MUHOKSEN KUNTA Kouluverkkoselvitys 2018

Transkriptio

1 MUHOKSEN KUNTA Kouluverkkoselvitys 2018

2 KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA 3 VÄESTÖN KEHITYS 3 KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET 6 HUOVILAN KOULU 6 HYRKIN KOULU 7 KIRKONKYLÄN KOULU 7 KORIVAARAN KOULU 8 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU 9 LAITASAAREN KOULU 9 MUHOKSEN YLÄKOULU 10 NYKYINEN PALVELUVERKKO 11 KOULUKOHTAINEN TARKASTELU 11 HUOVILAN KOULU (Ketolanojantie 653, Muhos) 11 HYRKIN KOULU (Mettäperäntie 5, Jokirinne) 12 KIRKONKYLÄN KOULU (Veturitie 9, Muhos) 13 KORIVAARAN KOULU (Niirasentie 2, Muhos) 16 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU (Kylmälänkyläntie 2845, 91560) 17 LAITASAAREN KOULU (Hotintie 22, Rova) 18 MUHOKSEN YLÄKOULU (Muhostie 5, Muhos) 18 MUHOKSEN LUKIO (Muhostie 5, Muhos) 20 OPPILAAKSIOTTOALUEET 22 Koulumatkojen pituudet 22 ALAKOULUJEN OPPILAAKSIOTTOALUEET: 23 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 24 TONTTIEN LUOVUTUS JA VAPAAT TONTIT 25 KOULUJEN KIINTEISTÖT 26 Huovilan koulun kiinteistö 26 Hyrkin koulun kiinteistö 26 Kirkonkylän koulun kiinteistö 27 Korivaaran koulun kiinteistö 27 Kylmälänkylän koulun kiinteistö 28 Laitasaaren koulun kiinteistö 28 Muhoksen yläkoulun, lukion ja Tähtiareenan kiinteistö 29 YHTEENVETO 29 JOHTOPÄÄTÖKSET 32 1

3 KOULUVERKKOSELVITYKSEN TAUSTAA Muhoksen kunnanvaltuusto päätti kokouksessa , että avataan tarkasteluun kouluverkkoselvitys mm. useiden sivukoulujen kasvavan tilatarpeen ja joillakin kouluilla havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Samalla kartoitetaan oppilasmäärien vaikutukset koko kunnan alueella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta nimesi kokouksessa työryhmän puheenjohtajaksi opetuspalvelujohtajan, Kirkonkylän koulun rehtorin ja Korivaaran koulun toiminnasta vastaavan rehtorin tekemään opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kouluverkkoselvityksen kevään 2017 aikana. Lisäksi lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus täydentää työryhmää tarpeellisiksi katsomillaan muiden toimialojen edustajilla. Lautakunta nimesi työryhmään sihteeriksi koulutoimiston toimistonhoitajan. Lautakunta päätti oikeuttaa työryhmän kutsumaan kokouksiin asiantuntijoita tarvittaessa. Kunnanhallitus päätti kokouksessa nimetä työryhmään teknisen johtajan. VÄESTÖN KEHITYS Tilastokeskuksen viimeisin väestöennuste on julkaistu Julkaisun tiedoissa todetaan yleisesti seuraavaa: T ilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämättömällä tasolla oleva syntyvyys. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Tilastokeskuksen väestölaskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Muhoksen kunnan väestömäärä oli 8995 asukasta ja väestön ennakkotiedon mukaan asukkaita oli Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tarkastelujaksolla vuosina Muhoksen kunnan väestökehitys on laskeva. Muhoksen kunnan väestön väestöennuste vuosille on seuraava: vuosi väestö Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan Muhoksen kunnan väkiluku pysyy yli 9000 asukkaassa vuoteen 2022 saakka, kunnes 2023 väkiluku laskee alle 9000 asukkaan. Vuosittainen lasku vuoteen 2030 saakka on kymmenestä hieman ylöspäin ja vuoteen 2040 saakka lasku on hieman alle kymmenen asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 muhoslaisia on 8834 eli 2

4 laskua nykyiseen asukasmäärän noin 200. Seuraavan Tilastokeskuksen väestöennusteen julkaisu on marraskuussa SYNTYVYYDEN KEHITTYMINEN VUOSINA Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaa syntyvyyden tarkastelu Muhoksen kunnassa vuosille on seuraava: vuosi v Tilastokeskus ennustaa Muhoksen kunnan lasten syntyvyyden putoavan alle 120 lapsen ja olevan vuonna 2040 samaa luokkaa kuin 2030 eli 118. Koko maan lasten syntyvyys kääntyy laskuun vuonna 2020 ja jatkaa laskuaan vuoteen 2035 saakka, jolloin syntyvyys kasvaa, jatkaen kasvua vuoteen 2040 saakka. Tilastokeskuksen koko maan väestöennusteen pohjalta voidaan yleisesti todeta, että myös valtakunnallisestikin lasten ja nuorten määrä on vähenemässä syntyvyyden määrän vähenemisen vuoksi. LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA Seuraavassa taulukossa on käytetty tilastokeskuksen ennusteita ikäryhmille 0-6, 7-12 ja vuosille ja vuonna ikä v v v Alle kouluikäisten määrä (0-6-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana melkein 130 lapsella. Lasten määrä laskee yli tuhannesta lapsesta alle 900 lapseen. Lapsimäärä vähenee edelleen vuoteen 2040, mutta ennusteen mukaan vähennnys vakioituu 878 lapseen. Alakouluikäisten määrä (7-12-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana melkein 110 oppilaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan oppilasmäärän lasku jatkuu vuoteen 2040, sillä tuolloin alakoululaisia on 778. Yläkoulukäisten määrä (13-15-vuotiaat) laskee tarkastelujakson aikana yli 60 oppilaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan oppilasmäärän lasku jatkuu vuoteen 2040, jolloin yläkouluikäisiä oppilaita on 382. OPPILASMÄÄRÄN KEHITTYMINEN Seuraavana on tarkasteltu koulujen oppilasennusteita lukuvuodesta lukuvuoteen Koulujen oppilasennuste ei perustu Tilastokeskuksen väeöstöennusteeseen, koska siinä olevia 3

5 oppilasmääriä ei pystytä jakamaan koulupiireittäin. Ennusteet on tehty tilanteesta Effica-järjestelmästä otettujen Muhoksella kirjoilla olevien lasten mukaan. Effica-järjestelmässä oleva väestömäärä on päivitetty väestörekisteristä. Ennusteissa ei ole lähdetty arvioimaan tulevina vuosina syntyviä ikäluokkia, vaan se perustuu kyseisenä päivänä kerättyyn tietoon sen hetkisistä lasten määristä ikävuosittain 0-6 sekä tietoihin koulujen sen hetkisistä oppilasmääristä luokittain. Koulujen oppilasmäärät on kerätty Primus-oppilastietojärjestelmästä. Näiden oppilasmäärien perusteella tehdyissä koulujen oppilasennusteissa ei arvioida mahdollisen muuttoliikkeen vaikutusta koulujen oppilasmääriin. Eikä siinä myöskään arvioida kunnan sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen vaikutusta koulujen oppilasmääriin. Oppilasmäärissä tapahtuu pieniä muutoksia vuosittain, myös lukukauden aikana. Koulujen ikäluokkien oppilasmääriin voi tulla muutoksia mm. kunnan sisäisen muuttoliikkeen johdosta tai mikäli huoltajat hakevat huollettavalleen koulunkäyntilupaa muuhun kuin lähikouluun tai oppilaita sijoitetaan alueellisiin pienryhmiin, jotka eivät ole oppilaan varsinaisessa lähikoulussa. Yllä mainittuihin tietoihin perustuvat koulujen oppilasennusteet on tehty vuoteen jolloin vuonna 2017 syntyneet lapset ovat esikouluiässä. Tarkastelupäivänä Muhoksen kunnan alakouluissa oppilaita oli 1026, joista esiopetuksen oppilaita oli 102. Päiväkodeissa esikouluoppilaita oli 71. Muhoksen yläkoulussa oppilaita oli 485. Efficassa oleviin väestörekisteritietoihin ja kouluissa olleiden oppilaiden perusteella tehdyn oppilasennusteen mukaan alakoulujen ja yläkoulun oppilasmäärät vuosina ovat seuraavat: Lukuvuosi alakoulut esiopetus esiopetus/pk* yläkoulu * päiväkotien esiopetuksella olevat lapset Ennusteessa on lukuvuodesta lähtien esikoululaiset arvioitu kouluun ja päiväkotiin viiden edellisen lukuvuoden (lukuvuodesta lukuvuoteen ) sijoittumisen keskiarvolla. Taulukosta käy selkeästi ilmi se, että sekä alakoulujen kokonaisoppilasmäärä että yläkoulun oppilasmäärä on laskeva. Alakoulujen oppilasmäärä laskee 102 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen Yläkoulun oppilasmäärä vastaavana aikana laskee 38 oppilaalla. Syntyvyyden kääntyminen laskuun alkaa näkyä merkittävästi esikoululaisten määrässä lukuvuodesta alkaen. 4

6 KOULUKOHTAISET OPPILASENNUSTEET HUOVILAN KOULU Oppilasennusteen mukaan Huovilan koulun oppilasmäärässä ei tapahdu lukuvuosina ja suuria muutoksia. Oppilasmäärä kääntyy laskuun lukuvuodesta alkaen ja lukuvuonna oppilaita on 25 vähemmän kuin lukuvuonna lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Huovilan koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk Huovilan koulun luokkakohtaisissa oppilasmäärissä ei tapahdu muutoksia lukuvuosina Ko. aikana pienin luokkakoko on oppilasta ja suurin 26. Merkittävä muutos luokkakohtaisissa oppilasmäärissä tapahtuu lukuvuonna , sillä suurin luokkakoko jää alle 20 oppilaan. Näin jatkuu myös tarkastelujakson seuraavat kolme lukuvuotta. HYRKIN KOULU Oppilasennusteen mukaan Hyrkin koulun oppilasmäärä laskee koko ennustekauden ajan. Lasku on voimakkainta lukuvuoden alusta alkaen, jolloin oppilasmäärä vähenee 13 oppilaalla edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Tarkastelujakson aikana oppilasmäärä vähenee 29 oppilaalla. Ennusteen mukaan koulun oppilasmäärä laskee alle 150 oppilaan määrään. Hyrkin koulun oppilasmäärään tulee suhtautua varauksella, koska alueella oleva tonttitarjonta voi muuttaa tilanteen toiseen suuntaan. 5

7 lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Hyrkin koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain vuosina lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk Hyrkin koulun luokkakohtaisissa oppilasmäärissä esikoululaisten ja 1.luokkalaisten lasten määrä on vähenevä. Muissa luokkakohtaisissa oppilasmäärissä oppilasmäärät vaihtelevat vuosittain. KIRKONKYLÄN KOULU Kirkonkylän koulun oppilasmäärä laskee koko ennustekauden ajan. Lasku on voimakkainta lukuvuosina ja , jolloin oppilasmäärä vähenenee oppilaalla vuosittain. Koko tarkastelujakson aikana oppilasmäärä vähenee 90 oppilaalla. lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Kirkonkylän koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk

8 Tarkastelujaksolla Kirkonkylän koulun kuudensien luokkien oppilasmäärä kasvaa hieman nykyiseen määrään verrattuna, viidensien pysyy samana ja muiden vuosiluokkien oppilaiden määrä laskee. KORIVAARAN KOULU Korivaaran koulun oppilasmäärä kasvaa lukuvuodesta alkaen siten, että tarkastelujakson lopussa oppilaita on 24 enemmän kuin tarkastelujakson alussa. lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Korivaaran koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk Tarkastelujaksolla Korivaaran koulun esikoululaisten määrä vähenee merkittävästi nykyiseen verrattuna lukuvuonna Jatkosssa muiden luokkien oppilasmääriin vaikuttaa lukuvuonna aloittava 27 oppilaan ensimmäinen luokka. 7

9 KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU Kylmälänkylän koulun oppilasmäärä kasvaa lukuvuosina ja Tämän jälkeen oppilasmäärä laskee hieman ja on lukuvuonna samoissa luvuissa kuin lukuvuonna lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Kylmälänkylän koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk Kylmälänkylän koulun esikouluoppilaiden määrä vähenee huomattavasti tarkastelujakson loppupuolella. LAITASAAREN KOULU Laitasaaren koulun oppilasmäärä kasvaa lukuvuodesta alkaen koko tarkastelujakson ajan. Enimmillään oppilaita on lukuvuonna ; 26 enemmän kuin nyt ja tarkastelujakson lopussa 19 enemmän kuin lukuvuonna lukuvuosi oppilaita Ennusteen mukaan Laitasaaren koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät vuosiluokittain vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: 8

10 lukuvuosi pk:n eskarit 0. lk 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk Laitasaaren koulun vuosikohtaisissa ikäluokissa näkyy vuosittain merkittävästi vaihteleva esikoululaisten ja ensimmäisen luokan oppilaiden määrä, jotka näkyvät muissa luokissa. Ero esikoululaisten osalta on jopa nelinkertainen, kun katsotaan esikoululaisten määrää lukuvuosia ja MUHOKSEN YLÄKOULU Muhoksen yläkoulun oppilaiden määrä pysyy lukuvuodesta tasaisena aina lukuvuuoteen saakka, jonka jälkeen oppilasmäärä yläkoulussa alkaa vähenemään. Ennusteen mukaan lukuvuonna yläkoulun oppilasmäärä vähenee 38 oppilaalla verrattuna lukuvuoteen Muhoksen yläkoulun aloittavien 7.luokkalaisten määrä vaihtelee 141 oppilaasta 161 oppilaaseen. lukuvuosi oppilaita Muhoksen yläkoulun oppilasmäärät vuosiluokittain lukuvuodesta lukuvuoteen ovat seuraavat: lukuvuosi 7. lk 8. lk 9.lk

11 NYKYINEN PALVELUVERKKO Muhoksen kunnassa toimii tällä hetkellä kuusi alakoulua: Huovilan koulu, Hyrkin koulu, Kirkonkylän koulu, Korivaaran koulu, Kylmälänkylän koulu ja Laitasaaren koulu. Yläkouluja on yksi, minkä hallinnollisessa alaisuudessa toimii myös erityiskoulu, Oulujoen koulu. Oulujoen koulu toimii Oulujoen perhekodin tiloissa ja pääsääntöisesti siellä on oppilaita vuosiluokilta 7-9. Esiopetusta järjestetään kaikkien alakoulujen ja päiväkotien yhteydessä. Muhoksen kunnan alueelliset pienluokat (0-2), (1-6) ja (0-9) toimivat Kirkonkylän koulussa sekä alueellinen pienluokka (0-3) Hyrkin koulussa. Lisäksi Muhoksen kunnassa on oma lukio. KOULUKOHTAINEN TARKASTELU Koulukohtaisissa kuvauksissa tarkastellaan koulujen perusopetusryhmämäärää, henkilöstömäärää, tilastointipäivän ( ) oppilasmäärää ja tilinpäätöksen 2017 kustannuksia. HUOVILAN KOULU (Ketolanojantie 653, Muhos) Huovilan koulu antaa perusopetusta luokille 0-6, ja koulussa on seitsemän opetusryhmää: 0, 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Koulussa on kuusi luokanopettajaa ja yksi esiluokanopettaja, joista yksi luokanopettaja toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. Kiertävä erityisopettaja pitää viikossa 12 tuntia opetusta koululla. Opettajien lisäksi koulussa on kaksi koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 132 oppilasta, tyttöjä 64 ja poikia 68. Oppilaista noin kolme neljäsosaa on koulukuljetuksessa lukuvuonna , luokkien 0-1 oppilaista kaikki. Kuljetusoppilaita on yhteensä 102 ja edellisenä lukuvuotena heitä oli 93. Huovilan koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan ovat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 773,76 / kuljetusoppilas. Vuoden 2017 Tilinpäätöstietojen mukaan Huovilan koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli , joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Huovilan koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Koulun koko yksisarjaisena mahdollistaa sen, että kaikki oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa. Tämä luo osaltaan turvallista oppimisympäristöä etenkin koulun pienille oppilaille. Koulun välituntipiha lähiliikuntapaikkoineen on kunnostettu joitain vuosia sitten ja on tällä hetkellä hyväkuntoinen ja monipuolinen. Koulussa toimii erittäin aktiivinen vanhempainyhdistys. Koulun maaseutumainen ympäristö metsineen ja joen rantoineen tarjoaa monimuotoisen ja luonnonläheisen oppimisympäristön koulun kaiken ikäisille oppijoille 10

12 Huovilan koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Huovilan koulurakennus on kohtalaisen hyvässä kunnossa ja tämän hetken ennusteiden mukaan koulu ei tarvitse lisää tiloja varsinaisille perusopetusryhmille. Henkilökunnan mukaan laajennustarvetta olisi kuitenkin taito- ja taideaineiden luokkatilojen osalta eli Huovilasta puuttuvat varsinainen musiikki-, kuvataide- ja tekstiilikäsityöluokka. Tietokoneet on sijoitettu käytävälle rullakoihin, mistä ne haetaan aina perusopetustiloihin, minkä vuoksi toivelistalla on myös atk-luokka. Terveydenhoitaja ja erityisopettaja käyttävät samaa tilaa (kuten myös kuraattori satunnaisesti) eli lisätilan tarvetta olisi henkilökunnan mukaan tälläkin saralla. Rakennuksen vanhan puolen luokkiin tarvittaisiin akustiikkalevyjä kaikumisen vuoksi. Luokkahuone Nettilä on erittäin pieni ja luokan molemmin puolin on erittäin tilavat luokkahuoneet eli väliseinien siirrolla saataisiin yhteen luokkaan lisätilaa. Teknisen työn luokkatilaan kaivattaisiin lisää kiinteitä hyllyrakenteita puutavaran säilyttämistä varten. Liikuntasalin maantien puoleisen päädyn koripalloteline on asennettu alunperin ilman nostinta, mitä tarvittaisiin useita kertoja vuodessa esim. eri juhlatilaisuuksissa. Koulun piha-alueella oleva jääkiekkokaukalo on todella huonossa kunnossa ja vaatisi pikaista kunnostusta. Joinain vuosina muutamat vanhemmat ovat kaivanneet aitaa koulun tontin joenpuoleiselle laidalle, koska korkea jokitörmä on jonkinasteinen vaaranpaikka, vaikka jokitörmä ei kuulu koulun välituntipihaan. Korjattavia asioita käyttäjän näkökulmasta ovat lisäksi eskaripäädyn ilmanvaihdon ongelmat; kyseisessä tilassa haisee aika-ajoin viemäri ja henkilökunta on kokenut ajoittaista silmien kuivumista. Luokkahuone nimeltään Hirvelä koulun vanhassa osassa on kuuma (välillä jopa 27 astetta lämmintä). Koulurakennuksen ulkopuolella on joitain räystäskouruja, jotka eivät vedä ollenkaan tai oikeaan suuntaan, jolloin vedet valuvat alas jopa rakennuksen seiniä pitkin. Henkilökunnan mukaan edellä mainituista asioista voidaan pitää haasteellisena opetuksen kannalta puutteellisia luokkatiloja taito- ja taideaineiden opetuksessa, jonkinasteiset sisäilman ongelmat (kuumuus ja ilmanvaihto) ja oma lukunsa on kuljetusoppilaiden suuri määrä esim. lukujärjestysten laadintaa ajatellen. Koulun sijainti kevyen liikenteen väylien ulkopuolella aiheuttaa omat haasteensa turvallisen koulutien näkökulmasta. HYRKIN KOULU (Mettäperäntie 5, Jokirinne) Hyrkin koulu antaa perusopetusta luokille 0-6, ja koulussa on lukuvuonna opetusryhmää: 0, 1A, 1B, 2, 3, 4A, 4B-5A, 5B, 6A, 6B, ja alueellinen pienluokka 0-3 (erityisluokka). Koulussa on esiluokanopettaja ja 9 luokanopettajaa, joista yksi toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. Pienluokan opettajana toimii erityisluokanopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja on yhteinen Huovilan koulun kanssa ja Hyrkin koululla hänellä on opetustunteja 12. Lisäksi koulussa on neljä koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 168 oppilasta, tyttöjä 71 ja poikia 97. Kuljetusoppilaita on yhteensä 24 ja edellisenä lukuvuotena heitä oli 19. Hyrkin koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan ovat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 578 / kuljetusoppilas. 11

13 Vuoden 2017 Tilinpäätöstietojen mukaan Hyrkin koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli , joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Hyrkin koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Hyrkin koulu sijaitsee keskeisellä paikalla alueen asutukseen nähden. Suurimmalla osalla oppilaista on helppo kulkea kouluun ja sieltä pois ja hyvät mahdollisuudet osallistua myös kerhotoimintaan ja koulun ulkopuoliseen harrastustoimintaan koululla. Koulun uusittu piha-alue on siisti ja pääosin toimiva. Koulun lähiympäristön luonto on moni-ilmeinen ja antaa hyvät mahdollisuudet lähteä oppilaiden kanssa ulos. Koulun tilat ovat varsin hyvässä kunnossa, ja tilat riittävät juuri ja juuri tämänkokoiselle oppilasmäärälle. Liikuntasali on riittävän suuri, ja uusi päiväkodin kanssa yhteinen ruokasali on tilava ja viihtyisä. Kesällä 2017 vanhan ja uuden osan välille rakennettu lasikäytävä helpottaa koulun arkea huomattavasti ja on tuonut hieman lisää viihtyisää tilaa. Medialiiteri eli tietokoneluokka ja kirjasto muodostavat toimivan kompaktin kokonaisuuden. Ict-laitteiston uusiminen on hyvässä vauhdissa ja tietoliikenneverkon parantunut nopeus ja langattomaan verkkoon tehdyt parannukset ovat lisänneet mahdollisuuksia tietokonelaitteiston tehokkaaseen opetuskäyttöön. Koulussa työskentelee työhönsä hyvin sitoutunut ja monipuolisesti osaava henkilökunta. Koulua kehitetään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin opetuksessa ja oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa. Esiopetuksen, yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteistyö toimii hyvin ja kaikkien yhteistyötahojen kanssa pyritään tekemään hyvää yhteistyötä oppilaiden hyväksi. Koulun yhteydessä toimii myös vanhempainyhdistys. Hyrkin koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Vaikka koulun sijainti alueella onkin keskeinen, oppilaiden koulumatkojen kulkemisessa on haasteita. Ensinnäkin kevyen liikenteen väylien määrä alueella ei ole läheskään riittävä oppilaiden turvallista koulumatkaa ajatellen. Tämänhetkisissä suunnitelmissa tämä asia korjaantuu huomattavasti vuoden 2018 aikana, mikäli kevyen liikenteen väylän rakentaminen Vaalantielle toteutuu suunnitellusti. Toiseksi bussien aikataulut ovat ongelmalliset koulupäivien näkökulmasta. Vaikka koulu onkin ollut valmis säätämään oppilaiden työjärjestyksiä bussiaikataulut huomioon ottaen, ovat nykyiset aikataulut niin hankalat, että oppilaiden koulupäiviä ei nykyisellään voida suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla opetuksen toimivuutta ajatellen, vaan bussiaikataulut ohjaavat haittaavasti työjärjestyksen suunnittelua ja aiheuttavat oppilaille pitkiä odotuksia. Tästä johtuu osittain myös rauhattomuus pysäkeillä ja lisääntynyt pysäkkivalvonnan tarve, mikä sitoo ohjaajaresurssia. Koulun mielestä joukkoliikenteen suunnittelussa pitäisi paremmin ottaa huomioon kuljetusten asiakkaiden näkökulma. Koulun oppilasmäärä on sen verran suuri tiloihin nähden, että luokkatiloja ei voida käyttää ihanteellisella tavalla. Tekstiilikäsityön luokka on ahdas, ja musiikkiluokkaa täytyy pitää jatkuvasti yhden luokan käytössä eli sitä ei käytännössä ole. Alueellisen pienluokan toiminta ja valinnainen kotitalous on sijoitettu alunperin talonmiesperheen asunnoksi rakennettuun erilliseen pieneen taloon. Teknisen käsityön tilat ovat hyvät, mutta siellä ongelmana on aivan tavanomaisten koneiden puute (oikotasohöylä ja pylväsporakone). 12

14 Koulun vanhin osa on jo sen verran käytössä kulunut, että pintojen ja kalusteiden yleinen nuhruisuus alentaa viihtyvyyttä ja olisi vailla pintojen siistimistä ja kalusteiden osittaista uusimista. Koulun keskusradio ei ole toiminut vuosikausiin ja muutenkin koulun arkea vaikeuttaa monien laitteiden toimimattomuus tai huonokuntoisuus. Kiinteistön kunnossapidon taso aiheuttaa huolta henkilökunnassa siksi, koska henkilökunta on havainnut useita kertoja esim. sen, että vedenpoistoon tarkoitetut salaojat ja rännit eivät toimi oikein. Koulun henkilökunnan mielestä olisi tärkeää tehostaa kiinteistöjen järjestelmällistä huoltamista, jotta vältettäisiin mahdollisia sisäilmaongelmia tulevaisuudessa. Koulun arkkitehtuurissa ei olla otettu huomioon tilojen muunneltavuuden tarvetta. Oppiluokkia erottavat toisistaan vahvat seinät, eikä ryhmätyötiloja oppilaille ole tarjolla riittävästi. Koulun uuden ruokasalin sinänsä upeita esitysteknisiä laitteita ei koulupäivien aikaan voi juuri koskaan käyttää, koska päiväkoti käyttää samaa ruokalaa lounaan lisäksi myös aamupalaan ja välipalaan, minkä vuoksi tila on käytännössä vain ruokailutila, eikä monikäyttöinen tila. Koulu tarvitsisi liikuntasaliin tehokkaan tykin, valkokankaan ja äänentoiston. Oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että henkilökunnan mielestä nykyisillä jakotuntiresursseilla sekä moniammatillisen yhteistyön resursseilla ja toimintatavoilla ei voida täysin riittävästi vastata kasvaneeseen oppilaiden tuen tarpeeseen. Kunnassa olisi syytä kerätä järjestelmällisesti tietoa oppilaiden tukeen liittyvistä haasteista ja päättää toimintatavoista ja resursseista, joilla tarpeeseen vastataan. KIRKONKYLÄN KOULU (Veturitie 9, Muhos) Kirkonkylän koulu antaa opetusta luokille 0-6 ja koulussa on 27 opetusryhmää: 0A, 0B, 0C, 1A, 1B, 1C, 1D, 2A, 2B, 2C, 2D, 3A, 3B, 3C, 3D, 4A, 4B, 4C, 4D, 5A, 5B, 5C, 5D, 6A, 6B, 6C ja 6D. Näiden lisäksi koulussa toimivat kunnalliset erityisopetuksen pienluokat; PL 0-2, PL 1-6 ja PL 0-9. Koulussa on 27 luokanopettajaa, virkarehtori, 6 erityisluokanopettajaa, 2 englannin ja ruotsin kielen opettajaa sekä 12 koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 508 oppilasta, joista yleisopetuksessa 486 ja erityisluokilla 22. Oppilaista tyttöjä oli 226 ja poikia 282. Oppilaista kuljetuksessa on 129 ja edellisenä lukuvuotena 137. Lukuvuonna oppilaan koulumatka on yli 10 km ja 84 oppilaan koulumatka 5-10 km. Oppilaista suurimman osan eli 343 oppilaan koulumatka on alle 3km, näistä 36 oppilasta on kuljetuksessa. Kirkonkylän koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan ovat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 945,62 / kuljetusoppilas. Kirkonkylän koulun kuljetuskustannuksia nostavat alueellisten pienryhmien oppilaiden kuljetukset. Suurin osa pienryhmien oppilaista on taksikuljetuksissa. Vuoden 2017 Tilinpäätöstietojen mukaan Kirkonkylän koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli , joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Alueellisten pienryhmien oppilaiden oppikirjojen sekä aineiden tarvikkeiden ja tarvikkeiden kustannukset ovat erityisopetuksen alla ja eivät sisälly edellä mainittuihin kustannuksiin. 13

15 Kirkonkylän koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Kirkonkylän koulun henkilökunnan vahvuudet on kirjattu kerrostiimeittäin 0-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk. 0-2 luokkien opettajien esille tuomat koulun vahvuudet: monipuolinen osaaminen (opettajilla eri vahvuuksia) yhteistyö pienet ryhmäkoot tiimiopettajuus/samanaikaisopetus (työkuorman jakaminen) yhteinen palaveriaika (ke 8-9) erityisopettajat läsnä koululla tvt-laitteiden käyttömahdollisuus kirjasto ryhmähenki palvelut lähellä (uimahalli, vanhukset, Ponkila, jäähalli, kirjasto, liikennepuisto, kirkko) välituntipihat välineineen pyörätiet ja turvalliset koulumatkat 2 liikuntasalia käytössä hyvät tilat (käsityöluokat, kuvisluokka, musiikkiluokka) oppiainetiimit (esim. kuvis, ks yms) samanaikaiserityisopettaja 2. luokille ohjaajaresurssi hyvä 1-luokilla 3-4 luokkien opettajien esille tuomat koulun vahvuudet: tiimiopettajuus (vahvuus ja haaste) kohtuulliset opetusryhmät osassa tiloista muuntuvat tilat jakoryhmät! tiloja: uimahalli, oma kirjasto, luistelukenttä, palloiluhalli, oma keittiö, peltolatu Henkilökunnan erikoisosaaminen Tuen eri vaiheet toimivat hyvin (erityisopetus, tukitoimet) omat, läsnäolevat erityisopettajat Kouluterveydenhoito Kunnan omat siistijät (ovat paikalla päivittäisessä työskentelyssä) Hyvä työilmapiiri tvt-laitteiston kehittäminen & osaaminen 5-6 luokkien opettajien esille tuomat koulun vahvuudet monipuolinen osaaminen toimivat ja monipuoliset tilat yhteisöllisyyden hyödyntäminen voimavarana mahdollisuus tarjota useampia kieliä erityisopetus- ja ohjaajaresurssi pääosin riittävä hyvä työilmapiiri (huumorintajuisuus, avoimuus, yhteistyökyky) digiloikka hyvällä mallilla huumoria 14

16 Kirkonkylän koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Kirkonkylän koulun kehittämiskohteet ja haasteet on kirjattu kerrostiimeittäin 0-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk. 0-2 luokkien opettajien esille tuomat koulun haasteet ja kehittämiskohteet: joustamattomat kuljetukset, jotka määrittävät koulun aloitukset ja lopetukset liian vähän koulukuljetusvuoroja iso koulu, osittain jäykkä toiminnaltaan pienet luokkatilat päärakennuksessa lukujärjestys (ei enää yhtä paljon samanaikaisopettajuutta ja vaikeuttaa tiimin yhteistyötä, kun ei ole iltapäivisin yhteistä aikaa) pienluokat eri tiloissa kuin muut eli yhteistyö hankaloituu esi- ja alkuopetuksen toiminnan kannalta uusi puoli olisi toimivampi! (isommat luokkatilat, avoimet oppimisympäristöt, piha-alueet uudella puolella suunniteltu pienille, kuraeteiset) ruokala meluisa, ruokailutapojen opettaminen haasteellista ruokailuajankohdat määrittää opetusta päivä alkaa pienillä oppilailla ruokailulla ja nälkä on iltapäivällä koulun alkamisajat ei toimi vuosiluokilla 1-2. Eskareille toimii. Esim. ei kuljetusoppilaat voisivat tulla kouluun jo kello 8. Iltapäivän tunneilla oppilaat todella väsyneitä tai levottomia työpuhelimet! myös vanhemmat toivovat opettajalle puhelinta uimahallin edessä olevan parkkipaikan turvallisuus YS-aika ei ole riittävä kaikkeen yhteiseen (voisiko vanhempien kanssa käytäviä keskustelu pitää oppituntien aikana, toinen opettaja otona/oppilaat kotiin aiemmin tiettyinä päivinä) ohjaajaresurssi ei ole riittävä eskareilla ja 2. luokilla. kopiokone jatkuvasti rikki, päärakennuksen luokkien smarteissa paljon toimintahäiriöitä 3-4 luokkien opettajien esille tuomat koulun haasteet ja kehittämiskohteet: paljon kuljetusoppilaita, jotka ovat olleet usein kuljetusten vuoksi myöhässä! iso koulu osittain jäykkä massojen liikuttelu ja suunnittelu tapahtumat ja juhlat: arjen liikuttelu ei toimi sujuvasti kansainvälisyys eriyttämistilojen vähyys tilojen muokkaamisen jäykkyys, kalusteet vähäiset ja yksioikoiset (vanhan malliset) Opetussuunnitelman mukainen opetus on todella haastavaa toteuttaa joustamattomien kuljetusjärjestelyjen vuoksi Oppilaiden odotustunnit Liikuntatilojen vähyys verrattuna opetusryhmien määrään (yhtäaikaa useampi liikuntaryhmä, jotka jakavat samat tilat) Yhteistyön tekeminen on välttämätöntä (tiimiopettajuus jne.), mutta riittävän yhteisen sunnitteluajan löytäminen on haasteellista. Kopiokone on usein rikki, joka hankaloittaa päivittäistä arkea. Työpuhelimet opettajille 5-6 opettajien esille tuomat koulun haasteet ja kehittämiskohteet: yhteisöllisyyden kehittäminen suuressa työyhteisössä Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen toisten opetusryhmien huomioonottaminen esim. tilojen jakaminen useiden ryhmien kanssa (ku, ks, projektiopetus yhteisissä tiloissa) laitemäärän rajallisuus ja niiden yhteiskäyttö kansainvälisyys pienet luokkatilat (esim. kielten luokka) 15

17 oppilaiden käyttöön tarkoitettujen luokkakoneiden puuttuminen yhteisen suunnitteluajan puute enemmän keskustelua toimivista ja toimimattomista käytänteistä ja kokeiluista-> yhteenveto, missä onnistuttiin ja mikä meni pieleen, onko syytä jatkaa? ruokailu keskeyttää tunnin KORIVAARAN KOULU (Niirasentie 2, Muhos) Korivaaran koulu antaa opetusta vuosiluokille 0-6 ja koulussa on seitsemän opetusryhmää: 0, 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Koulussa on esiluokanopettaja ja kuusi luokanopettajaa, joista yksi on koulun toiminnasta vastaava rehtori. Laitasaaren, Korivaaran ja Kylmälänkylän koulun yhteisellä kiertävällä erityisopettajalla opetusta on 12h viikossa. Koululla on kolme koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 119 oppilasta, joista tyttöjä 67 ja poikia 52. Kuljetusoppilaita Korivaaran koululla on 20 ja edellisenä lukuvuotena heitä oli 30. Korivaaran koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan olivat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 1 619,80 / kuljetusoppilas. Korivaaran koulun kuljetuskustannukset tulevat laskemaan vuonna 2018, koska Korivaaran koulun läheisyyteen on valmistunut syksyllä 2017 lisää pyörätietä sekä kaksi alikulkua. Vuoden 2017 Tilinpäätöstietojen mukaan Korivaaran koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli , joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Korivaaran koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan Korivaaran koulualue ja koulukiinteistö ovat hyvässä kunnossa. Pihalla on riittävästi tilaa leikkiin ja virkistäytymiseen. Lisäksi koulun pihaympäristö jokineen on viihtyisä oppimisympäristö. Kulkuyhteydet koululle ovat hyvät. Lähes kaikille oppilaille on turvallinen kevyenliikenteenväylä koululle. Kenenkään oppilaan ei tarvitse ylittää Valtatie 22 koulumatkallaan nyt eikä tulevaisuudessa. Ainoan poikkeuksen koulumatkojen turvallisuudessa tekee Soson alueen 6.lk:n oppilaiden Tyrnäväntien kulkeminen jalan tai pyörällä. Korivaaran koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan lisääntyvän oppilasmäärän vuoksi ongelmaksi muodostuu koulun tilat. Tällä hetkellä koulun kaikki opetusluokat ovat käytössä. Koululla on yksi erikoisluokka (kuvataide/käsityö), jota käytetään tuntia viikossa. Ko.luokan käyttöönotto perusluokkatoimintaan aiheuttaa koulun toiminnalle uusia haasteita. Tämän vuoksi koulu tarvitsisi 1-3 perusopetustilaa/pienryhmätilaa lisää sekä myös liikuntasalin suurentamisen. Opetushallituksen suositusten mukaan oppilaan koulu tarvitsee nettotiloiltaan 390 neliön liikunta-, varasto-, pukeutumis- sekä peseytymistilan. Korivaaran koulun liikuntasalin koko on n. 110 neliötä. 16

18 Valtatien ja koulun rajalla tulisi olla suoja-aita. Lisäksi suoja-aita tulisi olla parkkipaikan ja keinujen välissä. Korivaaran koulun piha ja kentät ovat n. 200 lapsen tai nuoren lähiliikuntapaikka. Lähiliikuntapaikan parantamiseksi pihalla tulisi olla enemmän leikkivälineitä sekä monitoimiareena. Nykyisten opetus- ja kasvatusnäkemysten mukaan koulun tilojen tulisi olla muuntautumiskykyisiä. Tilojen tulisi soveltua niin suurten oppilasryhmien kuin myös pienten ryhmien opetukseen. Korivaaran koulun opetustiloja ei voi muunnella. Koulu tarvitsisi erityisesti tiloja opiskelun eriyttämiseen. KYLMÄLÄNKYLÄN KOULU (Kylmälänkyläntie 2845, KYLMÄLÄNKYLÄ) Kylmälänkylän koulu antaa opetusta vuosiluokille 0-6, koulussa on kaksi opetusryhmää: 0-2 lk ja 3-6 lk. Koulussa on kaksi luokanopettajaa, joista toinen toimii koulun toiminnasta vastaavana rehtorina. Lisäksi koululla käy kiertävä kielten opettaja antamassa kielten opetusta 6 h viikossa. Korivaraan, Laitasaaren ja Kylmälänkylän koulun yhteisellä kiertävällä erityisopettajalla on opetusta 4 tuntia viikossa. Koulussa on yksi koulunkäynninohjaaja. Tilastointipäivänä koulussa oli 23 oppilasta, tyttöjä 14 ja poikia 9. Oppilaista kuljetuksessa on 19, joista 8 oppilaan koulumatka on yli 10 km ja 9 oppilaan koulumatka 5-10 km. Oppilaista 5 koulumatka on alle 3 km ja näistä kuljetuksessa on 2 oppilasta. Kylmälänkylän koulun kuljetuskustannukset talousarviossa 2017 ovat euroa. Kuljetusoppilaita Kylämlänkylän koululla on 19 ja edellisenä lukuvuotena heitä oli 16. Kylmäläkylän koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan olivat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 2 378,32 / kuljetusoppilas. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan Kylmälänkylän koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli 3 580, joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Kylmälänkylän koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan Kylmälänkylän koulun pieni, kodinomainen ilmapiiri luo turvallisen oppimisympäristön niin koulutietään aloittelevalle esikoululaiselle, kuin isommallekin oppilaalle. Pihapiiri on monipuolinen ja koulun sijainti antaa monipuolisen mahdollisuuden luonnon käyttämiseen sujuvasti osana koulutyön arkea. Pieni oppilasmäärä ja pienet luokkakoot tukevat oppilaiden oppimista koulussa. Liikuntapaikat löytyvät pihapiirin lisäksi lähimetsistä ja-pelloilta. Henkilökunnan mukaan koulussa on loistava yhteishenki. Kaikenikäiset oppilaat leikkivät keskenään. Uudet oppilaat otetaan innolla vastaan ja autetaan pääsemään mukaan opiskeluun ja välituntileikkeihin. Ketään ei jätetä yksin. Ujoinkin oppilas pääsee loistamaan ja voi nauttia koulunkäynnistä täysin rinnoin. Pienessä yhteisössä näkyy oppilaiden auttamistahto sekä omatoimisuus ja itseohjautuvuus opiskelussa. Uudessa opetussuunnitelmassa halutaan lisätä yhteisöllisyyttä. Kyläkouluissa yhteisöllisyys on itsestäänselvyys. Oppilaat leikkivät sujuvasti keskenään eikä kenenkään tarvitse heitä siihen erikseen 17

19 ohjata. Sama yhteisöllisyys toteutuu myös vanhempien kanssa, jotka mahdollistavat leirikoulujen ja retkien teon, aktiivisesti kartuttamalla oppilaskunnan tiliä eri tavoin. Pienessä yhteisössä on mahdollista puuttua tehokkaasti ja ajoissa erilaisiin kasvatuksellisiin haasteisiin, esimerkiksi kiusaamiseen. Kylmälänkylän koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Koulun sijainti kaukana mm. kunnan järjestämistä tapahtumista. Kuitenkin yhteisesti keräystuella on mahdollistunut retkipäivät ja leirikoulut. vanhempien LAITASAAREN KOULU (Hotintie 22, Rova) Laitasaaren koulu antaa opetusta vuosiluokille 0-6. Koulussa on 4 opetusryhmää: 0 lk, 1-2 lk, 3-4 lk ja 5-6 lk. Koulussa on esiluokanopettaja ja 3 luokanopettajaa, joista yksi on koulun toiminnasta vastaava rehtori. Korivaraan, Laitasaaren ja Kylmälänkylän koulun yhteisellä kiertävällä erityisopettajalla on opetusta Laitasaaressa 10 h viikossa. Koululla on kolme koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 67 oppilasta, joista tyttöjä 39 ja poikia 28. Oppilaista kuljetuksessa on 35, joista 31 oppilaan koulumatka on 5-10 km. Oppilaista 36 koulumatka on alle 3 km ja näistä kuljetuksessa on 4 oppilasta. Kuljetusoppilaita Laitasaaren koululla on 35 ja edellisenä lukuvuotena heitä oli 39. Laitasaren koulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan olivat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 575,68 / kuljetusoppilas. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan Laitasaaren koulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli 8 654, joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Laitasaaren koulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Oppilasmäärä tulee kasvamaan lähivuosina huomattavasti, eli nykyisestä 67 oppilaasta 93 oppilaaseen. Huippuvuosi on lukuvuosi , jonka jälkeen oppilasmäärä hieman laskee noin 85:n tasolle. Koulurakennus on peruskorjattu 2012 ja on hyvässä kunnossa. Koulussa on mm. maalämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Henkilökunta on sitoutunutta ja työyhteisön henki on hyvä. Koulun tontti on iso, viihtyisä ja liikenteellisesti hyvällä paikalla keskellä oppilaaksiottoaluetta. VT 22:n alittavat kevyenliikenteen tunnelit parantavat valmistuessaan tilannetta edelleen. Päiväkoti koulun yhteydessä on hyvä sekä kasvatuksellisesti, että helpottaa perheiden arkea. Koulun keittiö- ja siivoushenkilökunta palvelee myös päiväkodin tarpeita. Yhteistyö koulun ja päiväkodin välillä on päivittäistä ja sujuu hyvin. Koulu on vahvasti profiloitunut ympäristökasvatukseen Vihreä lippu -kouluna. Laitasaaren koulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan kasvava oppilasmäärä vaatisi enemmän tilaa. Vuosiluokkien epätasainen koko tekee yhdysluokkien muodostamisesta haastavaa. Liikuntasali on nykyisellään kovin pieni, myös 18

20 pienryhmätilaa tarvittaisiin lisää. Pihan kunnostus odottaa edelleen toteutumistaan. Sitä on odotettu yli 20 vuotta. Määrärahojen riittävyys tulevaisuudessa, kun digimateriaalit ym. kallistuvat. MUHOKSEN YLÄKOULU (Muhostie 5, Muhos) Muhoksen yläkoulu antaa perusopetusta vuosiluokille 7-9, koulussa on 22 perusopetusryhmää: 7A, 7B, 7C, 7D, 7E, 7F, 7G, 8A, 8B, 8C, 8D, 8E, 8F, 8G, 9A, 9B, 9C, 9D, 9E, 9F, 9G ja 9H. Näiden lisäksi koulussa toimivat erityisluokat: 7-9 M ja 7-9S (JOPO). Koulussa on 36 aineenopettajaa, virkarehtori, 2 erityisluokanopettajaa, 2 laaja-alaista erityisopettajaa, yksi kouluavustaja ja 5 koulunkäynninohjaajaa. Tilastointipäivänä koulussa oli 483 oppilasta joista erityisluokilla oli 16 oppilasta. Tyttöjä oppilaista oli 248 ja poikia 235. Oppilaista kuljetuksessa on 238, joista 108 oppilaan koulumatka on yli 10 km, 126 oppilaan koulumatka 5-10 km. 37 oppilaan koulumatka oli 3-5 km ja 212 oppilaan koulumatka oli 0-3 km. Edellisenä lukuvuonna kuljetusoppilaita oli 231. Yläkoulun kuljetuskustannukset tilinpäätöstietojen 2017 mukaan olivat :a ja oppilaskohtainen kuljetuskustannus oli siten vuonna 2017, laskettuna painotetulla keskiarvolla kahden lukuvuoden kuljetusoppilasmäärästä, 781,84 / kuljetusoppilas. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan yläkoulun toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat palvelujen ostot , joista kuljetuskustannukset , ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus kustannuksista oli , joista oppikirjojen kustannusten osuus oli Yläkoulun erityisluokkien osa aineiden,tavaroiden ja tarvikkeiden sekä oppikirjojen kustannuksista on erityisopetuksen kustannuksissa. Muhoksen yläkoulun vahvuudet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan vahvuuksia ovat seuraavat asiat: hyvässä kunnossa oleva päärakennus ja kalusto sohvaryhmät oppilailla leveät käytävät ja väljät aulatilat kirjasto oppilaiden lokerot sähköpöydät opettajilla liikuntasali FY/KE varasto hyvä valaistus piha-alue hyvä/toimiva pääosalla opettajista omat luokat hyvässä kunnossa olevat siistit tilat Muhoksen yläkoulun haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan Henkilökunnan mukaan haasteita ja kehittämiskohteita ovat seuraavat asiat: langattomat yhteydet toimivat osin puutteellisesti + katvealueita 19

21 tietokoneita liian vähän tarpeeseen nähden uuden rakennuksen ilmanvaihdossa ajoittaista ongelmaa, erityisesti FY/KE luokissa (hajuhaitat ja savu jää leijumaan sisätilaan) uuden rakennuksen luokkatilat liian pieniä suhteutettuna suurimpiin opetusryhmiin (24-25 oppilasta) astioiden palautus ruokalassa hankalaa - vain yksi palautuspiste n. 250 ruokailijaa/kerta varten hallintokäytävän luokkatilojen kunto epäilyttää - sisäilma pitäisi tutkia musiikkiluokka pitäisi uudistaa/peruskorjata TN-pajan lattian kallistus väärin (hätäsuihkun vesi) ruokalassa kaikuu (akustiikkaongelma) MUHOKSEN LUKIO (Muhostie 5, Muhos) Muhoksen lukio on Geopark-oppilaitos ja vahva yleislukio, jolla on monipuolinen kurssitarjonta. Muhoksen lukion tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys ja hyvät valmiudet lukion oppimäärän perustuviin jatko-opintoihin. Muhoksen lukiossa on joitakin paikallisia vahvuuksia, kuten yrittäjyyskasvatus. Toimintakulttuuri tukee yrittäjämäistä asennetta, kurssien puitteissa tutustutaan yrittäjyyteen ja haetaan omia vahvuuksia. Osa opiskelijoista perustaa lukioaikana harjoitusyrityksen. Työelämään tutustutaan vierailuin. Uudeksi koulukohtaiseksi erikoisuudeksi on nousemassa robotiikka- ja ohjelmointi. Syksyllä 2017 avautui lukiolaisille mahdollisuus suorittaa lukioaikana yliopistossa tietojenkäsittelytieteen perusopinnot. Tähtiareena on luonut hyvät puitteet liikunnalle, ja liikuntakursseja onkin tarjolla 12 (7 enemmän kuin lukion opetussuunnitelman perusteissa). Lisäksi lukiossa suoritetaan ahkerasti sekä liikunnan että tanssin lukudiplomeja, kuten muitakin valtakunnallisia lukiodiplomeja. Muhoksen lukio on mukana 21 muun itsenäisen lukion kanssa Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa. Etälukio laajentaa päivälukion kurssitarjontaa antamalla mahdollisuuden opiskella esim. japania, kiinaa, venäjää, espanjaa ja italiaa. Etälukion kautta tarjotaan myös sellaiset kurssit, joiden valintamäärät ovat pieniä esim. filosofian syventävät kurssit ja elämänkatsomustieto. Muhoslaisen aikuisen on mahdollista opiskella lukio-oppimäärä elukion kautta ja kirjoittaa ylioppilaaksi. elukion kurssit toteutetaan iltaisin. Muhoksen kunnassa on vahva toisen asteen koulutustarjonta: Luovi, OSAO ja lukio. Lukion toiminta perustuu myönnettyyn lukiolupaan, joita valtakunnallisesti ei juuri enää nykyään jaeta lisää. Niinpä kunnat yleensä pitävät lukiosta lujasti kiinni, koska se on yksi tärkeä oman kunnan vireydestä kertova palvelu eikä luovutettua lukiolupaa saa takaisin. Toisen asteen hyvä koulutustarjonta pitää nuoret aikuiset pitempään kuntalaisina ja osaltaan on ehkäisemässä myös syrjäytymistä. Lukion kokoon vaikuttaa Muhoksen kunnan nuorten määrän sekä muuttoliikkeen lisäksi myös ympäristökuntien lukioverkko. Pitkällä aikavälillä pienten selkeästi muuttotappiokuntien lukioiden olemassaolo on uhattuna, jolloin ennustaisi, että Muhoksen lukiolle on jatkossakin tarvetta paikallisesti ja alueellisesti. Muhoksen lukiorakennuksen osalta on meneillään hankesuunnitelma. Ratkaisu osaltaan on vaikuttamassa yhteishaun tuloksiin. Digitaalisen ylioppilastutkinnon haastamana lukio-opetus edellyttää opettajilta hyvää tieto- ja viestintäteknologian pedagogista osaamista. Esimerkiksi kokeet ovat digitaalisia ja opettaja korjaa ne tietokoneella, samoin opetusmateriaalit ja opiskelijoiden kurssituotokset alkavat olla sähköisiä. 20

22 Muhoksen lukio on kurssitarjonnassa huomioinut opiskelijoiden digitaalisten opiskelutaitojen vahvistamisen. Muhoksen kunta on tehnyt päätöksen tukea opiskelijoita tarjoamalla kannettavat tietokoneet opiskelukäyttöön edullisesti. Haasteena on vielä lukion luokkatilojen laitteistojen nykyaikaistaminen, mikä on edessä päädyttiinpä hankesuunnitelman suhteen uudisrakentamiseen tai remonttiin. Laskentapäivänä Muhoksen lukiossa oli 167 opiskelijaa, joista 8:lla kotikunta on muu kuin Muhos. elukion kautta opiskelee yksi tutkintotavoitteinen aikuisopiskelija ja kaksi aineopiskelijaa. Lukiossa on kymmenen virassa olevaa opettajaa/vakinaista tuntiopettajaa, joiden lisäksi 6-8 yläkoulun opettajaa pitää vuosittain lukion kursseja. Myös osa lukion opettajista opettaa yläkoulun puolella. Yhteistyö on tiivistä yläkoulun kanssa. Vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan lukion (sisältäen myös etälukion kustannukset) toimintakate oli Suurin menoerä olivat henkilöstökulut Seuraavaksi suurin menoerä olivat ateriapalvelut sekä siivous Sisäiset vuokrat olivat lukion osalta Muhoksen lukion vahvuudet henkilökunnan mukaan Keväällä 2017 opiskelijakunnan hallitus toteutti lukiolaisille tyytyväisyyskyselyn. Vastaaminen tapahtui nimettömänä. Kyselyyn vastanneista 95,8% viihtyi lukiossa ja 95,9% piti lukion ilmapiiriä hyvänä. Kohtaan koetko saavasi laadukasta opetusta yhtä vaille kaikki vastasivat myönteisesti. Seuraavat vahvuudet nousivat esiin henkilöstökyselyssä, joka toteutettiin syksyllä 2017: Tarjoaa oman kunnan nuorille mahdollisuuden saada lukiokoulutus lähellä. Ouluun on tunnin matka joukkoliikenteen avulla; eikä kaikilla keskiarvo riitä Kastelliin, joka olisi vielä kohtuullisen matkan päässä. Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen lähellä on erinomaista syrjäytymisen vastaista työtä. Samalla nuoret pysyvät muhoslaisina, omassa kunnassa. Muhoksen lukiossa on huolehtimisen kulttuuri, pidetään huolta opiskelijoista ja työyhteisön jäsenistä. Sitoutunut opettajakunta. Uutta kehittävä opettajakunta. Opettaja ja opiskelijat tuntevat kunnolla toisensa, kun aineenopettaja ei vaihdu joka kurssissa. Tämä on opiskelijalle merkittävä etu oppimispolulla, sillä hänen taitojaan voidaan kehittää pitkäjänteisesti yhdessä. Lisäksi tämä lisää läheisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Joustavuus opintojen järjestämisessä. Esim. opiskelijan sairastuessa räätälöidään koepäiviä tai kilpaurheilijoille annetaan itsenäisen työskentelyn materiaaleja. Jos opiskelijalla voimavarat ovat vähissä, joustavuus korostuu. Opiskelijoiden osallistaminen ja vahva osallisuus koulun toimintaan ja kehittämiseen. Aktiivinen opiskelijakunta- ja tutortoiminta. Oma kahvio konkreettisena keinona opettaa vastuunottoa ja yrittäjämäistä asennetta. Edistää osaltaan yhteisöllisyyttä. Ryhmäkoot pienemmät kuin isommissa kouluissa. Kurssitarjotin on monipuolinen, mm. Jännitän-kurssi, Vaelluskurssi, YO-valmennuskurssit, TVT-kurssit, yhteisöpalvelu sekä vahvuutena yrittäjyys sekä robotiikka. Hyvä opetussuunnitelma, jolla tuetaan jaksamista ja menestymistä ylioppilaskirjoituksissa. Tästä hyvä on esimerkki TVT-kurssi, jonka avulla mahdollistetaan digitaalinen osaaminen niin lukioaikana, ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa. elukion kautta kielivalintoja voi laajentaa. Vahvuutena yhteistyö yläkoulun kanssa, emme ole täysin erillisiä yksiköitä, vaan yhteistyötä tehdään. Nivelvaihetta on madallettu ja on yhteisiä opettajia. Synenergiaa! 21

23 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, verkostoituminen: Avoin yliopisto, Oulun yliopisto, Robotiikka-hankkeet, yrittäjyysasiat, Saksa-yhteys, Välitän-kurssin yhteistyökuviot, lukioiden välinen yhteistyö. Kunnan opiskelijoille edullisesti tarjoamat kannettavat tietokoneet mahdollistavat TVT:n ja ekirjojen tehokkaan hyödyntämisen opetuksessa. Digitaaliset materiaalit, kokeet ja oppimisalustat on otettu tehokkaasti käyttöön opetuksessa. Opettajainkoulutuksessa on hyödynnetty pajatyyppistä oman henkilöstön osaamisen jakamista. Kukaan ei ole jäänyt yksin TVT-pedagogiaan liittyvien haasteiden kanssa. Lukion haasteet ja kehittämiskohteet henkilökunnan mukaan: Tilojen sisäilmaongelma on suurin ratkaistava asia. Hankesuunnitelman laatiminen on käynnistetty. Henkilöstö on selkeästi uudisrakentamisen kannalla. Nykyinen rakennus on osittain epäkäytännöllinen, ja remontti edellyttäisi myös ulospäin siistin näköisten rakenteiden purkamista. Hankesuunnitelman yhteydessä on itse rakennuksen lisäksi huomioitava, että luokkatilojen TVT- ja AV-laitteisto saadaan nykyaikaiselle tasolle. Luokkatilojen laitteet ovat paljolti vanhentunutta kalustoa. Langaton verkko kangertelee. Koulukyydit toimiviksi. Yläkoulun koulupäivien pituus ratkaisee, milloin lukiolaisilla lähtee koulukyydit. Osalla opiskelijoista jää oppitunteja käymättä kyytien takia. Tällainen tilanne on mm. Kylmälänkylästä kulkevilla nuorilla, kun linja-auto lähtee jo klo 15 tai jopa 14. Päätöskulttuuriin toivoisi joustoa kunnassa esim. rahoituksen hakemiseen/projekteihin osallistumisen osalta. Kun kaikki pitää käyttää etukäteen lautakunnassa, ehtii moni hyvä hanke mennä ohi. Välttämättähän nämä projektit eivät edellytä kunnalta mitään rahoitusta. OPPILAAKSIOTTOALUEET Oppilaaksiottoalueella määritellään, mihin kouluun tietyllä alueella asuva oppilas sijoitetaan. Oppilaaksiottoalueen määrittelyn tarkoituksena on helpottaa investointitarpeiden ennakointia ja mahdollistaa tulevan oppilaskehityksen arviointi koulukohtaisesti. Oppilaaksiottoalueiden ja toimintaa ohjaavien asiakirjojen, kuten koulukuljetusten järjestämisperiaatteiden, tulisi tukea toisiaan ja edistää pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Perusopetulaissa /628 6 oppilaan koulupaikan määräytyminen. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. ( /1288) Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 :n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. ( /1288) 22

24 Muhoksen kunta on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Kunta osoittaa jokaiselle lapselle koulupaikan hänen oman alueensa peruskoulusta, joka on ns. lähikoulu. Jokaisella alakoululla on oma oppilaaksiottoalue, jolta oppilaat pääasiallisesti kulkevat kouluun. Oppilaaksiottoalueista suurin oppilasmäärältään on Kirkonkylän koulun alue ja pienin Kylmälänkylän koulun alue. Koulumatkojen pituudet Kouluista yli 10 kilometrin säteellä asui 44 oppilasta (4,3%) syyslukukaudella Heistä 25 (18,9%) kävi Huovilan koulua, 12 (2,4%) Kirkonkylän ja seitsemän (30,0%) Kylmälänkylän koulua. Prosentuualisesti Kylmälänkylän koulun oppilaissa on eniten yli 10 kilometrin säteellä asuvia oppilaita. Kouluista 5-10 kilometrin säteellä asui 87 oppilasta (8,5%) syyslukukaudella Heistä 62 (12,2%) kävi Kirkonkylän koulua, 11 (8,3%) Huovilan koulua, yhdeksän (39,0%) Kylmälänkylän koulua ja viisi (4,1%) Korivaaran koulua. Kouluista 3-5 kilometrin säteellä asui 180 oppilasta (17,6%) syyslukukaudella Heistä 74 (14,6%) kävi Kirkonkylän koulua, 40 (30%) Huovilan koulua, 31 (46,3%) Laitasaaren koulua, 25 (21%) Korivaaran koulua, seitsemän (4,0%) Hyrkin koulua ja kolme (13%) Kylmälänkylän koulua. Kouluista alle kolmen kilometrin säteellä asui 715 oppilasta (70,0%) syyslukukaudella Heistä 360 (71%) kävi Kirkonkylän koulua, 168 (96,0%) Hyrkin koulua, 91 (75,0%) Korivaaran koulua, 56 (42,4%) Huovilan koulua, 36 (53,7%) Laitasaaren koulua 31(43,7%) ja neljä (17,4%) Kylmälänkylän koulua. Kokonaisuutena voidaan todeta, että alakoulujen oppilaista melkein 70 % kulkee alle kolmen kilometrin koulumatkan. Vastaavasti ainoastaan hieman yli 4% kulkee yli 10 kilometrin koulumatkan. ALAKOULUJEN OPPILAAKSIOTTOALUEET: Huovilan Koulu Huovilan ja Hyrkin koulun rajana on Myllyoja. Myllyojantie 38 ja sitä vastapäätä oleva talo sekä Myllyojantie 55 kuuluvat Huovilan kouluun. Huovilan kouluun kuuluu Päivärinteen tie 85 ja siitä alaspäin olevat numerot. Samoin kuuluvat Takatalonperä, Laitakangas, Ylikiimingintie, Laukka ja Halokangas. Montan silta on rajana Kirkonkylän koulun kanssa. Leppiniemi ja voimalaitosalue kuuluu Huovilan kouluun ja sinne kaavoitetut uudet tontit. Koko Pällin alue kuuluu Huovilan kouluun. Sanginjoki kuuluu Huovilan kouluun ja rajana on kuntaraja Oulun kanssa. Laitasaaren koulu Laitasaaren ja Korivaaran koulun rajana Ouluun mentäessä on Nokiantie. Laitasaaren koulun oppilaaksiottoalueeseen kuuluu rajalla: Kärnäntie, Hevostarhantie, Kärnänkuja, Mattilantörmä, Harjulehdontie, Paavolankuja, Kuusirinne ja Riihikyläntie sekä tästä kunnan rajalle saakka. Oulujoen eteläpuoleinen alue kuuluu Laitasaaren kouluun. Korivaaran koulu Korivaaran koulun oppilaaksiottoalueeksi kuuluu Nokiantie, Kärnänkangas ja siitä keskustaan päin Koivikon pelloille saakka. Koivikon pelto kuuluu Korivaaran kouluun: rajana on Viljatie ja Ahotie, jotka kuuluvat Kirkonkylän kouluun. Rovastinoja kuuluu Korivaaran kouluun. Matokorventien alku 23

25 kuuluu Kirkonkylän kouluun ja Matokorventien 110 kuuluu Korivaaran kouluun. Kirkkotie 9 ja Muhostie 9 kuuluvat Korivaaran kouluun. Soson alue kuuluu Korivaaran kouluun. Hyrkin koulu Hyrkin koulun ja Huovilan koulun rajana on Myllyoja. Päivärinteentie 97 kuuluu Hyrkin kouluun ja Päivärinteen tie 85 Huovilan kouluun. Hyrkin koulun oppilaaksiottoalue on Myllyojalta Muhoksen ja Oulun rajalle. Rajana Huovilan koulun kanssa on Päivärinteentie 97, joka kuuluu Hyrkkiin ja Päivärinteentie 85, joka kuuluu Huovilaan. Kirkonkylän koulu Kirkonkylän ja Korivaaran koulun rajana on Oulun suunnassa Matokorventien alkuosa; Lukkarinkangas kuuluu Kirkonkylän kouluun. Kirkonkylän kouluun kuluu Viljatie, Ahotie, Töllintie, Kirkkotie, Kirkkosaarentie. Rajana voidaan pitää Koivikon peltoa, jonka rajana on Viljatie ja Ahotie. Huovilan koulun ja Kirkonkylän koulun raja kulkee Oulujokea myöten Montan voimalaitoksen ja Montanlammen kautta Syväojaa myöten Jurvakaisen mutkan pohjoispuolelle. Kirkonkylän ja Huovilan koulun rajana on Välioja. Halola, Smolttitie, Nuottatie, Halokankaantie, Hirvenpolku, Jänönpolku ja Karhuntaival. Kirkonkylän kouluun kuuluu Pyhänsivuntien ja Rättiläntien alkuosat. Vastaavasti Tuppu on rajana Kirkonkylän ja Kylmälänkylän koulun välillä. Meriarontie kuuluu Kirkonkylän kouluun. Kylmälänkylän koulu Kylmälänkylän ja Kirkonkylän koulun rajana on Tuppu. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä. Muhoksen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen. Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukainen vuosittainen selvitys kunnassa meneillään olevista ja vireille tulevista kaavoitusasioista. Muhoksen kunnan Kirkonkylän osayleiskaavassa 2030 selvitetään Muhoksen keskustaajaman toimintojen tilatarpeet sekä tutkitaan kaupunkirakenteen laajenemissuunnat ja tiivistämismahdollisuudet. Osayleiskaavassa osoitetaan Päivärinteen asemakaavan laajentumisalueet. Tavoitteena on lisätä hallitusti alueen tontti- ja asukasmäärää ja monipuolistaa kunnan tonttitarjontaa. Päivänpaisteenmaan asemakaavan tavoitteena on lisätä Päivärinteen alueen tonttitarjontaa ja asukasmäärää osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Muhoksen kunnassa ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Keskustan asemakaava Päivärinteen asemakaava Leppiniemen asemakaava Muhoksen kunnassa on myynnissä 69 tonttia, joista 58 tonttia on kunnan omistamaa ja yksityisten tontteja on 11, todennäköisesti yksityisten tontteja on enemmän, mutta ei aktiivisesti markkinoinnissa. Tonteista suurin osa (37 kpl) sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä: Tonteista 29 kpl sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä: 24

26 Kirkkosaari 3 kpl (Nahkurintie 2, 4 ja 6) Konttilanmutka 3 kpl (Konttilanmutka 2, 4 ja 6) (tonteista kaikki on varattu) Koivikko 8 kpl (Rehtorinkuja 1, 2 ja 4; Emännänkuja 2, 10 ja 12; Piiankuja 2; Isännäkuja 1) (tonteista on varattu Rehtorinkuja 1, Emännänkuja 2 ja 12) Puhakka 10 kpl (Orvokkikuja 2, 4 ja 6; Lehtolanmutka 6 ja 8; Katajakuja 1, 2 ja 4; Raitakuja 1 ja 3) Niittylä 2 kpl (Sarkatie 11; Pilliketie 12) Kuusikko 3 kpl (Uusitie 9, 11 ja 17) (tonteista on varattu Uusitie 11) Yksityisten tonteista 8 kpl sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä: Puhakka 6 kpl (Rypsitie 10, 12, 14; Katajakuja 3; Leppäkuja 2 ja 4) Kuusikko 2 kpl (Kuusikkotie 3 ja 5) Tonteista 6 kpl sijaitsee Leppiniemessä: Uitonmutka 4, 6 ja 12; Hykkyrintie 2 ja 4; Saarivirranranta 1 Tonteista 18 kpl sijaitsee Päivärinteen alueella: Päivänpaisteenmaa 1, 6 kpl (Holapankuja 1, 2, 3, 4, 6 ja 8) (tonteista on varattu Holapankuja 3) Norjankuja 1 kpl (Norjankuja 2) Villenkuja 1 kpl (Villenkuja 4) (tontti on varattu) Roosankuja 7 kpl (Roosankuja 2, 4, 6, 8, 10, 16, 18) Yksityisten tonteista 3 kpl sijaitsee Päivärinteen alueella: Paneliuksentie 3 kpl (Paneliuksentie 2, 4, 6) Tonteista 3 kpl sijaitsee Kylmälänkylässä: Kanervistontie 3 kpl (Kanervistontie 7, 9, 11) Tonteista 2 kpl sijaitsee Rovan alueella: Arokankaankuja 2 kpl (Arokankaankuja 1 ja 3) TONTTIEN LUOVUTUS JA VAPAAT TONTIT Vuoden 2016 aikana kunnan omistamia uusia luovutuskuntoisia AO (omakotitalojen korttelialue) tontteja 18. Leppiniemeen 6, Päivärinteelle 5, Kirkkosaareen 5 ja Puhakan alueelle 2. Muhoksen kunta luovutti vuoden 2016 aikana vuokraamalla 6, Kuusikon alueelta 2, Puhakan alueelta 2, Päivärinteeltä 1 ja Koivikon alueelta 1. Rivitalotontteja luovutettiin 2, Kuusikon alueelta 1 ja Puhakan alueelta 1. Muhoksen kunnassa oli vuoden 2016 lopussa vapaita omakotitalon rakennuspaikkoja 50. Päivärinteellä 14, Puhakan alueella 11, Koivikon alueella 8, Leppiniemessä 6, Kirkkosaaressa 4, Kylmälänkylässä 3, Rovan alueella 2, Kuusikon alueella 1 ja Anttilan alueella 1. Rivitalotontteja oli 1 Anttilan alueella. 25

27 Yksityisen puolen asuntorakentamisessa jatkuu vuonna 2013 alkanut rakentamisen määrän vähentyminen. Lupamäärät kuitenkin lisääntyivät hieman vuodesta 2015, kun uusia omakotitaloja luvutettiin 17 ja rivitaloja 4 vuonna Omakotitalon luvista 10 sijoittui asemakaava-alueelle, 6 yleiskaava-alueelle ja 1 haja-astuusalueelle. Myönnetyt omakotitalojen rakennusluvat (uudisrakennukset): vuosi rak.luvat Valmistuneet asunnot: vuosi valm.asunnot KOULUJEN KIINTEISTÖT Tekninen toimi on laatinut koosteen hyvinvointipalveluiden koulurakennusten rakentamisvuosista, tilavuudesta, kerrosalasta, kiinteistökustannuksista, tasearvosta, kiinteistöpalveluista, lämmitysjärjestelmästä, IV-kojeista, putkistoista ja tulevista korjauksista. Lisäksi tekninen toimi on toimittanut inventaarilistan. Teknisen toimen laatiman koosteen lisäksi on käytetty jo olemassa olevaa materiaalia, jotka tulevat hyvinvointipalveluilta. Huovilan koulun kiinteistö Huovilan koulu on rakennettu vuonna 1962 ja sitä on laajennettu vuonna Koulu on yksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on maalämpö ja sähkö. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen arvion mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Tulevat korjaukset liittyvät energian kulutukseen. Inventaarilistan mukaan Huovilan koulun lämmitysjärjestelmä on muutettu maalämmöksi vuonna Koulun SV- ja JV-linjat on uusittu vuonna Huovilan koulun lämmitysjärjestelmän muutosten ja SV- sekä JV-linjojen uudistamisten kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä Huovilan henkilökunnan mukaan koulun tekstiilityö- ja musiikin opetustilana on luokkaopetukseen tarkoitetut opetustilat. Musiikin, tekstiilityön ja kuvaamataidon opetustilojen tulisi olla toiminnallisuutensa ja välineistönsä vuoksi erillisinä omina luokkinaan. 26

28 Hyrkin koulun kiinteistö Hyrkin koulu on rakennettu vuonna 1992 ja sitä on laajennettu vuosina 2006 ja Koulu on yksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on maa- ja kaukolämpö. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Näihin kiinteistökustannuksiin kuuluvat myös uuden Päivärinteen päiväkodin tilojen kustannukset. Kirjanpidollisesti koko rakennusta käsitellään yhtenä tilana teknisellä puolella kustannuksia kirjattaessa. Teknisen toimen mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Tulevia korjauksia ei ole tiedossa. Hyrkin koulu on vihitty käyttöön vuonna 1992 ja sen laajennukset on otettu käyttöön vuosina 1998 ja Vuonna 2017 valmistui koulun kylkeen uusi päiväkoti, ja tässä yhteydessä koulun ruokasali laajennettiin 120-paikkaiseksi ja koulun vanhan ja uudemman osan väliin rakennettiin lasiseinäinen yhdyskäytävä. Rakennusten kerrosala on yhteensä jonkin verran yli 2500 m2. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihtoa ollaan vastikään parannettu korjaamalla koneita ja lisäämällä ilmanvaihtoa aiemmin ilmanvaihdoltaan puutteellisiksi koettuihin tiloihin. Alun perin yksisarjaiseksi kuudelle opetusryhmälle suunnitellussa koulussa toimii tällä hetkellä osittain kaksisarjainen koulu. Tämänhetkinen opetusryhmien lukumäärä on yksitoista, joista yksi on yhdysluokka 4-5 sekä yksi erityisluokka pienryhmä 0-3 lk. Yksi ryhmistä on esikouluryhmä. Ryhmien lukumäärä on mahdollinen vuosina 1998 ja 2006 käyttöönotettujen laajennusosien vuoksi. Näihin varatut aineopetustilat ovat perusluokkien käytössä melkein kokonaan. Koulussa on tällä hetkellä noin 180 oppilasta 140 oppilaan tiloissa. Koulun oppilaaksiottoalueelle on kaavoitettu asumista (n. 80 uutta omakotitalotonttia) ja tämä luo paineita tulevaan niin, että koulun ennakoidaan laajenevan kaksisarjaiseksi. Hyrkin koulun ruokalan laajennuksen, yhdyskäytävän ja pihan hankesuunnitelmassa on osoitettu koulurakennuksen laajennussuunta viitteellisenä. Koulun luokkatiloihin ei päiväkodin rakentamisen yhteydessä tullut lisätiloja. Tarve lisätilalle on kuitenkin ilmeinen varsinkin, jos oppilasmäärä lähtee kasvuun. Kirkonkylän koulun kiinteistö Kirkonkylän koulun 1.vaihe on valmistunut 1983, toinen vaihe 1985 ja laajennusosa Koulu on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen arvion mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Tulevana peruskorjauksena on sadevesien johtaminen kiinteistöstä poispäin. Kirkonkylän koulun peruskorjaus ja laajennus on toteutettu vuosina Paon rakennuksen peruskorjaus tehty v ja koulun kellarikerroksen v Kirkonkylän koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on luvulla investoitu yhteensä Korivaaran koulun kiinteistö Korivaaran koulu on rakennettu vuonna 1968, peruskorjaus ja laajennusosa 1987 ja Koulu on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on sähkö (lähilämpö), sopimus on voimassa vuoteen 2022 saakka. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa.. Kiinteistön kustannukset vuonna 27

29 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Tulevat korjaukset liittyvät energian kulutukseen. Korivaaran koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on investoitu ja luvulla yhteensä Lisääntyvän oppilasmäärän vuoksi ongelmaksi muodostuu koulun tilat. Tällä hetkellä kaikki koulun opetustilat ovat käytössä. Koululla on yksi erikoisluokka (kuvataide/käsityö), jota käytetään tuntia viikossa. Ko. luokan käyttöönotto perusluokkatoimintaan aiheuttaa koulun toiminnalle uusia haasteita. Tämän vuoksi koulu tarvitsisi 1-3 perusopetustilaa lisää sekä myös liikuntasalin suurentamisen. Opetushallituksen suosituksen mukaan oppilaan koulu tarvitsee nettotiloiltaan 390 neliön liikunta-, varasto-, pukeutumis- sekä peseytymistilan. Korivaaran koulun liikuntasalin koko on n. 110 neliötä. Kylmälänkylän koulun kiinteistö Kylmälänkylän koulu on rakennettu vuonna Koulu on yksikerroksinen ja sen kerrosala on 546. Lämmitysjärjestelmänä on öljy ja kesäisin sähkö. IV-kojeet ovat kunnossa. mutta putkiston kunto on heikko. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen mukaan kiinteistön kunto on toimiva. Putkiston kunto on heikko ja tulevia tulevia peruskorjauksia on vesi-ilmalämpöpumppu ja viemärin korjaus. Kylmälänkylän koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on investoitu ja luvulla yhteensä Koulun tilat ovat varsin ahtaat, mutta ne ovat kuitenkin olleet riittävät opetuksen järjestämiseen ja niissä on viihdytty. Liikuntasali on pieni, ja nykyaikaisen pedagogiikan kannalta tarpeellista joustavaa tilaa ei juuri ole. Lähes kuudenkymmenen vuoden ikäinen koulurakennus alkaa käyttäjien näkökulmasta olla kunnoltaan isomman remontin tarpeessa. Toisaalta voidaan todeta tyytyväisinä, että koulussa ei ole sisäilmaongelmia, joten siitä näkökulmasta katsottuna remontilla ei ole suurta kiirettä, kunhan rakennus pidetään kunnossa, ettei ongelmia pääse syntymään. Vuoden aikana tekninen toimi on tehnyt rakennukselle joitakin korjauksia. Koneellisen ilmanvaihdon jatkaminen toiseenkin luokkaan ei edelleenkään toteutunut. Koulurakennuksen lämmöneristys ei ole käyttäjän arvion mukaan hyvä. Esimerkiksi ulko-ovet vuotavat paljon lämpöä ulos. Toisaalta mahdolliset parannustoimet rakennuksen tiiviyteen tulisi suunnitella hyvin huolellisesti, jotta toimenpiteillä ei aiheuteta sisäilmaogelmia. Kyseessä on kuitenkin 1950-luvulla rakennettu osittain rossipohjainen rakennus, jonka toisessa päässä on kellari maan sisällä aivan joen läheisyydessä, mitä ilmeisemmin varsin kosteassa maaperässä. Tällaisen rakennuksen tiiviyden voimakas parantaminen voisi käyttäjän arvion mukaan olla riski, varsinkin kun jo aiemmissa remonteissa talon ominaisuudet ovat jo jonkin verran muuttuneet esim. muovimattojen asentamisen myötä. Laitasaaren koulun kiinteistö Laitasaaren koulu on valmistunut vuonna 1954 ja se on peruskorjattu vuonna Koulu on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on Lämmitysjärjestelmänä on maalämpö. IV-kojeet ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 ilman poistoja olivat Teknisen toimen arvion mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Osa putkistosta on vanhaa. Laitasaaren koulun peruskorjauksiin ja korjaustoimenpiteisiin on investoitu 1980-, 1990 ja luvulla yhteensä

30 Peruskorjauksella Laitasaaren koulun tilat on saatettu hyvään kuntoon Koulun piha-alue on syytä kunnostaa sisätilojen tasolle. Valaistus on jo nyt parannettu, mutta leikkipaikkojen, kenttien ja kuntoradan kunnostus odottavat vielä. Kunnan liikuntapaikkasuunnitelmassa on lähiliikuntapaikan rakentaminen Laitasaaren koululle vuonna Muhoksen yläkoulun, lukion ja Tähtiareenan kiinteistö Muhoksen yläkoulun uusin osa ja Tähtiareena ovat valmistuneet vuonna Koulu on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on Teknisen toimen arvion mukaan kiinteistön kunto on hyvä. Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja aurinkopaneelit. IV-kojeet ja putkistot ovat kunnossa. Kiinteistön kustannukset vuonna 2017 olivat Näihin kiinteistökustannuksiin kuuluvat myös Tähtiareenan ja lukion tilojen kustannukset. Kirjanpidollisesti koko rakennusta käsitellään yhtenä tilana teknisellä puolella kustannuksia kirjattaessa. Lukion osalta kiinteistöstä on käynnistetty hankesuunnitelmatyö, joka valmistuu kevään 2018 aikana. Muhoksen lukiolla on raportoitu koulun sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista. Käyttäjähaastattelujen perusteella kohteessa on ollut huolenaiheena kiinteistön nykykunto (hajuhavainnot, opettajien oireilut). Lukion vanha osa on rakennettu 1950-luvulla ja 1-kerroksinen laajennusosa 1970-luvulla. Rakennuksen viimeisin peruskorjaus on tehty YHTEENVETO Muhoksen kunnan kokonaisväestökehitys ja oppilasmääräkehitys ovat laskevia. Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaan Muhoksen kunnassa on 8834 asukasta vuonna 2040 Syntyvyys vakiintunee tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 120 lapseen vuodessa vuoteen 2040 saakka. Alakouluikäisten oppilaiden kokonaismäärä laskee 102 oppilaalla vuoteen 2024 mennessä. Samoin käy 0-6-vuotiaille, sillä vuonna 2017 ko. ikäisiä lapsia oli 1014, kun vuonna 2023 heitä on arvioitu olevan 925 eli 89 vähemmän. Edellä mainitulla määrällä on vaikutusta varhaiskasvatuksen palveluihin. Yläkouluikäisten oppilaiden kokonaismäärä laskee 38 oppilaalla vuoteen 2024 mennessä. Oppilasmääräennuste kouluittain perustuu väestörekisteristä Efficaan siirretyistä väestötiedoista sen hetkisen tilanteen perusteella. Tässä ennusteessa ei ole otettu huomioon tai arvioitu mahdollisen muuttoliikkeen vaikutusta oppilasmääriin alueilla. Suurimmat kasvupaineet oppilasmäärässä kohdistuvat Korivaaran ja Laitasaaren kouluihin. Vastaavasti muissa alakouluissa oppilasmäärä on vähenevä. Korivaaran koulun oppilasmäärä kasvaa lukuvuodesta vuoteen oppilaalla. Laitasaaren koulun oppilasmäärä kasvaa lukuvuonna oppilaalla, ja kasvuu jatkuu, jolloin oppilaita on 26 enemmän kuin lukuvuonna , kunnes lukuvuonna alkaen oppilasmäärä laskee alle 80 oppilaan ja seuraavana lukuvuonna nousee lähemmäs 90 oppilasta. Kylmälänkylän koulun oppilasmäärä kasvaa neljällä oppilaalla lukuvuoden alusta alkaen ja on lukuvuoden lopussa sama kuin lukuvuonna eli 22 oppilasta. Oppilasennusteen mukaan lukuvuonna oppilaita on 21. Huovilan koulun oppilasmäärä pysyy nykyisellään seuraavan muutaman vuoden ajan, kunnes se kääntyy laskuun lukuvuodesta alkaen ja lukuvuonna oppilaita on 25 vähemmän 29

31 kuin lukuvuonna Hyrkin koulun oppilasmäärä on laskeva lukuvuodesta alkaen, oppilasmäärän vähetessä melkein 30 oppilaalla, noin 145 oppilaan määrään. Tähän pitää kuitenkin suhtautua varauksella alueella olevan tonttimaan vuoksi. Oppilasennusteen perusteella Kirkonkylän koulun oppilasmäärä laskee merkittävästi yli 500 oppilaasta noin 420 oppilaaseen lukuvuonna Muhoksen yläkoulun oppilasmäärä vähenee 38 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen Muhoksen kunnassa on myynnissä lähemmäs 70 tonttia eri puolella kuntaa. Tonteista yli puolet (37) on keskusta-alueen läheisyydessä, koskien Kirkonkylän ja Korivaaran kouluja. Tonteista noin neljäosa (21) on Päivärinteen alueella, jossa on Hyrkin koulu. Loput tontit sijaitsevat Leppiniemessä (6), Kylmälänkylässä (3) ja Rovan alueella (2). Tonttien tarjonnan perusteella mahdollinen oppilaskasvu keskittyy Kirkonkylän, Korivaaran ja Hyrkin kouluihin. Todennäköisesti kunnalla ei ole tiedossa kaikki yksityisten myynnissä olevat tontit. Tarkastelupäivänä Muhoksen kunnan kuudessa (6) alakoulussa on 1026 oppilasta lukuvuonna (Kirkonkylän koulu 511, Hyrkin koulu 174, Huovilan koulu 130, Korivaaran koulu 122, Laitasaaren koulu 67 ja Kylmälänkylän koulu 22). Yläkoulussa oppilaita on 485. Oppilasennusteen perusteella alakoulujen oppilasmäärä laskee 924 oppilaaseen lukuvuonna Yläkouluikäisten oppilaiden kokonaismäärä laskee 38 oppilaalla vastaavana aikana. Alakouluissa on opetusryhmiä 57 (Kirkonkylän koulu 27, Hyrkin koulu 10, Huovilan koulu 7, Korivaaran koulu 7, Laitasaaren koulu 4 ja Kylmälänkylän koulu 2). Alakouluissa on alueellisia pienluokkia eli erityisluokkia 4 (Kirkonkylän koulu 3 ja Hyrkin koulu 1). Yläkoulussa on 22 yleisopetuksen opetusryhmää ja 2 erityisluokkaa. Alakouluissa on ryhmien verran myös opettajia eli 57 (esiluokanopettaja, luokanopettaja tai koulun toiminnasta vastaava rehtori). Lisäksi alakouluissa on 8 erityisopettajaa (erityisluokanopettaja tai laaja-alainen eo), 2 aineenopettajaa ja Kirkonkylän koulussa on ns. virkarehtori. Opettajien ja rehtoreiden lisäksi alakouluissa on 25 koulunkäynninohjaajaa (Kirkonkylän koulu 12, Hyrkin koulu 4, Korivaaran koulu 3, Laitasaaren koulu 3, Huovilan koulu 2 ja Kylmälänkylän koulu 1). Yläkoulussa on virkarehtori, 36 aineenopettajaa, 4 erityisopettajaa, 1 kouluavustaja ja 5 koulunkäynninohjaajaa. Yläkoulun alaisuudessa toimii Oulujoen erityiskoulu, jossa on 2 erityisopettajaa ja 2 koulunkäynninohjaajaa. Koulujen kustannukset tilinpäätös tietojen mukaan Tilinpäätös tietojen mukaan perusopetuksen koulujen toimintakate vuonna 2017 oli noin 9,1 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä 9,4 miljoonaa euroa. Koulujen kustannuksista yli puolet koostuu henkilöstökuluista euroa. 30

32 Huomattavaa on, että yllä olevat koulujen kustannukset eivät sisällä ollenkaan erityisopetuksen kustannuksia. Erityisopetuksen kustannukset ovat olleet vuonna 2017 yhdessä omassa kustannuspaikassa. Kustannuspaikassa ovat erityisopettajien, osa koulunkäynninohjaajien palkkakustannuksista sekä osa erityisopetuksen aineiden tarvikkeiden ja tarvikkeiden kustannuksista. Tilinpäätös tietojen mukaan erityisopetuksen henkilöstökulut olivat , palvelujen ostot sekä aineet tavarat ja tarvikkeet Erityisopetuksen toimintakate oli vuonna Vuonna 2017 oppilaista maksettu kotikuntakorvaus oli : 6-vuotiaat 3 944,24, 7-12-vuotiaat 6 573,74 ja vuotiaat ,98. Oppilaskohtaisia kustannuksia kouluittain Koulukohtaisista toimintakatteista puuttuvat koulukohtaiset erityisopetuksen kustannukset, jotka ovat yhdessä kustannuspaikassa erillisenä kustannuksena. Kirkonkylän koulun kustannuksiin on laskettu pienryhmän 0-9 lk kustannukset, koska ne ovat omana kustannuspaikkana. Koulumatkakuljetusten lainsäädännöllinen perusta määräytyy perusopetuslain (1998/628) mukaisesti. Mainitun lain 32 1 momentin mukaan Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Muhoksen kunta järjestää koulukuljetuksen 4-9-luokkien oppilaille, joiden koulumatka on 5 km tai yli. Perusopetuslaista poiketen on Muhoksen kunta lieventänyt koulumatkan pituutta 0-3-luokkalaisilla. Esikoululaisille ja 1-3-luokkien oppilaille järjestetään kuljetus, jos koulumatka on 3 km tai yli. Koululiitu-ohjelmassa suositellaan käytettäväksi talviaikana 5 pistettä alempia raja-arvoja kuin muuten. Muhoksen kunta noudattaa koulukuljetusperiaatteissaan em. suositusta. Talviajaksi luetaan aikaväli Muhoksen kunnan alakoulujen oppilaista 70% asui syyslukukaudella 2017 alle kolmen (3) kilometrin säteellä koulusta. Hyrkin koulun oppilaista 96%, Korivaaran koulun 75%, Kirkonkylän koulun 71%, Laitasaaren koulun 53,7%, Huovilan koulun 42,4% ja Kylmälänkylän koulun 17,4%. Vastaavasti yli 10 kilometrin säteellä asui 4,3% oppilaista. Kylmälänkylän oppilaista 30%, Huovilan 18,9% ja 2,4% Kirkonkylän koulua. Alakoulujen oppilaista vajaan 88%:n koulumatka on alle 5 km. Koulukohtaisesti oppilaita on prosentuaalisesti kuljetuksessa seuraavasti: Huovilan koulu (77,3%), Kylmälänkylän koulu (69,6%), Laitasaaren koulu (55,2%), Kirkonkylän koulu (31,7%), Korivaaran koulu (25%) ja Hyrkin koulu (10%). 31