Lausunto Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta 146/10/2015 Ymplk Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Osmo Koivistoinen, puh Vieremän kunnanhallitus on pyytänyt lausuntoa Murtomäen tuu li voima puis ton osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaava laaditaan oikeus vai kut tei se na ja sitä on tarkoitus käyttää tuulivoimaloiden ra kennus lu van myöntämisen perusteena. Lausunto on pyydetty lä het tämään kirjallisena viimeistään mennessä Vieremän kun nanhal li tuk sel le Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuistoa Murtomäen alu eel le. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Kajaanin kau pungin ja Vieremän kunnan alueille. Tuulivoimapuisto koostuu tuu li voima lois ta perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuu li voima puis ton sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten ra kennet ta vis ta 110 kv:n ilmajohdoista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teis tä. Murtomäen tuulivoimapuiston taustalla on Pii pa rin mä en-lammas lam min kan kaan tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten ar vioin ti me net te ly. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen täy den nyssel vi tys ten tuloksien perusteella tuulivoimapuistohanketta on ke hi tetty ja laadittu kaavoituksen pohjana käytettävä hankevaihtoehto VE3. YVA-hankealueen keskiosa (Lammaslamminkankaan alue) on jä tet ty pois jatkosuunnittelusta ja hankealue on jakautunut kahteen osaan, joilla etäisyyttä toisiinsa on noin 10 km. YVA-menettelyssä tar kas teltu 400 kv voimajohtovaihtoehto ei ole enää mukana suun nit te lus sa. Koko hankkeen nimeksi on muutettu Pii pa rin mäen-mur to mäen tuulivoimapuistohanke. Murtomäen tuulivoimapuiston alue käsittää eteläisen osan YVA-hank keen alueesta. Murtomäen osayleiskaava-alueelle si joit tuu yhteensä 38 voimalaa, joista Vieremän kunnan alueelle sijoittuu 28 voimalaa ja Kajaanin kaupungin alueelle 10 voimalaa. Suun nit te lussa käytetty tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW. Voi ma loi den napakorkeus on m, lavan pituus m ja ko ko nais korkeus siten noin m. Murtomäen osayleiskaava-alue on laajuudeltaan noin 43 km2. Alue

2 on pääosin valtion omistuksessa ja lähes kokonaisuudessaan metsä ta lous käy tös sä. Aluetta käytetään lisäksi mm. metsästykseen ja mar jas tuk seen. Alueen kautta kulkee Aarnikotkan retkeilypolku sekä moot to ri kelk ka reit ti, jonka läheisyydessä on suunnittelualueella kaksi kotaa ja laavu. Alueella ei ole pysyvää asutusta eikä lo ma-asu tusta. Lähimmät loma-asutusalueet sijaitsevat Rotimon ja Saaresjärven ran noil la. Rotimolla lähin loma-asunto on 2,3 km etäisyydellä lä himmäs tä voimalasta ja Saaresjärvellä 5,6 km etäisyydellä. Rotimon lounais puo lel la sijaitsevan Nissilän kylän asutukseen on etäisyyttä noin 4 km lähimmistä voimaloista. Lisäksi suunnittelualueen etelä-. län sija pohjoispuolella on yksittäisiä loma-asuntoja, joista lähimmät si jaitse vat noin 1,6 km etäisyydellä alueen eteläpuolella. Murtomäen tuulivoimapuistoon rakennetaan myös kaksi 110/30 kv säh kö ase maa. Sähköasemalla puiston tuulivoimaloiden tuottama teho korotetaan 110 kv siirtojännitteeseen. Tuulipuiston sisällä tuu livoi ma lat liitetään 30 kv maakaapeleilla tuulipuiston sähköasemiin. Säh kö ase mat yhdistetään toisiinsa noin 5,5 km pituisella 110 kv voima joh dol la. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon to teu tetaan rakentamalla alueen pohjoisrajan sähköasemalta 110 kv voima joh to nykyistä Vuolijoki-Pyhäjärvi-voimajohtolinjaa pitkin suun nitte lu alu een itäpuolella sijaitsevalle Fingridin Vuolijoen säh kö ase malle. Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia on arvioitu vi ran omais neu votte luis sa saatujen kannanottojen, lausuntojen sekä asukkaiden, maan omis ta jien ja muiden osallisten mielipiteiden perusteella. Arvioin nin apuna on käytetty valmistuneita selvityksiä ja alueelle laa ditun YVA-menettelyn aineistoja. Kaavaluonnoksen vaikutusarviointi on laadittu YVA-aineiston ja osayleiskaavoituksen yhteydessä laa dittu jen täydennysselvitysten pohjalta. Tulosten mukaan hanke ei muuta lähialueen asutus- tai yh dys kun tara ken net ta nykyisestä, eikä sillä ole suoranaista vaikutusta seudun alue ra ken tee seen. Voimala-alueen toteuttaminen tehostaa ja mo nipuo lis taa hankealueen maankäyttöä tuoden nykyisen käytön rin nal le merkittävän uuden maankäyttömuodon, energiantuotannon. Han ke aiheuttaa muutoksia ja sopeutumistarvetta alueen vir kis tys käyt töön ja metsätalouteen, mutta ei estä nykyisen käytön jatkumista. Vilkkumismallinnusten perusteella on arvioitu, ettei nykyiseen loma-asu tuk seen ja asutukseen ulotu merkityksellisiä vilk ku mis vai kutuk sia. Vilkunnan laskennallinen ulkomailla käytetty raja-arvo 8 tuntia vuodessa ei ylity auringonpaistetilastot huomioiden. Suomessa vi ral lis ta ohjearvoa ei ole asetettu.

3 Osayleiskaavan meluselvityksen mukaan melun nykyiset ohjearvot ei vät ole vaarassa ylittyä lähimmän asutuksen ja loma-asutuksen koh dal la. Ympäristöministeriön suosittelema tuulivoimamelun suunnit te lu oh je ar vo pysyvälle asutukselle ei ylity. Meluselvityksen pe rusteel la valtaosa 40 db(a) ja 35 db(a) melualueista on Met sä hal li tuksen omilla mailla. Rotimojärven loma-asutus jää kokonaisuudessaan 35 db(a):n ulkopuolelle. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilo jen metsätalouskäyttöä tai maa- ja metsätalousrakentamista. Suunnit te lu alu een poikki kulkevan nykyisen moottorikelkkareitin lä hei syyteen sijoittuu voimala 137 noin 80 metrin etäisyydelle ja voi ma la 113 noin 160 metrin etäisyydelle. Muut voimalat sijoittuvat vä hin tään 200 metrin etäisyydelle moottorikelkkareitistä. Alueen kaakkoisnurkan kautta kulkevan Aarnikotkan retkeilypolun vä lit tö mään läheisyyteen sijoittuvat voimalat 3 ja 53. Kaa va luon nokses sa on esitetty kaksi uutta ohjeellista reittivaihtoehtoa polun siir tämi sek si kauemmas voimaloista. Kaava-alueella sijaitsevan laavun läheisyyteen rakennettava säh köase ma muuttaa laavun lähimaisemaa rakennetummaksi. Tuu li voi mapuis to ei estä kaava-alueella sijaitsevien laavun ja kahden kodan käyt töä, mutta vaikuttaa niillä oleskelun viihtyvyyteen voimaloiden mai se ma-, ääni- ja vilkuntavaikutuksien johdosta. Tuulivoimaloiden maisemallisesti voimakkaan vaikutusalueen etäisyys yltää noin 2 kilometrin etäisyydelle, jonka sisällä tuu li voi ma loil la on maisemassa hallitseva asema. Etäisyyden kasvaessa mai se man peitteisyyden asema kuitenkin korostuu ja vaikutusalue muo dos tuu näkymäyhteyden mukaisesti. Suorat maisemavaikutukset py sy väl le asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle ovat suurimmalta osin vä häisiä, koska voimalat sijaitsevat suhteellisen kaukana tai ovat usein puuston muodostamilla näkymisen katvealueilla. Mer kit tä vim mät vaikutukset asutukselle muodostuvat avointen maisemien yh tey dessä, joita on erityisesti vesistöjen rannoilla ja vähäisemmin myös peltojen reuna-alueilla. Tuulivoimapuiston merkittävimmät mai se mavai ku tuk set asutuksen ja loma-asutuksen kannalta il me ne vät Rotimolla, jossa voimaloita on nähtävissä pääosalle rannoista ja ranta-asu tuk sen ja lähimpien nähtävissä olevien voimaloiden etäi syys on noin 3-7 kilometriä. Hieman vähäisempiä mai se ma vai ku tuk sia aiheutuu Marttisenjärvellä, Hällämöllä ja Saaresjärvellä. Kaava-alueen tuulivoimalapaikoille tai niiden välittömään lä hi ym päris töön ei sijoitu metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elin ym pä ris töjä, vesilain mukaisia suojeltuja vesiluontotyyppejä eikä luon non suoje lu lail la suojeltuja luontotyyppejä.

4 Kaava-alueen kulkeva voimajohto sivuaa metsälakikohteeksi mer kityn Harsunpuron itäpuolelta, jolloin voimajohdolla ei ole vaikutuksia pu ron var ren luontoarvoihin. Kaava-alueella sijaitsee useita met sälain mukaisiksi elinympäristöiksi merkittyjä puronvarsia, joiden yli kul kee olemassa oleva tie. Hankkeen toteutuessa on mahdollista, että näitä ylityskohtia joudutaan vahvistamaan ja/tai leventämään. Puro jen ylityskohdat on nykyisellään toteutettu betoni- ja te räs rum muilla tai betonisilloilla. Teiden leventäminen alle viisi metriä tai vah vista mi nen ei heikennä metsälakikohteiksi merkittyjen purojen luon to arvo ja, koska luontoarvot eivät toteudu nykyisten tien vie rus ojien ja siltarumpujen kohdalla. Kaava-alueen tuulivoimalapaikoille ja niiden läheisyyteen (alle 100 met rin etäisyydelle) sijoittuu huomionarvoisten lajien esiintymiä. Voima loi den 3, 4, 7, 8, 9, 23 ja 129 läheisyyteen sijoittuu yksi tai useam pia rauhoitetun valkolehdokin esiintymiä. Lähtökohtaisesti esiin ty mät on huomioitava rakentamisvaiheessa siten, että esiin tymät eivät tuhoudu. Lähekkäin sijaitsevat valkolehdokkiesiintymät on osa yleis kaa vas sa osoitettu yhtenäisellä viivarajauksella (s-2). YVA-menettelyn jälkeen muuttuneiden voimalapaikkojen sekä uu den voimajohtolinjauksen linnustoa ja kohteiden biotooppeja on sel vi tet ty täydentävillä maastoselvityksillä kesällä Kyseisten la ji ha vainto jen ja maastokäyntien yhteydessä tehtyjen bio toop pi tar kas te lu jen perusteella rajattiin alueet, jotka arvioitiin linnustollisesti ar vok kaik si. Nämä alueet on otettu huomioon tuulivoimaloiden si joit te lus sa. Kokonaisuudessaan pesimälinnustoon kohdistuvien hai tal lis ten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Muuttolinnustoa tarkkailtiin kevät- ja syysmuuton tarkkailuilla. Keskei si nä kohteina olivat suurikokoisten lajien, kuten laulujoutsenen, han hien, kurjen ja petolintujen muutto. Muuttolinnuston osalta tuu livoi ma puis ton aiheuttamat vaikutukset arvioidaan normaalivuosina ja väis tö lii ke huomioiden jäävän vähäisiksi eikä populaatiotason vai kutuk sia arvioida kohdistuvan mihinkään lajiin. Viime vuosien susipantatietojen perusteella susien reviirin ydin alueet sijoittuvat keskelle kaava-aluetta, joten käytännössä koko kaava-alue kuuluu lauman ydinalueeseen tai keskimääräistä enemmän käy tet tyyn alueeseen. Kaava-alueille sijoittuvien laumojen mah dol listen synnytys- ja siirtopesien paikkaa ei saatavilla olevan tiedon perus teel la voida havaita. Mikäli laumojen pesäpaikkoja sijoittuu kaava-alu eel le, saattaa hankkeesta olla susille niiden elin olo suh tei ta heikentäviä vaikutuksia. Murtomäen tuulipuistohankkeella ei ole merkittäviä suoria vai ku tuksia alueen metsäpeurakannalle pitkän etäisyyden takia. Alueen metsä peu ra kan nan sijoittumisesta ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä

5 tar kem pia tietoja. Kaava-alueella ei ole tiedossa viitasammakon elinym pä ris tö jä eikä sellaisia havaittu myöskään tehdyssä kar toi tuk sessa. Kaava-alueelta ei ole tiedossa liito-oravan asuttuja reviirejä. Kaa va-alu eel la esiintyy pohjanlepakoita ja viiksi/isoviiksisiippoja, mut ta lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita alueella ei sijaitse. Mil lään suunnitellulla voimalan sijoituspaikalla ei havaittu erityisen hy vin siippalajeille soveltuvaa elinympäristöä ja voimaloiden ra kenta mi ses ta ei todennäköisesti aiheudu haittaa. Mikäli voimalat ovat na pa kor keu del taan korkeita ja niitä ympäröi lisäksi puuton suo ja vyöhy ke, jäävät myös käytönaikaiset vaikutukset siippalajeihin vä häi siksi tai niitä ei ole. Rahajärvi-Kontteroisen Natura-arvioinnin mukaan tuulipuistohanke ei muuta Natura-alueen fyysisiä elinympäristöjä eikä hankkeesta aiheu du vaikutuksia Natura-alueen kasvilajistoon tai luontotyyppeihin. Na tu ra-alu eel le aiheutuvat vaikutukset on arvioitu kohdistuvan en sisi jai ses ti linnustoon. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kohonnut tör mäys ris ki, häiriövaikutus) on arvioitu jäävän kokonaisuudessaan vä häi sik si. Hällämönharju-Valkeiskankaan Natura-arvioinnin mu kaan tuulipuistohankkeeseen ei arvioida liittyvän sellaisia vai ku tuk sia, jotka kohdistuisivat Hällämöharju-Valkeiskankaan Naturaalueen suoje lu pe rus tei na oleville luontotyypeille. Laaditun Natura-arvioinnin perus teel la voidaan todeta, ettei Murtomäen tuulivoimapuiston to teut tami ses ta aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Ta las kan kaan Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai la jeil le. Alueen nykyinen virkistyskäyttö liittyy lähinnä metsästykseen ja marjas tuk seen. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja toiminta eivät juuri vai ku ta alueen marjastusmahdollisuuksiin. Rakennusaikana han kealu eel la liikkuminen saattaa muuttua, mutta toiminnan aikana ei erityi siä rajoituksia ole. Työllisyysvaikutuksista noin kolmannes muodostuisi hankkeen raken nus vai hees sa ja kaksi kolmasosaa toimintavaiheessa. Työl lisyys- ja elinkeinovaikutusten kohdentuminen riippuu voimaloiden val mis tus pai kan lisäksi rakentamiseen, sekä käyttö- ja kun nos sa pitoon osallistuvien toimijoiden sijainnista ja työntekijöiden ko ti kun nista. Tuulivoimapuisto työllistää eri vaiheissa eri tavoin. Murtomäen tuu li puis to hank kees sa tämä tarkoittaisi rakentamisen aikana 1596 hen ki lö työ vuot ta. Vastaavasti toiminnan aikana tuulivoimapuisto työl lis tää yhteensä 38 henkilötyövuotta. Paikallisen työvoiman suuruus on huomattavasti pienempi. YVA:n pienryhmäkeskusteluissa moni koki hankkeen vaikutuksen kiin teis tö jen arvoon kielteiseksi. Myös postikyselyn perusteella tuu livoi ma lat toivotaan sijoitettavan kauas asutuksesta, jotta haitalliset vai ku tuk set kiinteistöjen arvoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

6 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset riskit liittyvät voi ma la ra ken teisiin kertyvään jäähän ja erittäin harvinaiseen voimaloiden lapojen rik kou tu mi seen. Voimaloiden kaatuminen on erittäin epä to den näköis tä, lähes teoreettista, eikä sen katsota olevan turvallisuusriski. Asu tus ja loma-asutus sijaitsee etäällä voimaloista (yli 1,7 km), eikä tur val li suus ris ke jä asutukselle aiheudu. Tuulivoimapuiston 110 kv säh kö lin jas ta ei arvioida aiheutuvan turvallisuusriskejä alueen käytön kannalta. Murtomäen alueen käyttö talviaikana on melko vä häistä, joten jäiden vuoksi turvallisuusvaikutusten ei arvioida olevan kovin merkittäviä. Tuulivoimaloiden lavat on myös mahdollista va rus taa jäänestojärjestelmällä, mikä vähentää jäänmuodostumista. Tämä ehkäi see tuotantotappioiden syntymistä ja pienentää putoavien jäi den aiheuttamaa riskiä. Vaikutukset kallioperään arvioidaan vähäisiksi, koska yleispiirteisen maa pe rä kar tan mukaan osayleiskaavan voimalapaikat eivät pääosin si joi tu kalliomaalle/kalliolle, eikä louhintatarvetta todennäköisesti ole mer kit tä väs ti. Perustamisalat ovat pieniä, joten vaikutukset ovat vähäi siä. Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin (pohjaveden korkeus ja vir taus olo suh teet) rakennettavien tuulivoimaloiden kohdilla eivät ole to den nä köi siä/mah dol li sia, koska kaivutyöt (perustaminen) eivät ulotu pohjavesipinnan alapuolelle ja niiden perustamispinta-ala on pieni. Rakennusaikaisilla muilla toiminnoilla kuten kuljetuksilla ei kat sota olevan vaikutuksia pintavesiin. Mahdollinen riski aiheutuu ajo neuvo jen ja työkoneiden öljyvuodoista, mutta niihin varaudutaan kaikkien toimijoiden osalta. Metsälamminkankaan YVA-selostuksen perusteella arvioidaan, että Mur to mäen ja Piiparinmäen tuulivoimapuistoilla voi olla yh teis vai kutuk sia Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa. Mur tomäen tuulivoimapuiston etäisyys Metsälamminkankaalta on lähes 30 kilometriä, minkä johdosta niiden yhteisvaikutukset ovat vähäiset ja rajoittuvat lähinnä maisemallisiin vaikutuksiin. Mikäli myös näiden aluei den välinen Piiparinmäen tuulivoimapuisto rakennetaan, ai heutuu vähäisiä yhteisvaikutuksia mahdollisesti myös linnustolle. Yh teisvai ku tuk sien voidaan kuitenkin siinäkin tapauksessa arvioida ole van Metsälamminkankaan YVA-selostuksessa esitettyjä vä häi sem piä, koska Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan YVA-han ke alu een keskiosan voimalat on jätetty pois. Valmistelijan päätösehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, että kaavaluonnoksessa on otettu hyvin huomioon toiminnasta aiheutuvat vaikutukset. YVA-ar vi oin nis sa tehtyjen selvitysten ja kaavaa varten tehtyjen sel vitys ten mukaan kaavan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu mer kit täviä luontoon liittyviä vaikutuksia. Toiminta-alueelle sijoittuu joitakin yk sit täi siä luontokohteita, jotka on asianmukaisesti otettu huomioon

7 kaa voi tuk ses sa. Kaavaa laadittaessa lähtökohtana ollut yli 1500 metrin vä him mäisetäi syys lähimpään asutukseen toteutuu kaavassa. Vieremällä lähim mät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen eteläpuolella noin 1600 metrin etäisyydellä ja muut asuinrakennukset yli 2000 met rin etäisyydellä tuulivoimaloista. Voimaloiden sijoittelusta joh tuen laskennallinen 35 db melualue ei ulotu vakituisten tai lo ma-asun tojen kohdalle Vieremän alueella. Melumallinnuksessa on käy tet ty ylärajatarkasteluun perustuvassa laskennassa yhden voi ma la mal lin (Vestas V126, 3,3 MW) takuuarvoja. Jos alueelle va lit ta va voimalatyyppi ei ole lähtömelutasoltaan suurempi, ovat tuu li voi mapuis ton meluvaikutukset Vieremän alueella hyväksyttäviä. Asu tukseen kohdistuvia meluvaikutuksia Vieremän alueelle vähentää myös alueella puhaltavan tuulen suunta. Selvityksen mukaan ajal li ses ti suurin muutos voidaan havaita melulle altistuvien kohteiden luo na tilastollisen myötätuulen puolella eli hankealueen pohjois- ja itä osissa. Tuulivoimaloiden sijoittelusta johtuen myöskään valon vilkkuminen ei muodostu ongelmaksi alueella. Selvitysten perusteella on ar vioi tu, että vilkunnan laskennallinen ulkomailla käytetty raja-arvo 8 tun tia vuodessa ei ylity auringonpaistetilastot huomioiden, joka on hy väksyt tä vä tulos. Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy lausunnon valmistelijan ehdotuksen mu kai ses ti. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.