infralainen GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "infralainen GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot"

Transkriptio

1 infralainen Tampereen Infran erikoislehti GRANIITTI HALKEAA KIVIVARASTOLLA Kasvihuoneiden kohtalo askarruttaa Ympäristöasiat esillä Infrassa Huppionmäen mittavat massanvaihdot

2 Sakari Suominen: Infran strategiaprosessi ennen, nyt ja tulevaisuudessa STRATEGIA ON SUUNNITELMA ORGANISAATION TULEVAISUUDESTA Sanana strategia on puiseva. Kyse on kuitenkin ihan järkeenkäyvästä asiasta, organisaation tulevaisuuden suunnittelusta. Hyvällä strategialla on mielestäni selkeä juoni. Organisaation tulevaisuuden suunnittelu on eräs johdon tärkeimpiä tehtäviä, mutta onnistunutta strategiaa ei johto yksin pysty tekemään saatikka toteuttamaan. Henkilöstön osallistuminen on tärkeää. Aika usein käy niin, että strategia kyllä pystytään pukemaan kirjalliseen muotoon, mutta toteutus ontuu pahasti. Oman kokemukseni mukaan jämäkkä toteutus varmistetaan parhaiten yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä. Organisaation strategia voidaan määritellä myös urheilutermein: missä pelissä olemme mukana ja millä tavalla hiomme pelikuntomme entistä paremmaksi. Ensin mainitussa asiassa on kyse strategisesta valinnasta. Tietysti valitaan peli, jossa jo lähtökohtaisesti ollaan hyviä ja kyvykkäitä. Toisessa vaiheessa kyse on kilpailukyvyn hiomisesta, esimerkiksi työn ja pääoman tuottavuuden parantamisesta, panostuksista kehittämiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Nykyinen strategia pohjautuu valtuuston päätökseen Tampereen Infran voimassa oleva strategia perustuu valtuuston päätökseen joulukuulta Päätöstä edelsi perusteellinen selvitysvaihe eri toimintamalleista. Ratkaisuksi tuli liikelaitosmuodossa jatkaminen toiminnan kannattavuutta määrätietoisesti kehittäen. Valtuuston päätöksen toimeenpanoa varten liikelaitoksen johtokunta hyväksyi sen pohjalta vuosille ulottuvan strategian tammikuussa Siinä jutun juoni oli, että sisäisen hinnoittelun ylihinnoittelu puretaan ja liikelaitoksen kulurakenne ja toimintatavat sopeutetaan näihin alentuneisiin hintoihin. Tähän juoneen kuului, että liikelaitoksen ylijäämätavoite nousi vuosittain tämän viisivuotiskauden aikana. Tavoitteena oli saada aikaan asiakkaille kustannustehokkaampia palveluja. Infralle annettiin näytön paikka oman tuotannon kehittämisestä. Strategia puettiin viiden vuoden kehittämisohjelman muotoon. En ole varma, että oliko tämä aikoinaan viisautta vai sattumaa, mutta selkeisiin päätöksiin perustuva keittämisohjelma on antanut hyvän selkänojan toiminnan kehittämiselle. Vuonna 2011 hyväksyttyä strategiaa tarkistettiin keväällä Tarkoituksena oli varmistaa kehittämisohjelman toteuttaminen. strategiaa toteutettu neljä vuotta Infran strategiaa on toteutettu neljä vuotta. Yksi vuosi on vielä jäljellä. Strategian ensimmäisenä vuonna 2011 toiminta ei saavuttanut tavoitteita oikein millään liiketoiminnan mittareilla mitattuna. Päällimmäisenä oli huono taloudellinen tulos. Tämän vaikean vuoden jälkeen liikelaitoksen toiminnan kehittäminen on edennyt kehittämisohjelman mukaan. Tämä on mielestäni Infran henkilöstöltä hieno saavutus, kun ottaa huomioon tavoitteiden poikkeuksellisen kireyden. Infran henkilöstö on lunastamassa sille asetettua näytön paikkaa. Uusi strategia valmisteilla Infran nykyisen strategian ja kehittämisohjelman aikajänne päättyy vuoden 2015 lopussa. Liikelaitoksessa on elokuussa 2014 johtokunnan johdolla käynnistetty vuosille ulottuvan strategian laadinta. Uuden strategian valmistelun lähtökohtana on edelleen liikelaitosmuoto. Tampereen Infra on kehittämisohjelman myötä käynyt läpi kovan tehostamiskuurin. Uudessa strategiassa on mahdollisuus nostaa aiempaa enemmän esiin muita liiketoiminnan kehittämiskomponentteja. Toiminnan perusasioissakin on sinänsä vielä kehitettävää. Strategia laaditaan vuorovaikutteisesti sekä henkilöstön että pääasiakkaiden kanssa. Parhaillaan olemme prosessin alkuvaiheessa eli laadimme analyysit liiketoiminnan nykytilasta ja toimintaympäristöstä loppuvuoden 2014 aikana. Seuraava vaihe on tulevaisuuden kannalta tärkeä. Siinä hahmotetaan Infran tulevaa palveluvalikoimaa eli sitä, missä pelissä olemme mukana ja osuutta kaupungin monituottajamallissa. Tämä vaihe tehdään Infran yksikköjaon mukaisissa työryhmissä, joissa on mukana pääasiakkaan sekä henkilöstön edustus. Tätä vaihetta työstetään yksiköissä siten, että henkilöstö pääsee osallistumaan. Tavoitteena on, että Infralla on keväällä 2015 pääasiakkaiden kanssa yhteisymmärrys 2 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

3 Infran lähivuosien palveluvalikoimasta ja osuudesta monituottajamallissa. Strategiaprosessi on suunniteltu siten, että johtokunta hyväksyisi strategian syyskuussa Tarpeen mukaan prosessiin liittyy myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto. Lopuksi Tällaiset strategiaprosessit eivät varmaan kovin monia kiihota, mutta minulle näihin prosesseihin osallistuminen on ollut tosi antoisaa. Ei ehkä ihan periaatteella en päivääkään vaihtaisi pois, koska muutaman päivän kyllä vaihtaisin pois, jos voisin. Hienoa on ollut päästä mukaan suunnittelemaan liiketoimintaa ja toteuttamaan näitä suunnitelmia yhdessä upean porukan kanssa. Nyt kun vuoden 2015 alussa vaihdan tehtäviä kaupungin sisällä, niin haluan kiittää Infran asiakkaita ja henkilöstöä menneestä kuudesta vuodesta. Yhteistyö jatkuu tavalla tai toisella. Sakari Suominen jättää Infran toimitusjohtajan tehtävät vuoden vaihteessa. TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN OSUUS ON KASVANUT Tampereen Infran tuoreen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Infran toiminta on edelleen kehittynyt suotuisaan suuntaan. Tyytyväisten asiakkaiden osuus on hieman noussut viime vuodesta, vaikka Infralle annettu kokonaisarvosana on hieman laskenut. Asiakkaista 22 % arvioi toiminnan parantuneen ja 74 % arvioi sen pysyneen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Asiakastyytyväisyys on kuiluarvojen keskiarvojen perusteella parantunut lähes kaikkien tekijöiden osalta. Sisäiset arviot ovat pysyneet pääsääntöisesti viime vuoden tasolla (osa parantunut hieman, osa heikentynyt hieman). Asiakkaista 21 % ja sisäisistä arvioijista 80 % arvioi aikataulujen pitävyyden ja läpimenoaikojen parantuneen viime vuodesta. Vain muutama vastaaja arvioi näiden kehityspisteiksi nostettujen tekijöiden heikentyneen. Lähes kaikki (98 %) kyselyyn vastanneista asiakkaista oli melko tai erittäin tyytyväisiä Tampereen Infran kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tyytyväisten vastaajien osuus on edelleen noussut hieman viime vuodesta. Vastaajista 71 % kokee sopimuksen ja sen ehtojen toteutuneen siten, kuin alun perin oli määritelty. Näiden vastaajien osuus on laskenut hieman viime vuodesta, jolloin tätä mieltä oli 75 % vastaajista. Yksiköiden väleillä on suuria eroja. Vastaajista 90 % arvioi sopimuksen onnistuneen hyvin verrattuna muihin käytettyihin alan toimittajien sopimuksiin. Tutkimuksen perusteella infralaiset ovat parhaiten onnistuneet vastaamaan asiakkaiden odotuksiin vastaavien henkilöiden tavoitettavuudessa, suhtautumisessa palautteisiin ja korjaustarpeisiin, asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamisessa sekä tarjousten ja muiden asiakirjojen ymmärrettävyydessä. Infran toiminnan kriittisin tekijä on edelleen aikataulujen pitävyys, jonka kuitenkin 21 % vastaajista kertoi kehittyneen viimeisen vuoden aikana. Asiakkaiden mielestä muita tärkeitä toiminnan kehityskohteita ovat hinta-laatusuhde, kilpailukyky, töiden läpimenoaika sekä laskutusperusteiden oikeellisuus. Infran yksiköiden välillä on suuria eroja eri tekijöiden arvioissa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutti Innolink Research. Vaikka tulokset olivat Infran historian parhaat, niin asiakastyytyväisyys ei ole vielä riittävällä tasolla. Tampereen Infra nostaa tutkimuksen pohjalta kriittisiä tekijöitä toimintansa kehityspisteiksi. Tampereen Infra 3

4 Rudukselta tuotteet kaikkeen rakentamiseen Rudukselta saat maisema- ja infrarakentamisen tuotteet, putket ja kaivot sekä betonit, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen. Kiviaineksia voit ostaa myös verkosta Palvelu laajenee kevään 2014 aikana lähes koko Suomeen. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa

5 Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla Pois kiusanhenki Toimintamalli henkiseen väkivaltaan puuttumiseen: Tunnistaminen Puheeksiotto Puuttuminen Toimenpiteet Jos joudut henkisen väkivallan kohteeksi, ilmoita kiusaajalle selvästi, että et hyväksy tämän toimintaa. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi, ja kehota häntä lopettamaan se. Jos huomautus ei tehoa, voit halutessasi mennä yhdessä työtoverin kanssa kiusaajan luo ilmoittamaan, että koet kyseisen henkilön toiminnan epämiellyttävänä ja asiattomana. Voit myös ilmoittaa, että seuraavalla kerralla käännyt esimiehen puoleen. Jos henkinen väkivalta jatkuu, ota yhteys lähimpään esimieheesi, tai mikäli esimies on kiusaaja, hänen esimieheensä. Esimiehillä on työnantajan edustajana työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen saadessaan sen tietoonsa. Tarvittaessa voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon puoleen. Jos esimies ei halua tai kykene hoitamaan tilannetta tai ei ryhdy toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, siirtyy vastuu asioiden hoitamisesta seuraavaksi ylemmälle esimiehelle. Yllä oleva teksti on ote Pois kiusanhenki Nollatoleranssi henkiselle väkivallalle, kiusaamiselle sekä syrjinnälle Tampereen kaupungin työpaikoilla toimintaohjeesta Hyvien töiden Tampere Tukena Infran hankinnoissa!

6 Erja Linnaketo esittelee akkukäyttöistä lehtipuhallinta

7 Infrassa mietitään ekologisuutta TESTISSÄ SÄHKÖAUTO JA AKKUPUHALTIMET Infrassa testataan jo kovaa vauhtia uusia akkukäyttöisiä työvälineitä. Kunnossapidon työpäällikkö Reijo Lahtinen saa lähiaikoina alleen myös sähköauton. Akkukäyttöisistä pienkoneista alkaa olla jo kokemusta. - Puhallin tuntuu olevan sellainen, joka vie kaikista eniten virtaa akusta. Siinä on neljä eri säätöaluetta, joista tehokkaimmalle tehdas lupaa kolmen tunnin kestoa. Mutta ei se taida ihan siihen riittää. Se on kokoaikaista käyttöä ja siinä on käyttäjällä oma oppimisensa, mitä tehoa kannattaa milloinkin käyttää. Akun saa ladattua yön aikana sosiaalitiloissa, toteaa Lahtinen. - Meille tuli myös pari Pellenc-merkkistä pensasleikkuria, joista toinen meni keskustaan ja toinen arboretumiin Tammistolle. Eli nyt otetaan testivaihe käyttöön. - Polttomoottorikäyttöisessä pensasleikkurissa savukaasut tulevat aikalailla naaman kohdalle. Siinä kohtaa akkukäyttöinen on hyvä parannus. Erja Linnaketo kunnossapidosta kertoo kokeilleensa akkukäyttöistä puhallinta. - Täydellä teholla akku kesti tunnin verran. Pienen akun kanssa se on kevyt, eikä siinä tule polttoainekäryä. Lisäksi se on hiljainen, eikä tarvitse välttämättä käyttää kuulosuojaimiakaan. Myös akun valjaat ovat hyvät, mutta kantohihna on kömpelö. - Ei tätä oikein varsinaisena työkaluna pysty koko päivää käyttämään tehokkaasti. Hankala pidellä, paljon kannattelua ja akun lataus ei riitä. Akkuja pitäisi ainakin olla useampia. Tämä malli, missä on isompi akku, on melkein yhtä painava, kuin vanha puhallin. - Nyt kun tämän syksyn lehtihommat on aika hyvin jo tehty meidän alueella, niin olen käyttänyt puhallinta Pikku kakkosen puistossa. Siellä on hirveästi mattoja, joihin kulkeutuu jatkuvasti hiekkaa. Ainakin kerran viikossa ne pitää puhaltaa tai muuten sitä tulee niin paljon, että se pitäisi jo lapioida, kuvailee Linnaketo. Anne Karlsson-Jokelaisen mielestä akkukäyttöinen puhallin on yllättävän tehokas. - Lisäksi näissä on se plussa, että samaan akkuun voi liittää eri työvälineitä. Ainakin aitaleikkuri toimii samalla akulla ja oli niitä pitkä lista muitakin työkaluja. Esittelyssä sanottiin, että akku kestää koko päivän, mutta ei me olla saatu sitä kestämään viittä tuntia pidempään eli ainakin pari akkua pitäisi olla. Polttomoottorilaitteissa on puolensa - Tehokkaimmat polttomoottorikäyttöiset reppupuhaltimet painavat melkein 11 kiloa. Naisihmisille otettiin muutamia kevyempiä polttomoottorilaitteita tänäkin vuonna, kertoo Lahtinen. - Pieni polttomoottoripuhallin on ollut tosi hyvä ja me ollaan tykätty tästä. Se toimii öljybensalla ja siinä on hyvät tehot. On tuntunut, että täydellä tankilla ajaa enemmän, kuin vanhalla isolla puhaltimella. Tehoja on kuitenkin ihan riittävästi meidän käyttöön, arvioi Linnaketo. Ergonomian tärkeys Erja Linnaketo muistelee, että ensimmäiset puhaltimet tulivat joskus 90-luvun alussa. - On ne iso apu, mutta ongelmiakin on. Koneet ovat raskaita ja työasennot vaikeita. Hartiat, polvet, selkä, lonkka ja kädet joutuvat kovalle rasitukselle. Kun ikäkin alkaa vähän painaa, niin mielellään sitä kevyemmän valitsee. - Voi sitä sitten hetkeksi aikaa ottaa jonkun vähän tehokkaamman ja isomman puhaltimen, jos on oikein märkää ja paksu kerros lehtiä, mutta kyllä näissä pienemmissäkin yleensä tehot riittää. Lahtinen miettii jo ensi kesää ja odottaa, että akkukoneista saadaan enemmän kokemusta. - Äänet näissä on tosiaan huomattavasti pienemmät ja polttoaineen kanssa plärääminen jää pois. Se on rajallinen määrä mitä työkalukopeissa saa säilyttää. Kun bensan hakureissut jäävät pois, niin säästöä siinä tulee, vaikka ne värkit vielä vähän hintavia ovat. - Muutamia per alue on toistaiseksi hommattu ja nyt haetaan käyttökokemusta ja katsotaan mihinkä niillä pystyy. - Arboristit ottivat akkukäyttöisiä sähkösaksia, joissa kulkee akku mukana selässä ja niillä voi katkoa pieniä oksia. Aika hyvin ne pystyvät sekä kuivaan että märkään oksaan. Samassa rytäkässä ostettiin raivaussaha, mihinkä saa myös siimapään eli tulee raivaussaha ja siimaleikkuri yhdessä. Ihmisten olohuone Linnakedon mukaan työ kunnossapidossa on mukavaa ja vaihtelevaa. - Ulkotyötä en sisätyöhön vaihtaisi, mutta vähän kevyempää se voisi joskus olla. - Kesäaikaan humalaisia riittää rasitta- Tampereen Infra 7

8 Petri Salonen ja Reijo Lahtinen tutkivat sähköauton konehuonetta. vuuteen asti. Ne soittavat suutaan, eikä siirry ja joskus on pakko lähteä jonnekin muualle, vaikka olisi homma kesken. Ja aina täytyy selusta varmistaa, huokaa Anne Karlsson-Jokelainen. Linnaketo ihmettelee, että vaikka yleinen vessa on molemmin puolin koskea, niin niitä ei käytetä. - Jos joku laskisi ne tupakantumpit ja rikotut lasit, mitä nurmikolta ja varsinkin keskustorilta kerätään. - Myös huumepiikkejä on paljon. Tämä piipunvarsi on suosittu paikka, missä myydään ja piikitetään. Siinä on hirveästi piikkejä ja täytyy muistaa olla aina varovainen. Kerran oli puunoksalla verinen piikki ihan silmien edessä, kun olin haravoimassa, lisää Karlsson-Jokelainen. - Onneksi ei ole itselle koskaan sattunut mitään, hyvä säkä on käynyt. Sähköauton rattiin Lahtisen Reijoa pyydettiin lähtemään koekaniiniksi sähköautohommaan. - Kaupungin linjaushan oli, että yhdestä kolmeen sähköautoa hommataan ja tässä vaiheessa otetaan yksi. Kun se saadaan talveksi käyttöön, niin näkee miten se toimii talvella tässä keskustassa. - Hybridiä olen joskus kokeillut, mutta sähköautoa en ole ennen ajanut. - Päätös hankinnasta on tehty ja vissiin se tämän vuoden puolella vielä pitäisi tulla. Ilmeisesti Nissan Leaf on tulossa. Salosen Petrillä oli Ford Focus sähköauto koekäytössä ja sitä käytiin porukalla testaamassa. Lahtinen istui kuskin paikalle ja Salonen ohjeisti. - Jalka jarrulle ja kässäri pois. Sitten vain painat starttinappulaa ja nostat jalan jarrulta ja mennään. Pientä rengasmelua kuuluu, mutta moottorin ääntä ei erota. Kun on ajettu muutama sata metriä, alkaa lämmintä ilmaa tulla puhaltimesta. Perhoset lentelevät kojetaulussa ja ratti on täynnä nappuloita. - Kyllä tämä ihan autolta tuntuu ja kun vähän painaa kaasua, niin hyvin tuntuu lähtevän. Nyt mittari näyttää, että vielä 46 km pääsee. Latausajasta en tiedä vielä mitään, huomauttaa Salonen. - Tällainen maksaa yli euroa, joten mikään halpa tämä ei ole. Tuskin nämä tällä hinnalla tulevat vielä yleistymään. Akun kesto on se toinen juttu, mutta muuten mukava auto tämä on. Ajotapa tuntuu vaikuttavan toimintamatkaan, sillä kun Lahtinen kiihdyttää hieman enemmän, niin toimintasäteestä menee viisi kilometriä kilometrin matkalla. Tosin osa palautuu melkein heti takaisin eli akkuun näyttäisi tulevan lisää latinkia loivassa alamäessä jarrutellessa. - Infraan ollaan nyt hankkimassa Nissania, mutta hyvä näitä on vähän vertailla, miettii Salonen. - Se on mukavaa, että radiota ei tarvitse huudattaa moottorinmelun ylitse. Ja tavaratilaan näyttäisi kauppakassitkin sopivan, vaikka suuri akku tilaa sieltä viekin. Kyllä autonasentaja kurssit menevät nyt ihan uusiksi, ilkamoi Lahtinen. Toimittaja pääsi myös itse kokeilemaan sähköautoa. Avainta ei tarvinnut ottaa taskusta ollenkaan, vaan auton lukot avautuivat, kun sitä lähestyttiin. Käynnistys nappia painamalla ja matkaan. - Mukavaa kyytiä, melkein kuin vanhalla mersulla ajaisi, totesi toimittaja. 8 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

9 INFRAN UUSI YMPÄRISTÖOHJELMA Tampereen Infrassa valmistellaan parhaillaan uutta ympäristöohjelmaa. Lähtökohtana uudistamistyölle on kaupunginvaltuustossa hyväksytty ja koko kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja nimeltään Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja. Ennakoinnilla tarkoitetaan mm. varautumista ennustettuun ilmastomuutokseen ja sitä, että vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan kasvihuonekaasupäästöjen alentumista kaupungissa vähintään 20 prosentilla. Keinoiksi on linjattu energiatehokkuuden parantaminen ja elinkaareltaan vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja uusiutuviin polttoaineisiin siirtyminen. Infralaisen erikoisnumero 2/2014 Julkaisija Tampereen Infra Päätoimittaja Jyrki Ristilä Toimitusneuvosto Pekka Anttila, Rodrigo Coloma, Pentti Katajisto, Markku Kivistö, Ari Leppälä, Jyrki Pohjankylä, Pertti Toivio Painopaikka Tammerprint Oy Taitto ja Valokuvat Jyrki Ristilä Tampereen Infra on monien kaupungin ympäristöohjelman tavoitteiden osalta merkittävä toimija. Infra paitsi hankkii ja vuokraa kaupungin omaa kone- ja ajoneuvokalustoa, on myös sen merkittävä käyttäjä. Lisäksi Tampereen Infra on tärkeä osanen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen palapeliä. Erilaiset maankäyttösuunnitelmat luovat pohjan ympäristönäkökulmien huomioimiselle infrastruktuurissa, mutta suunnitellessaan katuja ja muita yleisiä alueita Tampereen Infran suunnittelijatkin tekevät merkittäviä ratkaisuja. Rakentamispalveluissa kehittämiskohteeksi on tunnistettu erityisesti maamassojen uusiokäytön tehostaminen. Pohdiskeltu on myös eräiden jätteeksi luokiteltujen aineiden, kuten tuhkan, betonimurskeen ja jäteasfaltin ottamista nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön maarakentamisessa. Kunnossapito voisi vaikuttaa hiilitaseeseen ainakin katujen talvihoitoa kehittämällä. Katujen talvikunnossapidossa käytettävä raskas kalusto on suurien päästöjensä myötä merkittävä negatiivisten ympäristövaikutusten aiheuttaja. Infran johtoryhmä päätti ympäristöohjelmien päivittämisestä helmikuussa. Vuoden mittaan valmisteltu suunnitelma ympäristöasioiden kehittämisestä käsiteltiin syyskuun johtoryhmässä. Eri yksiköissä pohditaan parhaillaan, miten kehittämissuunnitelmaan kirjatut asiat muutetaan käytännön toimenpiteiksi. Ainakin suurimmalta osin valmista ympäristöohjelmaa pitäisi syntyä vuoden 2015 alkupuoliskolla, jos uusia toimintamalleja onnistutaan kehittämään suunnitellussa aikataulussa. Kehittämisen päätepistettä ohjelmasta tuskin tulee. Tiedossa on, että esimerkiksi uusiomaamassojen hyötykäytön edistämiseksi laadittu MassaMittarihanke jatkuu koko ensi vuoden. Tampereen Infran Massa- Mittarihanke suuntautuu TEKESin rahoittaman INKA - Innovatiiviset kaupungit -hankkeen Älykkäät kaupungit -kokonaisuuden Resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit -pakettiin. Tommi Granholm Ympäristömerkitty painotuote Tampereen Infra 9

10 Rotvallin synty KUN GRANIITTI HALKEAA Esa Viljanen esitteli Pekka Salmelle kivenhakkurin arkea. Apulaispormestari Pekka Salmi vieraili Infra-päivänään Atalan kivivarastolla ja sai nähdä kovemman luokan työnäytöksen. Infran kivenhakkurit näyttivät miten graniitista tehdään reunakiviä vanhoja perinteitä ja ammattitaitoa kunnioittaen. Kivenhakkuri Esa Viljanen kertoo olleensa Atalan kivivarastolla 20 vuotta ja sitä ennen seitsemän vuotta Nekalassa. - Täällä joka ukolla on oma plaani ja omat pinonsa. Raakakivipinosta otetaan työn alle muutaman kuution kokoinen kivi, jonka jokainen sitten halkaisee yksin. Siitä saadaan sitten ns. emmeet eli niitä reunakivipötköjä, jotka itse siistitään hakkuupukeilla joko ulkona tai teltassa kelistä riippuen. Trukki vähän auttelee siinä nostamisessa. - Urakkahommaahan tämä on eli me tehdään joka ukko omaa urakkaa. Tietysti kaveri tulee auttamaan tarvittaessa, vakuuttaa Viljanen. - Valmista reunakiveä tulee varmaan aika lähelle sellaiset pari kilometriä per äijä, kun lasketaan pois lomat ja vähän sairaslomia. Ensin sulatetaan Viljasen mukaan kivi käyttäytyy paljon paremmin, kun se ensin sulatetaan maton alla. - Kivi jäätyy. Tässäkin kivessä on vettä useampi litra ja sen määrä voi vähän vaihdella. Jos se tulee syvältä kalliosta, niin siellä sitä kosteutta piisaa. Viljanen sovittaa kiilat poraamiinsa reikiin. - Tämän pitäisi totella aika hyvin. Varsinkin yli kymmenen asteen pakkasilla tämä on ihan luksusta, kun meillä on sulat kivet ja suhtkoht lämpöiset kiilat. Tässä on kuitenkin oltava jonkin verran paljain käsin. - Nyt kiilatkin oli tuolla lämpimässä, vaikka vielä tarkenisi ilmankin. Mutta on se mukavampi, kun nämä ovat lämpimiä. - Tällä reiän syvyydellä ei ole muuta 10 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

11 merkitystä kuin, että kiila mahtuu siihen. Kivi päättää sitten mihinkä se menee. On se syvä tai matala, se menee samalla lailla. Viljanen kiristää hiukan kiiloja nuijalla. - Yleensä kolme kertaa saa kiristää, ennen kuin se lähtee halkeamaan, muuten se on vähän hätäinen kiristys. Maltti on valttia, että kivi ehtii mukaan. Kolmannella kiristyskerralla ilmestyy ensimmäinen hiushalkeama ja kivi halkeaa. - Kivessä voi olla lustia, jotka voi olla miten päin vaan, puhutaan myös lasilustasta. Tässäkin on voinut mennä vesi välissä. Niitä vikoja ei aina näe ja se saattaa tuolla pukilla napsahtaa poikki. Täytyy muistaa varoa, ettei tule varpaille. - Halkaisun jälkeen kivi siistitään eli otetaan ylimääräiset rääpit pois ja päät oikaistaan suoraan kulmaan pukilla. Käsipelillä lyödään leveys 17 senttiin. Kivenhakkuri Pasi Kinnunen näyttää, mitä kivelle tehdään seuraavassa vaiheessa. Mies kääntää kiven pystyyn ja siistii päät. - Tämä kivi on kertaalleen jo oikaistu. Trukki ajaa ohi kuljettaen mukanaan pitkää kaarretta. - Kaari halkaistaan aina siinä suunnassa, missä kivi on ollut kalliossa, valistaa Viljanen. - Raakakivien pituus vaihtelee, mutta yleensä se on yli kaksi metriä. Työmaalla se lyödään käsipelillä poikki oikeasta kohdasta. - Nykyään löytyy jo vähän sahojakin, mutta asentajan pitää käsipelilläkin pystyä katkaisemaan kivi, se kuuluu ammattitaitoon. Me pamautetaan saumaan, mutta kiveä asentavat katumiehet lyö päähän sellaisella juntalla. Vähän on eri tyylejä, mutta aina se poikki on mennyt. Ja jos on piilevä vika, niin se katkeaa sitten siitä kohdasta. Urakkahommia - Vasta kun tulee valmiita metrejä, alkaa tiliä muodostumaan. Tavoitteena on tehdä kymmenen päivän tiliin 140 metriä valmista kiveä. Niissä on sitten eri hinnoitteluja. Esimerkiksi kaarikivissä on isompi hinta, koska se vaatii enempi taitoa ja työtä, kertoo Viljanen. - Kun kivi on valmis, niin trukkikuski tulee heti paikalle. Kivi mitataan, merkataan ja sen päähän laitetaan tekijän puumerkki. Minä pistän sen myös omaan vihkooni ja trukkikuski laittaa omaan vihkoonsa. Meillä on vähän niin kuin kaksinkertainen kirjanpito ja niistä on hyvä sitten verrata, kun näissäkin on joskus pieniä heittoja. Vasara kuolleen kädessä Viljanen tietää, että kivenhakkurin alkutaival on tosi kolkko. - Ohi tulee lyötyä monta kertaa. Sitten kun homma rupeaa käymään, niin se on hyvin harvinaista. Ohilyönti voi sattua, jos emmeet ovat liian lähellä ja vasara nappaa takana hieman kiinni ja suunta muuttuu. Sitä ei sitten enää pysty muuttamaan. Tai jos piikki ahdistaa vähän reikään, eikä taivukkaan siten kuin pitäisi. Se on onneksi aika harvinaista. - Mulle neuvottiin, että lyö hiljempää silloin kun lyöt käteen. Sitä sanotaan, että vasara pitäisi olla niin kuin kuolleen kä- Tampereen Infra 11

12 dessä eli siitä ei saa puristaa. Ja kun se on tosiaan niin kuin irti ja se siinä matkalla hälppää, niin sitä ei ehdi pysäyttää mikään ja se menee mihinkä menee. Kinnusen Pasi sai aikanaan toisenlaisia ohjeita. - Mulle sanottiin opetteluvaiheessa, että ei se haittaa jos lyö ohi. Pitää vaan olla niin hyvä ote työkalusta, että kivestä lähtee pala, niin lyönti ei mene hukkaan. - Siksi nämä työkalut ovat niin erikoisen näköisiä. Ei toisen vasaralla pysty mitään tekemään. Tai jos teet, käsi tulee niin kipeäksi, ettet seuraavana päivänä pysty tekemään mitään. Apulaispormestari Salmi on katsellut ja kuunnellut kiinnostuneena kivenhakkureiden työnäytöstä ja tarinointia. - Te ette taida paljon kuntosalia tarvita? - Lähinnä särkylääkkeitä, nauraa kivenhakkuri Esa Viljanen. Pakkasillakin painetaan Kinnusen Pasin mukaan töitä tehdään kovillakin pakkasilla, mutta silloin on pakko välillä käydä kävelemässä. - Muuten on niin könkässä, että ei pääse illalla kotiin. Kun mittari näyttää 25 astetta alkaa olla jo sellainen pakkanen, ettei paikallaan voi tehdä töitä. Silloin joutuu vähän väliä käymään lämmittelemässä. Työt etenee pikku pätkissä. - Kyllä täällä yli 20 asteen pakkasilla töitä tehdään. Kovemmilla pakkasilla alkaa jo vehkeet hajoamaan. Lumisade haittaa kiilahommassa, mutta silloin me voidaan mennä telttaan tekemään. Pudotetaan vaan seinä alas tuulen puolelta, niin siellä on lämmin tehdä kuin lehmän mahassa, jatkaa Viljanen. - Meillä oli ennen tuolla ahjo ja siellä monesti kenkiä sulateltiin, kun varpaat paleli. Se oli aina myöhäistä, kun ne alkoi jo palamaan. Sitten äkkiä kenkä jalasta, kun alkoi kuumottaa liikaa. - Jalkineet on parantunut pirusti ja sormikkaat on nykyään lämpöisiä eikä kastu. Se puoli meillä on ihan ruhtinaallisessa kunnossa. Varusteet, mitä tarvitaan, on saatu. - Olisihan täällä halli missä voisi tehdä, mutta siellä tulee pölyongelmat ja tilojen ahtaus eteen. Mieluummin ollaan ulkona. - Se on iso apu, että saadaan sulattaa kivet. Miehet pysyy paremmassa kunnossa, kun ei tarvitse niin hirveästi piikata. Kyllä sulatus sen hallin voittaa, täsmentää Viljanen. 12 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

13 Kotimainen lähituote Rakennusmestari Matti Pokkinen kertoo, että kivet tulevat muutaman kuution palasina Kurusta Kapeen kylästä. Myös kiinalaista kiveä on tarjolla. - Nämä tehdään lohkomalla, mutta Kiinassa kivet sahataan palasiksi ja hakataan pinnat rikki, että ne näyttäisivät lohkotulta. Pokkinen ja kivenhakkurit ovat yhtä mieltä kiinalaisen kiven laadusta. Sen laatu on vaihtelevampaa ja siinä esiintyy värivikoja selvästi enemmän. - Jotkut kiinalaiset kivet kestävät, jotkut eivät. Tätä suomalaista graniittia on kuitenkin jo käytetty satoja vuosia ja todettu hyväksi. Se kestää säänvaihtelut ja muut. - Mitä rakennuttajan kanssa olen keskustellut, niin heillä on linjauksena, että ainakin vilkkailla väylillä ja keskustaalueella käytetään suomalaista kiveä. Jossain asuntoalueilla on käytetty myös kiinalaista reunakiveä viime aikoina, sanoo Pokkinen. - Tämä on Suomen paras, jollei peräti maailman paras, tämä kurulainen harmaa graniitti. Se halkeaa niin hyvin, vakuuttaa Viljanen. Harvinaisia hakkureita Matti Pokkinen kertoo, että tällä hetkellä Infrassa on neljä hakkuria, jotka ovat pääasiassa töissä kivivarastolla. Yksi kaveri on sellainen, joka on kesät katurakennuspuolella ja talvet sitten hakkurina. - Tällä henkilömäärällä meidän tuotanto ei riitä koko kaupungin tarpeisiin. Porukka myös ikääntyy ja uusille tekijöille olisi tarvetta, jos toimintaa halutaan jatkaa. Kinnusen Pasi miettii, että jos henkilömäärää haluttaisiin lisätä, niin mistä miehiä saataisiin houkuteltua kivenhakkurin töihin? - Kun se perinne on päässyt katkeamaan, nuoria ei tule näihin hommiin. Moision Marko on varmaan Suomen nuorin kivenhakkuri. - Marko on suhdannehakkuri. Se on täällä vaan silloin tällöin. Suomesta ei varmaan löydy enää tusinaa kivenhakkuria, jos meidät lasketaan mukaan, huomauttaa Leppäsen Ari. - Kyllä tämä hieman erilaista luonnetta vaatii, arvioi myös apulaispormestari Pekka Salmi. Tampereen Infra 13

14 PUUTARHAN KOHTALO ASKARRUTTAA Valtuuston päätöksen ( ) mukaan Infran ylläpitämästä kaupungin kasvihuoneiden toiminnasta luovutaan siirtymäajan kuluessa eli viimeistään vuonna Valtuusto hyväksyi myös toivomusponnen selvittää kasvihuoneiden toimintamahdollisuuksia osana Tampereelle perustettavaa sosiaalista yritystä. Infran toimitusjohtaja Sakari Suomisen mukaan Infrassa ei ole edetty aivan valtuuston päätöksen mukaisessa vauhdissa. Apulaispormestari Pekka Salmi säestää, että toiminnasta luopumisesta ei ole puhuttu vielä oikeastaan mitään eli asia on auki. Kunnossapidon päällikkö Sanna-Leena Puntola kertoo, että asiasta on valmistumassa tilaajan tilaama selvitys marraskuun loppuun mennessä. - Selvityksessä haettiin vaihtoehtoja sille, miten asiat järjestetään sen jälkeen, kun oma tuotanto loppuu. Nykyisten tilojen kunto tulee tiensä päähän muutaman vuoden päästä ja ilman mittavia investointeja niissä ei voisi jatkossa toimia. Tilakeskuksen toimesta on tiloille tehty useita kuntokartoituksia, huomauttaa työpäällikkö Pentti Katajisto. - Selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa: Infra kilpailuttaa kaikki kasvit ja tekee istutus- ja vastaanottotyön eli siihen tarvitaan jotain tiloja. Toinen vaihtoehto on se, että kilpailutetaan kaikki istutusta myöten. - Maapohja Hatanpäällä on arvokasta ja sairaalan laajennustarpeisiin aluetta varmaan tullaan tulevaisuudessa käyttämään, arvioi Salmi. Puutarhuri Marjus Jalonen toivoo, että paikka pysyisi Infralla vielä jonkin aikaa. - Meillä on täällä taimien vastaanotto ja käsittely sekä säilytyspaikka ruukuille. Sijainti on hyvä. Ilman kasvihuoneitakin tämä olisi jatkossa hyvä, jos taimet tulevat muualta. - Täällä on omassa tuotannossa vielä noin kasvia. Vapunaikoihin omasta tuotannosta tulevat orvokit, kesäkuun alussa on suurin ryhmä, kukkaisviikot ovat heinä-elokuun vaihteessa ja vielä syyskukat ennen Tampere-päivää. - Kesäkuun alussa kaikki paikat täyttyvät pihaa myöten. Se kestää kuukauden verran ja sitten ne alkavat pikku hiljaa tyhjentyä. Välillä tarvitaan enemmän tilaa ja väkeä ja välillä vähemmän. Vuokrien kanssa se on tietysti vähän hankalaa, mutta onneksi niitä on saatu neuvoteltua Tilakeskuksen kanssa. Katseltiin vänkyräisiä bougainvilleoita ja joku kysyi miten vanhoja ne ovat. - Niitä on ollut ainakin 60-luvulta lähtien, jos ei jo ennen, arvioi Marjus Jalonen. 10 astetta Puutarhuri Jalonen esittelee ympäri vuoden käytössä olevaa kasvihuonetta. - Kymmenen astetta on sopiva lämpötila talvettaa näitä rungollisia verenpisaroita, agaaveita, mehikasveja ja runkoruusuja. - Agaavet ovat museolla, Nottbäckin ja Tuomiokirkon puistossa on perinteisiä muotopuutarhoja. Se on aika pitkälle nimetty, että mitkä kasvit minnekin menee. Vihreitä yksivärisiä on vapaana. Apulaispormestari Salmi vihjaa, että hänen työhuoneessaan ei ole yhtään viherkasvia. - Jos tämä lämpötila on sopiva, niin - Vähän tekee tiukkaa Ei markkinoiden armoille Jalonen muistelee, että yksi syy puutarhan lopettamisuhalle oli aikanaan se, että on olemassa edellytyksiä kilpailulle. - Tampereella ei ole sellaista toimijaa. Lähimmät ovat Kangasalla, Lempäälässä ja Virroilla. - Viimeksi kilpailutettiin vajaa kasvia ja saatiin vain kaksi tarjousta. Siinä on omat riskinsä, sanoo Katajisto. - Nimenomaan tämä tila rajoittaa nyt meidän toimintaa, kun tiloista on luovuttava. Sehän se sitten määrittää meidän tilojen tarvetta, kun tiedetään mikä tulee olemaan meidän oman toiminnan osuus, jatkaa Puntola. - Valtuuston päätöksessä kyse oli tarkoituksenmukaisuudesta. Nämä tilat ovat niin huonossa kunnossa, että ne edellyttävät isoa investointia. Onko se järkevää, on mielestäni se perimmäinen kysymys tässä, pohtii Salmi. - Minua arveluttaa aina sellainen tilanne, että oltaisiin pelkästään markkinoiden armoilla. Sekään ei ole hyvä tilanne missään nimessä. - Kyllähän kaupunki varmaan pohtii, jos tehdään sellainen ratkaisu, että ei jatketa tässä, mutta täytyy olla jonkinlainen kasvihuone, niin sille haetaan paikka jostain sivummalta. En tiedä mitä kaikkea sairaala miettii, mutta maapohja on niin arvokas, että jos tästä asumisellekin osa muutetaan, niin se menee välittömästi kaupaksi. 14 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

15 Marjus Jalonen kertoi kasvihuoneiden käytöstä Pekka Salmelle, Sanna-Leena Puntolalle, Pekka Anttilalle ja Pentti Katajistolle. Canna Generalis Katajisto toteaa, että haasteena on mm. erikoistuotteiden, kuten rungollisten ja cannojen sopimusviljely. Selvityksessä on käyty läpi isoja kuntia ja seurakuntia ja joillain niistä on vielä omaa kasvihuonetuotantoa. Osa on omasta tuotannosta jo luopunut. - Ehkä jo ensi talvena kokeillaan pientä erää cannoja erään toimittajan kanssa. Säilyykö laatu samana kuin omalla tuotannolla. Nyt on alustavasti kysytty tuottajilta mitä ne pystyisivät tarjoamaan. Se on vasta alustavaa ja tarjoavatko ne sitten oikeasti, jos kysytään ja miten laatu varmistetaan? - Nykyisessä kilpailutuksessa on laitettu aika kovat sanktiot laadulle ja se voi tietysti pelottaa tarjoajia. Eikä se raha lämmitä kesäkuun alussa, kun me ei voida käydä kaupasta hakemassa korvaavaa tuotetta. - Cannat ovat niin olennainen osa maisemaa Tampereella, että siinä ei paranisi epäonnistua. Sakari Suominen huomauttaa, että eivätkö cannat ole Tampereen käyntikortti? - Onhan se aina kaikkien matkailumainosten kannessa. Kaksi vuotta on puutarhayritykselle pitkä aikaväli, kun tuotetta ei tehtaassa tehdä, eikä voi hyllyltä ottaa. Ja jos joku tarjoaa nyt, niin onko sitä firmaa enää kahden vuoden päästä olemassakaan, vastaa Jalonen. Pekka Salmi kertoo pohtineensa samaa taimistojenkin puolella. - Haukiluoman kulmassa on taimisto, joka haluttaisiin siirtää muualle asuinrakentamisen vuoksi. Siellä on niitä lehmuksia, jotka pitää ensin kasvattaa isoiksi, ennen kuin ne voidaan istuttaa. Esimerkiksi Winterin mutkassa puita leikattiin ja uusittiin, niin eihän sitä aina tiedetä, että kuinka moni pitää kokonaan vetää nurin tai riittääkö erilaiset tukitoimenpiteet, leikkaamiset ja muut. Voiko yksityisellä firmalla olla kiinnostusta siihen, jos me sanotaan, että me ehkä kymmenen vuoden päästä ostetaan niiltä taimia? Katajiston mukaan taimistopuolella on tiivistämisen varaa nykyisestä ja todennäköisesti tullaan pärjäämään määrällisesti ja alueellisesti niillä taimistoilla, mitkä nyt ovat jäämässä. - Tilaajapuoli haluaa jatkaa omaa tuotantoa ja varmistaa isokokoisen puun saannin. Raholassa, Epilässä, Kaarilassa ja Viialassa sijaitsevat jäljelle jäävät taimistot. - Kilpailutuksen toteuttamisessa on edessä isot haasteet. Kaikkea sitä, mitä

16 itse tuotetaan, ei voi vaan pyytää, että tarjotkaa. Kilpailutukset pitää rytmittää ja ryhmitellä. Lisäksi tulee logistiset kysymykset, jos kasveja lähdetään kaukaa Tampereelle tuomaan. Ja kun ilkivaltaa kuitenkin esiintyy, niin tarvitaan varataimia. - Tilaajapuolelta ei laadun suhteen ole tullut moitteita kasvihuoneiden osalta. Voisin kuvitella, että komeat istutukset tuovat Tampereelle enemmän tuloja, kuin niiden tuottaminen vie. Tampereella on oma maineensa viherkaupunkina. - Kyllä tässä Hatanpäällä mielellään vielä muutama lisävuosi oltaisiin, jos se vaan olisi mahdollista. Myös Sanna-Leena Puntolan toive on, että asian kanssa edettäisiin hallitusti askel kerrallaan, eikä yritettäisi liian tiukalla aikataululla. Kansallinen kaupunkipuisto Pekka Salmi toimii kansallisen kaupunkipuistotarveselvityksen ohjausryhmän 16 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

17 vetäjänä. - Joulukuussa on työpajoja ja seuraava ohjausryhmän kokous on tammikuussa. Varmaan ensi vuoden puolella päätetään, että lähdetäänkö tekemään hakemusta. - Arboretum on siinä mukana ja uskon, että jos sitä lähdetään hakemaan, niin kansallinen kaupunkipuisto varmasti nostaa kaikkien ydinkeskustan puistojen profiilia ja merkitystä niin matkailun, elinkeinoelämän kuin kaupunkivetovoimankin näkökulmasta, korostaa apulaispormestari Pekka Salmi. Tampereen Infra 17

18 Sanna-Leena Puntola KATSE TULEVAISUUTEEN Kangasalalainen ympäristötekniikan insinööri AMK Sanna-Leena Puntola aloitti Infran Kunnossapitopalvelujen yksikön päällikkönä lokakuun alussa. Puntola valmistui ympäristötekniikan insinööriksi Vaasan AMK:sta vuonna Kunnossapidon työkokemuksensa hän on hankkinut Lassila & Tikanoja Oyj:n palveluksessa Hämeenlinnan talousalueella erilaisissa kunnossapidon esimiestehtävissä, joista viimeisin oli yksikön päällikkönä toimiminen. Haasteita riittää myös jatkossa, sillä kunnossapidon tavoitteet tiukentuvat jälleen ensi vuodelle. Puntolan mukaan työturvallisuuden, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittäminen on yksi hänen omista intohimoistaan. - Vaikka Infrassa on tehty viimeisten vuosien aikana vaikeitakin kehitystoimenpiteitä ja muutokset ovat olleet tosi suuria ja vaikuttaneet monen ihmisen työhön, minusta on tuntunut, että ilmapiiri on hyvällä tasolla. Tuntuu, että kunnossapidossa on hyvä porukka tekemässä näitä hommia. - Merkittävää on myös se, että ihmiset ovat sitoutuneet nykyiseen strategiaan ja niihin toimenpiteisiin, joita strategia on

19 meiltä edellyttänyt. - Nyt on hyvä aika toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuteen katsomiseen, kun tällaiset vaikeat asiat on jo tehty ja toteutettu. Hyödynnetään osaamista Puntolan mielestä on tärkeätä, että Infran kunnossapidossa on pysyvä, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. - Mielelläni näkisin, että ihmisten monipuolista osaamista hyödynnettäisiin entistä paremmin. Monen henkilön tehtäväkuva voisi olla monipuolisempi kuin tällä hetkellä ja osaamista voitaisiin hyödyntää laajemmin vaihtelevissa töissä ja työnkierrossa. - Esimerkiksi Infran rakentamisen kanssa tehtävässä yhteistyössä on varmasti kehittämisen paikka. Nykyisellään henkilöstöä siirretään yksiköstä toiseen, mutta jos me pystyttäisiin toimimaan vielä paremmin synkronoituna ja hyödyntämään toistemme osaamista eri töissä, se hyödyttäisi molempia. Hyöty näkyisi joustavuutena myös asiakkaalle. - Nyt ollaan menemässä siihen suuntaan, että jatkossa tullaan rekrytoimaan uutta väkeä, uskoo Puntola. Terveenä töissä - Muutamien työntekijöitten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta on tuntunut, että ainakin osalla henkilöistä on oikein palo tuoda omia ajatuksia esille. Sieltä on saatavissa kehitysajatuksia, joiden avulla me voimme kehittää työyhteisön toimivuutta ja oman työn tehokkuutta. Nämä koskevat esimerkiksi työmenetelmiä, työtapoja, uusia välineitä ja sellaisia laitteita, mitä tällä hetkellä ei ole vielä käytössä. - Jatkossa henkilöstöä tullaan kannustamaan kehitysehdotuksiin ja haluankin haastaa jokaisen kunnossapidon työntekijän miettimään omaa työtään. Voisiko sitä tehdä jollain tavalla toisin ja parantaisiko jokin uusi menetelmä, tapa, laite tai väline sitä työn tehokkuutta ja ehkä myös parantaisi työergonomiaa? - Tärkeätä ei ole pelkästään tehokkuuden paraneminen, vaan se, että ihminen pysyy mahdollisimman terveenä työtä tehdessään. Työntekijöitä on kuunneltava heidän omaa työtään koskevissa asioissa, jotta asioita pystytään kehittämään parempaan suuntaan. - Myös yhteistyö työterveyshuollon tai työfysioterapeutin kanssa on tosi tärkeää, jotta sieltä löytyy sellaiset ergonomisesti oikeat tavat tehdä töitä, että ihmiset pysyvät terveinä ja töissä, korostaa Puntola. Avoin ilmapiiri - Infrassa on avoimen tiedottamisen ilmapiiri nykyisellään ja ihmiset ovat avoimia myös kehittämiselle. Se on selvästi havaittavissa ja niin pitää olla tulevaisuudessakin. - Tulen itse yksityiseltä puolelta ja tiedän, että julkisesta puolesta on tietynlaisia mielikuvia liikkeellä. Varmasti kaupungilla on niitä vanhoja rakenteita vielä olemassa, mutta Infra on osoittautunut hirveän uudistumiskykyiseksi. Kaikki on kiinni niistä ihmisistä, jotka tekevät sitä hommaa, vakuuttaa Puntola. Tavoitteet tiukentuvat - Ensi vuodelle meillä on taas tiukentuvat taloudelliset tavoitteet ja muutenkin vaikea aika luo säästöpaineita. Talvi vaikuttaa Kunnossapidon tulokseen merkittävästi ja tänä vuonna talvi auttaa meitä pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. - Oman toiminnan sisällä meidän täytyy keskittyä hankintojen kehittämiseen. Sitä ollaan tekemässä jo kovaa vauhtia. - Yksi asia on työtapojen tehostaminen eli meidän pitää miettiä niitä tapoja, joiden avulla me voidaan tehdä töitä kustannustehokkaammin. - Myös työnjohdon kustannustietoisuutta tullaan lisäämään esimerkiksi kouluttamalla. Meidän on päästävä siihen, että mietitään aina eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusta ja seurataan kriittisesti oman vastuualueen kannattavuutta. On tärkeää, että kaikki mitä ostetaan on perusteltua, ostetaan fiksusti, oikeista paikoista ja oikeaan hintaan. Puntola uskoo, että toiminnan tehokkuutta voidaan lisätä esimerkiksi hyödyntämällä ajoneuvopaikannusta reitityksessä. Paikannuksen avulla voitaisiin seurata ajotapaa ja kehittää taloudellisen ajotavan raportointia sekä järjestää taloudellisen ajotavan koulutusta. - Kun meillä on reitit ja ajotavat kunnossa, niin me saadaan ihan varmasti polttoainesäästöjä ja ajankäyttö paranee. Keskitytään työturvallisuuteen Puntolan mukaan yksi tärkeä tekijä, millä voidaan vaikuttaa oman työn tehokkuuteen ja kustannuksiin, on tapaturmat ja sairauspoissaolot. - Niiden vähentämisessä meillä on paljon työmaata ja siihenkin voidaan vaikuttaa työtavoilla, koulutuksella, asenteiden muokkaamisella ja tiedottamisella. Myös yhteistyötä työterveyden kanssa voidaan kehittää edelleen ja tukea meidän ihmisten työssä jaksamista. - Työturvallisuuden asennekasvatukseen tullaan keskittymään. Siitä on olemassa todistettua dataa, kuinka suuri vaikutus ennakoivilla toimenpiteillä on työtapaturmien vähentämisessä. - Tietysti aina arvioidaan, että mitä me voidaan tehdä mahdollisuuksien rajoissa ja mitä meidän kannattaa tehdä. Tavoitteena on, että kun me lisätään määrällisesti ennakoivia toimenpiteitä, niin me aletaan saada laadullisesti entistä parempia havaintoja. Sitä myötä me saadaan tapaturmat vähenemään. - Täällä on tehty paljon hyvää työtä työturvallisuuden eteen, mutta paljon on myös tehtävää. Nyt meillä on kunnianhimoisena tavoitteena tapaturmaton työpaikka. Se tarkoittaa, että kaikki tapaturmat on estettävissä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää linjaorganisaation ja työturvaorganisaation tiivistä yhteistyötä. - Ensi vuonna meillä on jokaisella työntekijällä turvallisuushavaintojen tavoitemäärä. Esimiehillä on tavoitteet vaarojen arvioinneissa, turvallisuuskierroksissa ja turvallisuustuokioissa. - Tapaturmien käsittelyä tehostetaan nykyisestä. Tapaturmien käsittelyssä ja ehkäisemisessä esimiesten rooli vahvistuu. - Toivon, että jokainen työntekijä miettisi oman ja kaverin työturvallisuuden kehittämistä. Hyvistä työturvallisuuden

20 Sanna-Leena Puntola, Pekka Salmi, Marjus Jalonen ja Pentti Katajisto miettivät kasvihuoneiden tulevaisuutta. kehitysehdotuksista ja aktiivisuudesta tullaan palkitsemaan. - Esimiesten on johdettava työturvallisuutta, mutta työturvallisuustyö on meidän kaikkien yhteinen asia, muistuttaa Sanna-Leena Puntola. Aikataulujen pitävyyttä kehitetään Infran teettämässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kunnossapidon kokonaisarvosana oli samalla tasolla kuin viime vuonna. - Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi me halutaan kehittää erityisesti töiden aikataulujen pitävyyttä ja sen eteen tullaan tekemään toimenpiteitä. Aikataulut sovitaan etukäteen tilaajan kanssa ja niissä pysytään. Jos tulee poikkeamia, niin siitä keskustellaan avoimesti tilaajan kanssa. Samassa yhteydessä on tärkeätä yhteydenpidon lisääminen asiakkaaseen ja myös siihen tullaan tarttumaan jatkossa. - Meidän pitää reagoida palautteeseen nopeasti ja tehdä korjaavat toimenpiteet viipymättä. - Yksi pointti, mikä asiakastyytyväisyyskyselystä myös nousee, on hintalaatusuhde. Se tiedetään, että me ei voida lisätä meidän tehokkuutta laadun kustannuksella. Tehokkuuden kehitysasiat löytyvät aivan muista asioista. Kun me pystytään löytämään oikeat kehitettävät asiat meidän omasta toiminnasta, se näkyy asiakkaalle laatuna ja oikeana hintana. - Kunnossapidon tavoitteena on olla luotettava kumppani ja palveluntuottaja tulevaisuudessakin ja pystyä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. Jos asiakkaalla on sellaisia tarpeita, mitä me ei vielä tehdä, niin asiakkaat voisivat rohkeasti antaa meille niistä impulsseja. Kasvava kaupunki tarjoaa meille varmasti mahdollisuuksia. - Julkisella tai kunnallisella puolella ollaan joissakin asioissa vähän jäljessä yksityistä puolta, joissakin asioissa mennään aivan rinta rinnan samalla tasolla ja joissakin asioissa ollaan jopa edellä. - Mobiilikukko on hieno esimerkki kehittämisestä, jossa ollaan useita yksityisiä toimijoita edellä. Sellaista järjestelmää ei monikaan alalla ole käyttöön ottanut. Tekniikan hyödyntämisessä mennään varmasti ihan rinta rinnan yksityisen kanssa, toki vähän asiasta riippuen. Parempaa esimiespalvelua Puntolan mielestä yksi keskeinen kehityskohde Kunnossapidossa on esimiestyön kehittäminen. - Nykypäivän ihmiset vaativat entistä parempaa esimiespalvelua. Esimiestyössä ei ole koskaan valmis ja siinä voi aina kehittyä paremmaksi. Aina voi oppia ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin tai miten voisi jonkun tilanteen hoitaa seuraavalla kerralla paremmin. - Hyvät esimiehet ovat organisaation voimavara ja hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella me päästään eteenpäin. Mei- 20 Tampereen Infra - rotvallin molemmin puolin

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

EMK-Esimiehisyydestä kilpailuetu. Tuula Laukkarinen 13.3.2014

EMK-Esimiehisyydestä kilpailuetu. Tuula Laukkarinen 13.3.2014 EMK-Esimiehisyydestä kilpailuetu Tuula Laukkarinen 13.3.2014 JCDecaux Olemme siellä missä ihmiset ovat ulkona. JCDecaux Group - Maailman suurin ulkomainosyhtiö Liikevaihto 2012 2 623 miljoonaa euroa Henkilöstö

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot