YLITORNION KUNTA. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 YLITORNION KUNTA Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo Talousarvion yleisperustelut 1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä 1 Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset 2 Sitovuus 3 Käyttösuunnitelma 3 Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat 4 Talouden kehityksestä 4 Valtiontalouden kehys vuosille Verotulot 5 Valtionosuudet 6 Ylitornion kunnan taloudellinen tilanne 7 Verotulojen kehitys Tuloveroprosentti 8 Kiinteistöveroprosentti 8 Valtionosuudet 9 Maksutulot 9 Investoinnit 9 Vuosikate 9 Talouskehys vuodelle Kunnan toimintaympäristön muutoksia 11 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Käyttötalous tulosalueittain 12 Keskusvaalilautakunta 12 Tarkastuslautakunta 13 Kunnanhallitus 14 Kunnanhallitus, yleishallinto 15 Kunnanhallitus, elinkeinot 18 Kunnanhallitus, työllistäminen 19 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnanhallitus, henkilöstö 19 Maaseutulautakunta, maaseututoimi 20 Maaseutulautakunta, lomituspalvelut 21 Perusturvalautakunta 24 - hallinto 24 - vanhustyö 26 - sosiaalipalvelut 28 - terveyskeskuspalvelut 31 - erikoissairaanhoito 34

3 Sivistyslautakunta 35 - hallinto 37 - perusopetus 38 - varhaiskasvatus 40 - keskiasteen koulut 41 - Tornionlaakson kirjasto 42 - Meän Opisto 43 - vapaa-aikatoimi 44 Tekninen lautakunta 46 - hallinto 46 - liikenneväylät ja yleiset alueet 49 - kiinteistötoimi 51 - ravitsemis-, siivous- ja pesulapalvelut 54 - liiketoimi 57 Henkilöstösuunnitelma 60 Tuloslaskelma 64 Investointiosa 65 Rahoituslaskelma 68 3

4 1 Talousarvion yleisperustelut Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnittelu- ja kirjanpitojärjestelmän tavoitteena on korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi sitoa toiminta ja talous yhteen antaa oikea kuva kunnan taloudesta osoittaa kunnan taloudellinen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot ja parantaa vertailtavuutta muihin talousyksikköihin Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kunnassa kolme päätehtävää. Ensiksi niissä asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. Toiseksi talousarvioon ja suunnitelmaan budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot eri tehtäville ja hankkeille. Talousarviovuoden osalta arviot ovat sitovia tuloarvioita. Kolmanneksi talousarviossa ja suunnitelmassa osoitetaan miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja suunnitelman rakenne palvelee mainittuja kolmea tehtävää, palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevien tavoitteiden asettamista sekä niiden edellyttämien menojen ja tulojen budjetointia käyttötalous- ja investointiosassa. Toiminnan ja investointien pääomarahoitus ja siihen liittyvät korvaukset osoitetaan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa.

5 2 Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot. Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Talousarvio ja -suunnitelma ovat kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi.

6 3 Sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tulosalueiden toimintamenojen ja tulojen erotus eli toimintakate. Toimintamenot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset menot, mutta ei poistoja. Toimintatulojen kertyminen on hallintokunnan ja ao. tehtäväalueen vastuulla. Toimielin Suunnitelman osa Sitovuustaso Käyttötalousosa - tulosalueen toimintakate - talousarvioon sitoviksi merkityt toiminnalliset tavoitteet Investointiosa - hankekohtainen investointimenon netto Valtuusto Rahoitusosa - nettolainanotto Henkilöstösuunnitelma - talousarviovuosi Kunnanhallitus Käyttötalous - tulosalueen toimintakate Lautakunta Käyttötalous - tulosyksikön toimintakate Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus ja lautakunnat. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin tai viranhaltija ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjata käyttösuunnitelmien laadintaa.

7 4 Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat Talouden kehityksestä Vaikka euroalueen taantuman on arvioitu päättyvän vuonna 2013, pysyy talouskasvu myös jatkossa hitaana ja useita talouden epävarmuustekijöitä on olemassa kaikkialla maailmassa. Suomen talouden epävarmuuteen vaikuttavat mm Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen heijastusvaikutukset talouteemme. Suomen bruttokansantuotteen on arvioitu supistuvan kuluvana vuonna 0,8 %, mutta kasvavan jälleen vuonna 2014 vajaan prosentin. Vuodelle 2015 tuotannon kasvun arvioidaan olevan jo 1,8 %. Suomessa elektroniikan teollisuuden tuotannon supistuminen, palveluelinkeinojen pieni kasvu ja kulutuskysynnän muutokset selittävät kokonaistuotannon muutoksia. Yleinen ansiotaso kohoaa tänä vuonna 2,1 % valtionvarainministeriön arvion mukaan kuluttajahintaindeksin noustessa vastaavasti 1,6%. Vuoden 2014 lukujen arvioidaan olevan ansiotason osalta kasvua 1,5 % ja kuluttajahintojen nousu 2,1 %. Kehityksen ennustetaan olevan samalla tasolla myös vuoden aikana. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Korkotasossa ei odoteta tapahtuvan muutoksia ennen kuin talouden kehitysnäkymät paranevat. Valtiontalouden kehys vuosille Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä ns. rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Tässä kuntien taloudella on keskeinen rooli. Vuoteen 2017 mennessä kuntien menojen tulisi olla miljardi euroa pienemmät kuin vuonna Tämän pitäisi onnistua karsimalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Lisäksi kuntien tulee omin toimenpitein saada aikaiseksi miljardin euron tasapainotus vuoteen 2017 mennessä. Hallituksen ohjelman mukaan se tulisi tehdä verojen korotuksin ja toiminnan kehittämisellä henkilöstömenojen, investointien ja ICT-menojen sopeutuksella. Näiden lisäksi tuottavuutta tulisi kehittää ½-prosenttiyksikköä vuodessa, millä odotetaan olevan noin kahden miljardin euron vaikutus kestävyysvajeeseen. Eli yhteensä ohjelman mukaan kuntien tulisi sopeuttaa talouttaan yhteensä noin neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä.

8 5 Verotulot Vuoden 2013 budjettiriihessä tehtiin myös useita verotusta koskevia päätöksiä ja tarkistuksia kuten: - veroperustemuutokset vuosille työtulovähennys - vaikutus kunnallisvero yht - 18 milj - perusvähennys vaikutus kunnallisvero yht - 9 milj - asuntolainan korkovähennys - vaikutus kunnallisvero yht -7 milj (v 2014) ja vuonna 2015 vaikutusta lisätään 9 milj - kotitalousvähennys - vaikutus kunnallisvero yht - 4 milj - verovapaiden km-korvausten vähennys - vaikutus kunnallisvero yht - 0,5 milj - opintolainan korkovähennys - vaikutus kunnallisvero yht - 4,5 milj (v 2015 muutos) - yhteisöveromuutokset - veroprosentin muutos 24,5:stä 20:een - yhteisöveron jako-osuuksien muutokset - 29,49 % - v 2013 ja vastaava jako-osuus vuonna 2014 on 35,17 % Veroperustemuutokset on suunniteltu korvattavan kunnille valtionosuuksina, kuten uusi jäteveron tuottokin. Hallitus sitoutui työmarkkinaneuvotteluissa tekemään v 2014 tuloveroasteikkoihin 1,5 %:n asteikkotarkistuksen, joista vuoden 2012 kehyspäätöksessä luovuttiin vuosilta Yhteensä vuosien 2014 ja 2015 tehdyt budjettiriihen ja aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kokonaisuudessaan vaikuttavat vuodelle 2014 verotuloja lisäävästi 47 milj euroa, mutta vuoden 2015 verotuloja pienentävästi 39,5 milj. Vastaavat yhteisöveromuutokset vuodelle 2014 on -247 milj ja vuodelle 2015 myös 205 milj (jako-osuusprosentit ovat 35,35 ja 33,98). Kiinteistöverojärjestelmän muutokset toisivat lisäystä kuntien verotuloihin arviolta 100 milj vuosittain. Uusi vero jätevero tuottaisi kunnille vuosittain 70 milj valtionosuuksina. Kuntien verotulojen odotetaan kasvavan vuonna 2014 optimistisen arvion mukaan 2 %, mutta laskevan seuraavan vuonna.

9 6 Valtionosuudet Keväällä 2011 hyväksytyssä maan hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin 631 milj. euron peruspalvelujen valtionosuuksien leikkauksista vuodesta 2012 alkaen. Kevään 2012 kehyspäätöksessä on valtionosuuksien 125 milj. euron lisäleikkaus vuodelle 2013, 250 milj. lisäleikkaus vuodelle 2014 ja 500 milj. euron lisäleikkaus vuosille Kevään 2013 kehysriihi toi lisäleikkaukset edellisten lisäksi vielä vuosille yhteensä 892 milj. euroa. Leikkaus toteutetaan tasasuuruisena eränä euroa/asukas ja se toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla eli kuntien omaa rahoitusosuutta nostamalla. Peruspalvelujen valtionosuuden leikkausten vaikutus on seuraava (Kuntaliiton arviolaskelma): Leikkaukset hallitusohjelma, M kehysriihi , M kehysriihi M leikkaukset yhteensä, M leikkaukset yht, /asukas Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten lisäksi myös opetustoimen valtionosuusrahoitus alenee valtion menosäästöjen takia. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina Vuonna 2014 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 62 milj euroa, mikstä 41 milj euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Uudistustyö on käynnistetty vuonna 2012 kesäkuun lopulla. Tavoitteena on, että uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaa vuoden 2015 alussa. Kuntarakenneuudistukseen liittyen maan hallitus on antanut kuntarakenteen kuntauudistusta ohjaavat kriteerit. Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Talouden osalta tarkastelussa ovat samat kriteerit kuin ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien osalta eli vuosikate, lainakanta, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti. Vahva peruskunta pystyy kantamaan palvelujen järjestämisvastuun ja vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Eduskunta on hyväksynyt kuntarakennelain ja laki on tullut voimaan

10 7 Ylitornion kunnan taloudellinen tilanne Syyskuun lopun tilanteesta tehdyn alustavan vuosiennusteeseen on arvioitu kunnan toimintakatteen olevan noin 0,5 miljoonaa euroa paremman kuin vuoden 2013 talousarviota hyväksyttäessä on arvioitu. Valtionosuuksia kunnalle kertyy myös noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten arvioitiin. Vuoden 2013 vuosikatteen voidaan arvioida olevan noin miljoonan euroa parempi kuin talousarviossa on arvioitu. Ylitornion verotulot v

11 8 Verotulojen kehitys TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Kunnallisvero Muutos % -2,3-4 3,4 2,6-6,2 5,3 0,0 0,0 Yhteisövero Muutos % -36,2 27,7 25,6-31,5-24,9-10,0-4,4-18,6 Kiinteistövero Muutos % 4,9 14,8-2,6 0,8 1,6 0,0 0,0 0,0 Verotulot yhteensä Muutos % -3,5-0,7 4,9-0,4-6,8 4,2-0,2-0,7 Efektiivinen veroaste 12,99 12,25 12,65 12,8 13,1 13,3 13,8 13,8 Kehystä ja talousarvion lähtökohtia valmisteltaessa on lähdetty siitä, että tulosalueiden talousarvion laadintatyötä ohjataan eräillä keskeisillä periaatteilla. Tällaisia budjetointia ohjaavia keskeisiä tekijöitä olivat seuraavat: Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin ja vuosikatetaso tulee saada poistojen tasolle, joka tarkoittaa nolla tulosta. Palvelujen tuottamisen tehokkuutta tulee jatkuvasti parantaa. Budjetoinnin tulee perustua laaditun kehyksen raameihin Uusien palvelukokonaisuuksien luominen edellyttää aina tarvittavan rahoituksen selvittämistä. Lähtökohtana on, että rahoitus löytyy asianomaisen ja tulosalueen sisältä. Kehys antaa lisärahoitusta perusturvatoimelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelujen priorisointiin ja painopisteiden määrittelyyn. Tuloveroprosentti Valtuusto on päättänyt , että vuoden 2014 tuloveroprosentti on edelleen 19,25 %. Kiinteistöveroprosentit Valtuusto on päättänyt , että kiinteistöveroprosentit ovat samat kuin vuonna 2013.

12 9 Valtionosuudet Valtionosuuksien muutokset otetaan huomioon. Valtionosuuksissa huomioidaan myös valtionosuusperusteiden tarkistukset ja verotulojen vähennysten aiheuttamat verotulojen menetysten kompensaatiot sekä vuoden 2014 jäteveron tuloutus valtionosuuksina. Kunnan valtionosuustulo tulee olemaan vuonna miljoonaa euroa. Maksutulot Maksutulojen osalta kunnan liikkumavara on suhteellisen pieni. Osastojen ja tulosalueiden tulee käydä tarkkaan läpi omat myynti- ja maksutulonsa ja tehdä niihin tarkistukset tulojen lisäämiseksi. Myös uusien tuottojen selvittäminen on aina tarpeen. Investoinnit Merkittävin investointi vuonna 2014 tulee olemaan Ainiovaaran koulukeskuksen peruskorjaus ja laajennus. Lapin ELY-keskus on esittänyt OKM:lle hankkeen rahoittamista vuonna Mikäli valtion rahoitus toteutuu, hanke valmistuu vuonna Vuoden 2014 investointimenot ovat nettona 2,741 milj. euroa. Vuosikate Toimintakate kasvaa vuonna ,4 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna toimintakate kasvaa 2,4 %. Verorahoituksen kasvu verrattuna vuoden 2013 talousarvioon on 2,3 % ja valtionosuuksien kasvu vastaavasti on 2,7 %.

13 10 Talouskehys vuodelle TA 2013 TAE 2014 YLEISHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/Jäämä PERUSTURVALAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/Jäämä ERIKOISSAIRAANHOITO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/Jäämä SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/Jäämä TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/Jäämä KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Verot + VOS VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

14 11 Kunnan toimintaympäristön muutoksia Kunnan toimintaympäristöön lähiaikoina keskeisimmin vaikuttavat lainsäädäntö- ja uudistushankkeet: kuntarakenneuudistus sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistus kuntalain kokonaisuudistus valtionosuusuudistus Ylitornion kunnan tavoitteena on, että kunta toimii itsenäisenä kuntana ja tekee aktiivisesti yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aikaisemmin hyväksyttyjen merkittävien strategisten suunnitelmien kuten maankäyttö- ja elinvoimastrategia ja valmisteilla olevan elinkeinostrategian toimeenpanoon panostetaan. Kevään 2014 aikana valmistellaan Ylitornion kuntastrategia. Ylitornion menestyminen itsenäisenä kuntana ja elinvoimaisuus edellyttää aktiivista elinvoimapolitiikkaa. Tavoitteena on väestökehityksen vähenemisen pysäyttämistä. Tämä on mahdollista vain hyvällä yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa ja tehokkaalla elinvoimapolitiikalla.

15 12 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Käyttötalous tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Vaalit Hallintojohtaja Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Talousarvio vuodelle 2014 Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit. Määrärahavaraus on merkitty keskusvaalilautakunnan kokoustoimintaa varten. Taloussuunnitelma vuosille Toiminnalliset tavoitteet Eduskuntavaalit järjestetään vuonna Oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen valtiollisista ja europarlamenttivaaleista, korvauksen määrä on vaalikohtainen. 1. Vaalit valmistellaan ja suoritetaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla. 2. Kuntalaisten ja äänestäjien palvelu: äänestyspaikat ovat helposti löydettävissä, toimintaympäristö on asianmukainen ja tiedottaminen vaaleista on monipuolista. 3. Valtuuston varajäsenten määrääminen varavaltuutettujen lukumäärän jäädessä vajaaksi. Talous 2012 TA2013 TAE2014 TS2015 TA2016 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto

16 13 Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 :ssä ja kunnan hallintosäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Talousarvio vuodelle 2014 Toiminnalliset tavoitteet 1. Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Talous 2012 TA2013 TAE2014 TS2015 TA2016 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto

17 14 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi johtaa valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kunnan hallintoa ja vastata kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisestä ja markkinoinnista sekä kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilyttämisestä huolehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Tulosalue Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Talousarvio vuodelle 2014 Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Tehtäväalue kunnanhallitus sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien sekä elinkeinopalvelujen kustannukset. Tuloarvio mahdollistaa noin 6 valtuuston ja 20 kunnanhallituksen kokousta. Ylitornion kuntastrategia valmistellaan vuoden 2014 aikana. Siinä valtuusto linjaa kunnan keskeiset kehittämistavoitteet. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu ja hyväksytty laaja maankäyttö- ja elinvoimastrategia. Kunnan elinkeino-ohjelman päivittäminen on valmistumassa. Pitkänajan tavoitteista johdetaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot. Lautakunnat jalkauttavat edelleen strategioita omaan toimintaansa. Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen alainen toiminta on olennaisilta osin edunvalvontatyötä. Kuntauudistusta ohjaava rakennelaki on tullut voimaan heinäkuussa Valmistelussa on myös soteuudistus, kuntalakiuudistus ja valtionosuusuudistus. Kunnanhallitus seuraa aktiivisesti kuntauudistuksen ja muiden uudistushankkeiden etenemistä ja valvoo kunnan etua. Toiminnalliset tavoitteet Ylitornion kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Kunnanhallitus osallistuu aktiivisesti kuntauudistushankkeiden valmisteluun ja johtaa Ylitornion kunnan edunvalvontaa.

18 15 Kunnanhallitus, yleishallinto Tulosalue Hallinto-osasto Tilivelvollinen Hallintojohtaja Toiminnalliset muutokset 2014 Sähköisen asioinnin kehittämistä jatketaan: asiointialustalle liitettyjen palvelujen määrää lisätään, valtionvarainministeriön SADE-ohjelman käynnistäminen, OTA KANTAA-palveluiden tarjoaminen kuntalaisille Poikkeusolojen valmiussuunnitelma päivitetään Tukipalveluja kehitetään hyödyntämällä sähköisiä ohjelmia mm. henkilöstöhallinnon web-tallennus, aloitus syksyllä 2013 jatkuu kevään 2014, jolloin käyttöönotto Hyvinvoinnin kehittäminen (Hyvinvointikertomus) Toiminta-ajatus Hallinnon vastuualueella hoidetaan valtuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien ja keskusvaalilautakunnan toimisto-, valmistelu ja täytäntöönpanotehtävät (tiedonhallinta, postitustehtävät, kopiointipalvelut, tiedotus ja neuvonta ). Taloushallinnon tehtäväalueella koordinoidaan muun muassa kunnan taloussuunnittelu, raportointi ja talousarvion seuranta. Lisäksi alueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, kassanhallintatehtävät ja kirjanpidollinen laskentatoimi, perintätoimi, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät. Taloushallinto kehittää kunnan kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Henkilöstöhallinnon tehtäväalue kehittää ja tukee hallintokuntia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työllisyysasiat, esimiestyön kehittäminen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat yhteistoimintamenettelyt. Henkilöstöyksikön konsultoivaa roolia muun muassa uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja valittaessa sekä toisaalta varhaisen eläköitymisen ennalta ehkäisemisessä pyritään lisäämään. Talousarvio vuodelle 2014 Sähköisen asioinnin kehittäminen jatkuu. Asiakirja ja asiahallintajärjestelmien osalta tehdään lopulliset päätökset käytöstä ja otetaan valittu järjestelmä käyttöön koko laajuudessa vuoden 2014 alusta lähtien. Vuoden 2013 aikana on aloitettu projekti, kuntapalveluiden uudet toimintamallit ja palvelujärjestelmät, joka pitää sisällään mm. kuntastrategian teon ja henkilöstöviestinnän kehittämisen sekä rakenteiden että henkilöstön näkökulmasta, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin

19 16 Avustukset ja jäsenmaksut parantamisen. Projekti jatkuu vuosien ajan ja on Tekesin rahoittama. Kunnanhallitus: Muut avustukset kotitalouksille - Lapsirahasto: 300 Avustuksen edellytyksenä on, että lapsen perhe on kirjoilla Ylitorniolla vähintään 6 kk lapsen syntymän jälkeen, varattu yhteensä e - Ylitornion veteraanijärjestöt, varattu yhteensä e Kuntoutus-kotisairaanhoitoon ja terveyspalveluihin veteraaneille ja heidän puolisoille ja leskille kuntoutus- ja kotisairaanhoitopalveluihin. - Sotainvalidien (alle 20 %) ateriapalveluihin varattu e Avustukset yhteisöille: - Ylitornion 4H-yhdistys euroa - muut avustukset yhteisöille yhteensä eur Toiminnalliset tavoitteet Jäsenmaksut - Suomen Kuntaliitto Tornionlaakson Neuvosto Suomen Matkailuhistorian seura Outokaira Tuottamhan ry Lapin Kauppakamari ry Pohjola-Norden, Pohjois-Suomen alue Rajaseutuliitto ry Sähköisen asioinnin laajentaminen 2. Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös 2013 valmistuvat huhtikuun 2014 loppuun mennessä kunnanhallituksen allekirjoitettavaksi 3. Ajantasainen kirjanpito: kuukausiraportointi hallintokunnittain 15. päivään seuraavaa kuukautta, mukana ennuste loppuvuodesta 4. Kuntapalvelu-hankkeen jatko WEB-tallennuksen käyttöönotto 6. Työllisyyspalvelujen uudelleenorganisointi

20 17 Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Tavoitetaso Mittari Asiakas Asiakaspalvelun kehittäminen palveluasenne viestintä- ja palvelukoulutus tavoite 4,0 10 % henkilöstöstä osallistunut koulutukseen asiakaspalautteet/- kyselyt koulutuspäivät (8pv) palveluprosessit pääprosessit kuvattu kuvaukset Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen, uusien työpaikkojen syntyminen (=työllisyysasteen paraneminen) Uuden yritystoiminnan syntyminen 50 työpaikan nettolisäys/vuosi uudet työpaikat Talous Hyvä tuottavuus ja kustannustietoisuus Palveluiden tuotanto- ja järjestämiskustannusten seuranta ja raportointi Yksikkökustannusten nousu alle inflaation Päätoimintojen yksikkökustannukset Palvelut Ennakoiva ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä Kunnan talousraamiin soveltuva palveluntuotanto Vertailukuntien keskim. taso Tilastot Sähköisen asioinnin laajentaminen Asiakkaille soveltuvat palvelut Palvelujen käyttö lisääntyy 10 % /vuosi Järjestelmien käyttäjät Henkilöstön osaaminen Johtamismallin kehittäminen Projekti aloitettu v 2013, jatketaan v 2014 Kaikki osastot käyvät kehityskeskustelut esimiesten työn tukeminen toteutuneet koulutuspäivät

21 18 Kunnanhallitus, elinkeinot Tulosyksikkö I Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Elinkeinot Yritysneuvoja Elinkeinotoimen vastuualueen tehtävänä on yritysten neuvonta ja elinkeinotoiminnan edistäminen kunnassa. Kehittämisrahastosta osoitetaan euron määräraha elinkeinoelämän kehittämistoimenpiteisiin. Määrärahalla osoitetaan resursseja elinkeinoohjelman sekä maankäyttö- ja elinvoimastrategian toimenpiteisiin. Määrärahan käytöstä päättää kunnanhallitus. Talousarvio vuodelle 2014 Elinkeinotoimen painopistealueita ovat toimenpiteet, joilla toteutetaan Ylitornion elinkeino-ohjelmassa sekä maankäyttö- ja elinvoimastrategiassa asetettuja tavoitteita. Toiminnalliset tavoitteet työpaikan nettolisäys 2. Työpaikkaomavaraisuuden kasvu keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä 3. Ylitornion työttömyysaste keskimääräistä alhaisempi maakunnan muihin kuntiin verrattuna Kunnanhallitus, tulosalue yleishallinto Talous 2012 TA2013 TAE2014 TS2015 TA2016 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto

22 19 Kunnanhallitus, tulosalue työllistäminen Talous 2012 TA2013 TAE2014 TS2015 TA2016 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tilinpäätöksessä työllistämisen tulot ja kulut vyörytetään hallintokunnille työllistettyjen suhteessa. Kunnan maksama työmarkkinatuen kuntaosuus on nousussa. Pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä kunta säästää työmarkkinatuen kuntaosuuksista, eli kustannusvaikutus on todellisuudessa pienempi. Suuret vaihtelut työmarkkinatuen kuntaosuuksissa johtuvat TTT-projektista ( alkuvuosi), jonka vaikutukset eivät jääneet pysyviksi. Työmarkkinatuen kuntaosuus Maksuosuus eur E* *Ennuste toteuman 1-10 perusteella Kunnanhallitus henkilöstö Nimike 2012 TA2013 TAE2014 TS2015 TS2016 asiakasneuvoja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 hallintojohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 hallintosihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 kirjanpitäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 kunnanjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 laskentasihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 toimistosihteeri 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 palkkasihteeri 2,8 1,9 1,9 1,9 1,9 yritysneuvoja 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 projektipäällikkö 0,0 1,0 0,7 Kunnanhallitus yhteensä 11,8 10,9 11,9 11,6 10,9