- Alliance Environnement-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Alliance Environnement-"

Transkriptio

1 - Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin liittyvien toimien ympäristövaikutusta koskevasta arvioinnista Sopimus nro 30-CE /00-89 YHTEISEEN MAATALOUSPOLITIIKKAAN LIITTYVIEN TOIMENPITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUVILLA Tiivistelmä Heinäkuu 2007

2 Tämän tutkimuksen on suorittanut Alliance Environnement ja rahoittanut Euroopan komissio. Alliance Environnement ottaa täyden vastuun tutkimuksen sisällöstä. Tässä kertomuksessa esitetyt päätelmät, suositukset ja lausunnot edustavat Alliance Environnement -etuyhtymän kantaa, eivät välttämättä komission kantaa. Alliance Environnement käsittää seuraavat kumppanit: Euroopan ympäristöpoliittinen instituutti IEEP - Institute for European Environmental Policy David Baldock, Executive Director 28 Queen Anne's Gate, London, SW1H 9AB, UK Puhelin: Faksi: Oréade-Brèche Sarl Thierry Clément, Gérant 64 Chemin del Prat, Auzeville, FRANCE Puhelin: Faksi: Tämän tutkimuksen on suorittanut Oréade-Brèche ALLIANCE ENVIRONNEMENT -etuyhtymän puolesta OREADE-BRECHE - ETEY ALLIANCE ENVIRONNEMENT Puhelin: S-posti: 2

3 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvien toimenpiteiden ympäristövaikutuksia puuvillan alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa. Tätä varten arviointi kattoi seuraavat seikat: toimenpiteiden vaikutus viljelijöiden käyttäytymiseen, viljelyjärjestelmiin ja tilanhoitoon (keinokastelu, lannoitteet, torjunta-aineet, maankäyttö, kiertoviljely, muovikatteiden käyttö jne.), toimenpiteiden ympäristövaikutus erityisesti alkutuotannossa (pidettävä erillään muiden tekijöiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista), tuen vaikutukset siementenpoistoteollisuuden ympäristösuoritukseen. Tutkimus sisältää kattavan kuvauksen puuvillan viljelykäytäntöjen nykytilasta ja ympäristövaikutuksista erityisesti maaperän, vesivarojen (laatu ja määrä), luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen, ilman ja ilmastonmuutoksen sekä jätteentuotannon osalta. Tutkimuksessa käsiteltiin kahta eri ajanjaksoa, ennen ja jälkeen 1. tammikuuta Maantieteellisesti tutkimus kattoi EU:n merkittävimmät puuvillanviljelymaat, joita ovat: Kreikka: noin tuottajaa, jotka viljelivät vuosina ,2 miljoonaa tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla (keskimääräinen tilakoko oli 4,6 hehtaaria vuonna 2000), ja noin 70 siementenpoistoyritystä; puuvillaa viljeltiin lähinnä kolmella alueella, joita ovat Thessalia, Makedonia-Thraki ja Sterea-Ellas (Keski- Kreikka); yli 99 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin. Espanja: samalla ajanjaksolla tuottajia oli 8 000, jotka viljelivät tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla lähinnä Andalusiassa; keskimääräinen tilakoko oli suurempi kuin Kreikassa (12 hehtaaria vuonna 2000), mutta tiloja, joilla puuvilla-ala on yli 50 hehtaaria, oli yli 25 prosenttia koko puuvillan viljelyalasta; noin 96 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin; siementenpoistoyrityksiä oli HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT 2.1 Voimaperäisen puuvillantuotannon mahdolliset ympäristövaikutukset Ammattikirjallisuuden perusteella voimaperäinen puuvillantuotanto voi aiheuttaa seuraavanlaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia (tärkeysjärjestyksessä): 1) Vesi Puuvillanviljelyssä käytetään paljon tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita, kasvunestäjiä, kasvilakasteita ja lannoitteita ( kg/ha). Puuvillaa viljellään 2,4 prosentilla koko maailman maatalousmaasta. Sen osuus tuhoeläinten torjuntaaineiden käytöstä koko maailmassa on 11 prosenttia ja hyönteisten torjunta-aineiden käytöstä 24 prosenttia; näistä 33 tuotetta 46:sta on myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Monokulttuuri eli erikoisviljely on johtanut pohja- ja pintavesien laadun heikkenemiseen sekä rehevöitymiseen. Koska lähes 100 prosenttia puuvilla-alasta keinokastellaan ja vettä tarvitaan usein seuduilla, joilla on muutenkin pulaa vedestä, keinokasteluveden käyttö lisää muiden vesivarojen saastumista ja interferenssiä asianomaisten vesiekosysteemien kanssa. 3

4 2) Maaperä (ks. myös 1 kohta) Suuret tuotantopanosmäärät heikentävät myös maaperän laatua, sillä maaperä tiivistyy, maaperäeliöstö ja orgaaninen aines vähenee ja joskus maaperän suolapitoisuus kasvaa. Suolapitoisuuden kasvu johtuu keinokastelusta seuduilla, joilla vesivarat ovat vähäiset. Mitä enemmän harjoitetaan monokulttuuria ja mitä yhtenäisempää on maankäyttö kuten puuvillanviljelyssä tapahtuu sitä huonompi on maaperän laatu ja merkittävämpi eläimistön ja kasviston väheneminen. 3) Luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöt Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen liittyy suoraan edellä mainittuihin seikkoihin. Puuvillan monokulttuuri edistää puuvillaa tuhoavien hyönteispopulaatioiden muodostumista, ja monokulttuurialueiden laajeneminen suosii viljelykasvien loisia, jotka vaativat maatalouden kemikaalien lisääntyvää käyttöä. Vesivarojen liikakäyttö tuhoaa vesistöjä ja niihin liittyviä ekosysteemejä. 4) Jätteentuotanto Jätteitä muodostuu tuotantopanosten pakkauksista ja kasvun nopeuttamiseksi käytetyistä muovikatteista. Vaikutuksissa saattaa olla huomattavia eroja riippuen käytäntöjen voimaperäisyydestä ja ympäristöherkkyydestä. 2.2 Vaihtoehtoisten viljelykasvien mahdolliset ympäristövaikutukset Muiden viljelykasvien, jotka taloudelliselta näkökannalta voisivat korvata puuvillan, ympäristövaikutuksissa on eroja: 1) Kuivaviljat ja auringonkukka vaativat vähemmän tuotantopanoksia, vähän tai ei lainkaan keinokastelua, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 2) Keinokasteltu rehu vaatii vähemmän tuotantopanoksia (typpeä ei tarvita) ja tarvitsee vähemmän keinokastelua (joskus tosin enemmän), rasittaa vähemmän maaperää, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 3) Maissi vaatii hieman vähemmän tuotantopanoksia kuin puuvilla varsinkin hyönteisten torjunta-aineiden suhteen, tarvitsee yhtä paljon tai enemmän vettä (0 50 %), tuottaa vähemmän pakkausjätettä eikä vaadi muovikatteita. Viljely on monokulttuuria. Näin ollen maissi aiheuttaa hieman vähemmän ympäristöongelmia kuin puuvilla. 4

5 4) Vihannekset ovat ainoita viljelykasveja, joiden ympäristövaikutus on puuvillaa suurempi, sillä tuotantopanoksia, keinokastelua, koneita sekä muovikatteita ja pakkausmateriaalia tarvitaan yhtä paljon tai enemmän. 5

6 Puuvillan mahdolliset ympäristövaikutukset (vertailuperusta) ja vaihtoehtoiset viljelykasvit voimaperäisessä tuotannossa Suhteellinen ympäristövaikutus, jossa (---, --, -) merkitsee vähäisempää, (0) neutraalia ja (+, ++, +++) suurempaa vaikutusta Kastelemattomat viljelmät: durumvehnä, tavallinen vehnä, muu kuivavilja ja auringonkukka veden laatuun Suhteellinen ympäristövaikutus veden määrään maaperään luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin jätteisiin Keinokasteltu rehu (sinimailanen, apila, virna jne.) Maissi Vihannekset Lähde: Alliance environnement ammattikirjallisuuden ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon tietojen perusteella. 2.3 Puuvillan tukijärjestelmä ennen 1. tammikuuta 2006 ja sen ympäristövaikutukset Huomattavasti tuotantopanoksia vaativat viljelykäytännöt olivat kyseisessä järjestelmässä tukitason ansiosta kannattavampia. Näin ollen tuotanto voimaperäistyi, satomäärät kasvoivat ja tuotantopanoksia tarvittiin yhä enemmän. Tämä 1980-luvulla alkanut suuntaus näkyi sekä Kreikassa että Espanjassa. Vuosina lannoitteiden sekä tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö lisääntyi yhä Kreikassa. Espanjassa, jossa tuotanto oli voimaperäisempää kuin Kreikassa, veden ja muovikatteiden käyttö ei vuosista lähtien enää kasvanut, mutta lannoitteiden ja torjunta-aineiden osalta maatalouden kirjanpidon tietoverkon tiedot osoittavat jatkuvaa kustannusten lisäystä. Ennen 1. tammikuuta 2006 voimassa ollut järjestelmä tuotti kaikki ne kielteiset ympäristövaikutukset, joita voimaperäisen tuotannon osalta on kuvattu (ks. 2.1). Veden saastuminen on todettu isoksi ongelmaksi, ja toimitetut kartat osoittivat tältä osin, että useat puuvillanviljelyalueet ovat usein myös nitraattidirektiivin mukaisia herkkiä alueita molemmissa maissa. Jätteentuotanto koski enemmän Espanjaa, sillä Kreikassa muovikatteita käytetään vain vähän. Toimenpiteet voimaperäisen puuvillanviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi: Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1051/2001 säädetään tietyistä toimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Tavoitteena on erityisesti pienentää puuvilla-alaa ja parantaa viljelytekniikoita niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä määrittää tutkimusohjelmat ympäristöä vähemmän kuormittavien viljelymenetelmien kehittämiseksi ja keinot näiden tutkimusten tulosten ja kyseisistä menetelmistä saatavan hyödyn levittämiseksi tuottajien keskuuteen. Käyttöön otettiin pakollinen viljelykierto puuvilla-alan pienentämiseksi ja monokulttuurin vähentämiseksi. Espanjassa viljelykierto koskee kaikkia yli 10 hehtaarin viljelyaloja, joita on 85 prosenttia maan koko puuvilla-alasta. Kreikassa viljelykiertovelvoite oli 5 prosenttia vuonna 2001 (mikä merkitsee kiertoa kerran 20 vuodessa), ja lisäksi kansallisella lainsäädännöllä viljelykiertovelvoite rajattiin muihin kuin päätoimisiin viljelijöihin ja näin ollen alle 20 prosenttiin puuvilla-alasta. Kreikassa vaikutus puuvillaalaan ja monokulttuuriin jäi siis hyvin vähäiseksi. 6

7 Tutkimusohjelmat ovat saaneet laajempaa suosiota Espanjassa (Andalusian aluehallituksen 10 tutkimuskeskuksesta yksi on keskittynyt puuvillaan; sen talousarvio on euroa ja tavoitteena on kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelykäytäntöjä). Kreikassa tutkimusohjelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Espanja on aloittanut muovikatteiden käytön vähentämistä ja kierrätystä koskevan ohjelman ja integroitua tuotantoa koskevan pilottihankkeen (tuotantopanosten järkevä vähentäminen). Kreikassa integroitua tuotantoa koskeva pilottihanke käynnistettiin vasta vuonna Nitraattidirektiivin toimintaohjelman täydennyksenä Thessaliassa on vuodesta 1994 alkaen sovellettu maatalouden ympäristötoimenpidettä, jota voidaan soveltaa myös puuvillapeltoihin. Toimenpidettä on kuitenkin kehitetty lähinnä vasta vuodesta 2005 lähtien. Yhteenvetona näiden korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta voidaan todeta, että toimenpiteet ovat osoittautuneet laajalti tehokkaiksi Espanjassa veden kulutuksen, muovikatteiden käytön ja jätteiden vähentämisessä, mutta eivät Kreikassa, jossa varsinaisessa toteutuksessa on puutteita. 2.4 Puuvillan tukijärjestelmä 1. tammikuuta 2006 jälkeen ja sen ympäristövaikutukset Uusi järjestelmä on otettu eri lailla vastaan Kreikassa ja Espanjassa. Espanjassa viljelijöiden käyttäytyminen on muuttunut huomattavasti: sekä viljelyala (2006/2007: 28 %) että sadot (2006/2007: 58,65 %) ovat pienentyneet, sillä hyvin voimaperäiset käytännöt ovat osoittautuneet kannattamattomimmiksi kuin muut viljelylajit, integroitu tuotanto kattaa 79 % puuvilla-alasta ja loppualalla käytetään vähemmän tuotantopanoksia vaativia käytäntöjä. Kreikassa tuottajien käyttäytyminen ei muuttunut ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. Puuvilla-ala kasvoi hieman, ja satomäärien pieneneminen johtui pikemminkin sadonkorjuun aikaisista huonoista sääoloista. Taloudelliset ennusteet (LMC:n tekemä tutkimus) antavat selkeän selityksen tällaiselle käyttäytymiselle. Ympäristövaikutuksissa on näin ollen tapahtunut muutoksia ainoastaan Espanjassa (Kreikassa muutoksia tapahtuu varmasti pian). Laajaperäistymissuuntaus merkitsee puuvilla-alojen ympäristötilanteen selkeää paranemista ja rajoittaa veteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja jätteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Parannuksia on vaikea esittää määrällisesti, sillä ne otettiin käyttöön vasta vuosi sitten ja Espanjassa käyttöönotto tapahtui samaan aikaan kuin maatalouden ympäristötoimenpiteiden käyttöönotto (esim. integroitu tuotanto). Voidaan kuitenkin todeta, että keinokasteluveden käyttö väheni Espanjassa 250 miljoonaa m 3 ja muovikatteiden käytöstä on luovuttu kokonaan. Uudessa kannattavuustilanteessa tärkeimmät vaihtoehtoiset viljelylajit ovat maissi ja rehukasvit, jos tekniset vaatimukset täyttyvät ja vettä on saatavilla. Ympäristötoimenpiteitä koskevat neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 vaatimukset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisemmassa asetuksessa samoin kuin ne toimenpiteet, joita Espanjassa toteutettiin menestyksekkäästi ja Kreikassa vähin vaikutuksin. Asetuksessa säädetään puuvilla-alan toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisesta tavoitteena kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelymenetelmiä. Säännöksellä ei ollut mitään vaikutusta ensimmäisenä vuonna, eikä tähänkään mennessä ole tapahtunut mitään kehitystä. Lisäksi uudessa järjestelmässä suorat tuet yhdistetään tiettyihin ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin (täydentävät ehdot), mikä on tällä alalla uutta ja johtaa ympäristöetuihin. 2.5 Tuen täydellinen irrottaminen tuotannosta -skenaario Vanhan ja uuden järjestelmän lisäksi tarkasteltiin hypoteettista tilannetta, jossa tuki irrotettaisiin täydellisesti tuotannosta. Tällöin LMC:n tutkimus osoittaa, että puuvillan bruttomarginaalit muuttuisivat negatiivisiksi Espanjassa ja johtaisivat luopumiseen puuvillanviljelystä tai laajaperäisistä viljelyjärjestelmistä, joita tuetaan maatalouden ympäristötoimenpiteillä. Kreikassa puuvillan marginaalit muuttuisivat negatiivisiksi, jos maatalouden ympäristötukea ei maksettaisi, joten puuvilla-ala pienenisi odotusten mukaan kyseistä tukea saavan alan suuruiseksi. Ei ole kuitenkaan varmaa, että LMC:n havainnot, jotka perustuvat hyvin 7

8 voimaperäiseen puuvillanviljelyyn, voidaan tosiasiallisesti yleistää tulevaan tilanteeseen, jossa viljely on hyvin laajaperäistä. Toisin sanoen puuvilla-alan lähitulevaisuutta ei ole helppoa määritellä. Joka tapauksessa tuotanto, jos sitä ylipäänsä olisi, olisi laajaperäistä. Tällainen skenaario olisi suotuisa ympäristölle, kuten nykytilannekin, sillä viljelylajivalikoima monipuolistuisi lukuun ottamatta tilannetta, jossa voimaperäinen maissinviljely korvaisi laajaperäisen puuvillanviljelyn. 2.6 Siementenpoistoteollisuuden ympäristövaikutukset Siementenpoisto on kausiluonteista toimintaa, joka aiheuttaa suhteellisen vähän ympäristöongelmia, kuten orgaanista jätettä (kierrätetään pelloilla) sekä hieman melua ja pölyä. Nykyisessä järjestelmässä siementenpoistoyrityksille aiheutuu lisätyötä valmisteluvaiheessa, sillä puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, laatu on heikentynyt, kun kasvilakasteiden käytöstä on luovuttu. 2.7 Maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevia erityishuomioita Maatalouden ympäristötukien tavoitteena on korvata viljelijöille kustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu hyvää viljelykäytäntöä pidemmälle menevistä toimenpiteistä. Puuvilla-alalla (sekä Espanjassa että Kreikassa) käytettyjen laskentamenetelmien ansiosta maatalouden ympäristötuet kasvattavat puuvillanviljelystä saatavaa tuottoa (LMC:n tutkimus). Tällainen tilanne on poikkeava, ja se on otettava huomioon alan tulevaisuutta pohdittaessa. 3 SUOSITUKSET Arviointijaksolla sovellettujen kahden eri järjestelmän vertailu osoittaa selvästi, että kielteisempiä ympäristövaikutuksia aiheutui vääristävämmässä järjestelmässä (hintatuki). Sen vuoksi suosittelemme järjestelmää, jolla on vain vähän tai ei lainkaan taloudellisesti vääristäviä vaikutuksia. Jos nykyinen järjestelmä säilytetään, arvioijat suosittelevat seuraavaa: Monokulttuurin lopettaminen Espanjassa on jo otettu käyttöön pakollinen vuoroviljely. Tuotantopanosmäärien järkiperäistäminen ja liittäminen ympäristöherkkyyteen. Tätä varten olisi laadittava parhaiden käytänteiden käsikirja esimerkkejä parhaista käytänteistä on jo olemassa; osittain tämä on Espanjassa tehdyn tutkimustyön ansiota. Otetaan käyttöön järjestelmä, jolla valvotaan edellä mainittujen toimenpiteiden soveltamista; näin varmistetaan tilanteen koheneminen Kreikassa. Järjestelmästä riippumatta olisi uudelleenarvioitava järjestelmällisesti muita yhteiseen maatalouspolitiikkaan tältä osin liittyviä toimenpiteitä, erityisesti maatalouden ympäristötoimenpiteitä. Olisi arvioitava molemmissa maissa käyttöönotettujen suojelutoimenpiteiden, erityisesti integroidun tuotannon, todellista vaikuttavuutta. 8

Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi

Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien

Lisätiedot

- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä

- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Fact Sheet. Oliiviöljyala Euroopan unionissa. 1 Euroopan unioni maailman johtava oliiviöljyn tuottaja. Oliiviöljyala Euroopan unionissa

Fact Sheet. Oliiviöljyala Euroopan unionissa. 1 Euroopan unioni maailman johtava oliiviöljyn tuottaja. Oliiviöljyala Euroopan unionissa Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Oliiviöljyala Euroopan unionissa Fact Sheet Oliiviöljy on hyvin monipuolinen tuote. Välimeren maissa se on ollut jo sukupolvien ajan tärkeää ihmisen terveydelle

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston asetukseksi puuvillan tuotantotuesta

Ehdotus neuvoston asetukseksi puuvillan tuotantotuesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. maaliskuuta 2000 (22.03) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 1999/0201 (CNS) 1999/0202 (CNS) 5944/00 LIMITE AGRIORG 21 AGRIFIN 14 RAPORTTI Lähettäjä: Tekstiilikuitutyöryhmä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin maatalouden pääosaston toimeksiannosta laatima raportti

Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin maatalouden pääosaston toimeksiannosta laatima raportti EUROOPAN UNIONIN 25 JÄSENVALTIOSSA TOTEUTETTAVAA EPÄSUOTUISTEN ALUEIDEN TUKITOIMENPIDETTÄ KOSKEVA ARVIOINTI Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin maatalouden pääosaston toimeksiannosta laatima raportti

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI ja Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie Università di Bologna Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI Tiivistelmä 1 JOHDANTO Kesannointitoimenpiteessä viljelijän

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 89/06 Dnro 4830/01/2006 24.11.2006 Voimassaoloaika 29.11.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki!

Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki! Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki! Friends of the Earth Europe Kestävä maatalous ja ruoka kampanja Maan ystävät, Friends of the Earth Finland Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki! Mitä lihantuotanto on?

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2016

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 807 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 11-12/2016 FI FI SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot