- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
|
|
- Tarja Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin liittyvien toimien ympäristövaikutusta koskevasta arvioinnista Sopimus nro 30-CE /00-89 Yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvien sianliha-, siipikarjanliha-, ja muna-aloilla toteutettavien toimenpiteiden ympäristövaikutusten arviointi Tiivistelmä Marraskuu 2010
2 Tämän tutkimuksen on laatinut eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä ALLIANCE ENVIRONNEMENT, jonka muodostavat seuraavat yhtiöt: Institute for European Environmental Policy (IEEP) OREADE BRECHE Sarl 28 Queen Anne s Gate - London - SW1H 9AB 64 chemin del prat Auzeville FRANCE Puh.: 44-(0) , faksi: 44-(0) Puh.: , faksi: S-posti: kparrot@ieep.eu S-posti: oreade-breche@oreade-breche.fr Edustaja: David Baldock, johtaja Edustaja: Thierry Clément, johtaja Tämän selvityksen on rahoittanut Euroopan komissio, mutta siinä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta komission kantaa.
3 1 JOHDANTO Arviointi koskee sianliha-, siipikarja- ja muna-alojen yhteisiä markkinajärjestelyjä. Näillä aloilla sovelletaan tuontija vientijärjestelyjä (tuontitullit ja vientituki) ja myönnetään sianlihan yksityisen varastoinnin tukea sekä sovelletaan poikkeuksellisia toimenpiteitä silloin, kun kyseisillä aloilla ilmenee merkittäviä terveyskriisejä. Näihin toimenpiteisiin eivät kuulu tuottajille myönnettävät suorat tuet. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kyseisten välineiden soveltamisen ympäristövaikutuksia. Tutkimus kattaa vuodet ja keskittyy 15:n jäsenvaltion EU:hun (EU-15), mutta siinä viitataan myös kaikkiin 27:ään jäsenvaltioon kohdistuneisiin vaikutuksiin. Tavanomaisten arviointimenetelmien ohella toteutettiin 19 kansallista tutkimusta ja 10 tapaustutkimusta. Tämän selvityksen suurimmat rajoitukset liittyvät erityisesti tiettyjen maatalouden rakennetutkimuksen tuontia, vientiä, täytäntöönpanoa jne. koskevien tietojen luotettavuuteen sekä lannan käsittelyä koskevien konkreettisten tietojen puutteeseen. 2 YHTEISTEN MARKKINAJÄRJESTELYJEN JA MUIDEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS HINTOIHIN JA TUOTANTOON Arvioitujen yhteisten markkinajärjestelyjen katsotaan olevan melko kevyitä ja niiden vaikutusten vähenevän tarkastelukauden mittaan. CAPSIM-malliin perustuva mallintaminen osoittaa, että tuonti- ja vientitoimenpiteillä on saattanut olla hienoista vaikutusta hintoihin, mistä on saattanut seurata tuotantomäärien kasvua, jonka arvioidaan olleen sianlihan osalta vuosina ja vastaavasti vuosina ,6 % ja 1,4 %, siipikarjanlihan osalta 11,8 % ja 6,6 % ja munien osalta 14,6 % ja 4,3 % verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa käytössä ei olisi ollut mitään välineitä. Analyysi, joka laadittiin mallintamisen täydentämiseksi vuoden 2002 jälkeen, osoittaa, että kyseiset vaikutukset ovat vähentyneet entisestään jakson lopulla. Vuosina siipikarjanlihan tuotanto kasvoi 28 % ja sianlihan tuotanto 26 %, samalla kun munien tuotanto vakaantui. Tällainen kasvu on huomattavasti suurempaa kuin yhteisen markkinajärjestelyn välineiden avulla saavutettu kasvu. Se osoittaa, että kyseisten alojen kehitys on ollut selvästi yli yhteisen markkinajärjestelyn vaikutusten (muna-alaa lukuun ottamatta), ja että kehitys on jatkunut vaikka yhteisen markkinajärjestelyn vaikutukset vähenivät voimakkaasti. Tuotannon kasvun taustalla on siis muita tekijöitä, kuten tilojen kannattavuus, joka oli asianomaisella jaksolla hyvä ja noususuuntainen, erityisesti suurten tilojen kannattavuus, kausivaihtelusta huolimatta; suuret tekniset ja geneettiset edistysaskeleet ja kulutus. Kulutus on itse asiassa vaikuttanut vaihtoehtoisten tuotantotapojen voimakkaaseen kehittymiseen erityisesti muna-alalla. Tämä on osoitus siitä, että osa kuluttajista on valmis maksamaan kalliimman hinnan laadukkaista tai eettisesti tuotetuista tuotteista. 3 YHTEISTEN MARKKINAJÄRJESTELYJEN JA MUIDEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS ALOJEN MUUHUN KEHITYKSEEN Tuotannon kehitys on sidoksissa eläinten lukumäärän kehitykseen. Sikojen lukumäärä kasvoi EU-15:ssä vuosien 1990 ja 2007 välillä 105 miljoonasta 121 miljoonaan. Samalla aikavälillä siipikarjan lukumäärä kasvoi 492 miljoonasta 621 miljoonaan, kun taas munivien kanojen lukumäärä pysyi suurin piirtein 380 miljoonassa. Tilojen keskikoko kasvoi mainitulla kaudella sika-alalla 164 %, siipikarja-alalla 177 % ja munivien kanojen alalla 153 %. Myös erikoistuminen jatkoi etenemistään. Suurten tilojen osuus lisääntyi siis voimakkaasti, ja suurin osa tuotannosta on peräisin tällaiseen suuren mittakaavan tuotantoon keskittyneiltä tiloilta. Nämä ilmiöt ovat suoraan sidoksissa mittakaavaetuihin, joita suurilla erikoistuneilla yrityksillä on pieniin yrityksiin verrattuna ja jotka takaavat niiden elinkelpoisuuden. Tämän vahvistavat myös suhteellista kannattavuutta koskevat analyysit, joita olemme laatineet maatalouden kirjanpidon tietoverkon perusteella. Kyseisten kolmen alan toimijat ovat usein maantieteellisesti hyvin keskittyneitä. Näiden alojen ja maitokarjan kasvatuksen kaltaisten muiden alojen kesken on havaittavissa jopa alueellista kumulaatiota. Tällaisen alueellisen keskittymisen taustalla ovat ennen kaikkea taloudelliset tekijät. 4 ALAN KEHITYKSESTÄ AIHEUTUVAT YMPÄRISTÖPAINEET Koska sikoja ja siipikarjaa kasvatetaan yleensä sisätiloissa, paineet liittyvät lähinnä lannan tuotantoon ja käsittelyyn. 1
4 Toimitettujen tietojen ja arvioiden perusteella olemme päätelleet, että lannan tuotanto tarkastelluissa jäsenvaltioissa oli sikojen osalta noin 190 miljoonaa tonnia vuodessa ja siipikarjan osalta noin 28 miljoonaa tonnia vuodessa. Nämä määrät vastaisivat sikojen osalta noin tonnia typpeä, tonnia fosforioksidia ja tonnia kaliumoksidia, ja siipikarjan osalta tonnia typpeä, tonnia fosforioksidia ja tonnia kaliumoksidia. Meillä ei ole tietoa kyseisten määrien kehityksestä, mutta ne vastaavat epäilemättä eläinten määrien kehitystä. Lannan koostumus on kuitenkin parantunut ruokinnan ja geeniperimän parantumisen myötä. Näillä kolmella alalla tuotetun karjanlannan osuus vaihtelee tarkastelluissa jäsenvaltioissa Ranskan 11 prosentista Tanskan 54 prosenttiin. Nautakarjan lanta muodostaa lähes kaikkialla suurimman osan eläintuotannon jätöksistä. Ekstrapoloimalla mallinnuksen tulokset voidaan todeta, että yhteisen markkinajärjestelyn välineistä johtuva lannan lisämäärä on vähäinen ja pienenee ajan mittaan entisestään. Samanaikaisesti todetaan, että sekä rakennukset että resurssien käyttö (ravinto, vesi, sähkö jne.) ovat aiempaa parempia ja lannan säilytystilat ovat yleisesti ottaen lisääntyneet siten, että niihin voidaan monissa jäsenvaltioissa varastoida keskimäärin vähintään kuuden kuukauden aikana kertyvä lanta. Näyttää kuitenkin siltä, että vuotoja valvotaan säännöllisesti vain joissakin jäsenvaltioissa, vaikka se on pakollista kaikissa jäsenvaltioissa. Paremman ruokinnan ja geeniperimän ansiosta eläinten jätökset ovat vähentyneet 5 35 prosenttia tutkituista tiedoista ja lajeista riippuen. Näitä menetelmiä soveltamalla on saatu aikaan sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä. Karjanlannan käsittely on yleisesti ottaen vielä hyvin vähäistä. Sikojen kasvatuksessa tuotettu lanta on suurelta osin lietelantaa, ja siipikarja-alalla lannan, lietteen ja kuivikkeiden yhdistelmä on yleistymässä, kun häkkikanaloista siirrytään lattiakanaloihin. Sikojen lietelanta levitetään useimmiten levitysvaunuilla pelloille (paitsi Tanskassa ja Alankomaissa, joissa vaaditaan hautaamaan se maahan). Tämä on ympäristölle haitallisin keino (ammoniakkipäästöt ja hajuhaitat). Siipikarjan lanta aiheuttaa vähemmän ongelmia, sillä se voidaan kuljettaa pois siipikarjankasvatusalueilta lannan alhaisemman tiheyden ja suuremman viljelyarvon ansiosta. Emme ole löytäneet julkaisua, jossa vertailtaisiin ympäristönhoitoa pienillä ja suurilla tiloilla, mutta vaikuttaa siltä, ettei tilakoon kasvulla ole välttämättä kielteisempiä ympäristövaikutuksia, mikä johtuu erityisesti suuria tiloja koskevasta tiukemmasta valvonnasta. Keskeinen kysymys on, onko tilojen käytössä maata lannan levittämiseksi. Näin ollen näyttää siltä, että vaikein ongelma on tilojen alueellinen keskittyminen, mikä näkyy selvästi verrattaessa tuotantoeläinten alueellista jakautumista ja typpikuormitusta kuvaavia karttoja toisiinsa. Liian suuren eläintiheyden alueilla sijaitsevilla tiloilla ei ole käytettävissään tyydyttävää ratkaisua lannan käsittelemiseksi, mikä luo voimakkaita paineita ympäristölle. 5 TARKASTELTUJEN KOLMEN TUOTANTOALAN AIHEUTTAMIEN PAINEIDEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Näitä paineita on tarkasteltava ottaen huomioon monet muut maatalouden pilaantumislähteet (muilta eläintuotannon aloilta tuleva lanta ja päästöt, viljelmien kivennäislannoitus jne.) ja muusta kuin maataloudesta aiheutuva pilaantuminen (kaupungit ja teollisuus), jotka kaikki lisäävät niitä. Kyseisistä paineista samoihin ympäristöihin kohdistuvat vaikutukset on siis asetettava oikeaan mittasuhteeseen. Täsmällistä pilaantumislähdettä on useimmiten mahdotonta määritellä (OECD 2008). Tarkasteltaessa viljelysmaahan levitettyjen lannoitteiden kokonaismääriä voitiin todeta, että kyseisten kolmen alan osuus selvityksen kohteena olleissa jäsenvaltioissa oli noin 9 % typen kokonaiskuormituksesta (eloperäiset ja kivennäislannoitteet), 25 % kivennäisfosforista ja 28 % kivennäiskaliumista. Nämä kansalliset keskiarvot saattavat tietenkin ylittyä merkittävästi suuren eläintiheyden alueilla. Tämä osoittaa kuitenkin, että vaikkei tarkasteltujen tuotantoalojen vaikutusta vesistöihin pitäisi aliarvioida, kyseisten kolmen tuotantoalojen aiheuttamat paineet eivät ole tärkein vesistöjen tilaan vaikuttava tekijä. Onkin yllättävää, että eräillä alueilla, joilla lannan ylimäärä on hyvin suuri, käytetään edelleen erittäin huomattavia määriä kivennäistyppilannoitteita. Suurien lantamäärien levitys vaikuttaa veden laatuun ja lisää vesistöjen rehevöitymistä. Sen vuoksi vesien pilaantuminen on edelleen ongelma suuren eläintiheyden alueilla. Eräillä alueilla tai eräissä jäsenvaltioissa eläintiheyden ja lannan levittämiseen käytettävissä olevan maatalousmaan välillä on suuri epäsuhta. Edellä todetusta eläinkohtaisten paineiden alenemisesta huolimatta veden laadun kehitys selvityksen kohteina olleilla alueilla ei näytä muuttuneen kovinkaan merkittävästi tarkasteluajanjaksolla. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että veden laadun paraneminen on aina hidasta tai jopa hyvin hidasta riippumatta siitä, mikä pilaava aine on kyseessä. Sikojen ja siipikarjan kasvatuksen vaikutukset maaperään ovat sidoksissa erityisesti lannoittavien tai myrkyllisten aineiden liialliseen tai jatkuvaan levittämiseen sekä ammoniakkikertymiin, jotka johtavat maaperän happamoitumiseen. Tällaiset päästöt (16 % maatalouden päästöistä tulee sikatiloilta ja 10 % siipikarjatiloilta) johtavat typen kertymiseen maaperään. Typpikertymät voivat suuren tilatiheyden alueilla olla typpiyksikköä hehtaaria kohden vuodessa (suurimmassa osassa alueita kg hehtaaria kohden vuodessa). Nämä päästöt ovat 2
5 yleisesti ottaen vähenemässä, mutta niitä voitaisiin vähentää enemmänkin. Tästä ovat esimerkkinä eräät jäsenvaltiot, jotka soveltavat muita tiukempaa ympäristölainsäädäntöä. Karjankasvatuksen seurauksena maaperään joutuvien myrkyllisten aineiden osalta voidaan todeta, että munivien kanojen lanta, jota levitetään säännöllisesti samoille lohkoille, voi johtaa sinkin ja kuparin aiheuttamaan saastumiseen. Näitä metalleja käytetään usein tarpeettomasti liian suuria määriä kyseisten eläinten ruokinnassa. Kasvihuonekaasujen suhteen voidaan todeta, että EU-15:ssä selkeästi tärkeimpiä päästöjen lähteitä ovat metaanipäästöjen osalta märehtijät, ja dityppioksidin osalta typpilannoitteet. Merkittävistä metodologisista rajoituksista huolimatta analyysi osoittaa, että tarkasteltujen tuotantoalojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on melko vähäinen. Lisäksi on huomattava, että aina tulee olemaan maailmanlaajuisia päästöjä riippumatta siitä, tuotetaanko näitä eläimiä EU:ssa vaiko ei. Tuotantoeläinten lajien geneettistä monimuotoisuutta tarkasteltaessa havaittiin, että eläinlajien lukumäärä on tarkasteluajanjaksolla vähentynyt mutta sitä vastoin tuotantoon tarkoitettujen tärkeimpien lajien valikoima on laajentunut. Luonnon ja elinympäristöjen monimuotoisuuden suhteen on todettava, että luonnonvaraiset maa- tai vesieläimet voivat kärsiä veden ja ilman pilaantumisesta, joka on seurausta lannan liiallisesta levittämisestä ja kaasupäästöistä. Lannan levittämisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja maaperään, varsinkin silloin kun maaperä tarvitsee orgaanisia aineksia. Sikojen kasvatus yhdistetään joskus myös ekosysteemien monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tästä on esimerkkinä Dehesassa Espanjassa harjoitettava sikojen laidunnus. Yksi näiden kolmen tuotantoalan tärkeimmistä ympäristövaikutuksista liittyy rehujen tuotantoon (lähinnä viljat ja valkuaiskasvit). Eräitä näitä vaikutuksia on tarkasteltu arvioinnissa, joka käsitteli viljelymaita koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ympäristövaikutuksia EU:ssa (Alliance Environnement 2007). Toisia vaikutuksia, joita on aiheutunut EU:n rajojen ulkopuolella, ei tarkasteltu, sillä ne eivät sisältyneet toimeksiantoomme. Tällaiset vaikutukset voivat kuitenkin olla erittäin merkittäviä, kuten trooppisten metsien hakkaaminen soijan viljelemiseksi. 6 KOLMEN YHTEISEN MARKKINAJÄRJESTELYN JOHDONMUKAISUUS SUHTEESSA VAATIMUKSEEN YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ YMP:HEN Tällaisten "kevyiden" yhteisten markkinajärjestelyjen puitteissa ja ilman tuottajille maksettavia suoria tukia on vaikeaa hyödyntää yhteisiä markkinajärjestelyjä ympäristöön vaikuttavien välineiden täytäntöönpanemiseksi. Vaikka sika- ja siipikarjatiloihin ei sovelleta yhteisen markkinajärjestelyn mukaisia täydentäviä ehtoja, suurimman osan kyseisistä tiloista on kuitenkin pitänyt vuoden 2003 uudistuksesta alkaen noudattaa tiettyjä vaatimuksia suoria tukia saadakseen. Tällaisissa tapauksissa ehtoja sovelletaan koko maatilaan, sikojen ja siipikarjan tuotantotilat mukaan luettuina. Tämän välineen ansiosta voidaan todeta, että kyseisille aloille myönnettävät tuet ovat vuoden 2003 uudistuksesta alkaen olleet aiempaa johdonmukaisempia suhteessa vaatimukseen, jonka mukaan ympäristönsuojelu on yhdennettävä osaksi yhteistä maatalouspolitiikkaa. Muut ympäristöön liittyvät säädökset (esim. nitraattidirektiivi, pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettu direktiivi eli IPPC-direktiivi jne.) ovat suuresti parantaneet tätä tilannetta erityisesti tarkastelujakson alussa, jolloin täydentäviä ehtoja ei vielä ollut asetettu. 7 MUIDEN ASIAAN LIITTYVIEN POLIITIKKOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN TASOON TARKASTELLULLA KOLMELLA TUOTANTOALALLA Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista aiheutuu lisäkustannuksia tarkastelun kohteena olleille kolmelle alalle. Niillä on kuitenkin kehitetty innovatiivisia keinoja tuottavuuden parantamiseksi. Sääntelyn avulla on hillitty sianlihan ja etenkin kananmunien tuotannon kasvua sekä kannustettu teknisen suorituskyvyn parantamiseen rajoittamalla samalla tuottavuuden kasvua näillä kolmella alalla. Sääntelyllä on rajoitettu etenkin sianlihantuotannon keskittymistä ja jossain määrin siipikarjanlihan ja munivien kanojen tuotantotilojen keskittymistä. Kaikilla kolmella tuotantoalalla on kuitenkin havaittavissa kaksitahoinen vaikutus, joka suosii. keskittämistä (kasvusuuntaus kustannusten kattamiseksi),. keskittämisen rajoittamista (kynnysvaikutukset ja katot). Sääntelyllä on yleisesti ottaen edistetty sianlihan-alan muttei kahden muun tuotantoalan erikoistumista. Sen vaikutus alueelliseen jakautumiseen vaihtelee maittain ja alueittain. Vaikuttaa siltä, että sääntely ja tuet ovat tärkeimmät tekijät infrastruktuurien ja lannan käsittelyn alalla tehtävien parannusten takana. Lopuksi voidaan todeta, että erityisesti nitraattidirektiivi (lannasta aiheutuvien ympäristöpaineiden vähentäminen) ja IPPC-direktiivi (suurten tilojen seuranta ja valvonta) ovat mahdollistaneet ympäristöpaineiden rajoittamisen kyseisillä aloilla. Myönteisiä vaikutuksia on seurannut myös täydentävistä ehdoista (jotka yhdistyvät direktiivien täytäntöönpanoon), eläinten hyvinvointia koskevasta direktiivistä (eläinsuojat), päästökattodirektiivistä (NH 3 ), 3
6 eräistä maatalouden ympäristötoimenpiteistä, tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön noudattamisesta ja eräistä kansallisista säädöksistä tai toimenpiteistä. Vesien nitraattipitoisuuksissa ei ole havaittavissa mitään selkeää suuntausta (eikä näin ollen ole varmuutta toteutetun politiikan vaikutuksista), sillä veden laadun paraneminen on hidasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että alueilla, joilla kotieläintuotanto on intensiivisintä, säädökset (nitraattidirektiivi ja IPPC-direktiivi) ovat yhdessä laitehankintoihin myönnettävien tukien kanssa vähentäneet veden nitraattipitoisuuksia. Tilanne on sitä vastoin usein pahentunut alueilla, joihin ei sovelleta velvoittavia säädöksiä (Ferrand, 2009 ja maakohtaiset tutkimukset). Säädökset ovat vaikuttaneet myönteisesti ilmaan kohdistuvien paineiden rajoittamiseen ja näin ollen ilmanlaatuun (ainakin rajoittaneet sen heikkenemistä). Joillakin säädöksillä voi olla toissijaisia vaikutuksia, kuten liikenteen kehittäminen ja lannan poltto. Tiedot säädösten vaikutuksista luonnonympäristöihin ja maisemiin ovat hyvin rajalliset epäilemättä siitä syystä, että tällä alalla on velvoittavia säädöksiä vain vähän. 4
7 8 SUOSITUKSET Koska tässä selvityksessä käsitellyt yhteiset markkinajärjestelyt vaikuttavat kyseisiin aloihin vain vähän eivätkä sisällä tuottajille maksettavia suoria tukia, on melko vaikeaa laatia suosituksia, jotka liittyisivät yhteisiin markkinajärjestelyihin. Suositukset koskevat sen vuoksi muita tuotantojärjestelyjä. Erityisesti nitraattidirektiivin tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi - tiedotettava tuottajille paremmin / saatava tuottajat paremmin tietoisiksi lannoitteiden rationaalisemmasta käytöstä, olipa kyse eloperäisistä tai kivennäislannoitteista, - kannustettava jäsenvaltioita ottamaan käyttöön säädöksiä, joilla pyritään rajoittamaan karjankasvatuksen alueellista keskittymistä, - määriteltävä paremmin ja konkreettisemmin typpilannoitteiden tasapainoinen käyttö pilaantumisalttiilla vyöhykkeillä, - kannustettava jäsenvaltioita ottamaan käyttöön velvoittavia toimenpiteitä, jotka liittyvät fosforin käyttöön maataloudessa, kuten eräissä jäsenvaltioissa on jo tehty, - parannettava lannan säilytys- ja levityskäytäntöjä, - tuettava pienempiä tuotantopanoksia edellyttävien maataloustekniikoiden tutkimusta ja edistämistä sekä toimia, joilla tarkastellaan parhaita keinoja lannan käsittelemiseksi. Lisäksi on tarpeen jatkaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan muutosta haluavia tiloja muuntamaan tuotantosuuntansa laajaperäisempään suuntaan (esim. luomutilaksi) ja autetaan maaseudun kehittämisohjelmien tai kansallisten ohjelmien avulla pientilallisia, joilla on yhä suurempia vaikeuksia vastata ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvistä menoista, jatkamaan toimintaansa kotitilallaan ja vähentämään toiminnastaan aiheutuvia ympäristöhaittoja. 5
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotEviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa
Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotPeltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi
- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotMAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT
MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 21.10.2014 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotSikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta
Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotKOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005
KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotLaajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että
Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotVarsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015
Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset
LisätiedotLuomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu
Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan
LisätiedotMitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja
Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotLea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.
Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman
LisätiedotKuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen
Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita
LisätiedotN:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotTuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla
Lisätiedot- Alliance Environnement-
- Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin
LisätiedotVenäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014
Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotYmpäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset
Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotNURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi
NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotBroilertilojen ympäristöluvat
Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menojen kehityksestä. Varojärjestelmä nro 6-7/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.7.2015 COM(2015) 371 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menojen kehityksestä Varojärjestelmä nro 6-7/2015 FI FI SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka
MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
LisätiedotKOMISSIO ASETUS (EY) No...
KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotOSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
OSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista valtiontukitoimenpitstä, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön suojeluun ja maaseudun
LisätiedotKustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa
Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotSiipikarjatilojen kannattavuus
Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotPohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020
Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n
LisätiedotKannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille
Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotLUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT
LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotEU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa
Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin
TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2012 SWD(2012) 65 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotLihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotLisää luomua: Valio ja LUOMU 2012
Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149
LisätiedotLUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS
LYHYT YHTEENVETO LUONNONARVON MERKITTÄVYYDEN ARVIOIMISEEN KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREJA KOSKEVA SELVITYS Lokakuu 2007 1 MERKITTÄVÄÄ LUONNONARVOA KOSKEVA KÄSITE Merkittävää luonnonarvoa (High Nature Value,
LisätiedotJoustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I
P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.12.2007 KOM(2007) 772 lopullinen 2007/0273 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Portugalille soveltaa alennettua valmisteverokantaa Madeiran itsehallintoalueella
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotMaatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi
Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotTYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä
Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
17.10.2018 A8-0317/118 118 4 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden
Lisätiedot