Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi
|
|
- Armas Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi Tiivistelmä Heinäkuu 2007
2 GEIE ALLIANCE ENVIRONNEMENT muodostuu seuraavista organisaatioista: Tämän Euroopan komission rahoittaman tutkimuksen on tehnyt GEIE ALLIANCE ENVIRONNEMENTin puolesta Oréade-Brèche. Siinä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission kantaa.
3 1. JOHDANTO Arvioinnin aiheena olivat peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja suorien tukitoimien ympäristövaikutukset. Arviointi koski vilja,- öljy- ja valkuaiskasvien (peltokasvien) alalla kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa vuosina toteutettuja toimia. Kyseisen ajanjakson aikana peltokasvialalla sovellettiin pääasiassa kolmea seuraavaa tukitointa: - vuonna 1966 käyttöön otetut hintatukitoimet (neuvoston asetus (EY) N:o 136/1966), jotka toteutettiin interventiotoimien, vientitukien ja tuontirajoitusten avulla; - vuoden 1992 maatalousuudistuksessa voimaan tulleet tuotantoon sidotut suorat hehtaarituet (neuvoston asetus (EY) N:o 1765/1992); - YMP:n uudistuksessa vuonna 2003 käyttöön otetut tuotannosta irrotetut suorat tuet (neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003). Arvioinnissa tarkasteltiin lisäksi seuraavia aiheita: - kesannointi - non food- ja energiakasvituet (kesanto- ja viljelyaloille). Arvioijat selvittivät kunkin kohteen osalta järjestelmällisesti seuraavat kysymykset: - kunkin tukitoimen teoreettiset vaikutukset: arvioinnin tässä vaiheessa määriteltiin oletukset, joita tutkimustietojen käsittelyssä ja kenttätutkimuksissa oli tarkoitus mitata; - toimenpiteiden todelliset vaikutukset (empiirinen tutkimus), jotka erotettiin mahdollisuuksien mukaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksista (esim. markkinat, tekniikan kehitys, muut YMP:n toimenpiteet jne.); - edellä kuvailtujen muutosten aiheuttamat ympäristövaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, luontotyyppeihin, veteen, maaperään, maisemaan, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Arviointi perustui kyselytutkimuksiin, muista lähteistä saatuihin tietoihin (FADN, talousarviot, IRENA-indikaattorit jne.), itse tuotettuihin tietoihin (yhdeksän tapaustutkimusta ja tuottajakyselyt) sekä laajaan maatalouskäytäntöjen ympäristövaikutuksia koskevaan tutkimusaineistoon. 2. KESKEISET ARVIOINTITULOKSET 2.1 Ympäristötavoitteiden sisällyttäminen YMP:hen Ympäristötavoitteiden sisällyttämistä koskeva velvoite lisättiin Maastrichtin sopimukseen vuonna Sopimuksen 6 artiklassa määrätään, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Ympäristötavoitteiden sisällyttämiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan laadittiin strategia, jonka painopisteenä oli kestävän, monitoimisen ja kilpailukykyisen maatalouden kehittäminen. 2.2 Hintatukitoimien vaikutukset Hintatukitoimien tavoitteena oli edistää yhteisön elintarviketuotantoa ja varmistaa hintojen kannattavuus ja vakaus viljelijöille. Kyseisillä toimilla peltokasvien hinnat pidettiin vuoteen 1992 asti huomattavasti maailmanmarkkinatasoa korkeampina. Siten ne paransivat selvästi peltokasvituotannon kannattavuutta ja saivat tuottajat kasvattamaan viljelyaloja ja tehostamaan tuotantoa. Ennen vuotta 1993 alan kehitykseen vaikuttivat myös muut tekijät, kuten tekniikan kehitys, maissin rehukäytön lisääntyminen (johon hintatukitoimet eivät vaikuttaneet), öljy- ja valkuaiskasvien markkinat sekä maidon YMJ:n uudistaminen maitokiintiöillä. Nämä tekijät edistivät voimakkaasti laidunten muuttamista pelloiksi ja tilojen erikoistumista tiettyyn tuotantosuuntaan. Hintatukitoimet olivat kuitenkin yksi merkittävimmistä taustavaikuttajista, koska ne nostivat kyseisten tuotteiden hinnat 30 prosenttia maailmanmarkkinahintoja korkeammiksi. 2
4 Hintatukitoimet myötävaikuttivat vuoteen 1992 asti peltokasvialalla tapahtuneisiin muutoksiin. Voimaperäisen viljelyn nopea yleistyminen 1970-luvun alusta lähtien lisäsi tuotantopanosten käyttöä. Peltokasvien viljelyalat laajenivat pääasiassa laidunten kustannuksella, ja yhä useampien tilojen erikoistuessa eläin- ja viljelytuotanto alkoivat eriytyä toisistaan, ja se puolestaan pakotti tilat turvautumaan entistä monimutkaisempiin maanparannuskeinoihin (kemiallisten lannoitteiden käyttö) ja uusiin ruokintajärjestelmiin (eläinrehun käyttö). Hintatukitoimien myönteisistä vaikutuksista voidaan mainita peltokasvien viljelykierron monipuolistaminen öljy- ja valkuaiskasveilla, joiden osuus kasvoi vuoteen 1992 mennessä nollasta 16 prosenttiin peltokasvien viljelyalasta. Tämä vaikutti suotuisasti maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen. Kehityksellä oli merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tuotantopanosten (lannoitteet, käsittelyaineet ja vesi) käytön lisääntyminen aiheutti vesistöjen ja maaperän pilaantumista ja paikoitellen myös jokien rehevöitymistä (esim. peltokasveille levitettyjen fosfaattilannoitteiden annos hehtaaria kohti EU-15:ssä oli ennen vuotta 1992 noin 50 prosenttia suurempi kuin sen jälkeen). Mekaanisten laitteiden lisääntynyt käyttö hajotti maaperän rakennetta ja johti sen tiivistymiseen, jolloin maaperän mikroeläimistö ja -kasvisto köyhtyi ja eroosioriski kasvoi. Peltokasviviljelyn laajeneminen johti laidunmaan osuuden pienenemiseen (osuus käytössä olevasta maatalousmaasta väheni 60 prosentista vuonna 1975 noin 50 prosenttiin vuonna 1992), jota maitokiintiöiden käyttöönotto osaltaan edisti. Tämä aiheutti biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, eroosioriskin voimistumista, veden laadun heikkenemistä ja orgaanisen aineksen osuuden vähenemistä maaperässä ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjen kasvua. Tutkimusaineiston perusteella toimista on aiheutunut vahinkoa biologiselle monimuotoisuudelle, mikä ilmenee kasvi- ja eläinpopulaatioiden pienenemisenä ja merkittävien luontotyyppien (esim. kosteikot) vahingoittumisena tai vähenemisenä. Tilojen voimakas erikoistuminen sitä kautta, kun eläinten tuottamaa eloperäistä lannoitetta ei enää voitu hyödyntää pelloilla, monokulttuurin kehittyminen, pysyvien maisemanosien häviäminen ja muut vastaavat seikat aiheuttivat joillakin alueilla näiden kielteisten vaikutusten kasautumista. 2.3 Hehtaarimaksut Hehtaarimaksuja maksettiin pinta-alan mukaan, ja niihin liittyi mekanismeja, joilla pyrittiin rajoittamaan tukikelpoisen pinta-alan laajentamista. Tietyt täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohdat jätettiin jäsenvaltioiden harkintaan, jotta ne voisivat säädellä toimenpiteiden vaikutuksia paikallisesti. Hehtaarimaksut eivät lisänneet tuotantopanosten käyttöä vaan säätelivät viljelyn suhteellista tuottavuutta ja saattoivat edistää tiettyjen kasvien viljelyä muiden kustannuksella Hehtaarimaksut eivät kannustaneet tuottajia viljelyn voimaperäistämiseen, koska tuen määrä oli riippumaton tuotantomäärästä. Tuotantojärjestelmien tasolla ja maatalousvaltaisilla alueilla oli kuitenkin havaittavissa erikoistumista suurempia tukia saaviin ja enemmän tuotantopanoksia vaativiin kasveihin (etenkin maissiin). Tuen osuus bruttomarginaalista oli kuitenkin huomattava: se oli viljojen osalta prosenttia, ja saattoi tietyillä alueilla ja tietyissä kasvilajeissa (esim. soija tai kasteltu maissi) nousta prosenttiin. Tämä vaikutti voimakkaasti vuoroviljelyyn ja viljelykiertoon, joissa suosittiin runsaasti tuotantopanoksia kuluttavia tai enemmän ympäristöhaittoja aiheuttavia kasveja. Maissin ja kasteltujen viljelmien eriyttäminen aluejakosuunnitelmissa edisti osaltaan maissinviljelyn kehitystä ja voimisti sitä kautta peltokasvinviljelyn kielteisiä ympäristövaikutuksia. Hehtaarimaksut edistivät viljelykierron erikoistumista peltokasveihin, mutta erot peltokasvien tukimäärissä edistivät vuoteen 2000 asti öljy- ja valkuaiskasvien ottamista peltokasvien viljelykiertoon. 3
5 Peltokasveille myönnettyjen tukien vuoksi viljelykierrossa erikoistuttiin näihin kasveihin, mikä johti lyhytikäisten laidunten vähenemiseen (esim. Itä-Anglia) tai monokulttuurin säilymiseen (esim. durumvehnä Basilicatassa). Tästä aiheutui melko kielteisiä ympäristövaikutuksia. Samalla öljy- ja valkuaiskasveille vuoteen 2000 asti maksettu huomattava tuki kuitenkin edisti niiden ottamista viljelykiertoon, ja viljeltyjen alojen määrä kasvoi peltokasveihin erikoistuneilla tiloilla. Monipuolistaminen vaikutti suotuisasti etenkin maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen. Tasausmaksut edistivät jonkin verran peltokasvien viljelyn laajentamista laidunten kustannuksella. Tukijärjestelmän houkuttelevuus vaikutti osaltaan siihen, että peltokasvien viljelyala (velvoitekesannointi mukaan luettuna) kasvoi 2,5 miljoonaa hehtaaria (5 prosenttia) vuosina Lisäksi FADN:n tietojen perusteella tehty tuotantojärjestelmien tuottavuuden analyysi osoittaa hehtaarimaksujen lisänneen laidunten viljelykäytön houkuttelevuutta (laidunkasvatusta harjoittaville) karjankasvattajille, kun 3 prosenttia laidunmaista ja tarkemmin sanottuna 0,5 prosenttia pysyvistä laitumista menetettiin peltokasvien viljelyyn. Tästä aiheutui kielteisiä ympäristövaikutuksia (ks. tarkemmat tiedot hintatukitoimia käsittelevästä luvusta) Toimenpiteet saattoivat kannustaa tuottajia pensasaitojen, puusaarekkeiden jne. hävittämiseen Agenda ohjelman käynnistämiseen asti. Tukeen oikeutettujen pinta-alojen mittaustavan vuoksi korvaukset ovat Agenda ohjelman voimaantuloon asti saattaneet tietyissä jäsenvaltioissa kannustaa tuottajia pysyvien maisemanosien hävittämiseen tappioiden välttämiseksi tuettujen pinta-alojen laskemisessa mutta myös tuen määrän maksimoimiseksi (esim. Itä-Anglia, Midi Pyrénées ja Basilicata). 2.4 Tilatukijärjestelmä Vuoden 2003 maatalousuudistuksessa käyttöön otetun tilatukijärjestelmän periaate on, että tukia maksetaan aikaisempien viitemäärien eli viljelijöiden aikaisemmin nostamien tukien perusteella eivätkä ne riipu tuotantotoiminnasta tai tuotannon määrästä. Koska järjestelmä on otettu käyttöön vasta äskettäin, empiirisen tutkimuksen tekeminen tilatukijärjestelmän vaikutuksista on ollut vaikeaa. Tätä välinettä voitiin kuitenkin analysoida teoreettisella tasolla. Koska tuki on irrotettu tuotannosta, se ei vaikuta suoraan tuottajien käyttäytymiseen, sovellettiinpa mitä tukimallia hyvänsä. Tilatukimaksuihin liittyy lisäksi täydentäviä ehtoja, joilla muun muassa varmistetaan maataloustoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia ehkäisevien säädösten soveltaminen. Tilatukijärjestelmän pitäisi näin ollen olla ympäristölle suotuisampi verrattuna siihen, mikä tilanne olisi ilman tukitoimia. 2.5 Kesannointi Vuoden 1992 maatalousuudistuksessa käyttöön otettujen kesannointitoimien vaikutuksesta kesannolle jätetyt alat 1 kasvoivat 2,49 miljoonasta hehtaarista 4,35 miljoonaan hehtaariin (lisäystä 75 prosenttia) 2. Tutkimusten mukaan kesannoinnin (80 prosenttia kesannointivelvoitteen alaisista pinta-aloista) ympäristövaikutukset etenkin veteen, maaperään, biologiseen monimuotoisuuteen, luontotyyppeihin ja maisemaan ovat kaiken kaikkiaan erittäin suotuisat. Tämä johtuu etenkin kesannoidun maan peittämistä koskevasta velvoitteesta sekä viljelyyn verrattuna vähäisemmästä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä. 1 Paitsi Espanjassa, jossa kesantomaiden pinta-alat ovat pitkällä aikavälillä olleet merkittäviä. 2 Keskiarvot vuosilta ja vuosilta Jälkimmäinen ajanjakso on tarkoituksellisesti pidempi velvoitekesannoinnin prosenttiosuuksissa esiintyneiden merkittävien vaihtelujen huomioimiseksi. 4
6 2.6 Energiakasvituki Energiakasvituella, jonka suuruus on 45 euroa hehtaarilta, voidaan laskea energiakasvisadon kannattavuuskynnystä vastaavaan ravintokasvisatoon verrattuna. Tuen vähäisen määrän vuoksi sen vaikutus on kuitenkin rajallinen (esim. DEIAGRAn tietojen mukaan energiakasvituen osuus on Niedersachsenin ja Haute Normandien tiloilla noin 16 prosenttia energiarapsin bruttomarginaalista) ja ilmenee vain silloin, kun energia- ja ravintokasvisatojen hinnat ovat hyvin lähellä toisiaan tai kun bruttomarginaali on vaatimaton. Sen vuoksi taattua enimmäispinta-alaa ei edelleenkään ollut saavutettu vuoteen 2006 mennessä, ja merkittävä osa energiakasvien tuotannosta tapahtui yhä tukijärjestelmän ulkopuolella (38 prosenttia vuonna 2005). Tämä merkitsee, että tuottajien valintoihin ovat vaikuttaneet pääasiassa muut tekijät, esimerkiksi markkinahinnat, lähialojen kehitys ja kansalliset politiikat. Energiakasvien viljelyä on kehitetty enimmäkseen vähentämällä vastaavasti ravintokasvien viljelyaloja, mutta myös korvaamalla (etenkin korvaamalla viljoja rapsilla). Energia- ja ravintokasvien viljelytekniikoissa ei juuri ole eroja, joten viljelyn vaikutukset ovat samat. Energiakasvien viljelyn kehittäminen kuitenkin lisäsi rapsin ja vähäisemmässä määrin myös maissin voimaperäistä viljelyä, ja nämä kasvit ovat ympäristövaikutukseltaan haitallisempia kuin niiden syrjäyttämät talviviljat. Suurimmassa osassa viime vuosina tehdyistä elinkaarianalyyseistä on osoitettu biopolttoaineiden edut fossiilisen energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, tosin joissakin tutkimuksissa on saatu myös päinvastaisia tuloksia. Tutkimuksissa kuitenkin korostuvat voimaperäisen tuotannon viljelyvaiheessa ilmenevät ympäristövaikutukset, jotka näyttävät olevan kaikkein yleisimpiä. Niitä ovat maaperän ja vesien happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen, biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen, kesantomaiden korvaaminen jne. Kyseisten tuotantoalojen yhteenlasketusta ympäristötaseesta ei näin ollen voida esittää lopullisia päätelmiä, ennen kuin on punnittu tarkasti nyt todettuja eri ympäristövaikutuksia, ja asiasta käydään yhä tiivistä tieteellistä keskustelua. 2.7 Non food -kesannointijärjestelmä Suurin osa non food -tuotannosta kesantomaalla liittyy energiakasveihin (non food -kesannointijärjestelmään kuuluvista aloista prosenttia koostui öljykasveista, pääasiassa rapsista vuosina ). Toimenpiteellä on kannustettu tuottajia kesantomaiden viljelyyn sallimalla kesannointivelvoitteen alaisille viljelijöille energiakasvien tuotanto non food -kesannointijärjestelmässä. Siitä huolimatta velvoitekesannoinnin piiriin kuuluvien non food -kesannointialojen keskimääräinen osuus EU-15:ssä kasvoi vain 20 prosenttia vuosina (EU-12:ssa keskimäärin 16 prosenttia vuosina ) ja vaihteli tutkituissa jäsenvaltioissa Espanjan 6 prosentista Saksan 33 prosenttiin. Kesantomaihin sisältyvien viljelyyn kelpaamattomien alueiden lisäksi non food -kesannointijärjestelmän laajentamiselle asettavat rajoituksia useat muut, etenkin viljelyominaisuuksiin liittyvät tekijät, kuten rapsin pitkä viljelykierto. Tietyissä tapauksissa rajoittavia tekijöitä voivat olla myös paikallisen tuotannon puuttuminen sekä toisinaan Blair House -sopimuksessa asetetut ehdot (tuotannon enimmäismäärä on 1 miljoona soijajauhoekvivalenttitonnia). Kesantomaalla tapahtuvan energiakasvien viljelyn kehittämisellä on jokseenkin epäsuotuisa ympäristövaikutus, sillä kesantoja korvataan usein voimaperäisesti viljellyillä energiakasveilla; tosin myönteisiäkin kokemuksia on, esimerkiksi Suomessa viljelty ruokohelpi (Phalaris arundinacea). 5
7 3. SUOSITUKSET 3.1 Tukitoimia koskevat suositukset Säännöksiä voimaan saatettaessa on syytä varmistaa, että vaatimus ympäristötavoitteiden sisällyttämisestä YMP:hen on otettu asianmukaisesti huomioon. Järkevintä on suosia tulotukia, jotka vaikuttavat mahdollisimman vähän tuottajien käyttäytymiseen. Peltokasvituotannon kielteisiä vaikutuksia rajoittavia toimenpiteitä on edelleen syytä jatkaa ja tarvittaessa tehostaa. Toimenpiteet voivat olla joko sitovia (kuten täydentävät ehdot) tai vapaaehtoisia (kuten maaseudun ympäristötoimenpiteet). 3.2 Kesannointia koskevat suositukset Vaikka kesannointivelvoite poistettaisiin kokonaan tai vähennettäisiin nollaan prosenttiin, on aiheellista ottaa käyttöön väline, jolla varmistetaan tilojen ekologisten infrastruktuurien säilyttäminen ja kehittäminen jollakin tietyllä pinta-alalla, jolla käytetyn maatalousmaan (KMM) osuus ylittää viljelyyn kelpaamattomien alojen keskimääräiset pinta-alat. 3.3 Energiakasvitukia koskevat suositukset Mikäli halutaan saavuttaa kesannoinnilla tavoitellut ympäristöedut, non food -kesannointijärjestelmästä, joka usein johtaa kesantomaiden korvaamiseen voimaperäisesti viljellyillä pelloilla, kannattaa luopua (paitsi silloin, jos viljelystä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia). Tuki on tuotantosuunnasta riippumatta järkevää sitoa jonkinlaiseen kannustimeen sellaisen tuotannon edistämiseksi, jossa viljelyn ympäristövaikutusten huomioon ottamisessa mennään vielä tukia täydentäviä ehtoja pidemmälle. Kannustimet voivat olla erilaisia, esimerkiksi ympäristölle suotuisimpien viljelyolojen valinnasta myönnettäviä ympäristömerkkejä (ilmasto- ja maaperäolosuhteisiin mukautettujen viljelykasvien valinta, ympäristöä säästävät käytännöt, herkkien luonnonalueiden suojelu jne.). Näillä toimenpiteillä voitaisiin varmistaa, että kuluttajat käyttävät ainoastaan ympäristöä säästävillä tuotannonaloilla tuotettuja biopolttoaineita. Vain näillä edellytyksillä voidaan energiakasvien viljelyn ja biopolttoaineiden katsoa tukevan kestävää maataloutta ja kehitystä. Toisen sukupolven biopolttoaineiden lupaavat edut huomioon ottaen vaikuttaa aiheelliselta panostaa voimakkaasti niiden tutkimukseen ja kehittämiseen. 6
Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI
ja Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie Università di Bologna Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI Tiivistelmä 1 JOHDANTO Kesannointitoimenpiteessä viljelijän
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä
ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotCAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013
CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotKomission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta
Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,
Lisätiedot- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotMaataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen
LisätiedotB7-0079/139. Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut
6.3.2013 B7-0079/139 139 Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut Johdanto-osan 21 kappale (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain
LisätiedotSuorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot
Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotYmpäristöAgro I ja II
YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Katsaus uuden ohjelmakauden
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 123/00 Dnro 4157/00/2000 24.11.2000 Voimassaoloaika 29.11.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotMaidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen
Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLaajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että
Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 3. huhtikuuta 2001 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta ympäristöasioiden, kansanterveyden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotMaan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotAgrosynergie. Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi. Tiivistelmä. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
Agrosynergie Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi Tiivistelmä Lokakuu 2010 Tämän horisontaalisen arvioinnin tarkoituksena on analysoida
LisätiedotMaatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020
Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA
LisätiedotEhdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo
LisätiedotMaatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus
Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan maatalouden tukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2014
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.1.2015 COM(2015) 19 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan maatalouden tukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 11-12/2014 FI FI SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotCAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset
CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
Lisätiedot- Alliance Environnement-
- Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotMTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?
MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
LisätiedotOSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
OSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista valtiontukitoimenpitstä, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön suojeluun ja maaseudun
LisätiedotPäätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 15-5-2001 SG(2001) 288577 Asia: Valtiontuki/Ahvenanmaa (Suomi) Tuki nro N 189/2000 Investointituki Herra Ministeri, Suomen viranomaiset ilmoittivat tästä toimenpiteestä komissiolle
LisätiedotMaatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
Lisätiedot/01.02/2017
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotLHK. Luonnonhaittakorvaus
LHK Luonnonhaittakorvaus Lohkojen tukikelpoisuus -18 Tilatuessa lohko tukikelpoinen, kun viljelykunnossa 1.1.2018. Pitää olla kasvipeitteinen 1. ilmoitusvuonna. Luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja luomutuki
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotEsityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018
Viherryttämistuki Kevät 2018 Mirka Holmén Esityksen sisältö Viherryttämistuen muutokset 2018 Uudet kasvikoodit Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen muutokset Ekologisen alan vaatimuksen muutokset 2 1 Uudet
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotKestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille
Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotFact-sheet. Yhteisen maatalous politiikan uudistus: Peltokasvit
Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Yhteisen maatalous politiikan uudistus: Peltokasvit Fact-sheet Peltokasveihin kuuluu monia merkittäviä yksivuotisia viljelykasveja kuten vehnä, ohra, maissi, ruis,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.2.2017 C(2017) 805 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 16.2.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto-
LisätiedotAjankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä
Ympäristöilta Huittinen 23.11.2011 Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä Elina Liinaharja MTK-Satakunta EU:n maatalouspolitiikan uudistus EU:n maatalouspolitiikkauudistus CAP 2020 Kommission lainsäädäntöehdotukset
LisätiedotBioetanolitehdas. Sievi
Bioetanolitehdas Sievi Hankkeen taustaa Ylivieskan seutukunta Ry käynnisti 1.10.2011 LOGIBIO- Biojalostamon raaka-aineiden hankintatoiminnan kannattavuus- ja käynnistämisselvityksen. Hankkeessa tarkasteltiin
LisätiedotYHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT
YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT Kierrätysravinteet maanparannuksessa seminaari 7.2.2018 LIETETUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ Ravinteiden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotPERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI
PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI 2018 Perustuki EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki. Tukea maksetaan aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen Kaikki
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotYmpäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
LisätiedotCAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2016
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 807 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 11-12/2016 FI FI SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotLuomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto
Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen
LisätiedotCAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
LisätiedotSustainable intensification in agriculture
Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet
LisätiedotLUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS
LYHYT YHTEENVETO LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS Lokakuu 2007 1 MERKITTÄVÄÄ LUONNONARVOA KOSKEVA KÄSITE Merkittävää luonnonarvoa (High Nature Value,
LisätiedotCAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014
CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotLIITTEET saate, perusmuistio MMM , KOM(2006) 500 lopullinen suomeksi ja ruotsiksi, SEC(2006) 1167 englanniksi
Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJELMÄ MMM2006-01288 MAO Vainio-Mattila Birgitta 29.11.2006 EI JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta Viite KOM(2006) 500 lopullinen + SEC(2006) 1167 Asia KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotPeltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018
Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018 25.4.2018 PELTOKASVIPALKKIO 25.4.2018 2 Peltokasvipalkkion yleiset tukiehdot Aktiiviviljelijä, ikä ei ole rajoittava tekijä Lohko, jolle haet palkkiota,
LisätiedotArvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke
Arvio CAPuudistuksen vaikutuksista Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Arvio CAP-uudistuksen vaikutuksista Esityksen sisältö Katsaus menneeseen mistä tähän on tultu? Miten EU:n
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotPuuenergia metsänomistajan näkökulmasta
Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotUusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori
Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori Biotalous maataloudessa Maatalous on biotaloutta maatalouden tehtävä on tuottaa ruokaa, rehua
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 255535 1(2) mmm.fi 12.7.2018 1291/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät
kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa
Lisätiedot8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8772/16 AGRI 247 CLIMA 45 ENV 275 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8534/16 Asia: Maatalous
Lisätiedot