Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset hyväksyttyihin määräyksiin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin"

Transkriptio

1 Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset hyväksyttyihin määräyksiin Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla ja niissä annetaan lain täytäntöön panemiseksi paikallisista oloista johtuvia tarkentavia määräyksiä. Varsinaisissa jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset ovat sitovia määräyksiä, joita on noudatettava määräysten soveltamisalalla, tai haettava tietystä määräyksestä poikkeamista kunnan jätehuoltoviranomaiselta. Edeltävässä yleisessä osassa on kuvattu lainsäädännöstä tulevia velvoitteita ja jätehuollon käytännön järjestelyjä Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueella. Alue on jätelakiin perustuen sama kuin kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n toimialue. Syyskuussa 2015 toimialueen kunnat ovat Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi. Jätehuoltomääräyksillä ohjataan erityisesti kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon järjestelyjä. Osittain määräykset koskevat myös muuta jätehuoltoa (ns. elinkeinotoiminnan jätehuolto), ja nämä määräysten pykälät on lueteltu soveltamisalassa. Määräykset koskevat myös elinkeinotoimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Nämä kaikkia velvoittavat määräykset liittyvät jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin. Terveydenhuollon erityisjätteiden jätehuolto on rajattu määräysten soveltamisalan ulkopuolelle, koska siitä säädetään tai määrätään muualla. 2 Määritelmät Jätehuoltomääräyksissä käytettävien käsitteiden määrittelyt, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan yhtenevät jätelain tai -asetuksen määritelmien kanssa. Kiinteistön haltijan osalta määritelmää voidaan tarkentaa siten, että mikäli yhdellä kiinteistöllä sijaitsee useita vakinaiseen tai vapaa-ajan asumiseen tarkoitettuja rakennuksia, rinnastetaan pääsääntöisesti kunkin rakennuksen haltija näissä määräyksissä kiinteistön haltijaan. Kiinteistöllä tarkoitetaan lainsäädännössä ja jätehuollon järjestämisessä itsenäistä maanomistusyksikköä, joka on merkitty tai tulee merkitä valtakunnalliseen kiinteistö-rekisteriin. Yleisimmin kiinteistö on tila tai tontti. Yksi kiinteistö voi muodostua useista erillisistä palstoista. Yhdellä kiinteistöllä voi sijaita useita rakennuksia joko samalla rakennuspaikalla (samassa pihapiirissä) tai kiinteistön eri osissa. Jätehuollon velvoitteet ja maksut on sidottu kiinteistöllä sijaitsevien asuntojen määrään (mm. yhden asunnon talot, vapaa-ajan asuinrakennukset ja rakennukset, joissa on useita asuntoja). Jos kiinteistöllä on esimerkiksi vakinaisesti asuttu yhden asunnon talo sekä erillinen vapaaajan asunto, tai kaksi erillistä ja eri perheiden asuttamaa omakotitaloa, on jätehuolto järjestettävä ja jätemaksua laskutetaan molempien osalta. Sekalaisesta yhdyskuntajätteestä käytetään määräyksissä pääosin termiä sekajäte ymmärrettävyyden helpottamiseksi. Sekajätteen käsittelytapa on muuttumassa arviolta vuoden 2016 lopulla. Kun sekajäte kaatopaikalle sijoittamisen sijaan toimitetaan poltettavaksi Riikinvoiman jätteenpolttolaitokseen, jätelajin nimitys muutetaan paremmin myös käsittelytavan huomioon ottavaksi. Uutta jätelajin nimeä käytetään tällöin mm. 1

2 astioiden merkitsemisessä sekä jäteneuvonnassa ja viestinnässä. Jätehuoltomääräyksissä hyötyjätteellä ei tarkoiteta Riikinvoima Oy:n tai muuhun jätteenpolttolaitokseen toimitettavaksi kerättyä jätettä. 3 Jätehuollon tavoitteet Todetaan jätelain keskeiset tavoitteet lakiin kirjatun etusijajärjestyksen kautta. 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmä ja vastaanottopaikat 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja liittymiskäytäntö Määräyksellä täsmennetään jätelain 41 :n mukaista kiinteistön haltijan velvollisuutta luovuttaa kunnan järjestämisvastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen (= kiinteistökohtaiseen) jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen keräykseen. Käytännössä kaikkien vakinaiseen ja vapaaajan asumiseen tarkoitettujen ja käyttökelpoisten kiinteistöjen tulee kuulua kunnan jätehuoltojärjestelmään niiden käytön määrästä riippumatta. Myös muiden jätelain 32 :n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien toimijoiden on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään yhdyskuntajätteen osalta. Jätehuoltoon liittymisvelvoite on kiinteistön haltijalla, jona pidetään kiinteistön omistajaa, vakinaista asukasta tai muuta vuokraoikeuden haltijaa. Liittyminen ei ole vapaaehtoista. Mikäli vakinaiseen tai vapaa-ajan asumiseen tarkoitetun asuinkiinteistön haltija ei liitä sitä jätehuollon piiriin, kunnan jätehuoltoviranomainen tekee sen. Kunta järjestää lakisääteisen velvoitteen perusteella jätepalvelut, ja tulee laskuttamaan liittämisilmoituksen jälkeen jätemaksua. Vakiintunut käytäntö on tuotu aiempaa suorasanaisemmin ilmi. Yhdellä kiinteistöllä (=rajattu kiinteistörekisteriin merkitty maa-alue) sijaitsee joskus useita vakinaisia tai vapaa-ajan asuntoja taikka muita rakennuksia. Tällöin jätehuolto tulee järjestää kunkin asunnon tai muun toiminnon osalta. Se voidaan tehdä yhteisesti (ns. kimppa-astia, jos asunnot/toiminnot sijaitsevat lähekkäin) tai erikseen (etenkin, jos asunnot/toiminnot sijaitsevat kiinteistön eri osissa kilometrien päässä toisistaan). Käytännössä kunkin vakinaisen asunnon tai vapaa-ajan asunnon haltijan tulee liittyä jätehuoltoon ja sopia jäteyhtiön kanssa järjestelystä. Viime kädessä vastuu jätehuollon järjestämisestä on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Jätemaksua voidaan laskuttaa asuntokohtaisesti. Maksuperusteet määritetään kunnan jätetaksassa. 5 Jätehuollon järjestämisvaihtoehdot erityyppisille kiinteistöille kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ja sekajätteen aluekeräyksen osalta Annetaan vaihtoehdot toiminnaltaan tai sijainniltaan erilaisten kiinteistöjen jätehuollon järjestämistavaksi. Muutoksena vuoden 2012 jätehuoltomääräyksiin on, että taajamassa sijaitsevan vakinaisesti asutun kiinteistön jätehuolto tulee järjestää omaa tai kimppa-astiaa käyttäen (kiinteistöittäinen kuljetus). Jätelautakunta on linjannut näin jo jätehuollon palvelutasomäärittelyn yhteydessä ( ). Sekajätteen aluekeräysverkosto varataan erityisesti sellaisten haja-asutusalueella sijaitsevien vapaa-ajan ja vakinaisten asuntojen käyttöön, jotka eivät pysty liittymään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistön sijainnin tai olosuhteiden vuoksi, tai joiden käyttö on niin satunnaista, ettei oman jäteastian käyttö ole järkevää. Lisäksi jatkossa myös Joensuussa, kuten toimialueen muissa kunnissa, haja-asutusalueella sijaitsevan vakinaisen asuinkiinteistön haltija voi valita jätehuollon järjestämistavaksi aluekeräyspisteen käytön. Perusteena on se, etteivät Joensuun haja-asutusalueen olosuhteet eroa muusta toimialueesta. 2

3 6 Kiinteistökohtainen jäteastia Jätelain 40 ja 41 :n ja jäteasetuksen 10 :n mukaan. 7 Kiinteistöjen yhteinen jäteastia (kimppa) Jätelain 40 ja 41 :n ja jäteasetuksen 10 :n mukaan. Yhteisastian käyttö sopii hyvin esimerkiksi vähän jätettä tuottavien ja/tai pienten kotitalouksien käyttöön taikka harvakseltaan käytettävien tai raskaalle kalustolle soveltumattomien teiden varsilla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen käyttöön. Taajamassa yhteisastia sopii biojätteen keräykseen. Kimppa-astian tulee olla helposti käytettävissä eli astiaa käyttävien kiinteistöjen sijaita samalla alueella, myös silloin kun kimppa perustetaan haja-asutusalueelle. Jätelain mukaan jäte on luovutettava alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen, ja jos kimppa-astialle on matkaa kymmeniä kilometrejä, ei lain edellytys täyty. Normaalisti haja-asutusalueella välimatka jätteen syntykiinteistöltä kimppa-astialle tulee olla enimmillään 5 km luonnollista reittiä kulkien. Olosuhteet ja välimatkat haja-asutusalueella kuntien eri osissa eroavat kuitenkin toisistaan. Poikkeuksellisesti syrjäisellä haja-asutusalueella voidaan hyväksyä kimpan muodostaminen kiinteistön ja kimppa-astian pitkästä välimatkasta huolimatta, jos parempia jätehuoltovaihtoehtoehtoja (esim. aluekeräyspiste) ei ole tarjolla. Etäisyysrajausta ei sovelleta, jos kimppa-astiaa käyttävät kiinteistöt ovat saman yksityistien varrella, ja kimppa-astia on kaikkien sitä käyttävien poiskulkureitin varrella. Vapaa-ajan kiinteistön ja sen haltijan vakinaisen asuinkiinteistön välinen kimppa voidaan muodostaa edellisestä poiketen silloin, jos vapaa-ajan asunnon lähistöllä tai matkalla vakinaiselle asunnolle ei ole kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä. Lähtökohtana vapaa-ajan asunnonkin kohdalla on se, että jätehuolto tulee järjestää sen sijaintialueella mahdollisimman lähellä jätteen syntykiinteistöä. Aluekeräyspisteen kohtuullisen saavutettavuuden arvioinnissa otetaan huomioon vapaa-ajan ja vakinaisen asunnon sijainnit siten, että mitä pidempi niiden välinen matka on, sitä pidempi poikkeama suoralta kulkuyhteydeltä aluekeräyspisteelle katsotaan kohtuulliseksi. Kirjallinen ilmoitus kimppaan kuuluvista edellytetään jätehuollon seurannan ja tasapuolisen laskutuksen (perusmaksut) takia. Kimpan yhteyshenkilön rooli tuodaan esiin myös kimppaan kuuluville tiedottamisen osalta. Yhteisastian asianmukaisen käytön varmistamiseksi ja roskaantumisen ehkäisemiseksi asetetaan laskennalliset jätteen tilavuusvaraukset erikseen vakinaisille ja vapaa-ajan kiinteistöille. 8 Sekajätteen aluekeräyspiste Jätelain 41 :n mukaan. Tarkennetaan aluekeräyspisteen käyttöoikeuden määrittelyä ja ohjeistetaan oikeasta käyttötavasta. 9 Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat korttelikohtaiset järjestelmät Jätelain 32 ja 41. Uusi tarkentava määräys. Putkikeräysjärjestelmiä on valmistumassa muutamiin terveydenhuollon kohteisiin. Varsinaisia asuinkortteleiden putkikeräysjärjestelmiä ei määräysten soveltamisalueella vielä ole, mutta määräyksellä varaudutaan tällaiseen mahdollisuuteen. Putkikeräyksen tai vastaavan korttelikohtaisen järjestelmän keräysastioista jätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. 3

4 10 Elinkeinotoimijan liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään Jätelain 33 mukaan. Lisäyksenä vuoden 2012 määräyksiin nähden; tuodaan lain säädös esiin myös määräyksissä informatiivisena. Jätelain 33 :llä turvataan jätehuoltopalvelut kunnan järjestämänä myös elinkeinotoiminnalle, mikäli yksityistä jätehuoltopalvelua ei jollain alueella tai joiltain osin ole kohtuulisesti saatavilla. Jätteen haltijan on pyydettävä palvelua kunnalta eli käytännössä kunnalliselta jäteyhtiöltä. Ennen palvelun tarjoamista kunnan (käytännössä kunnallisen jäteyhtiön tai jätehuoltoviranomaisen) on arvioitava yksityisten jätehuoltopalveluiden tarjonnan kohtuullista saatavuutta. Jos jätteen haltija tarvitsee jatkuvaa ja säännöllistä jätehuoltopalvelua, on siitä lain mukaan tehtävä sopimus, jonka kesto on maksimissaan kolme vuotta kerralla. 11 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteisiin soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Jätelain 32 ja 41 mukaan. Mahdollistetaan kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus suurikokoiselle jätteelle tai poikkeuksellisen suurelle jätemäärälle tai muuten tavanomaiseen keräykseen sopimattomalle jätteelle; samalla velvoitetaan kuljetuksen järjestämiseen. Esim. huonekalujätteet tai erityisjätteet tulee jätteen haltijan kuljettaa itse tai tilata niille kuljetus. Jätteet on vietävä kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan. Lisäyksenä vuoden 2012 määräyksiin nähden: kiinteistön haltijalla on vastuu järjestää korvaava jäteastian tyhjennys ja jätteiden kuljetus silloin, jos jäteastiaa ei voida tyhjentää normaalisti sen väärin tehdyn täyttämisen vuoksi. Tällöinkin jäte on toimitettava käsiteltäväksi kunnallisen jätehuoltojärjestelmän piiriin. 12 Jätteiden vastaanottopaikat Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ja kunnan yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, tulee toimittaa omatoimisesti kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Osa jätelautakunnan alueen kunnista on lisäksi järjestänyt puutarhajätteen ja risujen vastaanottopaikkoja kuntalaisilleen. Tuottajavastuun alaiset jätteet tulee ensijaisesti viedä tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Kunnallinen jäteyhtiö velvoitetaan ylläpitämään ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista internetissä. Paikkoja ei ole tarkoituksenmukaista luetella jätehuoltomääräyksissä, koska mahdolliset vastaanottopaikkojen muutokset on helppo päivittää internet-sivuille. Koska sekajätteen aluekeräys on erilliseen käyttömaksuun perustuva palvelu, ei pisteiden näiden pisteiden sijainnista tiedoteta verkossa. Järjestelmän käyttäjät saavat tarkentavaa tietoa jätehuoltoyhtiön asiakaspalvelusta. 3 Luku Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöllä 13 Erikseen lajiteltavat ja kerättävät jätteet Jätelain 8, 15, 34, 35, 41, Määräyksessä velvoitetaan jätelain mukaisesti pitämään jätteet erillään toisistaan. Jätteen haltijan velvollisuus on toimittaa hyötyjätteet kierrätystä varten erilliskeräykseen, ja vaaralliset sekä erityisjätteet niille tarkoitettuun keräykseen. 4

5 Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoite täyttyy. Hyötyjätteistä valtaosa koostuu erilaisista pakkauksista. Pakkausjätteen tuottajavastuu laajentuu lain mukaan täydeksi tuottajavastuuksi lukien, eli pakkausten tuottajien on järjestettävä niiden jätehuolto. Koska pakkausjätteen tuottajat eivät jätelautakunnan alueella kuitenkaan käytä jätelain tuottajavastuusäännösten suomaa ensisijaista oikeuttaan lajiteltujen pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen keräykseen, ottaa kunta huolehdittavakseen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisen. Kunta voi huolehtia täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta joko kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen tai kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta. Käytettävästä kuljetusjärjestelmästä on tehtävä erilliset päätökset. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta jätteen haltijan velvollisuus on toimittaa jäte tuottajien vastaanottopaikkoihin. Muut hyötyjätteet on toimitettava kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan (esim. jäteasemalle). Erilliskerätyn tuottajavastuunalaisten keräyspaperin ja vapaaehtoisuuteen perustuvan pakkausjätteen kuljetuksen osalta kiinteistön haltija voi sopia kuljetuksen järjestämisestä jätelain mukaisesti yhteistoiminnassa kyseisestä jätelajista vastaavan tuottajan kanssa. Paperilla on täysi tuottajavastuu ja paperijätteen haltija saa luovuttaa paperin sen tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyötä tekevälle kuljetusyritykselle. Pakkausjätteiden osalta kunta huolehtii kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta taajamissa. Taajamien ulkopuolisilla alueilla kiinteistön haltija voi vapaaehtoisuuteen perustuen järjestää itse jätelain 41.3 :n mukaisesti kuljetuksen erilliskerätylle pakkausjätteelle jätehuoltorekisteriin merkityltä jätteenkuljettajalta, jonka on toimitettava pakkausjäte siitä vastaavan tuottajayhteisön järjestämään jätehuoltoon. 14 Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet asuinkiinteistöllä Jätelain 8, 34, 35, 41, Tarkennetaan aiempia hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita pakkausjätteitä koskevan muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi sekä kierrätyksen tehostamiseksi. Biojätteen erilliskeräystä tarkennetaan siten, että aiempi kerros- ja rivitaloihin rajattu velvoite muutetaan asuinhuoneistojen määrään sidotuksi, jolloin myös esim. usean paritalon taloyhtiöissä on järjestettävä erilliskeräys. Biojätteen kompostointi kiinteistöllä erilliskeräyksen sijaan on yhä mahdollista. Kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen osalta velvoitetaan taajamassa sijaitsevat yli neljän asuinhuoneiston kiinteistöt kiinteistöittäisen erilliskeräyksen järjestämiseen. Tavoitteena on näiden jätteiden tehokas ohjaaminen tuottajayhteisöjen järjestämään kierrätykseen etusijajärjestyksen periaatteiden mukaisesti. Samalla pyritään vähentämään sekajätteessä olevan palamattoman aineksen (lasi, metalli) määrää, koska siirryttäessä sekajätteen käsittelyssä jätteen polttamiseen on siitä haittaa. Tähän asti jätehuoltomääräyksissä on velvoitettu hyötyjätteiden lajitteluun, mutta kiinteistöittäisen erilliskeräyksen järjestäminen on perustunut vapaaehtoisuuteen, lukuun ottamatta biojätteen keräystä sekä paperin keräystä, joka perustuu lakisääteisiin velvoitteisiin. Vapaaehtoisuuden perustalta kierrätys ei ole kehittynyt kattavaksi kaikkien jätelajien osalta eikä kaikissa jätelautakunnan toimialueen osissa. Puhas Oy:n tekemät selvitykset sekajätteen koostumuksesta ovat osoittaneet, että jätteen seassa on runsaasti kierrätyskelpoisia jätelajeja. Koska kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kiinteistöittäiset keräysvelvoitteet ovat alueella uusia, sovelletaan määräykseen siirtymäaikaa. Muovipakkaukset kiinteistön haltija velvoitetaan toimittamaan tuottajien järjestämään erilliskeräykseen silloin, kun keräys on järjestetty. 5

6 Hyötyjätteiden keräyksessä tavoiteltavaa olisi, että kakki samaa materiaalia oleva jäte voitaisiin kerätä samaan jäteastiaan. Tuottajan velvollisuutena ei ole huolehtia muusta kuin pakkausjätteestä eikä tuottajalla siten ole velvollisuutta vastaanottaa muuta kuin pakkausjätettä. Näin ollen pakkausjätteiden lajittelussa on noudatettava tuottajayhteisöjen ohjeita. Pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen laatimat lajitteluohjeet ovat luettavissa Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy:n internetsivuilla osoitteessa Muiden hyötyjätteiden lajittelussa on noudatettava erilliskeräyksen järjestäjän ja ohjeita. 15 Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet muilla kuin asuinkiinteistöillä Jätelain 8, 34, 35, 41, Määräys koskee kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä (esim. oppilaitokset ja julkishallinnon toimipaikat). Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyvät kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Tarkennetaan aiempia hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita pakkausjätteitä koskevan muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi sekä kierrätyksen tehostamiseksi. Aiemman vapaaehtoisen erilliskeräyksen sijaan velvoitetaan taajama-alueella jätteen tuottajat liittymään biojätteen ja lajiteltujen pakkausjätteiden erilliskeräykseen, kun jätettä syntyy kiinteistöllä vähäistä merkittävämpiä määriä. Pakkausjätteiden osalta tavoitteena on jätteiden tehokas ohjaaminen tuottajayhteisöjen järjestämään kierrätykseen etusijajärjestyksen periaatteiden mukaisesti, yhdessä asuinkiinteistöiltä kerättävän pakkausjätteen kanssa. Samalla pyritään vähentämään sekajätteessä olevan palamattoman aineksen (lasi, metalli) määrää, koska siirryttäessä sekajätteen käsittelyssä jätteen polttamiseen on siitä haittaa. Tähän asti jätehuoltomääräyksissä on velvoitettu hyötyjätteiden lajitteluun, mutta kiinteistöittäisen erilliskeräyksen järjestäminen on perustunut vapaaehtoisuuteen, lukuun ottamatta paperin keräystä, joka perustuu lakisääteisiin velvoitteisiin. Vapaaehtoisuuden perustalta kierrätys ei ole kehittynyt kaikkien jätelajien osalta kattavaksi ja/tai kaikissa jätelautakunnan toimialueen osissa. Koska kartonki-, lasi- ja metallipakkausjätteen kiinteistöittäiset keräysvelvoitteet ovat alueella uusia, sovelletaan määräykseen siirtymäaikaa. Biojätteen osalta keräys on tullut jo nykyisellään järjestää. Hyötyjätteiden keräyksessä tavoiteltavaa olisi, että kakki samaa materiaalia oleva jäte voitaisiin kerätä samaan jäteastiaan. Tuottajan velvollisuutena ei ole huolehtia muusta kuin pakkausjätteestä eikä tuottajalla siten ole velvollisuutta vastaanottaa muuta kuin pakkausjätettä. Näin ollen pakkausjätteiden lajittelussa on noudatettava tuottajayhteisöjen ohjeita. Pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen laatimat lajitteluohjeet ovat luettavissa Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy:n internetsivuilla osoitteessa Muiden hyötyjätteiden lajittelussa on noudatettava erilliskeräyksen järjestäjän ja ohjeita. 16 Sekajäte Sekajäteastia tulee jatkossakin olla käytössä kaikilla kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvilla kiinteistöillä. Vaikka lajittelua tehostetaan, syntyy asumisessa ja muussa toiminnassa sekalaista yhdyskuntajätettä, esimerkiksi muovituotteista ja tuotteista joissa on yhdistetty eri materiaaleja. Sekalainen yhdyskuntajäte ohjautuu jatkossa pääasiassa energiahyödyntämiseen, joten sen joukkoon ei saa laittaa palamatonta materiaalia. Tästä kiellosta poiketen pienet määrät vaaratonta palamatonta materiaalia olevaa jätettä astiaan saa laittaa, jos sille ei ole vastaanottopaikkaa kiinteistöllä tai ekopisteissä. Suuret erät palamatonta tai poltettaessa haitallista jätettä on jätteen haltijan toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan paikkaan (jäteasema tai jätekeskus). 6

7 17 Energiajäte Koska sekajäte, josta on syntypaikalla lajiteltu erilleen hyötyjätteet ja muut erilliskerättävät jätteet, toimitetaan jatkossa energiahyödynnykseen, on tällöin kunnallisen jätehuollon piirissä kokeiluluonteisesti tehty ns. energiajätteen erilliskeräys tarpeetonta. Nykyisin ns. energiajätteeksi lajiteltavat jätteet on jatkossa lajiteltava hyötyjätteisiin (puhtaat kartonki- ja pahvipakkaukset, mahdollisuuksien mukaan muovipakkaukset) ja kierrätyskelvoton jäte on laitettava sekajäteastiaan, josta se toimitetaan energiahyödynnykseen. Energiajätteen erilliskeräys lopetetaan siirtymäajan jälkeen kunnallisen jäteyhtiön ilmoituksen mukaan siinä vaiheessa, kun sekajätteen käsittelyssä siirrytään energiahyödynnykseen. 18 Muut erikseen kerättävät jätteet Muita erikseen kerättäviä jätelajeja ovat muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet, vaaralliset jätteet, erityisjätteet ja rakennus- ja purkujäte. Määräyksessä velvoitetaan näiden erilliskeräykseen. Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä annetaan jäteasetuksen :issä velvoitteet, jotka koskevat niin elinkeinotoimintaa kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Asuinkiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin silloin, jos se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai jos kiinteistön haltija vastaa itse rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan esim. remonttipalvelun yritykseltä. Mikäli remontointipalvelun tarjoava yritys vastaa asuinkiinteistöllä syntyvän rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta, on se elinkeinotoiminnan jätettä. Tällöin remonttipalvelun tekevä yritys voi toimittaa jätteen valitsemaansa jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottoon. 4 Luku Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 19 Kompostointi Jätelain 8 ja 41. Mahdollistetaan biojätteen sekä kuivakäymäläjätteen ja pienen määrän harmaita jätevesiä omatoiminen pienimuotoinen käsittely kompostoimalla. Mahdollistetaan lähikiinteistöjen kimppakompostointi. Määrätään, miten erityyppisten kompostoituvien jätteiden kompostointi on järjestettävä, jotta siitä ei aiheutuisi haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vastaa sisällöllisesti pitkälti aiempaa määräystä. Biojätteen kompostointi kiinteistöllä, joka ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, on erittäin suositeltavaa. Kompostointi edistää etusijajärjestyksen toteutumista ja ravinnekiertoa sekä pienentää poltettavan sekajätteen kosteutta, mikä puolestaan parantaa jätteen polttoaineominaisuuksia ja vähentää tiettyjä haittavaikutuksia. Mikäli kiinteistöllä kompostoidaan siellä syntyvä biojäte, kiinteistön sekajäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää. Kompostin kiinteistölle sijoittamisen osalta kiinteistön haltijan on hyvä tarkistaa mahdollisesti kunnan rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetut rajoitteet ja ohjeet. Kimppakompostointi on mahdollista toisiaan lähekkäin sijaitseville asunnoille. Jätelain 41 :n mukaan jätteen haltija voi luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä. Biojätteen ominaisuuksista johtuen kimppakompostoinnissa matka jätteen syntykiinteistöltä kompostorille voi maksimissaan olla muutama sata metriä. 7

8 20 Jätteen polttaminen Jätelain 13 ja 41 Kielletään jätteen hävittäminen polttamalla ja asetetaan selkeät rajoitteet sille, mitä jätteitä voi pienimuotoisesti polttaa (pienimuotoinen omatoiminen käsittely) ja millaisissa olosuhteissa. Polttamisesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräyssisältö on aiemmin esitetty kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä, mutta siirretään nyt (myös) jätehuoltomääräyksiin. Etusijajärjestyksen mukaisesti palavat hyötyjätemateriaalit, kuten kartonki, pahvi ja paperi, tulee ensisijaisesti toimittaa materiaalina hyödynnettäväksi. Tämän vuoksi sallitaan vain sytykkeenä käyttö. Myös vähäistä suuremmat määrät risuja, oksia ja käsittelemätöntä puutavaraa tulee avopolton sijaan toimittaa energiahyötykäyttöön siten, että se päätyy polttolaitoksessa poltettavaksi. Tulipesässä (esimerkiksi keskuslämmityskattila, uuni, takka tai saunan kiuas) puujätettä poltettaessa tulee varmistua, ettei mukana ole käsiteltyä puuta. Poltettaessa avotulella risuja, oksia, hakkuutähteitä, olkia tai käsittelemätöntä puujätettä (sallittu vain taajaman ulkopuolella) tulee huomioida Ilmantieteenlaitoksen varoitukset. Avopoltto ei ole sallittua esimerkiksi metsäpalovaroituksen aikana. Pelastuslaitokselle on tehtävä etukäteen ilmoitus, mikäli määräyksessä sallitusta puuperäisen jätteen polttamisessa voi mahdollisesti aiheutua runsasta savunmuodostusta. Lisätietoa risujen polttamisesta ja pelastusviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta saa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen internetsivuilta ( Pelastusviranomainen ja ympäristönsuojeluviranomainen voivat puuttua jätteen polttamiseen. 21 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty perustuen jätelain 13 :ään (jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen). Määräys on siirretty kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä jätehuoltomääräyksiin. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa määräyksiä sallitusta ainesten sijoittamisesta maaperään, esimerkiksi jätteen hyödyntämisestä omassa maanrakentamisessa. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla. Lisätietoa kuolleiden tuotanto- ja luonnonvaraisten eläinten hautaamisesta tai muusta hävittämisestä saa Evirasta ( ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä. 22 Muut omatoimisen jätteenkäsittelyn määräykset Määräyksessä annettavilla kielloilla ehkäistään jätteestä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa (JäteL 13 ). Kielto laittaa ulosteperäistä jätettä jäteastiaan, viedä aluekeräyspisteeseen tai haudata kompostoimatta maahan koskee ihmisperäisen ulostejätteen (kuivakäymäläjäte, jätevesijärjestelmään kertyvä liete) lisäksi myös esimerkiksi koiratarhojen ulostejätettä. Kielto ei koske vaippajätettä tai lemmikkieläinten kuivikejätettä (esim. kissanhiekka, jyrsijöiden kuivikkeet, erikseen kerätyt koirankakat). 5 Luku Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa 23 Jäteastiatyypit Jätelaki 40, jäteasetus 10 8

9 Määräys vastaa pitkälti aiempaa määräystä. Jäteasetuksen 10 :ssä asetetaan yksityiskohtaisia huolehtimisvelvoitteita jätteen keräykselle kiinteistöllä, ja näille velvoitteilla mm. pyritään varmistamaan jätteen keräyksen ja kuormauksen työturvallisuus ja sujuvuus sekä ehkäisemään roskaantumista ja hygieniahaittoja. Tarkennuksena aiempaan määräykseen painotetaan sopivaa astian mitoitusta kunkin jätelajin osalta ja syntyvään jätemäärään ja sallittuihin tyhjennysväleihin nähden. Tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella määräyksissä sallittua pidempää tyhjennysväliä, mutta toisaalta jätteiden on aina mahduttava astiaan siten, että kansi voidaan sulkea. Biojätteen keräyksessä sallitaan litran pienastioiden lisäksi maksimissaan 1,3 m3 syväkeräyssäiliön käyttö. Pyörättömien astioiden ja säkkitelineiden käyttö ei ole ollut sallittua jätelautakunnan alueella enää vuosiin. Käsin siirrettävän astian tulee soveltua jätteen koneelliseen kuormaukseen. Määräyksen mukaisia pyörällisiä pintakeräysastioita ovat Suomen Standardoimisliitto SFS ry:n standardien vaatimukset täyttävät enintään 660 litran jäteastiat (standardit vahvistettu ): - SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 1: 2-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 400 l. Kampatartuntalaitteella - SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 2: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Tasakannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella - SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 3: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Kupukannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella - SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 4: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Tasakannelliset, leveällä kippitapilla tai BG- ja/tai kampa-tartuntalaitteella Muutoksena nykyisin sallittuihin astiatyyppeihin kielletään pikakonttien käyttö kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa astiatyypin käyttöön ja tyhjennykseen liittyvien turvallisuusongelmien vuoksi. Määräyksessä mahdollistetaan kunnallisen jäteyhtiön tai kuljetusyrityksen tapauskohtaisesti sallivan muunkin keräysvälineen käytön. 24 Jäteastian merkitseminen Jäteasetus 10 Astian merkitsemisellä sujuvoitetaan jätteenkuljetuksen järjestämistä sekä kuljettajan että astian haltijan näkökulmasta. 25 Jäteastioiden täyttäminen Jätelaki 15, jäteasetus 10 Määrätään mm. erikokoisten astioiden maksimimassoista, satunnaisen ylimääräisen jätteen sijoittamisesta ja merkitsemisestä, astiaan laitettavien jätteiden oikeanlaisesta pakkaamisesta ja kielletään kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa haittaa aiheuttavien jätteiden laittaminen jäteastiaan. Määräys vastaa pitkälti aiempia määräyksiä, työturvallisuusnäkökohdin painotettuna. Käsin siirrettävien jäteastioiden maksimipainoja on korotettu vastaamaan paremmin tosiasiallista käytäntöä. Erikseen painotetaan sitä, ettei astiaa voi täyttää kokonaan, jos jäte on raskasta. Esimerkiksi litran biojäteastian voi tavallisesti täyttää vain puoleen väliin, jotta astiasta ei tule liian raskas siirtää. Biojäte, erityisesti laitoskeittiöistä ja joukkoruokailuista kerättäessä, on usein tilavuuspainoltaan raskaampaa kuin esimerkiksi sekajäte. Jos astian paino ylittyy, sen tyhjentämisestä voidaan periä jätetaksassa määritetty lisämaksu tai astia voidaan jättää kokonaan tyhjentämättä. 9

10 Jos sekajäteastiaan pienen jätemäärän, erilliskeräykseen toimittamisen hankaluuden vuoksi joudutaan laittamaan pieniä määriä puutarhajätettä, risuja tai rakennus- tai purkujätettä, ei tästä saa aiheutua haittaa tai vaaraa jätteen kuormaukselle ja käsittelylle. Rakennus- ja purkujätteen osalta kyseeseen tulee esim. yksittäiset laatat tai lyhyet putkenpätkät. Suurella määrällä em. jätteitä tarkoitetaan esimerkiksi purettuja kaapistoja, kylpyhuonekalusteita, jätesäkeittäin puutarhajätettä tai risuja. Tällaisille ja suuremmille jäte-erille jätteen haltijan tulee järjestää itse kuljetus jätehuoltomääräysten 11 :n mukaisesti, tai puutarha- ja risujätteen osalta käsitellä jäte syntykiinteistöllä jätehuoltomääräysten mukaisella tavalla. Jos jäteastiaan laitetaan tuhkaa, on jätteen haltijan tulipalovaaran ehkäisemiseksi varmistettava, että tuhka on kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä. Tuhkan jäähdytysaika riippuu mm. sen määrästä, ollen vähintään yksi vuorokausi, mutta suuremmalla määrällä useita vuorokausia. 26 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteasetus 10 Jäteasetus edellyttää, että jäteastia tulee tyhjentää riittävän usein siten, että kertyvä jäte mahtuu astiaan ja astia voidaan aina sulkea eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Tyhjennysvälejä koskevaa määräystä on uudistettu mm. uusien erilliskeräysvelvoitteiden asettamisen vuoksi, asianmukaisen jätteiden käsittelyn varmistamiseksi ja kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä sekajätteen keräyksessä havaittujen ongelmien takia. Sekajäteastian jopa 12 viikon tyhjennysväli on edesauttanut sitä, että osa jätteen haltijoista hävittää jätettä polttamalla, ja jotkut vievät oman kiinteistökohtaisen astian täyttyessä jätteitä sekajätteen aluekeräyspisteeseen pisteen käytöstä kuitenkaan maksamatta. Maksimityhjennysvälit on määräyksessä asetettu sekajätteen lisäksi kaikille niille jätelajeille, joita lajitteluja erilliskeräysvelvoitteiden mukaan on mahdollista kerätä. Tyhjennykset tulee sopia säännölliselle rytmille. Sekajäteastian pisin tyhjennysväli säilyy ennallaan neljässä viikossa. Jos biojäte kompostoidaan jätehuoltomääräysten mukaisesti tai sen osalta on liitytty erilliskeräykseen, sekajäteastian tyhjennysväli voidaan pidentää aiemman 12 viikon sijaan 8 viikkoon. Poikkeuksena tästä mahdollistetaan 1 2 henkilön käyttämän astian tyhjennykset 12 viikon välein, jos määräyksessä asetetut ehdot täyttyvät. Biojäteastian tyhjennysväli säilyy ennallaan. Poikkeuksena 1 4 huoneiston käyttämän astian tyhjennysväli voi maksimissaan olla kesäaikaan 2 viikkoa ja talviaikaan 4 viikkoa. Tällä kannustetaan biojätteen erilliskeräykseen myös pientaloalueilla. Yhdessä taloudessa syntyvä biojätemäärä on usein pieni, ja tiiviistä tyhjennysvälistä johtuen erilliskeräyksen kustannus varsinkin omaa (vs. kimppa-) astiaa käytettäessä on ollut suuri. Muista kunnista kerrottujen kokemusten perusteella nämä tyhjennysvälit eivät ole aiheuttaneet hygieniahaittaa tai haittaa jätteenkuljetukselle. Mikäli haittoja ilmenisi, voi ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Myös syväkeräyssäiliöön tai koneellisesti jäähdytettyyn tilaan kerätty biojäte voidaan tyhjentää pidemmän välin (kesä 2 / talvi 4 vkoa) mukaan. Hyötyjätteiden maksimityhjennysvälit asetetaan harvaksi, koska lajitteluvelvoitteet annetaan suhteellisen pieniä jätemääriä koskien. Niillä kiinteistöillä, joilla hyötyjätteitä syntyy reilusti, tyhjennysvälit tulee sopia jätteen määrää ja astioiden täyttymistiheyttä vastaaviksi. Vapaa-ajan asuntojen jäteastia on tyhjennettävä kesäaikaan (ja muuten kiinteistön käyttöaikaan) määräyksessä annettujen tyhjennysvälien mukaisesti, kuitenkin vähintään kolme kertaa kesän aikana. Vaikka vapaaajan asuntoa saatetaan käyttää harvakseltaan, ei jätteitä tule jättää astiaan koko kesäkuukausien ajaksi, kuten nykyään moni on tottunut tekemään. Sekajäte voi sisältää esimerkiksi elintarvikejäämiä, vaikka biojäte kompostoitaisiiin, ja vaippa- ja saniteettijätettä, jotka voivat aiheuttaa hygieniahaittaa. Vähäisessä tai satunnaisessa käytössä olevat vapaa-ajan kiinteistöt voivat muodostaa jätekimpan tai ne voidaan liittää vaihtoehtoisesti aluekeräyksen piiriin. 10

11 27 Jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen Määräyksessä rajataan, miten pitkäksi aikaa tyhjennykset voi keskeyttää pelkällä ilmoituksella ja missä tilanteessa on haettava poikkeamista jätehuoltomääräyksistä. Ilmoituskäytäntö rajataan vakinaisiin asuinkiinteistöihin ja maksimissaan 6 kk keskeytykseen. Muuta keskeytystä on haettava jätehuoltoviranomaiselta. Määräyksessä edellytetään jäteastian tyhjentämistä ennen keskeytyksen alkamista, jottei jätteestä aiheudu hygieniahaittaa sen aikana. Keskeytyksen maksimikesto lasketaan siten, ettei keskeytystä edeltävän ja keskeytyksen jälkeisen tyhjennyksen väli saa ylittää 6 kuukautta säännöllisestä tyhjennysrytmistä riippumatta. 28 Jäteastian kunnossapito ja pesu Määräyksessä kiinteistön haltija velvoitetaan huolehtimaan jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta jäteasetuksen 10 mukaan. Erityyppisten astioiden kunnossapito voi edellyttää eri asioita. Esimerkiksi huonokuntoinen pikakontti aiheuttaa merkittävän työturvallisuusriskin. 6 Luku Jätteen keräyspaikat 29 Jätteen keräyspaikan sijoittaminen kiinteistölle Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Tätä tarkentavat määräykset koskevat mm. keräyspaikan sijaintia, ajoväylää ja kääntöpaikkaa. Ne perustuvat turvallisuus- ja työturvallisuusnäkökohtiin ja sujuvan jätteenkuljetuksen varmistamiseen. Määräys yhdessä :ien kanssa vastaa pitkälti nykymääräyksiä. Tarkennuksena määrätään, että kiinteistölle johtavan ja sillä olevan tien, jota käytetään jäteautolla liikennöintiin, on sovelluttava leveytensä, kantavuutensa ja kunnossapitonsa puolesta tähän tarkoitukseen, ja että keräyspaikan välittömässä läheisyydessä on oltava samat edellytykset täyttävä kääntöpaikka jäteautolle. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, jätettä ei voida noutaa kiinteistöltä. Taajamassa keräyspaikka etenkin omakoti-, paritalo- ja vapaa-ajan käytössä olevalla kiinteistöllä tulee sijoittaa lähelle pihatien ja kadun liittymää. Jäteastiaa tai -katosta ei kuitenkaan saa sijoittaa esim. kunnan maalla kadun ja tontin väliin, ellei siihen ole kunnan suostumusta, tai muun maanomistajan maalle ilman hänen suostumustaan. Määräyksellä ohjataan sijoituspaikan valinnassa siten, että etenkin suurella kiinteistöllä se sijoitetaan lähelle katua, jolla jäteauto liikennöi. Pääsääntöisesti jäteauto ei taajamassa aja tai peruuta piha-alueille niiden rikkoontumisvaaran sekä jätteenkuljetuksen sujuvan ja tehokkaan toteuttamisen vuoksi. Varsinkin jätekatoksen tai -suojan, syväkeräyssäiliöiden taikka astiaryhmien sijoittamisessa tule ottaa huomioon määräyksen lisäksi myös kunnan rakennusjärjestys ja pelastusviranomaisen ohjeet. Määräyksessä annetut astioiden ja jätekatoksen etäisyysmitat perustuvat Suomen pelastusalan keskusjärjestön suosituksiin. 30 Jätetilat ja jäteastioiden suojaus Jäteasetuksen 10 :ää tarkentava määräys esim. jätekatoksen oikean mitoituksen ja esteettömyyden varmistamiseksi. Määräys yhdessä 29 ja :ien kanssa vastaa pitkälti nykymääräyksiä. 11

12 31 Keräyspaikan tai jäteastian lukitseminen Keräyksen käytännön järjestämistä helpottava määräys, joka vastaa nykymääräystä. Lukittujen jätetilojen lukituksen muuttamiseen määräyksen mukaiseksi on velvoitettu jo aiemmin, joten siirtymäaikaa ei ole tarpeen asettaa. 32 Keräyspaikan ja jätteenkuljetuksen väylien kunnossapito kiinteistöllä Jäteasetuksen 10 :ään tarkentava määräys, jota vastaava määräys on vuoden 2012 jätehuoltomääräyksissä. 33 Alueelliset jätteiden keräyspaikat Määräyksellä ohjataan alueellisten keräyspaikkojen (mm. tuottajayhteisöjen tai kunnallisen jäteyhtiön ylläpitämä ekopiste, jäteyhtiön ylläpitämä sekajätteen aluekeräyspiste) käyttöä sekä pisteen perustamista ja ylläpitoa. Sekä pistettä käyttävän että sitä ylläpitävän on toimittava siten, ettei aiheudu roskaantumista. Alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamiseen on oltava maanomistajan lupa. Maankäytöstä suositellaan tehtävän kirjallinen sopimus. Lisäksi sijoituspaikasta riippuen on tarkistettava kunnan rakennusvalvonnan edellyttämä ilmoitus- tai lupamenettely, ja asemakaava-alueella se, edellyttääkö alueellisen keräyspaikan perustaminen kaavamerkintää. 7 Luku Jätteenkuljetus 34 Jätteen kuormaaminen ja kuljetus Luvun 7 pykälät koskevat pääosin jätteenkuljettajia. Jätelaki 15, 121, jäteasetus 10, 11, 24 Jäteasetuksen 10 :n mukaan kuormaaminen tulee ajoittaa siten, että läheisyydessä asuville ja oleskeleville ei aiheudu melu- tai muuta häiriötä. Kuormaamisajankohdan osalta ohjataan noudattamaan kunkin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, erityisesti meluntorjunnan osalta. Jätteiden kuormaamisesta tai kuljettamisesta ei saa aiheutua roskaantumista, joten kuormaamisen ja kuljetuksen osalta jätteenkuljettaja velvoitetaan vastaamaan siitä, ettei jätettä leviä ympäristöön. Jätelain 15 mukaisesti edellytetään pitämään eri jätelajit erillään myös kuljetuksen aikana. Tuodaan esiin jätelain 121 :ään perustuva siirtoasiakirjan laatimisvelvoite tietyille jätelajeille. Jätelain 121 :ssä ja jäteastuksen 24 :ssä on tarkat määräykset ja sisältövaatimukset siirtoasiakirjaan liittyen. Sallitaan väliaikaisen siirtolavan tai vastaavan käyttö, edellyttäen maanomistajan lupaa sekä keräysvälineen pois kuljettamista välittömästä keräyksen päätyttyä. 35 Jätteenkuljetuksen tietojen toimittaminen jätehuoltoviranomaiselle Jätelaki 39, jäteasetus 26 Jätelain 39 :ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä. Lakisääteisenä velvoite on ollut voimassa 12

13 lain voimaantulosta alkaen, mutta tietojen toimittamistavasta voidaan määrätä jätehuoltomääräyksissä mm. toimitusajankohtien osalta. Määräys on uusi aiempiin jätehuoltomääräyksiin nähden. Asetuksessa määritetyt tiedot määrätään toimittamaan säännöllisesti kerran vuodessa, jollei jätehuoltoviranomainen pyydä niitä lainsäädännön mahdollistamalla tavalla useammin (neljännesvuosittain). Määrätään toimittamaan tiedot sähköisessä muodossa ja tarkennetaan tietojen esitystapaa, jotta tiedot voidaan merkitä jätehuoltoviranomaisen ylläpitämään jätehuollon viranomaisrekisteriin ilman suurta tietojen muokkaamis- ja yhdistelytarvetta. Jätehuollon viranomaisrekisteri sisältää jätelain 143 :ssä tarkoitetun kuljetusrekisterin. 36 Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Tämä määräys on tarkoitettu jätteenkuljettajille. Annetaan määräykset vastaanottopaikkojen asianmukaisesta käyttämisestä. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet on kuljetettava kunnan tai kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan paikkaan. Jätteitä ei saa kuljettaa muihin vastaanottopaikkoihin. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnallisen jäteyhtiön järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan tuottajien jätehuoltoon. Lisäksi velvoitetaan kunnallinen jäteyhtiö pitämään ajantasaista listaa yleisistä jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikoista verkkosivuillaan. 8 Luku Jätevesilietteiden ja erotuskaivojätteiden jätehuolto 37 Jätevesilietteiden tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Jätelaki 32, 41, Valtioneuvoston asetus (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Määräyksillä lietteiden ja jätevesien poistamisesta kiinteistöittäisistä jätevesijärjestelmistä sekä niiden rajoitetusta pienimuotoisesta omatoimisesta käsittelystä pyritään varmistamaan, että asumisessa syntyvät lietteet käsitellään asianmukaisesti eikä niistä pääse aiheutumaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vuoden 2012 jätehuoltomääräyksiin verraten nämä määräykset ovat tarkempia ja mm. jätelain muutos pienimuotoisen käsittelyn sallimisesta on otettu huomioon. Jätevesilietteillä tarkoitetaan ulosteperäisiä saostussäiliöön (sakokaivo) tai kiinteistökohtaisen puhdistamon lietetilaan koostuvaa lietettä ja umpisäiliöön kertyvää jätevettä. Näiden ns. mustien jätevesien lisäksi on erotettavissa ns. harmaa jätevesi, joka ei sisällä ulosteita vaan on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta toiminnasta. Harmaa jätevesi ei sisällä vesikäymälän huuhteluvettä tai esimerkiksi kuivakäymälän suotovesiä. Omatoimista käsittelyä koskevat määräykset eroavat mustien ja harmaiden jätevesien kesken. Lietetilojen tyhjennys- ja tarkistusvälit perustuvat ns. haja-asutuksen jätevesiasetukseen (209/2011). Siinä ei luokitella saostussäiliöitä käyttötavan mukaan kaikkien jätevesien, harmaiden tai mustien vesien säiliöihin, ja siten lietteenpoiston vähimmäisvelvoite koskee sekä mustien että harmaiden jätevesien saostussäiliöitä riippumatta siitä, ovatko ne ympärivuotisessa käytössä vai eivät. Tarkennuksena jätehuoltomääräyksissä määrätään, että kiinteistön ollessa täysin käyttämätön ja lietetilojen tämän vuoksi tyhjät, jolloin tyhjennystä ei voida tehdä, on kiinteistön haltijan ilmoitettava tästä jätehuoltoviranomaiselle. Näin viranomainen pystyy seuraamaan jätehuollon järjestämistä. 13

14 Vähimmäistyhjennysvälejä on noudatettava, vaikka lietteen käsittely tapahtuisi kiinteistöllä omatoimisesti 37 :n mukaisesti. Määrätään toimittamaan jätevesilietteet kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan, jollei niitä käsitellä 38 :n mukaisesti, ja että jätteet saa luovuttaa vain Ely-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin hyväksytyn kuljettajan kuljetettavaksi lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa. 37 Lietteiden omatoiminen käsittely Mahdollistetaan jätelain 41 :n mukainen pienimuotoinen omatoiminen jätevesilietteiden käsittely hygienisoinnin jälkeen peltoon levittämällä ja kielletään ulosteperäisten jätevesien kompostointi. Jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tieto omatoimisesta käsittelystä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle, joka välittää tiedon kyseisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus velvoitetaan tekemään kirjallisesti seurannan vuoksi ja etukäteen siksi, että ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa ohjeistaa käsittelyssä tai kieltää sen. Määräyksessä asetetaan tarkat edellytykset sille, milloin omatoiminen käsittely on sallittua (hygienisointi kalkkistabiloimalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla, levityspaikka omassa hallinnassa sekä viljelykäytössä, velvollisuus noudattaa lainsäädäntöä). Peltoon levityksessä on huomioitava asiaan liittyvän lainsäädännön vaatimukset, mm. lannoitevalmistelaki (539/2006), nitraattiasetus (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (24/2011) sekä ihmisperäisen jätevesilietteen käyttöön liittyvät viljelyrajoitukset. Harmaiden jätevesien osalta sallitaan pienimuotoinen kompostointi kiinteistöllä, jos jätevesimäärä on hyvin pieni. Myös tällöin on tehtävä vähintään 2 viikkoa etukäteen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. 39 Erotuskaivojen tyhjentäminen Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisestä on huolehdittava säännöllisesti. Kyseisten kaivojen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Määrätään maksimityhjennysvälistä ja velvoitetaan tarkastamaan em. kaivot ja niiden hälyttimet säännöllisesti. Vastaava määräys sisältyy aiempiin jätehuoltomääräyksiin. Normaalisti erotuskaivon tyhjennys on tehtävä aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Tyhjennys voidaan jättää tekemättä vain mikäli se on ilmeisen tarpeetonta, eli jos erotuskaivon kiinteistö on ollut käyttämätön vuoden ajan eikä kaivoon ole kertynyt jätettä. Tällöinkin erotuskaivon kunto ja sen hälyttimen toimivuus on tarkastettava vähintään vuosittain. Erotuskaivojen kunnossapidossa ja tyhjennyksissä on noudatettava niiden valmistajien antamia ohjeita. 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 40 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Jätelain 8, 13, 15, 74 Tarkennetaan aiempaa määräystä ja velvoitetaan jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen, kun hyötyjätelajeja syntyy vähäistä suurempia määriä. Velvoitetaan laatimaan jätehuoltosuunnitelma ja esittämään se etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Määräyksen tavoitteena on ehkäistä roskaantumista ja edistää etusijajärjestyksen toteuttamista. 14

15 Jätteet on lähtökohtaisesti lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään myös yleisötilaisuudessa. Lajittelutarpeen määritys tehdään eri jätelajien arvioidun syntymäärän perusteella, hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita koskevan jätehuoltomääräysten 15 :n mukaisesti. Samoin alueen siivous ja jäteastioiden tyhjennys on tehtävä lähtökohtaisesti vähintään päivittäin, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (esim. kaksipäiväisen tapahtuman ensimmäisen päivän päätteeksi jäteastioissa on runsaasti tilaa eikä jäteastioista aiheudu hygieniatai hajuhaittaa). Biojätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä, jos sitä syntyy vähintään 30 litraa ja jos tilaisuuden järjestämisalueella on järjestetty biojätteen kuljetus. Yli 500 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Määräyksellä pyritään varmistamaan, että yleisötilaisuuksien järjestäjät jo etukäteen varautuisivat myös jätehuoltoon ja tarvittaessa eri jätelajien lajitteluun. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarvittaessa ohjeistaa riittävän lajittelun järjestämisessä. Erillistä jätehuoltosuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia tilaisuuksista, jotka pidetään yleisötilaisuuksien järjestämiseen tarkoitetussa paikassa kuten konsertti- tai luentosalissa taikka messuhallissa, jos yleisötilaisuuden järjestäjä saa käyttää kiinteistöllä jo olevia jätehuoltopalveluita ja ne ovat riittävät kyseisen yleisötilaisuuden luonteeseen nähden. Yleisötilaisuuden jätehuollon järjestämisessä on otettava lisäksi huomioon, mitä muiden viranomaisten ohjeet ja määräykset edellyttävät (mm. Poliisi, ympäristönsuojeluviranomainen, terveydensuojeluviranomainen, rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen). 41 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Annetaan jätelain roskaamista koskevia säädöksiä (mm. roskaamiskielto) täsmentäviä määräyksiä. 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 42 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä :t määrätään turvallisen jätehuollon käytännön järjestelyistä ja ne velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Pääosin vastaavansisältöiset määräykset ovat aiemmissakin jätehuoltomääräyksissä. Erityisesti muulla kuin asuinkiinteistöllä kerättävän vaarallisen jätteen järjestelyjen osalta on kiinteistön haltijan hyvä perehtyä myös kunnallisiin ympäristönsuojelumääräyksiin. Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli vaarallisen jätteen määrä ei ole kohtuuton. Siten näissä toiminnoissa syntyvät vaaralliset jätteet määrätään toimitettavaksi kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet määrätään toimitettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Muissa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, sekä elinkeinoelämän toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. 43 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Määräyksessä annetaan ohjeet muulla kuin pientalokiinteistöllä olevan vaarallisen jätteen keräyspaikan järjestämisestä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä jätteiden pitoon erillään ja siten, ettei niihin ole pääsyä 15

16 ilman kiinteistön haltijan valvontaa. Lisäksi painotetaan kiinteistön haltijan velvollisuutta tiedottaa keräyspaikan käyttäjiä sen asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä, jottei vaarallisten jätteiden keräämisestä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 44 Erityisjätteiden keräys Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä ja keräämään asianmukaisesti. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen toimittamisesta asianmukaiseen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 11 Luku Muut määräykset 45 Tiedottamisvelvollisuus Nykymääräyksiä vastaava velvoite kiinteistön haltijalle muiden kiinteistön käyttäjien tiedottamiseen jätehuollon järjestelyistä. 46 Jätehuoltomääräysten valvonta Jätelain 24 :ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisen seurauksista säädetään jätelaissa (125, 126, 131 ja 136 ). Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa, tai voi lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian lain mukaiseksi saattamiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille. Lisäksi määräyksessä tuodaan ilmi, että jätehuoltomääräysten noudattamista seuraa kunnan jätehuoltoviranomainen siltä osin kuin on kyse kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvasta jätehuollosta. 47 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Mahdollistetaan jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ja määrätään, että toimivaltainen viranomainen poikkeuksen myöntämiseen on jätehuoltoviranomainen. Vastaava määräys kuin aiemmin. 48 Siirtymäsäännökset Siirtymäajat määritetty sellaisia määräyksiä koskien, joiden velvoitteiden täyttäminen voi vaatia kiinteistön haltijalta erityisiä järjestelyjä tai joiden vuoksi kunnan jätehuoltoyhtiölle tai jätehuoltoviranomaiselle on tarpeen varata aikaa tiedottamista ja hallinnollisia muutoksia varten. 16

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Jätehuollon tavoitteet... 1 2 Luku

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 Jätehuoltomääräykset Siikajoki Taustatietoa jätehuoltomääräyksille Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 sivu 1 Lisätietoja Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi

Lisätiedot

Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Hyväksytty 16.12.2015 27 0 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Johdanto 2 1 Soveltamisala 2 2 Jätehuollon tavoitteet 2 Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 3 Velvollisuus

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA

Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA Hyv. 24.11.2015 25 Voimaantulo 1.1.2016 Savo-Pielisen jätelautakunta 2016 Sisältö 1. YLEINEN OSA 8 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla

Joensuun alueellisen jätelautakunnan JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Joensuun alueellisen jätelautakunnan JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Määräykset on hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 10.12.2015 49 Kuulutettu 17.12.2015 Voimaantulo

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelumuistio. Kannonkoski, Karstula, Kinnula Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Uurainen

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelumuistio. Kannonkoski, Karstula, Kinnula Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Uurainen Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kannonkoski, Karstula, Kinnula Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Uurainen Hyväksytty Sydän-Suomen jätelautakunta 1.3.2016 2 1 YLEISET PERUSTELUT

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015

Jätehuoltomääräykset 2015 Kangasniemen K kunnan Jätehuoltomääräykset 2015 1 Yleinen osa 2 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 2 1.Yleinen osa 2 1. Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.1

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset Ylä-Savon jätehuoltomääräykset Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Hyväksytty16.12.201527 Voimaantulo1.2.2016 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1. Yleinenosa... 1.1 Yleistäjätehuoltomääräyksistäjaniidenmerkityksestä...

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

EHDOTUS KUNNALLISIKSI JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA

EHDOTUS KUNNALLISIKSI JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA 1/(15) Kunnalliset jätehuoltomääräykset EHDOTUS KUNNALLISIKSI JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan

Lisätiedot

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo Sisältö 1 Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.2 Etusijajärjestys... 4 1.3 Kunnan

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Perämeren jätelautakunta

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Perämeren jätelautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio Perämeren jätelautakunta Sisällys 1 KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 3 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 3 1 Soveltamisala 3

Lisätiedot

Porin seudun jätehuoltomääräysten yleinen osa. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila

Porin seudun jätehuoltomääräysten yleinen osa. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätehuoltomääräysten yleinen osa Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Yleinen osa Yleisessä osassa kerrotaan jätehuoltomääräysten taustalla olevista

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa 4.2.2016, 4

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnassa 4.2.2016, 4 Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Määräyksien soveltamisalue: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki, Turku Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset

Ylä-Savon jätehuoltomääräykset Ylä-Savon jätehuoltomääräykset Ylä-Savon jätehuoltolautakunta LUONNOS pp.kk.vvvv 1 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1. Yleinenosa...4 1.1 Yleistäjätehuoltomääräyksistäjaniidenmerkityksestä... 1.2 Etusijajärjestys...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa xx.xx.2014 xx

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa xx.xx.2014 xx Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset (Luonnos 15.9.2014) Määräyksien soveltamisalue: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki,

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen Sivu 1 / 19 Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 22.11.2012 113. - Taulukko 6 korjattu Joensuun alueellisen jätelautakunnan päätöksen

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 91 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty Länsi-Uudenmaan jätelautakunnassa xx.xx.2014, xx. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa 1.1.2015

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 2.5.2016

LAIHIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 2.5.2016 LAIHIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kunnanvaltuustossa 2.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO OSA 1 Jätehuoltomääräysten yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala

KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN KUNTA. Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012

JÄMIJÄRVEN KUNTA. Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012 tekn. ltk 5.6.2012 35 Liite 35.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Määritelmiä 2.LUKU JÄTTEIDEN

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET VOIMAAN 1.1.2016

JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET VOIMAAN 1.1.2016 JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET VOIMAAN 1.1.2016 Jämsän Jätehuolto ja Jämsän Vesi liikelaitosten johtokunta Hyväksytty 11.11.2015 43 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISET VELVOITTEET JA

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat 2 1. Johdanto Alueellisena jätehuoltoviranomaisena toimiva Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse: Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2013 alkaen Jätetaksa 1.1.2013 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Hyväksytty

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

JATE H Uo LToMAARAyTS TT : YLEINEN OSA

JATE H Uo LToMAARAyTS TT : YLEINEN OSA JATE H Uo LToMAARAyTS TT : YLEINEN OSA Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalafua, Toholampi, Ylivieska

Lisätiedot

]ATEHUoLToMAARAYKSET. JoKILAAKSoJEN ]ATELAUTAKUNTA

]ATEHUoLToMAARAYKSET. JoKILAAKSoJEN ]ATELAUTAKUNTA ]ATEHUoLToMAARAYKSET Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi, ylivieska JoKILAAKSoJEN ]ATELAUTAKUNTA

Lisätiedot

Vastineet kuntien ja viranomaisten lausuntoihin

Vastineet kuntien ja viranomaisten lausuntoihin Sivu 1 / 17 Vastineet kuntien ja viranomaisten lausuntoihin Hattulan kunta Tekninen lautakunta Hattulan kunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Hausjärven kunta Tekninen lautakunta Hausjärven kunta

Lisätiedot

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset.

Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. PADASJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. 1 LUKU Soveltamismääräykset 1 Määräysten pääsisältö

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU Teijo Myllylä Syväsuontie 10 46800 Myllykoski Kymen jätelautakunta Valtakatu 33 45700 Kuusankoski OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Tyhjennysmaksulla kiinteistöltä kerättävän jätteen jäteastiakohtaista tyhjennysmaksua

Tyhjennysmaksulla kiinteistöltä kerättävän jätteen jäteastiakohtaista tyhjennysmaksua Mäntyharjun jätetaksa 2013 1 I Yleistä 1 Kymenlaakson Jäte Oy hoitaa osakaskuntiensa lukuun jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon järjestämisen. Jätemaksut suoritetaan Kymenlaakson Jäte

Lisätiedot

Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008.

Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. Jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET...

ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... Rovaniemen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 31.03.2006 Sivu 0/10 ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 YLEISET, JÄTELAIN 17 NOJALLA ANNETUT JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 1 Sen lisäksi,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Yleiset jätehuoltomääräykset

Yleiset jätehuoltomääräykset Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien sekä Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien yhteinen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset Hyväksytty: 13.8.2003 Voimaantulo:

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien

Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Yleiset, jätelain 17 nojalla annetut jätehuoltomääräykset 1 Sen lisäksi, mitä on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on jätteen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI

Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 + Jätehuoltomääräykset SIIKAJOKI sivu 1 Johdanto Osassa 1 kerrotaan jätelainsäädäntöön ja jätehuollon järjestämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Siikajoen jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI 7/2015 RAKENNUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS

SEURANTARAPORTTI 7/2015 RAKENNUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS SEURANTARAPORTTI 7/2015 RAKENNUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle:

Lisätiedot

i SISÄLLYSLUETTELO JATEHJAO, 3.9.2013 15:00, Pöytäkirja 36 Jätehuoltomääräysten hyväksyminen... 1 Pykälän liite: Liite 2 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 2 Pykälän liite: Liite 3 Uusi Rovaniemen

Lisätiedot

Yleiset jätehuoltomääräykset. Lakeuden jätelautakunta. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi.

Yleiset jätehuoltomääräykset. Lakeuden jätelautakunta. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi. Yleiset jätehuoltomääräykset Lakeuden jätelautakunta Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi. Yleiset jätehuoltomääräykset 3 Sisällysluettelo Yleiset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Uusi jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait jätelaki 646/2011 laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNGIN SEKÄ PELLON LON KUNTIEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 25.4.2013 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ROVANIEMEN KAUPUNGIN SEKÄ PELLON LON KUNTIEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 25.4.2013 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 0 2013 ROVANIEMEN KAUPUNGIN SEKÄ SEKÄ RANUAN RANUAN JA PEL JA PELLON LON KUNTIEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 25.4.2013 [Kirjoita asiakirjan tiivistelmä tähän. Tiivistelmä on yleensä

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupunki Jätehuoltomääräysten perustelumuistio 2 (15) 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan yhteistoiminta-alueen PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 etapp lakeuden i etappi.com Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. POLTETTAVAN JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA... 3

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

JÄTEMAKSUTAKSA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 1/ 13 JÄTEMAKSUTAKSA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Käsittely: Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Hyväksyminen: Voimaantulo: 1.1.2013 1 YLEISTÄ 1 Soveltamisalue Tätä taksaa sovelletaan Lappeenrannan kaupungissa

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Jätehuollon palvelutaso 2014 2015. Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 19.12.2013 108

Jätehuollon palvelutaso 2014 2015. Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 19.12.2013 108 Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 Hyväksynyt 19.12.2013 108 Jätehuollon palvelutaso 2014 2015 2 Tiivistelmä Jätehuollon palvelutasossa kuvataan Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella kuntalaisille

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Jätemaksutaksa 1.4.2015 alkaen

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Jätemaksutaksa 1.4.2015 alkaen Hallitus 11.11.2014; 55 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Jätemaksutaksa 1.4.2015 alkaen Inarin, Sodankylän, Kemijärven, Kittilän, Sallan, Savukosken, Pelkosenniemen, Enontekiön ja Muonion jätemaksutaksa Hyväksytty

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa Lakimies Marko Nurmikolu Taustaa: jätelaki 1.5.2012 Jätelain 646/2011 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2010 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 3/2010 6.9.2010 Jätehuoltomääräykset HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

2 Edellä 1 :ssä tarkoitettuja jätemaksuja ovat velvollisia maksamaan kiinteistön haltija tai asunnon haltija tai muu jätteenhaltija.

2 Edellä 1 :ssä tarkoitettuja jätemaksuja ovat velvollisia maksamaan kiinteistön haltija tai asunnon haltija tai muu jätteenhaltija. Mäntyharjun jätetaksa 2016 LIITE 1 I Yleistä 1 Kymenlaakson Jäte Oy (jätelaitos) hoitaa jätelain 43 :n mukaisesti omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät:

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 1.2.2016 2 Sisällys Yleistä... 3 Jätehuoltoon liittyminen... 4 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä... 5 Jäteastioihin soveltumattomat jätteet...

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN LUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN LUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN LUONNOKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA VAIKUTUS MÄÄRÄYKSIIN 16.11.2015 Lausunnot ja mielipiteet luonnoksesta Juankosken kaupunki Kaupunginhallitus 19.10.2015

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on toimittanut18.12.2007 ympäristölautakunnalle pakkausjätteen erilliskeräyksestä selvityspyynnön, joka on liitteenä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on toimittanut18.12.2007 ympäristölautakunnalle pakkausjätteen erilliskeräyksestä selvityspyynnön, joka on liitteenä. Ympäristölautakunta 46 17.06.2008 Ympäristölautakunta 32 14.04.2009 Ympäristölautakunta 36 12.05.2009 Ympäristölautakunta 53 23.06.2009 Pakkausjätteen keräilyä koskeva kielto 340/11.02.04/2008 YMLA 46

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 8.12.2016 57. Taulukko 1. Perusmaksu. Vakinainen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,27 23,89 9,64 11,95 Kontiolahti * 23,28 28,87

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA PERUSTELUMUISTIO 1 (11) ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA. 1.1.2016 alkaen

Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA. 1.1.2016 alkaen Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO LUKU 1 YLEISTÄ... 1 1 JÄTEHUOLTOVIRANOMAINEN JA JÄTEYHTIÖ... 1 2 KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS... 1 3 JÄTEMAKSUT JA MAKSUN SUORITTAMISVELVOITE...

Lisätiedot

Kymen jätelautakunnan jätetaksa (Kouvola-Iitti)

Kymen jätelautakunnan jätetaksa (Kouvola-Iitti) Kymen jätelautakunnan jätetaksa (Kouvola-Iitti) LIITE 6 I Yleistä 1 Tämä jätetaksa tulee voimaan sen jälkeen, kun Kymen jätelautakunta on sen vahvistanut, ja se korvaa eri taksa-alueille aikaisemmin vahvistetut

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot