ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta. AIKA kello 17:00-19:57

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta AIKA kello 17:00-19:57 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 38 Pöytäkirjantarkastajat 4 39 Perusopetuksen tuntijako 5 40 Oikaisuvaatimus, Kari Marjo Oikaisuvaatimus, Kirsi Marjo Opetus- ja kasvatusjohtajan viranhaltijapäätökset Tiedoksi 27

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ruotsalainen Seppo 17:00-19:57 puheenjohtaja Pentinpuro Anna-Riitta 17:00-19:57 varapuheenjohtaja Lamminniemi-Puumalainen 17:00-19:57 jäsen An te ro Paananen Mari 17:00-19:57 jäsen Paavonen Raili 17:05-19:57 jäsen Pulli Timo 17:00-19:57 jäsen Salo Jani 17:00-19:57 jäsen Tikander Suvi 17:00-19:57 jäsen POISSA Rautiainen Sinikka jäsen Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Martins Sirpa kh:n edustaja Heinonen Pirjo perhepalv.johtaja Inkeroinen Mika nuorisosihteeri MUU Huuska Paula 17:00-18:40 vararehtori, lehtori Poistui :n 39:n kä sit te lyn jäl keen. Koljonen Pauliina 17:00-17:44 Etsivä nuorisotyö Poissa :t Härtsiä Ville 17:00-19:57 opetus- ja kasv.johtaja Liimatainen Eija 17:00-19:57 pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUKSET Seppo Ruotsalainen Puheenjohtaja Eija Liimatainen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Suvi Tikander Jani Salo PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo opetustoimistossa Eija Liimatainen toimistosihteeri

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KASVOPPI 37 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan hallintosäännön 30 :n perusteella, että kokouskutsu esi tys lis toineen varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä päivää ennen ko kous ta. Tämä kokouskutsu on postitettu Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin Etsivän nuorisotyön Pauliina Koljonen kertoi Etsivän nuorisotyön tämän hetkisestä tilanteesta klo

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat KASVOPPI 38 Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh dol la pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja var men taa pöytäkirjanpitäjä. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti kokouksessaan , että lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kussakin kokouksessa pöytäkirjantarkastajaksi valittua lautakunnan jäsentä kokousta seu raa van viikon maanantaihin klo mennessä, tai mikäli se on py hä päi vä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Sinikka Rautiainen ja Jani Salo. Päätös: Pöytärkirjantarkastajiksi valittiin Suvi Tikander ja Jani Salo

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen tuntijako KASVOPPI 39 Tuntijako on osa opetussuunnitelmaa. Opetushallitus määrittää opetus suun ni tel man perusteet. Opetuksen järjestäjä val mis te lee ja päättää kun ta koh tai sen opetussuunnitelman. Ope tus suun ni tel ma on ope tuk sen jär jes tä jää, kouluja ja henkilöstöä si to va asiakirja, josta ei voi da poiketa. Valtioneuvoston tuntijakopäätöksen taustaa Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen ylei sis tä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käy tettä vän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen se kä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Opetustuntien määrä on tun tijaos sa määritelty vuosiviikkotunteina (vvt). Yksi vuosiviikkotunti tarkoit taa 38 tunnin opetusta lukuvuoden aikana. Koska asetus mää ritte lee vain yhteisten oppiaineiden ja valinnaisaineiden vä him mäis tunti mää rän, voi eri aineiden tuntimäärä vaihdella kuntien kesken. Kunta vois siis antaa omalla päätöksellään opetusta enemmän kuin valtio neu vos ton tuntijakopäätöksessä on määritelty. Valtioneuvosto antoi (422/2012) asetuksen pe rus ope tuslais sa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tun ti jaosta (liite nro 1). Asetuksessa määritellään tavoitteet esiopetukselle, pe rus ope tuk sel le, lisäopetukselle sekä perusopetukseen val mis taval le opetukselle. Asetus sisältää myös perusopetuksen tuntijaon se kä joukon mm. kielenopetusta ja erityistä tukea koskevia sään nöksiä. Opetushallitus määrittää perusopetuksen opetussuunnitelman pe rus teis sa eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, op pi laan ohjauk sen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja kes kei sis tä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja op pi las huollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan op pilashuollon tavoitteista (liite nro 2). Vähimmäistuntimäärät vuosiluokittain Opetushallitus on päättänyt esiopetuksen, perusopetuksen ja li säope tuk sen opetussuunnitelman perusteista Pe rus opetuk sen opetussuunnitelman perusteissa määritellään paikallisesti pää tet tä vis tä opetussuunnitelmaratkaisuista (liite nro 3). Opetuksen jär jes tä jän on päätettävä mm. miten opetustunnit jaetaan vuo si luokit tain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten ope tus tun tien sekä oppilaalle valinnaisten oppiaineiden kesken valtio neu vos ton edellyttämällä tavalla. Tuntijakouudistuksessa lisättiin taide- ja taitoaineiden, yh teis kun taopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistettiin. Us konnon tuntimäärää vähennettiin. Draaman käyttöä ope tus me ne tel mänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fy-

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta siik kaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luo kil la vastedes integroituneena ympäristöoppina. Asetuksen (423/2012) 3 mukaan perusopetusta annetaan op pilaal le ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 19, kolmannella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 22, neljännellä vuo si luo kal la keskimäärin vähintään 24, viidennellä ja kuudennella vuo si luo kal la keskimäärin vähintään 25, seitsemännellä ja kah deksan nel la vuosiluokalla keskimäärin vähintään 29 ja yhdeksännellä vuo si luo kal la keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa (liite nro 4). Siirtymäaika Valtioneuvosto hyväksyi vuodelta 2012 olevan pe rus opetuk sen tuntijaon käyttöönotolle siirtymäajan (379/2014, liite nro 5). Pe rus ope tuk sen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien ope tus suun ni tel mien mukaiseen opetukseen 1. elokuuta Luku vuon na vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon (2001) ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman pe rustei den mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukai ses ti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päät tö ar vioin nin kriteerejä käyttäen. Vuosiluokat 7-9 siirtyvät vuo siluok ka kerrallaan uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mu kai seen opetukseen 2019 mennessä. Lukuvuotena vuo si luo kal la 6 opetetaan poikkeuksellisesti ympäristöopin ase masta edelleen biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa (378/2014, liite nro 6). Siirtymävaihe toteutetaan porrastetusti, jotta taataan pe rus ope tuksen oppilaiden vähimmäistuntimäärän täyttäminen sekä oi keu denmu kai nen ja valtakunnallisesti yhdenvertainen päättöarviointi. Portait tai nen siirtyminen uuteen tuntijakoon myös helpottaa siir ty mä vaiheen järjestelyjä ja oppimateriaalihankintoja kuntien ja muiden opetuk sen järjestäjien näkökulmasta. Valtakunnallisen tuntijakouudistuksen perustelut Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisättiin neljällä vuosi viik ko tun nil la. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen koh dis te tuilla lisäyksillä pyritään vahvistamaan taidekasvatuksen yh den ver taisuut ta sekä tukemaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kai kil le lapsille ja nuorille. Muutoksella toivottiin tuettavan aiempaa pa rem min kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Ko ti ta lous-op pi ai ne luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja tai to ai nei den kokonaisuuteen. Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdel la vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta tun ti jaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen pe ri aat teis ta ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muas sa draaman keinoin sekä nykyistä syvemmin myös ta lous tiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vah vistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön ta lous tie dossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla. Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mah dol li suus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kie les sä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tar koitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaan tu loa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuo si luo kal la. Paikallinen opetussuunnitelma Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän nimeä mä ops-ohjausryhmä on koordinoinut paikallista ope tus suun nitel ma työ tä syksystä 2013 lähtien. Opetus- ja kasvatusjohtaja on nimen nyt Äänekosken kaupungin perusopetuksen ope tus suun ni telman työn koordinaattoriksi alkaen lehtori Paula Huuskan. Oh jaus ryh män muodostavat opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä (pj.), opetussuunnitelmatyön koordinaattori lehtori Paula Huuska (sih tee ri), rehtori Mika Lehtonen, rehtori Mauri Kangaskesti, rehtori Ar to Mäkinen, apulaisrehtori ja erityisopetuksen koordinaattori Satu Tar vai nen, perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen ja päiväkodinjohtaja Tuu la Sarja. Syyslukukauden 2014 aikana on ohjausryhmässä muodostettu 11 työ ryh mää paikallisen opetussuunnitelmatyön edistämiseksi. Työ ryhmis tä 8 perustuu oppiainekokonaisuuksiin. Arviointi, eri tyis opetus-op pi laanoh ja us ja esiopetus-alkuopetusnivel muodostavat 3 työryh mää. Työryhmien työskentelyä koordinoi ns. laajennettu oh jausryh mä, jonka muodostavat aiemmin mainittu ohjausryhmä lisättynä työ ryh mien vetäjillä ja sähköisen alustan tuella. Ops-ohjausryhmä on kut su nut työryhmien vetäjät. Perusopetuksen opettajat ovat saaneet il moit tau tua työryhmiin oman mielenkiintonsa mukaan. Työryhmissä työs ken te lee 64 opettajaa eri luokka-asteilla ja eri kouluissa. Kevätlukukauden 2015 aikana työryhmissä on perehdytty tarkemmin pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan ja sii hen kytkeytyviin suunnitelmiin. Työryhmät ovat kommentoineet ops-oh ja us ryh män laatimaa tuntijakoluonnosta. Erityisen suurta huol ta on herättänyt käsityön tuntimäärän pieneneminen yhdellä vuo si viik ko tun nil la yläkoulussa (liite nro 7).

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Alakouluissa haasteena on ollut oppilaiden matemaattisen osaa misen vahvistaminen, erityisesti alkuopetuksessa. Kielten opettajien työ ryh mäs sä on keskusteltu runsaasti A1-kielen ja B1-kielen vuo siviik ko tun ti mää rien sijoittamisesta eri vuosiluokille niin, että op pi laiden kielellinen osaaminen ja ilmaisu vahvistuisivat. Työryhmien asian tun te mus on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin laa dittaes sa Äänekosken kaupungin perusopetuksen tuntijakoehdotusta. Osallisuus Perusopetuslain 47 a :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppi lail la on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen se kä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Ää ne kos ken kaupungin perusopetuksen oppilaat ovat osallistuneet uu den opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tulevaisuuden kou lu -visiointiin kevätlukukaudella Perusopetuslain 3 :n 3 momentin mukaan opetuksessa tulee olla yh teis työs sä kotien kanssa. Huoltajat ovat päässeet hah mot te lemaan tulevaisuuden koulua Wilma-järjestelmään laaditun kyselyn muo dos sa samaan aikaan, kun oppilaat visioivat tulevaisuuden koulua. Alueyhteistyö Ops-ohjausryhmä on toiminut aktiivisesti mukana maakunnallisessa pe rus ope tuk sen opetussuunnitelmaverkostossa. Osaava Kes ki-suomen organisoima verkosto on luonut yhteisen sähköisen alustan ope tus suun ni tel ma työ hön. Peda.net sivustolla on Keski-Suomen kun tien yhteinen opetussuunnitelma-alusta, jossa jokaisella kunnalla on sähköisenä valtakunnallinen opetussuunnitelma, jota täy den netään paikallisesti. Tähän sähköiseen opetussuunnitelmaan lin ki tetään opetussuunnitelmaan kytkeytyvät muut paikalliset suunnitelmat, ku ten Äänekosken kaupungin perusopetuksen TVT-strategia. Syyslukukaudella 2014 ( ) on Äänekosken kaupungin perus ope tuk sen ja esiopetuksen opettajilla ollut koulutuspäivä yhdessä Saa ri jär ven kaupungin perusopetuksen opettajien kanssa. Kou lu tuspäi vän teemana on ollut OPS2016. Koulutuspäivän aikana on tu tustut tu opetussuunnitelman perusteiden yleiseen osaan, pohdittu laaja-alai s ten osaamisalueiden näkyvyyttä opetuksessa ja op pi mi sessa. Koulutuspäivä oli perusopetuksen opettajille OVTES:n mukainen ve so-päi vä. Kunnassa tarjottava perusopetuksen tuntimäärä on yksi kil pai lu te kijä, jolla kunnat houkuttelevat uusia asukkaita. Äänekoskella viime vuo det ovat olleet muuttotappiovuosia, joten kaupungin tulisi kaikin ta voin parantaa Äänekosken kuvaa asuinkuntana. Äänekosken ve-

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta to voi ma na on tällä hetkellä biotuotetehdas. Biotuotetehtaan takia on tär keää tarkastella lähikuntien aikeita perusopetuksen tuntijaoksi. Yh den mu kai nen tuntimäärä lähikuntien kanssa vahvistaa paikallista yh teis työ tä luoden synergiaetuja niin perusopetuksessa kuin siir ryttäes sä 2. asteen opintoihin. Äänekosken lähikunnista Jyväskylä on alustavasti päättänyt pe rusope tuk sen 1-9 vuosiluokkien tuntijaoksi 228 (+ 6 tuntia) vuo si viik kotun tia. Laukaassa ja Saarijärvellä on valmisteltu tuntijaoksi 226 (+ 4 tun tia) vuo si viik ko tun tia, mistä Jämsä on jo tehnyt päätöksen. Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmän eh do tus tuntijaoksi alkaen Tuntijakoehdotuksen (liite nro 8) kokonaistuntimäärä on Ää ne kosken kaupungin perusopetuksen oppilailla 226 vuosiviikkotuntia. A2-kie len valinneilla oppilailla kokonaistuntimäärä on 234 tuntia. Nykyi ses sä opetussuunnitelmassa on Äänekosken kaupungin pe rusope tuk sen oppilailla 224 vuosiviikkotuntia (+ 2 tuntia, Äänekosken kou lu tus lau ta kun nan päätös ). Neljän vuo si viik ko tunnin lisäys valtioneuvoston tuntijakopäätöksessään asettamaan mi nimi vuo si viik ko tun ti mää rään (222 vvt) vastaa 4-7 viikkotyön lisäystä vuo den koulupäiviin. Äänekoskella opetusryhmiä on alakouluissa 13-15/ikä luok ka ja yläkoulussa 10-13/ikäluokka. Yhden tunnin lisäys tun ti ja koon maksaa noin euroa vuodessa. Tuntimäärän lisää mi nen kahdella vuosiviikkotunnilla nykyisestä merkitsee noin euron lisäkustannuksia henkilöstömenoihin. Tuntijakoehdotus vuosiluokat 1-6 Paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmä on kohdentanut pe dago gi sin perustein yksittäisiä tunteja yli asetuksen mukaisen mi ni mitun ti mää rän (+ 4 vvt; tuntijakoehdotus, siniset palkit). Nykyisen opetus suun ni tel man aikana ovat perusopetuksen oppilaiden ma te maatti set taidot vuosiluokilla 1-6 heikentyneet. Matematiikan oppimisen vah vis ta mi nen erityisesti alkuopetuksessa luo vahvat edellytykset elin ikäi sel le osaamiselle. Myös oppilashuollollisen tuen kol mi por taisuu den mallin mukainen yhteinen tuki opetustilanteissa vahvistuu lisää mäl lä matematiikkaan 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokille 1-2. Äidinkielen tavoitteiden ja sisältöjen omaksuminen digitalisoituvassa yh teis kun nas sa haastaa perusopetuksen. Opetussuunnitelman perus tei den laaja-alaiset osaamisalueet, mukaan lukien monilukutaito se kä tieto- ja viestintäteknologiset taidot, monipuolistavat oppimista ja opetusmenetelmiä. Tuntijakoehdotuksessa on äidinkielen tun timää rään lisätty 1 vuosiviikkotunti 5. vuosiluokalle. Liikunta on op pilai den hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden sekä terveellisten elä män tapo jen harjoittelun näkökulmasta merkittävä oppiaine. Ohjausryhmän laa ti mas sa tuntijakoehdotuksessa on 6. vuosiluokalle lisätty 1 vuo-

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta siviikkotunti liikuntaa. Tuntijakoehdotus vuosiluokat 7-9 Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 oppilaiden kouluviihtyvyyttä lisää va lin nai suus. Edellä mainituilla paikallisilla tuntijakolisäyksillä mahdol lis te taan oppilaiden vahvemman osaamisen lisäksi vuosiluokkien 7-9 vuosiviikkotuntimäärän (30 vvt) tasaisuus turvaamalla va lin naisten aineiden tuntien painottuminen yläkouluun. Valinnaiset aineet se kä taide- ja taitoaineiden valinnaiset (12 vvt) elävöittävät op pi laiden koulupäivää mahdollistaen monipuolisen oppimisen. Edellä mainit tu jen pedagogisten perusteluiden lisäksi tuntijakoehdotuksen laati mi ses sa on pyritty huomioimaan koulukuljetusjärjestelyt. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus Valtioneuvoston asetuksen mukaisessa perusopetuksen tuntijaossa on taide- ja taitoaineiden valinnaisiin opintoihin vuosiluokille 1-6 kohden net tu kuusi (6) ja vuosiluokille 7-9 viisi (5) vuosiviikkotuntia. Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit voidaan pe rus ope tuk sen opetussuunnitelman perusteiden mukaan jakaa mu sii kin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden kesken ope tuk sen järjestäjän päättämällä tavalla. Vaihtoehtoisesti vuo si viikko tun nit tai osa niistä voidaan osoittaa oppilaiden valittaviksi taideja taitoaineiden opinnoiksi, jotka syventävät oppilaiden osaamista. Va lin nai sia tunteja voidaan käyttää painotetun opetuksen jär jes tä miseen, mikäli paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan joitakin tai de- ja taitoaineita tai niistä muodostettua opintokokonaisuutta. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa vuosiluokkien 3-6 taide- ja taitoaineiden osaamista on vahvistettu sijoittamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisuutta kaikille yhteisiin taide- ja tai to ainei siin edellä mainituilla opetuksen järjestäjän oikeudella (tun ti ja koeh do tus, keltaiset palkit). Tuntijakoehdotuksessa käsityön osaamista vah vis te taan sijoittamalla taide- ja taitoaineiden valinnaisuudesta yhteen sä 3 vuosiviikkotuntia 3., 5. ja 6. vuosiluokille. Kuvataiteeseen on sijoitettu 4. vuosiluokalle yksi (1) vuosiviikkotunti taide- ja tai to ainei den valinnaisuudesta. Tuntijakoehdotuksen mukaan taide- ja taito ai nei den valinnaisuutta olisi 1 vuosiviikkotunti 4. ja 5. vuo si luo kalla. Nämä jäljelle jääneet kaksi (2) taide- ja taitoaineiden valinnaisiin opin toi hin käytettävää tuntia on tarkoitus kohdentaa musiikkiin, kuva tai tee seen, käsityöhön, liikuntaan, kotitalouteen tai näistä muodos tet tui hin opintokokonaisuuksiin koulukohtaisesti. Taide- ja taitoaineet yläkoulussa Valtioneuvoston päätöksessä vuosiluokilla 7-9 on taide- ja tai to ai neiden valinnaisuutta 5 vuosiviikkotuntia. Äänekosken pe rus ope tuk sen tun ti ja ko eh do tuk ses sa on 1 valinnaistunti sijoitettu 7. vuo si luo kan

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta kä si työ hön. Tällä valinnaistunnin sijoittamisella varmistetaan kä sityön tie to jen ja taitojen vahvistuminen 7. vuosiluokalla kaikille yh teise nä op pi ai nee na (liite nro 7). Tuntijakoehdotuksessa taide- ja tai toai nei den valinnaisuutta on 8. ja 9. vuosiluokilla 4 vuosiviikkotuntia. Valinnaiset aineet Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuo si luokil le 1-9 varattu yhdeksän (9) vuosiviikkotuntia opetusaikaa va lin naisil le aineille. Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laa jentaa oppilaiden osaamista oppilaan valinnan mukaisesti. Opetuksen jär jes tä jä päättää, mitä valinnaisia aineita tarjotaan. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa on 4. vuo si luokal le sijoitettu 1 vuosiviikkotunti valinnaisia aineita. Tun ti ja ko eh dotuk ses sa vuosiluokille 7-9 on sijoitettu 8 vuosiviikkotuntia valinnaisia ai nei ta. Kielten opiskelu Valtioneuvoston tuntijakopäätöksen mukaisesti B1-kielen opiskelu aloi te taan vuosiluokilla 1-6. Samalla B1-kielen vuo si viik ko tun ti määrät pienenevät nykyisestä opetussuunnitelmasta vuosiluokilla 7-9. Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotuksessa A1-kieli aloi tetaan 3. vuosiluokalla ja B1-kieli 6. vuosiluokalla. Vapaavalintaisen A2-kie len opetus alkaa tuntijakoehdotuksen mukaan 4. vuo si luo kalla. A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä on 4. vuo siluo kal la 26 tuntia, 5. ja 6. vuosiluokalla 27 tuntia ja 7. vuosiluokalla 32 vuosiviikkotuntia. A2-kielen opiskelu sisältyy valinnaisiin aineisiin 8. ja 9. vuosiluokilla. Liitteet: 1. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun ope tuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 2. Opetushallituksen määräys perusopetuksen ope tus suun ni telman perusteet 2014, annettu Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 1 paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadin ta 4. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut tami ses ta (423/2012) 5. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut tami ses ta annetun valtioneuvoston asetuksen voi maan tu lo säännök sen muuttamisesta (379/2014) 6. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun ope tuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta an ne tun valtioneuvoston asetuksen 13 :n muuttamisesta (378/2014) 7. Käsityön opetuksen uudet tuntimäärät uudessa ope tus suun nitel mas sa Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotus 2016 Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: (valmistelu: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori, lehtori Paula Huuska, puh ) Lautakunta päättää perusopetuksen tuntijaoksi 226 vuosiviikkotuntia edellä mainituin perustein. Uusi tuntijako otetaan käyttöön esittelytekstin mukaisesti alkaen. Päätös: Hyväksyttiin Paula Huuska poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen Liitteet Liite 1 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuk sen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tun ti jaos ta (422/2012), kasvoppi Liite 2 Opetushallituksen määräys perusopetuksen ope tus suunni tel man perusteet 2014, annettu , kasvoppi Liite 3 Opetushallitus; Perusopetuksen opetussuunnitelman perus teet 2014, luku 1 paikallisen opetussuunnitelman merki tys ja laadinta, kasvoppi Liite 4 Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut ta mi ses ta (423/2012), kasvoppi Liite 5 Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 3 :n muut ta mi ses ta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaan tu lo sään nök sen muuttamisesta (379/2014), kasvoppi Liite 6 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuk sen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tun ti jaos ta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n muut ta mi ses ta (378/2014), kasvoppi Liite 7 Käsityön opetuksen uudet tuntimäärät uudessa ope tussuun ni tel mas sa 2016, kasvoppi Liite 8 Äänekosken perusopetuksen tuntijakoehdotus 2016, kasvop pi

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Oikaisuvaatimus, Kari Marjo 360/ /2015 KASVOPPI 40 Lukion ja perusopetuksen lehtorin virka (liikunta ja terveystieto), on ol lut haettavana vakinaista täyttämistä varten klo men nes sä. Hakuilmoitus on julkaistu Äänekosken kaupungin il moitus tau luil la ja www-sivuilla, työvoimahallinnon www-sivuilla ja Kun tarek ry toin nin sovelluksessa. Hakuilmoitus: Haemme lukion ja perusopetuksen lehtoria virkaan, jonka ope tet tavat aineet ovat liikunta ja terveystieto. Viran sijoituspaikka on Ää nekos ken Lukio. Arvostamme henkilöä, joka on kiinnostunut koulun toimin nan kehittämisestä ja on perehtynyt yhteistoiminnallisten me netel mien käyttöön ja yrittäjyyskasvatukseen. Virkaa haki määräaikaan mennessä 44 hakijaa, joista 41 täytti viran kel poi suus vaa ti muk set. Työkokemuksen, koulutuksen ja hakemuksen perusteella hakijoista haas ta tel tiin Anna Haapanen, Anu Holmstedt, Emilia Kontio, Kari Mar jo, Kirsi Marjo, Meri Nieminen, Reetta Pulkkinen, Ulpu Silvasti, Sa ri Vuorenmaa ja Ville Wacklin. Haastatteluryhmään kuuluivat rehto ri Jaana Tani, apulaisrehtori Erkki Kautto, koulupsykologi Mia Raivio ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä. Rehtori Jaana Tanin päätösehdotus on muodostunut seuraavien kritee rien perusteella: - virassa edellytetty kelpoisuus - työkokemus - soveltuvuus. Rehtori Jaana Tani esitti lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaan (lii kun ta ja terveystieto) valittavaksi alkaen LitM Emilia Kontion ja va ral le LitM Kirsi Marjon. Opetus ja kasvatusjohtaja valitsi pää tök sel lään lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaan (lii kun ta ja terveystieto) LitM Emilia Kontion ja varalle LitM Kir si Mar jon. Yleistä oikaisuvaatimuksesta Kuntalain 89 :n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lau ta kunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyy ty mä tön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 :n mu kaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tie dok sisaan nis ta. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oi kai suvaa ti mus oh jei neen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen tiedok si seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Myös hallintolain mukaista todisteellista tiedoksiantoa voidaan käyttää. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 19 :ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta, jota voidaan käyttää asianosaisen suostumuksella. Tiedoksisaannin kat sotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lä het tä mises tä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Oikaisuvaatimusta kä sitte le vä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oi kai su vaa timuk ses sa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallis tu mi nen saman asian käsittelyyn sen eri vaiheissa ei aiheuta esteel li syyt tä. Oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä hal lin to asia na eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lain käyt tönä. Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen kä si teltä väk si, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä. Asiassa aiemmin päätöksen tehnyt vi ran hal tija voi siis lähtökohtaisesti valmistella oikaisuvaatimuksen ja toimia esit te li jä nä. Oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä on annettava pe rustel tu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Kari Marjon oikaisuvaatimus Kari Marjo on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen koskien opetus- ja kasvatusjohtajan päätöstä lukion ja pe rus ope tuk sen lehtorin virkavaalista. Oikaisuvaatimus on kirjattu saa pu neek si Päätös on annettu sähköisesti tiedoksi Kun ta rek ry toin nin sovelluksella , joten Kari Marjon oi kaisu vaa ti mus on saapunut määräajassa. Kari Marjo vaatii opetus- ja kasvatusjohtajan päätöksen kumoamista ja muuttamista hänen edukseen. Hän perustelee vaatimustaan seuraavasti: Olen työkokemukseni ja koulutukseni perusteella ansioituneempi, kuin tehtävään valittu. Uskon, että sekä työkokemukseni, että kou lutus taus ta ni on laajempi, kuin valitulla Kontiolla. Lisäksi pitkään paikka kun nal la asuneena minulla on valmiina toimivia suhteita sekä lukui siin yrityksiin, että seuroihin ja yhdistyksiin.

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perustelua, miksi valittu olisi ansioituneempi, ei ole esitetty. Va lin tape rus te luis sa on todettava kuinka sopivuus ja soveltuvuus on ar vioitu, muutoin valintapäätös on puutteellisesti perusteltu. Valintaperusteluiden tarkoituksena on turvata hallinnon us kot ta vuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Sillä myös turvataan par haan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon pal ve lukseen. Kari Marjo epäilee yhdenvertaisuuslain toteutumista va lin pro ses sissa, jossa valittua Kontiota ei ole henkilöstöpäätöksen mukaan edes haas ta tel tu. Lisäksi Kari Marjo katsoo rehtori Jaana Tanin olevan esteellinen toimi maan haastattelijana ja esittelijänä virkavaalissa. Hän vetoaa hallin to lain 27 :ään, jonka mukaan virkamies ei saa osallistua asian kä sit te lyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen; se kä hal lin to lain 28 :n kohtaan seitsemän, jossa es teel li syys pe rusteis sa mai ni taan: jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta syys tä vaarantuu. Hän perustelee Tanin esteellisyyttä seuraavasti: Olen tehnyt kunnal lis va li tuk sen Tanin ja Härtsiän aiemmasta lukiovalinnasta, jonka me nes tyk sek kääs ti voitin. Siinä ilmenneiden seikkojen; mm. tu leh tuneet henkilösuhteet, valheelliset todistajalausunnot, toisen haas tatel ta van suosiminen ja syrjinnän vuoksi, Tanin olisi pitänyt jäävätä itsen sä haastattelijan ja päätöksen esittelijän roolista kokonaan. Kari Marjo katsoo tulleensa syrjityksi sukupuolen, iän, mielipiteen tai jon kin muun syyn vuoksi. Virkasuhteeseen ottamisen yleiset perusteet: Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 1 momentin mukaan vir ka suh tee seen ottamisen yleisistä perusteista säädetään pe rus tuslaissa. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan sii tä, ke nellä hakijoista yleiset virkanimitysperusteet huomioon ottaen ar vioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoi ta miseen. Perustuslain 125 :n mukaan yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Oikeuskäytännössä tai dol la tarkoi te taan koulutusta ja työkokemusta. Kyvyllä on va kiin tu nees ti tarkoi tet tu henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tulevat esiin ha ki joi den haas tat te luis sa ja koeteltu kansalaiskunto mielletään me rii tik si, jota voi daan hankkia esim. yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja har ras tuksien kautta. Perustuslain 125 :n 2 momentti edellyttää hakijoiden ansioiden vertai lua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoita mi sen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Tä män kokonaisharkinnan perusteella valitaan an sioi tu nein hakija. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pel käs tään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työko ke mus kuin muilla hakijoilla (mm. KHO: /2296). Vastine Kari Marjon oikaisuvaatimukseen: Koulutus Yksi opintoviikko vastaa noin 1,7 opintopistettä. Emilia Kontio ja Kari Marjo ovat kummatkin suorittaneet Jyväskylän yli opis tos sa liikuntatieteiden maisterin tut kin non pääaineenaan liikun ta pe da go giik ka. Kari Marjo on valmistunut ja Emilia Kon tio Kari Marjon si vu ai nei na ovat opettajan pedagogiset opinnot 35 ov, ter veys tie don mo ni tie tei nen opintokokonaisuus 26 ov ja taiteiden tun te mus 15 ov. Lisäksi Mar jo on täydentänyt terveystiedon opin tonsa vastaamaan ope tus hen ki lös tön kelpoisuusvaatimuksista annetun ase tuk sen mukaista vä hin tään 60 opintopisteen laajuisia opettavan ai neen opintoja Jy väs ky län yliopistossa Emilia Kontion sivuaineina ovat pedagogiset opinnot 35 ov, ter veystie don monitieteinen opintokokonaisuus 15 ov. Lisäksi Kontio on täyden tä nyt terveystiedon opintonsa vastaamaan opetushenkilöstön kel poi suus vaa ti muk sis ta annetun asetuksen mukaista vähintään 60 opin to pis teen laajuisia opettavan aineen opintoja Jyväskylän yli opistos sa Kontio on suorittanut ravitsemustieteen perusopintoja 10 op. Li sä- ja täydennyskoulutusta on Kontiolla jonkin verran mo ni puo lisem min kuin Kari Marjolla. Koulutuksen näkökulmasta Kontio ja Marjo on arvioitu sa man ver taisik si hakijoiksi. Työkokemus Kari Marjolla on opettajatyökokemusta vuodesta 2005 alkaen yhteen sä 10 vuotta, jonka aikana hän on ollut virkavapaalla ja Virkavapausajat huomioituna hä nel lä on opettajatyökokemusta yhteensä 9 v 1 kk. Opet ta ja työ koke muk ses taan hän on työskennellyt perusopetuksessa 5 vuotta, perus ope tuk ses sa ja lukiossa 4 vuotta ja 1 kk. Lukiotyökokemusta Ka ri Marjo sai toimiessaan Äänekosken lukiossa oman virkansa ohel la sivutoimisena tuntiopettajana

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta ja Lukion tunnit ovat olleet pääsään töi ses ti lii kun taa, terveystiedon tunteja hänellä on ollut vähäisiä mää riä kol me na työvuotena. Kari Marjo on ennakkotarkastanut lu kuvuon na kuudentoista kokelaan terveystiedon tehtävät. Emilia Kontiolla on opettajatyökokemusta yhteensä 4 v 8 kk, josta pää toi mis ta lukiotyökoemusta 2 v 8 kk, lukion ja perusopetuksen työ ko ke mus ta 1 v 5 kk ja perusopetuksen työkokemusta 5 kk. Kon tio on opettanut terveystietoa sekä tehnyt ylioppilaskirjoitusten en nakko tar kas tuk sia kaikkina lukiotyövuosinaan. Lisäksi hän on työs kennel lyt lukuvuosina ja Jyväskylän yli opis ton yli opis to lii kun nan sivutoimisena tuntiopettaja. Äänekosken lukiossa terveystietoa on noin puolet liikunnan opet tajan opetustunneista. Terveystieto on kirjoitettavana aineena erittäin suo sit tu, vuosittain terveystiedon kirjoittaa noin 50 kokelasta. Lii kunnan ja terveystiedon lehtorin virkoja on Äänekosken lukiossa vain yk si. Terveystiedon kurssien tuntemus ja vahva kokemus yli op pi laskir joi tus ten ennakkotarkastuksesta on tässä tehtävässä mer ki tyk sellis tä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Kontion päätoiminen ja tuo re lukio työ ko ke mus arvioitiin kokonaisuudessaan yhtä arvokkaaksi kuin Ka ri Marjon pidempi työkokemus. Paikallisten seurojen ja yritysten tunteminen on Kari Marjon kohdalla huo mioi tu kokonaisarvioinnissa. Soveltuvuuden arviointi Arvioinnissa käytettiin hakemusasiakirjoja sekä haas tat te lu ti lan teessa saatua näkemystä hakijan soveltuvuudesta kyseiseen tehtävään. Va lin nas sa on käytetty tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja ko ko naisval tais ta arviointia henkilön soveltuvuudesta kyseessä olevaan tehtä vään. Haastattelijoiden laatimilla kysymyksillä on arvioitu haastateltavien hen ki lö koh tai sia ominaisuuksia. Haastattelukysymykset on laadittu etu kä teen ja ne on esitetty kaikille haastateltaville. Haas tat te lu ky symyk set käsittelivät seuraavia teemoja: työyhteisötaidot, ke hit tä minen, työmenetelmät, TVT-taidot, työelämäyhteistyö, kansainvälisyys, yrit tä jyys kas va tus, moniammatillinen yhteistyö ja opiskeluhuolto. Ka ri Marjo selviytyi haastattelussa Kontiota paremmin TVT-tai to ja kos ke vis sa kysymyksissä, muilta osin Kontio osoitti haas tat te lus sa ole van sa paremmin soveltuva tehtävään kuin Kari Marjo.

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Yhdenvertaisuuslaki Emilia Kontio haastateltiin tiistaina Hänen nimensä jäi ope tus- ja kasvatusjohtajan henkilöstöpäätöksestä erehdyksessä pois. Reh to ri Jaana Tanin esityksessä Kontion nimi on mukana. Haki joi ta on kohdeltu yhdenvertaisesti valintaprosessissa. Jaana Tanin jääviys Äänekosken kaupunki siirsi vakinaisen perusopetuksen ja lukion lehto rin lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaan keväällä Kari Mar jo jätti siirrosta oikaisuvaatimuksen sekä oikaisuvaatimuksen käsit te lyn johdosta kunnallisvalituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi lukion liikunnan ja terveystiedon lehtorin täyttä mis tä koskevat sivistysjohtajan ja opetuslautakunnan päätökset, kos ka kaupungilla ei ole ollut viranhaltijalain 24 :n mukaisia pe rustei ta siirtää viranhaltijaa ko. virkaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mu kaan virka olisi pitänyt avata julkisesti haettavaksi. Hallinto-oikeus jät ti tutkimatta Kari Marjon esittämät väitteet tulehtuneista hen ki lösuh teis ta, valheellisista todistajalausunnoista, toisen haastateltavan suo si mi ses ta ja syrjinnästä. Haastattelukysymykset olivat ennalta laadittuja ja ne esitettiin kaikille eh dok kail le saman muotoisina. Hakijoiden yhdenvertaisuuden varmis ta mi sek si oli haastattelutilanne organisoitu siten, että toisen asteen koulupsykologi Mia Raivio esitti kysymykset ja koordinoi ajankäyt töä. Jaana Tanin esitys perustui haastatteluryhmän yhteiseen nä ke myk seen. Virkavaalin yhteydessä tai sitä edeltäneessä kun nallis va li tus pro ses sis sa ei ole ilmentynyt sellaista erityistä syytä, jonka vuok si rehtori Jaana Tanin puolueettomuus olisi vaarantunut. Hän ei ole ollut esteellinen toimimaan haastattelija ja esittelijänä lukion liikun nan ja terveystiedon lehtorin virkavaalissa. Hakijoiden kokonaisarvioinnin perusteella Emilia Kontiolla on parhaat edellytykset lukion ja perusopetuksen liikunnan ja terveystiedon leh to rin vi ran hoitamiseen. Hakijoiden kuntarekrytoinnin asiakirjat sekä valitun, varalle valitun se kä oikaisuvaatimuksen tekijän tutkinto- ja työtodistukset ovat lauta kun nan jäsenten nähtävillä opetustoimistossa ennen kokousta ke ja to sekä lautakunnan kokouksessa. Liite nro 9: Kari Marjon oikaisuvaatimus. (Valmistelu: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, puh ja henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh )

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Käsittely: Ennen keskustelun avaamista opetus- ja kasvatusjohtaja esitti esitte ly teks tin työkokemusta koskevan osion ensimmäisen kappaleen muu ta mis ta seuraavaksi: Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Kari Marjolla on opettajatyökokemusta vuodesta 2005 alkaen yhteen sä 10 vuotta. Opettajatyökokemuksestaan hän on työskennellyt 4 vuotta perusopetuksessa ja 6 vuotta lukiossa. Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää: 1. Tutkia Kari Marjon oikaisuvaatimuksen, koska se on saapunut mää rä ajas sa. 2. Hylätä Kari Marjon oikaisuvaatimuksen kaikilta osiltaan ja todeta, että valintapäätös on syntynyt perustuslain edellyttämällä ta val la perustuen hakijoiden kokonaisarviointiin. Kari Marjoa ei ole syrjitty valintaprosessin aikana. Rehtori Jaana Tani ei ole ol lut esteellinen toimimaan haastattelijana ja esittelijänä. Va littu Emilia Kontio on työkokemuksen, koulutuksen ja haas tat telun perusteella ansioitunein hakija lukion ja perusopetuksen leh to rin virkaan (liikunta ja terveystieto). Päätös: Kasvun ja oppimisen lautakunta: 1. Hyväksyi opetus- ja kasvatusjohtajan esittämän muutoksen esit te ly teks tin työkokemusta koskevan osion ensimmäiseen kap pa lee seen. 2. Päätti tutkia Kari Marjon oikaisuvaatimuksen, koska se oli saapu nut määräajassa. 3. Päätti hylätä Kari Marjon oikaisuvaatimuksen kaikilta osiltaan ja to tesi, että valintapäätös on syntynyt perustuslain edel lyt tämäl lä ta val la perustuen hakijoiden kokonaisarviointiin. Kari Mar joa ei ole syrjitty valintaprosessin aikana. Rehtori Jaana Ta ni ei ole ol lut esteellinen toimimaan haastattelijana ja esit teli jä nä. Va lit tu Emilia Kontio on työkokemuksen, koulutuksen ja haas tat te lun perusteella ansioitunein hakija lukion ja pe rus opetuk sen leh to rin virkaan (liikunta ja terveystieto) Liitteet Liite 9 Kari Marjo oikaisuvaatimus, kasvoppi

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Oikaisuvaatimus, Kirsi Marjo 360/ /2015 KASVOPPI 41 Lukion ja perusopetuksen lehtorin virka (liikunta ja terveystieto), on ol lut haettavana vakinaista täyttämistä varten klo men nes sä. Hakuilmoitus on julkaistu Äänekosken kaupungin il moitus tau luil la ja www-sivuilla, työvoimahallinnon www-sivuilla ja Kun tarek ry toin nin sovelluksessa. Hakuilmoitus: Haemme lukion ja perusopetuksen lehtoria virkaan, jonka ope tet tavat aineet ovat liikunta ja terveystieto. Viran sijoituspaikka on Ää nekos ken Lukio. Arvostamme henkilöä, joka on kiinnostunut koulun toimin nan kehittämisestä ja on perehtynyt yhteistoiminnallisten me netel mien käyttöön ja yrittäjyyskasvatukseen. Virkaa haki määräaikaan mennessä 44 hakijaa, joista 41 täytti viran kel poi suus vaa ti muk set. Työkokemuksen, koulutuksen ja hakemuksen perusteella hakijoista haas ta tel tiin Anna Haapanen, Anu Holmstedt, Emilia Kontio, Kari Mar jo, Kirsi Marjo, Meri Nieminen, Reetta Pulkkinen, Ulpu Silvasti, Sa ri Vuorenmaa ja Ville Wacklin. Haastatteluryhmään kuuluivat rehto ri Jaana Tani, apulaisrehtori Erkki Kautto, koulupsykologi Mia Raivio ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä. Rehtori Jaana Tanin päätösehdotus on muodostunut seuraavien kritee rien perusteella: - virassa edellytetty kelpoisuus - työkokemus - soveltuvuus. Rehtori Jaana Tani esitti lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaan (lii kun ta ja terveystieto) valittavaksi alkaen LitM Emilia Kontion ja va ral le LitM Kirsi Marjon. Opetus ja kasvatusjohtaja valitsi pää tök sel lään lukion ja perusopetuksen lehtorin virkaan (lii kun ta ja terveystieto) LitM Emilia Kontion ja varalle LitM Kirsi Mar jon. Yleistä oikaisuvaatimuksesta Kuntalain 89 :n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lau ta kunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyy ty mä tön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 :n mu kaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tie dok sisaan nis ta. Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oi kai suvaa ti mus oh jei neen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen tiedok si seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Myös hallintolain mukaista todisteellista tiedoksiantoa voidaan käyttää. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 19 :ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta, jota voidaan käyttää asianosaisen suostumuksella. Tiedoksisaannin kat sotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lä het tä mises tä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Oikaisuvaatimusta kä sitte le vä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oi kai su vaa timuk ses sa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallis tu mi nen saman asian käsittelyyn sen eri vaiheissa ei aiheuta esteel li syyt tä. Oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä hal lin to asia na eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lain käyt tönä. Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen kä si teltä väk si, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä. Asiassa aiemmin päätöksen tehnyt vi ran hal tija voi siis lähtökohtaisesti valmistella oikaisuvaatimuksen ja toimia esit te li jä nä. Oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä on annettava pe rustel tu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Kirsi Marjon oikaisuvaatimus Kirsi Marjo on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen koskien opetus- ja kasvatusjohtajan päätöstä lukion ja pe rus ope tuk sen lehtorin virkavaalista. Oikaisuvaatimus on kirjattu saa pu neek si Päätös on annettu sähköisesti tiedoksi Kun ta rek ry toin nin sovelluksella , jo ten Kirsi Marjon oi kaisu vaa ti mus on saapunut määräajassa. Kirsi Marjo vaatii opetus- ja kasvatusjohtajan päätöksen kumoamista ja muuttamista hänen edukseen. Hän perustelee vaatimustaan seuraavasti: Olen työkokemukseni ja koulutukseni perusteella ansioituneempi, kuin tehtävään valittu. Uskon, että sekä työkokemukseni, että kou lutus taus ta ni on laajempi, kuin valitulla Kontiolla. Lisäksi pitkään paikka kun nal la asuneena minulla on valmiina toimivia suhteita sekä lukui siin yrityksiin että seuroihin ja yhdistyksiin.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Perustelua, miksi valittu olisi ansioituneempi, ei ole esitetty. Va lin tape rus te luis sa on todettava kuinka sopivuus ja soveltuvuus on ar vioitu, muutoin valintapäätös on puutteellisesti perusteltu. Valintaperusteluiden tarkoituksena on turvata hallinnon us kot ta vuutta, oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Sillä myös turvataan par haan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon pal ve lukseen. Kirsi Marjo epäilee yhdenvertaisuuslain toteutumista va lin pro ses sissa, jossa valittua Kontiota ei ole henkilöstöpäätöksen mukaan edes haas ta tel tu. Kirsi Marjo katsoo tulleensa syrjityksi sukupuolen, iän, mielipiteen tai jon kin muun syyn vuoksi. Virkasuhteeseen ottamisen yleiset perusteet Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 1 momentin mukaan vir ka suh tee seen ottamisen yleisistä perusteista säädetään pe rus tuslaissa. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan sii tä, ke nellä hakijoista yleiset virkanimitysperusteet huomioon ottaen ar vioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoi ta miseen. Perustuslain 125 :n mukaan yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Oikeuskäytännössä tai dol la tarkoi te taan koulutusta ja työkokemusta. Kyvyllä on va kiin tu nees ti tarkoi tet tu henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tulevat esiin ha ki joi den haas tat te luis sa ja koeteltu kansalaiskunto mielletään me rii tik si, jota voi daan hankkia esim. yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja har rastuksien kautta. Perustuslain 125 :n 2 momentti edellyttää hakijoiden ansioiden vertai lua. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on arvioitava viran hoita mi sen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämän kokonaisharkinnan perusteella valitaan an si oi tunein hakija. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan pel käs tään siksi, että hänellä on korkeampi koulutus tai pitempi työko ke mus kuin muilla hakijoilla (mm. KHO: /2296). Vastine Kirsi Marjon oikaisuvaatimukseen Koulutus Yksi opintoviikko vastaa noin 1,7 opintopistettä.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Emilia Kontio ja Kirsi Mar jo ovat kummatkin suorittaneet Jy väs ky län yli opis tos sa lii kun ta tie tei den maisterin tutkinnon pääaineenaan liikun ta pe da go giik ka. Kirsi Marjo on valmistunut ja Emilia Kon tio Kirsi Marjon sivuaineina ovat opettajan pe da go gi set opinnot 35 ov ja bio lo gian perusopinnot 17 ov. Terveystiedon mo ni tie tei sen opin to koko nai suu den, 35 ov, Kirsi Marjo on suorittanut Jy väs ky län yli opis tossa Emilia Kontion sivuaineina ovat pedagogiset opinnot 35 ov. Lisäksi Kon tio on täydentänyt terveystiedon opintonsa vastaamaan ope tushen ki lös tön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista vä hin tään 60 opintopisteen laajuisia opettavan aineen opintoja Jyväs ky län yliopistossa Kontio on suorittanut ravitsemustieteen pe rus opin to ja 10 opintopistettä. Kir si Marjon laajemmat lisä- ja täydennysopinnot eivät merkittävästi nos ta hänen koulutuksensa painoarvoa. Koulutuksen näkökulmasta Mar jo ja Kontio on arvioitu yh den ver taisik si hakijoiksi. Työkokemus Kirsi Marjolla on opettajatyökokemusta vuodesta 2000 alkaen yhteen sä 15 v 6 kk, jonka aikana hän on ollut virkavapaalla ja Virkavapausajat huomioituna hänel lä on opettajatyökokemusta 13 v 7 kk. Opet ta ja työ ko ke muk sestaan hän on toiminut perusopetuksessa 6 v 7 kk ja pe rus ope tuk sessa ja lukiossa 7 vuotta. Lukiotyökokemusta Kirsi Marjo sai toimiessaan Muuramen ylä kou lun ja lukion yhteisenä tuntiopettajana sekä toimies saan oman virkansa ohella sivutoimisena tuntiopettajana Suolahden lukiossa. Terveystieto oli en simmäis tä kertaa kirjoitettavana aineena keväällä 2007, joten Kirsi Marjo on opettanut terveystietoa kirjoitettavana aineena lukuvuoden ajan, jolloin hän myös ennakkotarkasti yli op pi las ko ke laiden yo-kirjoituksia. Emilia Kontiolla on opettajatyökokemusta yhteensä 4 v 8 kk, josta pää toi mis ta lukiotyökokemusta 2 v 8 kk, lukion ja perusopetuksen työ ko ke mus ta 1 v 5 kk ja perusopetuksen työkokemusta 5 kk. Kon tio on opettanut terveystietoa sekä tehnyt ylioppilaskirjoitusten en nakko tar kas tuk sia kaikkina lukiotyövuosinaan. Lisäksi hän on työs kennel lyt lukuvuosina ja Jyväskylän yli opis ton yli opis to lii kun nan sivutoimisena tuntiopettaja.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Äänekosken lukiossa terveystietoa on noin puolet liikunnan opet tajan opetustunneista. Terveystieto on kirjoitettavana aineena erittäin suo sit tu, vuosittain terveystiedon kirjoittaa noin 50 kokelasta. Lii kunnan ja terveystiedon lehtorin virkoja on Äänekosken lukiossa vain yk si. Terveystiedon kurssien tuntemus ja vahva kokemus yli op pi laskir joi tus ten ennakkotarkastuksesta on tässä tehtävässä mer ki tyk sellis tä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Kontion päätoiminen ja tuore lukio työ ko ke mus arvioitiin kokonaisuudessaan yhtä arvokkaaksi kuin Kir si Marjon pidempi työ ko ke mus. Paikallisten seurojen ja yritysten tunteminen on Kirsi Marjon koh dalla huomioitu kokonaisarvioinnissa. Soveltuvuuden arviointi Arvioinnissa käytettiin hakemusasiakirjoja sekä haas tat te lu ti lan teessa saatua kuvaa hakijan soveltuvuudesta kyseiseen tehtävään. Valin nas sa on käytetty tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja ko ko nais valtais ta arviointia henkilön sopivuudesta kyseessä olevaan tehtävään. Haastattelijoiden laatimilla kysymyksillä pyrittiin mittaamaan hen ki lökoh tai sia ominaisuuksia. Haastattelukysymykset on laadittu etu käteen ja ne on esitetty kaikille haastateltaville. Haastattelukysymykset kä sit te li vät seuraavia teemoja: työyhteisötaidot, kehittäminen, työme ne tel mät, TVT-taidot, työelämäyhteistyö, kansainvälisyys, yrit täjyys kas va tus, moniammatillinen yhteistyö ja opiskeluhuolto. Kirsi Mar jo selviytyi haastattelussa Kontiota paremmin TVT-taitoja, yrit tä jyys kas va tus ta ja oppilashuoltoa koskevissa kysymyksissä, muil ta osin Kontio osoitti haastattelussa olevansa paremmin so vel tuva teh tä vään kuin Kirsi Marjo. Hakijoiden kokonaisarvioinnin perusteella Emilia Kontiolla on parhaat edellytykset lukion ja perusopetuksen liikunnan ja terveystiedon leh to rin vi ran hoitamiseen. Yhdenvertaisuuslain toteutuminen Emilia Kontio haastateltiin tiistaina Hänen nimensä jäi ope tus- ja kasvatusjohtajan henkilöstöpäätöksestä erehdyksessä pois. Rehtori Jaana Tanin esityksessä Kontion nimi on mukana. Haki joi ta on kohdeltu yhdenvertaisesti valintaprosessissa. Hakijoiden kuntarekrytoinnin asiakirjat sekä valitun ja oi kai su vaa timuk sen tekijän tutkinto- ja työtodistukset ovat lau ta kun nan jäsenten näh tä vil lä opetustoimistossa ennen kokousta ke ja to sekä lautakunnan kokouksessa.