infralainen GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "infralainen GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot"

Transkriptio

1 infralainen Tampereen Infran erikoislehti GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot

2 Sakari Suominen: Infran strategiaprosessi ennen, nyt ja tulevaisuudessa STRATEGIA ON SUUNNITELMA ORGANISAATION TULEVAISUUDESTA Sanana strategia on puiseva. Kyse on kuitenkin ihan järkeenkäyvästä asiasta, organisaation tulevaisuuden suunnittelusta. Hyvällä strategialla on mielestäni selkeä juoni. Organisaation tulevaisuuden suunnittelu on eräs johdon tärkeimpiä tehtäviä, mutta onnistunutta strategiaa ei johto yksin pysty tekemään saatikka toteuttamaan. Henkilöstön osallistuminen on tärkeää. Aika usein käy niin, että strategia kyllä pystytään pukemaan kirjalliseen muotoon, mutta toteutus ontuu pahasti. Oman kokemukseni mukaan jämäkkä toteutus varmistetaan parhaiten yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä. Organisaation strategia voidaan määritellä myös urheilutermein: missä pelissä olemme mukana ja millä tavalla hiomme pelikuntomme entistä paremmaksi. Ensin mainitussa asiassa on kyse strategisesta valinnasta. Tietysti valitaan peli, jossa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä ja kyvykkäitä. Toisessa vaiheessa kyse on kilpailukyvyn hiomisesta, esimerkiksi työn ja pääoman tuottavuuden parantamisesta, panostuksista kehittämiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Nykyinen strategia pohjautuu valtuuston päätökseen Tampereen Infran voimassa oleva strategia perustuu valtuuston päätökseen joulukuulta Päätöstä edelsi perusteellinen selvitysvaihe eri toimintamalleista. Ratkaisuksi tuli liikelaitosmuodossa jatkaminen toiminnan kannattavuutta määrätietoisesti kehittäen. Valtuuston päätöksen toimeenpanoa varten liikelaitoksen johtokunta hyväksyi sen pohjalta vuosille ulottuvan strategian tammikuussa Siinä jutun juoni oli, että sisäisen hinnoittelun ylihinnoittelu puretaan ja liikelaitoksen kulurakenne ja toimintatavat sopeutetaan näihin alentuneisiin hintoihin. Tähän juoneen kuului, että liikelaitoksen ylijäämätavoite nousi vuosittain tämän viisivuotiskauden aikana. Tavoitteena oli saada aikaan asiakkaille kustannustehokkaampia palveluja. Infralle annettiin näytön paikka oman tuotannon kehittämisestä. Strategia puettiin viiden vuoden kehittämisohjelman muotoon. En ole varma, että oliko tämä aikoinaan viisautta vai sattumaa, mutta selkeisiin päätöksiin perustuva keittämisohjelma on antanut hyvän selkänojan toiminnan kehittämiselle. Vuonna 2011 hyväksyttyä strategiaa tarkistettiin keväällä Tarkoituksena oli varmistaa kehittämisohjelman toteuttaminen. strategiaa toteutettu neljä vuotta Infran strategiaa on toteutettu neljä vuotta. Yksi vuosi on vielä jäljellä. Strategian ensimmäisenä vuonna 2011 toiminta ei saavuttanut tavoitteita oikein millään liiketoiminnan mittareilla mitattuna. Päällimmäisenä oli huono taloudellinen tulos. Tämän vaikean vuoden jälkeen liikelaitoksen toiminnan kehittäminen on edennyt kehittämisohjelman mukaan. Tämä on mielestäni Infran henkilöstöltä hieno saavutus, kun ottaa huomioon tavoitteiden poikkeuksellisen kireyden. Infran henkilöstö on lunastamassa sille asetettua näytön paikkaa. Uusi strategia valmisteilla Infran nykyisen strategian ja kehittämisohjelman aikajänne päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikelaitoksessa on elokuussa 2014 johtokunnan johdolla käynnistetty vuosille ulottuvan strategian laadinta. Uuden strategian valmistelun lähtökohtana on edelleen liikelaitosmuoto. Tampereen Infra on kehittämisohjelman myötä käynyt läpi kovan tehostamiskuurin. Uudessa strategiassa on mahdollisuus nostaa aiempaa enemmän esiin muita liiketoiminnan kehittämiskomponentteja. Toiminnan perusasioissakin on sinänsä vielä kehitettävää. Strategia laaditaan vuorovaikutteisesti sekä henkilöstön että pääasiakkaiden kanssa. Parhaillaan olemme prosessin alkuvaiheessa eli laadimme analyysit liiketoiminnan nykytilasta ja toimintaympäristöstä loppuvuoden 2014 aikana. Seuraava vaihe on tulevaisuuden kannalta tärkeä. Siinä hahmotetaan Infran tulevaa palveluvalikoimaa eli sitä, missä pelissä olemme mukana ja osuutta kaupungin monituottajamallissa. Tämä vaihe tehdään Infran yksikköjaon mukaisissa työryhmissä, joissa on mukana pääasiakkaan sekä henkilöstön edustus. Tätä vaihetta työstetään yksiköissä siten, että henkilöstö pääsee osallistumaan. Tavoitteena on, että Infralla on keväällä 2015 pääasiakkaiden kanssa yhteisymmärrys 2 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

3 Infran lähivuosien palveluvalikoimasta ja osuudesta monituottajamallissa. Strategiaprosessi on suunniteltu siten, että johtokunta hyväksyisi strategian syyskuussa Tarpeen mukaan prosessiin liittyy myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto. Lopuksi Tällaiset strategiaprosessit eivät varmaan kovin monia kiihota, mutta minulle näihin prosesseihin osallistuminen on ollut tosi antoisaa. Ei ehkä ihan periaatteella en päivääkään vaihtaisi pois, koska muutaman päivän kyllä vaihtaisin pois, jos voisin. Hienoa on ollut päästä mukaan suunnittelemaan liiketoimintaa ja toteuttamaan näitä suunnitelmia yhdessä upean porukan kanssa. Nyt kun vuoden 2015 alussa vaihdan tehtäviä kaupungin sisällä, niin haluan kiittää Infran asiakkaita ja henkilöstöä menneestä kuudesta vuodesta. Yhteistyö jatkuu tavalla tai toisella. Sakari Suominen jättää Infran toimitusjohtajan tehtävät vuoden vaihteessa. TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN OSUUS ON KASVANUT Tampereen Infran tuoreen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Infran toiminta on edelleen kehittynyt suotuisaan suuntaan. Tyytyväisten asiakkaiden osuus on hieman noussut viime vuodesta, vaikka Infralle annettu kokonaisarvosana on hieman laskenut. Asiakkaista 22 % arvioi toiminnan parantuneen ja 74 % arvioi sen pysyneen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Asiakastyytyväisyys on kuiluarvojen keskiarvojen perusteella parantunut lähes kaikkien tekijöiden osalta. Sisäiset arviot ovat pysyneet pääsääntöisesti viime vuoden tasolla (osa parantunut hieman, osa heikentynyt hieman). Asiakkaista 21 % ja sisäisistä arvioijista 80 % arvioi aikataulujen pitävyyden ja läpimenoaikojen parantuneen viime vuodesta. Vain muutama vastaaja arvioi näiden kehityspisteiksi nostettujen tekijöiden heikentyneen. Lähes kaikki (98 %) kyselyyn vastanneista asiakkaista oli melko tai erittäin tyytyväisiä Tampereen Infran kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tyytyväisten vastaajien osuus on edelleen noussut hieman viime vuodesta. Vastaajista 71 % kokee sopimuksen ja sen ehtojen toteutuneen siten, kuin alun perin oli määritelty. Näiden vastaajien osuus on laskenut hieman viime vuodesta, jolloin tätä mieltä oli 75 % vastaajista. Yksiköiden väleillä on suuria eroja. Vastaajista 90 % arvioi sopimuksen onnistuneen hyvin verrattuna muihin käytettyihin alan toimittajien sopimuksiin. Tutkimuksen perusteella infralaiset ovat parhaiten onnistuneet vastaamaan asiakkaiden odotuksiin vastaavien henkilöiden tavoitettavuudessa, suhtautumisessa palautteisiin ja korjaustarpeisiin, asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä tarjousten ja muiden asiakirjojen ymmärrettävyydessä. Infran toiminnan kriittisin tekijä on edelleen aikataulujen pitävyys, jonka kuitenkin 21 % vastaajista kertoi kehittyneen viimeisen vuoden aikana. Asiakkaiden mielestä muita tärkeitä toiminnan kehityskohteita ovat hinta-laatusuhde, kilpailukyky, töiden läpimenoaika sekä laskutusperusteiden oikeellisuus. Infran yksiköiden välillä on suuria eroja eri tekijöiden arvioissa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutti Innolink Research. Vaikka tulokset olivat Infran historian parhaat, niin asiakastyytyväisyys ei ole vielä riittävällä tasolla. Tampereen Infra nostaa tutkimuksen pohjalta kriittisiä tekijöitä toimintansa kehityspisteiksi. Tampereen Infra 3

4 Rudukselta tuotteet kaikkeen rakentamiseen Rudukselta saat maisema- ja infrarakentamisen tuotteet, putket ja kaivot sekä betonit, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen. Kiviaineksia voit ostaa myös verkosta Palvelu laajenee kevään 2014 aikana lähes koko Suomeen. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa

5 Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla Pois kiusanhenki Toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseen: Tunnistaminen Puheeksiotto Puuttuminen Toimenpiteet Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi, ja kehota häntä lopettamaan se. Jos huomautus ei tehoa, voit halutessasi mennä yhdessä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan, että koet kyseisen henkilön toiminnan epämiellyttävänä ja asiattomana. Voit myös ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehillä on työnantajan edustajana työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen saadessaan sen tietoonsa. Tarvittaessa voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon puoleen. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, siirtyy vastuu asioiden hoitamisesta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Yllä oleva teksti on ote Pois kiusanhenki Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla toimintaohjeesta Hyvien töiden Tampere Tukena Infran hankinnoissa!

6 Erja Linnaketo esittelee akkukäyttöistä lehtipuhallinta

7 Infrassa mietitään ekologisuutta TESTISSÄ SÄHKÖAUTO JA AKKUPUHALTIMET Infrassa testataan jo kovaa vauhtia uusia akkukäyttöisiä työvälineitä. Kunnossapidon työpäällikkö Reijo Lahtinen saa lähiaikoina alleen myös sähköauton. Akkukäyttöisistä pienkoneista alkaa olla jo kokemusta. - Puhallin tuntuu olevan sellainen, joka vie kaikista eniten virtaa akusta. Siinä on neljä eri säätöaluetta, joista tehokkaimmalle tehdas lupaa kolmen tunnin kestoa. Mutta ei se taida ihan siihen riittää. Se on kokoaikaista käyttöä ja siinä on käyttäjällä oma oppimisensa, mitä tehoa kannattaa milloinkin käyttää. Akun saa ladattua yön aikana sosiaalitiloissa, toteaa Lahtinen. - Meille tuli myös pari Pellenc-merkkistä pensasleikkuria, joista toinen meni keskustaan ja toinen arboretumiin Tammistolle. Eli nyt otetaan testivaihe käyttöön. - Polttomoottorikäyttöisessä pensasleikkurissa savukaasut tulevat aikalailla naaman kohdalle. Siinä kohtaa akkukäyttöinen on hyvä parannus. Erja Linnaketo kunnossapidosta kertoo kokeilleensa akkukäyttöistä puhallinta. - Täydellä teholla akku kesti tunnin verran. Pienen akun kanssa se on kevyt, eikä siinä tule polttoainekäryä. Lisäksi se on hiljainen, eikä tarvitse välttämättä käyttää kuulosuojaimiakaan. Myös akun valjaat ovat hyvät, mutta kantohihna on kömpelö. - Ei tätä oikein varsinaisena työkaluna pysty koko päivää käyttämään tehokkaasti. Hankala pidellä, paljon kannattelua ja akun lataus ei riitä. Akkuja pitäisi ainakin olla useampia. Tämä malli, missä on isompi akku, on melkein yhtä painava, kuin vanha puhallin. - Nyt kun tämän syksyn lehtihommat on aika hyvin jo tehty meidän alueella, niin olen käyttänyt puhallinta Pikku kakkosen puistossa. Siellä on hirveästi mattoja, joihin kulkeutuu jatkuvasti hiekkaa. Ainakin kerran viikossa ne pitää puhaltaa tai muuten sitä tulee niin paljon, että se pitäisi jo lapioida, kuvailee Linnaketo. Anne Karlsson-Jokelaisen mielestä akkukäyttöinen puhallin on yllättävän tehokas. - Lisäksi näissä on se plussa, että samaan akkuun voi liittää eri työvälineitä. Ainakin aitaleikkuri toimii samalla akulla ja oli niitä pitkä lista muitakin työkaluja. Esittelyssä sanottiin, että akku kestää koko päivän, mutta ei me olla saatu sitä kestämään viittä tuntia pidempään eli ainakin pari akkua pitäisi olla. Polttomoottorilaitteissa on puolensa - Tehokkaimmat polttomoottorikäyttöiset reppupuhaltimet painavat melkein 11 kiloa. Naisihmisille otettiin muutamia kevyempiä polttomoottorilaitteita tänäkin vuonna, kertoo Lahtinen. - Pieni polttomoottoripuhallin on ollut tosi hyvä ja me ollaan tykätty tästä. Se toimii öljybensalla ja siinä on hyvät tehot. On tuntunut, että täydellä tankilla ajaa enemmän, kuin vanhalla isolla puhaltimella. Tehoja on kuitenkin ihan riittävästi meidän käyttöön, arvioi Linnaketo. Ergonomian tärkeys Erja Linnaketo muistelee, että ensimmäiset puhaltimet tulivat joskus 90-luvun alussa. - On ne iso apu, mutta ongelmiakin on. Koneet ovat raskaita ja työasennot vaikeita. Hartiat, polvet, selkä, lonkka ja kädet joutuvat kovalle rasitukselle. Kun ikäkin alkaa vähän painaa, niin mielellään sitä kevyemmän valitsee. - Voi sitä sitten hetkeksi aikaa ottaa jonkun vähän tehokkaamman ja isomman puhaltimen, jos on oikein märkää ja paksu kerros lehtiä, mutta kyllä näissä pienemmissäkin yleensä tehot riittää. Lahtinen miettii jo ensi kesää ja odottaa, että akkukoneista saadaan enemmän kokemusta. - Äänet näissä on tosiaan huomattavasti pienemmät ja polttoaineen kanssa plärääminen jää pois. Se on rajallinen määrä mitä työkalukopeissa saa säilyttää. Kun bensan hakureissut jäävät pois, niin säästöä siinä tulee, vaikka ne värkit vielä vähän hintavia ovat. - Muutamia per alue on toistaiseksi hommattu ja nyt haetaan käyttökokemusta ja katsotaan mihinkä niillä pystyy. - Arboristit ottivat akkukäyttöisiä sähkösaksia, joissa kulkee akku mukana selässä ja niillä voi katkoa pieniä oksia. Aika hyvin ne pystyvät sekä kuivaan että märkään oksaan. Samassa rytäkässä ostettiin raivaussaha, mihinkä saa myös siimapään eli tulee raivaussaha ja siimaleikkuri yhdessä. Ihmisten olohuone Linnakedon mukaan työ kunnossapidossa on mukavaa ja vaihtelevaa. - Ulkotyötä en sisätyöhön vaihtaisi, mutta vähän kevyempää se voisi joskus olla. - Kesäaikaan humalaisia riittää rasitta- Tampereen Infra 7

8 Petri Salonen ja Reijo Lahtinen tutkivat sähköauton konehuonetta. vuuteen asti. Ne soittavat suutaan, eikä siirry ja joskus on pakko lähteä jonnekin muualle, vaikka olisi homma kesken. Ja aina täytyy selusta varmistaa, huokaa Anne Karlsson-Jokelainen. Linnaketo ihmettelee, että vaikka yleinen vessa on molemmin puolin koskea, niin niitä ei käytetä. - Jos joku laskisi ne tupakantumpit ja rikotut lasit, mitä nurmikolta ja varsinkin keskustorilta kerätään. - Myös huumepiikkejä on paljon. Tämä piipunvarsi on suosittu paikka, missä myydään ja piikitetään. Siinä on hirveästi piikkejä ja täytyy muistaa olla aina varovainen. Kerran oli puunoksalla verinen piikki ihan silmien edessä, kun olin haravoimassa, lisää Karlsson-Jokelainen. - Onneksi ei ole itselle koskaan sattunut mitään, hyvä säkä on käynyt. Sähköauton rattiin Lahtisen Reijoa pyydettiin lähtemään koekaniiniksi sähköautohommaan. - Kaupungin linjaushan oli, että yhdestä kolmeen sähköautoa hommataan ja tässä vaiheessa otetaan yksi. Kun se saadaan talveksi käyttöön, niin näkee miten se toimii talvella tässä keskustassa. - Hybridiä olen joskus kokeillut, mutta sähköautoa en ole ennen ajanut. - Päätös hankinnasta on tehty ja vissiin se tämän vuoden puolella vielä pitäisi tulla. Ilmeisesti Nissan Leaf on tulossa. Salosen Petrillä oli Ford Focus sähköauto koekäytössä ja sitä käytiin porukalla testaamassa. Lahtinen istui kuskin paikalle ja Salonen ohjeisti. - Jalka jarrulle ja kässäri pois. Sitten vain painat starttinappulaa ja nostat jalan jarrulta ja mennään. Pientä rengasmelua kuuluu, mutta moottorin ääntä ei erota. Kun on ajettu muutama sata metriä, alkaa lämmintä ilmaa tulla puhaltimesta. Perhoset lentelevät kojetaulussa ja ratti on täynnä nappuloita. - Kyllä tämä ihan autolta tuntuu ja kun vähän painaa kaasua, niin hyvin tuntuu lähtevän. Nyt mittari näyttää, että vielä 46 km pääsee. Latausajasta en tiedä vielä mitään, huomauttaa Salonen. - Tällainen maksaa yli euroa, joten mikään halpa tämä ei ole. Tuskin nämä tällä hinnalla tulevat vielä yleistymään. Akun kesto on se toinen juttu, mutta muuten mukava auto tämä on. Ajotapa tuntuu vaikuttavan toimintamatkaan, sillä kun Lahtinen kiihdyttää hieman enemmän, niin toimintasäteestä menee viisi kilometriä kilometrin matkalla. Tosin osa palautuu melkein heti takaisin eli akkuun näyttäisi tulevan lisää latinkia loivassa alamäessä jarrutellessa. - Infraan ollaan nyt hankkimassa Nissania, mutta hyvä näitä on vähän vertailla, miettii Salonen. - Se on mukavaa, että radiota ei tarvitse huudattaa moottorinmelun ylitse. Ja tavaratilaan näyttäisi kauppakassitkin sopivan, vaikka suuri akku tilaa sieltä viekin. Kyllä autonasentaja kurssit menevät nyt ihan uusiksi, ilkamoi Lahtinen. Toimittaja pääsi myös itse kokeilemaan sähköautoa. Avainta ei tarvinnut ottaa taskusta ollenkaan, vaan auton lukot avautuivat, kun sitä lähestyttiin. Käynnistys nappia painamalla ja matkaan. - Mukavaa kyytiä, melkein kuin vanhalla mersulla ajaisi, totesi toimittaja. 8 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

9 INFRAN UUSI YMPÄRISTÖOHJELMA Tampereen Infrassa valmistellaan parhaillaan uutta ympäristöohjelmaa. Lähtökohtana uudistamistyölle on kaupunginvaltuustossa hyväksytty ja koko kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja nimeltään Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja. Ennakoinnilla tarkoitetaan mm. varautumista ennustettuun ilmastomuutokseen ja sitä, että vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen alentumista kaupungissa vähintään 20 prosentilla. Keinoiksi on linjattu energiatehokkuuden parantaminen ja elinkaareltaan vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtyminen. Infralaisen erikoisnumero 2/2014 Julkaisija Tampereen Infra Päätoimittaja Jyrki Ristilä Toimitusneuvosto Pekka Anttila, Rodrigo Coloma, Pentti Katajisto, Markku Kivistö, Ari Leppälä, Jyrki Pohjankylä, Pertti Toivio Painopaikka Tammerprint Oy Taitto ja Valokuvat Jyrki Ristilä Tampereen Infra on monien kaupungin ympäristöohjelman tavoitteiden osalta merkittävä toimija. Infra paitsi hankkii ja vuokraa kaupungin omaa kone- ja ajoneuvokalustoa, on myös sen merkittävä käyttäjä. Lisäksi Tampereen Infra on tärkeä osanen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen palapeliä. Erilaiset maankäyttösuunnitelmat luovat pohjan ympäristönäkökulmien huomioimiselle infrastruktuurissa, mutta suunnitellessaan katuja ja muita yleisiä alueita Tampereen Infran suunnittelijatkin tekevät merkittäviä ratkaisuja. Rakentamispalveluissa kehittämiskohteeksi on tunnistettu erityisesti maamassojen uusiokäytön tehostaminen. Pohdiskeltu on myös eräiden jätteeksi luokiteltujen aineiden, kuten tuhkan, betonimurskeen ja jäteasfaltin ottamista nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön maarakentamisessa. Kunnossapito voisi vaikuttaa hiilitaseeseen ainakin katujen talvihoitoa kehittämällä. Katujen talvikunnossapidossa käytettävä raskas kalusto on suurien päästöjensä myötä merkittävä negatiivisten ympäristövaikutusten aiheuttaja. Infran johtoryhmä päätti ympäristöohjelmien päivittämisestä helmikuussa. Vuoden mittaan valmisteltu suunnitelma ympäristöasioiden kehittämisestä käsiteltiin syyskuun johtoryhmässä. Eri yksiköissä pohditaan parhaillaan, miten kehittämissuunnitelmaan kirjatut asiat muutetaan käytännön toimenpiteiksi. Ainakin suurimmalta osin valmista ympäristöohjelmaa pitäisi syntyä vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos uusia toimintamalleja onnistutaan kehittämään suunnitellussa aikataulussa. Kehittämisen päätepistettä ohjelmasta tuskin tulee. Tiedossa on, että esimerkiksi uusiomaamassojen hyötykäytön edistämiseksi laadittu MassaMittarihanke jatkuu koko ensi vuoden. Tampereen Infran Massa- Mittarihanke suuntautuu TEKESin rahoittaman INKA - Innovatiiviset kaupungit -hankkeen Älykkäät kaupungit -kokonaisuuden Resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit -pakettiin. Tommi Granholm Ympäristömerkitty painotuote Tampereen Infra 9

10 Rotvallin synty KUN GRANIITTI HALKEAA Esa Viljanen esitteli Pekka Salmelle kivenhakkurin arkea. Apulaispormestari Pekka Salmi vieraili Infra-päivänään Atalan kivivarastolla ja sai nähdä kovemman luokan työnäytöksen. Infran kivenhakkurit näyttivät miten graniitista tehdään reunakiviä vanhoja perinteitä ja ammattitaitoa kunnioittaen. Kivenhakkuri Esa Viljanen kertoo olleensa Atalan kivivarastolla 20 vuotta ja sitä ennen seitsemän vuotta Nekalassa. - Täällä joka ukolla on oma plaani ja omat pinonsa. Raakakivipinosta otetaan työn alle muutaman kuution kokoinen kivi, jonka jokainen sitten halkaisee yksin. Siitä saadaan sitten ns. emmeet eli niitä reunakivipötköjä, jotka itse siistitään hakkuupukeilla joko ulkona tai teltassa kelistä riippuen. Trukki vähän auttelee siinä nostamisessa. - Urakkahommaahan tämä on eli me tehdään joka ukko omaa urakkaa. Tietysti kaveri tulee auttamaan tarvittaessa, vakuuttaa Viljanen. - Valmista reunakiveä tulee varmaan aika lähelle sellaiset pari kilometriä per äijä, kun lasketaan pois lomat ja vähän sairaslomia. Ensin sulatetaan Viljasen mukaan kivi käyttäytyy paljon paremmin, kun se ensin sulatetaan maton alla. - Kivi jäätyy. Tässäkin kivessä on vettä useampi litra ja sen määrä voi vähän vaihdella. Jos se tulee syvältä kalliosta, niin siellä sitä kosteutta piisaa. Viljanen sovittaa kiilat poraamiinsa reikiin. - Tämän pitäisi totella aika hyvin. Varsinkin yli kymmenen asteen pakkasilla tämä on ihan luksusta, kun meillä on sulat kivet ja suhtkoht lämpöiset kiilat. Tässä on kuitenkin oltava jonkin verran paljain käsin. - Nyt kiilatkin oli tuolla lämpimässä, vaikka vielä tarkenisi ilmankin. Mutta on se mukavampi, kun nämä ovat lämpimiä. - Tällä reiän syvyydellä ei ole muuta 10 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

11 merkitystä kuin, että kiila mahtuu siihen. Kivi päättää sitten mihinkä se menee. On se syvä tai matala, se menee samalla lailla. Viljanen kiristää hiukan kiiloja nuijalla. - Yleensä kolme kertaa saa kiristää, ennen kuin se lähtee halkeamaan, muuten se on vähän hätäinen kiristys. Maltti on valttia, että kivi ehtii mukaan. Kolmannella kiristyskerralla ilmestyy ensimmäinen hiushalkeama ja kivi halkeaa. - Kivessä voi olla lustia, jotka voi olla miten päin vaan, puhutaan myös lasilustasta. Tässäkin on voinut mennä vesi välissä. Niitä vikoja ei aina näe ja se saattaa tuolla pukilla napsahtaa poikki. Täytyy muistaa varoa, ettei tule varpaille. - Halkaisun jälkeen kivi siistitään eli otetaan ylimääräiset rääpit pois ja päät oikaistaan suoraan kulmaan pukilla. Käsipelillä lyödään leveys 17 senttiin. Kivenhakkuri Pasi Kinnunen näyttää, mitä kivelle tehdään seuraavassa vaiheessa. Mies kääntää kiven pystyyn ja siistii päät. - Tämä kivi on kertaalleen jo oikaistu. Trukki ajaa ohi kuljettaen mukanaan pitkää kaarretta. - Kaari halkaistaan aina siinä suunnassa, missä kivi on ollut kalliossa, valistaa Viljanen. - Raakakivien pituus vaihtelee, mutta yleensä se on yli kaksi metriä. Työmaalla se lyödään käsipelillä poikki oikeasta kohdasta. - Nykyään löytyy jo vähän sahojakin, mutta asentajan pitää käsipelilläkin pystyä katkaisemaan kivi, se kuuluu ammattitaitoon. Me pamautetaan saumaan, mutta kiveä asentavat katumiehet lyö päähän sellaisella juntalla. Vähän on eri tyylejä, mutta aina se poikki on mennyt. Ja jos on piilevä vika, niin se katkeaa sitten siitä kohdasta. Urakkahommia - Vasta kun tulee valmiita metrejä, alkaa tiliä muodostumaan. Tavoitteena on tehdä kymmenen päivän tiliin 140 metriä valmista kiveä. Niissä on sitten eri hinnoitteluja. Esimerkiksi kaarikivissä on isompi hinta, koska se vaatii enempi taitoa ja työtä, kertoo Viljanen. - Kun kivi on valmis, niin trukkikuski tulee heti paikalle. Kivi mitataan, merkataan ja sen päähän laitetaan tekijän puumerkki. Minä pistän sen myös omaan vihkooni ja trukkikuski laittaa omaan vihkoonsa. Meillä on vähän niin kuin kaksinkertainen kirjanpito ja niistä on hyvä sitten verrata, kun näissäkin on joskus pieniä heittoja. Vasara kuolleen kädessä Viljanen tietää, että kivenhakkurin alkutaival on tosi kolkko. - Ohi tulee lyötyä monta kertaa. Sitten kun homma rupeaa käymään, niin se on hyvin harvinaista. Ohilyönti voi sattua, jos emmeet ovat liian lähellä ja vasara nappaa takana hieman kiinni ja suunta muuttuu. Sitä ei sitten enää pysty muuttamaan. Tai jos piikki ahdistaa vähän reikään, eikä taivukkaan siten kuin pitäisi. Se on onneksi aika harvinaista. - Mulle neuvottiin, että lyö hiljempää silloin kun lyöt käteen. Sitä sanotaan, että vasara pitäisi olla niin kuin kuolleen kä- Tampereen Infra 11

12 dessä eli siitä ei saa puristaa. Ja kun se on tosiaan niin kuin irti ja se siinä matkalla hälppää, niin sitä ei ehdi pysäyttää mikään ja se menee mihinkä menee. Kinnusen Pasi sai aikanaan toisenlaisia ohjeita. - Mulle sanottiin opetteluvaiheessa, että ei se haittaa jos lyö ohi. Pitää vaan olla niin hyvä ote työkalusta, että kivestä lähtee pala, niin lyönti ei mene hukkaan. - Siksi nämä työkalut ovat niin erikoisen näköisiä. Ei toisen vasaralla pysty mitään tekemään. Tai jos teet, käsi tulee niin kipeäksi, ettet seuraavana päivänä pysty tekemään mitään. Apulaispormestari Salmi on katsellut ja kuunnellut kiinnostuneena kivenhakkureiden työnäytöstä ja tarinointia. - Te ette taida paljon kuntosalia tarvita? - Lähinnä särkylääkkeitä, nauraa kivenhakkuri Esa Viljanen. Pakkasillakin painetaan Kinnusen Pasin mukaan töitä tehdään kovillakin pakkasilla, mutta silloin on pakko välillä käydä kävelemässä. - Muuten on niin könkässä, että ei pääse illalla kotiin. Kun mittari näyttää 25 astetta alkaa olla jo sellainen pakkanen, ettei paikallaan voi tehdä töitä. Silloin joutuu vähän väliä käymään lämmittelemässä. Työt etenee pikku pätkissä. - Kyllä täällä yli 20 asteen pakkasilla töitä tehdään. Kovemmilla pakkasilla alkaa jo vehkeet hajoamaan. Lumisade haittaa kiilahommassa, mutta silloin me voidaan mennä telttaan tekemään. Pudotetaan vaan seinä alas tuulen puolelta, niin siellä on lämmin tehdä kuin lehmän mahassa, jatkaa Viljanen. - Meillä oli ennen tuolla ahjo ja siellä monesti kenkiä sulateltiin, kun varpaat paleli. Se oli aina myöhäistä, kun ne alkoi jo palamaan. Sitten äkkiä kenkä jalasta, kun alkoi kuumottaa liikaa. - Jalkineet on parantunut pirusti ja sormikkaat on nykyään lämpöisiä eikä kastu. Se puoli meillä on ihan ruhtinaallisessa kunnossa. Varusteet, mitä tarvitaan, on saatu. - Olisihan täällä halli missä voisi tehdä, mutta siellä tulee pölyongelmat ja tilojen ahtaus eteen. Mieluummin ollaan ulkona. - Se on iso apu, että saadaan sulattaa kivet. Miehet pysyy paremmassa kunnossa, kun ei tarvitse niin hirveästi piikata. Kyllä sulatus sen hallin voittaa, täsmentää Viljanen. 12 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

13 Kotimainen lähituote Rakennusmestari Matti Pokkinen kertoo, että kivet tulevat muutaman kuution palasina Kurusta Kapeen kylästä. Myös kiinalaista kiveä on tarjolla. - Nämä tehdään lohkomalla, mutta Kiinassa kivet sahataan palasiksi ja hakataan pinnat rikki, että ne näyttäisivät lohkotulta. Pokkinen ja kivenhakkurit ovat yhtä mieltä kiinalaisen kiven laadusta. Sen laatu on vaihtelevampaa ja siinä esiintyy värivikoja selvästi enemmän. - Jotkut kiinalaiset kivet kestävät, jotkut eivät. Tätä suomalaista graniittia on kuitenkin jo käytetty satoja vuosia ja todettu hyväksi. Se kestää säänvaihtelut ja muut. - Mitä rakennuttajan kanssa olen keskustellut, niin heillä on linjauksena, että ainakin vilkkailla väylillä ja keskustaalueella käytetään suomalaista kiveä. Jossain asuntoalueilla on käytetty myös kiinalaista reunakiveä viime aikoina, sanoo Pokkinen. - Tämä on Suomen paras, jollei peräti maailman paras, tämä kurulainen harmaa graniitti. Se halkeaa niin hyvin, vakuuttaa Viljanen. Harvinaisia hakkureita Matti Pokkinen kertoo, että tällä hetkellä Infrassa on neljä hakkuria, jotka ovat pääasiassa töissä kivivarastolla. Yksi kaveri on sellainen, joka on kesät katurakennuspuolella ja talvet sitten hakkurina. - Tällä henkilömäärällä meidän tuotanto ei riitä koko kaupungin tarpeisiin. Porukka myös ikääntyy ja uusille tekijöille olisi tarvetta, jos toimintaa halutaan jatkaa. Kinnusen Pasi miettii, että jos henkilömäärää haluttaisiin lisätä, niin mistä miehiä saataisiin houkuteltua kivenhakkurin töihin? - Kun se perinne on päässyt katkeamaan, nuoria ei tule näihin hommiin. Moision Marko on varmaan Suomen nuorin kivenhakkuri. - Marko on suhdannehakkuri. Se on täällä vaan silloin tällöin. Suomesta ei varmaan löydy enää tusinaa kivenhakkuria, jos meidät lasketaan mukaan, huomauttaa Leppäsen Ari. - Kyllä tämä hieman erilaista luonnetta vaatii, arvioi myös apulaispormestari Pekka Salmi. Tampereen Infra 13

14 PUUTARHAN KOHTALO ASKARRUTTAA Valtuuston päätöksen ( ) mukaan Infran ylläpitämästä kaupungin kasvihuoneiden toiminnasta luovutaan siirtymäajan kuluessa eli viimeistään vuonna Valtuusto hyväksyi myös toivomusponnen selvittää kasvihuoneiden toimintamahdollisuuksia osana Tampereelle perustettavaa sosiaalista yritystä. Infran toimitusjohtaja Sakari Suomisen mukaan Infrassa ei ole edetty aivan valtuuston päätöksen mukaisessa vauhdissa. Apulaispormestari Pekka Salmi säestää, että toiminnasta luopumisesta ei ole puhuttu vielä oikeastaan mitään eli asia on auki. Kunnossapidon päällikkö Sanna-Leena Puntola kertoo, että asiasta on valmistumassa tilaajan tilaama selvitys marraskuun loppuun mennessä. - Selvityksessä haettiin vaihtoehtoja sille, miten asiat järjestetään sen jälkeen, kun oma tuotanto loppuu. Nykyisten tilojen kunto tulee tiensä päähän muutaman vuoden päästä ja ilman mittavia investointeja niissä ei voisi jatkossa toimia. Tilakeskuksen toimesta on tiloille tehty useita kuntokartoituksia, huomauttaa työpäällikkö Pentti Katajisto. - Selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa: Infra kilpailuttaa kaikki kasvit ja tekee istutus- ja vastaanottotyön eli siihen tarvitaan jotain tiloja. Toinen vaihtoehto on se, että kilpailutetaan kaikki istutusta myöten. - Maapohja Hatanpäällä on arvokasta ja sairaalan laajennustarpeisiin aluetta varmaan tullaan tulevaisuudessa käyttämään, arvioi Salmi. Puutarhuri Marjus Jalonen toivoo, että paikka pysyisi Infralla vielä jonkin aikaa. - Meillä on täällä taimien vastaanotto ja käsittely sekä säilytyspaikka ruukuille. Sijainti on hyvä. Ilman kasvihuoneitakin tämä olisi jatkossa hyvä, jos taimet tulevat muualta. - Täällä on omassa tuotannossa vielä noin kasvia. Vapunaikoihin omasta tuotannosta tulevat orvokit, kesäkuun alussa on suurin ryhmä, kukkaisviikot ovat heinä-elokuun vaihteessa ja vielä syyskukat ennen Tampere-päivää. - Kesäkuun alussa kaikki paikat täyttyvät pihaa myöten. Se kestää kuukauden verran ja sitten ne alkavat pikku hiljaa tyhjentyä. Välillä tarvitaan enemmän tilaa ja väkeä ja välillä vähemmän. Vuokrien kanssa se on tietysti vähän hankalaa, mutta onneksi niitä on saatu neuvoteltua Tilakeskuksen kanssa. Katseltiin vänkyräisiä bougainvilleoita ja joku kysyi miten vanhoja ne ovat. - Niitä on ollut ainakin 60-luvulta lähtien, jos ei jo ennen, arvioi Marjus Jalonen. 10 astetta Puutarhuri Jalonen esittelee ympäri vuoden käytössä olevaa kasvihuonetta. - Kymmenen astetta on sopiva lämpötila talvettaa näitä rungollisia verenpisaroita, agaaveita, mehikasveja ja runkoruusuja. - Agaavet ovat museolla, Nottbäckin ja Tuomiokirkon puistossa on perinteisiä muotopuutarhoja. Se on aika pitkälle nimetty, että mitkä kasvit minnekin menee. Vihreitä yksivärisiä on vapaana. Apulaispormestari Salmi vihjaa, että hänen työhuoneessaan ei ole yhtään viherkasvia. - Jos tämä lämpötila on sopiva, niin - Vähän tekee tiukkaa Ei markkinoiden armoille Jalonen muistelee, että yksi syy puutarhan lopettamisuhalle oli aikanaan se, että on olemassa edellytyksiä kilpailulle. - Tampereella ei ole sellaista toimijaa. Lähimmät ovat Kangasalla, Lempäälässä ja Virroilla. - Viimeksi kilpailutettiin vajaa kasvia ja saatiin vain kaksi tarjousta. Siinä on omat riskinsä, sanoo Katajisto. - Nimenomaan tämä tila rajoittaa nyt meidän toimintaa, kun tiloista on luovuttava. Sehän se sitten määrittää meidän tilojen tarvetta, kun tiedetään mikä tulee olemaan meidän oman toiminnan osuus, jatkaa Puntola. - Valtuuston päätöksessä kyse oli tarkoituksenmukaisuudesta. Nämä tilat ovat niin huonossa kunnossa, että ne edellyttävät isoa investointia. Onko se järkevää, on mielestäni se perimmäinen kysymys tässä, pohtii Salmi. - Minua arveluttaa aina sellainen tilanne, että oltaisiin pelkästään markkinoiden armoilla. Sekään ei ole hyvä tilanne missään nimessä. - Kyllähän kaupunki varmaan pohtii, jos tehdään sellainen ratkaisu, että ei jatketa tässä, mutta täytyy olla jonkinlainen kasvihuone, niin sille haetaan paikka jostain sivummalta. En tiedä mitä kaikkea sairaala miettii, mutta maapohja on niin arvokas, että jos tästä asumisellekin osa muutetaan, niin se menee välittömästi kaupaksi. 14 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

15 Marjus Jalonen kertoi kasvihuoneiden käytöstä Pekka Salmelle, Sanna-Leena Puntolalle, Pekka Anttilalle ja Pentti Katajistolle. Canna Generalis Katajisto toteaa, että haasteena on mm. erikoistuotteiden, kuten rungollisten ja cannojen sopimusviljely. Selvityksessä on käyty läpi isoja kuntia ja seurakuntia ja joillain niistä on vielä omaa kasvihuonetuotantoa. Osa on omasta tuotannosta jo luopunut. - Ehkä jo ensi talvena kokeillaan pientä erää cannoja erään toimittajan kanssa. Säilyykö laatu samana kuin omalla tuotannolla. Nyt on alustavasti kysytty tuottajilta mitä ne pystyisivät tarjoamaan. Se on vasta alustavaa ja tarjoavatko ne sitten oikeasti, jos kysytään ja miten laatu varmistetaan? - Nykyisessä kilpailutuksessa on laitettu aika kovat sanktiot laadulle ja se voi tietysti pelottaa tarjoajia. Eikä se raha lämmitä kesäkuun alussa, kun me ei voida käydä kaupasta hakemassa korvaavaa tuotetta. - Cannat ovat niin olennainen osa maisemaa Tampereella, että siinä ei paranisi epäonnistua. Sakari Suominen huomauttaa, että eivätkö cannat ole Tampereen käyntikortti? - Onhan se aina kaikkien matkailumainosten kannessa. Kaksi vuotta on puutarhayritykselle pitkä aikaväli, kun tuotetta ei tehtaassa tehdä, eikä voi hyllyltä ottaa. Ja jos joku tarjoaa nyt, niin onko sitä firmaa enää kahden vuoden päästä olemassakaan, vastaa Jalonen. Pekka Salmi kertoo pohtineensa samaa taimistojenkin puolella. - Haukiluoman kulmassa on taimisto, joka haluttaisiin siirtää muualle asuinrakentamisen vuoksi. Siellä on niitä lehmuksia, jotka pitää ensin kasvattaa isoiksi, ennen kuin ne voidaan istuttaa. Esimerkiksi Winterin mutkassa puita leikattiin ja uusittiin, niin eihän sitä aina tiedetä, että kuinka moni pitää kokonaan vetää nurin tai riittääkö erilaiset tukitoimenpiteet, leikkaamiset ja muut. Voiko yksityisellä firmalla olla kiinnostusta siihen, jos me sanotaan, että me ehkä kymmenen vuoden päästä ostetaan niiltä taimia? Katajiston mukaan taimistopuolella on tiivistämisen varaa nykyisestä ja todennäköisesti tullaan pärjäämään määrällisesti ja alueellisesti niillä taimistoilla, mitkä nyt ovat jäämässä. - Tilaajapuoli haluaa jatkaa omaa tuotantoa ja varmistaa isokokoisen puun saannin. Raholassa, Epilässä, Kaarilassa ja Viialassa sijaitsevat jäljelle jäävät taimistot. - Kilpailutuksen toteuttamisessa on edessä isot haasteet. Kaikkea sitä, mitä

16 itse tuotetaan, ei voi vaan pyytää, että tarjotkaa. Kilpailutukset pitää rytmittää ja ryhmitellä. Lisäksi tulee logistiset kysymykset, jos kasveja lähdetään kaukaa Tampereelle tuomaan. Ja kun ilkivaltaa kuitenkin esiintyy, niin tarvitaan varataimia. - Tilaajapuolelta ei laadun suhteen ole tullut moitteita kasvihuoneiden osalta. Voisin kuvitella, että komeat istutukset tuovat Tampereelle enemmän tuloja, kuin niiden tuottaminen vie. Tampereella on oma maineensa viherkaupunkina. - Kyllä tässä Hatanpäällä mielellään vielä muutama lisävuosi oltaisiin, jos se vaan olisi mahdollista. Myös Sanna-Leena Puntolan toive on, että asian kanssa edettäisiin hallitusti askel kerrallaan, eikä yritettäisi liian tiukalla aikataululla. Kansallinen kaupunkipuisto Pekka Salmi toimii kansallisen kaupunkipuistotarveselvityksen ohjausryhmän 16 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

17 vetäjänä. - Joulukuussa on työpajoja ja seuraava ohjausryhmän kokous on tammikuussa. Varmaan ensi vuoden puolella päätetään, että lähdetäänkö tekemään hakemusta. - Arboretum on siinä mukana ja uskon, että jos sitä lähdetään hakemaan, niin kansallinen kaupunkipuisto varmasti nostaa kaikkien ydinkeskustan puistojen profiilia ja merkitystä niin matkailun, elinkeinoelämän kuin kaupunkivetovoimankin näkökulmasta, korostaa apulaispormestari Pekka Salmi. Tampereen Infra 17

18 Sanna-Leena Puntola KATSE TULEVAISUUTEEN Kangasalalainen ympäristötekniikan insinööri AMK Sanna-Leena Puntola aloitti Infran Kunnossapitopalvelujen yksikön päällikkönä lokakuun alussa. Puntola valmistui ympäristötekniikan insinööriksi Vaasan AMK:sta vuonna Kunnossapidon työkokemuksensa hän on hankkinut Lassila & Tikanoja Oyj:n palveluksessa Hämeenlinnan talousalueella erilaisissa kunnossapidon esimiestehtävissä, joista viimeisin oli yksikön päällikkönä toimiminen. Haasteita riittää myös jatkossa, sillä kunnossapidon tavoitteet tiukentuvat jälleen ensi vuodelle. Puntolan mukaan työturvallisuuden, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi hänen omista intohimoistaan. - Vaikka Infrassa on tehty viimeisten vuosien aikana vaikeitakin kehitystoimenpiteitä ja muutokset ovat olleet tosi suuria ja vaikuttaneet monen ihmisen työhön, minusta on tuntunut, että ilmapiiri on hyvällä tasolla. Tuntuu, että kunnossapidossa on hyvä porukka tekemässä näitä hommia. - Merkittävää on myös se, että ihmiset ovat sitoutuneet nykyiseen strategiaan ja niihin toimenpiteisiin, joita strategia on

19 meiltä edellyttänyt. - Nyt on hyvä aika toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuteen katsomiseen, kun tällaiset vaikeat asiat on jo tehty ja toteutettu. Hyödynnetään osaamista Puntolan mielestä on tärkeätä, että Infran kunnossapidossa on pysyvä, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. - Mielelläni näkisin, että ihmisten monipuolista osaamista hyödynnettäisiin entistä paremmin. Monen henkilön tehtäväkuva voisi olla monipuolisempi kuin tällä hetkellä ja osaamista voitaisiin hyödyntää laajemmin vaihtelevissa töissä ja työnkierrossa. - Esimerkiksi Infran rakentamisen kanssa tehtävässä yhteistyössä on varmasti kehittämisen paikka. Nykyisellään henkilöstöä siirretään yksiköstä toiseen, mutta jos me pystyttäisiin toimimaan vielä paremmin synkronoituna ja hyödyntämään toistemme osaamista eri töissä, se hyödyttäisi molempia. Hyöty näkyisi joustavuutena myös asiakkaalle. - Nyt ollaan menemässä siihen suuntaan, että jatkossa tullaan rekrytoimaan uutta väkeä, uskoo Puntola. Terveenä töissä - Muutamien työntekijöitten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta on tuntunut, että ainakin osalla henkilöistä on oikein palo tuoda omia ajatuksia esille. Sieltä on saatavissa kehitysajatuksia, joiden avulla me voimme kehittää työyhteisön toimivuutta ja oman työn tehokkuutta. Nämä koskevat esimerkiksi työmenetelmiä, työtapoja, uusia välineitä ja sellaisia laitteita, mitä tällä hetkellä ei ole vielä käytössä. - Jatkossa henkilöstöä tullaan kannustamaan kehitysehdotuksiin ja haluankin haastaa jokaisen kunnossapidon työntekijän miettimään omaa työtään. Voisiko sitä tehdä jollain tavalla toisin ja parantaisiko jokin uusi menetelmä, tapa, laite tai väline sitä työn tehokkuutta ja ehkä myös parantaisi työergonomiaa? - Tärkeätä ei ole pelkästään tehokkuuden paraneminen, vaan se, että ihminen pysyy mahdollisimman terveenä työtä tehdessään. Työntekijöitä on kuunneltava heidän omaa työtään koskevissa asioissa, jotta asioita pystytään kehittämään parempaan suuntaan. - Myös yhteistyö työterveyshuollon tai työfysioterapeutin kanssa on tosi tärkeää, jotta sieltä löytyy sellaiset ergonomisesti oikeat tavat tehdä töitä, että ihmiset pysyvät terveinä ja töissä, korostaa Puntola. Avoin ilmapiiri - Infrassa on avoimen tiedottamisen ilmapiiri nykyisellään ja ihmiset ovat avoimia myös kehittämiselle. Se on selvästi havaittavissa ja niin pitää olla tulevaisuudessakin. - Tulen itse yksityiseltä puolelta ja tiedän, että julkisesta puolesta on tietynlaisia mielikuvia liikkeellä. Varmasti kaupungilla on niitä vanhoja rakenteita vielä olemassa, mutta Infra on osoittautunut hirveän uudistumiskykyiseksi. Kaikki on kiinni niistä ihmisistä, jotka tekevät sitä hommaa, vakuuttaa Puntola. Tavoitteet tiukentuvat - Ensi vuodelle meillä on taas tiukentuvat taloudelliset tavoitteet ja muutenkin vaikea aika luo säästöpaineita. Talvi vaikuttaa Kunnossapidon tulokseen merkittävästi ja tänä vuonna talvi auttaa meitä pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. - Oman toiminnan sisällä meidän täytyy keskittyä hankintojen kehittämiseen. Sitä ollaan tekemässä jo kovaa vauhtia. - Yksi asia on työtapojen tehostaminen eli meidän pitää miettiä niitä tapoja, joiden avulla me voidaan tehdä töitä kustannustehokkaammin. - Myös työnjohdon kustannustietoisuutta tullaan lisäämään esimerkiksi kouluttamalla. Meidän on päästävä siihen, että mietitään aina eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusta ja seurataan kriittisesti oman vastuualueen kannattavuutta. On tärkeää, että kaikki mitä ostetaan on perusteltua, ostetaan fiksusti, oikeista paikoista ja oikeaan hintaan. Puntola uskoo, että toiminnan tehokkuutta voidaan lisätä esimerkiksi hyödyntämällä ajoneuvopaikannusta reitityksessä. Paikannuksen avulla voitaisiin seurata ajotapaa ja kehittää taloudellisen ajotavan raportointia sekä järjestää taloudellisen ajotavan koulutusta. - Kun meillä on reitit ja ajotavat kunnossa, niin me saadaan ihan varmasti polttoainesäästöjä ja ajankäyttö paranee. Keskitytään työturvallisuuteen Puntolan mukaan yksi tärkeä tekijä, millä voidaan vaikuttaa oman työn tehokkuuteen ja kustannuksiin, on tapaturmat ja sairauspoissaolot. - Niiden vähentämisessä meillä on paljon työmaata ja siihenkin voidaan vaikuttaa työtavoilla, koulutuksella, asenteiden muokkaamisella ja tiedottamisella. Myös yhteistyötä työterveyden kanssa voidaan kehittää edelleen ja tukea meidän ihmisten työssä jaksamista. - Työturvallisuuden asennekasvatukseen tullaan keskittymään. Siitä on olemassa todistettua dataa, kuinka suuri vaikutus ennakoivilla toimenpiteillä on työtapaturmien vähentämisessä. - Tietysti aina arvioidaan, että mitä me voidaan tehdä mahdollisuuksien rajoissa ja mitä meidän kannattaa tehdä. Tavoitteena on, että kun me lisätään määrällisesti ennakoivia toimenpiteitä, niin me aletaan saada laadullisesti entistä parempia havaintoja. Sitä myötä me saadaan tapaturmat vähenemään. - Täällä on tehty paljon hyvää työtä työturvallisuuden eteen, mutta paljon on myös tehtävää. Nyt meillä on kunnianhimoisena tavoitteena tapaturmaton työpaikka. Se tarkoittaa, että kaikki tapaturmat on estettävissä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää linjaorganisaation ja työturvaorganisaation tiivistä yhteistyötä. - Ensi vuonna meillä on jokaisella työntekijällä turvallisuushavaintojen tavoitemäärä. Esimiehillä on tavoitteet vaarojen arvioinneissa, turvallisuuskierroksissa ja turvallisuustuokioissa. - Tapaturmien käsittelyä tehostetaan nykyisestä. Tapaturmien käsittelyssä ja ehkäisemisessä esimiesten rooli vahvistuu. - Toivon, että jokainen työntekijä miettisi oman ja kaverin työturvallisuuden kehittämistä. Hyvistä työturvallisuuden

20 Sanna-Leena Puntola, Pekka Salmi, Marjus Jalonen ja Pentti Katajisto miettivät kasvihuoneiden tulevaisuutta. kehitysehdotuksista ja aktiivisuudesta tullaan palkitsemaan. - Esimiesten on johdettava työturvallisuutta, mutta työturvallisuustyö on meidän kaikkien yhteinen asia, muistuttaa Sanna-Leena Puntola. Aikataulujen pitävyyttä kehitetään Infran teettämässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kunnossapidon kokonaisarvosana oli samalla tasolla kuin viime vuonna. - Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi me halutaan kehittää erityisesti töiden aikataulujen pitävyyttä ja sen eteen tullaan tekemään toimenpiteitä. Aikataulut sovitaan etukäteen tilaajan kanssa ja niissä pysytään. Jos tulee poikkeamia, niin siitä keskustellaan avoimesti tilaajan kanssa. Samassa yhteydessä on tärkeätä yhteydenpidon lisääminen asiakkaaseen ja myös siihen tullaan tarttumaan jatkossa. - Meidän pitää reagoida palautteeseen nopeasti ja tehdä korjaavat toimenpiteet viipymättä. - Yksi pointti, mikä asiakastyytyväisyyskyselystä myös nousee, on hintalaatusuhde. Se tiedetään, että me ei voida lisätä meidän tehokkuutta laadun kustannuksella. Tehokkuuden kehitysasiat löytyvät aivan muista asioista. Kun me pystytään löytämään oikeat kehitettävät asiat meidän omasta toiminnasta, se näkyy asiakkaalle laatuna ja oikeana hintana. - Kunnossapidon tavoitteena on olla luotettava kumppani ja palveluntuottaja tulevaisuudessakin ja pystyä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. Jos asiakkaalla on sellaisia tarpeita, mitä me ei vielä tehdä, niin asiakkaat voisivat rohkeasti antaa meille niistä impulsseja. Kasvava kaupunki tarjoaa meille varmasti mahdollisuuksia. - Julkisella tai kunnallisella puolella ollaan joissakin asioissa vähän jäljessä yksityistä puolta, joissakin asioissa mennään aivan rinta rinnan samalla tasolla ja joissakin asioissa ollaan jopa edellä. - Mobiilikukko on hieno esimerkki kehittämisestä, jossa ollaan useita yksityisiä toimijoita edellä. Sellaista järjestelmää ei monikaan alalla ole käyttöön ottanut. Tekniikan hyödyntämisessä mennään varmasti ihan rinta rinnan yksityisen kanssa, toki vähän asiasta riippuen. Parempaa esimiespalvelua Puntolan mielestä yksi keskeinen kehityskohde Kunnossapidossa on esimiestyön kehittäminen. - Nykypäivän ihmiset vaativat entistä parempaa esimiespalvelua. Esimiestyössä ei ole koskaan valmis ja siinä voi aina kehittyä paremmaksi. Aina voi oppia ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin tai miten voisi jonkun tilanteen hoitaa seuraavalla kerralla paremmin. - Hyvät esimiehet ovat organisaation voimavara ja hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella me päästään eteenpäin. Mei- 20 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot