Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava. SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava. SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi"

Transkriptio

1 Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi

2 Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Sauli Hievanen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 1 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 ESIPUHE... 2 ASUNTOPOLITIIKAN NYKYKUVA TEHOA MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN... 5 Pääkaupunkiseudulla lisättävä tonttitarjontaa... 5 Kunnille keppiä... 5 Pakkolunastukset käyttöön... 6 Kasvukunnille enemmän valtionosuuksia... 7 Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveroa korotettava... 7 Valtion ja kuntien tontteja vuokra asunnoille... 7 Maan arvon nousu rahoittajaksi... 7 Tarvitaan infraministeriö ja metropolihallinto... 8 Elinkeinopolitiikka ja palvelut mukaan sopimuksiin RAKENTAMISEN HINTAA ON ALENNETTAVA Rakentamisen normeja purettava Elinkaarivastuu on laadun tae VALTION TUKEMA ASUNTOTUOTANTO UUDISTETTAVA Kruunuasunnot sosiaaliseksi asuntorakennuttajaksi ASO asuntoja nuorille työn perässä muuttajille ASUMISMUODOT TASAVERTAISIKSI Asuntolainan korkovähennys poistettava asteittain Ei lainakatolle Tarvitaan asuntoroskapankki JOKAINEN ANSAITSEE ASUNNON Asumisneuvonta ehkäisee asunnottomuutta ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN ERIYTYMINEN ON KASVAVA ONGELMA Asumisen eriytymistä voi torjua Yhteisöllisiä ja moninaisia asuinalueita Vuorovaikutuksellisuutta suunnitteluun Etniset eroavaisuudet haasteena YLEINEN ASUMISTUKI REMONTTIIN... 23

4 2 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi ESIPUHE Suuressa osassa maata asuntoja on saatavilla kohtuulliseen hintaan. Taantuvilla seuduilla työpaikat vähenevät ja asuntoja jää tyhjäksi. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on mittava ongelma. Huonosti hoidettu asuntopolitiikka muodostuu Suomen talouskasvun rajoitteeksi. Pääkaupunkiseudun asuntopula ja asumisen korkea hinta rajoittavat koko maan talouskasvua. Ongelma kärjistyy jatkuvasti, koska hallitusohjelman asuntopolitiikan linjaukset eivät ole käynnistäneet vuokra-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Siksi Suomessa tarvitaan kipeästi uusia toimia, asuntopolitiikan kansallinen kompromissi. Asuntojen tuotannon käynnistämiseksi tarvitaan nyt kaikki keinot käyttöön. Vasemmistopuolueiden on hyväksyttävä Ara-asuntotuotannon säännösten lieventäminen, oikeistopuolueiden Kruunuasuntojen tulo asuntorakennuttajaksi. Isojen yleishyödyllisten toimijoiden ja kuntien on sitouduttava konkreettisiin asuntotuotantotavoitteisiin. Asuntotuotanto on julkinen investointi, joka lisää merkittävästi työvoiman liikkuvuutta. Pääkaupunkiseudun asuntopula voidaan ratkaista alentamalla tonttimaan hintaa, rakentamalla tehokkaammin ja edullisemmin sekä kasvattamalla asuntojen tarjonnan määrää. SAK:n linjauksissa keskitytään seuraaviin seitsemään asiaan, joita parantamalla Suomen asuntotilanne tukisi talouden kasvua ja työllisyyttä. 1. Tehoa maankäyttöön ja kaavoitukseen 2. Rakentamisen hintaa on alennettava 3. Valtion tukema asuntotuotanto uudistettava 4. Asumismuodot tasavertaisiksi 5. Jokainen ansaitsee asunnon 6. Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen on kasvava ongelma 7. Yleinen asumistuki remonttiin Helsingissä SAK

5 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 3 ASUNTOPOLITIIKAN NYKYKUVA Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on tänä vuonna historian alhaisimmalla tasolla. Asuntotuotanto suhteessa väestökasvuun painui pääkaupunkiseudulla ennätyksellisen alas jo viime vuosikymmenellä. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla rakennetaan asuntoja vain puolet tarpeeseen nähden. Helsingin seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä asukkaalla, joista on maahanmuuttajia. Lähivuosina eläkkeelle jää pääkaupunkiseudulla vuosittain henkeä. Seutu tarvitsee runsaasti muuttajia. Nuorista ikäluokista työelämään tulee eläkkeelle jäävien tilalle vain uutta työntekijää vuosittain. Pääkaupunkiseudun tulevasta työvoimatarpeesta 80 prosenttia kohdistuu palvelualoille. Matalapalkkaisilla aloilla kohtuuhintaisten asuntojen vähyys näkyy työvoimapulana jo nykyisin. Moni työntekijä on kannustinloukussa ja joutuu laskemaan, kannattaako muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle, jos suurin osa palkasta hupenee asumiseen. Asumisen korkea hinta ja asumisen painottuminen omistusasumiseen hidastavat työvoiman liikkuvuutta. Moni nuori on pakotettu asumaan pitkään vanhempiensa luona ja muuttamaan sitten kauas alueen keskuksesta. Asumisen ja vuokrien hinnat johtuvat liian vähäisestä asuntotuotannosta. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat seitsemän vuoden aikana puolitoistakertaistuneet. Helsingissä ja Pariisissa ovat Euroopan kalleimmat asunnot. Metropolialue on merkittävässä asemassa Suomen talouskasvuun näkökulmasta. Kansantuotteesta yli kolmannes syntyy pääkaupunkiseudulla. Henkilöä kohden tuotettu bruttokansantuote on pääkaupunkiseudulla 1,75-kertainen muuhun Suomeen verrattuna. Talouden kasvu ehtyy, jos työvoiman saatavuus vaikeutuu entisestään. Vuokra-asuntotuotanto kaipaa omistajia ja rakennuttajia. Siksi valtion on perusteltua tulla mukaan sosiaalisen asuntotuotannon toimijaksi. Pelkästään kuntien ja valtion toimin ei sosiaalista asuntotuotantoa kuitenkaan kyetä toteuttamaan, vaan tarvitaan isojen yleishyödyllisten toimijoiden panosta. Tonttitarjonnan niukkuus ja sen myötä kohoava maan hinta nostaa rakentamisen kustannuksia. Maankäyttö- ja kaavapolitiikkaa ei voida jättää enää kuntien yhteistyön ja aiesopimusten varaan. Korkea asumisen hinta on saanut ihmiset etsimään halvempia asuntoja kehyskunnista, mikä on hajauttanut yhdyskuntarakennetta. Alueet ovat syntyneet hallitsemattomasti, ja asuntoalueita on kaavoitettu ilman järkevää kytkentää liikennesuunnitteluun. Hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, jotka nostavat asumisen hintaa. Rakentamisen hintaa nostavat muun muassa monet vanhentuneet ja liian yksityiskohtaiset kaava- ja rakennusmääräykset.

6 4 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi Myös asunnottomuuden suurin taustasyy on riittämätön asuntotuotanto. Aravuokra-asuntoa jonottaa pääkaupunkiseudulla yli kotitaloutta. Hakijajono on tuplaantunut vuoteen 2005 verrattuna, ja Helsingissä joka toinen hakija on erittäin kiireellisesti asunnon tarpeessa. Erilaisten väestöryhmien eriytyminen tietyille alueille on jo niin voimakasta, että se on alkanut tuottaa syrjäytymistä. Maahanmuuton tuomat kulttuurilliset konfliktit ovat arkipäivää asuinalueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Asuntomarkkinoilla piilee merkittäviä hinta- ja vuokrapaineita. Kun talouden kehityksen kääntyy suotuisammaksi, on odotettavissa asuntojen hintojen ja vuokrien voimakas nousu. Siksi talouden tummat ajat on käytettävä asuntotuotannon vauhdittamiseen. KUVIO 1 Helsingin seudulla valmistuneet asunnot ja väestönkasvu Helsingin seudulla asuntoja rakennetaan vain puolet tarpeeseen nähden.

7 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 5 1 TEHOA MAANKÄYTTÖÖN JA KAAVOITUKSEEN Asuntojen hintojen nousu on irtaantunut rakennuskustannusten kehityksestä. Rakennuskustannusten sijaan suurin yksittäinen syy asuntopulaan ja asumisen kalleuteen on tonttien puute, joten asuntotuotantoa voidaan lisätä ja asuntojen hintojen nousua hillitä, kun kasvatetaan rakennusmaan tarjontaa. Tontin tuotantoprosessia kaavoituksesta lupamenettelyihin on nopeutettava. Maankäytön tehostamiseksi on viime vuosina laadittu monia sopimuksia eri toimijoiden välillä, mutta toivottua kehitystä ei ole tapahtunut. Vapaaehtoisuuden keinoin ei siis saada lisättyä tonttimaan tarjontaa. Siksi onkin syytä käyttää kaikkia lain tarjoamia menettelyjä kaavoitetun, rakentamattoman tonttimaan saamiseksi rakennustuotannon käyttöön. Pääkaupunkiseudulla lisättävä tonttitarjontaa Kaavoituksessa on epäonnistuttu erityisesti pääkaupunkiseudulla. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on 6,5 miljoonan kerrosneliön kaavavaranto, josta kaksi kolmasosaa on kaavoitettu pientaloasumiseen ja kolmannes kerrostaloasumiseen. Kuitenkin vain puolet kerrostaloasumiseen varatuista kaavoista on välittömästi käytettävissä rakentamiseen. Tyhjät tontit rakennettaan nopeasti, ja vajaasti rakennetut tontit jäävät pääosin rakentamatta. Laskennallisesti suuri kaavavaranto ei riitä kuin muutamaksi vuodeksi. Pääkaupunkiseudulla yhden prosentin lisäys tonttivarannossa lisää vuoden viiveellä asuntotuotantoa 1,3 prosentilla. Tonttimaan kasvattamiseksi on tehtävä useita asuntopoliittisia toimenpiteitä, joita on edempänä kuvattu. Aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella pystytään vähentämään maan arvon nousuun perustuvaa spekulaatiota ja luomaan siten mahdollisuudet pitkäjänteiselle asuntotuotannolle. Kunnille keppiä Tonttitarjonnan lisäämisestä on sovittu valtion ja kuntien välillä useamman kerran. Muun muassa niin sanotulla Siimeksen sopimuksella ja Vapaavuoren tonttisopimuksella on aiemmin pyritty lisäämään kuntien tonttitarjontaa, mutta siinä ei ole onnistuttu toivotulla tavalla. Kesällä 2012 allekirjoitettiin MAL-aiesopimus, jossa sovittiin jälleen kerran liikenteen, maankäytön ja asumisen tuotantotavoitteista pääkaupunkiseudulla. Tonttitavoitteiden saavuttamiseksi valtio on lisännyt kunnille kannusteita maksamalla infra-avustusta kunnallistekniikan ja pienten liikenneinvestointien toteuttamista varten. Jatkossa on määrättävä myös sanktiota niille kunnille, jotka eivät toteuta kaavatavoitteita. Valtio ei voi hyväuskoisesti vain lisätä porkkanoita kunnille, vaan tarvitaan myös keppiä. Sopivia sanktioita kaavoitustavoitteensa laiminlyöneille kunnille voisivat olla MAL-aiesopimukseen sisältyvien infra-avustusten leikkaaminen, valtionosuuksien vähentäminen ja isojen liikenneinvestointirahojen kohdentaminen muualle. Sank-

8 6 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi tiot voivat tuntua kovilta, mutta keppilinja on perusteltu suhteutettuna asuntopulan aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. KUVIO 2 Asuntojen hinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (pääkaupunkiseutu) ja rakennuskustannukset (koko maa) Tonttien hinnat ovat merkittävä asuntojen hintaa nostava tekijä. Tonttimaan tarjonnan lisääminen hillitsee asuntojen hintakehitystä. Pakkolunastukset käyttöön Sanktiot myös lisäävät kuntien halukkuutta käyttää aktiivisen maapolitiikan keinoja. Kunnat voivat omalla maanhankinnallaan vaikuttaa kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon. Kun kunta omistaa kaavoittamansa maat, sen on helpompi ajoittaa ja kohdentaa rakentaminen tarkoituksenmukaisesti. Nykyisin rakennusliikkeet eivät hanki taseisiinsa rakennusmaata pitkiksi ajoiksi varastoon, vaan tontit pyritään saamaan nopeasti käyttöön. Käytäntö puoltaa sitä, että kaupunkien kannattaa aktivoitua maan hankinnassa. Kaupungeilla on kolme keinoa maanhankinnassa: vapaaehtoiset kaupat, etuosto-oikeus jo tehdyissä maakaupoissa sekä kovimpana keinona maiden pakkolunastus. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole käyttäneet pakkolunastusta, koska ne eivät ole halunneet puuttua yksityiseen omistusoikeuteen. Kuitenkin pelkästään tieto siitä, että pakkolunastus kuuluu kaupungin maapolitiikan keinoihin, helpottaisi maakaupoista neuvottelemista. Näin on tapahtunut Oulussa, jossa kunta on harjoittanut aktiivista maapolitiikkaa jo pitkään. Sen seurauksena Oulun asuntotilanne onkin hyvä. Kaavoitusta on lisättävä myös valtion ja yksityisen omistajien mailla. Kaupunki voi maankäyttösopimuksilla varmistaa, ettei yksityisille maille rakenneta vain kovan rahan asuntoja.

9 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 7 Kasvukunnille enemmän valtionosuuksia Kasvukunnissa nopea väestönkasvu aiheuttaa merkittäviä investointikustannuksia. Uusien asukkaiden tuomat lisäverotulot kompensoivat kasvaneet menot vasta pitkällä aikajänteellä. Kunnat ovat jarruttaneet luontaista väestökasvua hidastamalla kaavoitusta. Se taas on johtanut yhdyskuntarakenteen hajautumiseen kasvavilla kaupunkiseuduilla, ja muuttopaine on siirtynyt kehyskuntiin. Yhden uuden asukkaan on arvioitu aiheuttavan kunnalle noin euron kustannukset. Kustannukset syntyvät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen palveluiden kasvaneista rakentamistarpeista. Kasvukuntien tilannetta on helpotettu myöntämällä kunnille infra-avustuksia. Myös valtionosuusjärjestelmässä on huomioitu kasvukuntien asema. Luonnollisen väestönkasvun jarruttaminen kunnissa hidastaa tuottavuuden kehitystä ja talouden kasvua. Siksi valtion on luotava vahvempi kannustin kasvukuntien valtionosuusjärjestelmään. Se tukisi nopeasti kasvavien kuntien taloudellisia edellytyksiä kaavoittaa ja rakentaa väestönkasvun vaatimaa infrastruktuuria. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveroa korotettava Pääkaupunkiseudulla jää kaavoitettuja tontteja rakentamatta, koska maanomistajat panttaavat kaavoitettuja maa-alueitaan hintojen nousun toivossa. Samaan aikaan yhteisillä verorahoilla joudutaan kaavoittamaan lisää tonttimaata ja rakentamaan kallista kunnallistekniikkaa. Tonttipulasta kärsivissä kasvukeskuksissa kunnat eivät ole hyödyntäneet rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korotusmahdollisuuksia. Siksi valtion on pakotettava kunnat siihen korottamalla rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron alarajaa pääkaupunkiseudulla. Toimenpiteellä edistetään tonttimaan myyntiä. Kiinteistöjen verotusarvoja on samassa yhteydessä ajantasaistettava. Valtion ja kuntien tontteja vuokra-asunnoille Kohtuuhintaisia asuntoja saadaan vain osoittamalla tontteja säänneltyyn valtion Ara-asuntotuotantoon. Tontit ovat kasvukeskuksissa niukkuushyödyke, joten kunnilla ja valtiolla on houkutus rahastaa tonttien arvonnousulla sen sijaan, että ne luovuttaisivat tonttimaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kuntien onkin luovutettava tontteja kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon omakustannushinnalla. Kunta saa asukkaista jatkossa verotuloja. Myös valtion ja sen yhtiöiden hallussa olevat maa-alueet on inventoitava, ja soveliaat alueet on luovutettava vuokra-asuntotuotantoon omakustannushinnalla. Maan arvon nousu rahoittajaksi Monen kaupungin keskustassa on muun muassa vanhoja ratapihoja, jotka ovat toiminnallisesti huonoja. Niitä kehittämällä voitaisiin saada huomattavia maankäyttöhyötyjä sekä valtiolle että kunnalle.

10 8 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi Lahdessa tavoitteena on kehittää rautatieaseman ympäristöä ja tutkia matkakeskuksen sijoittumista alueelle. Lisäksi ratapihakäytöstä poistuvalle alueelle halutaan sijoittaa uusia toimintoja. Hankkeen käynnistämisessä on suunnattomia hallinnollisia vaikeuksia, kun alueen maankäytöstä neuvoteltaessa valtiota edustaa liian monta tahoa: Liikennevirasto, VR-Yhtymä, Senaattikiinteistöt ja Liikenneministeriö. Valtion on koordinoitava neuvotteluja, jotta yhteiskunnan kokonaisetu tulee huomioiduksi eivätkä eri hallintosektorit aja vain omia etujaan. Helsingin Keski-Pasilassa puolestaan saataisiin kaksinkertaistettua kerrosneliön rakennusoikeus maankäytön muutoksilla sekä rakentamalla yksilisälaituriraide. Tulevan lisärakennusoikeuden arvo on valtiolle yli 100 miljoonaa. Kun lisälaiturin rakentaminen maksaa 30 miljoonaa, on se perusteltua rahoittaa alueelta saatavilla maankäyttöhyödyillä. Valtionvarainministeriötä kuitenkin kiinnostaa menokehyksistä kiinnipitäminen eivätkä valtion kokonaishyödyt. Lahden ja Keski-Pasilan kaltaisia hankkeita sekä monia muita merkittäviä liityntäpysäköinti- ja asuntorakentamishankkeita on rahoitettava maan arvon nousua hyödyntäen. Tarvitaan infraministeriö ja metropolihallinto Hajautuva kaupunkirakenne, kasvava liikenne ja kohoavat kustannukset ovat seurausta kuntien väliseen yhteistyöhön perustuvasta päätöksentekojärjestelmästä. Kaikki kunnat eivät ole innostuneet pienempituloisista vuokra-asujista, vaan kilpailevat mieluummin hyvätuloisista omistusasujista. Kukaan ei kanna kokonaisvastuuta kaavoituksesta. Siksi Helsingin seudulle on pikaisesti perustettava metropolihallinto, joka vastaisi maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteosta. Helsingin seudun sosiaalinen asuntotuotanto tulee järjestää metropolihallinnon alaisuuteen. Se vastaisi asuntokannan rahoituksesta, tonttimaan hankinnasta, rakennuttajatehtävistä, asukasvalinnoista ja valtion tuen myöntämisestä sekä kohteille että asukkaille. Metropolihallinnon tärkein tehtävä olisi laatia alueen kuntia sitovasta yhteisestä kaavasta. Metropolihallinnon on oltava vaaleilla valittu, jotta se voi demokraattisesti käyttää päätäntävaltaa yli yksittäisten kuntien. Helsinki on vuonna 2012 käynnistänyt oman yleiskaavavalmistelun, mikä on paha takaisku Helsingin seudun yhteiselle kaavavalmistelulle ja järkevän asuntopolitiikan toteuttamiselle. Valtion puolestaan on edistettävä yhdyskuntasuunnittelun siten, että kootaan asumisen, maankäytön ja liikenteen asiat yhteen ministeriöön. Elinkeinopolitiikka ja palvelut mukaan sopimuksiin Valtio ja kunnat ovat viimeksi lisänneet maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistä suunnittelua MAL-aiesopimuksella. Suunnittelun pitää sisältää jatkossa myös palvelut ja elinkeinopolitiikka. Valtion ja kuntien lisäksi sopijaosapuoleksi on otettava mukaan rakennuttajia, jotka lopulta ratkaisevat, käynnistyvätkö asuntohankkeet.

11 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 9 Nykyinen kaavaprosessi on irrallaan liikennejärjestelmän kehittämisestä ja tehdyistä väyläinvestoinneista. Esimerkiksi kantatie 51:n perusparannus välillä Kirkkonummi Kivenlahti toteutettiin valtion rahoilla, mutta Kirkkonummi ei kaavoittanut alueelleen lainkaan vuokra-asuntoja. Jatkossa on toimittava niin, että valtion isot liikenneinvestoinnit toteutetaan vasta, kun kunnat sitoutuvat vastaavasti kaavoittamaan maata asuntotuotantoon. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat elinkeinopolitiikkansa toisistaan erillään. Jokainen alueen kunta varaa erikseen yrityksille tilaa sijoittua, mikä johtaa ylitarjontaan kaavoituksessa. Koko pääkaupunkiseudulla on kaavoitettu 14 miljoonaa kerrosneliötä teollisuus- ja toimitilakohteisiin, mikä on kuusinkertainen määrä verrattuna asuinkerrostalojen kaavavarantoon. Esimerkiksi Helsingissä Vallila-Hermannin alueella ja Pitäjänmäellä on huomattavia määriä teollisuustontteja. Näiden alueiden järkevä muuttaminen asuinkäyttöön on tarpeellista. Lauttasaaren kärki on hyvä esimerkki siitä, miten aikanaan teollisuusalueeksi varattu alue on muutettu asuinrakentamiseen. Toimitilakohteita on kyettävä nopeasti ja joustavasti muuttamaan asuntokäyttöön tai monikäyttökohteiksi, joissa esimerkiksi katutaso on liiketiloina ja ylemmät kerrokset rakennetaan asunnoiksi. SAK:n toimenpide-esitykset Asumisen, maankäytön ja liikenteen asiat on keskitettävä uuteen infraministeriöön. Asuminen sekä liikenne- ja kaavoitusasiat on koottava Helsingin seudulla vaaleilla valittavaan metropolihallintoon. Metropolihallinnon tulee päättää pääkaupunkiseutua sitovasta kaavasta. Korotetaan rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron alarajaa sekä ajantasaistetaan kiinteistöjen verotusarvot. Jos kunta ei toteuta valtion kanssa sovittuja asuntotuotantotavoitteita, sille on voitava määrätä taloudellisia sanktioita. Valtionosuusjärjestelmän on taattava nopeasti kasvaville kunnille taloudelliset edellytykset kaavoittaa ja rakentaa väestönkasvun edellyttämä palveluinfrastruktuuri. Kuntien on otettava käyttöön kaikki lain sallimat keinot maapolitiikassa (esim. pakkolunastus ja etuosto-oikeus). Valtion maa-alueet täytyy inventoida ja asuntotuotantoon soveltuvat maaalueet täytyy luovuttaa asuntotuotantoon kohtuuhinnalla. Valtion liikenneinvestoinneista päätettäessä kunnilta on edellytettävä sitovaa asuntotuotantoa uuden väylän ympäristöön.

12 10 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi Maan arvon nousulla on voitava rahoittaa rakennushankkeita valtion talousarvion kehysmenettelyssä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimusten valmistelussa on kuultava rakennuttajia.

13 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 11 2 RAKENTAMISEN HINTAA ON ALENNETTAVA Asuntojen hinnasta 40 prosenttia on veroja tai veroluonteisia maksuja. Hallituksen päättämä varainsiirtoveron korotus ja sen laajentaminen koskemaan myös asunto-osakeyhtiön velkaosuutta lisää asumisen kustannuksia. Kohtuuhintaisten asuntojen puute uhkaa muutenkin työvoiman liikkuvuutta ja talouden kehitystä, joten hallituksen on pitäydyttävä jatkossa asumisen hintaa nostavista päätöksistä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen on hankalaa myös yksityiskohtaisten kaava- ja rakennusmääräysten vuoksi. Rakentamisen hintaa voidaankin hillitä vanhentuneita säädöksiä purkamalla. Valtion tuella ei ole tarpeen rakentaa kalleimman tason mukaan. Rakentamisen jäljen pitää olla hyvää, mutta asumisen laatu- ja mukavuusvaatimusten ei tarvitse olla korkeinta tasoa. Rakentamisen normeja purettava Olennaista on, että ihmisille saatetaan tuotettua kohtuuhintaisia asuntoja. Vuosien varrella laadittujen erilaisten määräysten purkaminen tuntuu olevan ylivoimainen tehtävä, vaikka niiden yhteisvaikutus asuntojen hintaan on tunnettu tosiasia. Suomessa edetään vielä kylmää sotaa, kun asuntoihin vaaditaan rakentamaan tilaa vieviä ja hintoja nostavia väestönsuojia. Vain Israelissa ja Sveitsissä on Suomea tiukemmat määräykset. Väestönsuojat vaikuttavat asuntojen hintaan eniten pienissä asunnoissa, joiden hinnat ovat suuren kysynnän vuoksi muutenkin korkealla. Velvoitteet niiden rakentamiseen on siis syytä purkaa. Autopaikkoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla liikaa. Pienipalkkainen autoton voi joutua maksamaan euroa enemmän asunnostaan, koska jokaiseen asuntoon on mitoitettu oma autopaikka. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla on hyvin toimiva joukkoliikenne. Myös esteettömyysmääräykset ovat niin tiukkoja, että niiden vuoksi asunnon hinta voi nousta jopa eurolla. Ruotsissa invamitoitus tehdään vain 30 prosenttiin asunnoista. Kerrostaloihin voitaisiin hyvin rakentaa esteettömiksi vaikka vain ensimmäisen kerroksen asunnot ja kaikki yhteiset tilat. Niin kyettäisiin laskemaan asuntojen hintaa. Nykyisiä villityksiä on rakentaa pieniinkin asuntoihin oma sauna, joka pienentää muutenkin ahtaan asunnon varsinaista asuinpinta-alaa ja lisää energiakustannuksia. Se ei ole järkevää. Listaa voisi jatkaa pitkään. Suunnittelijoita ohjaa loputtomien määräyksien täyttäminen eikä rakentamisen hintakierteen ratkaiseminen. Niin kauan kuin kaavoittajien ja rakennusmääräysten laatijoilla ei ole hintalappuja suunnittelupöydillä, ei myöskään kustannustietoisuus lisäänny. Elinkaarivastuu on laadun tae Harmaa talous, pitkät aliurakointiketjut ja tiukat aikataulut ovat ruokkineet rakentamisen laadun heikkenemistä. Pitkät aliurakointiketjut luovat rakentamiseen

14 12 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi monta kriittistä rajapintaa. Se mikä on aliurakoitsijalle kahden euron voitto, voi olla pääurakoitsijalle euron tappio. Vastuun kantaa vain yksi osapuoli eli useimmiten pääurakoitsija. Tällöin myös riskit sisällytetään tarjouksiin, mikä nostaa rakentamisen hintaa. Rakentamisen ansaintalogiikka kannustaa rakentamaan mahdollisimman halvalla ja tekemään vain sen, mitä urakkasopimuksessa lukee. Rakentamiseen on luotava uusia toteutusmalleja, joissa taloudellisilla kannusteilla edesautetaan kokonais- ja elinkaarivastuuta rakennushankkeessa. Lupaavin innovaatio on allianssimalli, jossa tilaajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja muut toimijat sitoutuvat taloudellisella kannusteella ja vastuulla viemään projektin läpi laadukkaasti. Kukin taho on vastuussa koko hankkeesta eikä vain omasta sopimukseen kirjatusta työosuudestaan. Allianssimallissa ensimmäisessä kilpailutusvaiheessa etsitään parhaita toteuttajaporukoita ja vasta kilpailun toisessa vaiheessa kilpaillaan hinnalla. Kilpailu ei siis perustu halvimpaan hintaan, vaan parhaaseen elinkaarivastuuseen. Malli kannustaa jokaista osapuolta toteuttamaan oman osuutensa laadukkaasti ja huolellisesti. Allianssimallin taloudelliset kannusteet takaavat, että kaikkien osapuolten tieto hyödynnetään laadukkaiden ja kustannustehokkaiden rakentamisratkaisujen etsimiseksi jo suunnitteluvaiheessa. Samalla kaavoittajien tietämys eri määräyksien vaikutuksista asuntojen loppuhintaan lisääntyy. Rakentamisvaiheessa kaikkien intressi on etsiä ratkaisu työmaalla ilmeneviin ongelmiin eikä työntää vastuuta työmaan muille osapuolille. Syksynä 2012 julkisuutta saanut Kehäradan työmaariita Vantaalla on tyypillinen esimerkki rakennustyömaan vastuuriidoista. Tunnelityömaalle valui pohjavettä, ja energiaa ja aikaa kului tolkuttomasti vastuutahon ei itse ongelman ratkaisemiseen. Allianssimallissa vastaavaa riitaa ei voisi syntyä, koska siinä osapuolet ovat velvoitettuja etsimään yhteisen ratkaisun projektin johtoryhmässä. Parempaa elinkaarivastuuta korostavalla mallilla voidaan nostaa rakentamisen laatua ja kannustaa innovaatioihin sekä koko rakentamisketjun sujuvuuteen. Tuottavuus nousee, kun kehitetään työprosesseja. Voitot jaetaan ja tappiot kannetaan yhdessä, eli palautetaan aito kumppanuus rakennustyömaille. Rakennuskannassa piilevä valtaisa kosteusongelma on syntynyt osittain sen seurauksena, että vastuut rakennustyömailla ovat epäselviä. Paras laatutakuu rakentamisessa on elinkaarivastuu. SAK:n toimenpide-esitykset Hallituksen on pidättäydyttävä sellaisista päätöksistä (esimerkiksi verojen muutokset), jotka nostavat asuntojen hintaa. Rakentamismääräykset on käytävä läpi ja purettava osa vanhentuneista säädöksistä. Nykyisiä ylimitoitettuja väestönsuojamääräyksiä on lievennettävä.

15 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 13 Autopaikkoja voidaan rakentaa nykyistä vähemmän niillä alueilla, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kaikkien kerrostaloasuntojen ei tarvitse olla esteettömiä. Kaavoitus- ja rakentamismääräysten hintavaikutukset on tuotava viranomaisten tietoon. Kehitetään allianssimallia ja muita kustannustehokkaita rakentamistapoja, joissa toteutuu yhteis- ja elinkaarivastuu.

16 14 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi 3 VALTION TUKEMA ASUNTOTUOTANTO UUDISTETTAVA Valtion on muutettava yleishyödyllisten rahoitusmallien ja kuntien rahoitusmallien kannustavuutta uudistuotantoa ajatellen ja otettava itse merkittävämpi rooli asuntotuotannossa. Suomen vuokra-asunnoista peräti puolet on Ara-tuotantolla rakennettuja asuntoja. Ne muodostavat siis sosiaalisen asuntotuotannon rungon. Siksi Aravaasuntojen tuotannon käynnistymisellä tai sen hiipumisella on merkittävä vaikutus työvoiman liikkuvuuteen. Nykyinen Arava-vuokra-asuntokanta ei vastaa kysyntään, kun lähes kaikki kysyntä kohdistuu yksiöihin ja kaksioihin. Hallituksen on käytävä eri tahojen kanssa vakava neuvottelu siitä, miten metropolialueen asuntopula ratkaistaan, ettei alkaneen vuosikymmenen hentoa kasvu-uraa katkaista. Kaikkien osapuolten täytyy kaivautua ulos poliittisista poteroistaan, ja yritysten on kannettava vahvempaa yhteiskuntavastuuta. Asuntopolitiikasta tarvitaan nyt yhteinen näkemys, uusi kansallinen kompromissi, jossa kaikki voittavat. Valtion asuntotuotannon rahoitusjärjestelmän eli Aravarahoituksen rooli asuntotuotannon rahoituksessa muuttui ratkaisevasti euron käyttöönoton myötä. Kuntien ja yleishyödyllisten rakennuttajien kiinnostus Arava-vuokra-asuntotuotantoon on hiipunut markkinaehtoisten rahoitusmahdollisuuksien parantuessa ja korkojen laskiessa. Matalien korkojen aikana valtion korkotukilainaa ei kannata ottaa, sillä markkinakorot ovat alemmat kuin omavastuukorko. Valtion tukema asuntotuotanto on jäänyt yksin kuntien kontolle, eivätkä isot markkinaehtoisesti toimivat yhtiöt enää osallistu juurikaan valtiorahoitteiseen Ara-tuotantoon. Asuntosijoitusyhtiö SATO ei rakenna valtion tukemia asuntoja enää lainkaan ja VVO:kin vain vähän. Pääkaupunkiseudulle rakennettiin Aratuotannolla vain 370 normaalia vuokra-asuntoa, vaikka kunnat ovat sitoutuneet tuottamaan 2500 Ara-vuokra-asuntoa vuosina Pitkän korkotuen ehtoja on parannettava. Valtion tuki uusissa lainoissa on jatkossa määrättävä joustavaksi. Tuen on oltava tietty osuus lainan korosta, jolloin tukea saa myös matalien korkojen aikana. Nykyinen 1,7 prosentin omavastuukorko ei kanavoi tukea asuntotuotantoon, vaikka se puolitettiin 3,4 prosentista. Pitkän korkotukilainoituksen rinnalle on valmisteltava pikaisesti kokonaan uusi 20-vuotinen korkotukimalli. Mallissa asuntojen luovutus- ja käyttörajoituksia voidaan lyhentää 40 vuodesta 20 vuoteen, jos isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan merkittävästi asuntotuotantoaan. Uudessakin mallissa säilytettäisiin omakustannusperiaate vuokran määrityksessä sekä asukasvalinta sosiaalisin perustein. Ara-asuntotuotantoa voidaan lisätä merkittävästi, jos markkinaehtoiset toimijat saadaan kiinnostumaan siitä. Ara-sääntelyn järkevä lieventäminen on tarpeellista,

17 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 15 mutta samalla on varmistettava, että yhtiöt sitoutuvat kasvattamaan asuntojen tuotantomääriä merkittävästi. Yleishyödyllistä asuntotuotantoa rajoittavat yhtiökohtaiset sekä kohdekohtaiset rajoitukset, mikä johtaa siihen, että valtion lainoituksen käyttö rajoittaa asuntojen ja omistajayhtiön pääomia lähes ikuisesti. Yhden uuden kohteen toteuttaminen jatkaa saman omistajan kaikkien asuntojen rajoituksia 40 vuodella. Jatkossa on järkevää siirtyä kohdekohtaisiin rajoituksiin. Asuntotuotannon korkotuki- ja yleishyödyllisyyslainsäädäntö on uudistettu vuosien varrella useaan kertaan joko kokonaan tai osittain. Lainsäädännöstä lukuisine rajoituksineen on tullut liian monimutkainen. Hallituksen on saatettava alkuun asuntotuotannon ja asumista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa arvioidaan kaikkia asumisen tukimuotoja asumistuesta ja asuntolainojen korkovähennyksestä erilaisiin tuotantotukiin. Päätöksenteko jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Kruunuasunnot sosiaaliseksi asuntorakennuttajaksi Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto kaipaa lisää yleishyödyllisiä rakennuttajia, joilla on vahva intressi rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja. Nykyiset isot, ei-kuntaomisteiset asuntoyhtiöt ovat pääosin irtautuneet sosiaalisesta asuntotuotannosta. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei kuitenkaan voi jättää yksin kuntien harteille, vaan myös valtion täytyy osallistua asuntotalkoisiin. Valtion omistaman Kruunuasunnot Oy:n strategiaa täytyy muuttaa niin, että se osallistuu yleishyödylliseen asuntotuotantoon. Yhtiön osallistuminen asuntorakennuttamiseen edellyttää sen pääomittamista ja omistajaohjauksen siirtämistä ensi alkuun ympäristöministeriöön, sittemmin perustettavaan infaministeriöön. Muutos vaikuttaisi asuntojen todelliseen tuotantoon vasta usean vuoden päästä, mutta valtion mukaantulo asuntorakennuttajaksi vakauttaa pitkällä aikavälillä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa. Vaje kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannossa on sen verran mittava, että valtion mukaantulo rakennuttajaksi on perusteltua. Tosin pelkästään valtion ja kuntienkaan toimin ei saada rakennettua tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja. Tarvitaan monipuolinen joukko rakennuttajia. ASO-asuntoja nuorille työn perässä muuttajille Asumisoikeusasunnot (ASO) voisivat olla hyvä asumisvaihtoehto erityisesti nuorille, jotka usein ovat työuran alkuvaiheessa pienituloisia ja määräaikaisissa työsuhteissa. ASO-asunnon hankkimiseen tarvittava velkamäärä on kohtuullinen ja asunnosta pääsee omistusasuntoa helpommin eroon. Asuntomuotona se on lähempänä vuokra- kuin omistusasumista.

18 16 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi ASO-asuntojen jonotusjärjestelmä ei nykyisellään huomioi asunnonhakijan työtilannetta. Käytäntö pitää muuttaa sellaiseksi, että etusijalle asetetaan työn perässä muuttavat. ASO-asuntotuotantoa koskevat samat ongelmat kuin valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. SAK:n toimenpide-esitykset Ensi vaalikaudella tarvitaan asumisen tukemisen kokonaisuudistus, jossa arvioidaan kaikkia tukimuotoja. Valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyvät Ara-määräykset on uudistettava vastaamaan nykyisiä markkinaolosuhteita. Omavastuukoron ei pidä olla kiinteä kuten nykyään, vaan sen täytyy olla tietty prosenttisosuus korkotasosta. Silloin tukea kanavoituu myös matalien korkojen aikana. Luodaan uusi korkotukilainoitusmalli, jossa asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia voidaan lyhentää 40 vuodesta 20 vuoteen, mikäli isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan merkittävästi asuntotuotantoaan. Valtion Kruunuasunnoista tehdään yleishyödyllinen rakennuttaja. ASO-asuntojonoissa etusijalle asetetaan pienituloiset sekä työn perässä muuttavat.

19 SAK Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava 17 4 ASUMISMUODOT TASAVERTAISIKSI Suomalainen asuntopolitiikka on painottunut omistusasumiseen. Sen juuret juontavat 1900-luvun alkuun, sisällissodan aikaan. Kun torpparit saivat oman tilansa, omasta asunnosta tuli vahva sosiaalinen normi, joka siirtyi asuntopolitiikan perusjuonteeksi. Omistusasumista suosiva asuntopolitiikka on työmarkkinoiden toimivuuden kannalta ongelma. Isot asuntovelat sitovat ihmiset omaan asuntoon, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta. Työmarkkinoiden pätkittyvien työsuhteiden takia tarve vuokra-asumisen edistämiseen on ilmeinen. Työttömän paperimiehen on mahdoton muuttaa työn perässä Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, jos hän ei saa myytyä omaa asuntoaan tai saa siitä aivan liian alhaisen hinnan suhteessa asumiskustannuksiin kasvukeskuksissa. Matalan korkotason, asuntolainojen korkovähennyksen ja vuokra-asuntopulan seurauksena pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa omistusasuminen on taloudellisesti tarkasteltuna vuokra-asumiseen nähden kannattavampaa kuin koskaan aiemmin. Asuntolainan korkovähennys poistettava asteittain Valtion talousarvioissa omistusasumista tuetaan lähes puolella miljardilla eurolla, kun taas vuokra-asuntotuotantoa tuetaan parilla kymmenellä miljoonalla. Asuntopolitiikan painotusta on pitkällä aikavälillä reivattava vuokra-asumisen suuntaan. Toteuttamiskelpoisin tapa yhtenäistää omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelua on rajoittaa asuntolainojen korkovähennystä. Tämä on tehtävä hitaasti, ettei aiheuteta ihmisille kohtuuttomia tilanteita eikä asuntomarkkinoille häiriöitä. SAK pitää hyvänä asuntolainojen korkovähennyksen asteittaista alentamista 75 prosenttiin hallituskauden aikana. Tätä tulee jatkaa ja korkovähennyksestä voidaan asteittain luopua kokonaan, koska kansalaisen saama hyöty korkovähennyksestä on suuri illuusio. Harhakuvan luo se, että tukimuoto antaa monille asuntovelkaisille oikeuden usein satojen eurojen arvoiseen verovähennykseen vuodessa. Todellisuudessa korkovähennys kanavoituu asuntojen hintoihin ja tekee asumisen entistä kalliimmaksi. Asuntolainan korkovähennyksestä ovat hyötyneet ennen kaikkea pankit, grynderit ja rakennusliikkeet. Vuokrataso on pääkaupunkiseudulla poskettoman kallis ja korkotaso matala. Omistusasuminen on niin paljon kannattavampaa kuin vuokra-asuminen, että se kannustaa ensiasunnon ostajia ottamaan suuria lainoja. Asuntolainojen korkovähennyksen asteittainen poistaminen kannustaa säästämään ennen asunnon ostamista, mikä on selvästi terveempi malli kuin seuraavassa kappaleessa esitetty Antti Tanskasen malli.

20 18 SAK:n näkemyksiä asuntopolitiikan uudistamiseksi Ei lainakatolle Ministeri Antti Tanskasen työryhmä esitti Finanssivalvonnalle oikeutta määrätä asuntolainojen lainakatto tiukimmillaan jopa 80 prosenttiin. Se tarkoittaisi, että asunnon ostajalla pitäisi olla säästettynä 20 prosenttia asunnon hinnasta, jotta hän voi saada lainaa. On sinänsä perusteltua edistää säästäväisyyttä ja suojautua kiinteistömarkkinoiden hintakuplalta. Lainakatto ei suojaa vain yksilöä vaan myös yhteiskuntaa, koska yksittäisten ihmisten lainaongelmat kaatuvat kärjistyessään yhteiskunnan syliin. Makrovakautta voidaan kuitenkin edistää myös muilla keinoilla, esimerkiksi vaatimalla pankeilta suurempia riskipuskureita. Lainakatto ei kuitenkaan ole toimiva ratkaisu Suomessa, kun sen vastapainona ei ole toimivia vuokra-asuntomarkkinoita. Se lisäisi merkittävästi vuokra-asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa, joissa on muutenkin pulaa vuokra-asunnoista. Kalliiden vuokrien aikana nuorten ensiasunnon ostajien ei ole mahdollista säästää omaa asuntoa varten, kun nettopalkasta kuluu iso osa asumiseen. Alueellinen eriarvoisuus kasvaisi merkittävästi, kun säästöajat kasvukeskuksissa olisivat huomattavasti pidemmät kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Myös perhetaustan merkitys asumisessa lisääntyisi. Varakkaiden perheiden vanhemmilla on luonnollisesti paremmat edellytykset tukea nuoren asunnonhankintaa. Asuntoluoton myöntämisen perusteena on oltava asiakkaan maksukyky suhteessa lainaan eikä kategorinen prosenttiosuus. Kreikan tai Espanjan huonon taloudenpidon takia ei pidä tehdä Suomessa sellaisia varautumistoimia, jotka vaikeuttavat entisestään asuntomarkkinoiden toimivuutta. Tarvitaan asuntoroskapankki Jotta ihmisten olisi helpompi muuttaa työn perässä, valtion on perustettava asuntoroskapankki tai laajennettava asuntorahastonsa Aran toimintaa. Asuntoroskapankki tarkoittaa sitä, että valtio ostaisi taantuvilta alueilta työn perässä muuttaneiden asuntoja ja parantaisi sillä tavoin paikallisten työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuutta. SAK:n toimenpide-esitykset Asuntolainojen verovähennysoikeutta voidaan pienentää, jos vapautuvat resurssit käytetään vuokra-asuntuotannon edistämiseen. On perustettava asuntoroskapankki, joka ostaa työn perässä muuttavien asuntoja kehitysalueilla. Lainakatto ei ole toimiva ratkaisu, kun sen vastapainona ei ole toimivia vuokra-asuntomarkkinoita kasvukeskuksissa.

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry - KOVA Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa

Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet MAL-verkoston seminaari 21.10.2015 Matti Vatilo Hallitusohjelma Hallitus toimeenpanee laajan ohjelman asuntorakentamisen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016

Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Asunto- ja ympäristöjaosto keskiviikko 07.10.2015 klo 11:45 / HE 30/2015 vp Ara-tuotannon tilanne ja TAE 2016 Hallintopäällikkö Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén,

Lisätiedot

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta Kuulemistilaisuus, klo 10 ASIA: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työryhmän näkemykset ja ehdotukset. Tiivistelmä työryhmän näkemyksistä

Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla. Työryhmän näkemykset ja ehdotukset. Tiivistelmä työryhmän näkemyksistä 1 Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla Työryhmän näkemykset ja ehdotukset Tiivistelmä työryhmän näkemyksistä Työryhmä katsoo, että kohtuuhintaisten asumismahdollisuuksien vähyys Helsingin seudulla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Ennuste 2013 taustamuuttujat Korko (0,55 % 12 kk euribor 2013) Kotitalouden käytettävissä olevat tulot (+2,0 % 2013) Työttömyysepävarmuus säilyy ainakin alkuvuoden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

PTT:n alueelliset asuntomarkkinat. Markus Lahtinen, Eeva Alho, Veera Holappa ja Sami Pakarinen Tiedotustilaisuus 28.1.2014

PTT:n alueelliset asuntomarkkinat. Markus Lahtinen, Eeva Alho, Veera Holappa ja Sami Pakarinen Tiedotustilaisuus 28.1.2014 PTT:n alueelliset asuntomarkkinat Markus Lahtinen, Eeva Alho, Veera Holappa ja Sami Pakarinen Tiedotustilaisuus 28.1.2014 3 ensimmäistä Q:ta vuosimuutos 2013 (vanhat kerrostalohuoneistot) Hinnat eriytyvät

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti

Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti Anu Kärkkäinen / RKo 13.5.2015 Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Asumisen uhkakuvat ja muutokset

Asumisen uhkakuvat ja muutokset Tieteen päivät, Helsingin yliopisto 12.1.2013 Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014

Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014 Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 13.3.20142 Kaikki asunnot ovat hallintamuodosta riippuma;a velalla rahoite;uja. Vain omistusasuntonsa vela;omaksi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma. Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014

Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma. Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014 Asuntorakentamisen haasteet - rakennuttajan näkökulma Suomen Asuntoliitto ry 27.11.2014 1. Taustaa: TA-Yhtymä -konserni 2. Tuotantoedellytykset ja pullonkaulat 3. Kitka- ja uhkatekijöitä 4. Kehityskohteita

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. KOVA ry. Yleisesittely

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. KOVA ry. Yleisesittely Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät KOVA ry Yleisesittely Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 29/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/7 31.8.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 29/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/7 31.8.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 29/2015 1 (6) Päätöshistoria Kiinteistövirasto Asunto-osasto 13.8.2015 HEL 2015-008293 T 10 07 00 Tuoton tuloutus Kohtuuhintaisuus Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot