Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla"

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ HEIDI PELTONEN MBA Master Thesis -tutkimus, International University Audentes, Tallinna, Viro MERVI LEPISTÖ TtT, yliopettaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu JUKKA K. VIHERSAARI KTL, luennoitsija International University Audentes, Tallinna, Viro Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla Lähtökohdat Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle. Menetelmät Tämän tapaustutkimuksen kohteena olivat Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden osastot (yhteensä 66 potilaspaikkaa). Investoinnin hyödyt ja kustannukset määritellään ruotsalaisella PENG-analyysimenetelmällä. Tutkimusaineisto on kerätty kuuden asiantuntijan muodostaman tutkimusryhmän useiden keskustelujen ja pohdintojen sekä tutkimusryhmän ulkopuolisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Tulokset Terveyskeskukselle syntyy hyötyjä ja säästöjä painehaavapatjojen käytöstä painehaavojen ehkäisyn vuoksi mm. materiaali- ja palkkakustannuksissa, kun lisähenkilökunnan tarve ja hoitopäivämaksut vähentyvät. Euromääräisesti arvioituna säästöt ovat yhteensä euroa vuodessa. Investointi painehaavapatjoihin maksaa terveyskeskukselle euroa. Patja kestää vähintään 5 vuotta, ja kulu vuodessa on enintään euroa. Päätelmät Painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjojen avulla tulee alkuinvestoinnista huolimatta halvemmaksi kuin painehaavojen hoito nykymenetelmin. Investointi maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa. Tuloksilla on myös laajempaa merkitystä, sillä painehaavoja on muillakin potilailla kuin terveyskeskusten vuodeosastojen potilailla. VERTAISARVIOITU VV Painehaavat ovat monitahoinen ja kustannuksia aiheuttava ongelma terveydenhuollossa. Niitä syntyy erityisesti vuodepotilaille, jotka joutuvat makaamaan pitkiä aikoja eivätkä pysty itse kääntymään vuoteessa. Painehaava syntyy sellaiselle ihoalueelle, jossa luu painaa ihoa ja estää sen normaalia verenkiertoa. Painehaavat syntyvät yleensä lonkkien ja alaselän alueille mutta myös kantapäihin, kyynärpäihin ja lapaluiden ulkonemiin. Painehaavoja syntyy helposti etenkin laihoille ja huonokuntoisille potilaille. Verenkierron pitkäaikainen estyminen johtaa kudostuhoon, jossa voi syntyä suuria ja syviä painehaavoja (1). Ikääntyneen väestön osuus Suomessa kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Samalla yleistyvät iäkkäille ominaiset sairaudet, kuten painehaava. Vuonna 2000 Suomessa leikattiin 150 painehaavaa, ja yhden syvän painehaavan hoitokulut kuntoutusjaksoineen olivat (2). Painehaavojen hoidon kokonaiskustannusten arvioidaan olevan Suomessa noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2010 (3). Isossa-Britanniassa painehaavojen hoitokustannusten on osoitettu olevan vuosittain 1,5 2,3 miljardia (4). Hoitajapulan ja terveydenhuollon kustannussäästöjen vuoksi painehaavojen ehkäisy olisi ehdottoman tärkeää Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk

2 TERVEYDENHUOLTO Kirjallisuutta 1 Huovinen P. Painehaavat. Lääkärikirja Duodecim, (http://www.terveyskirjasto.fi/terve yskirjasto/tk.kotip_haku=painehaav a&p_artikkeli=dlk00313). 2 Hätinen P, Juutilainen V. Painehaava vakavasti otettava asia. Selkäydinvamma 2004;1: Soppi E. Painehaava esiintyminen, patofysiologia ja ehkäisy. Duodecim 2010;126: Bennet G, Dealey C, Posnett J. The cost of pressure ulcers on the UK. Age and ageing 2004;33: Lepäntalo M, Ahokas T, Heinänen T ym. Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella. Duodecim 2009;125: Takala J, Varmavuo JS, Soppi E. Prevention of pressure sores in acute respiratory failure: a randomised controlled trial. Clinical Intensive Care 1996;7: Dahlgren LE, Lundgren G, Stigberg L. Make IT profitable! PENG A Practical Tool for Financial Evaluaton of IT Benefits. Tukholma: Ekerlids Förlag 1997: Lepistö M. Pressure ulcer risk assessment in long-term care. Developing an instrument. Väitöskirja. Turun yliopisto 2004: Tannen A, Balzer K, Kottner J, Dassen T, Halfens R, Mertens E. Diagnostic accuracy of two pressure ulcer risk scales and a generic nursing assessment tool. A psychometric comparison. Journal of Clinical Nursing 2010;19:1518. Sidonnaisuudet: Kirjoittajilla ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. etenkin kun merkittävä osa voitaisiin ehkäistä tai hoitaa varhaisvaiheessa (5). Riskitekijöiden määrittäminen, riskipotilaiden tunnistaminen ja tarvittavien ehkäisytoimien toteuttaminen vähentää painehaavoja. Painehaavojen ehkäisemiseksi on ratkaisevaa käyttää apuvälineitä, kuten painehaavapatjoja. Oikein käytettynä ja painehaavojen potilaslähtöisiin riskitekijöihin kohdistuvalla hoidolla painehaavapatjat ehkäisevät painehaavojen syntymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida painehaavapatjainvestoinnista terveyskeskukselle syntyvät kustannukset ja painehaavojen ehkäisemisestä koituvat säästöt. Kyseessä on kustannushyötyanalyysi, jossa arvioidaan resurssien panostuksella saavutettuja vaikutuksia. Painehaavapatjoja on ollut käytössä sairaaloissa ja pitkäaikaishoidossa vuodesta 1988 lähtien, mutta terveyskeskusten potilaille niitä ei ole vielä hankittu tarpeen mukaisesti. Aineisto ja menetelmät Korkeatasoiset ja potilaan painehaavariskin mukaiset painehaavapatjat ja hoito ehkäisevät tehokkaasti painehaavoja (6). Kaikkia painehaavoja ei kuitenkaan voida ehkäistä, esimerkiksi vaikeaa diabetesta sairastavilta, halvaantuneilta tai verenkiertohäiriöstä tai vajaaravitsemuksesta kärsiviltä potilailta, joilla on ennaltaehkäisystä huolimatta suurempi riski saada painehaava. Tässä tutkimuksessa lähdettiin kuvitteellisesta ideaalitilanteesta, jossa jokaisella potilaalla olisi tarvettaan vastaava suomalaisvalmisteinen painehaavapatja, jolloin painehaavojen ehkäisy olisi tehokasta (painehaavoja ei syntyisi) tai jo syntynyt painehaava parantuisi nopeammin. Tutkimusryhmä arvioi painehaavapatjan hyötyjä terveyskeskuksen näkökulmasta hyödyntäen ruotsalaista PENG (prioritering efter nytta grunder) -analyysimenetelmää (7). PENGanalyysi määrittää investoinnista koituvat hyödyt euromääräisesti ja vertaa hyötyjä investoinnin kustannuksiin. Menetelmää on käytetty yleisesti Ruotsissa (esim. saumaton hoitoketju, leikkausosaston tietojärjestelmän arviointi Karoliinisessa sairaalassa, sähköinen resepti) (8). Tutkimuksen kohteena olivat Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden osastot (yhteensä 66 vuode- paikkaa). Pääkaupunkiseudun terveyskeskusten vuodeosastoilla painehaavojen ilmaantuvuus vuonna 2004 oli noin 11 % (10,86 %) (9). Kotisairaanhoito ja erikoissairaanhoito rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tulokset Tutkimuksessa oletetaan, että painehaavapotilaat (ilmaantuvuus 10 %) aiheuttavat painehaavanhoidosta terveyskeskukselle tiettyjä toimenpidekuluja, jotka ovat suuruudeltaan 10 % kyseisten toimenpiteiden kokonaiskuluista. Kun painehaavojen ilmaantuvuus poistuu ( 10 %) painehaavapatjojen käytön vuoksi, kuluissa säästetään seuraavasti (kuvio 1). Haavanhoitotarvikkeiden käytön vähentyessä syntyy vähemmän jätteitä. Tästä aiheutuva säästö on laskettu kaavalla vuodeosaston vuosittaiset jätekustannukset x painehaavojen ilmaantuvuus 10 %, jolloin säästöksi saadaan Hoitavien haavatuotteiden, suojavälineiden ja haavatarvikkeiden käyttö painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset hoitotarvikekustannukset x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Kipu-, uni-, psyyken- ja puudutelääkkeiden käyttö painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset em. lääkekustannukset x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Lisäkomplikaatiot ja infektiot vähenevät painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi, mikä vähentää erityisesti antibioottien tarvetta. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset antibioottikustannukset x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Varastointi- ja jakelukustannukset vähenevät lääke- ja haavatarvikkeiden käytön vähentyessä. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset varastointi- ja jakelukustannukset x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Lisähenkilökunnan tarve painehaavojen tehokkaan ehkäisyn vuoksi. Keskimäärin kaksi painehaavapotilasta vuodessa tarvitsee painehaavan takia lisähenkilökuntaa (sairaanhoitajia) 14 päivän ajan. Säästö on laskettu kaavalla: sairaanhoitajan tuntipalkka 15,91 /h (sis. sosiaalikulut) x 14 hoitopäivää (8 h), jolloin 3706 Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ KUVIO 1. Painehaavapatjan hyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kuviossa on esitetty hyödyt, jotka aiheutuvat oikealla hoidolla, kun ennaltaehkäisevien painehaavapatjojen käyttöaste on 100 %. Vihreällä merkityt hyödyt ovat suoria euromääräisesti arvioitavia hyötyjä, jotka vaikuttavat organisaation tuloksiin. Punaiset hyödyt edustavat usein ns. pehmeitä arvoja ja ovat rahallisesti vaikeasti arvioitavissa mutta tärkeitä vastuullisessa hoito- ja hoivatyössä. Jätteiden syntyminen Hoitavien haavatuotteiden, suojavälineiden, haavatavaroiden käyttö Painehaavojen tehokas preventio Materiaalien kustannukset vähenevät Lääkekustannukset vähenevät Tarvikekustannukset vähenevät 530 Työntekijöiden vaihtuvuus Kipu-, uni-, psyyke-, puudutelääkkeiden käyttö Varastointi- ja jakelukustannukset vähenevät Hygieniahuollon kustannukset vähenevät 530 Lisäkoulutuksen tarve 813 Terveyskeskuksen hyödyt painehaavapatjan oikeasta käytöstä ja potilaan hoidosta Henkilökustannukset vähenevät Johtamiskustannukset vähenevät 293 Lisähenkilökunnan tarve Laitosapulaisten tarve Tehokas toiminnan suunnittelu 286 Valituksiin vastaaminen 7 Vältetään haasteilta oikeuteen Vaihtoehtoiset/ outsouring kustannukset vähenevät Eristystarve Sakkomaksut vähenevät Pesulan tarve Jätteiden kuljetus Plastiikkakirurgin konsultaatiomaksut vähenevät Kuljetusmaksut vähenevät Lisäkomplikaatiot/ infektiot vähenevät Hoitopäiväjaksot vähenevät Hoitopaikkojen tarve Laboratorio-, haava-, verinäytekustannukset vähenevät 121 Vakuutusmaksut vähenevät (potilasvakuutus) Sairauspäivien määrä 179 Työturvallisuus ja ergonomia tehostuvat 179 Lääkäri Tehokkuus lisääntyy Psyyken kuormitus Työmotivaatio ja vastuu lisääntyy Sairaanhoitaja Sitoutuminen kasvaa Lisää aikaa kouluttautumiseen Olemassa olevan painehaavan hoitoaika lyhenee Laitosapulainen Hoitotyön ajankäytön oikea kohdentuminen Lisää aikaa perehdyttämiseen Omaisten ohjaustarve Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk

4 TERVEYDENHUOLTO KUVIO 2. Painehaavapatjainvestoinnin nettonykyarvo, NPV. Nettonykyarvo, NPV: Pn n NPV = Σ (1 + i) n INV jossa n=1 Pn = nettokassavirta INV = alkuinvestointi n = jaksojen lukumäärä i = korkokanta = (1,05427) 2 + (1,05427) 3 + (1,05427) (1,05427) 4 + (1,05427) 5 = ( ) = = kahden hoitajan kahden viikon palkkakustannuksista aiheutuva säästö on Painehaavojen tehokas ehkäisy vähentää laitosapulaisten tarvetta, koska siivouksen tarve. Yhden painehaavan vuoksi vuodeosastolle palkataan viisi laitosapulaista, joiden tuntipalkka on 12,83 (sis. sosiaalikulut, 38,15 h/viikko). Vuoden aikana vuodeosastolla on ollut 22 painehaavaa, ja yhden painehaavan pidentynyt hoitoaika on 14 päivää. Laskukaavalla [5 x (12,83 x 38,15)] x 2 saadaan yhden painehaavan kuluiksi ja kokonaissäästöksi Myös siirtoviivepotilaista aiheutuvat sakkomaksut vähenevät, kun potilas voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta suoraan perusterveydenhuoltoon. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston 13 sakkomaksua (yht ) ajalta tammi maaliskuu 2007 x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Hoitopäivämaksut painehaavaleikkauksen jälkeen vähenevät painehaavojen tehokkaan ehkäisyn ansiosta. Vuodeosastolla on hoidettu kaksi painehaavaleikkausta, mikä on vaatinut 36 hoitopäivää / painehaava. Yksi hoitopäivä maksaa vuodeosastolla 123. Säästö on laskettu kaavalla 2 x 36 päivää x 123 = Plastiikkakirurgin konsultaatiomaksut vähenevät painehaavojen leikkaustarpeen vähentyessä. Konsultaatiomaksu on 35 ja konsultaatioita tehtiin yhteensä 40 kappaletta, joten säästöksi saadaan Potilaan kuljetusmaksut vuodeosastolta erikoissairaanhoitoon tutkimuksia tai leikkauksia varten vähenevät. Säästö on laskettu kaavalla: vuodeosaston vuosittaiset kuljetusmaksut x painehaavojen ilmaantuvuus 10 % = Painehaavapatjojen ehkäistessä painehaavoja terveyskeskukselle kertyy vuodessa säästöjä Summa ei sisällä jo syntyneiden painehaavojen hoitoajan lyhentymisestä aiheutuvia säästöjä. Laskelmat nojaavat edellä mainittuun pääkaupunkiseudulla tehtyyn painehaavojen ilmaantuvuustutkimukseen, sillä se antaa konkreettisen kuvan Suomen tilanteesta (9). Painehaavapatjojen investointikustannus Tutkimuksessa rajattiin painehaavapatjat potilaan liikuntakyvyn mukaan kahteen ryhmään: liikuntarajoitteisille potilaille tarkoitettuihin ja täysin liikuntakyvyttömille potilaille tarkoitettuihin patjoihin. Tutkimuksessa käytettyjen patjojen hinnat ovat suomalaisen valmistajan ilmoittamat ja edustavat alan markkinahintoja. Liikuntarajoitteisten potilaiden patja on tässä tutkimuksessa patja A (painehaavojen asteet 1 2) ja täysin liikuntakyvyttömien potilaiden patja on patja B (painehaavojen asteet 3 4). Patja A:n hinta on 700. Sen tekninen käyttöikä on viisi vuotta, jonka jälkeen se hävitetään. Patjan B hintaan vaikuttavat useat tekijät. Sen hankintahinta on ja tekninen käyttöikä 10 vuotta. Patjan säätölaite kestää 10 vuotta ja vaatii kaksi huoltokertaa (kustannukset yhteensä noin 600 ). Viiden vuoden käytön jälkeen tarvitaan uusi kennosto (noin ). Kymmenen vuoden aikana tarvitaan kolme uutta päällistä (yhteensä noin 600 ). Patjan kokonaishinta on siten yhteensä Tutkimusryhmän jäsen mittasi Hyvinkään terveyskeskussairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla painehaavojen riskit yleisimmin käytetyllä ja luotetuimmalla Bradenin riskipistemittarilla (10). Potilaista 12 oli pienen riskin potilaita (patja A), keskisuuren riskin potilaita oli 17 (patja A), suuren riskin potilaita 32 (patja B) ja erittäin suuren riskin potilaita 5 (patja B). Tulosten perusteella voidaan laskea vuodeosastojen painehaavapatjojen investointikustannus: 29 x patja A, investointikustannus 29 x 700 = ja 37 x patja B, investointikus Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ Tästä asiasta tiedettiin Painehaavoja on suomalaisessa sairaanhoidossa jopa viidesosalla potilaista. Usein painehaavojen syntyminen on vain tavanomaisten epäonnistuneiden hoitotoimenpiteiden lopputulos. Suomessa painehaavojen hoitokustannusten on laskettu olevan vuosittain 200 miljoonaa euroa. Painehaavojen syntymistä voidaan tehokkaasti ehkäistä hoidollisesti toimivien (esim. vaihtuvapaineisuus) ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Mitä tutkimus opetti Painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjoja apuna käyttäen tulee halvemmaksi kuin niiden hoito nykymenetelmin. Investointi painehaavapatjoihin maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa. Painehaavapatjojen käyttö terveydenhuollossa helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ajankäytön kohdistuessa oikeisiin hoitotoimenpiteisiin. PENG-analyysi on arvokas työkalu tuodessaan tutkittavia tekijöitä esiin monipuolisesti (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen). tannus 37 x = Vuodeosastojen (yhteensä 66 vuodepaikkaa) potilaiden tarpeita vastaavat painehaavapatjat maksavat yhteensä Em. tietojen perusteella voidaan laskea investoinnin kannattavuusarvio eli nettonykyarvo, NPV (kuvio 2). Tuleva kassavirta on laskettu säästöinä (painehaavojen tehokas ehkäisy, hyödyt (kuvio 1), elinkaari on viisi vuotta (patja A), investoinnin hinta on ja laskentakorkokannaksi on valittu Euribor 360 kunnan pienen riskin vuoksi (18. heinäkuuta 2008: 5,427). Investoinnin positiivinen nykyarvo (NPV > 0) osoittaa, että projekti tuottaa elinkaarijaksolla välitöntä taloudellista hyötyä, jolloin hanke tulisi toteuttaa. Taloudellisesti varman investoinnin tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, että investoinnin nykyarvo (NPV) on elinkaaren päättyessä suurempi kuin alun perin tehty investointi. Painehaavapatjainvestoinnin nettonykyarvo ( ) on suurempi kuin alkuperäinen investointi ( ). Pohdinta Tutkimustulokset osoittavat, että painehaavojen ehkäisy ja hoito painehaavapatjojen avulla tulee alkuinvestoinnista huolimatta halvemmaksi kuin painehaavojen hoito nykymenetelmin. Investointi maksaa itsensä takaisin hieman yli kahdessa vuodessa, sillä investoinnista saadut vuosittaiset hyödyt ovat , kun investointi maksaa Halvempien patjojen (patja A, 700 ) elinkaari on 5 vuotta ja kalliimpien patjojen (patja B, ) 10 vuotta. Painehaavapatjoista kertyvät hyödyt terveyskeskukselle ovat todellisuudessa kuitenkin suuremmat, sillä tutkimuksessa ei otettu huomioon jo aiheutuneen painehaavan hoitoajan lyhenemisestä koituvia säästöjä. Lisäksi painehaavapatjojen hankintahintaan voi tulla volyymialennus suuria patjamääriä ostettaessa. Patjaa valittaessa on kuitenkin tärkeintä, että sen hoidollinen tehokkuus on kliinisesti osoitettu. PENG-analyysi on menetelmänä hyödyllinen käytännöllisyytensä ja havainnollisuutensa vuoksi. Tosin sitä ei voida pitää luonteeltaan täysin tieteellisenä, vaan sen tulokset ovat suuntaa antavia. PENG-analyysi ottaa huomioon myös pehmeät arvot, jotka usein jäävät investointipäätöksissä huomioimatta. Näitä hyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida euromääräisesti. Painehaavapatjainvestoinnin pehmeitä arvoja kuvaavia hyötyjä terveyskeskuksen näkökulmasta ovat mm. hoitajien työmotivaation ja vastuun lisääntyminen, mikä lisää työn tehokkuutta ja työhön sitoutumista (kts. kuvio 1). PENG-menetelmän mukainen ajattelumalli sopii terveydenhuollon kustannuslaskelmiin prosessimaisen luonteen takia yksikin muutos potilaan hoitostrategiassa vaikuttaa useaan tekijään säästäen tai lisäten kustannuksia. Tämä PENG-analyysi tekee näkyväksi painehaavojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät tekijät ja niistä koituvat kustannukset, jolloin esim. poliittisesti valitut päätöksentekijät saavat selkeämmät perusteet päätöksentekoon. Alan liiketoiminnan tulisi olla palveluliiketoimintaa. Palveluun tulisi kuulua tuotteen lisäksi palvelupaketti, joka sisältäisi mm. terveystaloudellista koulutusta ostopäätösten tekijöille (osastonhoitajat, ylilääkärit) ja patjan käyttökoulutuksen hoitajille ja laitosapulaisille kouluttajana terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi palvelupakettiin tulisi kuulua patjojen säännöllinen ja luotettava ylläpito täyden käyttöasteen takaamiseksi. Tutkimustuloksilla on myös laajempaaa merkitystä, sillä painehaavoja on myös erikoissairaanhoidon, vanhainkotien, hoitokotien, kotisairaaloiden ja kotihoidon potilailla sekä pyörätuolipotilailla. Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk

6 ENGLISH SUMMARY HEIDI PELTONEN MBA Master Thesis research International University Audentes, Tallinn, Estonia MERVI LEPISTÖ JUKKA K. VIHERSAARI Cost benefits of investing in special mattresses for long-term care Background The growing elderly population of Finland will present a demographic health care challenge in forthcoming years, the number of person of 80 s and 90 s is increasing considerably. While these age groups need for health care services increases the health care personnel is declining. Elderly patients often develop pressure ulcers (PUs). A combination of pressure, shear and/or friction is causing damage to the skin and underlying tissues. PUs are a source of unnecessary pain and suffering and a risk for secondary infections. Although PUs are a common problem in all patients they occur most often in the elderly, bedridden, and severely ill. The incidence among patients in the Helsinki metropolitan area is approximately 10.86%. The first step in PU prevention is to identify the patients at risk. The prevalence of PUs is consistently higher in long-term care than acute care. Proper management and care can help to prevent the development of PUs and important advances have been made using special pressure ulcer mattresses. Methods The aim of this study was to estimate the cost benefits of investing in special mattresses for public health care and to show that it is cost effective to make the investment rather than continuing to operate with the current care methods. The target of the study was the long-term patients department (66 beds) of a primary health care unit located in Hyvinkää, Finland. This research was implemented utilising PENG methodology and an analysis team consisting of several professionals from the health care field. Results The results indicate that it is beneficial to invest in the special mattresses, the repayment period (pay back) being slightly over two years. The cumulative annual savings from the effective prevention of PUs are The investment price is and the lifetime of the investment is at least 5 years (depending on the mattress type). Soft variables, that are difficult to evaluate financially, were taken into consideration. From the viewpoint of the health care personnel the investment increases work motivation, responsibility, commitment and overall quality of the care. Conclusions In order to advance the humane level of elderly care, Finnish municipalities should invest in therapeutically effective special pressure relieving mattresses. These mattresses, when correctly and effectively utilised, help to prevent PUs from developing and therefore ease the workloads of the nursing staff. Besides financial savings, less patient suffering and less demand on limited nursing personnel resources are further beneficial consequences. The relevance of the issue is applicable outside the clinical setting, too, since PUs are not restricted to long-term patients in primary health care; patients in special medical treatment, home care, home care hospitals, residential homes for the elderly and wheel chairs, among others, also suffer from PUs Suomen Lääkärilehti 45/2010 vsk 65

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell

MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell MUUTOS-hanke: Sote-palvelutarpeet ja palveluverkon kartoitus Hallintoylilääkäri Eeva Reissell 29.6.2016 Palvelutarpeet ja palveluverkko/eeva Reissell 1 Keskeiset kysymykset Mikä on sairaalan rooli tulevaisuudessa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Miten haasteeseen vastataan: Capacity building

Miten haasteeseen vastataan: Capacity building Miten haasteeseen vastataan: Capacity building 4.12.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Qualifications of a sustainable health system Health spending outpaces GDP growth x 3

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä?

Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Onko Sotella rakennuksia ja seiniä? Sessio 10 Toiminnan hallittu organisoiminen uudessa hallintorakenteessa Terveydenhuollon Atk-päivät Lahden messukeskus 24. - 25.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Sairaanhoitaja koulutuksen 120v juhlakonferenssi Ylihoitaja Merja Meriläinen, sh, TtT merja.merilainen@ppshp.fi

Lisätiedot

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille Case Hämeenlinna 8.10.2015 Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut 8.10.2015 Hämeenlinnassa on lähes 68 000 asukasta

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma

Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot