Sisällysluettelo Katsaus Kymen Vesi Oy:n toimintaan vuonna 2014 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös.

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Katsaus Kymen Vesi Oy:n toimintaan vuonna 214 Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös Vuosikertomus Organisaatio ja henkilöstö Kymen Vesi Oy:n organisaatio ja eri yksiköiden tehtävät Talous Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelun ja rakentamisen toteuttaminen Vesihuollon yleissuunnittelu ja rakennussuunnittelu Verkostoinvestoinnit LVI-tarkastus, Kotka Vesilaitos Veden hankinta Veden laatu Veden jakelu Yleinen vedenkulutus Vesijohtoverkoston kunnossapito Vesimittarikorjaamo Viemärilaitos Viemäriverkosto Viemärisortumat ja tukokset Puhdistamoyksikkö Pumppaamot Jätevedenpuhdistamot Liete Toiminta-alueen ulkopuolinen vesihuolto Vesihuolto-osuuskunnat Huom. Toimintakertomuksen teksteissä mainitulla Anjalankoskella tarkoitetaan entisen Anjalankosken kaupungin aluetta Kouvolassa.

3 Kymen Vesi Oy on eteläisessä Kymenlaaksossa toimiva alueellinen vesihuoltoyhtiö, jonka omistavat Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Pyhtään kunta. Katsaus Kymen Vesi Oy:n toimintaan vuonna 214 uosi 214 oli vesilaitoksen 1-vuotisjuhlavuosi. Kotkan vesilaitos on perustettu Tuolloin Kotkan kaupunginvaltuusto päätti Vperustaa vesilaitoksen sekä myös Haukkavuoren vesitornin. Vesi päätettiin ottaa Kymijoen Langinkoskesta. Jos laitoksen historiaa olisi alettu laskemaan jätevesilaitoksen puolelta, olisi voitu viettää jo 12-vuotisjuhlaa. Kotkaan on rakennettu ensimmäiset viemärit vuonna 1891 ja viemäripuolella ollaan nyky-suomen toiseksi vanhin laitos. Vain Helsingissä löytyy Kotkaa kymmenkunta vuotta vanhempi viemärilaitos. Omistajille, hallinnolle, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille pidettiin vesipitoiset juhlat Kotkan konserttitalolla maaliskuussa. Varsinaisen toiminnan osalta vuosi 214 oli kaikilta osin hyvinkinkeskimääräinen. Sen enempää puhtaan veden kuin jätevedenkään osalta ei ollut suurempia vesijohtovuotoja eikä viemäritukoksia. Vuonna 21 käynnisteltiin Kymenlaakson Vesi Oy:n toimesta Kouvolan Selänpään alueen pohjavesihanketta. Siinä on tarkoitus hyödyntää maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti alueen pohjavesiä turvaamaan vedensaannin varmuutta. Kyseinen pohjavesialue on osittain Natura-aluetta, ja pohjavesihankkeesta joudutaan tekemään lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi, jonka arviointiohjelma valmistui toimintavuoden maaliskuussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kouvolan Vesi Oy:n kanssa, ja valmistuttuaan hankkeella on tarkoitus turvata ja parantaa lähes koko Kymenlaakson alueen eli noin 15 asukkaan vedensaantia. Alueelta on ennakkoselvitysten perusteella saatavissa 15 m /d luonnonpohjavettä, ja sille on asetettu tavoitteellinen valmistumisaika vuosille Toimintavuoden aikana hanketta häiritsi vakavasti selvitysalueella sijaitsevan Kouvolan Veden pohjavesikaivon lisävedenottohakemus ja -lupa Etelä- Suomen aluehallintoviranomaiselta (AVI), mistä yhtiö joutui jättämään valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Loppuvuodesta laadittiin hankkeesta arviointiselostusta, joka valmistuu vuoden 215 alkupuolella. Anjalankoski - Kotka - siirtolinjat - paineviemäri ja rinnakkaisvesijohto - ovat käytössä, mutta valtion vesihuoltotyönä tehtyä osuutta ei ole vielä luovutettu vesiyhtiöille. Tämä johtuu siitä, että linjalla on vielä paljon puutteita urakoitsijan ja maanomistajien välisissä työaikaisissa korjausvelvoitteissa valtion vesihuoltotyöosuudella. Yhtiö edellyttää, että puutteet ja sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa ennen hankkeen vastaanottamista. Vaikkakaan viemäriverkostossa ei ollut normaalia enempää tukoksia toimintavuoden aikana, niin niiden aiheuttamien vahinkojen korvauskäytännössä on tapahtunut radikaali muutos. Tämä heijastuu ennen kaikkea toiminnan vastuuvakuutuspuolelle, joissa uudet vakuutusehdot rajoittavat likimain kaikki vahingot korvauksen ulkopuolelle. Etenkin korvausehto, joka rajaa korvattavuuden äkillisyyteen perustuvaksi on vesilaitosten kannalta mielestämme kohtuuton. Myös edunvalvontajärjestömme Suomen Vesilaitosyhdistyksen (VVY) toimesta on käynnistetty kehitysohjelmahanke, jonka tarkoituksena on selvittää vesihuoltolaitosten vakuutusten ajantasaisuus ja uudistustarpeet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut ympäristöluvan Mussalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitellulle biokaasutuslaitokselle vuoden 21 lopussa. Tämä lupa on lainvoimainen. Sen sijaan samassa yhteydessä haettu Heinsuon kaatopaikkaalueelle sijoittuvaksi suunniteltu biokaasutetun lietteen jälkikypsytys- ja varastointialueen lupahakemus hylättiin lokakuussa annetulla päätöksellä. Yhtiö on valittanut tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä helmikuussa, ja piti voimassa AVI:n hylkäävän päätöksen. Yhtiö valmistelee uutta lupahakemusta hieman muutetulla formaatilla, jossa varastointi tapahtuu katetussa tilassa. E18-tien Jumalniemen eritasoliittymien rakentaminen aiheuttaa suuriakin muutoksia yhtiön verkostoon etenkin päävesijohtoon. Näiden kohteiden kustannusjaosta ontehty sopimukset liikenneviraston ja Kotkan kaupunginkanssa. Johtosiirtojen liitostyöt siirtyivät vuoden 215 huhtikuulle. Asiakastietojärjestelmän uudistamisprojekti - Kolibriprojekti - jatkui ja se otettiin tuotantokäyttöön toimintavuoden 214 tammikuussa, joskin ensimmäiset laskut saatiin järjestelmästä liikkeelle vasta maaliskuussa. Järjestelmässä on vielä isojakin puutteita, joita jouduttiin selvittelemään koko toimin tavuosi ja selvittely jatkuu edelleen. Suurimpina haasteina hankkeessa on ollut se, että toimittajan puolella on heidän yt-neuvotteluistaan ja niiden tuomista muutoksista johtuen vaihtunut lähes koko vastuuhenkilöstö. Lisäksi haasteena on se, että hanke on pilottiprojekti vesilaitospuolella. Hankkeen puutteet sekä ohjelman valmistumisen viivästyminen ovat tuoneet paljon lisätyötä asiakaspalveluhenkilöstölle sekä tämän vuoden tilinpäätöksen laatimiseen. Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa hiottiin strategian mukaiseksi. Päällimmäisenä tavoitteena on saada yhtenäiset - Kymen Vesi Oy:n näköiset - toimintatavat kaikille yksiköille ja yhtiön koko toiminta-alueelle. Osana tätä oli yhtiön paikallis- ja varallaolosopimusten päivittäminen, joista päästiin sopimukseen toimintavuoden helmikuussa. Näillä ratkaisuilla on tarkoitus tehostaa yhtiön varallaoloa sekä myös normaalia arkipäivän toimintaa. Muutokseen valmistauduttiin yhdessä työterveyden ja ulkopuolisen konsultin tekemällä työtyytyväisyyskartoituksella, jossa tarkoituksena oli selvittää tilanne yhtiössä kokonaisuutena sekä keskeisimmät kehitystarpeet koko yhtiössä ja tulosyksiköiden sisällä. Kokonaisuutena tulos oli yhtiössä hyvä, mutta oli tosi isoja eroja tulosyksiköiden välillä. Keskeisin kehittämistarve kohdistui tulosyksiköiden väliseen yhteistyöhön. Kuten selvityskin osoittaa, muutokset aiheuttavat ymmärrettävästi aina ainakin osittaista vastarintaa, joka on ihan ymmärrettävää. Kuitenkin muutosprosessi on edennyt hyvin, joskin hyvin hitaasti. Muuten toimintavuosi oli valmistautumista tuleviin toiminnallisiin muutoksiin, ja yhtiön yhteisten uusien toimintatapojen käyttöönotto on haasteellinen koko henkilökunnalle. Tilannetta ei suinkaan helpottanut se, että kaksi yksikönpäällikköä jäi kesän aikana äitiys- ja vanhempainvapaalle. Tämä on kuitenkin nähtävä normaalina elämän kulkuna, ja sen tuomista lisähaasteista on operatiivisen johdon selvittävä. Jatkamalla muutosprosessia meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet saavuttaa entistä toimivampi ja asiakasmyönteisempi vesihuoltolaitos koko eteläisen Kymenlaakson alueelle. Tästä haluan lausua suuret kiitokset hallinnolle ja koko henkilöstölle. Tapani Eskola toimitusjohtaja 4 5

4 Hallituksen toimintakertomus Yleistä Vuosi 214 oli yhtiön kahdeksas toimintavuosi. Yhtiön omistuspohja säilyi ja yhtiön omistavat Kotkan ja Kouvolan kaupungit ja Pyhtään kunta. (Toimintakertomuksen teksteissä mainitulla Anjalankoskella tarkoitetaan entisen Anjalankosken kaupungin aluetta Kouvolassa). Osakkaat Yhtiön tehtävänä on huolehtia osakaskuntiensa alueella vesihuoltolaitokselle kuuluvista tehtävistä kulloinkin laissa asetettujen velvollisuuksien mukaisesti. Perustelluissa tapauksissa yhtiön hallituksen niin päättäessä yhtiö voi toimia myös osakaskuntiensa ulkopuolella. Yhtiöllä on A- ja B-sarjan osakkeita (A-osake á 2 ääntä ja B-osake á 1 ääni), joita osakaskunnat ovat merkinneet seuraavasti. Mukana on myös osakkeiden tuottama äänimäärä ja osakaskunnan omistusosuus yhtiöstä: Tulos Toimintavuoden liikevaihto oli ,71, josta oli laskua edelliseen vuoteen n ,26 eli,5 %. Suunnitelman mukaiset poistot olivat ,52. Yhtiö maksoi omistajakuntien antamille pitkäaikaisille lainoille korkoa Yhtiön kirjanpidollinen tulos oli ,94 ja tilikauden tuloksesta veroja maksetaan 6 851,45. Taloudelliset tunnusluvut 214 Liikevaihto 19, 6 M Liikevoitto 2,9 M Liikevoitto % liikevaihdosta 14,7 % Käyttökate 4,4 % Tasearvo ,1 M Omavaraisuusaste 4, % Nettovelkaantumisaste 14,2 % 21 19, 7,1 15,7 42,7 12, 4,4 152, , 5,2 16,4 42, 121,6 4,8 18,6 Osakaskunta Kouvola (A-koski) Kotka Pyhtää A-osakkeet B-osakkeet Yhteensä Äänimäärä Ääniosuus Omistusosuus kpl kpl kpl % % ,65 62,9 4,42 Henkilöstön tunnusluvut Vakinaiset 66 htv Määräaikaiset 214 htv Henkilöstökulut,9 M , ,7 Yhteensä , Henkilöstö Yhtiön kaikki osakkeet ovat kuntien omistuksessa. Yhtiökokous pidettiin Kotkassa. Yhtiön vakinaisen henkilöstön määrä oli toimintavuoden lopussa 66 henkilöä, joista tuntipalkkaisia oli 21 ja kuukausipalkkaisia 45. Hallitus Yhtiön hallitus oli yhtiökokoukseen asti varsinainen jäsen varajäsen Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi toimintavuonna 1 henkilö ja uusia vakinaisia henkilöitä palkattiin 1. Toimintavuoden päättyessä yhtiössä ei ollut avoinna olevia vakansseja. Lasse Mustonen Kari Niininen Janne Pihlajisto Sami Porkka Marja Timonen-Pilli Saila Könönen Matti Metsola Kim Soares Vesa Häkkinen Hannu Haimi Johanna Pyötsiä Pirjo Kopra Kotka Kotka Kotka Kouvola Kouvola Pyhtää Lisäksi vuoden aikana määräaikaisissa työsuhteissa oli yhteensä 12 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärän muutokseen ei ole näköpiirissä tarpeita ainakaan lähivuosina. Kymenlaakson Vesi Oy osti yhtiön henkilöstön palveluja n. 6 henkilötyövuotta. Tilitarkastajat ja yhtiökokouksesta alkaen varsinainen jäsen Lasse Mustonen Kari Niininen Janne Pihlajisto Sami Porkka Marja Timonen-Pilli Janne Kaulio Hallituksen puheenjohtajana on toiminut asti henkilöstöjohtaja Lasse Mustonen ja varapuheenjohtajana opettaja Marja Timonen-Pilli ja molemmat valittiin jatkamaan tehtävissään myös yhtiökokouksen jälkeen. Hallituksen varajäsen Hannu Haimi menehtyi Hallitus kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. varajäsen Matti Metsola Kim Soares Vesa Häkkinen Hannu Haimi Johanna Pyötsiä Pirjo Kopra Kotka Kotka Kotka Kouvola Kouvola Pyhtää Hallituksen esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Tapani Eskola ja sihteerinä vanhempainvapaaseensa asti talouspäällikkö Paula Thilman ja sen jälkeen asiakaspalvelupäällikkö Katja Toikka. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n. Investoinnit Yhtiön investoinnit olivat 6, M, joka on,15 M budjetoitua enemmän. Vuoden aikana kului verkoston uudisrakentamiseen 2,1 M, verkoston saneeraukseen 2,8 M ja laitosten saneeraukseen,15 M. Koneisiin ja kalustoon kului vuoden aikana 1, M. Verkostojen uudisrakentamiseen kohdistui kustannuksia 2,1 M, jossa suurimpina kohteina olivat Kotkassa toteutetut Hortolan 2-vaiheen lopputyöt, Jumalniemen E18-töiden aiheuttamat järjestelyt ja Norskankadun vesihuollon rakentaminen. Uudisalueiden rakentaminen painottui koko vuoden ajan asuntoalueisiin, eikä vuoden aikana toteutettu yhtään uusia teollisuusalueita. Verkostojen saneeraamiseen kului 2,8 M, joka ylitti budjetin 4. eurolla. Saneerauksen volyymia kasvatettiin, kun nähtiin vuoden aikana, että uudisrakennuspuolella tullaan jäämään paljon alle budjetoitujen kustannusten. Suurimpina saneerauskohteina olivat Muurainpolku ja Rosokatu Kotkassa ja Narjuksentie sekä Heikintien loppuosa Kouvolassa. Verkostohankkeiden suunnittelukustannukset olivat,16 M. Laitosrakentamisen investoinnit olivat noin,15 M, joista suurimpina hankkeina Mussalon autokatos ja Kaipiaisten vesitornin sisäpuolinen korjaus. Koneisiin ja kalustoon kului 1, M. Suurimpina kohteina siellä pumppaamosaneeraukset ja puhtaan veden verkoston seurantapisteiden rakentaminen, joita toteutettiin vuoden aikana viisi kappaletta. Puhdasvesipuolella saneerattiin vedenottamoita Kaipiaisissa ja Sippolassa, joihin rakennettiin kiinteät aggregaatit varavoimalähteiksi, toimitusvarmuuden parantamiseksi. Investoinneista valmistui vuoden aikana 7,7 M ja vuodelle 215 keskeneräisiä hankkeita siirtyi,5 M. 6 7

5 Toiminta Ison haasteen viemärien ja myös siirtolinjan toiminnalle aiheuttavat hulevedet. Keväällä lumensulamisvaiheessa ja kesän rankkasateiden aikana viemäriverkoston kapasiteetti tai oikeastaan sen riittämättömyys - aiheuttaa häiriöitä jätevesipumppaamoissa sekä Anjalankosken vanhojen puhdistamojen tilapäiskäytölle että itse siirtolinjaan. Tätä ongelmaa vähennetään panostamalla sekaviemäröityjen alueiden saneeraukseen ja sitä kautta parempaan hulevesien hallintaan. Anjalankoski Kotka siirtolinjalla on vielä paljon puutteita urakoitsijan ja maanomistajien välisissä työaikaisissa korjausvelvoitteissa valtion vesihuoltotyöosuudella. Yhtiö edellyttää, että puutteet ja sopimukset maanomistajien kanssa ovat kunnossa ennen hankkeen vastaanottamista E18-tien parantaminen moottoritietasoiseksi on teettänyt aika paljonkin töitä johtosiirtojen osalta ja tästä on aiheutunut myös ennakoitua enemmän kustannuksia. Näiden kohteiden kustannusjaosta tehdään sopimukset liikenneviraston ja Kotkan kaupungin kanssa. Toimintavuoden aikana vesijohtoverkostossa on ollut 25 vuotoa, joka on hieman normaalia vähemmän. Verkoston kunnossapitotiedon keräämistä on tehostettava koko verkoston osalta, jotta pystytään nykyistä tehokkaammin suunnittelemaan verkoston oikea-aikainen saneeraus. Käyttöveden pumppaus verkostoon oli m ja myyty vesimäärä m. Uusien liittyjien määrä oli 28 kpl (Kotka 18, Anjalankosken alue 4 ja Pyhtää 6). Yhtiön toiminta-alueella verkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuu arviolta 72 5 asukasta eli noin 95 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. Laskuttamattoman veden (huuhtelut, palovesi, hukkavesi ym.) osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 21,9 %, jossa on laskua edelliseen vuoteen,4 %. Yleisen vedenkulutuksen määrä oli 1 1 m. Yleisen vedenkulutuksen eli vuotoveden määrää on selvitetty toimintavuonna kartoittamalla kaikki vesistöalitukset. Niistä ei löytynyt merkittäviä vuotoja. Myöskään Kotkan satamien tausta-alueiden verkostoista ei isoja vuotoja löytynyt. Yhtiön alueelle on rakennettu parikymmentä virtaamamittauskaivoa keskeisimpiin verkostokohtiin, ja vuotoselvitystä jatketaan nyt niiden tulosten avulla. Jätevesipuolella viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli yhteensä m. Ylivirtauksia verkostossa tapahtui m, tähän olivat syynä hyvin äkillinen lumen sulaminen ja loppukesän rankkasateet. Mussalon jätevedenpuhdistamolla oli sähkökatkos klo 2:5-5:27. Sähkökatkoksen aikana puhdistamotonta jätevettä meni mereen 1 4 m. Jätevesiä puhdistettiin puhdistamoilla yhteensä ja etuselkeytyksen jälkeen ohjattiin jätevettä mereen yhteensä 7 56 m. Laskutettu jätevesimäärä oli m, josta Haminan osuus m. Vuoden lopussa arvioitiin viemäriverkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuvan n. 7 5 asukasta eli noin 9 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. Puhdistamoiden lupaehdot täyttyivät pääosin. Niiden toiminnasta on raportoitu lupien mukaisesti valvontaviranomaiselle. Myös jätevesiverkoston vuotoselvityksiä tehostetaan tulevina vuosina selvittämällä pahimmat ns. sisäänpäin vuotavat verkostokohdat. Tämä on erittäin tarpeellista, sillä jätevedenpuhdistamolle tulee nykyisellään yli puolet sinne kuulumatonta hulevettä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvan Mussalon jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitellulle biokaasutuslaitokselle vuoden 21 lopussa. Tämä lupa on lainvoimainen. Sen sijaan samassa yhteydessä haettu Heinsuon kaatopaikka-alueelle sijoittuvaksi suunniteltu biokaasutetun lietteen jälkikypsytys- ja varastointialueen lupahakemus hylättiin lokakuussa annetulla päätöksellä. Yhtiö on valittanut tästä päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä päätöksen helmikuussa, ja piti voimassa AVI:n hylkäävän päätöksen. Yhtiö valmistelee uutta lupahakemusta hieman muutetulla formaatilla, jossa varastointi tapahtuu katetussa tilassa. Asiakastietojärjestelmän uudistamisprojekti - Kolibri-projekti - jatkui ja se otettiin tuotantokäyttöön toimintavuoden 214 tammikuussa, joskin ensimmäiset laskut saatiin järjestelmästä liikkeelle vasta maaliskuussa. Järjestelmässä on vielä isojakin puutteita, joita jouduttiin selvittelemään koko toimintavuosi ja selvittely jatkuu edelleen. Suurimpina haasteina hankkeessa on ollut se, että toimittajan puolella on heidän yt-neuvotteluistaan ja niiden tuomista muutoksista johtuen vaihtunut lähes koko vastuuhenkilöstö. Lisäksi haasteena on se, että hanke on pilottiprojekti vesilaitospuolella. Hankkeen puutteet sekä ohjelman valmistumisen viivästyminen ovat tuoneet paljon lisätyötä asiakaspalveluhenkilöstölle ja vuoden 214 tilinpäätöksen laatimiseen. Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa hiottiin strategian mukaiseksi. Päällimmäisenä tavoitteena on saada yhtenäiset - Kymen Vesi Oy:n näköiset - toimintatavat kaikille yksiköille ja yhtiön koko toiminta-alueelle. Osana tätä oli yhtiön paikallis- ja varallaolosopimusten päivittäminen, joista päästiin sopimukseen toimintavuoden helmikuussa. Näillä ratkaisuilla on tarkoitus tehostaa yhtiön varallaoloa sekä myös normaalia arkipäivän toimintaa. Muutokseen valmistauduttiin yhdessä työterveyden ja ulkopuolisen konsultin tekemällä työtyytyväisyyskartoituksella, jossa tarkoituksena oli selvittää tilanne yhtiössä kokonaisuutena sekä keskeisimmät kehitystarpeet koko yhtiössä ja tulosyksiköiden sisällä. Kokonaisuutena tulos oli yhtiössä hyvä, mutta oli tosi isoja eroja tulosyksiköiden välillä. Arvio tulevasta kehityksestä Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle Yhtiön tilikauden tappio oli 2 996,94. Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden tappio siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille. Hallituksen hyväksymän yhtiön strategian jalkauttamista jatkettiin ja se on muuttanut ja tulee muuttamaan yhtiön operatiivisia toimintatapoja merkittävästi ja tavoitteena on saada yhtenäiset toimintatavat kaikille yksiköille ja koko Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueelle. Muuten toiminnan oletetaan jatkuvan vedenkäytön ja jätevedenpuhdistuksen osalta entisellään. Yleiseurooppalaisella suhdannetaantumalla on ollut ja arvioidaan edelleen olevan vaikutusta teollisuuden näkymiin, mutta normaalien asiakkaiden toiminta vedenkulutuksen osalta. jatkuu vakaana. Täten suurempien teollisuus asiakkaiden volyymin mahdollinen epävakaus nähdään edelleen riskinä tulevaisuudessa ja se kohdentuu etenkin jätevesipuolen toimintoihin ja talouteen. Vuoden 211 alusta päädyttiin pienentämään investointimäärää ja siihen tarvittavaa lainoitusta, siten että lainanoton tarve alittaa lainojen vuotuisen lyhennysmäärän. Näin aletaan sulattaa koko lainapääoman määrää. Tätä tavoitetta kuitenkin osaltaan vaikeutti lähivuosien suuri uusinvestointien määrä etenkin Kotkassa. Edelleen rahoituksessa nähdään riskinä se, että korkotasossa tapahtuu merkittävää nousua. Tästä aiheutuu paineita yhtiön taksojen nostoon. Tosin lainojen osalta on pyritty tekemään mahdollisimman kattava korkosuojaus sekä lainasalkun tasapainotus kiinteän ja muuttuvan koron suhteen. Verkoston saneerauksen osalta yhtiö pystyy määrittelemään investointitason ja säätelemään sen volyymiä pitkäaikaisella suunnittelulla. Suurempana haasteena on kuntakonsernin puolelta tapahtuvan maankäytön suunnittelun ja sen mukanaan tuoman kunnallisteknisen rakentamisen lyhytjänteisyys. Tämä kohdentuu sekä uudisrakentamiskohteisiin että ennen kaikkea uudiskohteiden puuttumisen vuoksi tapahtuvaan täydennysrakentamiseen, jolla tonttipulaa helpotetaan. Täydennyskaavoitus/-rakentaminen on vesihuollon kannalta lähes aina kallein vaihtoehto, jos ei puhuta aivan keskustakortteleista. Tämä aiheuttaa suuria ja osin jopa hallitsemattomia muutoksia investointien rahoitukseen varsinkin pidemmällä aikajänteellä. Ja toisekseen siitä tulee myös paineita vesimaksujen hinnankorotuksiin, jos ei jo suunnitteluvaiheessa päästä eri osapuolten kesken sopimukseen kustannusjaosta. Uudisrakentamiskohteissa etenkin Kotkan puolella on aiheutunut ongelmia siinä, että teollisuusalueilla kaavoitus ja etenkään alueiden tonttijaot eivät ehdi mukaan alueelle rakennettavien kiinteistöjen toteutustahtiin. Näin ollen ei voida optimoida kohteiden vesihuoltoverkoston ja tonttijohtojen rakentamista, josta syntyy ylimääräisiä ongelmia rakentajien ja vesiyhtiön väliseen kustannusjakoon. Yhteistyö eteläisen ja pohjoisen Kymenlaakson vesilaitosten välillä on saatava liikahtamaan hyvinkin pikaisella aikataululla. Nykyisellä toimintapolitiikalla, jossa vesilaitokset etenevät vain omia tulevaisuuden tarpeita palvelevilla linjauksilla ja hankkeilla, uhkaa vaarantua tulevaisuudessa koko Kymenlaakson vedenhankinnan turvaaminen. Tässä keskeisimpänä on Kouvolan Selänpään alue, jossa pohjavesien hyödyntäminen tulee tehdä ympäristövaiku tustenarvioinnin (YVA) valmistuttua ehdottomasti yhteistyössä, tällöin turvataan koko Kymenlaakson vedenhankinta hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Jätevesipuolella on saatava päivitettyä Kaipiaisten alueen jätevesisopimukset, joista Kouvolan Vesi Oy ei ole ollut halukas neuvottelemaan vuonna 29 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen. Nykytilanteessa alueen jäteveistä joudutaan maksamaan lähes kaksinkertainen hinta muun Kouvolan jätevesitaksaan verrattuna. Varsinaiseen operatiiviseen toimintaan sisältyy myös riskejä, mutta niitä on pyritty ehkäisemään ylläpitämällä sekä verkosto- että laitospuolella ajantasaista riskienhallintakartoitusta, jonka päivittämistä jatkettiin toimintavuoden aikana. Suurimmat riskit liittyvät vesijohtoverkoston vuodonkorjauksiin ja vesijohtoverkoston sekä puhdistamojen kemikaalien annosteluun. Edellisten tilikausien tappio Tilikauden tappio Voitot/tappiot tilikauden päättyessä , , ,54 8 9

6 Kymen Vesi Oy Tilinpäätös TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,97 Valmistus omaan käyttöön 1 176, , Liiketoiminnan muut tuotot 67 9, ,1 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,4 Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut , , , ,6 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,26 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,15 Muut henkilösivukulut , , , ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot , ,1 Liiketoiminnan muut kulut , ,97 LIIKEVOITTO (TAPPIO) 2 872, ,9 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 8 95, ,5 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,45 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,48 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) , ,97 Tuloverot 6 851,45 1 6,15 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) ,94-1 2,64 TASE V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,26 Muut pitkävaikutteiset menot 156 8, ,98 Aineelliset hyödykkeet 422 1, ,98 Maa- ja vesialueet , ,17 Rakennukset ja rakennelmat , ,67 Koneet ja kalusto , ,49 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,71 Sijoitukset , ,4 Muut saamiset 26 45, ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet , ,78 Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,16 Muut saamiset konserniyrityksiltä , ,8 Muut saamiset 8 211, 6 288, Siirtosaamiset 5, , , ,6 Rahat ja pankkisaamiset 75 82, ,4 V a s t a a v a a y h t e e n s ä , ,68 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Osakepääoma 42, 42, SVOP-rahasto 4 781, ,96 Edell. tilikausien voitto/tappio -7 92, ,96 Tilikauden voitto (tappio) ,94-1 2,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,6 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,42 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 75, 75, VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,65 Velat saman konsernin yrityksille , ,85 Muut velat , ,7 Lyhytaikainen , ,2 Lainat rahoituslaitoksilta , ,4 Ostovelat , ,57 Muut velat , ,16 Siirtovelat , , , ,67 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä , ,

7 RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , ,48 Suunnitelmanmukaiset poistot , ,1 Rahoitustuotot ja kulut , ,45 Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , Käyttöpääoman muutos Korottomien velkojen muutos (lisäys + vähennys -) , ,8 Vaihto-omaisuuden lisäys (-),, Korottomien saamisten muutos (lisäys - vähennys +) , ,95 Korollisten saamisten muutos (lisäys - vähennys +) , ,9 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,77 Maks. korot ja maksut muista liiket. rahoituskuluista , ,45 Välittömät verot ,45-1 6,15 Liiketoiminnan rahavirta , ,17 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Yhtiö kuuluu Kotkan kaupunki -konserniin. Konsernin tilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteessa Kustaankatu 2, 481 Kotka. Pysyvien vastaavien arvostus Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Pienet käyttöomaisuushankinnat ja alle kolmen vuoden käyttöiän kalusto on kirjattu tilikauden kuluiksi. Suunnitelmanmukaiset poistoajat Vaihto-omaisuuden arvostus Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet - 5 vuotta - 1 vuotta 1-5 vuotta 4-1 vuotta 5 vuotta Vaihto-omaisuus on arvostettu keskihintaan ja sen arvo pidetään muuttumattomana. Vaihto-omaisuuden tarvikkeisiin kuuluu hyödykkeitä, joita yhtiö hankkii jatkuvasti ja joiden määrä ja yhteenlasketut muutokset ovat vähäisiä. Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 4 5, 5, Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,4 Liittymismaksujen lisäys , , Sijoitukset arvopapapereihin LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN JA TOIMINTA-ALUEITTAIN Liikevaihto toimialoittain Vesi , ,55 Jätevesi , ,2 Muut tuotot , ,4 Rahoituksen rahavirta , ,96 Liikevaihto toiminta-alueittain , ,97 Rahavarojen muutos , , Rahavarat tilikauden lopussa 75 82, ,4 Rahavarat tilikauden alussa , ,4 Kotka , ,25 Hamina 51 11, , Anjalankoski 55 74,9 51 7, Pyhtää , , , ,97 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Kone- ja laitevuokrat 22 66, ,84 Kiinteistön vuokratuotot 5 97, ,99 Käyttöomaisuuden myynti 6 21,48 Viivästysmaksutuotot 2 9, 4 925, Varallolo- ja toimistopalvelut 24 12, ,94 Laitosmiespalvelut 26 81, ,42 Muut tuotot 6 878, , , ,1 12 1

8 HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 214 Toimihenkilöitä Vakituiset 27 Määräaikaiset 4 1 Työntekijöitä Vakituiset 8 Määräaikaiset 41 Yhteensä keskimäärin 72 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajanpalkat ja palkkiot 116 1, ,86 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 2 262,62 192,81 Korkotuotot muilta 6 642, ,72 Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkokulut Saman konsernin yrityksille , , Muille , ,91 Korkokulut yhteensä , ,91 Muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -5 25, , Muille , ,7 Muut rahoituskulut yhteensä , ,7 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä , ,45 POISTOT JA ARVONALENTUMISET TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus: Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista 48 94,9 Muista pitkävaikutteisista menoista 18 95, ,59 Rakennuksista ja rakennelmista , ,12 Koneista ja kalustosta , , , ,1 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Atk-kulut 2 166, ,74 Vuokrat , ,2 Posti- ja telepalvelut 1 95, ,51 Henkilökunnan terv.huolto ja koulutus , ,49 Muut vapaaehtoiset henkilöstökulut 79 29, ,6 Autokulut ja matkakulut , ,7 Alle vuoden kalusto ja pienhankinnat 64 89, ,6 Vakuutukset 6 26, ,62 Muut kulut , , , ,97 rakennuksista ja rakennelmista 1 164, ,97 TULOVEROT 6 851,45 1 6,15 YMPÄRISTÖKULUT Aineet ja tarvikkeet , ,2 Ulkopuoliset palvelut , ,9 Ympäristönsuojelulaitteiden käytön henkilöstökulut 716 9, ,7 Koulutus ja muut vapaaeht. henkilöstökulut , ,99 Liiketoiminnan muut kulut , ,82 Ympäristökulut yhteensä , ,59 Poistot ympäristönsuojeluinvestoinneista , ,47 Ympäristösuojelumenot yhteensä , ,6 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Lakisääteinen tilintarkastus 2 964, , Muut palvelut 955,7 92, , 14 15

9 TASEEN LIITETIEDOT P Y S Y V Ä T V A S T A A V A T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintamenona on käytetty yhtiöön tasearvolla siirtyneen omaisuuden alkuperäistä hankintamenoa AINEELLISET HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Muut pitkävaik. menot Aineettomat yhteensä Hankintameno , , ,12 Lisäykset , ,56 777,72 Vähennykset Siirto tase-erien välillä, Hankintameno , , ,84 Kertyneet poistot , , ,14 Tk sumupoistot , , ,75 Kirjanpitoarvo 1.1., Kirjanpitoarvo , , ,95 Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Keskeneräiset Aineelliset yhteensä Koneisiin ja kalustoon sisältyy rakennusten ja rakennelmien ryhmässä olevat kiinteät laitteet Tilit Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo ,22 Rakennukset ja rakennelmat yht. Hankintameno , , , , ,6 Lisäykset 7 52, , , , ,61 Vähennykset, Siirto tase-erien välillä Hankintameno , , , , ,21 Kertyneet poistot , , , ,19 Tk sumupoistot , , , ,8 Poistoero , , , ,42 Poistoeron muutos , , , , Poistoero , , , ,42 Kirjanpitoarvo , , , , ,41 Kirjanpitoarvo , , , , ,94 Sijoitukset Muut saamiset Hankintameno , , , ,94 Lisäykset , , ,65 2 1, Vähennykset , ,84 Siirto tase-erien välillä, Hankintameno , , , ,94 Kertyneet poistot , ,41 Tk sumupoistot , ,77 Poistoero , ,42 Poistoeron muutos, 1 164, Poistoero , ,42 Kirjanpitoarvo , , , ,94 Kirjanpitoarvo , , , ,94 V A I H T U V A T SAAMISET V A S T A A V A T LYHYTAIKAISET Myyntisaamiset , ,16 Muut saamiset 8 211, 6 288, Siirtosaamiset 5, , , ,52 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset 7 27, ,5 Muut saamiset konserniyrityksiltä , ,8 OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Osakepääoma , 42, Osakepääoma , 42, Sidottu oma pääoma yhteensä 42, 42, Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,96 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,96 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,96 Tilikauden voitto/tappio ,95-1 2,64 Vapaa oma pääoma yhteensä -5 7,59-2 1,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,6 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelmanmukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Rakennukset ja rakennelmat 1 164, ,97 Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET 1 164, ,97 Tilivuoden 211 kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi on kirjattu Sunilan puhdistamon lopettamisen ympäristölupavelvoitteiden täyttämisestä johtuvia kuluja puhdistamon purkuputken rakenteiden poistamisesta yhteensä 75. VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta , ,29 Lainat omistajilta , ,74 Liittymismaksuvelat , , , ,19 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Liittymismaksuvelat , ,4 Muut velat , ,85 LYHYTAIKAINEN Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Ostovelat , ,16 SIIRTOVELAT Loma- ja tuntipalkkajaksotus , ,5 Muut lakisääteiset hsi-kulut 62 61, ,15 Korkojaksotus 249 2, ,15 Muut 16 52,6 2, , ,

10 VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT , , , , , ,4 Leasing-vastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Muut vastuut Avl mukaiset vastuut mikäli omaisuutta luovutetaan muuhun kuin vähennyksen oikeuttavaan käyttöön , ,97 Alv-palautus vastuu Vakuus vuokraoikeuteen Jänskäntie 2 Kiinnitykset yhteensä 1, 1, Yhdysvesijohto Aittakorpi - Petäjäsuo investointiosuuden mahdollinen lunastus Kymen Seudun Osuuskaupalta Vastuu , ,9 Tilikauden poistot 2 78, 2 78, Kertyneet poistot , , , ,57 Lunastus vastuu Vuokravastuu yhtiön toimitiloista Malminginkadulla Vuokra-aika on 15 vuotta. Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana molemminpuolisella 12 kuukauden irtisanomisajalla. Vuokralaisella on oikeus lunastaa kohde 5 vuoden kuluttua vuokra-ajan alkamispäivästä. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Kotkassa Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Kotkassa KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy 18 19

11 Vuosikertomus 214 Talous Veden ja jäteveden käyttömaksut 214 (alv %) Vesi 1,4 Jätevesi 1,8 Yhteensä,2 Perusmaksut 214 (alv %) Perusmaksun yksikköhinnat, jotka peritään erikseen sekä talousveden että jäteveden osalta, ovat: Maksuluokka mm vesimittari 6,92 /kk Maksuluokka mm vesimittari 41,56 /kk Maksuluokka 4-5 mm vesimittari 17,2 /kk Maksuluokka mm vesimittari 25,59 /kk Maksuluokka mm kaksoisvesimittari 11,79 /kk Uusilta liittyjiltä peritään liittymismaksua, joka perustuu kiinteistön rakennusoikeuteen. Taksan kehittyminen Kymen Vesi Oy:n osakaskunnissa Käyttömaksut /m.5 Kymen Vesi Oy:n organisaatio ja eri yksiköiden tehtävät Hallitus Perusmaksut /kk Kotka Anjalankoski Pyhtää Kymen Vesi Oy Toimitusjohtaja Tapani Eskola Johdon assistentti Tiina Soininkallio Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Petteri Kotonen Puhdistamoyksikkö Käyttöpäällikkö Kaisu Albeni Rakentamis- ja suunnitteluyksikkö Rakennuspäällikkö Sami Kinnunen Asiakaspalveluyksikkö Asiakaspalvelupäällikkö vt Katja Toikka Taloushallintoyksikkö Talouspäällikkö Paula Thilman Tuotantoyksikkö Tuotantopäällikkö Emmi-Maria Ukko Kymenlaakson Vesi Oy 5% Kymen Vesi Oy 5%

12 Suoritekustannukset Vesilaitoksen tulot ja menot laskutettua vesikuutiota kohti /m 1,8 Viemärilaitoksen tulot ja menot laskutettua jätevesikuutiota kohti VESILAITOS Suoritteet Pumpattu vesi verkostoon m Laskutettu vesi m Vesijohtoverkoston pituus m Suoritekustannukset Hallintokulut/laskutettu vesi*,22 /m,26,22 Veden hankinta/pumpattu vesi,4 /m,42,42 Veden jakelu/vesijohtoverkosto 2,51 /m 2,66 2,56 Veden jakelu/laskutettu vesi,6 /m,8,6 Veden mittaus/laskutettu vesi,2 /m,1,1 Pääomakustannukset/laskutettu vesi*,15 /m,19,21 Poistot/laskutettu vesi,2 /m,29,27 Kokonaismenot/laskutettu vesi* 1,61 /m 1,66 1,61 Kokonaistulot/laskutettu vesi* 1,66 /m 1,74 1,67 VIEMÄRILAITOS Suoritteet Laskutettu jätevesi m Puhdistettu jätevesi m Viemäriverkoston pituus m Suoritekustannukset Hallintokulut/laskutettu jätevesi*,21 /m,16,1 Jätevesien käsitt./puhdistettu jätevesi,1 /m,,27 Jätevesien käsitt./laskutettu jätevesi,46 /m,47,47 Kompostointi/laskutettu jätevesi **,1 /m,11,11 Viemäriverkoston hoito/viemäriverkosto,9 /m 1,1 1,9 Viemäriverkoston hoito/laskutettu jätevesi,11 /m,12,16 Veden mittaus/laskutettu jätevesi,1 /m,1,1 Pumppaus/laskutettu jätevesi,14 /m,16,15 Puhdistus/puhdistettu jätevesi,21 /m,2,18 Puhdistus/laskutettu jätevesi,1 /m,2,2 Käyttömenot/laskutettu jätevesi,58 /m,59,6 Pääomakustannukset/laskutettu jätevesi*,14 /m,12,1 Poistot/laskutettu jätevesi,56 /m,5,49 Kokonaismenot/laskutettu jätevesi* 1,51 /m 1,48 1,8 Kokonaistulot/laskutettu jätevesi* 1,61 /m 1,5 1,47 * hallinto- ja pääomakustannusten jakosuhde muutettu 214: 4 % vesilaitos, 6 % viemärilaitos (aiemmin 5/5 %) ** kompostointitoiminta lopetettu 21, tässä esitetty ulkoistetun palvelun kustannukset tulot /m menot /m ,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 tulot /m menot /m Tulosalueet Talousvesi Jätevesi Muu LIIKEVAIHTO , , ,27 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,26 Valmistus omaan käyttöön 52 7, ,82 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,96 Varaston lisäys (-) vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut , ,47 5 7, , ,9 9 9,89 Henkilöstökulut , , ,27 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot , ,99 Liiketoiminnan muut kulut 711 6, , ,85 LIIKEVOITTO (TAPPIO) , , ,52 Rahoitustuotot ja -kulut , ,28 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot 48 45, , 55 15,52 Poistoeron lisäys (-) /vähennys (+) -5 8, ,6 Tuloverot 425,7 425,7 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -5 46, , 55 15,

13 Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelun ja rakentamisen toteuttaminen Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen jakaantui pääasiassa seuraavan taulukon mukaisesti: Tehtävä Yleissuunnittelu: Laitossuunnittelu: Verkoston rakennussuunnittelu: Verkoston rakennuttaminen: Kaivamalla tehtävä rakentaminen Kaivamaton rakentaminen Rakentaminen: Kaivamalla tehtävä rakentaminen Kaivamaton rakentaminen Käyttö ja kunnossapito: Suorittaja Kymen Vesi Oy/konsultti Kymen Vesi Oy/konsultti Kuntatekniikka/konsultti Kuntatekniikka / Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy Urakoitsijat ja Kymen Vesi Oy Urakoitsijat ja Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy Kuntatekniikka pitää sisällään tässä yhteydessä Kotkan ja Kouvolan kunnallistekniset osastot. Vesihuollon yleissuunnittelu ja rakennussuunnittelu Alueittaisia vesihuollon yleissuunnitelmia ja niiden tarkistuksia tehtiin Turvalan sekä Nyyrikin-, Untamon- ja Kullervonkadun alueelle Kotkassa. Katukohtaisia yleissuunnitelmia laadittiin Kanerva-, Ruoho- ja Lautakatontielle Kotkassa sekä Ummeljoentielle ja Ahokujalle Anjalankoskella. Rakennussuunnitelmia teetettiin uudisalueille mm. Kotkan Räskin alueelle ja Kesantopolulle. Pyhtäällä Siltakylässä suunniteltiin Sammalkallion alueen 2-vaiheen vesihuolto. Saneeraussuunnitelmia tehtiin mm. Kotkan asuntoalueille Rosokadulle, Lautakatontielle, Nuottakadulle sekä Anjalankoskella Niilon- ja Narjuksentielle. Lisäksi suunniteltiin ja mitoitettiin Katvesammalen ja Sakkaran jätevesipumppaamot sekä erilaisia yksittäisiä johto-osuuksia. Verkostojen rakennussuunnittelu teetettiin kuntien kunnallisteknisissä osastoissa ja ulkopuolisilla konsulteilla. Verkostojen suunnittelukustannukset vuonna 214 olivat 16 euroa. Uusien viemäriverkostojen laaduntarkastusta ja kohteittain vanhojen viemäreiden saneeraussuunnittelua varten TV -kuvattiin viemäreitä. Verkkotietojärjestelmän puutteita korjattiin lisäämällä mittausta. Vesijohtoverkostomallien rakentamista Anjalankosken ja Pyhtään osalle jatkettiin vuoden aikana LVI-tarkastus, Kotka Vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen tarkastukset Kotkassa on kertomusvuonna hoitanut rakennusvalvontaviraston palveluksessa oleva LVI-tarkastusinsinööri. Kiinteistöjen lvi-suunnitelmia toimitettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 15 kpl. Tarkastuskäyntejä on työmaille suoritettu 248 kpl. Kymen Vesi Oy antoi vesihuollon liitoslausuntoja vuonna kpl. Verkostoinvestoinnit Kotkassa uutta verkostoa rakennettiin asuntoalueille Hortolaan ja Metsäkulmaan. Pyhtäällä uutta verkostoa rakennettiin Sammalkallion 1-vaiheen ja Kangasmäen kauppakeskus alueen osalta Siltakylässä. Verkostoa saneerattiin Kotkassa Koivulassa Muurainpolulla, Ristinkalliolla Rosokadulla ja Muurahaistiellä. Anjalankoskella saneerausta jatkettiin Saviniemessä Heikintien loppuosalla sekä Niilon- ja Narjuksentiellä. Pyhtäällä saneerattiin runkovesijohto Heinlahden vedenottamon ja Lökörentien väliltä. Vesijohdon ja viemärin sujutuksia tehtiin Jumalniemessä Kyminsuuntiellä ja Jylpyssä Takojantiellä. Verkostojen uudisrakentamiseen kohdistui kustannuksia 1,9 M ja verkostojen saneeraamiseen 2,77 M. LVI-suunnitelmat, - tarkastukset ja liitoslausunnot kpl (kpl/v) LVI-suunnitelmat LVI-tarkastukset Liitoslausunnot Vuoden aikana suoritettiin vesitornien saneerauksista Kaipiaisten tornin sisäpuolisten betonipintojen korjaus. Puhtaan veden verkoston seurantapisteitä rakennettiin yhteensä 5 kappaletta; kaksi Kotkaan ja kolme Anjalankoskelle. Kustannuksia näihin kohdistui 1 euroa. Jätevesipumppaamoiden automaatiossa siirryttiin AquaRex -järjestelmään, jonka kustannukset olivat 16 euroa

14 Talousveden laatu 214 Yksikkö KyVe verkosto Kaipiaisten verkosto Sippolan verkosto rajat käyttäjien hyväksyttävissä Haju aistinvarainen ei huom./kloori ei huom ei huom. eikä epätavallisia muutoksia Maku aistinvarainen ei makua/kloori ei makua ei makua -II- Sameus FNU,4,2 <,2 -II- Väriluku 4 -IIpH 8,1 7,5 8,1 6,5-9,5 Sähkönjohtavuus ms/m Rauta µg/l 86 2 Mangaani µg/l 5 Ammonium mg/l,,5 Fluoridi mg/l 1, 1) 1,2 1,2 1,5 Kokonaiskloori mg/l,6 Vapaa kloori mg/l,5 Kokonaiskovuus o dh,4 1) 4, 2) KMnO 4 - kulutus mg/l 4,8 2 Vesilaitos Veden hankinta Vuonna 214 hankittiin vettä yhteensä m. Pääosin talousvesi hankittiin Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Hankintaan käytettiin vuoden aikana 2,4 M ja hankittu vesimäärä oli m. Kymen Veden omilta pohjavedenottamoilta Kaipiaisissa ja Sippolassa pumpattiin vettä yhteensä m. Kaunissaaren omasta pohjavesikaivosta pumpattiin vettä 1 21 m. Vedenhankintakustannukset olivat,4 /m. Veden laatu Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti osakaskuntien terveydensuojeluviranomaisten kanssa yhdessä laaditun valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kymen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta otetaan useita vesinäytteitä viikoittain ja ne analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Pienempi osuus otetuista verkostovesinäytteistä on viranomaisvelvoitteisia ja suurempi osuus laitoksen omaa käyttötarkkailua. Kemiallisten laatuvaatimuksien ylityksiä oli Kaipiaisissa torjunta-aineiden osalta. Kaipiaisten verkostoveden torjuntaainepitoisuus ylitti kerran talousveden enimmäispitoisuuden yksittäiselle torjunta-aineelle, joka on,1 µg/l. Vedestä löydetyn atratsiini -nimisen torjunta-aineen havaittu pitoisuus oli,11 µg/l. Yksittäisiä laatusuosituksen ylityksiä oli rautapitoisuuden, koliformisten bakteereiden ja pesäkkeiden lukumäärän osalta. Rautapitoisuus ylitti kaksi kertaa raudalle määritetyn talousveden enimmäispitoisuuden, joka on 2 µg/l. Laatusuositukset ylittäneet rautapitoisuudet olivat tammi- ja helmikuussa µg/l ja 9 µg/l ja ne havaittiin kahdessa näytepisteessä Kotkan vesijohtoverkostossa. Ylitykset johtuivat kiinteistön putkistosta. Koliformisten bakteerien määrä ylitti kahdessa näytepisteessä marraskuussa Pyhtäällä talousveden laatusuosituksen, joka on pmy/1 ml. Koliformisten bakteereiden määrä saatiin laatusuosituksien vaatimalle tasolle verkostohuuhtelulla. Talousveden pesäkkeiden lukumäärässä ei tulisi olla epätavallisia muutoksia. Pesäkkeiden lukumäärä oli koholla (>1 pmy/ml) yhdessä näytteessä tammikuussa Kotkassa ja yhdessä näytteessä Pyhtään verkostossa marraskuussa. Talousveden kohonneet pesäkeluvut saatiin normaalille tasolle verkostohuuhteluilla. Verkostoveden laatu täytti kaikki hyvälle talousvedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset joka puolella vesijohtoverkostoa. Kloridi mg/l 4, 25 Nitraatti mg/l 1) 5 Nitriittityppi mg/l,6,15 Nitraattityppi mg/l,6 11, Sulfaatti mg/l 11 1) 25 Alumiini µg/l 8 1) 2 Natrium mg/l 2,9 1) 2 Kadmium µg/l <,2 5, Kromi µg/l 4 5 Kupari mg/l,2 2, Lyijy µg/l <5 1 Nikkeli µg/l <5 2 TOC, org. hiilen kokonaismäärä mg/l 1,8 ei epätavallisia muutoksia Arseeni µg/l <2 1) 1 Elohopea µg/l <,5 1) 1, Trihalometaanit yhteensä µg/l <4 1 Yksittäiset torjunta-aineet ei todettu 1) todettu,1 Atratsiini µg/l,4 DEA µg/l,5 DEDIA µg/l <,1 Heksatsinoni µg/l, BAM µg/l Propatsiini µg/l Pirimikarbi µg/l Spiroksamiini µg/l, Torjunta-aineet yhteensä µg/l ei todettu 1),12,5 Pesäkkeiden lukumäärä (22 o C, d) pmy/ml 2 1 ei epätavallisia muutoksia E.coli pmy/1 ml Enterokokit pmy/1 ml Clostridium perfringens pmy/1 ml Koliformiset bakteerit pmy/1 ml Kyve verkosto = talousvesi Kotkassa, Pyhtäällä ja entisen Anjalankosken alueella Kouvolassa (pl. Sippola ja Kaipiainen) 1) mitattu Kuivalan tekopohjavesilaitokselta lähtevästä vedestä 2) vedenottamoilta lähtevän veden keskiarvo 1) 26 27

15 Veden jakelu Yleinen vedenkulutus Vesijohtoverkostoon liittyneitä kiinteistöjä oli vuoden lopussa Kotkassa 9 58 kpl, Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella 4 26 kpl ja Pyhtäällä 928 kpl. Verkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuu lähes 72 asukasta eli noin 95 % koko asukasmäärästä. Laskuttamattoman veden (huuhtelut, palovesi, hukkavesi ym.) osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli 21,9 %. Yleisen vedenkulutuksen määrä oli 1 1 m. Veden pumppaus verkostoon oli m ja myyty vesimäärä m. Laskuttamattoman veden %-osuus v erkostoon pumpatusta vedestä Yleisten vesipostien asiakkaita oli vuoden lopussa 29 kpl. 1 8 Verkostoon pumpattu vesi, myyty vesi ja laskuttamaton vesi 1 m 7 6 Pumpattu vesi Myyty vesi Laskuttamaton vesi ,4% 16,7% 15,4% ,6% 28 2,5% 29 19,7% 21 2,8% ,2% ,% 21 21,9% Vesijohtoverkoston kunnossapito Vesijohtovuodot Vesijohtovuotojen määrä oli yhteensä 25 kpl, mikä on keskimääräistä vähemmän. Vuodoista 15 oli Kotkassa, 9 Anjalankoskella ja 1 Pyhtäällä. 1 Johtoverkostojen toimintahäiriöt kpl Myynti kuluttajaryhmittäin m / osuus myydystä vedestä % talousvesi teollisuusvesi osuuskunnat myyty vesi yht % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Viemärin toimintahäiriöt Vesijohtovuodot Vesimittarikorjaamo m Myyty vesi kuluttajaryhmittäin Osuuskunnat Teollisuusvesi Talousvesi m Ominaiskulutukset (L/AS/D) Kotkan tiedot L/AS/D Talousvesi Myyty vesi Pumpattu vesi Mittarikorjaamon tavoitteena on ollut suorittaa pienten vesimittarien (2-25 mm, omakotitaloissa) vaihdot noin 8 vuoden välein ja isojen (2-4 mm, kerrostaloissa) noin 6 vuoden välein. Suurkuluttajien sekä impulssimittarien ja omien kaivojen mittareiden vaihdot on suoritettu noin 4 vuoden välein. Tavoitteena on, että korjaamolle saapuvat mittarit tarkastetaan, mikäli ne eivät ole jäätyessään haljenneet tai muuten tuhoutuneet. Vesimittareita vaihdettiin 892 ja tarkastettiin 97 kpl. Mittareiden vaihtomäärä on kasvanut edellisvuosista, mutta vaihtomäärä on yhä jäljessä tavoitteesta. Uusiin kohteisiin mittareita asennettiin yhteensä 59 kappaletta ja mittareita poistettiin 1 kappaletta

16 Viemärilaitos Viemäriverkosto Viemäriverkoston kokonaisvirtaama oli yhteensä m. Kokonaisvirtaama oli,7 milj m pienempi kuin edellisenä vuonna. Ylivirtauksia verkostossa tapahtui m, tähän olivat syynä hyvin äkillinen lumen sulaminen ja loppukesän rankkasateet. Mussalon jätevedenpuhdistamolla oli sähkökatkos klo 2:5-5:27. Sähkökatkoksen aikana puhdistamatonta jätevettä meni mereen 1 4 m. Jätevesiä puhdistettiin puhdistamoilla yhteensä ja etuselkeytyksen jälkeen ohjattiin jätevettä mereen yhteensä 7 56 m. Laskutettu jätevesimäärä oli m, josta Haminan osuus m. Vuoden lopussa arvioitiin viemäriverkostoon liittyneissä kiinteistöissä asuvan n. 7 5 asukasta eli noin 9 % koko Kotkan, Pyhtään ja Anjalankosken asukasmäärästä. Viemärisortumat ja tukokset Viemäriverkoston vaurioita tai toimintahäiriöitä oli 1 kpl. Viemäreiden toimintahäiriöiden määrä on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna viemärivaurioiden määrä näyttää kuitenkin olevan kasvussa. Merkittävä osa viemäriverkostosta on ns. sekavesiviemäriä. Vanhempi sekaviemäriverkosto on varsin huonossa kunnossa, mikä näkyy runsaina vuotovesimäärinä. Viemäreitä kuormittavat runsaasti myös kiinteistöiltä tulevat perustusten kuivatus- ja sadevedet. Jätevesilaskutus kuluttajaryhmittäin teollisuus 1 m asuin- ja liikerakennukset osuuskunnat Hamina yhteensä % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Laskuttamattoman jäteveden osuus viemäriverkoston kokonaisvirtaamasta % Puhdistamoyksikkö Pumppaamot Jätevedenpuhdistamot Puhdistamoyksikössä huolehditaan jäteveden pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnasta eli jäteveden johtamisesta ja puhdistamisesta ennen vesistöön johtamista. Meillä on vain yksi Itämeri, joten me omalta osaltamme pidämme huolta siitä, että se säilyy tuleville polville entistä puhtaampana. Ympäristövaikutusten tarkkailu Ympäristövaikutusten seuranta tehdään ympäristöviranomaisten hyväksymän vesistö - ja velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevedet analysoidaan akkreditoidussa tutkimuslaboratoriossa. Vesistöön johdettava kuormitus on puhdistamoiden merkittävin ympäristöindikaattori. Siihen liittyviä mitattavia suureita ovat muun muassa ph, sähkönjohtokyky, biologinen hapenkulutus, kemiallinen hapenkulutus, fosfori, typpi, kiintoaine ja enterokokit. Vesistötarkkailu sisältää meriveden fysikaalis-kemiallisen meriveden laaduntarkkailun sekä alueen biologisen tarkkailun mukaan lukien perifytontutkimukset Kymen Vesi Oy Kotka Anjalankoski Pyhtää Haminan jätevesien osuus ei ole mukana vuotovesilaskennassa. Kymen Vesi Oy:n viemäriverkoston alueella on yhteensä 26 pumppaamoa. Kotkan alueella on 11 pumppaamoa, siirtolinjan pumppaamoita on 9 (Kotkan alueella 5 pumppaamoa ja Kouvolan, Anjalankosken alueella 4 pumppaamoa), Kouvolan (Anjalankosken) alueella on 47 pumppaamoa ja Pyhtään alueella 19 pumppaamoa. Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneeraus on valmistunut joulukuussa 29. Puhdistamolla puhdistetaan Kotkan, Haminan, Pyhtään ja Kouvolan (ent. Anjalankosken alueen) jätevedet. Siirtolinjan valmistumisen jälkeen on Anjalankosken alueen jätevedet, jotka eivät mahdu siirtolinjaan, voitu vuotovesitilanteessa ohjata Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamoille kemialliseen käsittelyyn ja sieltä edelleen vesistöön. Kouvolan Sippolan alueen jätevedet puhdistetaan Sippolan pienpuhdistamolla Hamina Osuuskunnat Asuin- ja liiketalot, julkiset rakennukset Teollisuusvesi 1

17 Jätevesimäärien kehitys puhdistamoittain Sunila Mussalo Huhdanniemi Halkoniemi Sippola yhteensä Puhdistamokohtaiset lupaehdot ja niiden toteutuminen Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen lisäksi pitää valtioneuvosten asetuksen 888/26 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot toteutua. Mussalon jätevedenpuhdistamo Mussalon jätevedenpuhdistamo on velvoitettu ilmoittamaan erikseen määriteltyjen yhdisteiden päästöt veteen Suomen kansallista PRTR- rekisteriä varten. Mussalon jätevedenpuhdistamo on typenpoistolla tehostettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Mussalon jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi Huhdanniemen ja Halkoniemen jätevedenpuhdistamot Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamot ovat kemiallisia laitoksia. Saostuskemikaalina käytetään liuosmaista polyalumiinikloridia noin 125 g/m. Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen mukaan siirtoviemärin käyttöönoton jälkeen Huhdanniemen ja Halkoniemen puhdistamoita ei saa käyttää jätevesien käsittelyyn ja vesistöön johtamiseen, lukuun ottamatta mahdollisia poikkeuksellisia häiriötilanteita tai runsaista vuoto- ja hulevesistä aiheutuvia siirtoviemärin teknisen kapasiteetin ylittymistilanteita. Huhdanniemen ja Halkoniemen ympäristöluvan tarkistus oli käsiteltävänä Etelä - Suomen aluehallintovirastossa vielä vuoden 214 lopussa. Huhdanniemen jätevedenpuhdistamon kautta kemiallisen käsittelyn jälkeen johdettiin jätevettä vesistöön yhteensä m. Puhdistamon käyntipäiviä oli yhteensä 45 päivää. Huhdanniemen puhdistamo ei ollut käytössä välisenä aikana. Halkoniemen jätevedenpuhdistamon kautta kemiallisen käsittelyn jälkeen johdettiin jätevettä vesistöön yhteensä m. Puhdistamon käyntipäiviä oli yhteensä 1 päivää. Huhdanniemi toteutuma lupaehto mg/l reduktio % mg/l reduktio % Halkoniemi toteutuma lupaehto mg/l reduktio % mg/l reduktio % BOD7 atu 1 76 < > 7 BOD7 atu 1 75 < > 7 CODcr 8 84 < 125 > 75 CODcr < 125 > 75 kok. fosfori,2 9 < 2 > 8 kok. fosfori,2 96 < 2 > 8 kiintoaine 8 96 < 5 > 9 kiintoaine < 5 > 9 kok. typpi 18 5 kok. typpi 26 Huhdanniemen ja Halkoniemen jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot täyttyivät kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 ehdot täyttyivät kaikilta osin. Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: keskivirtaama, q mit 5 8 m /d BOD-kuorma 15 5 kg/d fosforikuorma 17 kg/d typpikuorma 1 9 kg/d Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Mussalon jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen. Lupaehdot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lähtevän jäteveden typpipitoisuus tulee toteutuva silloin, kun jäteveden lämpötila on suurempi o kuin 12 C. Typenpoiston reduktiovaatimus on tavoitearvo vuosikeskiarvona laskettuna. Mussalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus on lähetetty Etelä- Suomen aluehallintovirastoon Mussalo toteutuma lupaehto mg/l reduktio % mg/l reduktio % BOD7 atu 6 98 < 2 > 9 CODcr 55 9 < 125 > 75 kok. fosfori, 95 <,8 > 9 kiintoaine 7 98 < 5 > 9 kok. typpi 9 8 < 2 kun jäteveden lämpötila on >12 o C Lupaehdot täyttyivät kaikilla vuosineljänneksillä kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 ehdot täyttyivät kaikilta osin. Sippolan jätevedenpuhdistamo Sippolan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla ja neutralointiin käytetään kalkkia. Ferrosulfaattia käytetään keskimäärin 7 g/m ja kalkkia 21 g/m. Koko vuoden puhdistettu jätevesimäärä oli m eli keskimäärin 44 m /d. Sippolan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: keskivirtaama, q mit 25 m /d BOD-kuorma 4 kg/d fosforikuorma 1,6 kg/d Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen. Lupaehdot lasketaan puolivuosikeskiarvona mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. BOD7 atu CODcr kok. fosfori kiintoaine Sippola toteutuma lupaehto mg/l reduktio % mg/l reduktio % 5, , kok. typpi < 15 < 7 < 1, < 15 Lupaehdot toteutuivat kaikkien kuormitustekijöiden suhteen. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 ehdot eivät täyttyneet kaikilta osin. Ylijäämälietettä syntyi vuoden aikana 52 m. Liete kuljetettiin Huhdanniemen pumppaamolle ja siitä edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. > 9 > 8 > 9 > 9 2

18 Toiminta-alueen ulkopuolinen vesihuolto Vesihuolto-osuuskunnat Toiminta-alueen ulkopuolella Kotkassa, Kouvolassa (Anjalankoski) ja Pyhtäällä toimii tällä hetkellä yhteensä 25 vesihuolto-osuuskuntaa (vesi+viemäri) sekä vesiosuuskuntaa (vesi). Lisäksi olemassa olevien osuuskuntien laajennuksia on suunnitteilla tai rakenteilla. Vuonna 216 voimaan astuva jätevesiasetus on lisännyt osuuskuntien rakentamista haja-asutusalueilla. Omalta osaltaan liittymistä Kymen Vesi Oy:n verkostoon on mahdollistanut rakennettu Anjalankoski-Kotka siirtolinja. Vesi- ja vesihuolto-osuuskunnat ovat vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia. Kaikki osuuskunnat ostivat talousvetensä Kymen Vesi Oy:ltä ja vesihuolto-osuuskunnat johtivat lisäksi jätevetensä Kymen Vesi Oy:n verkostoon. Vesihuolto-osuuskuntien viemäröinti on toteutettu pääasiassa kiinteistökohtaisiin pumppauksiin perustuvana paineviemärijärjestelmänä. Jokainen osuuskunta on Kymen Vesi Oy:lle yksi asiakas, jota laskutetaan osuuskunnan verkoston liitospisteessä/-pisteissä olevien vesimittareiden mukaan. Osuuskunnat omistavat verkostonsa ja vastaavat niiden kunnossapidosta. Osuuskunnat vastaavat myös verkostoihinsa liittyneiden kiinteistöjen laskutuksesta. Kuntien myöntämä avustus osuuskunnille ja vastaaville haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeille kohdistui seuraaviin osa-alueisiin Kotkan alueella: Yleissuunnittelu, rakentamissuunnittelu ja tekninen neuvonta Runkojohtojen putkimateriaalit. Runkojohdoksi katsotaan kahden tai useamman kiinteistön johto. Maastotutkimukset Kymen Vesi Oy:n verkostoon tehtävät liitostyöt tarvikkeineen Runkojohtojen kartoitus talosulkuventtiiliin saakka Kouvolassa (Anjalankoski) ja Pyhtäällä kunnat maksavat osuuskunnille avustusta osuuskunnan toteutuneiden rakennuskustannusten perusteella. Liete Sako- ja umpikaivolietettä ajettiin Mussalon jätevedenpuhdistamolle m ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamolle 6 56 m. Kymen Vesi Oy:llä ja Biovakka Suomi Oy:llä on voimassa oleva Mussalon jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely- ja loppusijoitussopimus saakka. Mussalon jätevedenpuhdistamon kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat MMM:n asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 mainitut suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet. Vuonna 214 Biovakka Suomi Oy:n, tai sen alihankkijat käsittelivät yhteensä tonnia jätevesilietettä. Tästä määrästä 627 tonnia käsiteltiin Envor Group Oy:n toimesta Forssassa. Loput tonnia käsiteltiin Biovakka Suomi Oy:n Turun biokaasulaitoksessa. Biovakka Suomi Oy:n palvelu ei sisällä lietteen loppusijoitusta jätteenä, vaan lietteiden jalostamisen biokaasulaitoksella maanparannus- ja lannoitetuotteiksi sekä uudistuvaksi energiaksi. Biokaasulaitoksen jalostamat raaka-aineet ovat tuotteita, joiden hyväksynnästä vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Tuotteita voidaan hyödyntää pelto- ja metsälannoitteina tn Lietteen määrä 16 tonnia Lietteenkäsittelyn kustannukset euroa Vesiosuuskuntien kulutukset 214 nimi vesi m jätevesi m Anjalan vesihuolto-osuuskunta Antinojan vesihuolto-osuuskunta Heinlahden vesiosuuskunta Hirvelän vesihuolto-osuuskunta Hurukselan vesihuolto-osuuskunta Hevossaaren vesiosuuskunta Juurikorven vesihuolto-osuuskunta Kaarniemen vesiosuuskunta 5 59 Kiviniemen kartanoalueen vesiosuuskunta Kurjenniemen vesiosuuskunta Kymin vesihuolto-osuuskunta Ojanne Laajakosken vesihuolto-osuuskunta Länsi-Kymin vesihuolto-osuuskunta Länsikylän-Myllykylän vesihuolto-osuuskunta Marinkylän vesihuolto-osuuskunta Muhjärven vesihuolto-osuuskunta Myllykosken itäpuolen vesihuolto-osuuskunta Myllykosken yläpään vesihuolto-osuuskunta Pihkoon vesihuolto-osuuskunta Pohjois-Sippolan vesihuolto-osuuskunta Purolan vesiosuuskunta Romminkujan vesihuolto-osuuskunta Saksalanraitin vesiosuuskunta Siltakylän vesihuolto-osuuskunta Suljennon vesihuolto-osuuskunta Säkkijärven vesihuolto-osuuskunta Tavastilan vesihuolto-osuuskunta Väliväylän vesihuolto-osuuskunta Ylänummen vesiosuuskunta Pyhtään Vesiosuuskunta alkaen Yhteensä

19 Malminginkatu KOTKA Puh. (5) Mainos WooDoo/Painokotka Oy 4/215 Kuvat: Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson museo ja Sofia Virtanen