Neuvoston istunto - KALASTUS - Luxemburg 8. kesäkuuta /98 (Presse 184) C/98/184

Transkriptio

1 9040/98 (Presse 184) C/98/184 Neuvoston istunto - KALASTUS - Luxemburg 8. kesäkuuta 1998 Puheenjohtaja: Jack CUNNINGHAM Yhdistyneen kuningaskunnan maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeri 1

2 SISÄLTÖ OSANOTTAJAT... 3 KÄSITELLYT ASIAT AJOVERKOT... 4 KALASTUKSEN VALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO... 7 KALASTUSTUOTEMARKKINOIDEN TULEVAISUUS EU:SSA... 9 POHJANMEREN KALASTUS JA YMPÄRISTÖ YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN TARKISTUS VUONNA KALATALOUS JA AGENDA ILMAN KESKUSTELUA HYVÄKSYTYT ASIAT KALASTUS: YK:n yleissopimus hajallaan olevista ja laajasti vaeltavista kalakannoista... Sopimus Liettuan kanssa... I I TELEVIESTINTÄ: Liitettävät telelaitteet ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen... I 2

3 Jäsenvaltioiden hallitusten ja Euroopan yhteisöjen komission edustajat: Belgia: Karel PINXTEN Tanska Henrik DAM KRISTENSEN Saksa Franz-Josef FEITER Kreikka Vasilis GERANIDIS Espanja Loyola de PALACIO DEL VALLE-LERSUNDI Ranska Louis LE PENSEC Irlanti Michael WOODS Italia Michele PINTO Luxemburg Fernand BODEN Itävalta Wilhelm MOLTERER Alankomaat Joris VAN AARTSEN Portugali Marcelo de VASCONCELOS Suomi Kalevi HEMILÄ Ruotsi Annika ÅHNBERG Yhdistynyt kuningaskunta Jack CUNNINGHAM Elliot MORLEY Lordi SEWEL Maatalousministeri ja pienten ja keskisuurten yritysten ministeri Maatalous- ja kalastusministeri Valtiosihteeri, elintarvike-, maa- ja metsätalousministeriö Valtiosihteeri, maatalous Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeri Maatalous- ja kalastusministeri Merenkulun ja luonnonvarojen ministeri Maatalousministeri Maatalouden, viiniviljelyn ja maaseudun kehittämisen ministeri Maa- ja metsätalousministeri Maatalous-, maisemansuojelu- ja kalastusministeri Valtiosihteeri, kalastus Maa- ja metsätalousministeri Maatalous-, elintarvike- ja kalastusministeri Maatalous-, kalastus- ja elintarvikeministeri Valtiosihteeri, maatalous- kalastus- ja elintarvikeministeriö, vastuualue kalastus ja maaseutu Valtiosihteeri, Skotlannin asiain ministeriö, vastuualue maatalous, ympäristö ja kalastus Komissio Emma BONINO Komission jäsen 3

4 AJOVERKOT Neuvosto antoi määräenemmistöllä Ranskan ja Irlannin valtuuskuntien äänestettyä vastaan ja Italian valtuuskunnan äänestettyä tyhjää ajoverkkojen käytön kieltävän asetuksen (Asetus tietyistä kalavarojen teknisistä säilyttämistoimista (ajoverkot) annetun asetuksen (EY) N:o 894/97 muuttamisesta). Asetuksella vahvistetaan ajoverkkojen käyttökielto 1 päivästä tammikuuta Kyseisestä päivämäärästä alkaen on kiellettyä pitää aluksella tai käyttää ajoverkkoja, jotka on tarkoitettu jäljempänä lueteltujen lajien pyyntiin. Ylimenokautena 31 päivään joulukuuta 2001 kalastusaluksilla saa pitää tai käyttää sellaisia ajoverkkoja, joiden yksittäinen tai kokonaispituus on enintään 2,5 kilometriä. Niiden kalastusalusten, joille jäsenvaltio voi antaa luvan pitää aluksella tai käyttää yhtä tai useampaa ajoverkkoa, enimmäismäärä ei vuonna 1998 voi olla suurempi kuin 60 prosenttia kalastusaluksista, jotka käyttivät yhtä tai useampaa ajoverkkoa ajanjaksona Lukuun ottamatta Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesiä asetusta sovelletaan kaikilla jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä sekä näiden vesien ulkopuolella kaikkiin yhteisön kalastusaluksiin. Niiden yhteiskunnallisten liitännäistoimenpiteiden osalta, joita tarvitaan, jotta kalastajat ja laivanvarustajat voivat vaihtaa pyyntitapaa tai siirtyä muuhun toimintaan, sopimukseen liitettiin seuraava lausuma: Neuvoston ja komission yhteinen lausuma "Neuvosto ja komissio toteavat, että tänään tehdyllä päätöksellä eräiden pyyntitekniikoiden kieltämisestä on joillekin pienille laivastoille lyhyellä aikavälillä haitallisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Neuvosto ja komissio, jotka haluavat edistää uudelleensuuntautumista siten, että kalastus kohdistuu samoihin kalakantoihin, mutta käyttäen varmempia, valikoivampia ja taloudellisesti kannattavampia pyyntitekniikoita, sopivat siitä, että on tarpeen säätää yhteisön tasolla laivalla työskenteleviä kalastajia ja laivanvarustajia koskevista asianmukaisista toimista ja erityisistä liitännäistoimenpiteistä. Kyseisten toimenpiteiden on säilyttävä luonteeltaan poikkeuksellisina ja joka tapauksessa pysyttävä asianomaisten jäsenvaltioiden nykyisten rakenneohjelmien taloudellisissa puitteissa. Komissio toimittaa tässä tarkoituksessa neuvoston käsiteltäväksi mahdollisimman pian perustamissopimuksen 43 artiklaan perustuvan ehdotuksen tapauskohtaisen päätöksen tekemiseksi tietyistä liitännäistoimenpiteistä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on poiketa tilapäisesti kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) tukikelpoisuusperusteista ja tarvittaessa asiaan kuuluvien tukikelpoisten menojen ylärajasta. Mainittuihin toimenpiteisiin voivat kuulua alusten muuttaminen, jotta ne voivat uudelleensuuntautua käyttämään varmempia ja valikoivampia pyyntitekniikoita erityisesti samoja lajeja kalastaen ja välttäen liiallisesti kalastettuja lajeja, korvaaminen laivoilla työskentelevien kalastajien ja laivanvarustajien ajoverkkokalastuksen loppumisen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi, kalastajien uudelleensuuntaaminen muuhun toimintaan kuin kalastukseen tai heidän uudelleenkouluttamisensa ja ajoverkkokalastukseen osallistuneiden alusten käytöstä poistaminen. 4

5 Liitännäistoimenpiteet koskevat ainoastaan kalastajia ja/tai laivanvarustajia, jotka voivat osoittaa käyttäneensä ajoverkkoja vuosina 1995, 1996 tai Asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat laatimaan yksityiskohtaiset suunnitelmat ja toimittamaan ne komissiolle. Jäsenvaltioiden valmistelemat suunnitelmat pyritään laatimaan sen varmistamiseksi, että ajoverkkokalastuksen pyyntiponnistusta vähennetään aikaisessa vaiheessa ja asteittain. Neuvosto sitoutuu tekemään tapauskohtaisen päätöksen ennen vuoden 1998 loppua noudattaen perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisia edellytyksiä. Komissio muistuttaa lisäksi, että yhteisen kalastuspolitiikan tukemista koskevia teknisiä ja biologisia hankkeita ja tutkimuksia koskevien ehdotuspyyntöjen puitteissa yhteisrahoitetaan ensisijaisesti hankkeita, joiden taloudellinen perusta on terve ja joilla helpotetaan voimassa olevia menettelyjä noudattaen varmempien ja valikoivampien pyyntitekniikoiden käyttöönottoa samojen kalakantojen kalastuksessa." Kyseessä olevien lajien luettelo: - Valkotonnikala: Thunnus alalunga - Tonnikala: Thunnus thynnus - Isosilmätonnikala: Thunnus obesus - Boniitti: Katsuwonus pelamis - Sarda: Sarda sarda - Keltaevätonnikala: Thunnus albacares - Mustaevätonnikala: Thunnus atlanticus - Tunniina: Euthynnus-suvun lajit - Eteläntonnikala: Thunnus maccoyii - Auksidi: Auxis-suvun lajit - Oceanic sea breams: Brama rayi - Marliinit: Tetrapturus-suvun lajit; Makaira-suvun lajit - Atlantinpurjekalat: Istiophorus-suvun lajit - Miekkakala: Xiphias gladius - Makrillihauki: Scomberesox-suvun lajit; Cololabis-suvun lajit - Dolfiinit: Coryphoena-suvun lajit - Hait: H ex anc hus gris eus ; C etorh in us m ax im us ; A lo piid ae; C arc harh in id ae; S phy m id ae; Isuridae; Lamnidae - Pääjalkaiset: (kaikki lajit) KALASTUKSEN VALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Neuvosto kävi yleisen keskustelun komission ehdotuksesta asetukseksi ja yhteiseksi toiminnaksi kalastuksen valvonnasta ja sen täytäntöönpanosta. Ehdotus toimitettiin hiljattain neuvoston käsiteltäväksi vastauksena neuvoston komissiolle esittämään pyyntöön tehdä kalastuksen valvontaa koskevia ehdotuksia neuvoston 24. maaliskuuta 1998 käymän keskustelun jälkeen. Asetusehdotuksella muutetaan asetusta 2847/93 joidenkin selvästi määriteltyjen puutteiden korjaamiseksi ja nykyisten säännösten yksinkertaistamiseksi. Komissio ehdottaa myös toimintasuunnitelmaa, joka koskee kolmen vuoden jaksoa vuodesta 1998 vuoteen 2000 käsittäen seuraavat alat: 5

6 - avoimuus - yhteistyö ja koordinointi - kolmansien maiden aluksilla tehtävät tarkastukset - kustannustehokkuuden parantaminen. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja teki seuraavan yhteenvedon: - Jäsenvaltiot totesivat jälleen, että tehokas valvonta ja sen täytäntöönpano ovat oleellisia yhteisen kalastuspolitiikan onnistuneeksi toteuttamiseksi. Kummallakin osapuolella, sekä jäsenvaltiolla että komissiolla, on oma tehtävänsä korostettaessa täytäntöönpanon asemaa. - Jäsenvaltiot panivat tyytyväisinä merkille toimintasuunnitelman yhteisen kalastuspolitiikan tehokkaammasta soveltamisesta, ja ne ovat valmiita käyttämään kyseisiä puitteita toimiakseen yhteistyössä komission kanssa täytäntöönpanonormien parantamiseksi. Kuten maaliskuisessa neuvoston istunnossa todettiin, neuvosto pyytää komissiota tarkistamaan asian edistymisen ja ilmoittamaan siitä neuvostolle vuosittain. - Komission ehdotus kalastuksen valvontaa koskevan asetuksen muuttamisesta on toimintasuunnitelman tärkeä osa. Jäsenvaltiot olivat yhtä mieltä siitä, että ehdotus kohdistuu tärkeimpiin aloihin, joilla täytäntöönpanoa voidaan tehostaa: jäsenvaltioiden välinen yhteistyö, lastinpurkamisen jälkeinen valvonta ja kolmansien maiden toimintaa EU:n vesillä koskevat tarkastukset. Joistakin näkökohdista oltiin huolestuneita ja pyydettiin varmistamaan se, että uudet toimenpiteet eivät aiheuta lisää byrokratiaa teollisuudelle ja valvontaviranomaisille. - Neuvosto pyytää pysyvien edustajien komiteaa tarkastelemaan yksityiskohtaisesti ehdotuksen teknistä puolta, jotta neuvosto voisi päästä ehdotuksesta yhteisymmärrykseen seuraavassa istunnossaan lokakuussa. KALASTUSTUOTEMARKKINOIDEN TULEVAISUUS EU:SSA Komission esitettyä asian alustavasti joulukuussa 1997 pidetyssä neuvoston istunnossa neuvosto kävi laajan keskustelun komission tiedonannosta "Kalastustuotemarkkinoiden tulevaisuus Euroopan unionissa: vastuu, kumppanuus ja kilpailukyky", jota neuvosto piti hyödyllisenä pohjana markkinajärjestelyjen tarkistamiseksi. Tiedonanto koskee seuraavanlaisia aiheita: - Kaupan pitämistä koskevat vaatimukset - Järjestöt: tuottajajärjestöt, toimialakohtaiset ja ylikansalliset järjestöt - Interventiojärjestelmät = Markkinoilta vetäminen hävittämistä varten = Markkinoilta vetäminen siirtoa varten = Sopimuksiin perustuvat tavarantoimitukset = Jäädytettyjen tuotteiden yksityisen varastoinnin tuki - Kaupankäyntiä koskevien järjestelyjen tarkistus = Viitehintajärjestelmään tehtävät tarkistukset = Kohti uutta kauppapoliittista lähestymistapaa - Markkinoiden avoimuus = Tuoretta kalaa koskevien tietojen antaminen kuluttajille = Vastuullisen kalastuksen sertifiointi 6

7 Keskustelunsa päätteeksi neuvosto pyysi, että tehdessään ehdotuksia kalastustuotemarkkinoiden tulevaisuudesta komissio ottaa huomioon sekä keskustelun aikana esiin tulleet laajat poliittiset linjaukset että valtuuskuntien yksityiskohtaiset huomautukset tietyistä näkökohdista. POHJANMEREN KALASTUS JA YMPÄRISTÖ Neuvosto hyväksyi seuraavat päätelmät, jotka perustuvat komission tiedonantoon "Selonteko Bergenissä maaliskuuta pidetyn kalastus- ja ympäristökysymysten yhdistämistä käsitelleen ministerien väli-istunnon päätelmien täytäntöönpanosta": "1. Neuvosto panee merkille komission tiedonannon, joka koskee Bergenissä maaliskuussa 1997 pidetyssä, kalastus- ja ympäristökysymysten yhdistämistä käsitelleessä ministerien väli-istunnossa hyväksyttyjen päätelmien aiheuttamia jatkotoimia alueella, jota käsitellään Pohjanmeri-konferenssissa. Komission tiedonannossa vahvistetaan, että Bergenin päätelmien toteutuksessa on edistytty huomattavasti. 2. Neuvosto painottaa, että on tärkeää sovittaa yhteen kalastus- ja ympäristöpolitiikka, ottaa huomioon yhteiskunnallis-taloudelliset realiteetit jäsenvaltioissa sekä edetä ripeästi Bergenin päätelmien toteutuksessa alueella, jota käsitellään Pohjanmeri-konferenssissa. Se hyväksyy käytännön toimien painottamisen, jotta päästäisiin näiden päätelmien tavoitteisiin. Neuvosto pyytää komissiota myös toimittamaan täydellisen selvityksen Bergenin päätelmien aiheuttamista jatkotoimista 31. maaliskuuta 1999 mennessä." Komission jäsen Emma BONINO vakuutti neuvoston päättävän edelleen siitä, että yhteisö panee täytäntöön kaikki alueellisten järjestöjen kalastuksen alalla tekemät päätökset. YHTEISEN KALASTUSPOLITIIKAN TARKISTUS VUONNA 2002 Neuvosto merkitsi tiedoksi komission jäsen Emma BONINOn selonteon yhteisen kalastuspolitiikan tarkistamiseksi tehdyn alustavan työn edistymisestä ja päätti palata asiaan jossain tulevassa istunnossaan Itävallan puheenjohtajakaudella. KALATALOUS JA AGENDA 2000 Neuvosto keskusteli Espanjan valtuuskunnan pyynnöstä kalatalouden asemasta Agenda 2000:ssa ja pani merkille tulevan puheenjohtajavaltion Itävallan aikomukset asian käsittelyn osalta tulevaisuudessa. 7

8 MUUT PÄÄTÖKSET Tehty ilman keskustelua KALASTUS YK:n yleissopimus hajallaan olevista ja laajasti vaeltavista kalakannoista Neuvosto teki päätöksen hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta. Yhteisön ratifioimiskirja talletetaan samanaikaisesti kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimiskirjojen kanssa. Sopimus Liettuan kanssa Neuvosto antoi asetuksen tietyistä Liettuan lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavista kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä vuodeksi 1998 annetun asetuksen (EY) N:o 56/98 muuttamisesta. Asetuksella muutetaan EY:n ja Liettuan nykyisiä kalastusjärjestelyjä nostamalla kuljetusjäähdytysalusten enimmäislukumäärä neljästä viiteen ja vastaavasti kolmesta neljään niiden alusten lukumäärä, joiden sallitaan samanaikaisesti toimia yhteisön vesillä. TELEVIESTINTÄ Liitettävät telelaitteet ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen Neuvosto vahvisti virallisesti yhteisen kantansa ehdotetusta "uutta toimintatapaa" koskevasta direktiivistä, jossa säädetään liitettävistä telelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta (ks. lehdistötiedote 6062/98 Presse 46). 8