MUHOKSEN KUNTA. Selvitys Kylmälänkylän koulun toiminnasta ja koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista (Kunnanvaltuuston päätös 28.2.

Transkriptio

1 MUHOKSEN KUNTA Selvitys Kylmälänkylän koulun toiminnasta ja koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista (Kunnanvaltuuston päätös ) Hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Juha Piirala

2 2 Sisällysluettelo TAUSTAA... 3 VÄESTÖN KEHITYS... 3 SYNTYVYYDEN KEHITTYMINEN VUOSINA LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA KOKO KUNNAN OPPILASMÄÄRÄN KEHITTYMINEN... 5 KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET... 6 KIRKONKYLÄN KOULU... 6 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU... 6 NYKYINEN KOULUVERKKO... 7 KOULUKOHTAINEN TARKASTELU... 7 KIRKONKYLÄN KOULU... 7 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU... 9 OPPILAAKSIOTTOALUEET MIKÄ ON OPPILAAKSIOTTOALUE? KYLMÄLÄNKYLÄN JA KIRKONKYLÄN KOULUJEN OPPILAAKSIOTTOALUEET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KOULUJEN KIINTEISTÖT KIRKONKYLÄN KOULUN KIINTEISTÖ KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN KIINTEISTÖ YHTEENVETO KIINTEISTÖISTÄ JA OPPILASMÄÄRISTÄ KOULUJEN KUSTANNUSTEN TARKASTELU KOULUVERKKOSELVITYKSEN TIETOJEN MUKAAN KOULUJEN KUSTANNUKSET TILINPÄÄTÖS 2017 TIETOJEN MUKAAN (kouluverkkoselvitys) OPPILASKOHTAISIA KUSTANNUKSIA KOULUITTAIN (kouluverkkoselvitys) KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN MAHDOLLISEN LAKKAUTAMISEN VAIKUTUS KOKONAISKUSTANNUKSIIN KULJETUSKUSTANNUSTEN VAIKUTUS KUSTANNUSSÄÄSTÖÖN VUOSITASOLLA KOULUKULJETUKSET KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN MAHDOLLISEN LAKKAUTUKSEN VAIKUTUS KOULUKULJETUKSIIN. 17 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISTÄ KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN ARVIO KIRKONKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN ARVIO KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN OPPILADEN HUOLTAJIEN ARVIO KYLMÄLÄNKYLÄN JA KIRKONKYLÄN KOULUJEN HENKILÖKUNNAN ARVIO YHTEENVETO LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA LIITTEET: LÄHTEET... 26

3 3 TAUSTAA Muhoksen kunnanvaltuusto päätti kokouksessa , että Muhoksella laaditaan kouluverkkoselvitys mm. useiden sivukoulujen kasvavan tilatarpeen ja joillakin kouluilla havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Selvityksessä oli määrä kartoittaa oppilasmäärien muutokset kouluittain sekä tehdä ennuste tulevasta oppilaskehityksestä koko kunnan alueella. Selvitys valmistui alkuvuodesta Muhoksen kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi tehdyn selvitystyön ja päätti, että kouluverkkoselvitykseen liittyen toimenpiteet Kylmälänkylän koulun lakkauttamiseksi alkaen aloitetaan. Hyvinvointilautakunta päätti edellä mainitun päätöksen toimeenpanemiseksi kokouksessaan , että laaditaan lapsivaikutusten arviointi ja selvitys mahdollisen koulun lakkauttamisen vaikutuksista sekä pidetään henkilökunnan ja kuntalaisten kuulemiset viimeistään viikon 15 loppuun mennessä. Tämä dokumentti on selvitys Kylmälänkylän koulun mahdollisen lakkauttamisen erilaisista vaikutuksista sekä kunta- että koulutasolla ja perustuu pitkälti kunnanvaltuuston hyväksymän kouluverkkoselvitystyön aineistoon päivitettynä Kylmälänkylän ja Kirkonkylän koulujen vuoden 2018 tiedoilla. Koulurakennusten yleiskuvaukset ja kunnan väestökehitys sekä syntyvyyden kehittyminen vuosian on poimittu em. kouluverkkoselvityksestä sellaisenaan. Tässä selvityksessä on käytetty pohja-aineistona keväällä 2018 valmistuneen kouluverkkoselvityksen tietoja. Aluksi käydään läpi sen tuottamaa tausta-aineistoa koko kunnan väestökehityksestä, oppilasmäärien muutoksista ja muista kouluverkon kehittämiseen liittyvistä seikoista. Niissä kohdissa missä on ollut mahdollista ja tarkoituksen mukaista, on käytetty tuoreempia saatavissa olevia tietoja. Selvityksen lopussa on koottu tätä selvitystyötä varten tehdyn lapsivaikutusten arvioinnin tulokset. Selvityksen tarkoituksena on antaa aineistoa Kylmälänkylän koulua koskevan päätöksen tekemiseksi Muhoksen kunnanvaltuustossa. Tämän selvityksen on laatinut hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Juha Piirala. Tässä selvityksessä tutkitaan kahta vaihtoehtoa Kylmälänkylän koulun oppilaiden opetuksen järjestämiseksi alkaen. Vaihtoehdot ovat: VE0 Kylmälänkylän koulu jatkaa toimintaansa alkaen VE1 Kylmälänkylän koulu lakkautetaan alkaen ja oppilaat siirretään Kirkonkylän koululle. Em. lyhenteitä käytetään vaihtoehtojen vertailussa selvityksen eri osioiden lopussa. VÄESTÖN KEHITYS Kouluverkkoselvityksen väestö- ja oppilasennusteiden pohjana käytettiin Tilastokeskuksen julkaisemaa kuntakohtaista väestöennustetta. Edellistä tuoreempi koko maata koskeva ennuste on julkaistu syksyllä Seuraava kuntakohtainen väestöennuste julkaistaan syksyllä Kolmen viimeisen vuoden syntyvyyskehityksen perusteella voidaan todeta, että seuraavassa Tilastokeskuksen ennusteessa Muhoksen kunnan ennustettu väkiluku todennäköisesti laskee tällä hetkellä voimassa olevasta ennusteesta vuodelta Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan Muhoksen kunnan väestömäärä olisi pitänyt olla 8995 asukasta. Muhoksen kunnassa oli 8977 ja asukasta. Tilastokeskuksen 2015 väestöennusteen mukaan tarkastelujaksolla vuosina Muhoksen kunnan väestökehitys on laskeva. Muhoksen kunnan väestön väestöennuste vuosille on seuraava: vuosi väestö

4 4 Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan Muhoksen kunnan väkiluku pysyy yli 9000 asukkaassa vuoteen 2022 saakka, kunnes 2023 väkiluku laskee alle 9000 asukkaan. Vuosittainen lasku vuoteen 2030 saakka on kymmenestä hieman ylöspäin ja vuoteen 2040 saakka lasku on hieman alle kymmenen asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 muhoslaisia on 8834 eli laskua nykyiseen asukasmäärän noin 200. SYNTYVYYDEN KEHITTYMINEN VUOSINA Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaa syntyvyyden tarkastelu Muhoksen kunnassa vuosille on seuraava: vuosi v Tilastokeskus ennustaa Muhoksen kunnan lasten syntyvyyden putoavan alle 120 lapsen ja olevan vuonna 2040 samaa luokkaa kuin 2030 eli 118. Koko maan lasten syntyvyys kääntyy laskuun vuonna 2020 ja jatkaa laskuaan vuoteen 2035 saakka, jolloin syntyvyys kasvaa, jatkaen kasvua vuoteen 2040 saakka. Tilastokeskuksen koko maan väestöennusteen pohjalta voidaan yleisesti todeta, että valtakunnallisestikin lasten ja nuorten määrä on vähenemässä syntyvyyden määrän vähenemisen vuoksi. Koulutoimiston kokoaman aineiston mukaan vuosina 2016, 2017 ja 2018 toteutunut syntyvyys Muhoksella jäi alle kouluverkkoselvityksessä esitetyn ennustetun syntyvyyden. Tämän hetken ( ) tiedon mukaan em. vuosina syntyneitä lapsia asuu Muhoksella seuraavasti: Vuonna 2016 syntyneitä on 109, vuonna 2017 syntyneitä on 120 ja vuonna 2018 syntyneitä on 98. Kylmälänkylän koulun oppilaaksiottoalueella lapsia on seuraavasti: yksi (1) vuonna 2016 syntynyt, yksi (1) vuonna 2017 syntynyt ja vuonna 2018 syntyneitä ei ole yhtään. Em. perusteella Muhoksen kunnan koulujen oppilasmäärä näyttäisi laskevan jyrkemmin tulevina vuosina kuin kouluverkkoselvityksessä Tilastokeskuksen tietoihin perustuen oletettiin. LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA Kouluverkkoselvityksessä tarkasteltiin ikäluokkien koon kehittymistä tulevina vuosina. Seuraavassa taulukossa on käytetty Tilastokeskuksen ennusteita ikäryhmille 0-6, 7-12 ja vuosille ja vuonna ikä v v v Alle kouluikäisten määrä (0-6-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana melkein 130 lapsella. Lasten määrä laskee yli tuhannesta lapsesta alle 900 lapseen. Lapsimäärä vähenee edelleen vuoteen 2040, mutta ennusteen mukaan vähennys vakioituu 878 lapseen. Alakouluikäisten määrä (7-12-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana melkein 110 oppilaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan oppilasmäärän lasku jatkuu vuoteen 2040, sillä tuolloin alakoululaisia on 778. Yläkouluikäisten määrä (13

5 5 15-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana yli 60 oppilaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan oppilasmäärän lasku jatkuu vuoteen 2040, jolloin yläkouluikäisiä oppilaita on 382. Oppilasmäärän lasku nostaa oppilaskohtaista kustannusta kouluilla ja vaikeuttaa hyvinvointipalveluiden mahdollisuutta pysyä talousarviossa tulevina vuosina ilman merkittävää tasokorotusta toimialan määrärahoihin. Talouden tasapainottamien edellyttää tiukkaa menokuria ja uusien toimintojen tarkkaa harkintaa ennen käyttöönottoa. Vaarana on, että hyvinvointipalveluiden kehittämistoiminta kutistuu määrärahojen puuttumiseen. KOKO KUNNAN OPPILASMÄÄRÄN KEHITTYMINEN Seuraavana kouluverkkoselvityksessä tarkasteltiin koulujen oppilasennusteita lukuvuodesta lukuvuoteen Koulujen oppilasennuste ei perustunut Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, koska siinä olevia oppilasmääriä ei pystytä jakamaan koulupiireittäin. Ennusteet on tehty tilanteesta Effica-järjestelmästä otettujen Muhoksella kirjoilla olevien lasten mukaan. Effica-järjestelmässä oleva väestömäärä on päivitetty väestörekisteristä. Ennusteissa ei ole lähdetty arvioimaan tulevina vuosina syntyviä ikäluokkia, vaan se perustuu kyseisenä päivänä kerättyyn tietoon sen hetkisistä lasten määristä ikävuosittain 0-6 sekä tietoihin koulujen sen hetkisistä oppilasmääristä luokittain. Koulujen oppilasmäärät on kerätty Primus-oppilastietojärjestelmästä. Näiden oppilasmäärien perusteella tehdyissä koulujen oppilasennusteissa ei arvioida mahdollisen muuttoliikkeen vaikutusta koulujen oppilasmääriin. Eikä siinä myöskään arvioida kunnan sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen vaikutusta koulujen oppilasmääriin. Yllä mainittuihin tietoihin perustuvat koulujen oppilasennusteet on tehty vuoteen jolloin vuonna 2017 syntyneet lapset ovat esikouluiässä. Tarkastelupäivänä Muhoksen kunnan alakouluissa oppilaita oli 1016, joista esiopetuksen oppilaita oli 77. Päiväkodeissa esikouluoppilaita oli 71. Muhoksen yläkoulussa oppilaita oli 473. Efficassa oleviin väestörekisteritietoihin ja kouluissa olleiden oppilaiden perusteella tehdyn oppilasennusteen mukaan alakoulujen ja yläkoulun oppilasmäärät vuosina olivat seuraavat: Lukuvuosi alakoulut joista eskarit eskarit/pk* yläkoulu *päiväkotien esiopetuksella olevat lapset Ennusteessa on lukuvuodesta lähtien esikoululaiset arvioitu kouluun ja päiväkotiin viiden edellisen lukuvuoden (lukuvuodesta lukuvuoteen ) sijoittumisen keskiarvolla. Taulukosta käy selkeästi ilmi se, että sekä alakoulujen kokonaisoppilasmäärä että yläkoulun oppilasmäärä on laskeva. Alakoulujen oppilasmäärä laskee 160 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen On syytä huomata, että yläkoulun kääntyy laskuun lukuvuodesta alkaen, jolloin pienet luokat siirtyvät yläkouluun. Syntyvyyden kääntyminen laskuun alkaa näkyä merkittävästi esikoululaisten määrässä lukuvuodesta alkaen.

6 6 KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET Seuraavassa keskitytään Kirkonkylän koulun ja Kylmälänkylän koulun koulukohtaisiin oppilasennusteisiin. Oppilasmäärissä on tapahtunut muutoksia kouluverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen ja koulutoimistolla on olut käytettävissä myös vuoden 2018 syntyneiden määrä ( tilanne), joten seuraavat tiedot on päivitetty ajan tasalle viimeisimmillä tiedoilla. KIRKONKYLÄN KOULU Alla on päivitetty oppilastilasto ja ennuste Kirkonkylän koulun oppilasmäärästä. Ennusteessa ei ole arvioitu mahdollista muuttoliikkeen vaikutusta oppilasmäärään. lukuvuosi oppilaita Kirkonkylän koulun oppilaiden määrä laskee tarkastelujakson aikana huomattavasti. Mikäli koulukiinteistö mitoitetaan tulevissa ratkaisuissa tämän hetken tilanteen mukaan, niin koululla tulee jäämään tiloja tyhjilleen tarkastelujakson loppupuolella. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU Alla on päivitetty oppilastilasto ja ennuste Kylmälänkylän koulun oppilasmäärästä. Ennusteessa ei ole arvioitu mahdollista muuttoliikkeen vaikutusta oppilasmäärään. lukuvuosi oppilaita Kylmälänkylän koulun oppilaiden määrä laskee huomattavasti tarkastelujakson loppupuolella. On otettava huomioon, että myös Kylmälänkylän koulun oppilaaksiottoalueen syntyneiden määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Alla on tilanteen mukaan päivitetty taulukko Muhoksella asuvien syntyneiden lasten määrästä koko kunnan tasolla. vuosina Kylmälänkylän koulun oppilasmäärä on pienenemässä lähitulevaisuudessa alle 20 oppilaan ja käytössä olevan aineiston perusteella oppilasmäärälle ei ole nähtävissä kasvua tiedossa olevan syntyneiden määrän perusteella myöskään tulevina vuosina.

7 7 Em. tietojen perusteella voidaan päätellä, että Kirkonkylän koulun koulukiinteistö jää joko vajaakäytölle tai koulun ryhmäkoot pienenevät merkittävästi tulevina vuosina. Kuntatalouden näkökulmasta em. nostaa oppilaskohtaista kustannusta sekä koulu- että kuntatasolla. Kylmälänkylän koulun mahdollista lakkauttamisen näkökulmasta tuleva oppilaskehitys voidaan vetää yhteen seuraavasti: VE0 VE1 Kouluverkon kokonaiskustannukset ja oppilaskohtaiset kustannukset kuntatasolla kasvavat tulevina vuosina Kylmälänkylän koulun oppilasmäärä laskee voimakkaasti lukuvuonna , jolloin oppilasmäärä on ilman muuttoliikettä n. 13 oppilasta Kirkonkylän koulukiinteistö jää vajaakäytölle viimeistään lukuvuodesta alkaen ilman muuttoliikettä Kouluverkon kokonaiskustannukset ja oppilaskohtaiset kustannukset kuntatasolla kasvavat tulevina vuosina hieman vähemmän kuin vaihtoehdossa VE0 Kirkonkylän koulun oppilasmäärä laskee voimakkaasti alkaen lukuvuodesta Kirkonkylän koulukiinteistö jää vajaakäytölle viimeistään lukuvuodesta alkaen ilman muuttoliikettä NYKYINEN KOULUVERKKO Muhoksen kunnassa toimii tällä hetkellä kuusi alakoulua: Huovilan koulu, Hyrkin koulu, Kirkonkylän koulu, Korivaaran koulu, Kylmälänkylän koulu ja Laitasaaren koulu. Yläkouluja on yksi, jonka hallinnollisessa alaisuudessa toimii myös erityiskoulu, Oulujoen koulu. Oulujoen koulu toimii Oulujoen perhekodin tiloissa ja pääsääntöisesti siellä on oppilaita vuosiluokilta 7-9. Esiopetusta järjestetään kaikkien alakoulujen, Päivärinteen ja Koivulehdon sekä kahden yksityisen päiväkodin yhteydessä. KOULUKOHTAINEN TARKASTELU Seuraavassa on tarkasteltu Kirkonkylän ja Kylmälänkylän kouluja eri näkökulmista. Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, joten tässä tarkastelussa käytetään pohjana tilinpäätöksen 2017 lukuja. Koulukohtaisissa kuvauksissa tarkastellaan koulujen perusopetusryhmämäärää, henkilöstömäärää, tilastointipäivän oppilasmäärää ja tilinpäätöksen 2017 kustannuksia sekä vahvistamattoman tilinpäätöksen 2018 kustannuksia. KIRKONKYLÄN KOULU (Veturitie 9, Muhos) Kustannusten tarkastelussa käytetään vuoden 2017 oppilasmääriä ja tilinpäätöstietoja, koska tilinpäätöstä vuodelle 2018 ei ole vielä tätä selvitystä laadittaessa vahvistettu. Vahvistamattomat tilinpäätös tiedot vuodelta ovat suluissa. Lukuvuonna Kirkonkylän koulu antaa opetusta luokille 0-6 ja koulussa on 26 opetusryhmää, joista 2 esiopetuksen ryhmää. Lisäksi koulussa toimii 3 alueellista erityisopetuksen pienryhmää. Tilastointipäivänä koulussa oli 512 oppilasta, joista yleisopetuksessa 494 ja erityisopetuksen pienryhmissä 18. Oppilaista tyttöjä oli 229 ja poikia 283. Tilastointipäivänä oppilaista kuljetuksessa oli 138 ja edellisenä lukuvuotena 129. Lukuvuonna oppilaan koulumatka on yli 10 km ja 70 oppilaan koulumatka 5-10 km. Oppilaista suurimman osan eli 370 oppilaan koulumatka on alle 3km, näistä 56 oppilasta on kuljetuksessa. Kirkonkylän koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan ovat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden (

8 8 ja ) kuljetusoppilasmäärästä, 945,62 / kuljetusoppilas (TP ,28 ). Kirkonkylän koulun kuljetuskustannuksia nostavat alueellisten pienryhmien oppilaiden kuljetukset. Suurin osa pienryhmien oppilaista on taksikuljetuksissa. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan Kirkonkylän koulun toimintakate oli ja vahvistamattoman tilinpäätöksen 2018 mukaan Suurin menoerä olivat henkilöstökulut ( , TP2018). Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot ( , TP2018), joista kuljetuskustannukset ( , TP2018), ateriapalvelut ( , TP2018) sekä siivous ( , TP208). Sisäiset vuokrat olivat ( , TP2018). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli (60 641, TP2018), joista oppikirjojen kustannusten osuus oli (39 711, TP2018). Alueellisten pienryhmien oppilaiden oppikirjojen sekä aineiden tarvikkeiden ja tarvikkeiden kustannukset ovat erityisopetuksen alla ja eivät sisälly edellä mainittuihin kustannuksiin. Kirkonkylän koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan (kouluverkkoselvitys) Kirkonkylän koulun henkilökunnan kouluverkkoselvitykseen arvioimat oman toiminnan vahvuudet on tässä esityksessä koottu koko koulun tasolla ja esitystä on tiivistetty kouluverkkoselvitykseen verrattuna: monipuolinen osaaminen (opettajilla eri vahvuuksia) yhteistyö ja ryhmähenki pienet/kohtuulliset ryhmäkoot ja jakoryhmät tiimiopettajuus/samanaikaisopetus (työkuorman jakaminen) sekä oppiainetiimit yhteinen palaveriaika (ke 8-9) erityisopettajat läsnä koululla ja tuen vaiheet toimivat hyvin erityisopetus- ja ohjaajaresurssi pääosin riittävä palvelut lähellä (uimahalli, vanhukset, Ponkila, jäähalli, kirjasto, liikennepuisto, kirkko) välituntipihat välineineen pyörätiet ja turvalliset koulumatkat hyvät tilat (käsityöluokat, kuvisluokka, musiikkiluokka, kaksi liikuntasalia) samanaikaiserityisopettaja 2. luokille osassa tiloista muuntuvat tilat tiloja: uimahalli, oma kirjasto, luistelukenttä, palloiluhalli, oma keittiö, peltolatu kouluterveydenhoito kunnan omat siistijät (ovat paikalla päivittäisessä työskentelyssä) tvt-laitteiston kehittäminen & osaaminen digiloikka hyvällä mallilla toimivat ja monipuoliset tilat mahdollisuus tarjota useampia kieliä hyvä työilmapiiri (huumorintajuisuus, avoimuus, yhteistyökyky) Kirkonkylän koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan (kouluverkkoselvitys) koulukuljetusten haasteet: kuljetusten aikataulut määrittelevät koulun aloitukset ja lopetukset, liian vähän koulukuljetusvuoroja ja oppilaille koituvat odotusajat ja myöhästymiset oppitunneilta iso koulu, osittain jäykkä toiminnaltaan pienet luokkatilat päärakennuksessa ja pienluokat eri tiloissa kuin muut (yhteistyö hankaloituu) lukujärjestys (yhteisen ajan löytäminen) esi- ja alkuopetuksen toiminnan kannalta uusi puoli olisi toimivampi (isommat luokkatilat, avoimet oppimisympäristöt, piha-alueet uudella puolella suunniteltu pienille, kuraeteiset) ruokala meluisa, ruokailutapojen opettaminen haasteellista ja ruokailuajankohdat määrittävät opetusta koulun alkamisajat eivät toimi vuosiluokilla 1-2 uimahallin edessä olevan parkkipaikan turvallisuus YS-aika ei ole riittävä kaikkeen yhteiseen ohjaajaresurssi ei ole riittävä eskareilla ja 2. luokilla. kopiokone jatkuvasti rikki, päärakennuksen luokkien smarteissa paljon toimintahäiriöitä

9 9 paljon kuljetusoppilaita, jotka ovat olleet usein kuljetusten vuoksi myöhässä! tapahtumat ja juhlat: arjen liikuttelu ei toimi sujuvasti kansainvälisyys eriyttämistilojen vähyys tilojen muokkaamisen jäykkyys, kalusteet vähäiset ja yksioikoiset (vanhan malliset) liikuntatilojen vähyys verrattuna opetusryhmien määrään (yhtäaikaa useampi liikuntaryhmä, jotka jakavat samat tilat) työpuhelimet opettajille yhteisöllisyyden kehittäminen suuressa työyhteisössä erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen toisten opetusryhmien huomioonottaminen esim. tilojen jakaminen useiden ryhmien kanssa (ku, ks, projektiopetus yhteisissä tiloissa) laitemäärän rajallisuus ja niiden yhteiskäyttö sekä oppilaiden käyttöön tarkoitettujen luokkakoneiden puuttuminen yhteisen suunnitteluajan puute KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU (Kylmälänkyläntie 2845, KYLMÄLÄNKYLÄ) Kylmälänkylän koulu antaa opetusta vuosiluokille 0-6, koulussa on kaksi opetusryhmää: 0-2 lk ja 3-6 lk. Koulussa on kaksi luokanopettajaa, joista toinen toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. Lisäksi koululla käy kiertävä kielten opettaja antamassa kielten opetusta 6 h viikossa. Korivaraan, Laitasaaren ja Kylmälänkylän koulun yhteisellä kiertävällä erityisopettajalla on opetusta 4 tuntia viikossa. Koulussa on yksi koulunkäynninohjaaja. Tilastointipäivänä koulussa oli 23 oppilasta, tyttöjä 15 ja poikia 8. Tilastointipäivänä oppilaista kuljetuksessa oli 19, joista 12 oppilaan koulumatka oli yli 10 km ja 4 oppilaan koulumatka 5-10 km. Oppilaista 5:llä koulumatka oli alle 3 km ja näistä kuljetuksessa oli 3 oppilasta. Kylmälänkylän koulun kuljetuskustannukset TP2017:ssä olivat euroa ja (vahvistamaton) TP2018:ssä euroa. Kylmäläkylän koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan olivat :a (42 425, TP2018) ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017 (laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä) 2 378,32 / kuljetus-oppilas (2232,89 / kuljetusoppilas TP2018). Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan Kylmälänkylän koulun toimintakate oli ( , TP 2018). Suurin menoerä olivat henkilöstökulut ( TP2018). Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot ( TP2018), joista kuljetuskustannukset (42 425, TP2018), ateriapalvelut (17 793, TP2018) sekä siivous (27 334, TP2018). Sisäiset vuokrat olivat (32 724, TP2018). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli (3 705, TP2018), joista oppikirjojen kustannusten osuus oli (2 446, TP2018). Kylmälänkylän koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan (Kouluverkkoselvitys) Kouluverkkoselvityksestä kävi ilmi, että henkilökunnan mukaan Kylmälänkylän koulun pieni, kodinomainen ilmapiiri luo turvallisen oppimisympäristön niin koulutietään aloittelevalle esikoululaiselle, kuin isommallekin oppilaalle. Pihapiiri on monipuolinen ja koulun sijainti antaa monipuolisen mahdollisuuden luonnon käyttämiseen sujuvasti osana koulutyön arkea. Pieni oppilasmäärä ja pienet luokkakoot tukevat oppilaiden oppimista koulussa. Liikuntapaikat löytyvät pihapiirin lisäksi lähimetsistä ja -pelloilta. Henkilökunnan mukaan koulussa on loistava yhteishenki. Kaikenikäiset oppilaat leikkivät keskenään. Uudet oppilaat otetaan innolla vastaan ja autetaan pääsemään mukaan opiskeluun ja välituntileikkeihin. Ketään ei jätetä yksin. Ujoinkin oppilas pääsee loistamaan ja voi nauttia koulunkäynnistä täysin rinnoin. Pienessä yhteisössä näkyy oppilaiden auttamistahto sekä omatoimisuus ja itseohjautuvuus opiskelussa. Uudessa opetussuunnitelmassa halutaan lisätä yhteisöllisyyttä. Kyläkouluissa yhteisöllisyys on itsestäänselvyys. Oppilaat leikkivät sujuvasti keskenään eikä kenenkään tarvitse heitä siihen erikseen ohjata.

10 10 Sama yhteisöllisyys toteutuu myös vanhempien kanssa, jotka mahdollistavat leirikoulujen ja retkien teon, aktiivisesti kartuttamalla oppilaskunnan tiliä eri tavoin. Pienessä yhteisössä on mahdollista puuttua tehokkaasti ja ajoissa erilaisiin kasvatuksellisiin haasteisiin, esimerkiksi kiusaamiseen. Kylmälänkylän koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan (Kouluverkkoselvitys) Koulun sijainti kaukana mm. kunnan järjestämistä tapahtumista. Kuitenkin yhteisesti keräystuella on mahdollistunut retkipäivät ja leirikoulut. vanhempien Selvityksessä käsiteltäviä vaihtoehtoja voidaan arvioida seuraavasti: VE0 VE1 Molempien koulujen toimintaa voidaan jatkaa kutakuinkin entisellään tulevina vuosina Kylmälänkylän koulun sijainti kaukana kuntakeskuksesta (mm. kunnan järjestämistä tapahtumista) Molempien koulujen sekä Kirkonkylän koulun että Kylmälänkylän oppilaskohtaiset kustannukset tulevat kasvamaan oppilasmäärien pienentyessä Kylmälänkylän koululle tarvitaan lisää tuntiresurssia A1-kielen varhennukseen (yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla alkaen) Kylmälänkylän koulun oppilaat voidaan sijoittaa Kirkonkylän koulun ryhmiin ilman lisäkustannuksia opetuksessa A1-kielen varhennuksessa säästetään Kylmälänkylän koulun lisäresurssitarve Kirkonkylän koulun kuljetuskustannukset kasvavat ja osalla Kylmälänkylän alueen oppilaista koulumatka sekä koulumatkaan käytetty aika kasvaa Koko kunnan tasolla oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat vähemmän kuin vaihtoehdossa VE0 OPPILAAKSIOTTOALUEET MIKÄ ON OPPILAAKSIOTTOALUE? Oppilaaksiottoalueella määritellään, mihin kouluun tietyllä alueella asuva oppilas sijoitetaan. Oppilaaksiottoalueen määrittelyn tarkoituksena on helpottaa investointitarpeiden ennakointia ja mahdollistaa tulevan oppilaskehityksen arviointi koulukohtaisesti. Oppilaaksiottoalueiden ja toimintaa ohjaavien asiakirjojen, kuten koulukuljetusten järjestämisperiaatteiden, tulisi tukea toisiaan ja edistää pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Perusopetulaissa /628 6 oppilaan koulupaikan määräytyminen. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. ( /1288) Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 :n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. ( /1288)

11 11 Muhoksen kunta on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Kunta osoittaa jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta, joka on ns. lähikoulu. Jokaisella alakoululla on oma oppilaaksiottoalue, jolta oppilaat pääasiallisesti kulkevat kouluun. Oppilaaksiottoalueista suurin oppilasmäärältään on Kirkonkylän koulun alue ja pienin Kylmälänkylän koulun alue. KYLMÄLÄNKYLÄN JA KIRKONKYLÄN KOULUJEN OPPILAAKSIOTTOALUEET Kirkonkylän koulu Kirkonkylän ja Korivaaran koulun rajana on Oulun suunnassa Matokorventien alkuosa; Lukkarinkangas kuuluu Kirkonkylän kouluun. Kirkonkylän kouluun kuluu Viljatie, Ahotie, Töllintie, Kirkkotie, Kirkkosaarentie. Rajana voidaan pitää Koivikon peltoa, jonka rajana on Viljatie ja Ahotie. Huovilan koulun ja Kirkonkylän koulun raja kulkee Oulujokea myöten Montan voimalaitoksen ja Montanlammen kautta Syväojaa myöten Jurvakaisen mutkan pohjoispuolelle. Kirkonkylän ja Huovilan koulun rajana on Välioja. Halola, Smolttitie, Nuottatie, Halokankaantie, Hirvenpolku, Jänönpolku ja Karhuntaival. Kirkonkylän kouluun kuuluu Pyhänsivuntien ja Rättiläntien alkuosat. Vastaavasti Tuppu on rajana Kirkonkylän ja Kylmälänkylän koulun välillä. Meriarontie kuuluu Kirkonkylän kouluun. Kylmälänkylän koulu Kylmälänkylän ja Kirkonkylän koulun oppilaaksiottoalueiden rajana on Tuppu. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä. Muhoksen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen. Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukainen vuosittainen selvitys kunnassa meneillään olevista ja vireille tulevista kaavoitusasioista. Muhoksen kunnan Kirkonkylän osayleiskaavassa 2030 selvitetään Muhoksen keskustaajaman toimintojen tilatarpeet sekä tutkitaan kaupunkirakenteen laajenemissuunnat ja tiivistämismahdollisuudet. Osayleiskaavassa osoitetaan Päivärinteen asemakaavan laajentumisalueet. Tavoitteena on lisätä hallitusti alueen tontti- ja asukasmäärää ja monipuolistaa kunnan tonttitarjontaa. Päivänpaisteenmaan asemakaavan tavoitteena on lisätä Päivärinteen alueen tonttitarjontaa ja asukasmäärää osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Muhoksen kunnassa ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Keskustan asemakaava Päivärinteen asemakaava Leppiniemen asemakaava Voimassa olevan maankäytön suunnittelun mukaan Kylmälänkylän koulun alue ei ole kunnan maankäytön painopistealue. Alla olevassa kuvassa on merkitty Muhoksella vuosina myönnetyt rakennusluvat. Kuvasta voidaan havaita, että myönnetyt rakennusluvat keskittyvät pääosin keskustan ja Päivärinteen alueille.

12 12 Mahdollisen Kylmälänkylän koulun lakkauttamisen näkökulmasta alueen tulevaan väestökehitykseen voidaan olettaa olevan seuraavia vaikutuksia: VE0 VE1 Voidaan olettaa väestökehitys Kylmälänkylän alueella jatkuu nykyisen kaltaisena Kyläkoulu voi houkutella asukkaita Kylmälänkylän alueelle Muuttoliikkeen Kylmälänkylän alueelle tulee tapahtua ennen lukuvuotta , jolloin koulun oppilasmäärä putoaa 13 oppilaaseen Voidaan olettaa, että Kylmälänkylän houkuttelevuus ja vetovoima asuinpaikkana laskevat, mikäli koulu lakkautetaan. KOULUJEN KIINTEISTÖT Tekninen toimi laati kouluverkkoselvitystä varten koosteen hyvinvointipalveluiden koulurakennusten rakentamisvuosista, tilavuudesta, kerrosalasta, kiinteistökustannuksista, tasearvosta, kiinteistöpalveluista, lämmitysjärjestelmästä, IV-kojeista, putkistoista ja tulevista korjauksista. Lisäksi tekninen toimi on toimittanut inventaarilistan. Teknisen toimen laatiman koosteen lisäksi on käytetty jo olemassa olevaa materiaalia, jotka tulevat hyvinvointipalveluilta. KIRKONKYLÄN KOULUN KIINTEISTÖ Kouluverkkoselvitystyöhön teknisen toimen kiinteistöstä antaman selvityksen mukaan: Kirkonkylän koulu on valmistunut 1950-luvulla ja peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on valmistunut 1983, toinen vaihe 1985

13 ja laajennusosa Koulu on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Kouluverkkoselvityksessä olleen teknisen toimen silloisen tiedon perustella tehdyn arvion mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Edellä mainitussa arviossa arvioitiin tulevana peruskorjauksena olevan sadevesien johtaminen kiinteistöstä poispäin. Kirkonkylän koulun peruskorjaus ja laajennus on toteutettu vuosina PAOn rakennuksen peruskorjaus tehty v ja koulun kellarikerroksen v Kirkonkylän koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on luvulla investoitu yhteensä Kouluverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen kiinteistössä (ns. vanhalla puolella ja PAO:n tiloissa) on tehty sisäilmaan liittyviä tutkimuksia lukuvuoden aikana ja tutkimusten perusteella kiinteistöön tulee tehdä korjauksia tai sen tilalle tulee rakentaa uusi rakennus. Tätä selvitystä laadittaessa Kirkonkylän koulua koskevia investointi-/korjauspäätöksiä ei ole vielä tehty. 13 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN KIINTEISTÖ Kouluverkkoselvitystyöhön teknisen toimen kiinteistöstä antaman selvityksen mukaan: Kylmälänkylän vanha koulu on rakennettu vuonna 1933 ja nykyisin käytössä oleva rakennus 1950-luvulla. Koulu on yksikerroksinen ja sen kerrosala on 546. Lämmitysjärjestelmänä on öljy ja kesäisin sähkö. IV-kojeet ovat kunnossa. mutta putkiston kunto on heikko. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen mukaan kiinteistön kunto on toimiva. Putkiston kunto on heikko ja tulevia peruskorjauksia on vesi-ilmalämpöpumppu ja viemärin korjaus. Kylmälänkylän koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on investoitu ja luvulla yhteensä Koulun tilat ovat varsin ahtaat, mutta ne ovat kuitenkin olleet riittävät opetuksen järjestämiseen ja niissä on viihdytty. Liikuntasali on pieni, ja nykyaikaisen pedagogiikan kannalta tarpeellista joustavaa tilaa ei juuri ole. Lähes kuudenkymmenen vuoden ikäinen koulurakennus alkaa käyttäjien näkökulmasta olla kunnoltaan isomman remontin tarpeessa. Toisaalta voidaan todeta tyytyväisinä, että koulussa ei ole sisäilmaongelmia, joten siitä näkökulmasta katsottuna remontilla ei ole suurta kiirettä, kunhan rakennus pidetään kunnossa, ettei ongelmia pääse syntymään. Vuoden aikana tekninen toimi on tehnyt rakennukselle joitakin korjauksia. Koneellisen ilmanvaihdon jatkaminen toiseenkin luokkaan ei edelleenkään toteutunut. Koulurakennuksen lämmöneristys ei ole käyttäjän arvion mukaan hyvä. Esimerkiksi ulko-ovet vuotavat paljon lämpöä ulos. Toisaalta mahdolliset parannustoimet rakennuksen tiiviyteen tulisi suunnitella hyvin huolellisesti, jotta toimenpiteillä ei aiheuteta sisäilmaogelmia. Kyseessä on kuitenkin 1950-luvulla rakennettu osittain rossipohjainen rakennus, jonka toisessa päässä on kellari maan sisällä aivan joen läheisyydessä, mitä ilmeisimmin varsin kosteassa maaperässä. Tällaisen rakennuksen tiiviyden voimakas parantaminen voisi käyttäjän arvion mukaan olla riski, varsinkin kun jo aiemmissa remonteissa talon ominaisuudet ovat jo jonkin verran muuttuneet esim. muovimattojen asentamisen myötä. YHTEENVETO KIINTEISTÖISTÄ JA OPPILASMÄÄRISTÄ Molemmissa koulukiinteistöissä on omat haasteensa. Tällä hetkellä korostuvat Kirkonkylän koulun sisäilmatilanteeseen liittyvät haasteet ja miten em. haasteisiin vastataan. Kylmälänkylän koulun osalta kiinteistön kunto mahdollistanee tilojen käytön tarvittaessa vielä jonkin aikaa, mutta pitempiaikainen käyttö vaatisi kiinteistön peruskorjauksen. Mahdollista Kylmälänkylän koulun lakkauttamista ajatellen on todettava, että Kylmälänkylän koulun oppilasmäärä lukuvuonna (21 oppilasta), on sijoitettavissa Kirkonkylän koulun tiloihin olipa ratkaisu Kirkonkylän koulun tilojen osalta keväällä 2019 mikä tahansa.

14 14 Kokonaisarviointina: VE0 VE1 Kirkonkylän koulun kiinteistö vaatii toimenpiteitä Kylmälänkylän koulun peruskorjaustarve kasvaa Kirkonkylän koulun kiinteistö vaatii toimenpiteitä Kylmälänkylän koulua ei tarvitse peruskorjata Kylmälänkylän koulun oppilaita varten ei tarvita lisätiloja Kirkonkylän koululla. Kylmälänkylän koulun oppilaiden lukumäärä luokka-asteittain on pieni ja heidät voidaan sijoittaa Kirkonkylän koulun olemassa oleviin opetusryhmiin. KOULUJEN KUSTANNUSTEN TARKASTELU KOULUVERKKOSELVITYKSEN TIETOJEN MUKAAN Alla olevat koulujen kustannusten tarkastelu sekä oppilaskohtaisten kustannusten tarkastelu on otettu suoraan vuonna 2018 valmistuneesta kouluverkkoselvityksestä, koska selvitystä tehtäessä vuoden 2018 tilinpäätöstietoja ei ole vahvistettu. Koulujen kustannusten taso ei ole merkittävästi muuttunut vuoden 2018 aikana, joten taulukoissa olevat tiedot ovat vertailukelpoisia kun vertaillaan koulujen kustannuksia keskenään. KOULUJEN KUSTANNUKSET TILINPÄÄTÖS 2017 TIETOJEN MUKAAN (kouluverkkoselvitys) Tilinpäätös tietojen mukaan perusopetuksen koulujen toimintakate vuonna 2017 oli noin 9,1 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä 9,4 miljoonaa euroa. Koulujen kustannuksista yli puolet koostuu henkilöstökuluista euroa. Huomattavaa on, että yllä olevat koulujen kustannukset eivät sisällä ollenkaan erityisopetuksen kustannuksia. Erityisopetuksen kustannukset ovat olleet vuonna 2017 yhdessä omassa kustannuspaikassa. Kustannuspaikassa ovat erityisopettajien, osa koulunkäynninohjaajien palkkakustannuksista sekä osa erityisopetuksen aineiden tarvikkeiden ja tarvikkeiden kustannuksista. Tilinpäätös tietojen mukaan erityisopetuksen henkilöstökulut olivat , palvelujen ostot sekä aineet tavarat ja tarvikkeet Erityisopetuksen toimintakate oli vuonna Vuonna 2017 oppilaista maksettu kotikuntakorvaus oli: 6-vuotiaat 3 944,24, 7-12-vuotiaat 6 573,74 ja vuotiaat ,98.

15 15 OPPILASKOHTAISIA KUSTANNUKSIA KOULUITTAIN (kouluverkkoselvitys) Koulukohtaisista toimintakatteista puuttuvat koulukohtaiset erityisopetuksen kustannukset, jotka ovat yhdessä kustannuspaikassa erillisenä kustannuksena. Kirkonkylän koulun kustannuksiin on laskettu pienryhmän 0-9 lk kustannukset, koska ne ovat omana kustannuspaikkana. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN MAHDOLLISEN LAKKAUTAMISEN VAIKUTUS KOKONAISKUSTANNUKSIIN Kylmälänkylän koulun mahdollinen lakkauttaminen toisi mukanaan vuoden 2018 kustannusten tasolla n euron säästöt vuositasolla. Mahdollinen kuljetuskustannusten kasvaminen pienentää säästöä. Koulun koko henkilökunnalle on osoitettavissa toinen toimipaikka kunnan omassa organisaatiossa eikä kunnan tarvitse toteuttaa irtisanomisia. Kylmälänkylän koulun kiinteistön ylläpitokustannusten poistuminen toisi säästöä Muhoksen kunnalle. Arvioitu säästö vuositasolla koostuu seuraavista tekijöistä: henkilöstökulut Kaksi luokanopettajaa (toinen koulun toiminnasta vastaava rehtori) sekä koulun-käynninohjaaja ja kiertävä laaja-alainen erityisopettaja 4 h /vko tietoliikenneyhteydet rakennusten puhdistus ja siivous sisäiset ateriapalvelut Säästö on laskettu Kylmälänkylän koulun ja Kirkonkylän koulun ateriahinnan erotuksella (3,90 1,83 = 2,07 ) kerrotuna lukuvuoden oppilasmäärällä 21 ja lukuvuoden koulupäivien määrällä 188 (2,07 * 21 opp *188 pv = 8172 ) sisäiset vuokramenot Edellä mainittujen kustannusten arvioitu säästö vuositasolla yhteensä KULJETUSKUSTANNUSTEN VAIKUTUS KUSTANNUSSÄÄSTÖÖN VUOSITASOLLA Edellä laskettua kokonaiskustannusten säästöä pienentää Kylmälänkylän alueen oppilaiden mahdollinen kuljetuskustannusten kasvu. Arvio kuljetuskustannuksista lukuvuonna : (laskettu syyslukukauden 2018 kustannusten tasolla, alv 0 %) - Kylmälänkylän alueen yläkoululaisten kuljetuskustannukset Kylmälänkylän koulun kuljetuskustannukset Kylmälänkylän alueen oppilaiden kuljetuskustannusten arvio lv yht

16 16 Kylmälänkylän alueen oppilaiden arvioidut koulukuljetuskustannukset Kirkonkylän koululle sekä yläkoululle lukuvuonna on laskettu seuraavalla tavalla: Koulukuljetusten kustannusten pohjana on Muhoksen yläkoululle lukuvuonna kuljetettavien oppilaiden koulukuljetuskustannus , joka jaetaan lukuvuonna kuljetettavien yläkoulun oppilaiden lukumäärällä (10). Oppilaskohtaiseksi kuljetuskustannukseksi lukuvuonna saadaan siten Edellä mainitusta laskelmasta saatu kustannus on arvio Kirkonkylän alueelle kuljettavasta Kylmälänkylän koulun alueen oppilaskohtaisesta koulukuljetuskustannuksesta. Oppilaskohtainen kuljetuskustannus kerrotaan lukuvuoden Kylmälänkylän alueen oppilasmäärällä 31 (21 alakoululaista ja 10 yläkoululaista) josta saadaan lukuvuoden kuljetuskustannusten kokonaisarvioksi (Arvioitu oppilaskohtainen kuljetuskustannus * 31 kuljetusoppilasta = ). Kylmälänkylän alueen alakoululaisten osuus kuljetettavista 67,74 % ja yläkoululaisten 32,26 %. Laskelma perustuu ajatukseen, että tulevat Kylmälänkylän alueen oppilaat (alakoululaiset sekä yläkoululaiset) kuljetettaisiin nykyisen kaltaisella kuljetusmuodolla eli pikkubussilla. Tulevan oppilasmäärän kuljettamiseen tarvitaan kaksi pikkubussia, joten kustannus on korkeampi kuin yhdellä isolla bussilla kuljetettaessa. Kustannukset on laskettu hieman yläkanttiin, koulukuljetusten kilpailutuksessa ko, reitti on kilpailutuksessa ison bussin oppilasmäärällä. Kuljetukset ovat kilpailutuksessa viidellä ajokerralla päivässä, kaksi kuljetusta aamulla ja kolme kuljetusta iltapäivällä. Kuljetuskustannusten kasvu lukuvuonna voidaan edellä esitetyn laskelman perusteella laskea vähentämällä saadusta kokonaiskustannuksesta lukuvuoden arvioidut kuljetuskustannukset Kuljetuskustannusten arvioitu kasvu on siten = Arvioitu kokonaissäästö mahdollisesta Kylmälänkylän koulun lakkauttamisesta vuositasolla on = Yhteenvetona kustannusten osalta voidaan todeta, että: VE0 VE1 Kuntakohtaiset kustannukset suuremmat kuin vaihtoehdossa VE1 Kylmälänkylän koulun oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat ajan myötä oppilasmäärän pienentyessä Oppilaskohtainen koulukuljetuskustannus Kylmälänkylän koululla säilyy korkeana Vaatii opettajan rekrytoinnin, toinen luokanopettajista on määräaikainen sijainen Kuntakohtaiset kustannukset pienemmät kuin vaihtoehdossa VE0 Pieni nousu oppilaskohtaisissa koulukuljetuskustannuksissa koko kunnan tasolla Oppilaskohtaisten kokonaiskustannusten lasku kuntatasolla Kylmälänkylän koulun henkilökunta on sijoitettavissa kunnan muihin yksikköihin Kuljetusyhteydet Kylmälänkylän alueelle lisääntyvät. Kuljetuksissa voi matkustaa myös muitakin matkustajia kuin koululaiset. Arvioitu kokonaissäästö mahdollisesta Kylmälänkylän koulun lakkauttamisesta vuositasolla on KOULUKULJETUKSET Koulumatkakuljetusten lainsäädännöllinen perusta määräytyy perusopetuslain (1998/628) mukaisesti. Mainitun lain 32 1 momentin mukaan Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on

17 17 viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Muhoksen kunta järjestää koulukuljetuksen 4-9-luokkien oppilaille, joiden koulumatka on 5 km tai yli. Perusopetuslaista poiketen on Muhoksen kunta lieventänyt koulumatkan pituutta 0-3-luokkalaisilla. Esikoululaisille ja 1-3-luokkien oppilaille järjestetään kuljetus, jos koulumatka on 3 km tai yli. Koululiitu-ohjelmassa suositellaan käytettäväksi talviaikana 5 pistettä alempia raja-arvoja kuin muuten. Muhoksen kunta noudattaa koulukuljetusperiaatteissaan em. suositusta. Talviajaksi luetaan aikaväli Muhoksen kunnan alakoulujen oppilaista 70 % asui syyslukukaudella 2017 alle kolmen (3) kilometrin säteellä koulusta. Hyrkin koulun oppilaista 96 %, Korivaaran koulun 75 %, Kirkonkylän koulun 71 %, Laitasaaren koulun 53,7 %, Huovilan koulun 42,4 % ja Kylmälänkylän koulun 17,4 %. Vastaavasti yli 10 kilometrin säteellä asui 4,3 % oppilaista. Kylmälänkylän oppilaista 30 %, Huovilan 18,9 % ja 2,4 % Kirkonkylän koulua. Alakoulujen oppilaista vajaan 88 %:n koulumatka on alle 5 km. Koulukohtaisesti oppilaita on prosentuaalisesti kuljetuksessa seuraavasti: Huovilan koulu (77,3%), Kylmälänkylän koulu (69,6%), Laitasaaren koulu (55,2%), Kirkonkylän koulu (31,7%), Korivaaran koulu (25%) ja Hyrkin koulu (10%). Syyslukukauden 2017 tietojen mukaan alakoulujen oppilaista melkein 70 % kulkee alle kolmen kilometrin koulumatkan. Vastaavasti hieman yli 4 % kulkee yli 10 kilometrin koulumatkan. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN MAHDOLLISEN LAKKAUTUKSEN VAIKUTUS KOULUKULJETUKSIIN Mahdollinen Kylmälänkylän koulun lakkauttaminen alkaen lisäisi Kylmälänkylän alueen koulukuljetettavien alakouluikäisten oppilaiden määrää lukuvuonna kolmella oppilaalla verratuna tilanteeseen, että koulun toiminta jatkuisi. Kylmälänkylän koulun oppilaista osalla koulumatka kasvaisi huomattavasti, mutta osalla koulumatka jopa lyhenisi nykyiseen verrattuna. Tupun alueella asuvien oppilaiden koulumatka lyhenisi. Pitkät koulumatkat toisivat oman haasteensa kuljetusaikojen kasvamisen ja koulupäivän kokonaispituuden kasvamisen kautta Kylmälänkylän koulun oppilaaksiottoalueen oppilaille. Matka-ajan osalta on muistettava, että koulukuljetuksin käytettävä kokonaisaika ei perusopetuslain 32 :n mukaan saa ylittää alle 13 vuotiaalla oppilaalla kahta ja puolta tuntia. Tämän hetken ( ) tietojen mukaan koulumatka pitenisi kolmellatoista (13) Kylmälänkylän koulun lukuvuoden oppilaalla, mikäli koulu päätetäisiin lakkauttaa alkaen ja oppilaat siirrettäisiin Kirkonkylän koululle. Vastaavasti koulumatka lyhenisi kahdeksalla (8) oppilaalla, jotka asuvat Tupun alueella. Keskimääräinen Kylmälänkylän koulun oppilaan koulumatka Kylmälänkylän koululle on lukuvuonna keskimäärin 9,1 km ja Kirkonkylän koululle keskimäärin 22,5 km. Oppilaiden koulumatkoihin mahdollinen kokonaistarkastelun näkökulmasta seuraavasti: VE0 VE1 Kylmälänkylän koulun lakkauttamisen vaikuttaisi Kylmälänkylän koulun oppilaiden koulumatkat säilyisivät nykyisellään Koulumatkakustannukset todennäköisesti kasvavat uuden kilpailutuksen seurauksena Tupun alueella asuvien Kylmälänkylän koulun oppilaiden koulumatka on pidempi Kylmälänkylän koululle kuin Kirkonkylän koululle Kylmälänkylän koulun oppilaiden koulumatkat pitenisivät keskimääräisesti Tupun alueella asuvien oppilaiden koulumatka Kirkonkylän koululle lyhenisi Koulumatkakustannukset todennäköisesti kasvavat uuden kilpailutuksen seurauksena

18 18 KUNTATALOUDEN NÄKÖKULMA Vuoden 2019 talousarvioasiakirjassa otetaan kantaa kuntatalouden yleiseen kehitykseen ja Muhoksen kunnan talouskehitykseen tulevina vuosian. Seuraava kuntataloutta koskeva teksti on lainausta Muhoksen kunnan vuoden 2019 talousarviosta. Kuntatalouden tilanne on kiristynyt viime vuosien aikana johtuen vuosien saatossa lisääntyneistä velvoitteista, joita lainsäädännöllä ja asetuksilla on kuntien tehtäviksi asetettu. Kunnilla on tällä hetkellä lakisääteisiä tehtäviä noin 600 kappaletta. Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita on pyritty vähentämään ministeriöiden valmisteluissa, mutta tulokset ovat olleet tähän mennessä vähäiset. Talousarviossa esitetty vuoden 2019 vuosikatteen ja tuloksen toteutuminen edellyttää talousarviossa esitettyjen toimenpiteiden tarkkaa toteuttamista jokaisella toimialueella. Vuosikate on saatu talousarvioesityksessä poistojen suuruiseksi. Talouden tulos on vain hieman ylijäämäinen, joten pelivaraa on erittäin vähän etenkin, kun tällä hetkellä virka- ja työehtosopimusten tilanne on auki. Pitempiaikaisina talouden ratkaisuina toteutetaan valtuuston helmikuussa 2016 hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa sekä valtuustossa joulukuussa 2017 hyväksytty uusi kuntastrategia vuosille Investointien taso on talousarviovuonna 2019 ja myös seuraavana vuonna on kohoavaa johtuen mm. lukion uudisinvestoinnin toteutuksesta. Lisäksi vuodelle 2019 on varauduttu eri kiinteistöjen kunnostamiseen lisämäärärahalla Bruttoinvestoinnit ovat vuosina yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet ohjelmakaudella ovat lukion uudisrakennus, kirkonkylän koulun korjausremontti sekä Ponkilan alueen kehittämistoimenpiteiden jatkaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan myös PäivärinneLaukka välisen kevyen liikenteen rakentaminen MALPE-hankkeena Oulujoen pohjoispuolen tien yhteyteen. Merkittävän hankkeena vuonna 2019 on lisäksi valokuituverkon rakentaminen Muhoksen kunnan alueelle Muhoskuitu Oy:n toimesta. Tulevina vuosina investointiohjelmassa on lisäksi mm. terveyskeskuksen piharemontti, katuvalaistuksen uusiminen. Tilinpäätös 2017 oli ylijäämäinen noin 0,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 osalta on odotettavissa olevan ennusteen mukaan joko nollatulos tai alijäämäinen riippuen erikoissairaanhoidon loppuvuoden laskutuksesta (syyskuun 2018 osavuosikatsaus ylijäämä 0,852 milj.euroa). Velkaantumisen kasvu on saatu pysähtymään vuoden 2018 aikana, koska investointitaso vuonna 2018 on ollut alhainen. Alkuvuoden 2018 osalta voidaan todeta, että verotulot ovat kehittyneet paremmin kuin alkuperäisessä talousarviossa. Valtionosuudet ovat kertyneet vuonna 2018 suunnitelman mukaisesti. Suurin haaste Muhoksen kuntataloudelle 2019 talousarviovuodelle sekä suunnitteluvuosille on verotulojen ja valtionosuuden lasku sekä odottavissa oleva velkaantuminen edelleen vuoden aikana johtuen merkittävistä investoinneista (mm. lukio). Paineita aiheuttaa erityisesti käyttötalousmenojen kasvun hidastaminen (erikoissairaanhoito), tulojen kasvun kasvattaminen ja investointiohjelman laadinta siten, että yllättäviä ylimääräisiä investointeja ei tule, jotta velkaantuminen ei lisääntyisi. Tulevien vuosien investointiohjelman on loppuvuosien osalta oltava suppea. Kunta on velkaantunut huomattavasti vuosien aikana. Velkaantumisennuste on edelleen vuosille huomattava investointitasosta johtuen. Alustavan tiedon ( ) mukaan Muhoksen kunnan vuoden 2018 tulos on n. 1,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarviotekstissä mainittuna talouden yllätystekijänä on nähtävä Kirkonkylän koulun ns. vanhan puolen kiinteistön kuntoon liittyvä tilanne. Voidaan arvioida, että Kirkonkylän koulua koskevat investointitarpeet tulevat olemaan merkittäviä jo kuluvan vuoden puolella ja mahdollisesti myös tulevina vuosina. VE0 VE1 Kylmälänkylän koulun peruskorjaustarve kasvaa Kirkonkylän koulu vaatii merkittävän investoinnin Talouden tasapainottamistoimien tarve kasvaa Kirkonkylän koulu vaatii merkittävän investoinnin Talouden tasapainottamistoimien tarve kasvaa

19 19 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISTÄ Lapsivaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin perhettä. Ennakkoarviointeja tehdään, koska päätösten vaikutukset tulee olla mahdollisimman hyvin tiedossa päätöksiä tehtäessä. Näin kielteisiin vaikutuksiin voidaan varautua ja niitä voidaan lieventää, myönteisiä vaikutuksia on mahdollista vahvistaa ja päättäjillä on päätöstä tehdessään mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Lapsivaikutusten arviointi perustuu mm. seuraavaan lainsäädäntöön: Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59 ja 60/1991), Perustuslaki ( :t 2, 6 (mom 3), 14 (mom 4) ja 20 (mom 2)), Hallintolaki :t 31 ja 41 ja Perusopetuslaki 21. Em. lainsäädäntö sisältää yleisen oikeuden vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi edellytetään, että asioista päätettäessä on käytettävissä asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Kylmälänkylän koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutusta koulun oppilaisiin ja Kirkonkylän koulun oppilaisiin on selvitetty mm. seuraavien toimenpiteiden avulla: 1. Molemmille kouluille on laadittu erilliset oppilaskyselyt lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi. (Liitteet 1. ja 2.) 2. Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajille on suunnattu kysely, jolla on pyritty selvittämään oppilaiden huoltajien käsitystä koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista alueen lapsiin. (Liite 3.) 3. Kylmälänkylän koulun ja Kirkonkylän koulun henkilöstöltä on pyydetty arvio heidän käsityksestään koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksesta oppilaisiin. (Liite 4.) 4. Hyvinvointipalveluiden johtoryhmä on kokouksessaan arvioinut koulun mahdollisen lakkauttamisen vaikutusta Kylmälänkylän koulun ja Kirkonkylän koulun lapsiin. Kyselyihin vastasi 22 Kylmälänkylän koulun ja 237 Kirkonkylän koulun oppilasta, 20 Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajaa ja 36 Kylmälänkylän ja Kirkonkylän koulujen henkilöstöön kuuluvaa. Kyselyiden tarkoituksena oli saada tausta-aineistoa mahdollisen Kylmälänkylän koulun lakkauttamisen vaikutuksista alueen lapsiin. Lisäksi kyselyillä pyrittiin löytämään asioita, joihin voitaisiin kiinnittää huomiota mahdollisesti lapsia koskevan siirtymävaiheen tekemiseksi mahdollisimman helpoksi. Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan Kymälänkylän koulun mahdollisella lakkauttamisella nähdä olevan sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia koulun oppilaisiin ja alueen lapsiin sekä Kylmälänkylän alueeseen. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN ARVIO Yhteenvetona kyselystä voidaan Kylmälänkylän koulun oppilaiden kohdalta todeta, että oppilaat pitävät nykyisestä koulustaan (100 %) ja suurin osa (86,4 %) oppilaista olisi surullisia, mikäli koulumatka pitenisi nykyisestä. Opettajan vaihtumista suurin osa (86,4 %) oppilaista pitäisi surullisena asiana. Koulun koon kasvamista pitäisi surullisena asiana noin puolet oppilaista (54,5 %), ko. asialla ei olisi väliä 27 % oppilaista ja isompaa koulua pitäisi myönteisenä asiana 22,7 % oppilaista. Vapaamuotoisissa vastauksissaan oppilaat toivat esille Kylmälänkylän koulun hyvinä puolina kaverit, puhtaan sisäilman (ei hometta), hyvän opetuksen ja opettajat, ettei koululla kiusata, liikuntamahdollisuudet, luonnon läheisyyden ja koulun pienen koon (asiat on helppo löytää). Koululla ei valtaosan oppilaista mielestä ollut huonoja puolia. Koulun mahdollinen lakkauttaminen ja kiusaaminen omalla koululla nousivat esille muutamassa vastauksessa. Omasta koulustaan oppilaat ottaisivat mukaansa uuteen koulun mieluiten kaverit ja opettajat.

20 20 Uuteen kouluun siirtymisessä Kylmälänkylän koulun oppilaita huolestuttaisi eniten koulun suuri koko, koulumatkan ja päivän pituuden kasvu, Kirkonkylän koulun sisäilma, muuttuvat säännöt koululla ja kavereiden löytyminen. Uuteen kouluun siirtymisen myönteisenä puolena suurin osa oppilaista näki mahdollisuuden saada uusia kavereita. Suurin osa oppilaista 63,64 % esitti vapaassa palautteessaan toiveenaan, että Kylmälän kylän koulua ei lakkautettaisi. Yhteenvetona Kylmälänkylän koulun oppilaiden palautteesta voitaneen todeta, että koulumatkaan sekä mahdollisen uuden koulun suureen kokoon liittyvät asiat ja Kirkonkylän koulun sisäilman laatu herättävät huolta oppilaissa. Ystävyyssuhteet ja niiden tärkeys nousivat esille oppilaiden vastauksissa. Kiusaamisen osalta pienen koulun haaste on selkeästi löydettävissä kaverivaihtoehtojen vähäisyydestä, jos kiusaamista sattuu ilmenemään. KIRKONKYLÄN KOULUN OPPILAIDEN ARVIO Yhteenvetona kyselystä voidaan todeta, että suuri osa kyselyyn vastanneista oppilaista (68,4 %) pitää nykyisestä koulustaan, 25,3 % oppilaista asialla ei ole väliä ja 6,3 % ei pidä koulustaan. Opettajan vaihtumisesta n. puolet oppilaista (53,6 %) olisi surullisia, asialla ei olisi väliä 39,2 % oppilaista ja 7,2 % olisi opettajan vaihtumisesta iloisia. Uusien oppilaiden tulemisesta luokkaan olisi iloisia puolet oppilaista (51,1 %), 41,4 % oppilaista asialla ei olisi väliä ja surullisena asiaa pitäisi 7,6 % oppilaista. Kirkonkylän koulun oppilailta kysyttiin myös käsitystä siitä, miltä tuntuisi kulkea kouluun koulukuljetuksella. Noin puolet (49,2 %) näki koulukuljetuksen neutraalina asiana. 19,6 % piti kuljetusta myönteisenä asiana ja 21,2 % kielteisenä asiana. Vastausten perusteella koulukuljetus sinänsä ei ole kielteinen asia pääosalle oppilaista. Tärkeämpi asia lienee koulumatkaan käytetty kokonaisaika. Vapaassa palautteessa Kirkonkylän koulun oppilaat ottivat kantaa siihen, mitä he kertoisivat luokalleen tuleville uusille oppilaille koulustaan. Valtaosa oppilaista toi esille koulu ison koon ja koulun sisäilmaongelmat. Kirkonkylän koulua pidettiin mukavana ja kerrottiin, että siellä saa kavereita. Monien mielestä koulu on kiva paikka ja oppilaat toivat esille, että koululla ei kiusata. Lisäksi opettajat ja oppilaat ovat mukavia. Koulun sääntöjen kertomista uusille oppilaille pidettiin tärkeänä asiana. Uuden oppilaan luokalle siirtymistä Kirkonkylän koulun oppilaat helpottaisivat mm. seuraavilla keinoilla: olemalla ystävällisiä, tutustumalla uuteen oppilaaseen ja olemalla hänelle ystävällisiä, esittelemällä uutta koulua ja ottamalla mukaan leikkeihin. Lähes kaikki vastaukset olivat sävyltään ystävälisiä. Negatiivisia vastauksia oli muutama yksittäinen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kirkonkylän koulun oppilaiden mielestä uudet oppilaat olisivat tervetulleita koululle ja koulun vanhat oppilaat haluaisivat auttaa uusia oppilaita sopeutumaan kouluun. Kirkonkylän koulun oppilaiden vastauksista kävi ilmi, että suurella koululla opettajan vaihtumista pidetään pääosin tavallisena ilmiönä. Kaverisuhteiden tärkeys koulun vaihdon yhteydessä korostui Kirkonkylän koulun oppilaiden vastauksissa samaan tapaan kuin Kylmälänkylän koulun oppilaiden vastauksissa. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULUN OPPILADEN HUOLTAJIEN ARVIO Seuraavassa on koottu huoltajakyselyn tulokset. Vastausten asteikko kyselyssä oli 1-5 siten, että 1 tarkoitti ei lainkaan tärkeää ja 5 erittäin tärkeää. Kyselyn pohjakysymys huoltajille oli seuraava: Kuinka tärkeitä seuraavat asiat mielestäsi ovat esi- ja perusopetusta järjestettäessä?

21 21

22 22 Em. kaavioiden perusteella voidaan päätellä, että Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajien vastauksissa korostuivat pieneen kouluun perinteisesti liitetyt myönteiset seikat, kuten tiivis yhteistyö kodin ja koulun välillä ja pienet opetusryhmät. Oppimisympäristöön liittyvä välineistö tai suuren koulun resurssit (kuten laaja valinnaisainetarjonta) eivät tällöin nouse tärkeiksi asioiksi. Valtaosa (85 %) Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajista piti tärkeänä koulun pientä kokoa. Mahdollisen koulunvaihdon vaikutus lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin arvioitiin asteikolla suuri positiivinen vaikutus suuri negatiivinen vaikutus. Opetusryhmän koon kasvulla nähtiin selkeästi olevan joko pieni (8 vastausta) tai suuri (12 vastausta) negatiivinen vaikutus. Yhdysluokkaopetuksesta siirtyminen vuosiluokkakohtaiseen opetukseen koettiin vieressä olevan kaavion mukaisesti: Pääosa vastaajista koki, ettei erityisopettajan läsnäololla koululla päivittäin ole vaikutusta (16) tai merkitys päivittäisellä läsnäololla on pieni positiivinen vaikutus (4), lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin läsnäolo koululla päivittäin ei vaikuta (19) tai vaikuttaa pieneltä osin positiivisesti (1), koulun sijainti kauempana kuin tällä hetkellä nähtiin vaikuttavan pääosin negatiivisesti (suuri negatiivinen vaikutus (14) ja pieni negatiivinen vaikutus (2)), koulumatkaan käytetyn ajan kasvamisen nähtiin vaikuttavan pääosin negatiivisesti (suuri negatiivinen vaikutus 15 vastausta ja pieni negatiivinen vaikutus 2 vastausta), pääosin opettajan vaihtumisella ei nähty olevan joko vaikutusta (8) tai asialla nähtiin olevan suuri negatiivinen vaikutus (9), uuden koulun suurella koolla nähtiin valtaosina joko pieni negatiivinen (6) vaikutus tai suuri negatiivinen (13) vaikutus. Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajat arvioivat vapaissa vastauksissaan koulukuljetusten vaikutusta lastensa koulunkäyntiin seuraavasti mikäli oppilaat kuljetettaisiin Kirkonkylän koululle yhteenveto ja tiivistelmä vapaista vastauksista: koulupäivän pituus kasvaisi ja lasten väsymys lisääntyisi turvallisuus heikkenisi ja lasten jaksaminen kärsisi lasten harrastukset kylällä loppuisivat kuljetusten mahdollinen odottelu koululla ja tien varressa herättää huolta miten kuljetusten odotusajan (2,5 tuntia) seuranta toteutetaan? koulukyydin osalta taksin vaihtuminen linja-autoksi koettiin huonona asiana Vähemmistö huoltajista ei nähnyt koulukuljetuksella Kirkonkylän koululle olevan merkitystä, koska koulumatkan pituus ei juuri muuttuisi nykyiseen nähden. Yhteenvetona voitaneen todeta, että koulumatka turvallisuuden varmistaminen ja koulumatkaan käytetyn ajan minimoiminen nousevat keskeiselle sijalle

23 23 koulumatkoja tarkasteltaessa, mikäli Kylmälänkylän koulu päätetään lakkauttaa ja oppilaat siirtää Kirkonkylän koululle. Vapaassa palautteessa Kylmälänkylän koulun huoltajat toivat esille muita asiaan liittyviä seikkoja. Yhteenveto ja tiivistelmä vapaista vastauksista: Kylmälänkylän koulun sisäilmaa pidettiin terveenä Kirkonkylän koulun sisäilma huolestuttaa Kirkonkylän koulun luokkien oppilasmäärä pidettiin suurena koulumatkan pituutta (matka ja aika) Kirkonkylän koululle korostettiin Kylmälänkyläntie turvallisuus koettiin huonoksi varsinkin talvella koulun merkitys kyläyhteisölle koettiin tärkeäksi (juhlat ja retket) oppilaiden terveys (Kirkonkylän koulun sisäilma herätti huolta) ja jaksaminen herättivät huolta petotiheyden kasvu Kylmälänkylällä koettiin ongelmaksi koettiin, että koulun lakkauttamisesta saatavat säästöt eivät vaikuta suuresti Muhoksen kunnan talouteen kyläkoulu lisää ratkaisevasti Kylmälänkylän elinvoimaa (koulun lopettaminen olisi kylälle kohtalokasta) tuoko lakkauttamien säästöä pitkällä aikavälillä? Hyvinvointilautakunnan tulisi tarkastella kouluverkon kannalta se, että Kirkonkylän koulun läheisyydessä on neljä muuta koulua, joista on kymmeniä kilometrejä lyhyempi koulumatka ja säästöjäkin syntyisi huomattavasti enemmän koulun lakkauttamien merkitsee kylän kuolemaa lapsiperheiden osalta säästöjä ei tule, kun kuljetusten määrää pitää lisätä mitkä ovat motiivit koulun lopettamiseen? kiusaaminen mahdollista Kirkonkylän koululla huoli lasten sopeutumisesta isoon kouluun pienessä koulussa otetaan hyvin huomioon lasten yksilölliset tarpeet Yhteenvetona voidaan todeta, että Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat ja koulumatkoihin liittyvät seikat nousevat vahvasti esille Kylmälänkylän koulun huoltajien vastauksissa. Kirkonkylän koulun Kylmälänkylän koulua paremmilla oppilashuollollisilla resursseilla ei nähdä olevan suurta vaikutusta Kylmälänkylän alueen oppilaiden koulunkäyntiin. Koulun merkitys Kylmälänkylän kehittämiselle ja tulevaisuudelle nähtiin tärkeänä ja mahdollisen koulun lakkauttamisen säästövaikutus koettiin vähäiseksi tai jopa olemattomaksi pikemminkin pelättiin kustannusten jopa nousevan pitkällä tähtäimellä. KYLMÄLÄNKYLÄN JA KIRKONKYLÄN KOULUJEN HENKILÖKUNNAN ARVIO Koulujen henkilöstön kyselyn vastaukset olivat seuraavat:

24 24 Yhteenvetona ja tiivistelmänä koulujen henkilökunnan vapaasta palautteesta voidaan todeta, että: Kylmälänkylän koulun oppilaita on niin vähän, ettei muutos vaikuta Kirkonkylän koulun arkeen koulukuljetus on järjestetty hyvin Kirkonkylän koululla erityisopetus toimii hyvin Kirkonkylän koululla iso ja pieni koulu yhtä hyviä oppimisympäristöjä opetus yksilöllisempää pienellä koululla pienellä koululla henkilökunta tuntee oppilaat

25 25 huoli Kirkonkylän koulun sisäilmasta koulukuljetusten järjestämien herättää huolta Kirkonkylän koulu tilakysymys pitää ratkaista ennen Kylmälänkylän koulun lakkauttamista kyläkoulu parempi vaihtoehto kuin parakissa opiskelu kuljetukset ohjaavat liikaa Kirkonkylän koulun arkea koulukuljetusten valvonta vie resursseja opetuksesta koulupäivien pituuden kasvaminen herättää huolta kiusaamisen puuttuminen suurissa ryhmissä vaikeampaa yhdysluokkaopetuksessa mahdollisuus luontevasti oppiaineissa eriyttää ylöspäin oppilaiden ongelmiin puuttumien helpompaa pienessä ryhmässä pienellä koululla ja koulumatka tulee kohtuuttoman pitkäksi esiopetuksen oppilaille ja alakoululaisille. Henkilökuntien vastausten yhteenvetona voidaan todeta henkilökunnan huoli Kirkonkylän koulun sisäilmaan liittyvästä tilanteesta ja ko. ongelman ratkaisemisesta. Koulumatkan pituuden kasvun negatiivinen vaikutus nousi selkeästi esille vastauksissa samoin kuin pienen opetusryhmän tuomat mahdollisuudet opetuksen joustavaan järjestämiseen pienellä koululla. Ison koulun positiivisiksi puoliksi nousivat oppilaiden mahdollisuus saada uusia kavereita ja koulun paremmat mahdollisuudet järjestää oppilaan tukitoimia sekä valinnaisaineita oppilaille. YHTEENVETO LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Yhteenvetona lapsivaikutusten arvioinnista voidaan nostaa esille erityisesti seuraavat seikat: Kirkonkylän koulun sisäilmaongelma herätti huolta kaikissa vastaajaryhmissä. Em. ongelma tulisikin ratkaista mahdollisimman pikaisesti. Kirkonkylän koulun suuri koko samoin kuin opetusryhmän koon kasvu koettiin haasteelliseksi. Isolla koululla nähtiin myös olevan omat positiiviset puolensa. Oppilaiden vastauksissa korostui kavereiden merkitys ja mahdollisuus saada uusia kavereita. Lisäksi ison koulun oppilashuollolliset palvelut ja suurempi valinnaisaineiden määrä nähtiin henkilökunnan vastauksissa pääosin positiivisena asiana. Kylmälänkylän koulun oppilaiden huoltajien vastauksissa korostui puolestaan pienen koulun yhteisöllisyys ja merkitys kylän elinvoimalle.

26 26 LIITTEET: Liite 1: Lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulun oppilaat Liite 2: Lapsivaikutusten arviointi Kirkonkylän koulun oppilaat Liite 3: Huoltajakysely lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulu Liite 4: Henkilöstökysely lapsivaikutusten arviointi koskien Kylmälänkylän koulun oppilaita LÄHTEET Muhoksen kunnan kouluverkkoselvitys 2018 (Muhoksen kunnan valtuusto ) Muhoksen kunnan talousarvioasiakirja 2019 (Muhoksen kunnan valtuusto )

27 Lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulun oppilaat Lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulun oppilaat Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Tämän kyselyn tarkoituksena on selvitää mitä vaikutuksia Kylmälänkylän ja Kirkonkylän koulujen oppilaisiin on mahdollisella Kylmälänkylän koulun lakkauttamisella ja oppilaiden siirtämisellä Kirkonkylän kouluun. *Pakollinen 1. Pidätkö nykyisestä koulustasi? * pidän ei juuri väliä en pidä 2. Miltä tuntuisi, jos koulusi olisi kauempana kuin nyt? * olisin iloinen ei juuri väliä olisin surullinen 1/4

28 Lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulun oppilaat 3. Miltä sinusta tuntuisi, jos opettajasi vaihtuisi? * olisin iloinen ei juuri väliä olisin surullinen 4. Miltä tuntuisi, jos koulusi olisi isompi kuin nykyinen koulusi? * olisin iloinen ei juuri väliä olisin surullinen tai minua pelottaisi 5. Oletko koulukuljetuksessa? * Olen En Mikäli et ole koulukuljetuksessa, niin vastaa seuraavaan kysymykseen. Mikäli olet koulukuljetuksessa, niin jätä seuraava kysymys vastaamatta. 2/4

29 Lapsivaikutusten arviointi Kylmälänkylän koulun oppilaat 6. Miltä tuntuisi, jos kulkisit kouluun linja-autolla tai taksilla? olisin iloinen ei juuri väliä olisin surullinen 7. Mikä on parasta nykyisessä koulussasi? * 8. Mikä on kurjaa nykyisessä koulussasi? * 9. Jos vaihtaisit kouluasi, mitä haluaisit ottaa omasta koulustasi mukaan uuteen kouluusi? * 10. Mikä olisi ikävää uuteen kouluun siirtymisessä? * 11. Mikä voisi olla mukavaa uuteen kouluun siirtymisessä? * 3/4