- Alliance Environnement-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Alliance Environnement-"

Transkriptio

1 - Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin liittyvien toimien ympäristövaikutusta koskevasta arvioinnista Sopimus nro 30-CE /00-89 YHTEISEEN MAATALOUSPOLITIIKKAAN LIITTYVIEN TOIMENPITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUVILLA Tiivistelmä Heinäkuu 2007

2 Tämän tutkimuksen on suorittanut Alliance Environnement ja rahoittanut Euroopan komissio. Alliance Environnement ottaa täyden vastuun tutkimuksen sisällöstä. Tässä kertomuksessa esitetyt päätelmät, suositukset ja lausunnot edustavat Alliance Environnement -etuyhtymän kantaa, eivät välttämättä komission kantaa. Alliance Environnement käsittää seuraavat kumppanit: Euroopan ympäristöpoliittinen instituutti IEEP - Institute for European Environmental Policy David Baldock, Executive Director 28 Queen Anne's Gate, London, SW1H 9AB, UK Puhelin: Faksi: Oréade-Brèche Sarl Thierry Clément, Gérant 64 Chemin del Prat, Auzeville, FRANCE Puhelin: Faksi: Tämän tutkimuksen on suorittanut Oréade-Brèche ALLIANCE ENVIRONNEMENT -etuyhtymän puolesta OREADE-BRECHE - ETEY ALLIANCE ENVIRONNEMENT Puhelin: S-posti: 2

3 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvien toimenpiteiden ympäristövaikutuksia puuvillan alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa. Tätä varten arviointi kattoi seuraavat seikat: toimenpiteiden vaikutus viljelijöiden käyttäytymiseen, viljelyjärjestelmiin ja tilanhoitoon (keinokastelu, lannoitteet, torjunta-aineet, maankäyttö, kiertoviljely, muovikatteiden käyttö jne.), toimenpiteiden ympäristövaikutus erityisesti alkutuotannossa (pidettävä erillään muiden tekijöiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista), tuen vaikutukset siementenpoistoteollisuuden ympäristösuoritukseen. Tutkimus sisältää kattavan kuvauksen puuvillan viljelykäytäntöjen nykytilasta ja ympäristövaikutuksista erityisesti maaperän, vesivarojen (laatu ja määrä), luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen, ilman ja ilmastonmuutoksen sekä jätteentuotannon osalta. Tutkimuksessa käsiteltiin kahta eri ajanjaksoa, ennen ja jälkeen 1. tammikuuta Maantieteellisesti tutkimus kattoi EU:n merkittävimmät puuvillanviljelymaat, joita ovat: Kreikka: noin tuottajaa, jotka viljelivät vuosina ,2 miljoonaa tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla (keskimääräinen tilakoko oli 4,6 hehtaaria vuonna 2000), ja noin 70 siementenpoistoyritystä; puuvillaa viljeltiin lähinnä kolmella alueella, joita ovat Thessalia, Makedonia-Thraki ja Sterea-Ellas (Keski- Kreikka); yli 99 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin. Espanja: samalla ajanjaksolla tuottajia oli 8 000, jotka viljelivät tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla lähinnä Andalusiassa; keskimääräinen tilakoko oli suurempi kuin Kreikassa (12 hehtaaria vuonna 2000), mutta tiloja, joilla puuvilla-ala on yli 50 hehtaaria, oli yli 25 prosenttia koko puuvillan viljelyalasta; noin 96 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin; siementenpoistoyrityksiä oli HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT 2.1 Voimaperäisen puuvillantuotannon mahdolliset ympäristövaikutukset Ammattikirjallisuuden perusteella voimaperäinen puuvillantuotanto voi aiheuttaa seuraavanlaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia (tärkeysjärjestyksessä): 1) Vesi Puuvillanviljelyssä käytetään paljon tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita, kasvunestäjiä, kasvilakasteita ja lannoitteita ( kg/ha). Puuvillaa viljellään 2,4 prosentilla koko maailman maatalousmaasta. Sen osuus tuhoeläinten torjuntaaineiden käytöstä koko maailmassa on 11 prosenttia ja hyönteisten torjunta-aineiden käytöstä 24 prosenttia; näistä 33 tuotetta 46:sta on myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Monokulttuuri eli erikoisviljely on johtanut pohja- ja pintavesien laadun heikkenemiseen sekä rehevöitymiseen. Koska lähes 100 prosenttia puuvilla-alasta keinokastellaan ja vettä tarvitaan usein seuduilla, joilla on muutenkin pulaa vedestä, keinokasteluveden käyttö lisää muiden vesivarojen saastumista ja interferenssiä asianomaisten vesiekosysteemien kanssa. 3

4 2) Maaperä (ks. myös 1 kohta) Suuret tuotantopanosmäärät heikentävät myös maaperän laatua, sillä maaperä tiivistyy, maaperäeliöstö ja orgaaninen aines vähenee ja joskus maaperän suolapitoisuus kasvaa. Suolapitoisuuden kasvu johtuu keinokastelusta seuduilla, joilla vesivarat ovat vähäiset. Mitä enemmän harjoitetaan monokulttuuria ja mitä yhtenäisempää on maankäyttö kuten puuvillanviljelyssä tapahtuu sitä huonompi on maaperän laatu ja merkittävämpi eläimistön ja kasviston väheneminen. 3) Luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöt Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen liittyy suoraan edellä mainittuihin seikkoihin. Puuvillan monokulttuuri edistää puuvillaa tuhoavien hyönteispopulaatioiden muodostumista, ja monokulttuurialueiden laajeneminen suosii viljelykasvien loisia, jotka vaativat maatalouden kemikaalien lisääntyvää käyttöä. Vesivarojen liikakäyttö tuhoaa vesistöjä ja niihin liittyviä ekosysteemejä. 4) Jätteentuotanto Jätteitä muodostuu tuotantopanosten pakkauksista ja kasvun nopeuttamiseksi käytetyistä muovikatteista. Vaikutuksissa saattaa olla huomattavia eroja riippuen käytäntöjen voimaperäisyydestä ja ympäristöherkkyydestä. 2.2 Vaihtoehtoisten viljelykasvien mahdolliset ympäristövaikutukset Muiden viljelykasvien, jotka taloudelliselta näkökannalta voisivat korvata puuvillan, ympäristövaikutuksissa on eroja: 1) Kuivaviljat ja auringonkukka vaativat vähemmän tuotantopanoksia, vähän tai ei lainkaan keinokastelua, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 2) Keinokasteltu rehu vaatii vähemmän tuotantopanoksia (typpeä ei tarvita) ja tarvitsee vähemmän keinokastelua (joskus tosin enemmän), rasittaa vähemmän maaperää, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 3) Maissi vaatii hieman vähemmän tuotantopanoksia kuin puuvilla varsinkin hyönteisten torjunta-aineiden suhteen, tarvitsee yhtä paljon tai enemmän vettä (0 50 %), tuottaa vähemmän pakkausjätettä eikä vaadi muovikatteita. Viljely on monokulttuuria. Näin ollen maissi aiheuttaa hieman vähemmän ympäristöongelmia kuin puuvilla. 4

5 4) Vihannekset ovat ainoita viljelykasveja, joiden ympäristövaikutus on puuvillaa suurempi, sillä tuotantopanoksia, keinokastelua, koneita sekä muovikatteita ja pakkausmateriaalia tarvitaan yhtä paljon tai enemmän. 5

6 Puuvillan mahdolliset ympäristövaikutukset (vertailuperusta) ja vaihtoehtoiset viljelykasvit voimaperäisessä tuotannossa Suhteellinen ympäristövaikutus, jossa (---, --, -) merkitsee vähäisempää, (0) neutraalia ja (+, ++, +++) suurempaa vaikutusta Kastelemattomat viljelmät: durumvehnä, tavallinen vehnä, muu kuivavilja ja auringonkukka veden laatuun Suhteellinen ympäristövaikutus veden määrään maaperään luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin jätteisiin Keinokasteltu rehu (sinimailanen, apila, virna jne.) Maissi Vihannekset Lähde: Alliance environnement ammattikirjallisuuden ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon tietojen perusteella. 2.3 Puuvillan tukijärjestelmä ennen 1. tammikuuta 2006 ja sen ympäristövaikutukset Huomattavasti tuotantopanoksia vaativat viljelykäytännöt olivat kyseisessä järjestelmässä tukitason ansiosta kannattavampia. Näin ollen tuotanto voimaperäistyi, satomäärät kasvoivat ja tuotantopanoksia tarvittiin yhä enemmän. Tämä 1980-luvulla alkanut suuntaus näkyi sekä Kreikassa että Espanjassa. Vuosina lannoitteiden sekä tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö lisääntyi yhä Kreikassa. Espanjassa, jossa tuotanto oli voimaperäisempää kuin Kreikassa, veden ja muovikatteiden käyttö ei vuosista lähtien enää kasvanut, mutta lannoitteiden ja torjunta-aineiden osalta maatalouden kirjanpidon tietoverkon tiedot osoittavat jatkuvaa kustannusten lisäystä. Ennen 1. tammikuuta 2006 voimassa ollut järjestelmä tuotti kaikki ne kielteiset ympäristövaikutukset, joita voimaperäisen tuotannon osalta on kuvattu (ks. 2.1). Veden saastuminen on todettu isoksi ongelmaksi, ja toimitetut kartat osoittivat tältä osin, että useat puuvillanviljelyalueet ovat usein myös nitraattidirektiivin mukaisia herkkiä alueita molemmissa maissa. Jätteentuotanto koski enemmän Espanjaa, sillä Kreikassa muovikatteita käytetään vain vähän. Toimenpiteet voimaperäisen puuvillanviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi: Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1051/2001 säädetään tietyistä toimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Tavoitteena on erityisesti pienentää puuvilla-alaa ja parantaa viljelytekniikoita niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä määrittää tutkimusohjelmat ympäristöä vähemmän kuormittavien viljelymenetelmien kehittämiseksi ja keinot näiden tutkimusten tulosten ja kyseisistä menetelmistä saatavan hyödyn levittämiseksi tuottajien keskuuteen. Käyttöön otettiin pakollinen viljelykierto puuvilla-alan pienentämiseksi ja monokulttuurin vähentämiseksi. Espanjassa viljelykierto koskee kaikkia yli 10 hehtaarin viljelyaloja, joita on 85 prosenttia maan koko puuvilla-alasta. Kreikassa viljelykiertovelvoite oli 5 prosenttia vuonna 2001 (mikä merkitsee kiertoa kerran 20 vuodessa), ja lisäksi kansallisella lainsäädännöllä viljelykiertovelvoite rajattiin muihin kuin päätoimisiin viljelijöihin ja näin ollen alle 20 prosenttiin puuvilla-alasta. Kreikassa vaikutus puuvillaalaan ja monokulttuuriin jäi siis hyvin vähäiseksi. 6

7 Tutkimusohjelmat ovat saaneet laajempaa suosiota Espanjassa (Andalusian aluehallituksen 10 tutkimuskeskuksesta yksi on keskittynyt puuvillaan; sen talousarvio on euroa ja tavoitteena on kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelykäytäntöjä). Kreikassa tutkimusohjelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Espanja on aloittanut muovikatteiden käytön vähentämistä ja kierrätystä koskevan ohjelman ja integroitua tuotantoa koskevan pilottihankkeen (tuotantopanosten järkevä vähentäminen). Kreikassa integroitua tuotantoa koskeva pilottihanke käynnistettiin vasta vuonna Nitraattidirektiivin toimintaohjelman täydennyksenä Thessaliassa on vuodesta 1994 alkaen sovellettu maatalouden ympäristötoimenpidettä, jota voidaan soveltaa myös puuvillapeltoihin. Toimenpidettä on kuitenkin kehitetty lähinnä vasta vuodesta 2005 lähtien. Yhteenvetona näiden korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta voidaan todeta, että toimenpiteet ovat osoittautuneet laajalti tehokkaiksi Espanjassa veden kulutuksen, muovikatteiden käytön ja jätteiden vähentämisessä, mutta eivät Kreikassa, jossa varsinaisessa toteutuksessa on puutteita. 2.4 Puuvillan tukijärjestelmä 1. tammikuuta 2006 jälkeen ja sen ympäristövaikutukset Uusi järjestelmä on otettu eri lailla vastaan Kreikassa ja Espanjassa. Espanjassa viljelijöiden käyttäytyminen on muuttunut huomattavasti: sekä viljelyala (2006/2007: 28 %) että sadot (2006/2007: 58,65 %) ovat pienentyneet, sillä hyvin voimaperäiset käytännöt ovat osoittautuneet kannattamattomimmiksi kuin muut viljelylajit, integroitu tuotanto kattaa 79 % puuvilla-alasta ja loppualalla käytetään vähemmän tuotantopanoksia vaativia käytäntöjä. Kreikassa tuottajien käyttäytyminen ei muuttunut ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. Puuvilla-ala kasvoi hieman, ja satomäärien pieneneminen johtui pikemminkin sadonkorjuun aikaisista huonoista sääoloista. Taloudelliset ennusteet (LMC:n tekemä tutkimus) antavat selkeän selityksen tällaiselle käyttäytymiselle. Ympäristövaikutuksissa on näin ollen tapahtunut muutoksia ainoastaan Espanjassa (Kreikassa muutoksia tapahtuu varmasti pian). Laajaperäistymissuuntaus merkitsee puuvilla-alojen ympäristötilanteen selkeää paranemista ja rajoittaa veteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja jätteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Parannuksia on vaikea esittää määrällisesti, sillä ne otettiin käyttöön vasta vuosi sitten ja Espanjassa käyttöönotto tapahtui samaan aikaan kuin maatalouden ympäristötoimenpiteiden käyttöönotto (esim. integroitu tuotanto). Voidaan kuitenkin todeta, että keinokasteluveden käyttö väheni Espanjassa 250 miljoonaa m 3 ja muovikatteiden käytöstä on luovuttu kokonaan. Uudessa kannattavuustilanteessa tärkeimmät vaihtoehtoiset viljelylajit ovat maissi ja rehukasvit, jos tekniset vaatimukset täyttyvät ja vettä on saatavilla. Ympäristötoimenpiteitä koskevat neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 vaatimukset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisemmassa asetuksessa samoin kuin ne toimenpiteet, joita Espanjassa toteutettiin menestyksekkäästi ja Kreikassa vähin vaikutuksin. Asetuksessa säädetään puuvilla-alan toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisesta tavoitteena kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelymenetelmiä. Säännöksellä ei ollut mitään vaikutusta ensimmäisenä vuonna, eikä tähänkään mennessä ole tapahtunut mitään kehitystä. Lisäksi uudessa järjestelmässä suorat tuet yhdistetään tiettyihin ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin (täydentävät ehdot), mikä on tällä alalla uutta ja johtaa ympäristöetuihin. 2.5 Tuen täydellinen irrottaminen tuotannosta -skenaario Vanhan ja uuden järjestelmän lisäksi tarkasteltiin hypoteettista tilannetta, jossa tuki irrotettaisiin täydellisesti tuotannosta. Tällöin LMC:n tutkimus osoittaa, että puuvillan bruttomarginaalit muuttuisivat negatiivisiksi Espanjassa ja johtaisivat luopumiseen puuvillanviljelystä tai laajaperäisistä viljelyjärjestelmistä, joita tuetaan maatalouden ympäristötoimenpiteillä. Kreikassa puuvillan marginaalit muuttuisivat negatiivisiksi, jos maatalouden ympäristötukea ei maksettaisi, joten puuvilla-ala pienenisi odotusten mukaan kyseistä tukea saavan alan suuruiseksi. Ei ole kuitenkaan varmaa, että LMC:n havainnot, jotka perustuvat hyvin 7

8 voimaperäiseen puuvillanviljelyyn, voidaan tosiasiallisesti yleistää tulevaan tilanteeseen, jossa viljely on hyvin laajaperäistä. Toisin sanoen puuvilla-alan lähitulevaisuutta ei ole helppoa määritellä. Joka tapauksessa tuotanto, jos sitä ylipäänsä olisi, olisi laajaperäistä. Tällainen skenaario olisi suotuisa ympäristölle, kuten nykytilannekin, sillä viljelylajivalikoima monipuolistuisi lukuun ottamatta tilannetta, jossa voimaperäinen maissinviljely korvaisi laajaperäisen puuvillanviljelyn. 2.6 Siementenpoistoteollisuuden ympäristövaikutukset Siementenpoisto on kausiluonteista toimintaa, joka aiheuttaa suhteellisen vähän ympäristöongelmia, kuten orgaanista jätettä (kierrätetään pelloilla) sekä hieman melua ja pölyä. Nykyisessä järjestelmässä siementenpoistoyrityksille aiheutuu lisätyötä valmisteluvaiheessa, sillä puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, laatu on heikentynyt, kun kasvilakasteiden käytöstä on luovuttu. 2.7 Maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevia erityishuomioita Maatalouden ympäristötukien tavoitteena on korvata viljelijöille kustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu hyvää viljelykäytäntöä pidemmälle menevistä toimenpiteistä. Puuvilla-alalla (sekä Espanjassa että Kreikassa) käytettyjen laskentamenetelmien ansiosta maatalouden ympäristötuet kasvattavat puuvillanviljelystä saatavaa tuottoa (LMC:n tutkimus). Tällainen tilanne on poikkeava, ja se on otettava huomioon alan tulevaisuutta pohdittaessa. 3 SUOSITUKSET Arviointijaksolla sovellettujen kahden eri järjestelmän vertailu osoittaa selvästi, että kielteisempiä ympäristövaikutuksia aiheutui vääristävämmässä järjestelmässä (hintatuki). Sen vuoksi suosittelemme järjestelmää, jolla on vain vähän tai ei lainkaan taloudellisesti vääristäviä vaikutuksia. Jos nykyinen järjestelmä säilytetään, arvioijat suosittelevat seuraavaa: Monokulttuurin lopettaminen Espanjassa on jo otettu käyttöön pakollinen vuoroviljely. Tuotantopanosmäärien järkiperäistäminen ja liittäminen ympäristöherkkyyteen. Tätä varten olisi laadittava parhaiden käytänteiden käsikirja esimerkkejä parhaista käytänteistä on jo olemassa; osittain tämä on Espanjassa tehdyn tutkimustyön ansiota. Otetaan käyttöön järjestelmä, jolla valvotaan edellä mainittujen toimenpiteiden soveltamista; näin varmistetaan tilanteen koheneminen Kreikassa. Järjestelmästä riippumatta olisi uudelleenarvioitava järjestelmällisesti muita yhteiseen maatalouspolitiikkaan tältä osin liittyviä toimenpiteitä, erityisesti maatalouden ympäristötoimenpiteitä. Olisi arvioitava molemmissa maissa käyttöönotettujen suojelutoimenpiteiden, erityisesti integroidun tuotannon, todellista vaikuttavuutta. 8

Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi

Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien

Lisätiedot

- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä

- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä - Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston asetukseksi puuvillan tuotantotuesta

Ehdotus neuvoston asetukseksi puuvillan tuotantotuesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. maaliskuuta 2000 (22.03) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 1999/0201 (CNS) 1999/0202 (CNS) 5944/00 LIMITE AGRIORG 21 AGRIFIN 14 RAPORTTI Lähettäjä: Tekstiilikuitutyöryhmä

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1 Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 89/06 Dnro 4830/01/2006 24.11.2006 Voimassaoloaika 29.11.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori

LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää

Lisätiedot

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI

Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI ja Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie Università di Bologna Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI Tiivistelmä 1 JOHDANTO Kesannointitoimenpiteessä viljelijän

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2016

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 11-12/2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.12.2016 COM(2016) 807 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 11-12/2016 FI FI SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee Joroisten Kartano-Golf Oy Päivitetty 14.12.2016 Ympäristötoimenpiteet Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet Tukihakukoulutukset Helmikuu 2014 1 Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto Maatalousyksikkö, Tukien yhteensovitustiimi Martti Patjas / Pekka Pihamaa / Antti Unnaslahti

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Varainhoito-osasto 15.9.2010 Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2010 maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 67/02 Dnro 2725/524/2002 18.9.2002 Voimassaoloaika 25.9.2002 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014

Lisätiedot

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen

Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät MEP Sirpa Pietikäinen Miten varmistamme laadukkaan ruoan kaikille? Varautumisen III opintopäivät 3.10.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä, taivaallista.

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot