Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Transkriptio

1 Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

2 Sisällys 1 JOHDANTO OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle Opinto-ohjauksen toteutus Opinto-ohjauksen toimijat Soralain vaikutus KPEDUssa OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS Ohjaus ennen opintojen alkua Tiedottaminen Yhteishaku Valmistavat ja valmentavat koulutukset (VALMA) Harkintaan perustuva valinta Erillishaku Kpedussa Erillishaku alueellisesti Soveltuvuus / pääsykokeet ja kielikokeet Opiskelijavalinnasta tiedottaminen Opiskelupaikan vastaanottaminen Saattaen vaihto -palaverit ja salassapito Ohjaus opintojen alussa Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen Opiskelijan oppaat Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opintojen suorittamisesta vapauttaminen Arvioinnin oikaisu Ohjaus opintojen aikana... 16

3 4.3.1 Opintojen edistymisen seuraaminen Ohjaus työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Opintojen syventäminen ja laajentaminen Koulutusalan vaihtaminen Ohjaus opintojen päättövaiheessa Jatko-opinnoista tiedottaminen ja urasuunnittelu Työnhakuun ohjaaminen Ohjaus opintojen jälkeen YHTEISTYÖ MUIDEN OHJAUSTAHOJEN KANSSA Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjaus ulkopuolisiin ohjauspalveluihin Kpedu:n opiskelijayhdistys Tutortoiminta KPEDU:N YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA Valinnaisten opintojen toteuttaminen Lukio-opintoja ammattiin opiskeleville Ammattilukio Yhdistelmäopinnot Urheiluakatemia OPINTO-OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opinto-ohjauksen kehittämisryhmä, Kpedu- opot Opinto-ohjauksen kriteerit ja laadun kehittäminen Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi KPEDUn YHTEISET OPPAAT JA OHJEISTUKSET LÄHTEET LIITTEET 2

4 1 JOHDANTO Opinto-ohjaussuunnitelma on päivitetty Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opo-työryhmän toimesta. Tämä opintoohjaussuunnitelma koskee ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ohjausta Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma on osa alueellisen opinto-ohjauksen suunnittelua ja toteutusta. Alueellinen opinto-ohjaus edellyttää yhteistyötä eri koulutuksen järjestäjien, koulujen ja toimipaikkojen, toimijoiden kesken. Lisäksi se edellyttää moniammatillista yhteistyötä opiskelijan opintojen ohjauksessa ja tukemisessa kohti ammattia ja / jatko-opintoja. Opetushallitus on julkaissut kesällä 2014 Hyvän ohjauksen kriteerit jotka on otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Hyvän ohjauksen valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on mm. varmistaa nuorten laadukkaan ohjauksen tasapuolisuus, laatu ja saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Kriteerit auttavat oppilaitoksia, hallintoa sekä päättäjiä tarkastelemaan paikallista ohjausta kriittisesti ja ryhtymään toimenpiteisiin ohjauksen kehittämiseksi. Kriteerien avulla on mahdollista löytää ne keskeiset teemat, joita kehittämällä ohjauksen laatua voidaan paikallisesti parantaa. (Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, 3.) Elinikäisen oppimisen merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Yksilön kyky jäsentää koulutus- ja ammattiuraa korostuu ja tiedon tarve kasvaa. Elinikäisen ohjauksen termi kulkee käsi kädessä elinikäisen oppimisen periaatteiden kanssa ja viittaa siihen, että ohjausta tulisi olla saatavilla kaikissa elämän vaiheissa. (Elinikäisen ohjauksen suunnitelma Pohjanmaan ELY-keskus alueella, luonnos 2014.) Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. (emt, 2) Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joita voidaan kuvata seuraavasti: Tietopalvelut = asiakas saa eri tiedostuskanavia hyödyntäen tarvitsemaansa tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, opiskelusta ja rahoituksesta. Asiakkaita voivat olla yksityiset henkilöt tai yritykset. Tiedon on oltava luotettavaa, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa. Neuvontapalvelut = asiakkaan yksilöllisistä kysymyksistä lähtevää tietojen ja neuvojen antamista ja vaihtoehtojen kartoittamista. Neuvontaa voidaan tehdä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai verkossa. Neuvonta voi olla yksilö- tai ryhmäneuvontaa. Ohjauspalvelut = oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, ammatinvalinnan ohjaus, uraohjaus. Lähtökohtana on aina yksilön tarpeiden, elämänhallinnan, voimavarojen, kykyjen ja taitojen kartoittaminen ja asiakkaan tukeminen keskustelujen avulla koulutus ja työelämän valintojen tekemisessä ja urasuunnitelmissa. Ohjaus edellyttää aina henkilökohtaista vuorovaikutusta.

5 2 OPINTO-OHJAUS Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien yhteistä työtä. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opiskelijat ovat ohjauksessa aktiivisia ja osallistuvia ja he arvioivat omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. (Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, 5.) Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. (emt, 5.) Ohjaus nähdään jatkumona, jossa oppilaan ja opiskelijan oma aktiivisuus ja osallisuus kasvavat iän ja kehityksen myötä. Erityisen tärkeä merkitys ohjauksella on koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Jotta siirtymät sujuisivat mahdollisimman hyvin, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee toimia tiiviissä yhteistyössä keskenään. (emt. 5.) Hyvän ohjauksen teemat on OPH:n mukaan: - riittävä ja monipuolinen ohjaus - osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö - koulutuksen nivelvaiheet - vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena - aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen - tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen - ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena - ohjauspalveluista tiedottaminen - ohjaus on yhteistä työtä - ohjaussuunnitelma - työelämätaidot ja työelämään tutustuminen - hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää Ohjauksen kokonaisuutta hyvän ohjauksen kriteereissä on havainnollistettu seuraavan kaavion avulla. (emt., 6-7). 2

6 3

7 4

8 3 OPINTO-OHJAUS KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTOSSA Opinto-ohjaus on jaettu resurssiperusteiltaan OPS Y:ssä ryhmänohjaajille. Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 0,5ov/lukuvuosi kolmen vuoden opinnoissa 1,5 opintoviikkoa 1. Ryhmänohjaajan opinto-ohjauksen resurssia tulee kohdentaa mm. opetusryhmän perehdyttämiseen, henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen, päivittämiseen ja seurantaan. Opintojen etenemisen seuranta, lukivaikeuksien seulonta ja HOJKS- opiskelijoiden nimeäminen ja heidän tuki- sekä ohjauspalvelujen määrän suunnittelu ja toteutumisesta huolehtiminen yhdessä erityisopettajan kanssa, kuuluvat ryhmänohjaajan keskeisiin ohjausperusteisiin töihin. Tiedottaminen valinnaisuudesta opintojen edetessä ja jatkoopintomahdollisuuksista kertominen ovat myös tärkeitä toimintoja. Opinto-ohjaajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluvat tarvittaessa ryhmänohjaajan tukena oleminen HOPSin laadinnassa, valinnaisuudesta valistamisessa, osaamisen tunnistamisessa, yksilöllisten opintojen järjestelyssä ja uraohjauksessa varsinkin opintojen loppupäässä. Toimijoiden tarkistetut toimenkuvat löytyvät kaaviosta kohdasta 2.3 Opinto-ohjauksen toimijat. 3.1 Opinto-ohjauksen merkitys opiskelijalle Vuosina uudistetuissa tutkinnon perusteissa on määrätty opinto-ohjauksesta. Kpedun opetussuunnitelman yhteinen osa tarkentaa tätä määräystä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa korostuu opinnoissa ja ohjauksessa opiskelijan elämänhallinnan j a osaamisen kehittyminen. Opintojen tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen siten, että valmistunut opiskelija työllistyy tai pystyy jatkamaan opintojaan. Tavoitteena on, että opiskelija: saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. seuraa opintosuoritusten kertymistä ja osaa hakea tukea opintojensa suunnitteluun. osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita sekä muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. valmistuu suunnitellussa ajassa Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kpedussa ohjausta kehitetään ja toteutetaan kohti tavoitetta, että kaikilla opiskelijoilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada opintojen ohjausta ja muuta tarvitsemaansa tukea. Myös tasavertaisuutta toteutetaan. Tämä näkyy mahdollisuutena koulutustarjonnan tutustumiseen eri toimipaikoissa. Mahdollisuus tarjotaan kaikille koulutusyhtymän jäsen- ja sopimuskuntien 8-9-luokkalaisille. Tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Oppilaitoksen tulee erityisesti huolehtia niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämässään erityistä apua ja tukea tarvitseva vaihe. Näitä ovat esimerkiksi vaikeudet taloudellisten, sosiaalisten, terveydellisten, fyysisten, psyykkisten ja persoonallisten valmiuksien hallinnassa. Tiivis yhteistyö opiskelijahuollon ja erityisopetuksen toimijoiden ja työvoimahallinnon kanssa tukee em. tavoitetta. 3.2 Opinto-ohjauksen toteutus Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta, tukea ja apua voi saada myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa sekä yksilöllisissä valinnoissa. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen. Toisen asteen yhteistyön kehittäminen, opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen mahdollistaminen, yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa Väylä-opintojen kehittämiseksi sekä työelämäyhteistyö, ovat Kpedussa keskeisiä ohjauksen periaatteita. Opinto-ohjauksen toiminnot voidaan jakaa tiedottamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen. Ohjausmenetelminä voidaan käyttää suur- ja pienryhmäohjausta, henkilökohtaista ohjausta sekä materiaalin tuottamista opiskelijoiden käyttöön. Opinto-ohjauksen keskeiset tehtävät on jaettu seuraavasti: 1 VN:n päätös 213/1999 5

9 Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja itseluottamusta. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus korostuu, koska opiskelijat ovat enimmäkseen nuoria ja opiskelu ajoittuu heidän elämänvaiheeseen, jossa identiteettikehitys ja itsenäistyminen ovat ajankohtaisia. Lisäksi osa opiskelijoista tarvitsee erityistä psykososiaalista tukea elämässään ja opiskelussaan. Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön sekä avustaa häntä opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on tiiviisti yhteydessä opetukseen ja oppimistavoitteisiin pääsemiseen. Opiskelija tarvitsee uudenlaisia opiskelutaitoja alati muuttuvissa oppimisympäristöissä, koska ammattiin opiskelu on erilaista kuin opiskelu perusopetuksessa. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uravalintapolkuja ja sillä tavoin edistää opintojen jälkeistä työllistymistä tai jatko-opintoihin hakeutumista. Ammatillisen suuntautumisen ohjaus sisältää monenlaisia tehtäviä henkilökohtaisesta uraohjauksesta koulutuksen markkinointiin ja opiskelijavalintaan. Huolimatta tehtävien erilaisesta luonteesta niillä kuitenkin on yhteinen kokonaistavoite: tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi, ohjata koulutuksellisille poluille ja auttaa valintojen teossa. Muita opinto-ohjauksen tehtäväalueita ovat: Oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkostotyön kehittäminen Oppilaitoksen tiedottaminen ja viestintä sekä Yhteydenpito koteihin, muihin oppilaitoksiin ja työelämään. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteita on ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikunnan ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta. Opinto-ohjauksen eettiset periaatteet SOPO ry:n mukaan ovat Itsemääräämisoikeus Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo esille monipuolisesti vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi. Luottamuksellisuus Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyttää myös uusissa ohjausympäristöissä Totuudellisuus Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Riippumattomuus Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esiin. Ammattitaidon kehittäminen Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan. Yhteistyö Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Oma hyvinvointi Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle. Suomen opinto-ohjaajat ry, vuosikokous

10 3.3 Opinto-ohjauksen toimijat Opiskelijan ohjaus opinnoissa on koko koulutusyhtymän henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmänohjaajan käsikirja tarkentaa tehtäviä ja tehtävänkuvia on tarkennettu myös toimipaikoittain työn organisoinnin näkökulmasta. Opinto-ohjausta on työnjaollisesti vastuutettu seuraavasti: Opinto-ohjaaja: on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa o valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen o yksilölliset opiskelujärjestelyt o oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa toimipaikan opiskeluhuoltoryhmän ja hyvinvointiryhmän toimintaan osallistuminen sekä tarvittaessa opiskelijakohtaisiin asiantuntijaryhmiin osallistuminen yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen uraohjaus o koulutusohjelmavalintojen ohjaus o työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen o seurannan suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston toimijoiden kanssa yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuollon edustajien kanssa perusopetuksen TET -oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opinto- ja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa Hakutoimisto tiedottamisen ja markkinoinnin suunnittelu yhteistyössä opinto-ohjaajien ja muiden tiedottamisen vastuuhenkilöiden kanssa yhteishaun organisointi yhdessä opintosihteerien ja opinto-ohjaajien kanssa Kpedu:n koordinoiva opinto-ohjaaja Kpedu- opot kehittämisryhmän toiminnan organisointi ohjauksen yhteisten käytänteitten kehittäminen ja levittäminen eri koulutusaloille K-P:n opoverkoston toiminnan organisointi opiskeluhuollon ohjausryhmään osallistuminen alueellisen ohjaussuunnitelman päivittäminen yhdessä opinto-ohjaajien kanssa yhteistyö hakutoimiston kanssa Erityisopetuksen vastuuhenkilö (ERVA) / erityisopettaja ohjaus opiskelu- ja oppimisvaikeuksissa HOJKS opiskelijoiden tuki- sekä ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttamisesta huolehtiminen yhdessä ryhmänohjaajan kanssa opiskelijahuoltoryhmien toimintaan osallistuminen Kansainvälisyys -yhdyshenkilöt ulkomaille opiskelemaan aikovien vaihtojaksojen suunnittelu, opiskelijahaku ja -valinta muista maista oppilaitokseen saapuvien opiskelijoiden ohjaus Ryhmänohjaaja / perustutkintovastaava oppimisen ja opiskelun ohjaaminen yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden ohjaus yksilöllisen opiskelutyylin, -strategian etsiminen ja kehittäminen lukivaikeuksien seulonta yhdessä erityisopettajan/ ervan kanssa opintojen etenemisen ja läsnäolojen seuranta valinnaisuuksista tiedottaminen opintosuoritusten yhteenvetojen kerääminen tiimien käsiteltäväksi itsearviointitaitojen kehittäminen uusien opiskelijoiden perehdyttämien ja ryhmäytymisen edistäminen henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen yhteistoiminta kotien kanssa, yhteydenpito huoltajiin HOJKS opiskelijoiden nimeäminen ja heidän tuki- sekä ohjauspalvelujen suunnittelu ja toteuttamisesta huolehtiminen yhdessä erityisopettajan/erva:n kanssa Opettaja ohjaa ja motivoi opiskelijaa tutkinnon ja tutkinnon osien suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa seuraa ja tiedottaa opintojen etenemisestä ammatillisen vastuun kasvamisen tukeminen opiskelutaitojen edistäminen itsearvioinnin vahvistaminen 7

11 Opiskelijatutor uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden rekrytointiin osallistuminen Opintosihteeri opintososiaalisista eduista huolehtiminen ja tiedottaminen koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan ja Hakutoimiston kanssa opiskelijarekisterin ylläpito virallisten opintosuoritusotteiden ja tutkintotodistusten antaminen Opiskeluhuolto Eri tason opiskeluhuoltoryhmät ovat: 1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä (koulutuksen järjestäjäkohtainen), 2) Opiskeluhuoltoryhmät (toimiala- tai toimipaikkakohtainen), 3) Hyvinvointiryhmät (toimiala- tai toimipaikkakohtainen), 4) Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmät (yksilökohtainen, opiskelijan asioiden käsittely) turvallisen, terveellisen ja viihtyisän opiskeluympäristön varmistaminen opinto-ohjaajat jäsenenä oppilaitoksen sisäisen ja ulkopuolisen asiantuntijayhteistyön hyödyntäminen ongelmatilanteissa Kuraattori oppilaitoksen sosiaalityöntekijä ohjaa opiskelijoita henkilökohtaisesti opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa ongelmissa osallistuu opiskeluhuoltoryhmien työskentelyyn toimii yhteistyössä opiskelijoita lähettävien tahojen kanssa ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle keskeyttäneet ja eronneet opiskelijat Psykologi ratkaisujen etsiminen ja tukitoimien järjestäminen todettujen ongelmien hoitamiseksi tai korjaamiseksi asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä, yhteistyö kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa psykologinen arviointi toimenpiteineen opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa henkilöstön konsultaatio opiskeluhuoltoryhmiin osallistuminen kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Ohjaava erikoisammattihenkilö / Koulunkäyntiavustaja ohjaa ja tukee opiskelijoita erilaisissa käytännön tilanteissa ja tehtävissä yksilöllisesti ja ryhmässä Osallistuu HOPSin ja HOJKSin suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan moniammatillinen yhteistyö Asuntolaohjaaja koulun sisäinen yhteistyö yhteistyö kotien kanssa opiskelijoiden henkilökohtainen ja kasvatuksellinen ohjaus opiskelijoiden vapaa-aikatoiminnan ohjaus opiskeluhuoltoryhmien toimintaan osallistuminen Opiskelijahuollon tukihenkilö/etsivä nuorisotyöntekijä verkosto- ja yhteistyö yhdyshenkilö erilaisten tukitoimien toteuttamisessa opiskelijoiden motivaation ylläpitäminen, aktivointi koulunkäyntiin tarvittaessa apuopettajana ja kerhonvetäjänä sekä työssäoppimisen ohjaajana Koko henkilöstö hyvissä käytöstavoissa kehittyminen vastuullisuus yhteisistä asioista ja tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen yhteisöllisyyden edistäminen Toimialapäällikkö / koulutuspäällikkö vastaa ohjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista (toimintasääntö) Rehtori vastaa valmistelusta, tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan kehittämisestä ja laadun arvioinnista (hallinto- ja toimintasääntö 8

12 3.4 Soralain vaikutus KPEDUssa Hyväksytyt opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisut eli ns. SORA-lainsäädäntö astui voimaan Muutoksia tehtiin lakiin ammatillisesta koulutuksesta, lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin sekä rikosrekisterilakiin. Uusi lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä pyritään varmistamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa. Keskeisenä muutoksena lainsäädännössä on päätöksenteon siirtyminen rehtorilta erilliselle toimielimelle, jonka koulutuksen järjestäjä nimittää. Opiskeluoikeuden toimielimessä ovat koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Nimitetyn toimielimen toimikausi on Toimielin tekee päätökset opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelijan erottamisesta asuntolasta. Opiston toimialapäälliköillä on oikeus antaa kirjallinen varoitus opiskelijalle. Kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan käyttää myös opiskelijalle annettavaa, enimmillään kolmen päivän pituista, poistumismääräystä, jonka voi antaa opettaja tai päällikkö. Toimielin päättää myös opiskeluoikeuden pidättämisestä, peruuttamisesta sekä palauttamisesta. Opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista vain tietyillä aloilla, jotka on määritelty erillisellä valtioneuvoston asetuksella. KPEDU:ssa opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista ammatillisessa koulutuksessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnossa, logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen koulutusohjelmassa, rakennusalan perustutkinnon maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa, metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa, luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelmassa ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Kurinpitoon ja opiskeluoikeuteen liittyvien asioiden käsittelyä varten on laadittu menettelytapaohjeet, jotka yhtymähallitus hyväksyi ja joita on tarkistettu Ohjeet löytyvät koulutusyhtymän intrasta asiakirjat opiskelijahallinto. 9

13 4 OPINTO-OHJAUKSEN AJOITUS Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa opinto-ohjauksen ajoittuminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteisen mallin mukaisesti. Keski-Pohjanmaan opo-verkoston yhteistyösuunnitelma (liite 2) toimii ajallisena runkona opinto-ohjauksen toteutukselle. Lukuvuositasolla päivitettävä suunnitelma on liitteenä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjaus ajoittuu opiskelijan näkökulmasta viiteen vaiheeseen: ennen opintoja, opintojen alkaessa, opintojen aikana, opintojen päättyessä ja jälkeen. Kpedun opinto-ohjauksen yhteistyösuunnitelma 4.1 Ohjaus ennen opintojen alkua Ennen opintoja huolehditaan avoimesta tiedottamisesta, yhteishaun toteuttamisesta ja maahanmuuttajien osalta kielikokeesta. Potentiaalinen opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata hakeutumaan opintoihin joustavalla valinnalla. Opiskelumahdollisuutena voi olla myös valmistavat ja valmentavat koulutukset. Opiskelijavalinnasta tiedotetaan ja opiskelijan tulee vahvistaa opiskelupaikan vastaanottaminen. Nivelvaihesiirtymään liittyvät Saattaen vaihto palaverit pidetään keväisin Tiedottaminen Ohjauksen tavoitteena on ennen opintojen alkua antaa hakijalle monipuolisesti ja realistisesti tietoa mm. toisen asteen koulutuksesta, hakuedellytyksistä, opiskelijavalinnasta sekä opintotarjonnasta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä. Lisäksi tarjotaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, koulutuksen tavoitteista sekä opintojen yhdistämisen mahdollisuuksista (yhdistelmäopinnot). Tiedottamista suunnitellaan ja kehitetään yhdessä Kpedu:n hakutoimiston, viestintätiimin sekä opinto-ohjaajien kesken. Kpedu:n tiedotus- ja markkinointikanavia ovat: koulutusyhtymän nettisivut toisen asteen sivut Kpedu:n ja toimipaikkojen omat sähköiset esitykset koulutustarjonta: Kpedu:n yhteiset esitteet sekä koulutusohjelmakohtaiset videot lehti-ilmoitukset: Kpedu:n yhteiset lehtiartikkelit toimipaikkojen ja opiskelijoiden ajankohtaisista asioista sähköposti henkilökohtaiset puhelinkeskustelut 10

14 tutustumiskäynnit oppilaitoksissa K-P:n opot verkoston jatko-opintoinfo syyskuussa ja muut verkoston tapaamiset TET- jaksot koulutuskokeilujaksot opinto-ohjaajien, opettajien, rehtoreiden, tutoreiden ja opiskelijoiden vierailut vanhempainilloissa valtakunnalliset koulutusmessut valtakunnallinen tiedotus- ja yhteishakukanava Yhteishaku Valtakunnallinen yhteishaku on keskitetty Opintopolun kautta tapahtuvaksi Kpedu:n Hakutoimisto vastaa yhteishakuun liittyvästä ohjauksesta ja käytännön järjestelyistä. Yhteishaun kautta haetaan jatkossa perustutkintojen lisäksi myös alkaviin ns. VALMAkoulutuksiin (ammattistartti, aikalisä, mamu-valmistava, talouskoulu;) ja kansanopiston pitkille linjoille. Kansanopisto järjestää monipuolisesti opintoja, jotka edistävät harrastuneisuutta ja parantavat opiskeluvalmiuksia, kts. tarkemmin kansanopisto Valmistavat ja valmentavat koulutukset (VALMA) vammaisille opiskelijoille tarkoitettu valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistava koulutus sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävä kotitalousopetus lisäksi nuorille on tarjolla perusopetuksen lisäopetus ja työpajatoiminta Koulutukset olisi suunnattu ensisijaisesti suoraan peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa, opiskeluvalmiuksien parantamista tai muuta valmennusta. Toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä. Koulutus tulee suunnata nimenomaan nuorille, joilla on vaara syrjäytyä koulutuksesta ja jotka tarvitsevat lisätukea siirtyäkseen jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös, että perusvalmiuksien parantaminen ehkäisee myös keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä. (Virnes 2013.) Hakemusten perusteella oppilaitos kutsuu hakijan haastatteluun ja kielitaitotestiin aloitetaan VALMA-koulutukset uusien järjestämislupien ja määräysten perusteella. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, Ammattistartti Ammattistartti on ensisijaisesti suunnattu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen ja jotka ovat tämän vuoksi vaarassa kokonaan jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Koulutus on kohdistettu myös toisen asteen opintonsa keskeyttäneille nuorille. Ammattistartti tarjoaa nuorille: lisäaikaa koulutusalavalintojen ja urasuunnitelmien tekemiseen lisäohjausta ja mahdollisuuden korottaa perusopetuksen päättötodistuksen numeroita tullakseen hyväksytyksi ammatilliseen koulutukseen ilman koulutuspaikkaa jääneille mahdollisuuden säilyttää kolme hakuvuosipistettä seuraavassa yhteishaussa Lukuvuoden aikana ryhmään hakeutuvat ammatillisen tai lukiokoulutuksen keskeyttäneet. Nämä opiskelijat tulevat ammattistarttiopiskelijoiksi opinto-ohjaajien ja kuraattoreiden ohjaamina. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taso ei vielä riitä ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Koulutus alkaa elokuussa ja sen kesto on yksi lukuvuosi (40 ov). Valmistavassa koulutuksessa tutustutaan eri oppilaitoksiin ja ammatteihin. Koulutuskokeilut ja työssäoppimiseen valmentautuminen kuuluvat myös ryhmän ohjelmaan. Koulutuksen aikana opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta tulevaisuutensa suunnittelussa ja perustutkinto-opintopaikan tavoittelussa. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, Aikalisä Koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea tarvitseville nuorille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen tai työhön. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille perustutkinto-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 11

15 Opiskelun laajuus on ov riippuen opiskelijan valmiuksista. Aikalisäopintojen aikana opiskelija voi suorittaa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (atto-opinnot). Esim. terveystietoa 2 ov, yhteiskuntatietoa 1 ov, ja tietotekniikkaa 1 ov. Edellä mainittujen koulutusten toteutuksesta voi tiedustella KPEDU:n Opinto- ja hakutoimistosta, toimipaikoista ja nettisivuilta Harkintaan perustuva valinta Oppilaitos voi ottaa opiskelijoita koulutuksiin harkinnan perusteella. Tällöin valinta tehdään valintapistemääristä riippumatta. Yhteen hakukohteeseen voidaan ottaa tällä tavoin enintään 30 prosenttia opiskelijoista. Harkintaan perustuvan valinnan syitä ovat: oppimisvaikeudet: vaikeus tietyssä oppiaineessa on vaikuttanut negatiivisesti opintomenestykseen perusopetuksessa, ei este opinnoille sosiaaliset syyt: hakija on vaarassa syrjäytyä; hakijalla on ollut elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, jotka ovat vaikuttaneet opintomenestykseen perusopetuksessa koulutodistusten puuttuminen tai todistuksen vertailuvaikeudet: yleensä ulkomailla suoritettu aikaisempi koulutus tai ilman perusopetuksen päättötodistusta olevat Harkinnan varaisen haun tueksi on tulossa oppimisvalmiuksia mittava koe vuodesta 2015 alkaen. silloin kun koulutusalalle ei ole pääsy- /soveltuvuuskoetta, niin hakijan on osallistuttava tähän kokeeseen, jos hän hakee harkinnanvaraisen haun kautta syynä oppimisvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista otetaan huomioon, kun valintapistejärjestelmästä poiketaan 2 opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Harkintaan perustuvan valinnan hakemukset lähetetään suoraan hakutoimistoon. Opinto-ohjaajat käyvät läpi hakemukset koulutuspäälliköiden ja muun opiskelijahuollon kanssa ja tekevät valintaehdotukset rehtorille, joka tekee valinnoista päätöksen. Toimipaikoista toimitetaan Hakutoimistoon harkintaan perustuvalla valinnalla valittujen opiskelijoiden yhteenveto kesäkuussa sovittuun päivämäärään mennessä. Hakutoimisto syöttää tiedot yhteisvalintajärjestelmään Erillishaku Kpedussa Erillishaku nuorten ammatillisiin perustutkintoihin tarkoitettu niille hakijoille, jotka eivät ole voineet hakea valtakunnallisessa yhteishaussa. Hakijat, joilla on aikaisemmin suoritettu ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, voivat hakeutua opiskelemaan ammatillista perustutkintoa Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon erillishaun kautta. Erillishaun päivämäärät ilmoitetaan nettisivuilla Muut koulutuksen järjestäjät voivat toteuttaa erillis-/ jälkihakua eri tavalla Erillishaku alueellisesti Erillishaussa haetaan suoraan asianomaiseen oppilaitokseen, kansanopistolinjoille ja 10-luokille. Tarkemmat tiedot esim. 10-luokasta löytyvät Kokkolan kaupungin sivuilta Opintopolku-haun lisäksi on siis rinnalla erilaisia erillishakuja suoraan oppilaitoksiin Soveltuvuus / pääsykokeet ja kielikokeet Koulutuksen järjestäjä päättää pääsy-/ soveltuvuuskokeiden sisällöstä, mutta niissä otetaan huomioon vakuva2- hankkeen kriteerit. Perustutkintoon vaaditaan suomen kielen osaamisen taso eurooppalaisen kielitaitoasteikon mukainen B1.1. / B1.2. (YKI3). Suomen kielen testiin kutsutaan soveltuvuuskoepäivinä. Maksuton kielikoe järjestetään viikolla 20. Kielikoe sisältää kirjallisen ja suullisen osuuden. Valinta on ehdollinen, kunnes kielikoe on hyväksytysti suoritettu. Mielellään yhteishaussa hakijoilla olisi jo kielikoe suoritettuna eli dokumentti valmiina. Yhteishakujärjestelmään voidaan määritellä kielitaitotesti pääsyedellytykseksi. Tällöin hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, on osallistuttava kielikokeeseen. Kielikokeeseen ei tarvitse osallistua, jos opiskelija on kaksikielinen (ruotsi-suomi) ja perusopetuksen päättötodistuksessa suomi toisena kotimaisena kielenä arvosana on Opiskelijavalinnasta tiedottaminen Opiskelijavalintojen jälkeen hyväksymisestä tiedotetaan henkilökohtaisella kirjeellä. Luvan antaneiden nimet julkaistaan myös Kpedu:n nettisivuilla. Kpedu:n Hakutoimisto vastaa tiedottamisesta. 2 Asetus n:o 167/

16 Kirje sisältää vähintään seuraavat tiedot: päätös opiskelijavalinnasta opiskelupaikan vastaanottolomake ja wilma-tunnukset sähköistä ilmoittautumista varten tiedot koulutuskohtaisesta opiskelusta ja kustannuksista tietoa opintososiaalisista eduista, opinto- ja koulumatkatuesta taustatietolomake (siirtymätiedot toiselle asteelle) mahdollinen ammattialakohtainen aineisto (salmonellatodistus yms.) savuton ja päihteetön oppilaitos -lomake Opinto- ja hakutoimisto vastaa valintakirjeiden sisällön kokoamisesta ja lähettämisestä. Koulutuspäälliköt vastaavat ammattialakohtaisten kirjeiden sisällöstä Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelija palauttaa täytetyn opiskelupaikan vastaanottamislomakkeen sekä muut valintakirjeessä olleet lomakkeet Hakutoimistoon postitse tai sähköisesti Wilman kautta. Hakutoimisto toimittaa muut lomakkeet toimipaikkoihin asianomaisille henkilöille ja siirtää uusien opiskelijoiden tiedot Primuksen hakijarekisteriin Saattaen vaihto -palaverit ja salassapito Nivelvaiheen saattaen vaihto-palaverit perusasteen opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa pidetään keväisin erillisen aikataulun mukaan. Opiskelijahuollon koordinaattori laatii aikataulun. Yläkoulujen oppilashuoltohenkilöstö täyttää etukäteen tiedonsiirtolomakkeen ja varmistaa tiedonsiirtoluvan oppilaan huoltajalta tiedonsiirtolomakkeella. Tiedonsiirtolomake täytetään vain opiskelijoista, jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskelussaan eli tiedot jotka ovat välttämättömiä opiskelun järjestämisen kannalta. Siirrettävää tietoa ovat mm. oppilaan opinnoissaan tarvitsema tuki, fyysiseen selviytymiseen tarvittava tuki, oppimisympäristöön liittyvät seikat. Yläkouluista saatuja niveltietoja ja joustavan haun tietoja hyödynnetään ryhmien muodostamisessa sekä opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnissa ja suunnittelussa. Keski-Pohjanmaan ammattiopistoon valituiksi tulleiden opiskelijoiden mahdolliset HOJKS- lomakkeet toimitetaan opiskelijahuollon koordinaattorin välityksellä toimipaikkoihin ennen koulun alkua. Ennen opiskelun alkamista opiskeluhuoltohenkilöstö huolehtii siitä, että opiskelijoiden kanssa työskentelevä henkilöstö saa opiskeluun liittyvät ja opiskelua tukevat tarvittavat tiedot. Ryhmänohjaaja huolehtii siitä, että yhteisten- ja ammatillisten aineiden opettajat ovat tietoisia erityisopiskelijan tilanteesta. Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia 3. Vain opetuksen kannalta välttämättömät tiedot opetuksen asianmukaisen järjestämisen takia saadaan siirtää opettajien, terveydenhoitajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön kesken. He eivät kuitenkaan saa sivullisille luvattomasti ilmaista, mitä he ovat saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä. Ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskelijahuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot Ohjaus opintojen alussa Opintojen alkuvaiheessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Opintojen alussa opiskelijalle kerrotaan opintojen rakentumisesta, henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, luku- / työjärjestyksistä ja opiskelija-arvioinnista Uusien opiskelijoiden vastaanottaminen Ryhmänohjaajat vastaavat uusien opiskelijoiden vastaanottamisesta, tilojen esittelystä ja Opiskelijan oppaan läpikäymisestä. Ryhmänohjaajien vastuulla on myös uuden opiskelijajoukon ryhmäyttäminen. Tutorit ovat ryhmänohjaajan tukena aloittavien opiskelijoiden perehdyttämisessä ja 3 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ Julkisuuslaki 621/

17 ryhmäyttämisessä. Ensimmäisten viikkojen aikana opiskelijahuoltohenkilöstö kiertää aloittavat luokat. He käyvät läpi yleisiä opiskeluun liittyviä asioita ja esittelevät toimenkuvansa Opiskelijan oppaat Tarkemmat tiedot kaikista oppaista löytyvät materiaaliliitteestä. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa Kpedu:n yhteinen Opiskelijan ja huoltajan opas, jossa on tietoa opiskelusta oppilaitoksen järjestyssäännöt ohjeita poissaoloista tietoa opiskelijapalveluista ja yhteistiedot tietoja jakson vaihtumisesta ja loma-ajat opintojen rakenne Opiskeluvalmiuksien kartoittaminen Tulohaastattelu Ensimmäisten kouluviikkojen aikana opiskelijat täyttävät alkuhaastattelulomakkeen (HOPS 1) Wilmaan, joka on opiskelijan ja ryhmänohjaajan keskustelun pohjana. Opiskelijalla on mahdollisuus kertoa opettajalleen aiempiin opintoihinsa liittyvistä vaikeuksista ja kertoa elämäntilanteestaan, jolla voi olla vaikutusta opintojen kulkuun. Niilo Mäki Instituutin oppimisvalmiusseula Kaikki Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opiskelijat täyttävät NMI- oppimisvalmiusseulan. Testin organisoinnista ja ohjeistuksesta vastaa erityisopettaja / ERVA yhdessä ryhmänohjaajien ja äidinkielen opettajien kanssa. Testin tuloksista kootaan ryhmäkohtainen yhteenvetolomake erityisopettajan/erva:n käyttöön. Testitulokset merkitään Primukseen/Wilmaan. Kts. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma. Matematiikan lähtötasokartoitus Joillakin aloilla aloittaville opiskelijoille tehdään ensimmäisten viikkojen aikana matematiikan perusvalmiustesti. Testin tulokset ovat opettajien käytössä. Matematiikan testin toteuttamisesta vastaavat matematiikan opettajat yhdessä erityisopettajan/erva:n kanssa. Kts. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelma Erityistä tukea tarvitsevien ohjaus Opinto-ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomioita niiden opiskelijoiden ohjaukseen joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahuollon toimijat, ryhmänohjaaja ja huoltajat toteuttavat HOJKS:iin suunniteltuja tukitoimia opiskelijan opintojen edistymiseksi. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5 yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja ryhmänohjaajan/ opettajan kanssa tai osastojen erityisopetuksesta vastaavien (ERVA) opettajien kanssa, opiskelijan ollessa alaikäinen. HOJKSin toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. HOJKS: n laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista vastaavat erityisopettaja yhteistyössä erityistuesta vastaavien opettajien kanssa. Tarkemmat tiedot HOJKSin laatimisesta on Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa. Lisäopetusta järjestetään tarvittaessa sitä pyytäville. Lisäopetusta on toiminta, jota opiskelija saa sopimuksesta pysyäkseen ryhmän mukana tai edistyäkseen henkilökohtaisissa opinnoissa. Hojks-opiskelijoille annetaan HOJKSin teon yhteydessä passi, jolla he itsekin voivat välittää opettajilleen tietoa omista erityisopetuksen tarpeistaan Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Perustutkinnon perusteet ohjaavat suunnitelman laadintaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin laaditaan yhdessä opiskelijan, opettajan tai opettajien sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen sisältää opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sisältävät opiskelijan yksilölliset valinnat 5 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98, 20 14

18 sisältävät oppimisen tavoitteet, suoritustavat ja ajoituksen sekä osaamisen arvioinnin sisältävät työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt ohjaa ja tukee itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua päivitetään sovitusti ja opintojen edistymistä seurataan Suunnitelmaan voidaan kirjata myös erilaiset oppimistyylit ja oppimista vaikeuttavat seikat ja arvioida suunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opintojen alussa opiskelijalla on mahdollisuus miettiä omaa opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Alkuhaastattelun yhteydessä täytetään HOPS 1 -lomake Wilmaan. Opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan keskusteluissa päivitetään HOPS 1-lomaketta. Lisäksi tarvittaessa täytetään Wilmassa e-hops, jonka saa tulostettua HOPS 2- lomakkeena ja siihen merkitään opiskelijan henkilökohtaiset valinnat. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Ryhmänohjaaja seuraa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa tarkennetaan. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia laadittaessa otetaan erityisesti huomioon opiskelijat, jotka tarvitsevat erityistä tukea edetäkseen ammatillisissa opinnoissa. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös mahdollinen opiskeluajan lyhentäminen tai pidentäminen muutamasta opintojaksosta vuoteen. Jos opinnot jatkuvat yli neljä vuotta, on tehtävä esitys rehtorille opiskelijan suoritusajan pidennyksestä. Jos opiskelija hakee Kelan opintotukea laissa säädetyn opiskeluajan jälkeen, tulee hänen toimittaa opinto-oikeuden jatkamisen perusteena olevat suunnitelmat Kelaan Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijalle hyväksytään hänen hakemiaan muualla tehtyjä opintoja tai muulla tavoin hankittua osaamista perustutkinnon tutkinnon osiin. Tällaisia opiskelijoita voivat olla esimerkiksi toisen asteen perustutkinnon tehneet ja/tai työelämäkokemusta omaavat opiskelijat. Opiskelijan on esitettävä dokumentit suorituksistaan tai osaamisestaan Kuten kuviossa on esitetty tunnistettavaa ja tunnustettavaa osaamista voivat olla ammatilliset opinnot muista perustutkinnoista, lukio-opinnot, perustutkintoa tukevat erilaiset kurssit, työkokemus, ulkomailla suoritetut opinnot, opinnot avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistoissa tms., ohjattu harrastustoiminta ja ohjattu vapaaehtoistyö sekä kaikki muu tähän verrattava.. Osaamisen tunnustamisella voidaan korvata ammattitaitoa täydentäviä opintoja/tutkinnon osia (kansallisella tasolla määritetty) kaikille pakollisia ammatillisia opintokokonaisuuksia soveltuvin osin * valinnaisia ammatillisia opintokokonaisuuksia 10 ov * 15

19 vapaasti valittavia opintoja 10 ov (* Tarvittaessa osaaminen todennetaan ammattiosaamisen näytöllä). Opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella ennen opintojen alkua. Siihen liittyvät lomakkeet löytyvät Wilmasta. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisen toimintaohje: (ks tarkemmin OPS Y, s. 17) opiskelija hakee osaamisen tunnustamista lomakkeella opinto-ohjaajalta, koulutuspäälliköltä tai ammatillisten opintojen osalta ko. opettajalta alan opettaja/opettajat hyväksyvät tunnustamisen arviointikeskustelun jälkeen opintosihteeri/ opo /opettaja tallentaa tiedot opiskelijahallinto-ohjelmaan opiskelijalla on mahdollisuus vaatia oikaisua osaamisen tunnustamiseen Huom. tunnistettava ja arvioimaton osaaminen on sovittava yhteisessä arviointikeskustelussa ja kirjattava, mitä opintoja opiskelijan on vielä tehtävä ja miten osaaminen arvioidaan. Osaamisen tunnistamiset ja tunnustamiset selvitetään tapauskohtaisesti tutkinnon perusteisiin pohjaten ja tarvittaessa kollegiaalisessa yhteistyössä Opintojen suorittamisesta vapauttaminen Opiskelijalla on oikeus anoa vapautusta hakemuksella opintokokonaisuuksien/tutkinnon osien tai niiden osien opiskelusta (esim. kielet). Vapautettujen opintojen tilalla opiskelija voi suorittaa muita opintoja, jotka edesauttavat hänen ammatillista kasvuaan. Opetushallituksen ohjeen mukaan vapauttaminen ei saa olla ensisijainen vaihtoehto, vaan opiskelijalle tulee tarjota vapautusta haettavasta oppiaineesta alkeiskurssia. Jos opiskelija on täyttänyt 18 v. ennen opintojensa aloittamista, niin hänen ei tarvitse suorittaa seuraavia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia: liikunta, terveystieto ja taide ja kulttuuri 6. Opintojen suorittamisesta vapauttamisen toimintaohje: opiskelija tekee anomuksen opintojen vapauttamiseksi keskusteltuaan kyseisiä opintoja opettavan opettajan kanssa ko. opintojen opettaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja auttaa tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä ja tarkistaa anomuksen koulutuspäällikkö / toimialapäällikkö tekee päätöksen opinnoista vapauttamisesta ja toimittaa päätöksen tiedoksi opiskelijalle, opintoohjaajalle ja opintosihteerille opintosihteeri tallentaa tiedot opiskelijahallinto- ohjelmaan rehtori / toimialapäällikkö / koulutuspäällikkö hyväksyy/hylkää hakemuksen Arvioinnin oikaisu Opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua 7, mikäli hän on tyytymätön osaamisensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen. Oikaisupyyntö on perusteltu, jos on kyseenalaista, perustuuko osaamisen arviointi kriteereihin tai onko opiskelijalla ollut mahdollisuus oppia ennen osaamisen arviointia. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija pyytää arvioinnin oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai toimialapäälliköltä. Ratkaisuun tyytymätön opiskelija hakee toisessa vaiheessa arvioinnin oikaisua koulutusyhtymän ammattiosaamisen toimikunnalta, jolle rehtori esittelee asian kirjallisen lomakkeen pohjalta. Arvioinnin oikaisupyyntö-lomake löytyy Wilmasta, Primuksesta ja koulutusyhtymän Intrasta (Opetussuunnitelman yhteinen osa). 4.3 Ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana tapahtuva ohjaus keskittyy ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen siten, että opiskelija saa tutkintotodistukseen, työllistyy tai voi jatkaa opintojaan. Ohjaus jakaantuu henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen osaamisen kehittymisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena sekä vahvistaa opiskelijan itsetuntemusta ja itseluottamusta. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat tutustuttavat opintonsa aloittavat opiskelijat opetussuunnitelmaan, tutkinnon kokonaisuuteen, opintojen rakenteeseen ja niiden valinnan mahdollisuuksiin. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa 6 Laki 630/1998, 12 7 Laki 601/2005, 25 16

20 löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Ryhmänohjaajan käsikirjaan on kuvattu näitä taitoja vahvistavia harjoituksia. Oppilaitosten järjestyssäännöissä ja opinto-oppaissa annetaan ohjeita siitä, kuinka opiskelijan tulee toimia oppilaitosyhteisössään Opintojen edistymisen seuraaminen Opinto- ohjaaja ja ryhmänohjaaja seuraavat opintojen suunnitelmallista etenemistä ja kannustavat opiskelijaa opintojensa omatoimiseen seuraamiseen. Jos opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla, mietitään yhdessä toimenpiteitä opintojen eteenpäin viemiseksi. Opintojen aikana pohditaan opintojen suuntautumista kohti uravalinnan tavoitteita. Mietitään miten tarjolla olevat vapaasti valittavat opinnot, valinnaiset opinnot, koulutusohjelmavalinta ja työssäoppiminen parhaiten palvelisivat työelämään tai jatko-opintoihin sijoittumista. Ohjauskeskustelussa hyödynnetään Wilmassa olevia HOPS:n jatkosivuja. Opintojen edistymisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle. Päävastuu kuuluu ryhmänohjaajalle, kunkin tutkinnonosan opettajalle, opinto-ohjaajalle, koulutuspäällikölle ja opiskeluhuoltohenkilöstölle. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen välittömästi ottamalla yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa pyytämällä tukea opiskeluhuoltohenkilöstöltä. Opintojen etenemisen seuraaminen: opettaja seuraa opiskelijan oppimisen ja osaamisen edistymistä ja vie opintosuoritusmerkinnät kuukauden sisällä Wilmaan / Primukseen, arvioi opiskelijan tukiopetuksen tarpeen ja järjestää sitä tarvittaessa. ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Opiskelijan ja/tai huoltajan suostumuksella ryhmänohjaaja vie tarvittaessa asian eteenpäin asiantuntijalle, jotta opiskelija saa tarvitsemaansa tukea opintojensa suorittamiseksi. hyvinvointiryhmä käsittelee saamansa tiedot opiskelijan tilanteesta ja päättää kuka ottaa päävastuun opiskelijan tukemisessa ongelman luonteen mukaan: oppimisen vaikeudet erityisopettaja tai erityistuesta vastaava opettaja, psykologi sosiaaliset vaikeudet kuraattori, psykologi terveydentilaan liittyvät vaikeudet terveydenhoitaja, psykologi epämääräiset poissaolot opettaja, ryhmänohjaaja, kuraattori, psykologi väärä alavalinta opinto-ohjaaja merkitsee lisätietoihin puuttuvat suoritukset -> opettaja, ryhmänohjaaja opiskeluhuollon asiantuntijaryhmässä käsitellään opiskelijan yksilökohtaiset asiat. Ryhmässä asiantuntijoina voivat olla opiskelijan ja/tai huoltajan hyväksyminä esim. toimiala- tai koulutuspäällikkö, kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, ryhmänohjaaja, vanhemmat ja opiskelija Ohjaus työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) päivittämiseen osallistuu tarvittaessa opinto-ohjaaja. Tällöin tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen oppimisen tavoitteiden, suoritusaikataulujen, oppimisympäristöjen ja menetelmien toteutumista. Opiskelijalle nimetään ohjaava opettaja, joka ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimispaikan hankkimisessa, tavoitteiden kirjaamisessa, työssäoppimisessa ja arvioinnissa. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman päivitetään HOPS:aan ja siihen osallistuu tarvittaessa opinto-ohjaaja. Tällöin tarkennetaan suunnitelmaan merkittyjen ammattitaitovaatimuksien, oppimisen seurannan, ajoituksen ja näyttötehtävien toteutumista. Myös oppimisen tavoitteiden, arviointiperusteiden, suoritusaikataulutuksien ja menetelmien toteutumista tarkastellaan. Opiskelijalle nimetty työssäoppimisen ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa näytön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa on käsitelty erityistä tukea tarvitsevan ohjausta työssäoppimisen aikana. Ohjeita kannattaa noudattaa kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Työssäoppimisjakson aikana tapahtuneen keskeytymisen vuoksi, järjestetään opiskelijahuollon muiden toimijoiden (kuraattori) ohjausapua. Erityisopetuksen toteuttamissuunnitelmassa on annettu ohjeita erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksesta ammattiosaamisen näytöissä. Ohjeita kannattaa soveltuvin osin noudattaa kaikkien opiskelijoiden ohjauksessa Opintojen syventäminen ja laajentaminen Opiskelijalla on mahdollista yksilöllisesti joko opettajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuaan syventää tai laajentaa osaamistaan. Tavoitteena on, että osaaminen vastaa paremmin työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja/tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin. Tutkinnon osia voidaan valita opintoihin toisesta perustutkinnosta, paikallisesti tähän tarkoitukseen tuotetuista ammatillisista tutkinnon osista tai toisen asteen yhteiseltä valintatarjottimelta ( ). 17