Sukupuolentutkimus. Turun yliopisto

Transkriptio

1 Sukupuolentutkimus Turun yliopisto Opiskelijan opas

2 Sukupuolentutkimuksen henkilökunta Sukupuolentutkimus Sirkkala, Minerva 1 krs. Kaivokatu 12, Turun yliopisto puh (toimisto) ntkeskus@utu.fi (naistutkimuskeskuksen henkilökunta) Professori, FT, dos. Vastaanotto: keskiviikkoisin klo puh marianne.liljestrom@utu.fi Yliopisto-opettaja Taru Leppänen, FT, dos. Vastaanotto: tiistaisin klo puh taru.leppanen@utu.fi Toimistosihteeri Tilda Junko, HuK Toimisto avoinna: ma pe klo ja puh tilda.junko@utu.fi Dosentit Susanna Paasonen, FT feministisen mediatutkimuksen dosentti susanna.paasonen@utu.fi Livia Hekanaho, FT feministisen ja queer-teoreettisen kirjallisuudentutkimuksen dosentti hekanaho@cc.helsinki.fi Tutkijat Johanna Ahonen, FM, johanna.ahonen@utu.fi Anu Laukkanen, FM, anu.laukkanen@utu.fi Karoliina Ojanen, FM, karoliina.ojanen@helsinki.fi Helena Saarikoski, FT, dos., saarikoski.helena@gmail.com Mona Mannevuo, FM, mona.mannevuo@utu.fi Maria Österlund, FD, mosterlu@abo.fi Reeli Karimäki, FM, reeli.karimaki@helsinki.fi Nais-op-sähköpostilista Lista tarjoaa sukupuolentutkimuksen opiskelijoille tietoa vierailuluennoista, seminaareista sekä muista ajankohtaisista tapahtumista. Listan kautta sukupuolentutkimuksen henkilökunta myös tiedottaa opetuksesta sekä mahdollisista muutoksista. Listalle liittyäksesi ota yhteyttä sukupuolentutkimuksen toimistosihteeriin -> tilda.junko@utu.fi

3 Sisällys Tervehdys Sukupuolentutkimuksen opiskelijoille! 4 Sukupuolentutkimuksen opinnot 5 Perusopinnot 6 Aineopinnot 11 Syventävät opinnot 22 Sukupuolentutkimuksen opetusohjelma 25 Opetus, syksy Taiteiden tutkimuksen, Hilma-verkoston ja Åbo Akademin kurssit 27 Opetus, kevät alustavat tiedot 28 Sukupuolentutkimuksen teoriat ja metodit -opintokokonaisuus 30 Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma 31 Järjestöt, verkostot, tapahtumat 35 Suomen Naistutkimuksen Seura (SUNS) 35 Hilma Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto 36 Kvinnovetenskap vid Åbo Akademi 36 Minna - Tasa-arvotiedon keskus 37 Suomen Queer-tutkimuksen Seura (SQS) 37 Opiskeluohjeita 38 Tenttiohjeet 39 Tenttipäivät 40 Kansainvälinen opiskelijavaihto 40 Sukupuolentutkimuksen ainejärjestö F-piste 41 Tentaattorien yhteystiedot 42

4 Tervehdys Sukupuolentutkimuksen opiskelijoille! Oppiaineemme aloittaa ensimmäistä kertaa lukuvuotta uudella nimellä, Sukupuolentutkimuksena. Nimemme muuttuessa vuoden alussa olivat jo naistutkimuksen yksiköt Helsingin, Lapin ja Itä-Suomen yliopistoissa vaihtaneet nimensä sukupuolentutkimukseksi. Eräs syy nimenvaihtoon oli selkeys: pienelle oppialalle ei olisi suotuisaa kutsua itseään monella eri nimityksellä. Oppiaineen tutkimuksen ja opetuksen sisältö pysyy kuitenkin samana. Yhä edelleen pohdimme sukupuolta ja seksuaalisuutta niiden erilaisissa ilmenemismuodoissa. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos hyväksyi keväällä Sukupuolentutkimuksen keskuksen toimintasäännöt. Tämän keskuksen tehtävänä on koordinoida sukupuolentutkimuksen opetusta ja tutkimusta kaikissa yliopistomme tiedekunnissa ja oppiaineissa. Sukupuolentutkimusta tehdään ja opetetaan runsaasti myös lähiympäristömme ulkopuolella, ja Sukupuolentutkimuksen oppiaine haluaa tukea tätä toimintaa. Sukupuolentutkimuksen keskus mahdollistaa entistä paremmin opetuksesta ja tutkimuksesta tiedottamista ja niiden koordinointia. Tiedotamme muiden oppiaineiden ja tiedekuntien tarjoamasta opetuksesta ja korvaavuuksista entiseen tapaan: kannattaa siis seurata sukupuolentutkimuksen opiskelijoiden sähköpostilistaa ja oppiaineen verkkosivua! Amanuenssin työsuhteen muuttuminen yliopisto-opettajaksi mahdollistaa oman henkilökuntamme entistä tiiviimmän suuntautumisen opetukseen. Yliopisto-opettaja keskittyy ensisijaisesti perusopintojen opettamiseen ja professori aine- sekä syventävien opintojen opintojaksoihin. Tänä lukuvuonna järjestämme opetusta kaikista perusopintojen opintojaksoista. Lisäksi tarjolla on Sukupuolentutkimuksen ja taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmän erikoiskurssit sukupuolentutkimuksen tarinoista, feministisestä metodologiasta, feministisestä taiteentutkimuksesta, affektien politiikasta, queeristä ja vapaudesta sekä musiikista ja sukupuolesta. Tervetuloa opiskelemaan Sukupuolentutkimusta! Sukupuolentutkimuksen henkilökunta Sukupuolentutkimuksen infotilaisuus: Torstaina klo Sirkkalan auditorio Janus, Kaivokatu 12 Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat opiskelijat!

5 Sukupuolentutkimuksen opinnot Sukupuolentutkimusta voi opiskella alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon sivuaineena. Lisäksi tiedekunnassa on Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma, josta on mahdollista suorittaa FM-tutkinto (ks. tämän oppaan sivu 30). Turun yliopistossa maisteriohjelma profiloituu humanistiselle alalle ja erityisesti taiteiden tutkimukseen. Kaikkien tiede kuntien opiskelijat ovat tervetulleita opiskelemaan sukupuolentutkimusta. Sukupuolentutkimuksen opinto kokonaisuudet sopivat opiskelijoille, jotka haluavat kehittää kriittistä ajatteluaan ja oppia ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisuuden merkityksiä. Turun yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaine kuuluu humanistiseen tiedekuntaan ja on osa taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmää. Sukupuolentutkimus on ihmistieteiden risteyskohtaan kehittynyt tieteenala, joka tutkii kuvaa, analysoi ja selittää sukupuolta ja seksuaalisuutta kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Sukupuolentutkimus on perustavassa merkityksessä kriittistä tutkimusta. Se problematisoi naisten ja miesten väli sen suhteen arkiajattelussa ilmenevän itsestäänselvyyden. Tämä suhde ilmenee lähes kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla, arkisista elämänkäytännöistä taiteellisiin ja tieteellisiin hankkeisiin. Sukupuolentutkimuksen toiminta-alueena on tämän vuoksi ihmistieteiden kokonaisuus, humanistiset tieteet ja yh teiskuntatieteet mutta myös oikeustiede, kasvatustiede ja teologia. Kriittisen luonteensa vuoksi sukupuolentutkimus on monitieteistä työtä. Sukupuolentutkimusta harjoi tetaan siksi erillis ten sukupuolentutkimusyksikköjen lisäksi useissa oppiaineissa. Sukupuolentutkimuksen ydinkysymyksiä ovat keskustelut sukupuolen ja sukupuolieron historialli sista, kulttuurisista ja sosiaalisista suhteista: Millaiseksi sukupuoli jäsentyy ajattelussa, kie lessä ja arjen käytännöissä? Miten sukupuolikategoria muodostuu ja uusiutuu? Mitä suku puoli merkitsee eri aikoina ja eri tilanteissa? Miten sukupuoli kytkeytyy kysymyksiin vallasta, eroista ja arvoista? Sukupuolieron ja tasa-arvon lisäksi sukupuolentutkimuksen teemoja ovat sek suaalinen identiteetti, seksuaalisuus ja ruumiillisuus. Näitä teemoja tutkitaan muun muassa tietoteorian, politiikan teorian, estetiikan, taiteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä etiikan kannalta. Tarjolla olevat kokonaisuudet ja opintojen rakenne: Perusopinnot, 2 P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet, P2 Sukupuoli ja yhteiskunta, P3 Feministinen tieteenkritiikki, P4 Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa, P5 Sukupuolentutkimuksen klassikot, Aineopinnot, 3 A1 Feministinen metodologia, A2 Feminististä filosofiaa, A3 Feminististä nykykeskustelua, A4 Sukupuolentutkimuksen teemoja, 1 A5 Tutkimusseminaari I, Syventävät opinnot, 60 op S1 Teoriakeskustelut, 10 op S2 Metodologiset opinnot, S3 Valinnainen kurssi tai harjoittelu, S4 Sukupuolentutkimuksen teemoja, 1 S5 Tutkimusseminaari II, S6 Sivuaineen tutkielma, 20 op Sukupuolentutkimuksen teoriat ja metodit -opintokokonaisuus, 1 P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet, P3 Feministinen tieteenkritiikki, Lisäksi suoritetaan: A1 Feministinen metodologia, tai A3 Feminististä nykykeskustelua, Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

6 Perusopinnot, 2 NAIS0999 Sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tavoitteena on tutustua naisten historiallisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin, naiskysymyksen ja feministisen ajattelun aatehistoriaan sekä valikoiden nykyisen sukupuolentutkimuksen keskeisiin alueisiin. Tarkastelu kohdistuu pääasiassa kehitykseen länsimaissa sekä erityisesti Suomessa ja Pohjoismaissa. Asiasisältöjen ohella perehdytään myös sukupuolentutkimuksen teoreettisiin perusteisiin, metodeihin ja käsitteisiin. Kokonaisuus on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet Introduction to Gender Studies HUOM! P2 Sukupuoli ja yhteiskunta Gender and Society Edeltävät opinnot: 6 NAIS0223 opiskelija ymmärtää sukupuolentutkimuksen historiaan ja naisen asemaan tutustumisen perusteella sukupuolentutkimuksen suuntauksien moninaisuuden ja osaa hahmottaa keskeisimpien tutkimussuuntauksien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä limittyneisyyttä. Hän tuntee sukupuolentutkimuksen keskeisten tutkimussuuntausten välillä käytyä keskustelua. Lisäksi hän tuntee feministisen tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja on tutustunut niiden määrittelyihin. Opiskelija ymmärtää liberalistisen tasa-arvofeministisen ajattelun saavutukset, mutta osaa suhtautua myös kriittisesti siihen sekä kykenee hahmottamaan vaihtoehtoja tälle ajattelutavalle. sukupuolentutkimuksen johdantokurssi, jossa tutustutaan naisten aseman kehitykseen länsimaissa sekä feministisen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin kurssi, tentti ja oppimispäiväkirja ja Taru Leppänen luennot ja itsenäinen työskentely. Sukupuolentutkimuksen opinnot on suositeltavaa aloittaa tällä opintojaksolla. I periodi ti & ke alk , Auditorio Janus, Sirkkala Saresma, Rossi & Juvonen (toim.): Käsikirja sukupuoleen, Luentojen tueksi tutustutaan myös teokseen Koivunen & Liljeström (toim.): Avainsanat, kurssille osallistuvat opiskelijat merkitään Sukupuolentutkimuksen sivuaineopiskelijoiksi. (Sivuaineopiskelijaksi voi ilmoittautua myös suoraan Sukupuolentutkimuksen toimistoon syyslukukauden alussa.) NAIS0043 opiskelija tuntee nykyisen tasa-arvopolitiikan ja naisliikkeiden historiaa Suomessa ja ymmärtää hyvinvointivaltion sukupuolittuneen luonteen. Opiskelija tunnistaa erilaisia tasa-arvosta puhumisen ja tasa-arvopolitiikan tekemisen tapoja. Lisäksi opiskelija hahmottaa erilaisia historiallisia käsityksiä suomalaisesta naisesta sekä jonkin/joidenkin merkittävien erojen (ikä, seksuaalisuus, luokka, etnisyys, uskonto) vaikutuksen naisten elämään. perehdytään suomalaiseen sukupuolentutkimukseen sukupuolittuneen yhteiskunnan ja erojen näkökulmasta tentti, essee tai kurssi Taru Leppänen itsenäinen työskentely ja/tai kurssi P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet opintojaksoa korvaava englanninkielinen Nordic Gender System -kurssi järjestetään IV periodissa, keväällä 2012, ti & to alk Yhteisopetusta englanninkielisen BSRS -ohjelman ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa.

7 Lisäksi opintojaksoa korvaava kurssi Miten sukupuolta kirjoitetaan? järjestetään II periodissa, syksyllä 2011, ma & ke klo alk yhteensä kolme teosta eri aihealueilta. Kaikille pakollisena: 1. Tasa-arvo: Holli, Saarikoski & Sana (toim.): Tasa-arvopolitiikan haasteet, 2002 ja 2. Sukupuolittunut historia ja yhteiskunta: Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit, P3 Feministinen tieteenkritiikki Feminist Critique of Science Edeltävät opinnot: lisäksi valitaan yksi teos aihealueelta 3. Sukupuoli ja erot Suomessa: Anttonen, Henriksson & Nätkin (toim.): Naisten hyvinvointivaltio, 1994 Tolonen (toim.): Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli, 2008 Kontula: Punainen eksodus, 2008 Nikunen, Paasonen & Saarenmaa (toim.): Jokapäiväinen pornomme, 2005 Halko, Mikkola, Ruuskanen (toim.): Naiset, miehet ja talous, 2009 Ingström: Lentävä feministi ja muita muistoja 70-luvulta, 2007 Husu & al. (toim.): Lukukirja Suomen naisille, 1995 Lappalainen: Koti, kansa ja maailman tahraava lika, 2000 Jallinoja: Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 1983 Charpentier: Sukupuoliusko. Valta, sukupuoli ja pyhä avioliitto lesbo- ja homoliittokeskustelussa, 2001 Juvonen: Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Homoseksuaalisuuden rakentuminen sotienjälkeisessä Suomessa, 2002 Koskela: Pelkokierre, 2009 Laukkanen: Sähköinen seksuaalisuus. Tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa, 2007 Lehtonen: Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset, 2003 Tiilikainen: Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa, 2003 Vakimo: Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä, NAIS0233 opiskelija ymmärtää tiedon, tietämisen ja rationaalisuuden sukupuolittuneen luonteen ja sen juuret länsimaisessa filosofiassa. Hän tunnistaa tiedettä koskevissa keskusteluissa käytetyt subjektiivisuutta ja objektiivisuutta koskevat väittämät ja pystyy arvioimaan niitä kriittisesti. Opiskelija tunnistaa akateemisen maailman sukupuolittuneita piirteitä. Hän hahmottaa feministisen tieteenkritiikin merkityksen myös suhteessa pääaineeseensa ja sivuaineisiinsa. opintojaksossa tutustutaan feministiseen tieteenkritiikkiin ja -filosofiaan sekä ihmistieteiden että luonnontieteiden kontekstissa. Käsiteltäviä teemoja ovat tiedon ja tietäjän paikantuneisuus, objektiivisuus subjektiivisuus -kysymys, feministinen luonnontieteiden kritiikki ja sukupuoli tieteen tekemisessä. tentti, essee tai kurssi itsenäinen työskentely tai kurssi P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet III periodi ti & to klo alk Franklin, Lury & Stacey: Global Nature, Global Culture, 2000; 2. Husu & Rolin (toim): Tiede, tieto ja sukupuoli, 2005; 3. Lloyd: Miehinen järki. Mies ja nainen länsimaisessa filosofiassa, Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

8 P4a g Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa Gender in Art and Culture Opiskelija ymmärtää sukupuolentutkimuksen sijaitsevan eri tieteenalojen monitieteisessä kentässä ja osaa suhteuttaa sukupuolentutkimuksen oppisisältöä valitsemaansa yhteen taiteen ja kulttuurin alaan. Hän osaa myös hahmottaa valitsemansa teeman suhteita ajankohtaisiin keskusteluihin sekä arkielämään. Perehdytään eri tutkimusperinteiden kautta sukupuolen merkitykseen taiteiden ja kulttuurin tutkimuksessa. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan valitsemalla yksi seitsemästä eri teemasta (P4a P4g). Jakson voi suorittaa tenttinä, esseenä tai kurssilla, mikäli korvaavaa opetusta järjestetään. Mahdollisen vaihtoehtoisen tenttikirjallisuuden ja/tai esseesuorituksen osalta opiskelijan on aina otettava yhteyttä osion tentaattoriin. P4a Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: kieli Gender in Art and Culture: Language NAIS0073 opiskelija ymmärtää, miten feministisen kielentutkimuksen ja kielitieteellisen diskurssintutkimuksen menetelmin voidaan lähestyä sukupuolen ja kielen suhdetta. perehdytään sukupuolen ja kielen suhteeseen feministisen kielentutkimuksen ja kielitieteellisen diskurssintutkimuksen näkökulmista. Tentittävissä teoksissa esitellään menetelmiä, joilla voidaan analysoida kielen sukupuolistavaa luonnetta, ja pohditaan sukupuolen diskursiivista rakentumista, sukupuolen esittämistä kulttuurisesti esimerkiksi mediassa, sukupuolen vaikutusta puheessa sekä kielen ja vallan suhdetta. suorituskieli suomi tai englanti; kirjallinen tentti tai essee Elina Valovirta itsenäinen työskentely 1. Cameron: Sukupuoli ja kieli: feminismi ja kielentutkimus, 1996; 2. Litosseliti: Gender and Language: Theory and Practice, 2006; 3. Tainio: Puhuvan naisen paikka: sukupuoli kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä, 2001 s P4b Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: kirjallisuus Gender in Art and Culture: Literature NAIS0074 opiskelija ymmärtää, miten kirjallisuutta luetaan feministisestä näkökulmasta. Hän tuntee keskeiset teoreettiset lähestymistavat ja käsitteet. Lisäksi hän saa käsityksen siitä, miten niitä on hyödynnetty uusimmassa tutkimuksessa. tutustutaan feministisen kirjallisuudentutkimuksen keskeisiin kysymyksenasetteluihin, käsitteisiin sekä teoreettisiin suuntauksiin. Tentittävä kirjallisuus valottaa kirjallisuudentutkimuksessa käytettyjä teorioita ja niiden soveltamista representaatioiden tutkimiseen. tentti tai essee Viola Čapková itsenäinen työskentely 1. Robbins: Literary Feminisms, 2000; 2. Melkas: Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa, 2006; 3. Karkulehto: Kaapista kaanoniin ja takaisin. Johanna Sinisalon ja Helena Sinervon teosten Queer-poliittisia luentoja 2007; 4. Rojola: Sukupuolieron lukeminen. Feministinen kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Liljeström (toim.): Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta,

9 P4c Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: kulttuuriperinne Gender in Art and Culture: Cultural Tradition P4d Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: kuva ja tila Gender in Art and Culture: Image and Space NAIS0076 opiskelija ymmärtää, miten feministisessä taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa on analysoitu kuvaa ja tilaa ja työstetty representaation käsitettä. tutustutaan kirjallisuuden pohjalta feministiseen visuaalisen kulttuurin tutkimukseen. tentti tai essee. Huom! Suorituksia otetaan vastaan vain periodeissa I ja IV. Katve-Kaisa Kontturi itsenäinen työskentely 1. Pollock: Vision and Difference. Femininity, Feminism and Histories of Art, 1989, s. 1 17, ja ; 2. Palin: Oireileva miljöömuotokuva. Yksityiskohdat sääty- ja sukupuolihierarkian haastajina, 2004 tai Saarikangas: Eletyt tilat ja sukupuoli. Asukkaiden ja ympäristön kulttuurisia kohtaamisia, 2006; 3. Vänskä (toim.): Näkyvä(i)seksi. Tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista, 2002 ja Elfving & Kontturi (toim.): Kanssakäymisiä. Osallistuvan taiteentutkimuksen askelia, 2005, s ja P4e Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: media Gender in Art and Culture: Media NAIS0075 opiskelija tunnistaa erilaisten perinneaineistojen tuottamia ja välittämiä nais- ja mieskuvia sekä niiden hyödyntämistä nykykulttuurissa. perehdytään sukupuolen rakentumiseen ja representaatioihin perinneaineistoissa, perinteen sukupuolittuneisiin käyttö- ja esittämistapoihin, perinneaineistojen feministisiin tulkintoihin ja feministiseen perinteentutkimukseen. tentti tai essee Anu Laukkanen itsenäinen työskentely 1. Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies, 2004; 2. Apo & Nenola & al. (eds): Gender and Folklore. Perspectives on Finnish and Karelian Culture, 1998, s tai s ; 3. Vakimo: Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä, 2001, s NAIS0077 opiskelija osaa kuvata tapoja, joilla sukupuolta on tutkittu mediassa ja ymmärtää feministisen mediatutkimuksen kysymyksenasetteluja ja keskeisiä käsitteitä sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita eri medioissa. tutustutaan feministisen mediatutkimuksen klassikkoteksteihin sekä suomalaiseen ajankohtaiseen keskusteluun mediasta ja sukupuolesta. tentti tai essee. Esseen aihe ja laajuus on sovittava vastuuhenkilön kanssa erikseen. Mari Pajala itsenäinen työskentely tentitään yhteensä kolme teosta. Feministisen mediatutkimuksen perusteet (valitse yksi teos): Carter & Branston & Allen (eds.): News, Gender and Power, 1998 Gauntlett: Media, Gender and Identity, 2002 Van Zoonen: Feminist Media Studies, 1994 Mäkelä & Puustinen & Ruoho (toim.): Sukupuolishow, 2006 Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

10 Sukupuolen representaatiot medioissa (valitse kaksi teosta): Laiho & Ruoho (toim.): Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa, 2005 Nikunen, Paasonen & Saarenmaa (toim.): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri, 2004 Rossi: Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona, 2003 Ruoho & Torkkola: Journalismin sukupuoli, P4f Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: musiikki Gender in Art and Culture: Music Toteutustavat P4g Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: uskonto Gender in Art and Culture: Religion NAIS0078 opiskelija tuntee joitakin keskeisiä populaarimusiikin tutkimuksen, etnomusikologian ja musiikkitieteen feministisiä kysymyksenasetteluja. Hän osaa kuvata näiden tutkimusperinteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija tuntee naisen asemaa populaarimusiikin, maailman musiikkikulttuurien ja länsimaisen taidemusiikkikulttuurin kentällä. tutustutaan feministisen musiikintutkimuksen keskeisiin kysymyksenasetteluihin erilaisten musiikkikulttuurien ja tutkimusperinteiden (populaarimusiikin tutkimus, etnomusikologia, musiikkitiede) kautta. tentti tai essee Taru Leppänen itsenäinen työskentely tai kurssi opintojaksoa korvaava kurssi Musiikki ja sukupuoli järjestetään IV periodissa, keväällä 2012, to klo alk valitse kolme teosta seuraavista: Peraino: Listening to the Sirens, 2005 Jarman-Ivens: Oh Boy! Masculinity and Popular Music, 2007 Reddington: The Lost Women of Rock Music: Female Musicans of the Punk Era, 2007 Whiteley & Rycenga (eds.): Queering the Popular Pitch, 2006 Väätäinen: Rumbasta rampaan. Vammaisen naistanssijan ruumiillisuus pyörätuolikilpatanssissa, 2003, s NAIS0079 opiskelijalla on yleiskäsitys feministisen uskontotieteen sekä feministiteologian lähestymistavoista ja tutkimuskohteista. Hän ymmärtää, miten sukupuolta voi käyttää analyyttisena käsitteenä uskonnontutkimuksessa. Hän on tietoinen naisten asemasta keskeisten uskontoperinteiden sisällä sekä suomalaisen uskontotieteen tutkimuskohteena. Opiskelijalla on ymmärrys naisten omista uskonnollisista käsityksistä ja kokemuksista. tenttikirjallisuudessa feministiset uskonnontutkijat sekä feministiteologit tarkastelevat uskontojen oppeja ja organisaatioita sekä niiden tutkimusta sukupuolen näkökulmasta. Samalla he pyrkivät löytämään naiset uskonnon subjekteina piiloon jääneistä teksteistä ja muista lähteistä. tentti, essee tai kurssi Tiina Mahlamäki itsenäinen työskentely tai kurssi opintojaksoa korvaava kurssi Uskonto ja sukupuoli järjestetään II periodissa, syksyllä 2011, ti klo 14 16, alk Arvind Sharma & Katherine K. Young (eds): Her Voice, Her Faith. Women Speak on World Religions, 2003; 2. Pesonen: Uskonto ja vaietut naiset. Feministinen näkökulma uskontotieteessä. Teoksessa Ketola & al. (toim.): Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia, 1997; 3. Kainulainen & Mäkinen (toim.): Näen Jumalan toisin. Kristinuskon feministisiä tulkintoja, 2006, s

11 P4h Sukupuoli taiteessa ja kulttuurissa: valinnainen teema Gender in Art and Culture: Options P5 Sukupuolentutkimuksen klassikot Gender Studies, Classical Readings Edeltävät opinnot: Esseen kirjoitusohjeet: Aineopinnot, 3 NAIS1000 NAIS0071 opiskelija tuntee joitakin feministisen ajattelun klassikkoteoksia ja osaa sijoittaa ne historialliseen, yhteiskunnalliseen ja tutkimukselliseen kontekstiin perehdytään sukupuolentutkimuksen klassikoihin ja aatehistoriallisiin lähtökohtiin kurssi, tentti tai essee. Esseessä tarkastellaan kahta klassikkoa suhteessa toisiinsa ja hyödynnetään näitä teoksia kommentoivaa kirjallisuutta. Tarkemmat ohjeet esseen kirjoittamiseen kirjallisuuslistoineen löytyvät oppiaineen www-sivuilta ja toimistosta. Taru Leppänen itsenäinen työskentely tai kurssi P1 Sukupuolentutkimuksen perusteet II periodi, syksy 2011, ti & to klo 10 12, alk tenttiin valitaan kolme teosta esimerkiksi seuraavista: de Beauvoir: Toinen sukupuoli, 1949 Woolf: Oma huone, 1928 Friedan: Naisellisuuden harhat, 1963 Mitchell: Naisliike, 1966 Griffin: Nainen ja luonto. Sisältä kumpuaa karjahdus, 1978 hooks: Feminist Theory from Margin to Center, 1984 Brownmiller: Against Our Will. Men, Women and Rape, 1975 Rich: Of Woman Born. Motherhood as Experience and Institution, 1976 Millett: Sexual Politics, 1978 Chodorow: Reproduction of Mothering, 1978 Dworkin: Pornography. Men possessing women, 1979 Firestone: The Dialectic of Sex, 1970 Irigaray: This Sex Which Is Not One, 1977 Wittig: The Straight Mind and Other Essays, 1992 Daly: Gyn/Ecology, Sukupuolentutkimuksen aineopintojen tavoitteena on perehtyä feministiseen filosofiaan sekä sukupuolentutkimuksen tietoteorioihin ja metodologioihin. Lisäksi tutustutaan sukupuolentutkimuksen nykykeskusteluun, temaattisiin erityiskysymyksiin ja osallistutaan monitieteiseen tutkimusseminaariin. Edellytyksenä aineopintojen aloittamiselle on perusopintojen P1 ja P3 opintojaksojen suorittaminen. A1 Feministinen metodologia Feminist Methodology NAIS0082 opintojakson tavoitteet määrittyvät sovitun suorituksen mukaisesti. tämän jakson sisällön opiskelija voi sopia omista lähtökohdistaan käsin sukupuolentutkimuksen yliopisto-opettajan kanssa. Jakson voi myös sopimuksen mukaan korvata opetuksella, jota järjestetään sukupuolentutkimuksessa tai muissa oppiaineissa. tentti, essee tai kurssi esim. taiteiden tutkimuksen yhteiskurssit tai hyväksytty/hylätty Taru Leppänen sovitaan erikseen yliopisto-opettajan tai kurssin vastuuhenkilön kanssa NAIS0070 opiskelija tuntee feministisiä tietoteorioita ja metodologioita ja osaa soveltaa näitä omaan tieteenalaansa. Lisäksi hän tietää, miten sukupuolentutkimuksen metodeja on käytetty eri tieteenaloilla. Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

12 A2 Feminististä filosofiaa Feminist Philosophy A3 Feminististä nykykeskustelua Contemporary Feminist Debates tutustutaan feministiseen tietoteoriaan ja metodologiaan tentti, essee itsenäinen työskentely tai kurssi III periodi, kevät 2012, ma & ke klo alk Jackson & Jones (eds): Contemporary Feminist Theories, 1998; 2. Skeggs (ed.): Feminist Cultural Theory. Process and Production, 1995; 3. Liljeström (toim.): Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta, NAIS0224 opiskelija osaa kuvata Hankalan sukupuolen ja valitsemiensa kahden muun teoksen keskeiset argumentit perusteluineen. Lisäksi hän kykenee tunnistamaan, miten teokset käyvät vuoropuhelua keskenään. Opiskelija osaa paikantaa lukemansa teokset tiettyihin feministisiin teoriaperinteisiin. perehdytään feministisen filosofian eri alueisiin tentti tai essee itsenäinen työskentely tai kurssi opintojaksoa korvaava kurssi Sukupuolentutkimuksen tarinat järjestetään IV periodissa, keväällä 2012, ma & ke klo alk yhteensä kolme teosta, kaikille pakollinen: Butler: Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous, 2006 (alkup. Gender Trouble, 1990) sekä kaksi teosta seuraavista: Pulkkinen: Postmoderni politiikan filosofia, 1998 Ahmed: Differences That Matter. Feminist Theory and Postmodernism, 1998 Braidotti: Riitasointuja, 1993 Heinämaa: Ele, tyyli ja sukupuoli. Merleau-Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle, NAIS0240 opiskelija tuntee sukupuolentutkimuksen nykytilaa kansainvälisenä, itsenäisenä tieteenalana. Hän tuntee joidenkin feminististen ajattelijoiden keskeisimmät argumentit ja ymmärtää näiden ajattelijoiden merkityksen suhteessa sukupuolentutkimuksen kehitykseen. perehdytään ajankohtaiseen feministiseen teoriakeskusteluun tentti, essee tai kurssi itsenäinen työskentely ja/tai kurssi opintojaksoa korvaava kurssi Sukupuolentutkimuksen tarinat järjestetään IV periodissa, keväällä 2012, ma & ke klo alk yhteensä kolme teosta, kaikille pakollinen: Anttonen, Lempiäinen & Liljeström (toim.): Feministejä aikamme ajattelijoita, 2000 sekä kaksi teosta seuraavista: Benhabib: Situating the Self. Gender, Community and Postmodernism in Contemporary Ethics, 1992 Braidotti: Metamorphoses: Towards a Materialist Theory of Becoming, 2002 Butler: Undoing Gender, 2004 Grosz: Volatile Bodies. Toward a Corporeal Feminism, 1994 Haraway: Simians, Cyborgs, and Women. The Reinvention of Nature, 1991 Irigaray: Sukupuolieron etiikka, 1996 de Lauretis: Itsepäinen vietti. Kirjoituksia elokuvasta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, 2003 Spivak: Maailmasta kolmanteen, 1996 Young: On Female Body Experience. Throwing Like a Girl and Other Essays,

13 A4a t Sukupuolentutkimuksen teemoja, yht. 1 kunkin opintojakson tavoite määrittyy opiskelijan valitseman teeman mukaisesti. Syvennetään sukupuolentutkimuksen kysymyksenasettelujen tuntemusta tutustumalla kolmeen valinnaiseen teemaan. Suoritustapa: Valitaan kolme opintojaksoa vaihtoehdoista A4a A4t (3 x ), jotka voi suorittaa esseenä, tenttinä tai kurssilla, mikäli korvaavaa opetusta järjestetään. Esseen kirjoittaminen on suositeltavaa. Mahdollisen vaihtoehtoisen tenttikirjallisuuden ja/tai esseesuorituksen osalta opiskelijan on otettava aina yhteyttä kyseisen osion tentaattoriin. Jos opiskelija on aiempien opintojensa yhteydessä tenttinyt jonkin valitsemaansa pakettiin kuuluvan kirjan, hänen on valittava tilalle jokin muu annetuista kirjoista tai neuvoteltava korvaavasta kirjallisuudesta. A4a Ero Difference A4b Feministinen kuvatutkimus Feminism and Art Studies NAIS0058 opiskelija hahmottaa feministisen erokeskustelun taustat ja keskeiset kysymykset, kuten intersektionaalisuus sekä erojen välisten suhteiden analysointi. Opiskelija osallistuu feministiseen erokeskusteluun, joka tavallisimmin sisältää pohdiskelua mm. sukupuolen, rodun, seksuaalisuuden, luokan, iän ja uskonnon ulottuvuuksista. Opiskelijalla on opintojakson suoritettuaan käsitys eroista alati prosesseissa tuottuvina, sukupuoleen erottamattomasti liittyvinä kategorioina. tutustutaan keskeisiin feministisiin kysymyksiin eron käsitteestä, jolla ei tarkoiteta ainoastaan sukupuolieroa, vaan erityisesti kategorian naiset sisäisiä eroja. Esimerkiksi rodun, etnisyyden, luokan ja seksuaalisuuden yhteen nivoutuvat akselit toimivat näkökulmina eron käsitteen moninaisuuden ymmärtämiseen. tentti tai essee Elina Valovirta itsenäinen työskentely 1. Weedon: Feminism, Theory and the Politics of Difference, 1999; 2. Ahmed & al. (eds): Thinking Through Feminism, 2000, s ; 3. sekä seuraavat artikkelit (a d): a) intersektionaalinen ero: Brah & Phoenix: Ain t I a woman? Revisiting Intersectionality. Julkaisussa: Journal of International Women s Studies. Vol. 5, no. 3, May 2004; b) feministinen globalisaatiokritiikki: Mohanty: Under Western Eyes Revisited: Feminist Solidarity through Anticapitalist Struggles. Julkaisussa: Signs. Vol 28, # 2, 2003; c) ero, kolonisaatio ja seksuaalisuus: Rantonen: Musta Venus rotu ja huoruus. Teoksessa Koskinen (toim.): Kurtisaaneista kunnian naisiin. Näkökulmia Huora-akatemiasta, 1998; d) ei-heteroseksuaalinen ero: Kaskisaari: Homoparisuhdekeskustelu diskurssi ja performatiivi. Teoksessa Jokinen (toim.): Ruumiin siteet. Tekstejä eroista, järjestyksistä ja sukupuolesta, 1997 sekä Juvonen: Sanoja ja lakeja millaista on elämä parisuhdelain jälkeen? Naistutkimus Kvinnoforskning 1/2002. NAIS0315 opiskelija muodostaa käsityksen feministisestä kuvantutkimuksesta, jota hän kykenee hyödyntämään jatkossa analyysivälineenä. tutustutaan kirjallisuuden pohjalta feministisen kuvatutkimuksen erilaisiin näkökulmiin ja käytäntöihin. tentti tai essee. Huom! Suorituksia otetaan vastaan vain periodeissa I ja IV. Katve-Kaisa Kontturi Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

14 itsenäinen työskentely 1. Kalha: Tapaus Magnus Enckell, 2005 tai Kalha: Tapaus Havis Amanda, 2007; 2. Kontturi: Feminismien ristiaallokossa. Keskusteluja taiteen ja teorian kytkennöistä, 2006; 3. Rossi: Heterotehdas, 2002, s ja A4c Feministinen politiikka Feminism and the Politics A4d Feministinen tekstintutkimus Feminism and Literary Studies Edeltävät opinnot: NAIS0231 opiskelija ymmärtää politiikan sukupuolihierarkioita sekä maailmanpolitiikan sukupuolittuneita ulottuvuuksia ja kykenee kriittisesti tarkastelemaan politiikan valtavirtatutkimuksen maskulinistisia lähtökohtia. tutustutaan feministiseen politiikan, erityisesti maailmanpolitiikan tutkimukseen. perehdytään sukupuolen ja politiikan välisiin suhteisiin ja pohditaan sukupuolen merkitystä esimerkiksi globalisaatioprosesseissa, kansainvälisessä poliittisessa taloudessa ja sodissa. tentti tai essee Anne-Maria Marttila itsenäinen työskentely valitaan kolme teosta seuraavista: Kantola & Valenius (toim.): Toinen maailmanpolitiikka. 10 käsitettä feministiseen kansainvälisten suhteiden tutkimukseen, 2007 Sylvester: Feminist International Relations. An Unfinished Journey, 2002 [EBRARY: ezproxy.utu.fi/login?url= Tickner: Gendering World Politics: Issues and Approaches in the Post-cold War Era, 2001 Lister: Citizenship: Feminist Perspectives, 2003 Kantola: Feminists Theorize the State, 2006 Randall & Waylen (eds.): Gender, Politics and the State, 2002 [EBRARY: ezproxy.utu.fi/login?url= ] Enloe: Maneuvers. The International Politics of Militarizing Women s Lives, 2000 Pateman: The Sexual Contract, NAIS0316 opiskelija muodostaa käsityksen feministisestä tekstintutkimuksesta ja sen eri aloista. Hän pystyy hahmottamaan sen keskeiset vaiheet, keskustelut, kysymykset sekä sen nykytilaa. Hän osaa liittää feministisen tekstintutkimuksen muuhun naistutkimukseen, lukemaan kriittisesti feministisiä tekstianalyysejä sekä suhteuttamaan analyysejä teoreettisiin lähestymistapoihin. perehdytään feministisen tekstintutkimuksen historiaan, sen nykytilaan ja ajankohtaisiin keskusteluihin. Opiskelijan valitsemista oppimateriaalina olevista kirjoista riippuen painopiste voi olla esim. eri lajien (lyriikka, romanssi) tutkimuksessa tai (kulttuurisen) kääntämisen problematiikassa. tentti tai essee Viola Čapková itsenäinen työskentely sukupuolentutkimuksen perusopinnot valitaan kolme teosta seuraavista: Felski: Literature after Feminism, 2003 Pearce: Feminism and the Politics of Reading, 1997 Plain & Sellers (eds): A History of Feminist Literary Criticism, 2007 Mark & Rees-Jones (eds): Contemporary Women s Poetry. Reading/Writing/Practice, 2000 Pearce: Romance Writing, 2007 Lappalainen & Rojola (eds): Women s Voices. Female Authors and Feminist Criticism in the Finnish Literary Tradition, 2007 Simon: Gender in Translation. Cultural Identity and the Politics of Transmission,

15 A4e Feministinen vammaistutkimus Feminism and Disability Studies Edeltävät opinnot: NAIS0317 opiskelija muodostaa käsityksen siitä, mitä feministinen vammaistutkimus voi olla, ja osaa käyttää vammaistutkimuksen piiriin kuuluvia käsitteitä sukupuolen analyysissa. Hän kykenee tarkastelemaan sukupuolta vammaisuuden näkökulmasta ja vammaisuutta sukupuolen näkökulmasta sekä yhdistelemään vammaistutkimusta muihin feministisen tutkimuksen suuntauksiin. feministinen vammaistutkimus, vammaisuuden ja sukupuolen kytkökset tentti tai essee Taru Leppänen itsenäinen työskentely sukupuolentutkimuksen perusopinnot tentittävä tai esseessä käytettävä materiaali valitaan yhdessä opettajan kanssa opiskelijan kiinnostuksen kohteiden mukaan. Esimerkiksi: Bonnie Smith & Beth Hutchison (eds.): Gendering Disability, 2004 ja vapaavalintaisia, vammaisuutta käsitteleviä artikkeleita teoksesta Stacy Alcimo & Susan Hekman (eds.): Material Feminisms, 2008 ja Kristjana Kristiansen & Rannveig Traustadottir (eds.): Gender and disability Research in the Nordic Countries, 2004; Väätäinen: Liikkeessä pysymisen taika, A4f Kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt ja rakenteet Gender in Education NAIS0014 opiskelija osaa analysoida sitä, millaisissa rakenteissa ja millaisin käytännöin sukupuolta tuotetaan kasvatuksessa ja koulutuksessa. Opiskelija ymmärtää, millä tavalla muut erot, kuten yhteiskuntaluokka tai ikä, kietoutuvat sukupuoleen koulutuksen eri toimintaympäristöissä, rakenteissa ja käytännöissä. opintojakson painopiste vaihtelee oppimateriaalina olevien kirjojen ja artikkelien mukaan niin, että opiskelija voi perehtyä sukupuolen sekä kasvatuksen ja koulutuksen kytkentöihin eri toimintaympäristöissä ja erilaisista näkökulmista. Valittavana ovat esimerkiksi koulutuspoliittinen näkökulma, koulun käytäntöjen näkökulma, feministisen pedagogiikan näkökulma tai tyttötutkimuksen näkökulma. tentti tai essee Annukka Jauhiainen itsenäinen työskentely tai kurssi opintojakson korvaava kurssi, joka sisältää luentoja ja lukupiirityöskentelyä tai esseen, järjestetään keväällä 2012 (yhdessä kasvatustieteiden laitoksen kanssa) valitaan neljä teosta seuraavista: Arnot: Reproducing Gender? Selected Critical Essays on Educational Theory & Feminist Politics, 2002 Käyhkö: Siivoojaksi oppimassa. Etnografinen tutkimus työläistytöistä puhdistuspalvelualan koulutuksessa, 2006 Hakala: Paremmin tietäjän paikka ja toisin tietämisen tila opettajuus (ja tutkijuus) pedagogisena suhteena. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 212, Löytyy myös verkkojulkaisuna. < [Doria, TY] Gordon, Holland & Lahelma: Making Spaces. Citizenship and Difference in Schools, 2000 Tolonen: Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset, 2002 Naskali: Tyttö, äiti, kasvatus. Kohti feminiinistä kasvatusfilosofiaa, 1998 Aaltonen & Honkatukia (toim.): Tulkintoja tytöistä. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 27, 2002 hooks: Vapauttava kasvatus, 2007 Ojala, Palmu & Saarinen (toim.): Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, 2009 Lehtonen: Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset, Löytyy myös verkkojulkaisuna < [ethesis, HY) Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

16 A4g Lesbo- ja queer-tutkimus Lesbian and Queer Studies A4h Maskuliinisuus Masculinity NAIS0302 opiskelija tuntee lesbo-, homo- ja queertutkimuksen historiaa. Lisäksi hän tunnistaa näiden tutkimussuuntauksien tietoteoreettisia keskinäisiä kytköksiä ja eroavuuksia. perehdytään lesbo-, homo- ja queer-tutkimuksen teoreettisiin perusteisiin tentti tai essee itsenäinen työskentely tai kurssi opintojaksoa korvaava taiteiden tutkimuksen yhteiskurssi Queer ja vapaus järjestetään I periodissa, syksyllä 2011, to klo alk Wilton: Lesbian Studies. Setting an Agenda, 1995; 2. Hekanaho & al. (toim.): Uusin silmin. Lesbinen katse kulttuuriin, 1996; 3. Jagose: Queer Theory. An Intro duction, 1997; 4. Garber: Identity Poetics. Race, Class, and the Lesbian Feminist Roots of Queer Theory, NAIS0303 opiskelija tuntee maskuliinisuuden tutkimuksen historiaa ja sen kytkeytyneisyyttä feministisiin teoretisointeihin. Opiskelija osaa sijoittaa kriittisen maskuliinisuuden tutkimuksen naistutkimuksen moninaiseen kenttään. perehdytään maskuliinisuuden tutkimuksen vaiheisiin ja nykytilaan. Teokset luovat katsauksen maskuliinisuuden teorioihin ja antavat esimerkkejä tutkimuksen konkreettisista sovelluksista. tentti tai essee itsenäinen työskentely valitaan kolme teosta seuraavista: Brod & Kaufman (eds): Theorizing Masculinities, 1994 Halberstam: Female Masculinity, 1998 Jokinen: Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri, 2000 Murphy (ed): Feminism and Masculinities, A4i Naisiin kohdistuva väkivalta Feministic Aspect on Violence against Women NAIS0037 opiskelija hahmottaa, miten sukupuoli, väkivalta ja seksuaalisuus kytkeytyvät toisiinsa. Hän tuntee feministisen tutkimuksen ja kriittisen maskuliinisuuden tutkimuksen keskusteluja sukupuolittuneesta väkivallasta ja näiden keskustelujen kysymyksenasetteluja. tutustutaan feministisen tutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen tapoihin tarkastella sukupuolen, väkivallan ja seksuaalisuuden välisiä kytköksiä. tentti tai essee itsenäinen työskentely valitaan kolme teosta seuraavista: Lees: Ruling Passions. Sexual Violence, Reputation and the Law, 1997 Hearn: Violences of Men. How Men Talk About and How Agencies Respond to Men s Violence to Women, 1998 Husso: Parisuhdeväkivalta Lyötyjen aika ja tila, 2003 Eriksson, Hester, Keskinen & Pringle (eds): Tackling Men s Violence in Families. Nordic Issues and Dilemmas,

17 A4j Naisoikeus Women and Law NAIS0013 opiskelija tuntee naisoikeudellisen tutkimuksen lähtökohtia, aihepiiriä ja käsitteistöä. Lisäksi hän osaa liittää sen muuhun naistutkimukseen (erityisesti filosofiseen ja sosiologiseen naistutkimuskeskusteluun sekä naishistoriaan) ja tunnistaa sen yhteydet vaihtoehtoisen lainopin kanssa. opintojaksossa tarkastellaan erilaisia käsityksiä sukupuolijärjestelmän merkityksestä ja oikeuden sukupuolisidonnaisuudesta. Lisäksi perehdytään naisnäkökulman merkitykseen oikeudellisten ongelmien hahmottamiselle ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kehittelylle ja perustelemiselle eri oikeudenlohkoilla. tentti tai essee, suositellaan esseetä Kevät Nousiainen itsenäinen työskentely valitaan yksi teos kustakin kohdasta (1 3): 1. Herrlin (toim.): Naisten ihmisoikeuksien käsikirja, 1998 Nousiainen & Pylkkänen: Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus, 2001 Burrell: Naisia ja sikiöitä, 2003 Nummijärvi: Palkkasyrjintä, 2004 Penttinen: Corporeal Globalization, 2004 Raevaara: Tasa-arvo ja muutoksen rajat, Nousiainen et al. (eds.): Responsible Selves. Women in the Nordic Legal Culture, 2001 Svensson et al. (eds.): Nordic Equality at a Crossroads, Pylkkänen: Puoli vuodetta, lukot ja avaimet, 1990 Pohjonen: Parisuhde yksityisoikeudellisessa ajattelussa, 1998 Kurki-Suonio: Äidin hoivasta yhteishuoltoon, 1999 Husu: Sexism, Support and Survival in Academia, A4k Oma/elämäkertatutkimus Feminism and Auto/Biographical Studies NAIS0318 opiskelija tuntee sukupuolentutkimuksellisen omaelämäkertatutkimuksen keskeisiä teoreettisia keskusteluja ja aineistoja. Hän kykenee hahmottamaan omaelämäkertatutkimuksen kysymyksenasetteluja suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuksen viitekehyksissä. Opiskelija kykenee kriittisesti tarkastelemaan tiedon tuottamista omaelämäkertatutkimuksessa. tutustutaan sekä kansainväliseen että suomalaiseen omaelämäkertatutkimukseen ja -aineistoon tentti tai essee itsenäinen työskentely yhteensä kolme teosta. Kaikille pakollinen: Smith & Watson (eds): Women, Autobiography, Theory. A Reader, 1998 sekä kaksi teosta seuraavista: Hyvärinen, Peltonen & Vilkko (toim.): Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, 1998 Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta, 1997 Kaskisaari: Kyseenalaiset subjektit. Tutkimuksia omaelämäkerroista, heterojärjestyksestä ja performatiivisuudesta, 2000 Liljeström: Useful Selves. Russian Women s Autobiographical Texts from the Postwar Period, Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

18 A4l Rotu ja etnisyys Race and Ethnicity A4m Ruumiillisuus Feminism and Body 18 NAIS0306 naisten väliset erot ovat nousseet keskeiseen asemaan feministisessä teorianmuodostuksessa sen ruvettua ottamaan huomioon rodun, etnisyyden ja luokan merkityksen. Opintojakson tavoitteena on oppia tarkastelemaan naisia intersektionaalisesta näkökulmasta. Tällöin pohditaan myös valkoisuutta etnisenä ja/tai rodullisena kategoriana ja opitaan suhtautumaan kriittisesti keskiluokkaiseen valkoiseen valtafeminismiin. tutustuminen teoksiin, joissa käsitellään naisten asemaa eri kausina konteksteissa, jotka asettavat heidät keskenään eriarvoiseen asemaan. Esiin nousevat kolonisaation, diasporan ja globalisaation vaikutukset naisten asemaan ja toimijuuteen. tentti tai essee. Esseesuorituksen aihe sovitaan etukäteen vastuuopettajan kanssa. Pirjo Ahokas itsenäinen työskentely valitaan kolme teosta seuraavista: Brah: Cartographies of Diaspora, 1996 Spivak: Maailmasta kolmanteen, 1996 Mohanty, Russo & Torres (eds): Third World Women and the Politics of Feminism, 1991 Collins: Black Sexual Politics. African Americans, Gender, and the New Racism, 2004 McClintock: Imperial Leather: Race, Gender and Sexuality in the Colonial Context, NAIS0319 aineopintotasolla opiskelija osaa selittää tutkimuskirjallisuuden keskeisiä käsitteitä, teoreettisia lähestymistapoja ja ongelmanasetteluja, soveltaa niitä johonkin arkielämän ruumiillisuuteen kytkeytyvään teemaan tai keskusteluun sekä muodostaa oman perustellun mielipiteen tällaisesta teemasta tai keskustelusta. Syventävien opintojen tasolla opiskelija pystyy edellisten vaatimusten lisäksi arvioimaan itsenäisesti eri ruumiillisuuden lähestymistapojen käyttökelpoisuutta eri konteksteissa sekä vertaamaan ja analysoimaan teoreettis-metodologisia näkökulmia keskenään. opintojaksossa tutustutaan keskeisiin tutkimuskeskusteluihin sukupuolittuneen ja muiden erojen läpäisemän ruumiillisuuden teoreettisista ymmärrystavoista, feministisistä ruumiillisuuden (uudelleen)määrittelyistä, ruumisnormien ristipaineista länsimaisessa nykykulttuurissa ja historiassa, ruumiin muokkaustekniikoista ja normeihin sopimattomien ruumiiden arvottamisesta. essee tai tentti. Essee on suoritusmuodoista suositeltavampi, kirjoittaja saa opettajalta kirjallisen palautteen. Katariina Kyrölä itsenäinen työskentely valitaan yksi teos kustakin kohdasta (1 3): 1. Nykykeskustelua: Price & Schildrick (eds.): Feminist Theory and the Body, (Kirjasta luetaan: johdanto Openings on the Body ja osat (section) 1. Woman as Body?, 2. Sexy Bodies ja 3. Bodies in Science and Biomedicine) Jokinen et al. (toim.): Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö, Ruumiin muokkaus ja normit: Bordo: Unbearable Weight. Feminism, Western Culture, and the Body, 1993 Davis: Reshaping the Female Body. The Dilemma of Cosmetic Surgery, 1995 Kinnunen: Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset, Normirikkomukset: Kyrölä: The Weight of Images. Affective Engagements with Fat Corporeality in the Media, 2010 (ei kaupallista painosta. Löytyy seminaarikirjastosta sekä oppiaineen toimistosta). Kyrölä & Harjunen (toim.) Koolla on väliä! Lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli, 2007 Braziel & LeBesco (eds): Bodies Out Of Bounds. Fatness and Trangression, 2001 Schildrick: Embodying the Monster. Encounters with the Vulnerable Self, 2002.

19 A4n Seksuaalisuus Feminism and Sexuality A4o Sukupuolen audiovisuaaliset teknologiat The Audiovisual Technologies of Gender NAIS0320 opiskelija tunnistaa ja osaa hyödyntää kriittisesti mm. Foucault n ajatuksia seksuaalisuudesta historiallisesti rakentuneena ilmiökenttänä. Opiskelija ymmärtää heteronormatiivisuuden kritiikin merkityksen sekä vaihtoehtoisten seksuaalisuuksien näkökulmien merkityksen feministisessä tutkimuksessa. perehdytään siihen, miten seksuaalisuutta on kuvattu, ajateltu ja tutkittu länsimaisessa kulttuurissa ja minkälaisia seksuaalisuuden uudelleenmäärittelyjä feministisen tutkimuksen perinteessä on luotu. essee tai tentti itsenäinen työskentely tai osallistuminen kurssille 1. Foucault: Seksuaalisuuden historia, 1998; 2. Richardson (ed.): Theorizing Heterosexuality, 1996; 3. Medhurst & Munt (eds): Lesbian and Gay Studies, NAI0123 opiskelija tuntee audiovisuaalisen median feministisen tutkimuksen keskeiset käsitteet ja lähestymistavat ja osaa sijoittaa lukemansa tutkimuksen historialliseen ja teoreettiseen kontekstiin. Hän pystyy analysoimaan sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumista mediassa ja raportoimaan analyysin tulokset ensisijaisesti kirjallisesti. perehdytään feministisen elokuva- ja televisiotutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja lähestymistapoihin essee tai tentti Mari Pajala itsenäinen työskentely yhteensä kolme teosta, kaikille pakollinen: de Lauretis: Itsepäinen vietti, 2004 lisäksi luetaan yksi teos kummastakin kohdasta (2. & 3.): 2. Kaplan (ed.): Feminism and Film, 2000 (valituin osin, neuvottele sivuista osion vastaanottajan kanssa) Brunsdon, D Acci & Spigel (eds): Feminist Television Criticism, 1997 tai uudistettu painos 2007 (Huom! mainitse painos tenttiin ilmoittautuessasi) 3. Koivunen: Performative Histories, Foundational Fictions: Gender and Sexuality in Niskavuori Films, 2003 Spigel: Welcome to the Dreamhouse. Popular Media and Postwar Suburbs, 2001 joku muu suorituksen vastaanottajan kanssa sovittu monografia. Sukupuolentutkimuksen opiskelijan opas

20 A4p Sukupuoli historiassa Gender in History Edeltävät opinnot: A4q Tilan ja paikan sukupuolittuneisuus Space, Place and Gender A4r Tunteiden tutkimus Feminism and Emotions NAIS0314 opiskelija oppii erittelemään sukupuolittuneen todellisuuden luonnetta kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneena ja historiallisesti muuttuvana. Hän ymmärtää naishistorian synnyn ja muutoksen kohti sukupuolihistoriaa ja oivaltaa sen suhteen feministiseen tutkimukseen ja historiantutkimukseen. tutustutaan nais- ja sukupuolihistorian perinteeseen, muutoksiin ja 2000-luvun tutkimuksellisiin painotuksiin. Perehdytään tutkimukseen, jota on tehty sukupuolta koskevan ajattelun ja sitä koskevien käytänteiden muutoksesta historiassa. Sukupuolta lähestytään kulttuuris-yhteiskunnallisena rakenteena ja henkilökohtaisesti elettynä todellisuutena. Molemmat nähdään kontekstisidonnaisina ja ajassa muuttuvina. essee tai tentti tai kurssi Kirsi Tuohela itsenäinen työskentely tai kurssi 10 op sukupuolentutkimuksen opintoja yhteensä kolme teosta, kaikille pakollinen: Raddeker: Sceptical History. Feminist and Postmodern Approaches in Practice, 2007 lisäksi valitaan kaksi seuraavista: Jordanova: Sexual visions: images of gender in science and medicine between the eighteenth and twentieth centuries, 1989 Tuohela: Huhtikuun tekstit. Kolmen naisen koettu ja kirjoitettu melankolia , 2008 Walkowitz: City of Dreadful Delight. Narratives of Sexual Danger in Late-Victorian London, NAIS0321 opiskelija ymmärtää tilan sukupuolittuneisuuden ja tilojen ja paikkojen luonteen sosiaalisesti tuotettuina. Opiskelija osaa problematisoida ja analysoida yhtäältä tilojen ja paikkojen tuottamisen sukupuolittuneisuutta ja toisaalta sukupuolen tuottamisen tilallisuutta. tutustutaan valitun kirjallisuuden kautta tilan, paikan ja sukupuolen problematiikkaan. essee tai tentti Jarmo Malmsten itsenäinen työskentely valitaan kolme teosta seuraavista: Aiken & Brigham & al. (eds): Making Worlds. Gender, Metaphor, Materiality, 1998 Duncan (ed.): BodySpace. Destabilizing Geographies of Gender and Sexuality, 1996 Koskela: Fear, Control and Space. Geographies of Gender, Fear of Violence and Video Surveillance, 1999 Massey: Space, Place and Gender, 1994 McDowell: Gender, Identity and Place. Understanding Feminist Geographies, 1999 Rose: Feminism and Geography. The Limits of Geographical Knowledge, 1993 Massey: Samanaikainen tila, 2008 Olsson & Ruotsala: Gendered Rural Spaces, NAIS0322 opiskelija kykenee hahmottamaan tunteiden ja affektien käsitteiden merkityksiä ja määritelmiä, arvioimaan eri teoriasuuntausten eroja ja yhteyksiä, sijoittamaan luettua sukupuolentutkimuksen tutkimusperinteisiin ja soveltamaan luettua omiin tapausesimerkkeihin. 20