bergholm Tarkastuslautakunta Tulevaisuusvaliokunta Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS puheenjohtaja Kaarina Wilskman Prosessijaosto Henkilöstöasiainjaosto Nuorisoparlamentti kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Keskushallinto kehitysjohtaja Minna Karhunen Kaupunkikehitys Talouspalvelut Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Sosiaali- ja terveystoimi vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Salokangas Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksilöasiainjaosto Eläkeläisneuvosto Vammaisneuvosto Kehittäminen ja hallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Lasten ja perheiden palvelut Työllisyysasiat Sivistystoimi sivistystoimenjohtaja Marju Taurula Kehittäminen ja hallinto Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistyslautakunta Musiikkiopiston johtokunta Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Työväenopisto Musiikkiopisto Tekninen lautakunta Liikuntalautakunta Tekninen toimiala tekninen johtaja Jyrki Meronen Kehittäminen ja hallinto Kaavoitus ja mittaus Kaupunkitekniikka Tilakeskus Toimitilapalvelut Liikuntapalvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Järvenpään Veden johtokunta Rakennus- ja ympäristövalvonta Järvenpään Vesi 3

8 Toimielimet Kaupunginvaltuusto puheenjohtaja Bergholm, Tapio SDP FT, historiantutkija I varapuheenjohtaja Perttu, Helinä KOK rehtori II varapuheenjohtaja Liimatainen, Tiina VIHR rehtori, fil.kand. jäsen Aalto, Päivi KD erityisopettaja jäsen Aitta, Reijo SDP (sit.) ylilääkäri jäsen Alakas, Mehmet KOK yrittäjä jäsen Berg, Henry Järvenpää 2000 Plus tuotepäällikkö jäsen Edry, Tarja Järvenpää 2000 Plus rehtori jäsen Gilan, Mika Järvenpää 2000 Plus toimitusjohtaja jäsen Graeffe, Petri KOK toimitusjohtaja jäsen Heikkinen, Pekka Järvenpää 2000 Plus varatuomari jäsen Helenius, Sami KOK jääkiekkoilija jäsen Hyttinen, Karoliina SDP kätilö jäsen Hyttinen, Leena SDP yrittäjä, kiinteistönvälittäjä jäsen Kakko, Katri VIHR sairaanhoitaja jäsen Kaminen, Ossi VAS luokanopettaja jäsen Kareinen, Seija VIHR varatuomari, asianvalvoja jäsen Karhu, Ulla-Mari SDP suunnittelupäällikkö jäsen Koivuluoma, Marja SDP intensiiviperhetyöntekijä jäsen Koskela, Marko KOK projektijohtaja jäsen Lehtinen, Eino KESK yrittäjä jäsen Leppänen, Mika KESK opistoupseeri, yliluutnantti jäsen Lindström, Hannele VIHR kuvataideopettaja 4

9 jäsen Majanen, Liisa SDP pääluottamusmies, lastenhoitaja jäsen Markkanen, Lassi VIHR FM, sosiaalialan opettaja jäsen Nöjd, Ismo KOK yrittäjä, OTK jäsen Partonen-Rekola, Marketta KOK, saakka katsastaja, kuljettajatutkinnon vastaanottaja Järvenpää 2000 Plus alkaen jäsen Passi, Tomi KESK insinööri jäsen Pehrsson, Kaj Järvenpää 2000 Plus opettaja jäsen Peltosaari, Leena KOK johtaja, sidosryhmäyhteistyö jäsen Pursiainen, Terho VIHR pastori jäsen Pyykkönen, Maija-Liisa KESK ent. opettajankoulutusjohtaja jäsen Rantanen, Tero KOK lakimies, VT jäsen Reina, Timo KESK valtiosihteeri jäsen Riihimäki, Tomi KOK toimitusjohtaja jäsen Rinta-Pollari, Taru KD sihteeri jäsen Saarikorpi, Kaisa VIHR pianonsoitonopettaja jäsen Setälä, Toivo SDP maanmittausteknikko, eläkeläinen jäsen Siukola, Jaana PS suunnittelija jäsen Smed, Viljo SDP eläkeläinen jäsen Suomilammi, Emmi KOK FM, kansanedustajan avustaja jäsen Tala, Heikki PS dosentti jäsen Taurovaara, Reino SDP aluepäällikkö jäsen Tuuri, Kaija SDP lehtori jäsen Tuuri, Pekka SDP opiskelija jäsen Uusikumpu, Maarit VAS tiedotussihteeri jäsen Valve, Keijo KOK yrittäjä, maanviljelijä jäsen Virkki, Jukka KOK isännöitsijä, eläkeläinen 5

10 jäsen Virtanen, Pentti SDP eteisvahtimestari, eläkeläinen jäsen Volanen Risto KESK valtiosihteeri jäsen Wilskman Kaarina KOK projektipäällikkö sihteeri Katariina Huikko lakimies sihteeri alkaen Kirsti Ruislehto hallintopäällikkö Valtuuston kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,4 Valtuustoseminaarit pidettiin Järvenpäässä käsiteltiin kaupunkistrategiaa, arvokeskustelua ja talousarviota Valtuustoryhmille myönnetyt tuet vuonna 2009 Valtuustoryhmä Käyttötarkoitus Euroa Järvenpään Sos.Dem. Vappulehti ja Vappujuhlan sekä EUvaalitilaisuuden 2.600,00 eur valtuustoryhmä järjestäminen Kokoomuksen valtuustoryhmä EU-vaalitilaisuuksien ja 2.600,00 eur luottamusmieskoulutusten järjestäminen Järvenpään 200 Plus Kaupunkilaisten vuorovaikutus -tapahtuman 1.000,00 eur valtuustoryhmä järjestäminen Järvenpään Vasemmistoliiton Järvenpää-päivän Eurooppa-tapahtuman ja 400,00 eur valtuustoryhmä Maa Elää -toritapahtuman järjestäminen Järvenpään Vihreiden valtuustoryhmä Kierrätystoritapahtuma ja Maailmanparantajan kahvila 259,84 eur 6

11 Kaupunginhallitus puheenjohtaja Wilskman, Kaarina KOK I varapuheenjohtaja Tuuri, Kaija SDP II varapuheenjohtaja Pursiainen, Terho VIHR jäsen Berg, Henry Järvenpää 2000 Plus jäsen Edry, Tarja Järvenpää 2000 Plus jäsen Koivuluoma, Marja SDP jäsen Lehtinen, Eino KESK jäsen Nöjd, Ismo KOK jäsen Rantanen, Tero KOK jäsen Suomilammi, Emmi KOK jäsen Virtanen, Pentti SDP valtuuston Bergholm, Tapio SDP puheenjohtajat Perttu, Helinä KOK Liimatainen, Tiina VIHR esittelijä Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja sihteeri Katariina Huikko lakimies sihteeri alkaen Kirsti Ruislehto hallintopäällikkö Hallituksen kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,3 Kaupunginhallituksen ja johtoryhmän talousarvioseminaari pidettiin Järvenpää-talolla ja Hirvihaarassa Vuonna 2009 pidettiin viisi kertaa kaupunginhallituksen ns. laajennettu iltakoulu. Osallistujina olivat kaupunginhallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, valtuustoryhmien puheenjohtajat, lautakuntien, johtokuntien ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajat, pääluottamusmiehet ja kaupungin johtoryhmä sekä nuorisoparlamentin puheenjohtaja. Iltakouluissa käsiteltiin ajankohtaisia, valmistelussa olevia asioita. 7

12 Kuntien yhteistoiminta Jäsenmaksut vuosittain, eur Suomen Kuntaliitto Uudenmaan liitto Uudenmaan virkistysalueyhdistys Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Mäkinen, Anne-Maria KOK varapuheenjohtaja Kolehmainen, Ari SDP jäsen Paavola, Virpi KESK (sit.) jäsen Sitolahti, Jyrki VIHR jäsen Tyrväinen, Anja Järvenpää 2000 Plus EU-vaalit järjestettiin kesäkuussa Tarkastuslautakunta puheenjohtaja Setälä, Toivo SDP varapuheenjohtaja Liimatainen, Tiina VIHR jäsen Hietala, Kari J. KOK jäsen Honkanen, Antti SDP jäsen Hyttinen, Leena SDP jäsen Karajas-Kaukonen, Annukka KD jäsen Launonen, Pekka Järvenpää 2000 Plus jäsen Meklin, Jaana KOK jäsen Ojanen, Osmo KOK jäsen Salovaara, Risto VIHR jäsen Vuorela, Birgitta KESK pöytäkirjanpitäjä Ilpo Malinen tilintarkastaja Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle tilintarkastusta koskevat asiat. 8

13 Lautakunta arvioi miten valtuuston tilikaudelle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Vanha lautakunta kokoontui 8 kertaa ja uusi lautakunta kokoontui 7 kertaa vuonna Lisäksi järjestettiin Kuuma-kuntien tarkastuslautakuntien yhteiskokous Tuusulassa. Tulevaisuusvaliokunta (Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta saakka) puheenjohtaja Peltosaari, Leena KOK varapuheenjohtaja Tuuri, Pekka SDP jäsen Heikkinen, Pekka Järvenpää 2000 Plus jäsen Koskela, Marko KOK jäsen Lindström, Hannele VIHR jäsen Majanen, Liisa SDP jäsen Saarikorpi, Kaisa VIHR jäsen Setälä, Toivo SDP jäsen Siukola, Jaana PS jäsen Virkki, Jukka KOK jäsen Volanen, Risto KESK Valiokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina ( saakka Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,1 Vuonna 2009 tulevaisuusvaliokunta kokoontui 7 kertaa, joista 6 oli varsinaisia kokouksia, lisäksi vierailtiin joulukuussa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan seminaarissa. Tulevaisuusvaliokunta käsitteli kokouksissaan 22 asiakohtaa. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä on hahmottaa tulevaisuutta vuoden päähän, yli kaupunkistrategian suunnittelukauden. Valiokunta on hakenut yhteisiä linjoja ja yhteistä tahtotilaa Järvenpään tulevalle kehitykselle Uudenmaan ja metropolialueen kehityksen kokonaisuudessa sekä aloittanut Järvenpään tulevaisuuskuvan työstämisen. Valiokunta kuulee kokouksissaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuonna 2009 kuultiin Kuuman yhteistyöjohtaja Johanna Viitaa ja futurologi tri Tarja Meristöä Åbo Akademista. Valiokunta myös kokeilee erilaisia tulevaisuustyöskentelyn menetelmiä ja pyrkii asteittain saamaan eri kuntalaisryhmät kommunikaation piiriin ja mukaan vaikuttamaan. 9

14 Sosiaali- ja terveyslautakunta puheenjohtaja Karhu, Ulla-Mari SDP varapuheenjohtaja Hänninen, Salla VIHR jäsen Hägg, Tina KOK jäsen Laaninen, Mauno SDP jäsen Laitinen, Ilpo KOK jäsen Mäkinen, Heli KESK (sit.) jäsen Pehrsson, Kaj Järvenpää 2000 Plus jäsen Riihimäki, Tomi KOK jäsen Rinta-Pollari, Taru KD jäsen Smed, Viljo SDP jäsen Uusikumpu, Maarit VAS esittelijä Tuula Salokangas vs. toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Esa Lindell hankintapäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,4 Yksilöasiainjaosto puheenjohtaja Hänninen, Salla VIHR jäsen Karhu, Ulla-Mari SDP jäsen Laitinen, Ilpo KOK esittelijä Esa Lindell hankintapäällikkö sihteeri Nina Sormo vs. osastopäällikkö Opetus- ja kasvatuslautakunta puheenjohtaja Huikko, Jukka KOK varapuheenjohtaja Veirto, Katja SDP jäsen Kamunen, Olli VIHR jäsen Luukkanen, Tarja-Liisa VIHR 10

15 jäsen Partonen-Rekola, Marketta Järvenpää 2000 Plus KOK, saakka jäsen Rantanen, Tea KOK jäsen Repo, Katja Järvenpää 2000 Plus jäsen Tala, Heikki PS jäsen Tuuri, Pekka SDP jäsen Työläjärvi-Leskinen, Pirjo KESK jäsen Virtanen, Juhani SDP esittelijä Marju Taurula toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Riitta Murtokare hallintosihteeri Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina (vuosina Sivistyslautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,4 Sivistyslautakunta puheenjohtaja Tuominen,Satu Järvenpää 2000 Plus varapuheenjohtaja Valonen, Pia KD jäsen Asp, Risto KOK jäsen Eriksson, Arja SDP jäsen Kauranen, Anu SDP jäsen Lindström, Hannele VIHR jäsen Markkanen, Lassi VIHR jäsen Siltasari-Peltonen, Tuula KOK jäsen Toivola, Towo KOK jäsen Tuomimaa, Petteri KESK esittelijä Marju Taurula toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Riitta Murtokare hallintosihteeri 11

16 Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina (vuosina Kulttuurilautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,8 Musiikkiopiston johtokunta puheenjohtaja Kaukolampi, Tiia KOK (Tuusula) varapuheenjohtaja Uhlenius, Jani SDP (Järvenpää) jäsen Hentilä, Marjukka KOK (Järvenpää) jäsen Hintikka, Kaisa VIHR (Järvenpää) jäsen Turtola, Matti TUPU (Tuusula) jäsen Udd, Heli SDP (Tuusula) esittelijä Seppo Tuominen musiikkiopiston rehtori pöytäkirjanpitäjä Leena Mykkänen talous- ja hallintosihteeri Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,6 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Pyy, Markku VIHR varapuheenjohtaja Alakas, Mehmet KOK jäsen Hyytiäinen, Elisa Järvenpää 2000 Plus jäsen Kareinen, Seija VIHR jäsen Leppänen, Mika KESK (sit.) jäsen Nurmi, Laura KOK 12

17 jäsen saakka Olli, Hannele SDP jäsen alkaen Kauppinen, Riitta SDP jäsen Piirainen, Martti PS jäsen Rantala, Laura KOK jäsen Tuovila, Arto SDP jäsen Tuovinen, Pentti SDP esittelijä Jyrki Meronen toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,5 Rakennuslautakunta (Rakennus- ja ympäristölautakunta saakka) puheenjohtaja Lappalainen, Esko KESK varapuheenjohtaja Valve, Keijo KOK jäsen Hietanoro, Jaana KOK jäsen Häkkinen, Maj SDP jäsen Lauramaa, Sirpa Järvenpää 2000 Plus jäsen Lehtonen, Tero-Pekka KOK jäsen Lintunen, Aki VAS jäsen Mikkanen, Heimo PS jäsen Pyykkö, Tiia VIHR jäsen Salmenoja, Julia SDP jäsen Salminen, Jukka SDP esittelijä Ulla Harpila johtava rakennustarkastaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö 13

18 Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina ( saakka Rakennus- ja ympäristölautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,2 Liikuntalautakunta puheenjohtaja Taurovaara, Reino SDP varapuheenjohtaja Tamminen, Sami KESK jäsen Hallikainen, Pasi PS jäsen Helenius, Sami KOK jäsen Hyrske, Oula VAS jäsen Kukkonen, Esa KOK jäsen Loukiainen, Kirsi VIHR jäsen Mäkäräinen, Tünde Järvenpää 2000 Plus jäsen Peltokoski, Brita Järvenpää 2000 Plus jäsen Rossi, Tuuli SDP jäsen Toivanen, Helena KOK esittelijä Jyrki Meronen toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,4 14

19 Järvenpään Veden johtokunta puheenjohtaja Graeffe, Petri KOK varapuheenjohtaja Uusiperhe, Virpi VIHR jäsen Kareinen, Seija VIHR jäsen Marjamäki, Mauri SDP jäsen Pyykkönen, Maija-Liisa KESK jäsen Torkkeli, Pasi SDP jäsen Virkki, Jukka KOK esittelijä Ari Kaunisto toimitusjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , ,0 Yleinen taloudellinen kehitys Vuotta 2009 hallitsi talouden epävarmuus, joka heijastui voimakkaasti valtion ja kuntien talouteen. Vuoden lopulla talouden epävarmuus vallitsee edelleen kotimaassa ja maailmalla siitä huolimatta, että yksittäisiä positiivisia signaaleja on matkan varrella nähty. Valtionvarainministeriön suhdannekatsauksen ( ) mukaan taantuman syvin vaihe Suomessa ja maailmalla kuitenkin ohitettiin ja ennusteet BKT:n kasvusta vuonna 2010 vaihtelevat 0,7 % - 1,5 % välillä. Talouden lama puri voimakkaasti myös pääkaupunkiseutuun. Kolmannen vuosineljänneksen tietojen mukaan mm. tuotanto väheni noin 8,5 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Jyrkintä lasku oli teollisuudessa, rakentamisessa, tukkuja autokaupassa sekä liikenteessä, mutta muilla palvelualoilla muutokset olivat suhteellisen pieniä (ks. Helsingin seudun suunnat ). Rahoitusmarkkinoiden tilassa on edelleen epävakautta ja yleinen korkotaso on pysynyt matalalla. Suomen Pankki ja finanssivalvonta kuitenkin uskovat, että pankkikriisin uhka on Suomalaispankkien osalta väistynyt isojen pääomapuskureiden ansiosta (Helsingin sanomat ). Työttömyyden uskotaan edelleen kasvavan. Pääkaupunkiseudun kehysalueella työttömyysaste oli syyskuun lopussa 6,5 % ja pääkaupunkiseudulla noin 7,6 %. Kasvua on kehysalueella ollut vuoden takaisesta noin 2,5 %. Pääkaupunkiseudulla erityisesti nuorten työttömien määrää on huimassa kasvussa. Vuonna 2010 työttömyyden arvioidaan valtakunnallisesti nousevan noin 10,5 prosenttiin. 15

20 Järvenpään yleinen kehitys Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2009 lopussa Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 420 asukasta eli 1,1 %. Väestökasvu on pysynyt maltillisena viime vuosien ajan. Väestölisäys vuonna 2009 tuli lähinnä syntyneistä, joita ennakkotiedon mukaan oli 463 lasta (506 lasta vuonna 2008). Muuttoliike oli suurempaa kuin edellisenä vuonna. Kotimaisia muuttoja Järvenpäähän ja Järvenpäästä kirjattiin yhteensä runsaat 5030 henkilöä (4760 vuonna 2008). Kuntien välinen muuttoliike oli 136 henkilöä voitollinen (-67 henkilöä vuonna 2008). Ulkomailta tuleva nettomuutto oli +63 henkilöä (+74 vuonna 2008). Työllisyys Koko vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste Järvenpäässä oli 7,4 % (5,3 % vuonna 2008). Työttömyysaste on ollut nouseva koko vuoden. Tammikuussa 2009 työttömyysaste oli 6,4 ja joulukuussa 8,2. Tammikuussa 2010 työttömyysaste oli 8,4 eli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tammikuussa 2009 työttömiä työnhakijoita oli 1298 (1071 vuonna 2008), joista alle 25-vuotiaita 155 (111 vuonna 2008). Joulukuussa 2009 työttömiä työnhakijoita oli 1694 (1222 vuonna 2008), joista alle 25-vuotiaita 198 (126 vuonna 2008). Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömien määrä on noussut vuoteen 2008 verrattuna: 255 joulukuussa 2008 ja 294 joulukuussa Asuminen Järvenpäähän valmistui vuonna 2009 yhteensä 138 asuntoa. Määrä on historiallisen alhainen. Ainoastaan vuonna 1996 valmistui vähemmän eli 125 asuntoa. Omakotiasuntoja rakennettiin vuonna 2009 suurin piirtein puolet normaalista määrästä. Niitä valmistui 62 kpl mikä tosin on huomattava luku ottaen huomioon, ettei kaupungilla ollut tarjota omakotitontteja myyntiin. Valmistuneissa rivi- ja ketjutaloissa oli asuntoja 26 kpl, kerrostaloissa 18 kpl sekä muissa rakennuksissa yhteensä 32 asuntoa. Valmistuneiden asuntojen vähyys johtui useammasta tekijästä. Suurin tekijä asiassa oli talouden taantuma. Toisaalta myös heikko tonttitarjonta ylläpitää alhaista asuntotuotantoa. Näköpiirissä on kuitenkin tonttitarjonnan hienoinen parantuminen uusien alueiden kaavoituksen myötä. Taantuman johdosta valtio päätti erilaisista asuntotuotantoon kohdistuvista elvytys- ja tukitoimenpiteistä. Näiden vaikutus näkyi Järvenpäässä vilkkaana asuinrakennusten korjaustoimintana. Valtion uudisrakentamiseen osoittamien tukitoimien vaikutukset näkyvät asuntotuotannossa Järvenpäässä vasta tulevina vuosina. 16

21 Vuoden 2008 alussa kaupunki allekirjoitti valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Järvenpää sitoutui mm. lisäämään tonttitarjontaa siten, että vuosina valmistuisi vuosittain 500 asuntoa, joista 20 % valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Tavoitteeseen ei päästy vuosina 2008 eikä Vuokra-asuntoja valmistui vuonna 2008 ainoastaan neljä ja vuonna 2009 yhteensä 43 kpl. Aiesopimuksen aikana valmistuneet vuokra-asunnot ovat kaikki kaupungin vuokrataloyhtiön toteuttamia. Useita hankkeita on kuitenkin lähdössä liikkeelle ja odotettavissa on, että vuonna 2011 valmistuu enemmänkin vuokra-asuntoja. Järvenpäässä on jo vuosia valmistunut liian vähän asuntoja kaupungin asettamiin tavoitteisiin nähden. Vuokra-asunnon hakijoiden määrä on kasvanut ja uusien vuokra-asuntojen rakentamistarve on patoutunut. Valtiolla suhtaudutaan erityisryhmien asuntorakentamiseen varsin suopeasti, mistä syystä olisi sopiva aika hankkia tälle asukasryhmälle soveltuvaa asuntokantaa. Asunnottomuuden vähentämiseen kyetään parhaiten vaikuttamaan kysyntää ja tarvetta paremmin vastaavan asuntokannan rakentamisella. Asunnottomien määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain ollen joulukuussa 2009 yht. 48 henkeä Järvenpäässä. Iänikuinen pienten asuntojen puute koko metropolialueella ylläpitää omalta osaltaan asunnottomuutta. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Järvenpään kaupungin talous toteutui kokonaisuudessaan ennakoitua paremmin. Toimintakatteen alijäämä oli 2,7 Meuroa talousarviota parempi ja sen kasvuksi vuodesta 2008 muodostui 2,3 %, mikä oli 4,6 %-yksikköä vähemmän kuin vuosien välinen kasvu. Vuoden 2009 tilinpäätöksen vuosikate oli 17,4 Meuroa, eli 448 euroa asukasta kohden (kasvu vuoden takaisesta 7,26 Meuroa eli 71,9 %) ja ylijäämä 8,4 Meuroa. Kaupungin verotulot ylittivät arvion n. 3,8 Me. Verotuloja vuonna 2009 kertyi 143 Meuroa ja kasvu vuodesta 2008 oli 6,4 %. Joulukuussa suoritettu vuoden 2009 ennakoiden oikaisu oli suuruudeltaan noin 2,8 Me. Korkomenot olivat euroa (muutos -60,9 %) joten talousarvio alittui noin euroa. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainaa noin 46,6 Me (1.205 euroa / asukas; -6,17 %) alittaen vuoden takaisen noin 2,5 Me:lla. Kaupungin lainojen keskikorko vuoden lopussa oli 1,05 % (vuoden takainen 3,65). Investoinnit toteutuivat nettomenojen osalta n. 0,4 Meuroa yli talousarvion. Investointien tulorahoitusaste oli 105,7 % (vuonna ,3 %). Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli 2189 henkilöä, josta vakinaista henkilöstöä Kokonaisluku lukumäärä oli v 2008 loppuun verrattuna vähentynyt 111 henkilöllä ja vakinaisen henkilöstön määrä 14 henkilöllä. Henkilöstön määrän vähenemistä on tapahtunut erityisesti sijaisten ja määräaikaisten käytössä. Henkilöstömääräluku kuvaa palvelussuhteessa olevan koko henkilöstön määrää, mutta ei työssä olevien määrää. Henkilöstötyövuosien perusteella johdettu henkilöstön työpanos, joka kertoo tehollisen 17

22 työajan eli työajan vähennettynä kaikki poissaolot, oli Työpanos vähentyi 39:llä vuodesta Vuoden aikana työllistettiin yhteensä n. 60 henkilöä keskimäärin viiden kuukauden työllisyysjaksoihin. Lisäksi kesällä työllistyi kaupungin eri työyksiköihin vuotiaita nuoria 120. Sopimuskaudella palkat nousivat keskimäärin 11,6 %. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 korotusten osuus oli 3,3 %. Henkilöstömenot kasvoivat n euroa Täyttölupia myönnettiin vuoden aikana 441, joista vakituiseen palvelusuhteeseen 136 kpl. Lomarahojen vaihtosopimus tehtiin KTN:n kanssa, sopimukseen saattoi liittyä myös järjestäytymätön henkilöstö. Lomarahojen vaihtomahdollisuutta käytti noin 50 henkilöä. Lääkärisopimus sisältää erillisesti jatkuvan mahdollisuuden lomarahojen vapaaksi vaihtoon. Henkilöstöjärjestöjen kanssa tehtiin sopimus myös suunnitelmallisten palkattomien vapaiden käyttöön otosta. Sopimus on voimassa Sopimuksen ydinajatuksena on, että palkatonta lomaa voi ottaa enintään kahden viikon sisällä siten, että arkipyhät ja viikonloput eivät kuulu virka-/työvapaaseen. Menettelyllä pyritään aktivoimaan henkilöstä palkattomien vapaiden hakemiseen. Suunnitelmallisia palkattomia vapaita on haettu yksittäisesti. Kaupunkistrategian valmistuttua kesäkuussa, jatkettiin sen toteuttamisohjelmien laatimista. Yksi toteuttamisohjelmista on henkilöstöohjelma. Henkilöstöohjelman keskeiseksi päämääräksi määriteltiin; henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Työnantajapolitiikka ja johtamisen arvot vastuullisuus, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja luovuus ovat henkilöstöohjelman strategisten tavoitteiden pohjalla. Tavoitteita ovat: linjakas johtaminen ja esimiestyö, tuloksellisesta työnteosta palkitseminen, työhyvinvointi, strateginen henkilöstösuunnittelu ja kaupunkistrategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen. Henkilöstöohjelma tulee linjaamaan kaikkia sekä johtamisen kehittämiseen että henkilöstön käyttöön toimenpiteitä. Talousarviosuunnittelun yhteydessä valmistuivat toimialojen henkilöstösuunnitelmat. Henkilöstösuunnitelmat kuvaavat miten toimialoilla tapahtuu henkilötyövuosien väheneminen 150:llä vuoteen 2012 mennessä. Keskushallinnon osuus htv- vähenemästä on 13, sosiaali- ja terveystoimen 60 htv, sivistystoimen 44 htv, ja teknisen toimialan 33 htv. Palveluprosessien arviointia ja tehostamista on jatkettu koko organisaation toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti henkilöstöpalvelut palkkasi kaupungin henkilöstöstä 4 kokopäiväistä työnkehittäjää. Työnkehittäjien tehtävänä on ollut työprosessien tutkiminen yhdessä työyhteisöjen kanssa siten, että toiminta tehostuu ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä. Hanke on käynnistynyt hyvin koko kaupungin myyntilaskutuksen ja ostolaskujen käsittelyn läpikäymisellä. Sairauspoissaolojen kasvun hillitseminen on jatkuva haaste. Henkilöstöohjeissa ja esimiesten tapaamisissa on opastettu esimiehiä käymään keskusteluja työntekijöiden kanssa, joilla on 18