TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 7/2005 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Alhonen Tuukka varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Kari Kirsti jäsen Knuts Lars-Runar jäsen Lahti Uolevi jäsen von Schöneman Arja jäsen Seppänen Teija jäsen Winter Leena jäsen Korhonen Pentti Pispanen Reino Hirvonen Martti Järvensivu Jukka Leeste Tuija Lehikoinen Jouni Rinne Heimo Sepponen Eero Vahtola Pirjo Fager Mia Hallia Jouko Hurme Hannu Kaisti Aapo Kosola Seppo kv:n pj kv:n vpj kirkkoherra kirkkoherra vt. kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous- ja suunnittelujohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Mäntylä Heikki kirkkoherra Viitanen Kauko kirkkoherra Soini Pekka hallintojohtaja 172 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kn toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 173 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

2 Kn toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 174 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kn valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Seppo Isotalo ja Kirsti Kari. 175 ILMOITUSASIAT 1. Kontupohjan kirkkohanke Heikki Martikainen on lähettänyt seurakuntayhtymälle seuraavan kiitoskirjeen: Joensuun Rovastikunnan Kontupohjan kirkon rakennustoimikunta kiittää Teitä arvokkaasta tuestanne hankkeellemme. 2. Pöytäkirjoja S kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja nro 2/ Pöytäkirjan johdosta ei ole huomautettavaa. Kn merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. hyväksyttiin.

3 Hallintojohtajan esittelemät asiat 176 TURUN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ TYTTI PIETILÄN VALITUKSESTA Turun hallinto-oikeus on dnro 00394/05/2399 esittänyt seuraavan lausuntopyynnön: Hallinto-oikeus pyytää oheisen valituksen johdosta 1) hankkimaan yhteisen kirkkovaltuuston lausunnon ja 2) liittämään asiakirjoihin - valtuutettu Harri Raittiin lausunnon - muut asian käsittelyssä kertyneet tai siihen liittyvät asiakirjat. Lisäksi hallinto-oikeus pyytää ilmoittamaan asiasta tarvittaessa lisätietoja antavan henkilön nimen ja yhteystiedot. Asian valmistelusta hallinto-oikeudessa vastaa Seija Kaijanen. Kaikki tämän lähetteen liitteet sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava viimeistään Hallinto-oikeuden lähettämät asiakirjat ovat nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Hallintojohtaja Soini on pyytänyt asiasta Harri Raittiin lausunnon, joka kuuluu seuraavasti: Lausunto Tytti Pietilän kirkollisvalituksen johdosta Valitus kohdistuu osaltani siihen, että en ole kirkkovaltuuston kokouksessa asettanut itseäni esteelliseksi käsiteltäessä ylimääräisen avustuksen myöntämistä Turun Oopperayhdistykselle erityisesti Jokamies-musiikkinäytelmän tappioiden kattamiseen. En pidä itseäni esteellisenä kyseisessä asiassa, koska en kuulu enkä ole koskaan kuulunut Turun Oopperayhdistykseen puhumattakaan siitä, että olisin osallistunut sen hallintoon. Tekijänpalkkiota Oopperayhdistyksen tulisi yleisten periaatteiden mukaisesti maksaa minulle 2,5 % pääsylipputuloista. Nämä tulot olivat yhdistyksen ilmoituksen mukaisesti euroa, josta 2,5 % on euroa. Tuon summan Oopperayhdistys on tätä kirjoitettaessa minulle velkaa. Turussa 18. maaliskuuta 2005 Harri Raitis Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto antaisi Turun hallinto-oikeudelle

4 seuraavan lausunnon: Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu Turku Lausuntopyyntö Dnro 00394/05/2399 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto lausuu seuraavaa: Ohessa on kirkkovaltuutettu Harri Raittiin lausunto: liite 1. Valituksen johdosta kirkkovaltuusto lausuu seuraavaa: 1. Kirkkolain 7:5 pykälän mukaan kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekoon, joka koskee henkilökohtaisesti häntä. Antamansa lausunnon mukaan Harri Raitis ei kuulu eikä ole kuulunut Turun Oopperayhdistykseen tai sen hallintoon. Pääsäännön mukaan muu yhteys ei aiheuta esteellisyyttä, koska avustus annetaan yhdistykselle. Miten on sitten arvioitava Raittiin saatavaa yhdistykseltä ja seurakunnan avustusta. Onko niillä joku keskinäinen suhde. Lienee katsottava, ettei kirkkovaltuuston päätös koske Raitista henkilökohtaisesti, koska tällä päätöksellä ei ole mitään välitöntä vaikutusta suhteessa Raittiiseen. On epäselvää, vaikuttaako kirkkovaltuuston päätös edes epäsuorasti Raittiin asemaan. Kirkkovaltuuston päätös oli yksimielinen, joten mahdollisella jääviydellä ei ole mitään käytännön merkitystä, koska valtuustossa on yhteensä 61 jäsentä. 2. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on kahtena vuotena 1998 ja 1999 itse tuottanut Jokamies-moraliteetin Tuomiokirkon kupeessa. Ne olivat saman sisältöiset kuin nyt esitetty moraliteetti. Joskus 1950-luvulla on Tuomiokirkon portailla toteutettu vastaava näytelmä useana vuonna. Moraliteettia on pidetty kirkollisena näytelmänä, joka näytelmän keinoin nostaa esiin omantunnonkysymykset. Vastaavia näytelmiä on paljon, ja niitä sinänsä on pidetty sellaisina, jotka toteuttavat seurakunnan tehtävää (KL 15:1). Vuoden 2004 moraliteetti toteutettiin Turun kaupungin juhlavuoden ohjelmana siten, että Turun Oopperayhdistys toteutti sen ja otti vastatakseen tällaiseen näytelmään aina liittyvän taloudellisen riskin. Sekä Turun kaupunki että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sijoittivat siihen kumpikin euroa, joilla panoksilla oli tarkoitus kattaa moraliteetin ne kulut, jotka eivät muuten tule katetuiksi. Kun näytelmä kuitenkin tuotti tappiota, myönsi kirkkovaltuusto käyttövaroistaan lisäavustuksena euroa moraliteetin tappioiden kattamiseen. Myös Turun kaupunki myönsi huomattavan lisäavustuksen. Edellisten hyvin onnistuneiden Jokamies-moraliteettien jälkeen pidettiin

5 selvänä ja toivottavana, että moraliteetti voitaisiin uusia esimerkiksi joka viides vuosi. Siinä mielessä nyt toteutettu näytelmä vastasi aikaisemmin asetettuja tavoitteita. Valitettavasti näytelmän talous muodostui tappiolliseksi. Moraliteetin tarkoituksen ja sisällön perusteella siihen sijoitetut varat on käytetty seurakunnallisen tehtävän toteuttamiseen. Pentti Korhonen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pekka Soini sihteeri Kn päättää kirkkovaltuustolle annettavasta lausuntoehdotuksesta. Käsittely Päätettiin yksimielisesti poistaa esityslistan lausuntoehdotuksesta sen viimeinen kappale: Moraliteetin tarkoituksen ja sisällön perusteella siihen sijoitetut varat on käytetty seurakunnallisen tehtävän toteuttamiseen. Esitetään kirkkovaltuustolle, että se antaa asiassa Turun hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu Turku Lausuntopyyntö Dnro 00394/05/2399 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto lausuu seuraavaa: 1. Valituksen johdosta kirkkovaltuusto lausuu seuraavaa: Kirkkolain 7:5 pykälän mukaan kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekoon, joka koskee henkilökohtaisesti häntä. Antamansa lausunnon mukaan Harri Raitis ei kuulu eikä ole kuulunut Turun Oopperayhdistykseen tai sen hallintoon. Pääsäännön mukaan muu yhteys ei aiheuta esteellisyyttä, koska avustus annetaan yhdistykselle. Miten on sitten arvioitava Raittiin saatavaa yhdistykseltä ja seurakunnan avustusta. Onko niillä joku keskinäinen suhde. Lienee katsottava, ettei kirkkovaltuuston päätös koske Raitista henkilökohtaisesti, koska tällä päätöksellä ei ole mitään välitöntä vaikutusta suhteessa Raittiiseen. On epäselvää, vaikuttaako kirkkovaltuuston päätös edes epäsuorasti Raittiin asemaan. Kirkkovaltuuston päätös oli yksimielinen, joten mahdollisella jääviydellä ei ole mitään käytännön merkitystä, koska valtuustossa on yhteensä 61 jäsentä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on kahtena vuotena 1998 ja 1999 itse tuottanut Jokamies-moraliteetin Tuomiokirkon kupeessa. Ne olivat saman

6 sisältöiset kuin nyt esitetty moraliteetti. Joskus 1950-luvulla on Tuomiokirkon portailla toteutettu vastaava näytelmä useana vuonna. Moraliteettia on pidetty kirkollisena näytelmänä, joka näytelmän keinoin nostaa esiin omantunnonkysymykset. Vastaavia näytelmiä on paljon, ja niitä sinänsä on pidetty sellaisina, jotka toteuttavat seurakunnan tehtävää (KL 15:1). Vuoden 2004 moraliteetti toteutettiin Turun kaupungin juhlavuoden ohjelmana siten, että Turun Oopperayhdistys toteutti sen ja otti vastatakseen tällaiseen näytelmään aina liittyvän taloudellisen riskin. Sekä Turun kaupunki että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sijoittivat siihen kumpikin euroa, joilla panoksilla oli tarkoitus kattaa moraliteetin ne kulut, jotka eivät muuten tule katetuiksi. Kun näytelmä kuitenkin tuotti tappiota, myönsi kirkkovaltuusto käyttövaroistaan lisäavustuksena euroa moraliteetin tappioiden kattamiseen. Myös Turun kaupunki myönsi huomattavan lisäavustuksen. Edellisten hyvin onnistuneiden Jokamies-moraliteettien jälkeen pidettiin selvänä ja toivottavana, että moraliteetti voitaisiin uusia esimerkiksi joka viides vuosi. Siinä mielessä nyt toteutettu näytelmä vastasi aikaisemmin asetettuja tavoitteita. Valitettavasti näytelmän talous muodostui tappiolliseksi. Pentti Korhonen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pekka Soini sihteeri 2. Liitetään asiakirjoihin valtuutettu Harri Raittiin lausunto, liite Muut asian käsittelyssä kertyneet tai siihen liittyvät asiakirjat. Hallinto-oikeus on antanut lisäaikaa lausunnon antamiseen. Lausunto sekä muut pyydetyt asiakirjat on palautettava hallinto-oikeuteen viimeistään KIRKON SOPIMUSVALTUUSKUNNAN TOIMISTON YLEISKIRJE B 1/2005 Yleiskirjeen liitteenä on Kirkon sopimusvaltuuskunnan vuosilomamuistio 2005, joka sisältää ohjeet virkaehtosopimuksen vuosilomasäännösten tulkinnasta. Se on tärkeä apuneuvo kaikille vuosilomien kanssa työskenteleville. Kn merkitsee saaduksi Kirkon sopimusvaltuuskunnan toimiston yleiskirjeen B 1/2005, joka sisältää vuosilomamuistion hyväksyttiin.

7 TIEDOTUSPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN Hakuilmoituksessa tiedotuspäällikön pätevyysvaatimukset on mainittu seuraavasti: Tiedotuspäälliköllä tulee olla korkeakoulu- tai muu soveltuva tutkinto ja hänen tulee olla tiedotusalaan perehtynyt ja tuntea seurakuntaelämää. Tiedotuspäälliköltä edellytetään suomen kielen taidon lisäksi viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä ruotsin kielen taito. Kn päättää valita kasvatustieteiden maisteri Osku Laukkasen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän R30 palkkaluokan virkaan edellyttäen, että hän esittää hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksin. Ilmoitus virkaan valitulle, tiedotustoimikunnalle, tiedotustoimistolle ja taloustoimistolle. Käsittely Osku Laukkasella on tiedotusalan työkokemusta 15 vuotta vuodesta 1999 lähtien. Tällä ajanjaksolla hän on luonut itselleen laajan yhteistyöverkon alalla. Laukkanen oli myös haastattelussa tuonut esille sitoutuneisuutensa ja motivaationsa tiedotuspäällikön virkaa ja sen tehtäviä ajatellen. Laukkasella on käytännön seurakuntaelämän tuntemusta lapsuudenkodistaan. Hänen isänsä on ollut kirkkohallintokunnan jäsen ja äiti pyhäkoulunopettaja. Lisäksi Laukkanen on opiskellut Raudaskylän kristillisellä opistolla. Jäsen Lars-Runar Knuts toi esille kolmen haastatteluissa parhaiten menestyneen hakijan lähettämisen soveltuvuustesteihin. Tiedotuspäällikkö Jouko Hallia kertoi haastattelutyöryhmän asettaneen kärkeen Laukkasen, Kosken ja Leinosen, joista Leinonen ei puhunut kelpoisuusehtona olevaa ruotsin kieltä. Haastatteluissa Laukkanen oli erottunut edukseen laajan yhteistyöverkkonsa ja motivaationsa johdosta. Knutsin esitystä ei kannatettu. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti valita kasvatustieteiden maisterin Osku Laukkasen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotuspäällikön virkaan R30 edellyttäen, että hän esittää hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan. Virka täytetään erikseen sovittavasta ajankohdasta lukien kuuden kuukauden koeajalla. Osku Laukkanen täyttää viran kelpoisuusehdot ja on hakemusten ja haastattelujen perusteella soveliain hakija tiedotuspäällikön virkaan. Hänelle on erityisesti luettava eduksi laaja yhteistyöverkko alalla sekä aikaisempi työkokemus. Lisäksi hän on tuonut esille vahvaa sitoutuneisuutensa sekä motivaationsa tehtävään.

8 Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. 179 SAIRAALASIELUNHOITAJA MARJA-LEENA MELLER-MATTILAN MATKA-ANOMUS Meller-Mattila on esittänyt kirkkoneuvostolle seuraavaa: Matka-anomus Joka neljäs vuosi järjestetään Euroopan sielunhoidon konferenssi. Tänä vuonna se on Sigtunassa , josta ohjelma oheisena. Anon kohteliaasti, että saisin mahdollisuuden osallistua tähän kokoukseen. Kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 1000 e. Sielunhoitotyön johtokunta on :n 78 kohdalla käsitellyt asiaa seuraavasti: Marja-Leena Meller-Mattila anoo mahdollisuutta osallistua Euroopan sielunhoidon konferenssiin. Konferenssi toteutetaan joka neljäs vuosi. Tänä vuonna se on Sigtunassa Kokonaiskustannukset konferenssiin osallistumisesta olisivat noin 1000 euroa. Meller-Mattila toimii puolitoimisena (osa-aikaeläke) sairaalasielunhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän on osallistunut vuosien varrella useisiin kansainvälisiin sielunhoidon konferensseihin, viimeksi kolme vuotta sitten Turussa ja neljä vuotta sitten Tsekissä. tämän vuoden konferenssissa Suomen kiintiö on kymmenen edustajaa. Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajalta saadun tiedon mukaan kiinnostuksensa on ilmoittanut 14 henkilöä, suurin osa heistä sairaalasielunhoitajia. Aikaisemmissa kokouksissa saatu kokemus ja yhteydet eri maiden edustajiin ovat varmasti eduksi konferenssin annin hyödyntämisessä. Turun sairaalasielunhoidon kannalta osallistumista ei tietenkään voi pitää välttämättömänä, mutta välitön kontakti siihen, mitä Euroopassa työalalla on meneillään, on osoittautunut hyödylliseksi. Meller-Mattilan kautta olemme esim. kuulleet, että potilaiden tehostunut intimiteettisuoja on aiheuttanut sairaalapapin työlle monissa Euroopan maissa ongelmia, joista täällä on saatu vasta esimakua. Sairaalapappien keskinäisen työnjaon pohjalta Marja-Leena Meller-Mattila on hoitanut ulkomaisia yhteyksiä tuoden mukanaan matkojen annin muillekin sairaalapapeille. On voitu seurata mm. työn trendejä, painotuksia ja miten Euroopassa sairaalapapit toimivat ja millaisia ratkaisuja on löydetty työtapojen suhteen esim. tietosuojakysymysten vaikutuksesta. : Johtokunta esittänee yhteiselle kirkkoneuvostolle, että sairaalasielunhoitaja Marja-Leena Meller-Mattila voi osallistua Sigtunassa, Ruotsissa 19. -

9 pidettävään Euroopan sielunhoitokonferenssiin siten, että puolet matkapäivistä luetaan työajaksi, ja että Meller-Mattilalle korvataan matkoista ja osallistumisesta koituvat kustannukset n euroa. Valmistelija Sairaalapastori Sakari Hernberg Oikaisu: Ei oikaisumahdollisuutta. : Johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että sairaalasielunhoitaja Marja-Leena Meller-Mattila voi osallistua Sigtunassa, Ruotsissa pidettävään Euroopan sielunhoitokonferenssiin siten, että puolet matkapäivistä luetaan työajaksi, ja että Meller-Mattilalle korvataan matkoista ja osallistumisesta koituvat kustannukset n euroa. Koulutustyöryhmä on :n 20 kohdalla käsitellyt asiaa seuraavasti: Marja-Leena Meller-Mattila on anonut mahdollisuutta saada osallistua joka neljäs vuosi järjestettävään sielunhoidon konferenssiin Sigtunassa siten, että puolet matkapäivistä luetaan hänelle työajaksi ja osallistumisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan noin 1000 euroa. Ulkomaille suuntautuvana koulutusmatkana anomus tulee käsitellä kirkkoneuvostossa. Päätettiin esittää kirkkoneuvostolle, että sairaalasielunhoitaja Marja-Leena Meller-Mattila oikeutetaan osallistumaan Euroopan sielunhoidon konferenssiin Sigtunassa siten, että matkapäivistä puolet luetaan hänelle työajaksi ja osallistumiskustannuksiin myönnetään 500 euron matkaavustus. Konferenssia ei ole budjetoitu koulutusmäärärahaan. Koulutusmäärärahassa on sairaalasielunhoitajien kohdalla jätetty myöhemmin käytettäväksi 862 euroa, josta kuitenkin on tähän mennessä jo käytetty 420 euroa. Osallistumista ei ole pidettävä välttämättömänä, vaan korkeintaan hyödyllisenä. Tämän vuoksi on perusteltua menetellä koulutustyöryhmän esittämällä tavalla. Ohjelma on nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Sen mukaan konferenssimaksu on 700 euroa, joka sisältää majoituksen ja ateriat. Kn oikeuttaa sairaalasielunhoitaja Marja-Leena Meller-Mattilan osallistumaan Euroopan sielunhoidon konferenssiin Sigtunassa siten, että matkapäivistä puolet luetaan hänelle työajaksi ja että osallistumiskustannuksiin myönnetään 500 euron matka-avustus.

10 Ilmoitus anojalle, sielunhoitotyön johtokunnalle ja taloustoimistolle. hyväksyttiin. 180 IRTAIMEN OMAISUUDEN TARKASTAJAN VAPAUTTAMINEN JA UUDEN VALINTA Irtaimen omaisuuden tarkastaja rakennusmestari Raili Pajula on esittänyt seuraavaa: Irtaimen omaisuuden tarkastajan tehtävä Pyydän, että minut vapautetaan irtaimen omaisuuden tarkastajan tehtävästä. Syynä tähän eronpyyntööni on valintani kiinteistölautakunnan jäseneksi. Kn päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto vapauttaisi rakennusmestari Raili Pajulan irtaimen omaisuuden tarkastajan tehtävästä ja valitsisi hänen tilalleen uuden henkilön irtaimen omaisuuden tarkastajaksi. Ilmoitus kirkkovaltuustolle. hyväksyttiin. Talous- ja suunnittelujohtajan asiat 181 SAIRAUSLOMIEN MYÖNTÄMINEN Kn päättää myöntää sairauslomat ja perhevapaat edellä mainitun esityksen mukaan. hyväksyttiin. 182 KIINTEISTÖJOHTAJA SEPPO KOSOLAN OSALLISTUMINEN TURUN TUOMIOKIRKKOSEURA- KUNNAN TYÖYHTEISÖMATKALLE PIETARIIN Turun tuomiokirkkoseurakunnan työntekijämatkaa Pietariin on suunniteltu ajankohdaksi Matka on tarkoitus toteuttaa bussilla ja sen

11 aikana tutustutaan sekä Venäjän ortodoksisen kirkon Pyhän Vladimirin Jumalan Äidin Ikonille pyhitettyyn ortodoksiseen ystävyysseurakuntaan sekä Pyhän Marian luterilaiseen seurakuntaan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan vieraillaan Kelton kurssikeskuksessa. Matkalle osallistuu 21 henkeä ja kustannukset henkeä kohti on arvioitu nousevan noin 250 euroon. (Henkilöä kohti arvioituna: ryhmäviisumi 37 i, hotelli 57 i, toimituskuluja 28 i, bussi 60 i, ruokailut 50 i, varaus 18 i = 250 i). Matkaan osallistujille ei makseta päivärahaa. Matkakulut maksetaan tuomiokirkkoseurakunnan käyttövaroista, mutta kiinteistöjohtaja Kosolan kulut veloitetaan jälkikäteen kiinteistötoimen pääluokasta. Matkalle osallistuu myös kiinteistötoimiston vahtimestareita ja siten tuomiorovasti on kutsunut kiinteistöjohtajan mukaan. Matkan aikana on tarkoitus tutustumiskohteiden lisäksi keskustella seurakunnan ja kiinteistötoimiston yhteistyön parantamisesta. Kirkkoneuvosto oikeuttaa kiinteistöjohtaja Seppo Kosolan osallistumaan Turun tuomiokirkkoseurakunnan työyhteisömatkalle Pietariin Matka lasketaan työajaksi ja siitä ei makseta päivärahoja. Käsittely Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola poistui asian käsittelyn ajaksi. hyväksyttiin. 183 TOIMIKUNNAN ASETTAMINEN SELVITTÄMÄÄN KIRKOSTA EROAMISEN SYITÄ Martinseurakunnan seurakuntaneuvosto on :n 31 kohdalla käsitellyt otsikkoasiaa seuraavasti: TURUN JA KAARINAN N VÄKILUKU Seurakuntayhtymän väkiluku on vähentynyt vuoden aikana hengellä, liite 1/ 31/sn 2/2005. Suurin yksittäinen selittäjä on kirkosta eroaminen. Vuoden 2004 aikana kirkosta erosi 1180 henkeä ja kirkkoon liittyi 413 henkeä, josta tulee 767 hengen nettotappio. Vuonna 2003 vastaavat luvut olivat 1173 eronnutta ja 473 liittynyttä, josta johtuva nettotappio oli 700 henkeä. Seurakuntayhtymässä on noin jäsentä ja vakituisessa virka- tai työsuhteessa olevia noin 440 henkeä. Yhtä virkaa ylläpitää noin 360 seurakuntalaista. Kahtena kuluneena vuotena on kirkosta eroamisten vuoksi menetetty pohja neljän viran ylläpidolta.

12 Tässä tilanteessa olisi välttämätöntä nopeasti, mutta samalla riittävän huolellisesti tukia mitkä ovat olleet kirkosta eroamisen suurimmat syyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän jäsenten keskuudessa. Ilmeisesti tähän kannattaisi palkata vaikkapa vuodeksi päätoiminen tutkija, mikäli syiden selvittely ja sitä seuraavat toiminnan ja toimintakulttuurin korjaukset vähentäisivät kirkosta eroamista puoleen nykyisestä. Tulisi myös selvittää onko seurakuntayhtymän omassa toiminnassa käytäntöjä (esimerkiksi asuntojen vuokraustoiminta), jotka heikentävät kirkon jäsenyyden merkitystä. : Seurakuntaneuvosto esittää, että yhteinen kirkkoneuvosto asettaa työryhmän laatimaan nopealla aikataululla selvityksen siitä, miten parhaiten saataisiin selvitettyä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän jäsenten viime vuosina tapahtuneiden kirkosta eroamisten syyt. Samalla työryhmän tulisi selvittää miten kirkon jäsenyyttä voitaisiin vahvistaa Turussa ja Kaarinassa. Ei muutoksen hakua. : Päätettiin esityksen mukaisesti. Seurakuntaneuvoston esittämä asia on tärkeä ja kirkosta eroamisen syitä on kaikki syy pohtia vakavasti. Jäsenyyttä vahvistavien toimenpiteiden löytäminen tai oikea havainnointi on edelleen tärkeätä huolimatta siitä, että vuosien varrella näitä toimenpiteitä on jatkuvasti etsitty ja käytetty. Johtoryhmä on asiaa pohtinut kahteen otteeseen ja esittää toimikunnan asettamista. Viime vuosina on selvitetty valtakunnallisesti kirkosta eroamisen syitä ja mm. Kimmo Kääriäinen on tehnyt asiasta kirjan. Toimikuntaan nimettäneen lääninrovasti Kauko Viitanen, kirkkoherra Heikki Mäntylä, kirkkoneuvoston jäsen Arja von Schöneman sekä toimistosihteeri Marja Mäkinen. Toimikunta järjestäytynee itse ja voi kutsua sihteerin keskusrekisteristä tai seurakuntatoimistosta. Kn päättää asettaa toimikunnan laatimaan toukokuun loppuun mennessä selvityksen siitä, miten parhaiten selvitetään viime vuosina tapahtuneiden kirkosta eroamisten syyt yhtymän alueella. Samalla toimikunta tekee ehdotuksen siitä, miten parhaiten vahvistetaan kirkon jäsenyyttä Turussa ja Kaarinassa. Toimikuntaan nimetään lääninrovasti Kauko Viitanen kokoonkutsujana, kirkkoherra Heikki Mäntylä, kirkkoneuvoston jäsen Arja von Schöneman sekä toimistosihteeri Marja Mäkinen. Toimikunta järjestäytyy itse ja voi kutsua sihteerin keskusrekisteristä tai seurakuntatoimistosta.

13 Ilmoitus tehtävään valittaville, taloustoimistolle ja Martin seurakuntaneuvostolle. Käsittely Jäsen Kirsti Kari esitti Leena Winterin kannattamana työryhmään lisättäväksi kirkkoherra Pirjo Vahtolan. Kirkkoneuvosto päätti asettaa toimikunnan laatimaan toukokuun loppuun mennessä selvityksen siitä, miten parhaiten selvitetään viime vuosina tapahtuneiden kirkosta eroamisten syyt yhtymän alueella. Samalla toimikunta tekee ehdotuksen siitä, miten parhaiten vahvistetaan kirkon jäsenyyttä Turussa ja Kaarinassa. Toimikuntaan nimettiin yksimielisesti lääninrovasti Kauko Viitanen kokoonkutsujana, kirkkoherra Heikki Mäntylä, kirkkoherra Pirjo Vahtola, kirkkoneuvoston jäsen Arja von Schöneman sekä toimistosihteeri Marja Mäkinen. Toimikunta järjestäytyy itse ja voi kutsua sihteerin keskusrekisteristä tai seurakuntatoimistosta. 184 SELVITYS OMAN AUTON KÄYTÖSTÄ MAKSETUISTA KILOMETRIKORVAUKSISTA VUONNA 2004 Kanslisti Katja Koskinen on laatinut selvityksen vuonna 2004 maksetuista oman auton käytön kilometrikorvauksista. Selvitys on seuraava: Liite Selvityksen lopussa on yhteenveto vastaavista korvauksista kymmenen vuoden ajalta. Viime vuonna kilometrejä korvattiin Korvauksen saajia oli yhteensä 243. Korvattujen kilometrien määrä on viiden vuoden ajan pysynyt hyvin saman tasoisena. Henkilömäärä on vastaavana aikana noussut yli 20:llä. Eniten korvauksia on maksettu maalari Jarmo Mäkiölle, jonka työ on luonteeltaan hyvin liikkuvaa. Toisena on nuorisotyönohjaaja Kari Sinkkonen ja kolmantena rakennusmestari Antti Lehtikankare. Vastaavasti listalta löytyy useita, joiden kilometrit jäävät vuodessakin alle kymmenen. Kirkkoneuvostolle on kerran vuodessa annettava selvitys maksetuista kilometrikorvauksista. Kn merkitsee saaduksi selvityksen vuonna 2004 maksetuista oman auton käytön kilometrikorvauksista.

14 hyväksyttiin. Kiinteistöjohtajan esittelemät asiat 185 TONTIN ISO-HEIKKILÄ-66-1 LOPPUKAUPPASUMMAN MAKSAMINEN TURUN KAUPUNGIL- LE Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä solmi Turun kaupungin kanssa vaihtokirjan , jonka mukaan kaupunki luovutti seurakuntayhtymälle n m²:n suuruisen määräalan liitettäväksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän jo omistamaan tonttiin. Samalla seurakuntayhtymä luovutti kaupungille n. 732 m² maa-alueen. Siten muodostettiin uusi tontti Iso-Heikkilä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuokrasi tontin edelleen Turun Kaupunkilähetykselle, joka rakennutti siihen Palvelutalo Iso-Heikin. Vaihtokirjan mukaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tuli maksaa Turun kaupungille välirahaa euroa. Kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa maksettiin euroa ja loppu välirahasta euroa sovittiin maksettavan viimeistään kolmen vuoden kuluttua eli Seurakuntayhtymä antoi tästä loppusummasta kaupungille vakuuden. Tämä euron summa kirjattiin seurakuntayhtymän taseeseen vastaavaa puolelle rahoitusarvopapereihin sekä vastattavaa puolelle pitkäaikaisiin velkoihin. Siten erillistä investointimäärärahaa ei tarvita vuodelle 2005, koska se myönnettiin jo vuonna Kirkkoneuvosto merkitsee tiedokseen loppuvälirahan euron maksamisen Turun kaupungille ja valtuuttaa taloustoimiston maksamaan ko. summan mennessä Turun kaupungin ilmoittamalle tilille. Samalla vakuus palautuu korkoineen. Ilmoitus taloustoimistolle. hyväksyttiin. 186 AURAKADUN TONTTIEN VII-21-8 JA VII-21-1 RASITESOPIMUSTEN HYVÄKSYMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä omistaa Aurakadun varrella tontit VII ja VII-21-1 osoitteessa Aurakatu 16 ja 18.

15 Vaikka tontit ovat erillisiä, muodostavat ne yhteisen kokonaisuuden ja siten tulee perustaa tonttien välille rasitesopimus. Rasitesopimuksella sovitaan molempien tonttien oikeudesta käyttää ajoväyliä, huoltoteitä, pysäköintiä, väestönsuojia jne. Rasitesopimus kuuluu seuraavasti: Liite Ennen uuden ruotsalaisen seurakuntatalon käyttöönottoa osoitteessa Aurakatu 18 tulee rasitesopimus olla hyväksytty, allekirjoitettu ja toimitettu rakennusvalvontatoimistoon. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä omalta osaltaan rasitesopimuksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistamien, Turun kaupungissa sijaitsevien tonttien VII-21-8 ja VII-21-1 välillä ja lähettää asian edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ilmoitus kirkkovaltuustolle ja kiinteistötoimistolle. hyväksyttiin. Yhteisten työmuotojen johtajan esittelemät asiat 187 NUORISOTYÖN TYÖALAJOHTAJUUDEN MÄÄRITTELEMINEN asetti toimikunnan pohtimaan nuorisotyön työalajohtajuutta. Toimikuntaan nimettiin Henrikinseurakunnan kirkkoherra Heikki Mäntylä (pj), Mikaelinseurakunnan nuorisotyönohjaaja Arno Heinonen, Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisopappi Jussi Laine, yhtymän lakimies Mia Fager ja kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme (siht). Tehtävänsä toimikunnan oli määrä saada valmiiksi viimeistään Toimikunta kokoontui 7 kertaa. Työnsä aikana toimikunta selvitti nuorisotyön työalajohtajuuden malleja muualla Suomessa, vertaili niitä Turun tilanteeseen ja luonnosteli niiden pohjalta Turun olosuhteisiin soveltuvan mallin. Toimikunta päätyi selvityksissään siihen, että nuorisotyön työalajohtajuus on tarpeellinen nuorisotyön ja samalla koko kirkon tulevaisuuden kannalta. Työalajohtajuuden avulla seurakunnan nuorisotyön suunnittelu selkiytyy ja nuorisotyölle voidaan luoda selkeä jatkuvuus lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Työalajohtajuus tarjoaa mahdollisuuden etenemiseen virkauralla ja

16 työalajohtajien yhteisen suunnittelun avulla voidaan koko yhtymän nuorisotyön resurssit suunnata entistä tarkoituksenmukaisemmin. Toimikunnan käsityksen mukaan työalajohtajana voi, seurakunnan valinnan mukaan, toimia joko nuorisopappi tai nuorisotyönohjaaja. Toimikunta laati johtosääntömallin kumpaakin vaihtoehtoa varten. Toimikunta pitää tärkeänä paikallisseurakuntien ja yhtymän yhteistyön vahvistamista ja päätyi esittää yhtymätason nuorisotyön johtoryhmän (NUJO) perustamista ja nuorisotyössä mukana olevien työntekijöiden neuvottelukokouksen (ZOO) vakinaistamista ja kummankin toimielimen määrittelemistä niihin osallistuvien työntekijöiden virkatehtäväksi. Toimikunta laati yhtymätason toimielinten johtosääntömallit. Toimikunta kantoi erityistä huolta siitä, että nuorisotyön vaativalle työsaralle voitaisiin tulevaisuudessa rekrytoida asialle omistautuneita pappeja ja nuorisotyönohjaajia. Toimikunnan yksimielisen käsityksen mukaan tämä on mahdollista palkkatason ja työn sisältöjen oikealla määrittelemisellä. Toimikunnan käsityksen mukaan palkkauskysymys voidaan ratkaista joko maksamalla nuorisopapille nykyistä huomattavasti parempaa palkkaa tai osoittamalla nuorisotyön tehtävät yhden seurakunnan kappalaisen tehtäväksi. Toimikunta kiinnittää seurakuntien erityistä huomiota siihen, että kirkkovaltuuston perustamien papin virkojen taustalla oli halu, kyseiset virat vakinaistamalla, jatkaa vuosina toteutettua nuorisopappiprojektia. Mikäli nuorisopappi nimitetään nuorisotyöstä vastaavaksi, tulee hänen palkkaansa nostaa yhdellä palkkaluokalla. Jos seurakunta päättää nimittää työalavastaavaksi nuorisotyönohjaajan, tulee palkka määritellä vähintään H30 palkkaluokan mukaan. Toimikunta katsoo sille annetun tehtävän nyt tulleen suoritetuksi, jättää raporttinsa liitteineen yhteiselle kirkkoneuvostolle ja esittää, että: 1. Paikallisseurakuntiin perustetaan nuorisotyön työalavastaavan virat. 2. Työalavastaavien mallijohtosäännöiksi vahvistetaan liitteiden 1 ja 2 mukaiset säännöt. 3. Seurakuntayhtymään perustetaan yhtymätason nuorisotyön johtoryhmä ja sen johtosäännöksi vahvistetaan liitteen 3 mukainen johtosääntö. 4. Nuorisotyön johtoryhmään (NUJO) ja nuorisotyössä mukana olevien neuvottelukokoukseen (ZOO) osallistuminen määritellään virkatehtäviksi. 5. Nuorisotyön työalavastaava voi seurakunnan valinnan mukaan olla joko nuorisopappi tai nuorisotyönohjaaja. 6. Nuorisopapin minimipalkkaukseksi suositellaan H37. Mikäli nuorisopappi toimii myös työalavastaavana korotetaan hänen palkkaansa yhdellä palkkaluokalla.

17 Nuorisotyönohjaajan minimipalkkaukseksi suositellaan hänen toimiessaan työalavastaavana H30. Liite päättää merkitä toimikunnan raportin tietoonsa saatetuksi ja pyytää siitä paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostojen ja kasvatusasiain johtokunnan lausunnot mennessä. Ilmoitus paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoille ja kasvatusasiain johtokunnalle. hyväksyttiin. 188 ERITYISNUORISOTYÖNOHJAAJA RAUNO RÄDYN SIVUTOIMILUPA-ANOMUS Erityisnuorisotyönohjaaja Rauno Räty on anonut oikeutta sivutoimenaan työskennellä Rautia Ravattulassa kymmenen (10) tunnin viikkotuntimäärällä. Kasvatusasiain johtokunta on käsitellyt anomusta ja päättänyt puoltaa anomusta. Liite päättää myöntää erityisnuorisotyönohjaaja Rauno Rädylle oikeuden vuonna 2005 sivutoimenaan työskennellä Rautia Ravattulassa sivutoimisäännösten mukaan enintään 10 tuntia viikossa ja enintään 40 tuntia kuukaudessa. Sivutoimen tehtävät tulee järjestää siten, että ne eivät häiritse hänen työtään Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaajana. Ilmoitus Rauno Rädylle ja kasvatusasiain johtokunnalle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 189 VALTUUSTOALOITE HENKILÖKOHTAISTEN VIRSIKIRJOJEN HANKKIMISESTA PERUSOPE- TUKSEN KOLMANNEN LUOKAN OPPILAIDEN KÄYTTÖÖN Kirkkovaltuutettu Heikki Knuuti teki kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen virsikirjojen hankkimisesta perusopetuksen oppilaiden käyttöön. Aloitteessa esitettiin, että seurakuntayhtymä voisi tukea turku-

18 laista ja kaarinalaista perusopetusta hankkimalla joka vuosi kaikille ala-asteen kolmasluokkalaisille oman virsikirjan. Kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme on valmistellut aloitetta. Selvitysten mukaan yhden ikäluokan koko on noin oppilasta ja virsikirjojen hankkiminen merkitsisi yhtymälle noin euron vuotuista menoerää. Kaupunkien hallinnon ja koulujen kanta aloitteeseen oli myönteinen. Kirkkovaltuutettujen kanssa aloitteesta keskusteltaessa nousi esiin myös kriittinen kysymys siitä, voiko koulutoimen tarvikehankintojen rahoittaminen ylipäätään kuulua seurakuntien tehtäviin. Kasvatusasiain johtokunta käsitteli aloitetta ja otti siihen myönteisen kannan. Liite Kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että vuoden 2006 talousarviosta alkaen varataan kasvatusasiain keskuksen talousarvioon vuotuinen, euron suuruinen määräraha henkilökohtaisten virsikirjojen hankkimiseksi Turun ja Kaarinan peruskoulujen kolmannen luokan oppilaiden käyttöön. Ilmoitus yhteiselle kirkkovaltuustolle. Käsittely Kirkkoherra Pirjo Vahtola kertoi Kaarinan seurakunnan järjestäneen Kaarinan koulujen opettajien kanssa yhteisen tilaisuuden, jossa esitettyyn asiaan suhtauduttiin hyvin ja lisäksi ideoitiin samaan yhteyteen toiminnallista yhteistyötä. Jäsen Seppo Isotalo toi esille virsikirjojen jaon lapsille koulun kautta olevan ongelmallista. Virsikirjat palvelevat lähinnä musiikkikasvatusta ei uskontokasvatusta. Kirkkoherrojen puheenvuoroista kävi ilmi, että virsikirjat menisivät luontevimmin kouluihin seurakunnan toiminnan kautta. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun ja perustaa sitä varten työryhmän, johon kuuluvat yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, kirkkoherra Pirjo Vahtola, kirkkoneuvoston jäsen Seppo Isotalo sekä kirkkovaltuutettu Heikki Knuuti. 190 LAUSUNTO PARTIOALUSHANKINTOJEN PELISÄÄNTÖJEN TARKENTAMISESTA

19 päätti palauttaessaan pyytää esitystä partiolippukuntien koulutusalushankkeiden pelisääntöjen tarkistamisesta. Palautuksen mukaan esityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevien partioalusten kokoon ja yhtymän hankkeisiin sitoman pääoman suuruuteen. Asian tausta-aineisto on esitelty laajasti kirkkoneuvoston 76/2005 liitteissä. Kasvatusasiain johtokunta käsitteli asiaa Pykälän esittelyssä on selvitetty voimassa olevat sopimukset ja eräitä alusvaihtojen esiin nostamia periaatteellisia kysymyksiä. Liite Päätöksessään kasvatusasiain johtokunta totesi, ettei voimassa olevia sopimuksia ole syytä muuttaa, mutta piti tarpeellisena, että alushankkeiden tullessa vireille niistä käydään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotteluja johtokunnan kanssa. Edelleen johtokunta katsoi, että optimikoko tuleville partioaluksille olisi noin jalkaa ja hintajäämä vanhasta aluksesta saatavan hyvityksen jälkeen noin euroa. päättää, että: 1) yhtymän ja partiolippukuntien välisiin sopimuksiin kirjattua rahoitusperiaatetta ei ole syytä muuttaa. Siten partioaluksia vaihdettaessa noudatetaan 1/3- periaatetta, jonka mukaan lippukunnan omarahoitusosuus rahoitusjäämästä (uuden hinta - vanha vene) on 1/3, yhtymän suora tuki 1/3 ja yhtymän pitkäaikainen koroton laina 1/3. 2) esitykset mahdollisista alusten vaihdoista tulee kirjata viisivuotisinvestointisuunnitelmaan hyvissä ajoin, vähintään kolme vuotta ennen suunniteltua vaihtoa ja että hankkeen tullessa ajankohtaiseksi siitä neuvotellaan välittömästi kasvatusasiain johtokunnan kanssa. 3) vaihdettavan aluksen ohjeelliseksi kooksi määritellään jalkaa ja rahoitusjäämäksi noin euroa. Ilmoitus kasvatusasiain johtokunnalle ja partioaluslippukunnille (Kupittaan Henrikinpojat, Turun Sinikotkat, Kuusiston Linnanyrjänät, Nuotiotytöt, Turun Mikaelin Siniset ja Lätynkääntäjät). Käsittely Kokoukseen osallistujille oli jaettu pöydille partiolaisten kannanotto käsiteltävänä olevaan asiaan. Liite

20 hyväksyttiin. 191 LAUSUNTO MERIPARTIOLIPPUKUNTA MIKAELIN SINISET RY:N KOULUTUSALUSHANK- KEESTA päätti palauttaa Meripartiolippukunta Mikaelin Siniset ry:n koulutusaluksen vaihtoa koskevan esityksen uuteen valmisteluun. Asian tausta-aineisto on esitelty laajasti 76/2005 liitteissä. Lippukunnan päiväämä selvitys lippukunnan tämän hetken taloudellisesta tilanteesta on liitetty myös tämän pykälän esittelyyn. Selvityksen mukaan lippukunnan omarahoitusosuus tulevaan alushankkeeseen on olemassa. Liite Kasvatusasiain johtokunta käsitteli asiaa Pykälän esittelyssä on selvitetty asian käsittelyn aiemmat vaiheet. Katso liite Johtokunta päätti muilta osin pitäytyä antamassaan lausunnossa, mutta katsoi, että koska lippukunnan omarahoitusosuus on jo olemassa, hanke voitaisiin kirjata vuoden 2008 sijaan jo vuoden 2006 talousarvioon. pitää Turun Mikaelin Sinisten koulutusaluksen vaihtohanketta lippukunnan toiminnan kannalta perusteltuna ja tarpeellisena ja lippukunnan esittämää rahoitussuunnitelmaa toteuttamiskelpoisena ja esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Turun Mikaelin Sinisten koulutusaluksen vaihtamista varten varataan vuoden 2006 talousarvioon yhteensä euroa, josta suoraa tukea ja pitkäaikaista (10 vuotta) korotonta lainaa. Ilmoitus yhteiselle kirkkovaltuustolle. hyväksyttiin. 192 LAPSITYÖN KESÄN 2005 HINNASTO Kasvatusasiain johtokunta on käsitellyt lapsityön kesän 2005 hinnastoa ja päättänyt esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että hinnasto