- Alliance Environnement-
|
|
- Sanna-Kaisa Johanna Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - Alliance Environnement- Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan suoriin tukijärjestelmiin liittyvien toimien ympäristövaikutusta koskevasta arvioinnista Sopimus nro 30-CE /00-89 YHTEISEEN MAATALOUSPOLITIIKKAAN LIITTYVIEN TOIMENPITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PUUVILLA Tiivistelmä Heinäkuu 2007
2 Tämän tutkimuksen on suorittanut Alliance Environnement ja rahoittanut Euroopan komissio. Alliance Environnement ottaa täyden vastuun tutkimuksen sisällöstä. Tässä kertomuksessa esitetyt päätelmät, suositukset ja lausunnot edustavat Alliance Environnement -etuyhtymän kantaa, eivät välttämättä komission kantaa. Alliance Environnement käsittää seuraavat kumppanit: Euroopan ympäristöpoliittinen instituutti IEEP - Institute for European Environmental Policy David Baldock, Executive Director 28 Queen Anne's Gate, London, SW1H 9AB, UK Puhelin: Faksi: kparrott@ieep.eu Oréade-Brèche Sarl Thierry Clément, Gérant 64 Chemin del Prat, Auzeville, FRANCE Puhelin: Faksi: oreade-breche@oreade-breche.fr Tämän tutkimuksen on suorittanut Oréade-Brèche ALLIANCE ENVIRONNEMENT -etuyhtymän puolesta OREADE-BRECHE - ETEY ALLIANCE ENVIRONNEMENT Puhelin: S-posti: t.clement@oreade-breche.fr 2
3 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyvien toimenpiteiden ympäristövaikutuksia puuvillan alkutuotannossa ja jatkojalostuksessa. Tätä varten arviointi kattoi seuraavat seikat: toimenpiteiden vaikutus viljelijöiden käyttäytymiseen, viljelyjärjestelmiin ja tilanhoitoon (keinokastelu, lannoitteet, torjunta-aineet, maankäyttö, kiertoviljely, muovikatteiden käyttö jne.), toimenpiteiden ympäristövaikutus erityisesti alkutuotannossa (pidettävä erillään muiden tekijöiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista), tuen vaikutukset siementenpoistoteollisuuden ympäristösuoritukseen. Tutkimus sisältää kattavan kuvauksen puuvillan viljelykäytäntöjen nykytilasta ja ympäristövaikutuksista erityisesti maaperän, vesivarojen (laatu ja määrä), luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen, ilman ja ilmastonmuutoksen sekä jätteentuotannon osalta. Tutkimuksessa käsiteltiin kahta eri ajanjaksoa, ennen ja jälkeen 1. tammikuuta Maantieteellisesti tutkimus kattoi EU:n merkittävimmät puuvillanviljelymaat, joita ovat: Kreikka: noin tuottajaa, jotka viljelivät vuosina ,2 miljoonaa tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla (keskimääräinen tilakoko oli 4,6 hehtaaria vuonna 2000), ja noin 70 siementenpoistoyritystä; puuvillaa viljeltiin lähinnä kolmella alueella, joita ovat Thessalia, Makedonia-Thraki ja Sterea-Ellas (Keski- Kreikka); yli 99 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin. Espanja: samalla ajanjaksolla tuottajia oli 8 000, jotka viljelivät tonnia puuvillaa, josta siemeniä ei ole poistettu, hehtaarin alalla lähinnä Andalusiassa; keskimääräinen tilakoko oli suurempi kuin Kreikassa (12 hehtaaria vuonna 2000), mutta tiloja, joilla puuvilla-ala on yli 50 hehtaaria, oli yli 25 prosenttia koko puuvillan viljelyalasta; noin 96 prosenttia viljelyalasta keinokasteltiin; siementenpoistoyrityksiä oli HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT 2.1 Voimaperäisen puuvillantuotannon mahdolliset ympäristövaikutukset Ammattikirjallisuuden perusteella voimaperäinen puuvillantuotanto voi aiheuttaa seuraavanlaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia (tärkeysjärjestyksessä): 1) Vesi Puuvillanviljelyssä käytetään paljon tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineita, kasvunestäjiä, kasvilakasteita ja lannoitteita ( kg/ha). Puuvillaa viljellään 2,4 prosentilla koko maailman maatalousmaasta. Sen osuus tuhoeläinten torjuntaaineiden käytöstä koko maailmassa on 11 prosenttia ja hyönteisten torjunta-aineiden käytöstä 24 prosenttia; näistä 33 tuotetta 46:sta on myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Monokulttuuri eli erikoisviljely on johtanut pohja- ja pintavesien laadun heikkenemiseen sekä rehevöitymiseen. Koska lähes 100 prosenttia puuvilla-alasta keinokastellaan ja vettä tarvitaan usein seuduilla, joilla on muutenkin pulaa vedestä, keinokasteluveden käyttö lisää muiden vesivarojen saastumista ja interferenssiä asianomaisten vesiekosysteemien kanssa. 3
4 2) Maaperä (ks. myös 1 kohta) Suuret tuotantopanosmäärät heikentävät myös maaperän laatua, sillä maaperä tiivistyy, maaperäeliöstö ja orgaaninen aines vähenee ja joskus maaperän suolapitoisuus kasvaa. Suolapitoisuuden kasvu johtuu keinokastelusta seuduilla, joilla vesivarat ovat vähäiset. Mitä enemmän harjoitetaan monokulttuuria ja mitä yhtenäisempää on maankäyttö kuten puuvillanviljelyssä tapahtuu sitä huonompi on maaperän laatu ja merkittävämpi eläimistön ja kasviston väheneminen. 3) Luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöt Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen liittyy suoraan edellä mainittuihin seikkoihin. Puuvillan monokulttuuri edistää puuvillaa tuhoavien hyönteispopulaatioiden muodostumista, ja monokulttuurialueiden laajeneminen suosii viljelykasvien loisia, jotka vaativat maatalouden kemikaalien lisääntyvää käyttöä. Vesivarojen liikakäyttö tuhoaa vesistöjä ja niihin liittyviä ekosysteemejä. 4) Jätteentuotanto Jätteitä muodostuu tuotantopanosten pakkauksista ja kasvun nopeuttamiseksi käytetyistä muovikatteista. Vaikutuksissa saattaa olla huomattavia eroja riippuen käytäntöjen voimaperäisyydestä ja ympäristöherkkyydestä. 2.2 Vaihtoehtoisten viljelykasvien mahdolliset ympäristövaikutukset Muiden viljelykasvien, jotka taloudelliselta näkökannalta voisivat korvata puuvillan, ympäristövaikutuksissa on eroja: 1) Kuivaviljat ja auringonkukka vaativat vähemmän tuotantopanoksia, vähän tai ei lainkaan keinokastelua, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 2) Keinokasteltu rehu vaatii vähemmän tuotantopanoksia (typpeä ei tarvita) ja tarvitsee vähemmän keinokastelua (joskus tosin enemmän), rasittaa vähemmän maaperää, ja vuoroviljely on järjestelmällisempää. Koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän, myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän eikä muovikatteita käytetä. Jätteitä syntyy siis vähemmän. Näin ollen ympäristövaikutus on puuvillaa vähäisempi. 3) Maissi vaatii hieman vähemmän tuotantopanoksia kuin puuvilla varsinkin hyönteisten torjunta-aineiden suhteen, tarvitsee yhtä paljon tai enemmän vettä (0 50 %), tuottaa vähemmän pakkausjätettä eikä vaadi muovikatteita. Viljely on monokulttuuria. Näin ollen maissi aiheuttaa hieman vähemmän ympäristöongelmia kuin puuvilla. 4
5 4) Vihannekset ovat ainoita viljelykasveja, joiden ympäristövaikutus on puuvillaa suurempi, sillä tuotantopanoksia, keinokastelua, koneita sekä muovikatteita ja pakkausmateriaalia tarvitaan yhtä paljon tai enemmän. 5
6 Puuvillan mahdolliset ympäristövaikutukset (vertailuperusta) ja vaihtoehtoiset viljelykasvit voimaperäisessä tuotannossa Suhteellinen ympäristövaikutus, jossa (---, --, -) merkitsee vähäisempää, (0) neutraalia ja (+, ++, +++) suurempaa vaikutusta Kastelemattomat viljelmät: durumvehnä, tavallinen vehnä, muu kuivavilja ja auringonkukka veden laatuun Suhteellinen ympäristövaikutus veden määrään maaperään luonnon monimuotoisuuteen ja elinympäristöihin jätteisiin Keinokasteltu rehu (sinimailanen, apila, virna jne.) Maissi Vihannekset Lähde: Alliance environnement ammattikirjallisuuden ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon tietojen perusteella. 2.3 Puuvillan tukijärjestelmä ennen 1. tammikuuta 2006 ja sen ympäristövaikutukset Huomattavasti tuotantopanoksia vaativat viljelykäytännöt olivat kyseisessä järjestelmässä tukitason ansiosta kannattavampia. Näin ollen tuotanto voimaperäistyi, satomäärät kasvoivat ja tuotantopanoksia tarvittiin yhä enemmän. Tämä 1980-luvulla alkanut suuntaus näkyi sekä Kreikassa että Espanjassa. Vuosina lannoitteiden sekä tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö lisääntyi yhä Kreikassa. Espanjassa, jossa tuotanto oli voimaperäisempää kuin Kreikassa, veden ja muovikatteiden käyttö ei vuosista lähtien enää kasvanut, mutta lannoitteiden ja torjunta-aineiden osalta maatalouden kirjanpidon tietoverkon tiedot osoittavat jatkuvaa kustannusten lisäystä. Ennen 1. tammikuuta 2006 voimassa ollut järjestelmä tuotti kaikki ne kielteiset ympäristövaikutukset, joita voimaperäisen tuotannon osalta on kuvattu (ks. 2.1). Veden saastuminen on todettu isoksi ongelmaksi, ja toimitetut kartat osoittivat tältä osin, että useat puuvillanviljelyalueet ovat usein myös nitraattidirektiivin mukaisia herkkiä alueita molemmissa maissa. Jätteentuotanto koski enemmän Espanjaa, sillä Kreikassa muovikatteita käytetään vain vähän. Toimenpiteet voimaperäisen puuvillanviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi: Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1051/2001 säädetään tietyistä toimenpiteistä, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä. Tavoitteena on erityisesti pienentää puuvilla-alaa ja parantaa viljelytekniikoita niiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä määrittää tutkimusohjelmat ympäristöä vähemmän kuormittavien viljelymenetelmien kehittämiseksi ja keinot näiden tutkimusten tulosten ja kyseisistä menetelmistä saatavan hyödyn levittämiseksi tuottajien keskuuteen. Käyttöön otettiin pakollinen viljelykierto puuvilla-alan pienentämiseksi ja monokulttuurin vähentämiseksi. Espanjassa viljelykierto koskee kaikkia yli 10 hehtaarin viljelyaloja, joita on 85 prosenttia maan koko puuvilla-alasta. Kreikassa viljelykiertovelvoite oli 5 prosenttia vuonna 2001 (mikä merkitsee kiertoa kerran 20 vuodessa), ja lisäksi kansallisella lainsäädännöllä viljelykiertovelvoite rajattiin muihin kuin päätoimisiin viljelijöihin ja näin ollen alle 20 prosenttiin puuvilla-alasta. Kreikassa vaikutus puuvillaalaan ja monokulttuuriin jäi siis hyvin vähäiseksi. 6
7 Tutkimusohjelmat ovat saaneet laajempaa suosiota Espanjassa (Andalusian aluehallituksen 10 tutkimuskeskuksesta yksi on keskittynyt puuvillaan; sen talousarvio on euroa ja tavoitteena on kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelykäytäntöjä). Kreikassa tutkimusohjelmat ovat vasta alkuvaiheessa. Espanja on aloittanut muovikatteiden käytön vähentämistä ja kierrätystä koskevan ohjelman ja integroitua tuotantoa koskevan pilottihankkeen (tuotantopanosten järkevä vähentäminen). Kreikassa integroitua tuotantoa koskeva pilottihanke käynnistettiin vasta vuonna Nitraattidirektiivin toimintaohjelman täydennyksenä Thessaliassa on vuodesta 1994 alkaen sovellettu maatalouden ympäristötoimenpidettä, jota voidaan soveltaa myös puuvillapeltoihin. Toimenpidettä on kuitenkin kehitetty lähinnä vasta vuodesta 2005 lähtien. Yhteenvetona näiden korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta voidaan todeta, että toimenpiteet ovat osoittautuneet laajalti tehokkaiksi Espanjassa veden kulutuksen, muovikatteiden käytön ja jätteiden vähentämisessä, mutta eivät Kreikassa, jossa varsinaisessa toteutuksessa on puutteita. 2.4 Puuvillan tukijärjestelmä 1. tammikuuta 2006 jälkeen ja sen ympäristövaikutukset Uusi järjestelmä on otettu eri lailla vastaan Kreikassa ja Espanjassa. Espanjassa viljelijöiden käyttäytyminen on muuttunut huomattavasti: sekä viljelyala (2006/2007: 28 %) että sadot (2006/2007: 58,65 %) ovat pienentyneet, sillä hyvin voimaperäiset käytännöt ovat osoittautuneet kannattamattomimmiksi kuin muut viljelylajit, integroitu tuotanto kattaa 79 % puuvilla-alasta ja loppualalla käytetään vähemmän tuotantopanoksia vaativia käytäntöjä. Kreikassa tuottajien käyttäytyminen ei muuttunut ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. Puuvilla-ala kasvoi hieman, ja satomäärien pieneneminen johtui pikemminkin sadonkorjuun aikaisista huonoista sääoloista. Taloudelliset ennusteet (LMC:n tekemä tutkimus) antavat selkeän selityksen tällaiselle käyttäytymiselle. Ympäristövaikutuksissa on näin ollen tapahtunut muutoksia ainoastaan Espanjassa (Kreikassa muutoksia tapahtuu varmasti pian). Laajaperäistymissuuntaus merkitsee puuvilla-alojen ympäristötilanteen selkeää paranemista ja rajoittaa veteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja jätteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Parannuksia on vaikea esittää määrällisesti, sillä ne otettiin käyttöön vasta vuosi sitten ja Espanjassa käyttöönotto tapahtui samaan aikaan kuin maatalouden ympäristötoimenpiteiden käyttöönotto (esim. integroitu tuotanto). Voidaan kuitenkin todeta, että keinokasteluveden käyttö väheni Espanjassa 250 miljoonaa m 3 ja muovikatteiden käytöstä on luovuttu kokonaan. Uudessa kannattavuustilanteessa tärkeimmät vaihtoehtoiset viljelylajit ovat maissi ja rehukasvit, jos tekniset vaatimukset täyttyvät ja vettä on saatavilla. Ympäristötoimenpiteitä koskevat neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 vaatimukset ovat hyvin samankaltaiset kuin aikaisemmassa asetuksessa samoin kuin ne toimenpiteet, joita Espanjassa toteutettiin menestyksekkäästi ja Kreikassa vähin vaikutuksin. Asetuksessa säädetään puuvilla-alan toimialakohtaisten organisaatioiden perustamisesta tavoitteena kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia viljelymenetelmiä. Säännöksellä ei ollut mitään vaikutusta ensimmäisenä vuonna, eikä tähänkään mennessä ole tapahtunut mitään kehitystä. Lisäksi uudessa järjestelmässä suorat tuet yhdistetään tiettyihin ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin (täydentävät ehdot), mikä on tällä alalla uutta ja johtaa ympäristöetuihin. 2.5 Tuen täydellinen irrottaminen tuotannosta -skenaario Vanhan ja uuden järjestelmän lisäksi tarkasteltiin hypoteettista tilannetta, jossa tuki irrotettaisiin täydellisesti tuotannosta. Tällöin LMC:n tutkimus osoittaa, että puuvillan bruttomarginaalit muuttuisivat negatiivisiksi Espanjassa ja johtaisivat luopumiseen puuvillanviljelystä tai laajaperäisistä viljelyjärjestelmistä, joita tuetaan maatalouden ympäristötoimenpiteillä. Kreikassa puuvillan marginaalit muuttuisivat negatiivisiksi, jos maatalouden ympäristötukea ei maksettaisi, joten puuvilla-ala pienenisi odotusten mukaan kyseistä tukea saavan alan suuruiseksi. Ei ole kuitenkaan varmaa, että LMC:n havainnot, jotka perustuvat hyvin 7
8 voimaperäiseen puuvillanviljelyyn, voidaan tosiasiallisesti yleistää tulevaan tilanteeseen, jossa viljely on hyvin laajaperäistä. Toisin sanoen puuvilla-alan lähitulevaisuutta ei ole helppoa määritellä. Joka tapauksessa tuotanto, jos sitä ylipäänsä olisi, olisi laajaperäistä. Tällainen skenaario olisi suotuisa ympäristölle, kuten nykytilannekin, sillä viljelylajivalikoima monipuolistuisi lukuun ottamatta tilannetta, jossa voimaperäinen maissinviljely korvaisi laajaperäisen puuvillanviljelyn. 2.6 Siementenpoistoteollisuuden ympäristövaikutukset Siementenpoisto on kausiluonteista toimintaa, joka aiheuttaa suhteellisen vähän ympäristöongelmia, kuten orgaanista jätettä (kierrätetään pelloilla) sekä hieman melua ja pölyä. Nykyisessä järjestelmässä siementenpoistoyrityksille aiheutuu lisätyötä valmisteluvaiheessa, sillä puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, laatu on heikentynyt, kun kasvilakasteiden käytöstä on luovuttu. 2.7 Maatalouden ympäristötoimenpiteitä koskevia erityishuomioita Maatalouden ympäristötukien tavoitteena on korvata viljelijöille kustannukset ja tulonmenetykset, joita aiheutuu hyvää viljelykäytäntöä pidemmälle menevistä toimenpiteistä. Puuvilla-alalla (sekä Espanjassa että Kreikassa) käytettyjen laskentamenetelmien ansiosta maatalouden ympäristötuet kasvattavat puuvillanviljelystä saatavaa tuottoa (LMC:n tutkimus). Tällainen tilanne on poikkeava, ja se on otettava huomioon alan tulevaisuutta pohdittaessa. 3 SUOSITUKSET Arviointijaksolla sovellettujen kahden eri järjestelmän vertailu osoittaa selvästi, että kielteisempiä ympäristövaikutuksia aiheutui vääristävämmässä järjestelmässä (hintatuki). Sen vuoksi suosittelemme järjestelmää, jolla on vain vähän tai ei lainkaan taloudellisesti vääristäviä vaikutuksia. Jos nykyinen järjestelmä säilytetään, arvioijat suosittelevat seuraavaa: Monokulttuurin lopettaminen Espanjassa on jo otettu käyttöön pakollinen vuoroviljely. Tuotantopanosmäärien järkiperäistäminen ja liittäminen ympäristöherkkyyteen. Tätä varten olisi laadittava parhaiden käytänteiden käsikirja esimerkkejä parhaista käytänteistä on jo olemassa; osittain tämä on Espanjassa tehdyn tutkimustyön ansiota. Otetaan käyttöön järjestelmä, jolla valvotaan edellä mainittujen toimenpiteiden soveltamista; näin varmistetaan tilanteen koheneminen Kreikassa. Järjestelmästä riippumatta olisi uudelleenarvioitava järjestelmällisesti muita yhteiseen maatalouspolitiikkaan tältä osin liittyviä toimenpiteitä, erityisesti maatalouden ympäristötoimenpiteitä. Olisi arvioitava molemmissa maissa käyttöönotettujen suojelutoimenpiteiden, erityisesti integroidun tuotannon, todellista vaikuttavuutta. 8
Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukitoimien ympäristövaikutusten arviointi
- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden pääosasto Peltokasveja koskevien yhteisten markkinajärjestelyjen ja yhteisen maatalouspolitiikan suorien
Lisätiedot- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
- Alliance Environnement - Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä EUROOPAN KOMISSIO Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto Puitesopimus yhteisiin markkinajärjestelyihin ja yhteisen maatalouspolitiikan
LisätiedotCAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotMaan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotKomission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta
Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotA7-0277/129/REV
3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628
LisätiedotLuonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa
Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen
LisätiedotPERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.
OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.7.2018 C(2018) 4838 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 30.7.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
LisätiedotFact Sheet. Oliiviöljyala Euroopan unionissa. 1 Euroopan unioni maailman johtava oliiviöljyn tuottaja. Oliiviöljyala Euroopan unionissa
Euroopan komissio Maatalouden pääosasto Oliiviöljyala Euroopan unionissa Fact Sheet Oliiviöljy on hyvin monipuolinen tuote. Välimeren maissa se on ollut jo sukupolvien ajan tärkeää ihmisen terveydelle
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotEhdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä
LisätiedotMitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?
Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Tienhaara, A., Liski E., Ahtiainen, H., Koikkalainen, K. & Miettinen, A. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0317/118. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
17.10.2018 A8-0317/118 118 4 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi liitteen A osassa lueteltujen kertakäyttöisten muovituotteiden
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotLuomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto
Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen
LisätiedotYmpäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei
Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotEhdotus neuvoston asetukseksi puuvillan tuotantotuesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. maaliskuuta 2000 (22.03) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 1999/0201 (CNS) 1999/0202 (CNS) 5944/00 LIMITE AGRIORG 21 AGRIFIN 14 RAPORTTI Lähettäjä: Tekstiilikuitutyöryhmä
LisätiedotOSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
OSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista valtiontukitoimenpitstä, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön suojeluun ja maaseudun
LisätiedotEuroopan ympäristöpoliittisen instituutin maatalouden pääosaston toimeksiannosta laatima raportti
EUROOPAN UNIONIN 25 JÄSENVALTIOSSA TOTEUTETTAVAA EPÄSUOTUISTEN ALUEIDEN TUKITOIMENPIDETTÄ KOSKEVA ARVIOINTI Euroopan ympäristöpoliittisen instituutin maatalouden pääosaston toimeksiannosta laatima raportti
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
LisätiedotVarainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen
Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista
LisätiedotKasvintuotannon elintarvikehygienia
Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotJäljitettävyysjärjestelmän hyödyt
Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotPakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge
Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotB7-0079/139. Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut
6.3.2013 B7-0079/139 139 Sandra Kalniete, Joseph Daul, Albert Deß, Michel Dantin, Jarosław Kalinowski ja muut Johdanto-osan 21 kappale (21) Ottaen huomioon, että tilatukijärjestelmään on sisällytetty vaiheittain
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotHankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta
Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta Toimitusjohtaja Eino Fagerlund Savon Yrittäjät 29.10.2008 5.11.2008 1 Yleistä Kunnat suurin ostaja lähes jokaisessa Suomen kunnassa Kunnat ja yleensä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2008 KOM(2008) 168 lopullinen 2008/0065 (CNS) C6-0175/08 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
LisätiedotMÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:
MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotTuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotVarainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus
Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotMaataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.
LisätiedotCAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset
CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotTäydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus
Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan maatalouden tukijärjestelmän menoista. Varojärjestelmä No 7-8/2014
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2014 COM(2014) 546 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan maatalouden tukijärjestelmän menoista Varojärjestelmä No 7-8/2014 FI FI SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotSatokysely 2015. Petri Pethman 18.11.2015. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS
Satokysely 0 Petri Pethman..0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satokysely 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte vastaajaa vastausprosentti oli yli 0, jota voidaan pitää erittäin
LisätiedotDipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie. Università di Bologna. Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI
ja Dipartimento di Economia ed Ingegneria Agrarie Università di Bologna Alihankkija VUOSINA 2000 2006 SOVELLETUN KESANNOINTITOIMENPITEEN ARVIOINTI Tiivistelmä 1 JOHDANTO Kesannointitoimenpiteessä viljelijän
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotArvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke
Arvio CAPuudistuksen vaikutuksista Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Arvio CAP-uudistuksen vaikutuksista Esityksen sisältö Katsaus menneeseen mistä tähän on tultu? Miten EU:n
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotAjankohtaista tukipolitiikasta
Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotMATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
LisätiedotSatoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS
Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotPeltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018
Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018 25.4.2018 PELTOKASVIPALKKIO 25.4.2018 2 Peltokasvipalkkion yleiset tukiehdot Aktiiviviljelijä, ikä ei ole rajoittava tekijä Lohko, jolle haet palkkiota,
LisätiedotAjankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin
Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa
LisätiedotMTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?
MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA
LisätiedotCAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014
CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotMitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?
Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Talousarvion valvontavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2014/2147(INI) 7.1.2015 LAUSUNTOLUONNOS talousarvion valvontavaliokunnalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle hedelmä- ja
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 67/02 Dnro 2725/524/2002 18.9.2002 Voimassaoloaika 25.9.2002 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta
LisätiedotHumuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista
Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista Suvi Mantsinen 14.2.2019 OAMK 1 Perustettu 1984, sukupolvenvaihdos 2014 Aikaisemmasta kompostointiurakoinnista siirryttiin orgaanisten
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menojen kehityksestä. Varojärjestelmä nro 6-7/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.7.2015 COM(2015) 371 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menojen kehityksestä Varojärjestelmä nro 6-7/2015 FI FI SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
Lisätiedot