TERVEYSVALMENNUS WHITE PAPER
|
|
- Esko Kivelä
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERVEYSVALMENNUS WHITE PAPER
2 Taustaa Tämän materiaalin tarkoituksena on selventää Prevenia Health Oy:n terveysvalmennusten tausta-ajatuksia ja sitä, miten erilaisia teorioita ja toimintamalleja hyödynnetään terveysvalmennuksessa. Terveysvalmennusta on rakennettu alusta saakka tutkimusnäyttöön ja tunnustettuihin toimintamalleihin perustuen, joiden yhdistelmänä terveysvalmennus toteutetaan. Terveysvalmennus ei perustu vain yhteen malliin tai tutkimukseen, vaan siinä pyritään hyödyntämään useita eri menetelmiä joilla on näyttöä toimivuudesta. Terveysvalmennuksen keskiössä on ennen kaikkea ihminen, hänen arkensa, voimavaransa ja mahdollisuutensa sekä työssä, että vapaa-ajalla. Henkilöä ja hänen arkeaan lähestytään holistisesta näkökulmasta ja pyritään löytämään henkilön omaan arkeen sopiva tapa toteuttaa pitkäkestoisia arjen tapamuutoksia terveyskäyttäytymisessä.
3 Terveysvalmennuksen kohderyhmä Terveysvalmennus on kohdennettu henkilöille joilla ovat terveydelliset riskit kohonneet, useampia työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä riskejä tai jo olemassa olevia sairauksia. Eli niille joita voi olla vaikea saada osallistumaan tavallisten hyvinvointipalveluiden piiriin ja joilla on tarve pitkäjänteiseen tukeen. Ryhmä muodostaa yleensä merkittävän osan yrityksissä kertyvistä terveyskustannuksista. Kohderyhmästä Olemassa olevia terveysriskejä ja/tai sairauksia Mahdollisesti kohonneet sairauspoissaolot Mahdollisesti työkyky jo heikentynyt Oma muutosvalmius olemassa Osuus n. 20 % henkilöstöstä
4 Terveysvalmennus Terveysvalmennus keskittyy arjen tapojen muuttamiseen pieni askel kerrallaan henkilökohtaisen terveysvalmentajan tukemana. Se on täysin yksilölähtöistä ja ratkaisut tehdään henkilön oman arjen ehdoilla. Yrityksille ja työterveyshuollolle se on vaikuttava työkalu nopeaan ja yksilölähtöiseen työkyvyn tukemiseen valmennus alkaa 24 tunnin sisällä ilmoittautumisesta. Terveysvalmennuksen kesto on 6+6 kuukautta, jolloin tavoilla on mahdollisuutta juurtua pysyväksi osaksi arkea ja vaikuttavuutta voidaan mitata myös pysyvyyden näkökulmasta. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään teknologiaa ja sen toteutus on ajasta ja paikasta riippumatonta. Terveysvalmentajana toimii tapojen muutoksen valmentamiseen erikoistunut kokenut terveydenhuollon ammattilainen. Terveysvalmennus parantaa todennetusti osallistujan terveyttä ja hyvinvointia sekä yrityksissä vähentää sairastamista ja terveyskustannuksia. Terveysvalmennuksen tuloksellisuutta mitataan jatkuvasti ja yritys saa kolmen kuukauden välein raportin vaikuttavuudesta. Lisäksi yritys saa kuukausittain raportin valmennuksen etenemisestä. KOHENTUNUT TERVEYS KOHENTUNUT TYÖKYKY SÄÄSTÖÄ TERVEYSKUSTANNUKSISTA POSITIIVINEN TYÖNANTAJAKUVA VÄLITÖN ALOITUS KOKONAISTILANTEEN HUOMIOIMINEN YKSILÖLLISET RATKAISUT JATKUVA TUKI HELPPOUS VARMAT TULOKSET
5 YLEISET SUOSITUKSET TERVEYSVALMENNUKSEN TAUSTALLA
6 Käypä hoito - suositukset Käypä Hoito suosituksia (Duodecim 2015) käytetään terveysvalmennuksen työkaluna ja terveyssuunnitelmien taustana elintapaohjauksessa. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Terveysvalmennukseen osallistuvilla n. 70 %:lla on yksi tai useampia lääkärin toteamia sairauksia ja n. 65 %:lla säännöllinen lääkitys. Terveysvalmennus on vaikuttava työkalu huolehtia sairauksien käypä hoito suosituksiin liittyvästä elintapaohjauksesta. TERVEYSVALMENNUKSEN TOIMENPITEET POHJAUTUVAT KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSIIN JA NIITÄ HYÖDYNNETÄÄN ERITYISESTI TAPAUKSISSA, JOISSA TERVEYDELLISET HAASTEET ON OTETTAVA HUOMIOON.
7 Kansalliset ravitsemussuositukset Ruokailun suuntaviivat on laadittu Kansallisten ravitsemussuositusten pohjalta ja niitä hyödynnetään ravitsemuksen valintojen opettelussa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa. Terveysvalmennuksessa kansalliset ravitsemussuositukset toimivat pohjana ohjattaessa henkilön ruokavalioon kohdistuvia tapamuutoksia. TERVEYSVALMENNUKSEN RAVITSEMUSOHJAUKSESSA PYRITÄÄN VALINTOJEN JA KÄYTTÄYTYMISEN OHJAUKSEEN, JOSSA HYÖDYNNETÄÄN TUTKIMUSTIETOON PERUSTUVIEN RAVITSEMUKSEN PERUSPERIAATTEIDEN PITKÄJÄNTEISTÄ OPETTELUA
8 TERVEYSVALMENNUKSEN TIETEELLINEN TAUSTA, IDEOLOGIA JA METODIT
9 Henkilön oma muutosvalmius Terveysvalmennuksen ydin on James Prochaskan ja Carlo DiClementen 1983 useista elämäntapamuutosmalleista kehittämä Transteoreettinen muutosvaihemalli (Prochaska ja DiClemente, 1997). Teorian lähtökohtana on ajatusten ja käyttäytymisen muuttuminen dynaamisesti vaiheesta toiseen. Muutos uuden käyttäytymisen omaksumisessa voi tapahtua joko eteen- tai taaksepäin tai muutos voi olla pysähtynyt. Muutokset eivät tapahdu suoraviivaisesti. Teorian mukaan henkilö on omien tapojensa suhteen aina jossain muutoksen vaiheessa. Vaiheita on määritelmän mukaisesti viisi (5): 1. Esiharkintavaihe, jossa henkilö ei koe tarvitsevansa muutosta. 2. Harkintavaiheessa tarve muutokselle myönnetään, mutta ei olla valmiita sen eteen tekemään vielä mitään. 3. Valmistautumisvaiheessa oleva henkilö pohtii ja etsii aktiivisesti ratkaisumahdollisuuksia. 4. Toimintavaiheessa nimensä mukaisesti ryhdytään käytännön tekemiseen ja etsitään tekemisen tasolla ratkaisuja. 5. Ylläpitovaiheessa henkilö on jo ylläpitänyt uutta toimintatapaa jonkun aikaa ja uudesta tavasta alkaa tulla pysyvä osa arkea. Eri vaiheiden välillä on muutosta haittaavia tai estäviä tekijöitä, jotka on ohitettava, jotta voidaan siirtyä vaiheesta toiseen. Kaikki vaiheet on käytävä läpi, eikä minkään vaiheen yli voida hypätä. (Prochaska, DiClemente 1997; Mustajoki 2003; Ruggiero 2000; Vuori 2003). TERVEYSVALMENNUKSESSA PYRITÄÄN HAVAITSEMAAN HENKILÖN MUUTOSVALMIUDEN TILA JA SE HUOMIOIDAAN KÄYTÄNNÖN VALMENTAMISESSA
10 Ratkaisukeskeisyys Terveysvalmennuksessa toteutetaan ratkaisukeskeistä näkökulmaa, mikä tarkoittaa sitä, että osapuolten (valmennettavan ja valmentajan) osaamista hyödyntäen toimitaan arkisten, elämän arvoja toteuttavien ja terveyttä edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Arkisilla tavoitteilla tarkoitetaan asioita, jotka valmennettavan näkökulmasta ovat tärkeitä, pieniä, konkreettisia, kannustavia ja mahdollisia. Valmennettavan tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon valmennettavan mahdollisuudet, riskit, kokemukset, elämän arvot ja olemassa olevat tiedot. Ongelmien syntyhistoriaa ei valmennuksessa välttämättä tarvitse tuntea (Sundman 1994). Ratkaisukeskeisessä valmennuksessa valmentaja auttaa valmennettavaa löytämään tai palauttamaan uskonsa omiin mahdollisuuksiinsa. Valmennettava pääsee näin hyödyntämään omia voimavarojaan saavuttaakseen tavoitteensa. Valmennus auttaa valmennettavaa luopumaan vanhasta ajattelumallista, josta käsin hän on tähän asti määritellyt ongelmansa. Valmentaja ei latele valmennettavalleen valmiita ratkaisuja ja parannusehdotuksia, vaan esittää kysymyksiä, joiden avulla hän saa esiin ratkaisuideoita ja voimavaroja. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa nojaa ihmiskäsitykseen, jonka mukaan on aina olemassa voimavaroja, joista ammentaa, riippumatta siitä miten hankalalta tilanne vaikuttaa. (de Jong, Peter&Insoo Kim Berg 2015) TERVEYSVALMENNUKSESESSA AUTETAAN VALMENNETTAVAA ITSE OIVALTAMAAN RATKAISUJA JA LÖYTÄMÄÄN TAI PALAUTTAMAAN USKONSA OMIIN VOIMAVAROIHIN JA MAHDOLLISUUKSIINSA
11 Arvot tapojen taustalla Tutkimusten mukaan omien arvojensa mukaisesti toimivat ihmiset ovat tyytyväisempiä ja onnellisempia, sekä kokevat vähemmän psyykkisiä oireita. (eva.fi/arvopankki/) Arvot, itsetuntemus, oman elämän merkityksellisyys ja yksilölliset tavoitteet ohjaavat jokapäiväisiä valintoja ja vaikuttavat elämänhallinnan tunteeseen. Arvopohdinta on tärkeää sen takia, että ne antavat suuntaa sille, mitä ihminen tekee itsensä ja läheistensä hyväksi. Kun asiat tuntuvat riittävän tärkeiltä, ne myös aikaansaavat toimintaa. Ihminen huomaa löytävänsä mahdollisuuksia arjessa, kovankin kiireen keskellä. Terveysvalmennuksen tausta-ajatuksena on, että arvot toimivat motivaation taustalla voimakkaina vaikuttajina. Ihminen motivoituu niihin asioihin, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä tuovat tyydytystä jollain tavalla. Arvopohdinta onkin tärkeää etenkin valmennuksen alkuvaiheessa tavoitteita asetettaessa, jotta tavoitteet ovat henkilölle itselleen tärkeät eikä ulkopäin tulleita. Lisäksi muutos vaatii aina hetkittäistä epämukavuutta. Uusia asioita täytyy tietoisesti harjoitella ja toistaa, jotta niistä tulee uusia tapoja vanhojen tilalle. Siksi muutos tulee aloittaa pienillä askelilla, jotta voimavarat ja mahdollisuudet kohtaavat arjen realiteetit. ARVOPOHDINNAN AVULLA PYRITÄÄN TERVEYSVALMENNUKSESSA SELVENTÄMÄÄN MIKÄ ON HENKILÖLLE ARJESSA TÄRKEÄÄ JA MIKSI HENKILÖ HALUAA MUUTOSTA OMAAN TERVEYTEENSÄ
12 Positiivinen psykologia Positiivinen psykologia on lähestymistapa, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä näiden edistämiseen (Seligman, 2007). Positiivisen psykologian avulla ihmisiä rohkaistaan tunnistamaan ja kehittämään omia positiivisia tunteitaan, kokemuksiaan ja luonteenpiirteitään sekä siirtämään huomio negatiivisesta positiiviseen. Positiivinen psykologia ottaa huomioon myös vastoinkäymiset elämän väistämättöminä elementteinä, joilta kukaan ei voi piiloutua. Positiivisen psykologian ytimessä on kuitenkin ajatus, että voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti pääsemme vaikeuksien jälkeen takaisin raiteille. Voimme valjastaa hyvät hetket palvelemaan meitä. Se miten kohtaamme vastoinkäymiset ja miten selviämme niistä, vaikuttaa hyvinvointiimme keskeisellä tavalla. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään positiivisen psykologian menetelmiä ja pyritään siirtämään huomio positiivisiin seikkoihin muutoksessa ja sen tekemisessä. TERVEYSVALMENNUS ON TERVEYTEEN LIITTYVIEN ARJEN TAPOJEN MUUTOSVALMENNUS, JOSSA PYRITÄÄN KESKITTYMÄÄN ONNISTUMISIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN
13 Tapojen muuttamisen metodiikka Tärkeimpiä työkaluja Terveysvalmennuksessa on tapojen muuttamiseen liittyvä metodiikka. Tapojen muutokseen liittyviä tutkimuksia on koottu kattavasti Charles Duhiggin teokseen Tapojen voima (2012). Teoksesta löytyviä tutkimuksia ja malleja hyödynnetään kattavasti terveysvalmennuksessa. Tutkimuksista saatujen johtopäätelmien mukaan kaikki opitut tavat noudattavat samanlaista toimintamallia; tapa muodostuu tarpeesta ja toiminnan laukaisee joku ärsyke. Ihminen saa toiminnasta aina jonkun palkinnon, joka ylläpitää toivottua tai eitoivottua toimintaa. Kun tapoja lähdetään muuttamaan, tulee ei-halutun toiminnon tilalle saada korvaava, terveyttä edistävä vaihtoehto. Terveysvalmennuksessa hyödynnetään myös tutkija BJ Foggin kehittämään tapojen muokkaamisen teoriaa (The Fogg Behavior Model), jonka perusajatuksena on, että muutoksen onnistumiseksi tulee motivaation (motivation), kyvykkyyden (ability) ja laukaisevan tekijän (trigger) ilmetä samaan aikaan. Muutosta ei tapahdu jos yksikin näistä elementeistä puuttuu. Lisäksi muutoksen ymmärtämiseksi terveysvalmennuksessa käytetään Foggin kehittämää ruudukkoa, jossa on 15 erilaista tapaa, jolla käyttäytyminen ja tavat voivat muuttua. Sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä ajattelemaan tapojen ja käyttäytymisen muutosta laajemmin ja etenemään muutoksessa vaiheittain. Terveysvalmennuksessa pyritään tapojen muuttamisen metodiikkaan pohjautuen tunnistamaan tapoihin liittyvät toimintamallit ja taustatekijät sekä edetään pieni askel kerrallaan erilaisten tapojen poisoppimisessa ja tilalle rakentuvien uusien mallien oppimisessa. Tapamuutos aloitetaan helpolla kokeilulla, seuraavaksi erikseen sovittavalla ajanjaksolla ja lopuksi pyritään pysyvään uuteen tapaan. Jokaisessa vaiheessa keskustellaan siitä, miltä muutos tuntuu ja millaisia ajatuksia se herättää. TERVEYSVALMENNUKSESSA TAVOITTEENA ON PIENIN ASKELIN LÖYTÄÄ UUSI TOIMINTATASO OSALLISTUJAN VOIMAVARAT JA ELÄMÄNTILANNE HUOMIOIDEN
14 Motivoiva haastattelu Terveysvalmennuksessa hyödynnetään Motivoivan haastattelun/keskustelun metodiikkaa ja toiminta-ajatusta (mm. Miller 1983, Bundy 2004, Mustajoki 2004). Motivoiva haastattelu on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on voimistaa yksilön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja selvittämällä ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa. Sen kehitti professori Miller USA:ssa 1980-luvun alussa ja Suomessa sitä on käytetty 1980-luvun puolivälistä alkaen. Motivoivaa haastattelua on käytetty erityisesti päihdeongelmissa, painonhallinnassa, diabeteksen hallinnassa ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Se sopii metodina vastahakoisille ja itseohjautuvuutta arvostaville valmennettaville. Motivoivaa haastattelua käytetään erityisesti muutosprosessin alkuvaiheessa (esiharkinta- ja harkintavaihe) tai muutosprosessissa taantumassa oleville henkilöille, mutta on sovellettavissa muulloinkin. TERVEYSVALMENNUKSESSA PYRITÄÄN VOIMISTAMAAN YKSILÖN SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA MUUTOKSEEN TUTKIMALLA JA SELVITTÄMÄLLÄ NYKYISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN SISÄLTYVÄÄ RISTIRIITAA
15 Kasvuhistorian vaikutus tapoihin Terveysvalmennuksessa tiedostetaan vahvasti kasvuhistorian merkitys tapatottumuksiin sekä muutosmahdollisuuksiin. Lapsuuden ja nuoruuden kasvuympäristön vaikutus aikuisen tapatottumuksiin on tutkimuksissa todettu merkittäväksi tekijäksi mm. ylipainon, tupakoinnin, alkoholin käytön ja liikkumattomuuden välillä. Tutkimuksissa esimerkiksi vanhempien voimakas syömistapojen kontrollointi, erityisesti voimakas rajoittaminen, yhdistetään usein lapsen ylensyöntiin ja huonompaan itsehillintään energian saannissa. Esimerkiksi tutkimukset osoittavat vanhempien voimakkaan kontrollin ja syömisen paineen aiheuttavan lapsilla ja nuorilla riskejä pienentyneisiin hedelmien ja kasvisten syöntiin sekä korkeampiin rasvamääriin (Savage, Fisher, Birch, 2007). Terveysvalmennuksessa pyritään ymmärtämään tapoihin liittyvien tunnereaktioiden taustalla mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä jotka voivat estää muutoksen. Lisäksi pyritään ymmärtämään tapojen muodostumisessa lapsuuden mallioppimisen ja kodin vaikutuksia nykyisiin elämäntapoihin ja asenteisiin. Tavat voivat olla vuosikymmenien ajan toteutettuja rutiineja, niiden poisoppiminen vie aikaa ja niihin liittyviä taustoja on hyvä ymmärtää. Lisäksi muutoksessa pyritään huomioimaan elämän eri murroskohtien (muutto, työpaikan vaihto, lapsen syntymä jne.) vaikutus uusien tapojen muodostumiseen. TERVEYSVALMENNUKSESSA TIEDOSTETAAN KASVUHISTORIAN MERKITYS TAPATOTTUMUKSIIN SEKÄ MUUTOSMAHDOLLISUUKSIIN
16 Yhteisön vaikutus tapoihin Terveysvalmennuksessa huomioidaan, että yksilön tapoihin ja muutoksen tekemiseen erilaisilla yhteisöillä ja etenkin perheellä voi olla hyvin merkittävä vaikutus. (Global J. Health science 2013) Erilaisissa yhteisöissä joissa toimimme (koti, työpaikka, harrastukset) on jokaisessa omanlaisensa yhteisölliset tavat ja toimintamallit. Yhteisöihin liittyvät erilaiset omaksutut roolit ja rutiinit määrittelevätkin paljon tapaamme toimia tietyllä tavalla. Tapamuutosta tehtäessä onkin hyvä tiedostaa mitä eri tapoja ja toimintamalleja on henkilölle tärkeissä yhteisöissä, jotka vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Erityisesti lähimmäisten ihmisten tavat ja tottumukset vaikuttavat merkittävästi omiin tapoihin ja voivat estää halutun muutoksen. Muutoksessa yhteisön tuki voi auttaa merkittävästi muutoksen toteutusta. Toisaalta tuen puute ja yhteisön vastustus voi estää koko muutoksen toteutumisen. Muutoksessa tarvitaan tukiverkostoa ja usein on ratkaisevan tärkeää saada yhteisö mukaan muutokseen joko tukemaan muutoksessa tai toteuttamaan muutosta rinnalla. Yhteisö voi koostua pienimmillään kahdesta jäsenestä. Terveysvalmennuksessa tuetaan ja kannustetaan valmennettavaa ottamaan tärkeimmät yhteisöt mukaan muutokseen. Yksilön muuttaessa tapojaan se vaikuttaa aina myös lähimpien yhteisön tapoihin. Uskomme, että kukaan ei muuta tapojaan yksin. TERVEYSVALMENNUKSESSA HUOMIOIDAAN OLEMASSA OLEVIEN YHTEISÖJEN VAIKUTUS OMIIN TAPOIHIN JA MUUTOKSEEN
17 Teknologian hyödyntäminen Terveysvalmennus toteutetaan täysin ajasta ja paikasta riippumatta ja siinä hyödynnetään eri teknologioita ennen kaikkea mahdollistamaan valmentajan ja valmennettavan välinen vuorovaikutus sekä asiakkaan oman prosessin ja seurannan tukeminen. Terveysvalmennuksessa hyödynnettäviä välineitä ovat mm. puhelin, tekstiviestit, sähköposti, verkkoneuvottelu, valmennusvideot, hyvinvointisovellus sekä sähköiset kyselyt ja raportit. Lisäksi voidaan hyödyntää valmennettavalla itsellään jo käytössä olevaa hyvinvointiteknologiaa Tutkimusnäytön mukaan hyvinvointiteknologialla ja mittaamisella voidaan tukea elintapamuutoksen tekemistä, mutta merkitys on suurempi lyhyellä aikavälillä tehdyssä muutoksessa kuin pitkän aikavälin, pysyvien muutosten tekemisessä ja savuttamisessa. Terveysvalmennuksessa hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ennen kaikkea oppimisen apuvälineenä tukemaan henkilön tapojen muutosta. Oleellisinta pysyvän muutoksen tekemisessä on kuitenkin henkilön oman ajattelun muuttuminen. TERVEYSVALMENNUKSESSA TEKNOLOGIAA HYÖDYNNETÄÄN LISÄÄMÄÄN VUOROVAIKUTUSTA SEKÄ PARANTAMAAN VALMENNETTAVAN TAPOJEN MUUTTAMISEN OPPIMISTA
18 VAIKUTTAVUUDEN TODENTAMINEN
19 Vaikuttavuuden todentaminen Terveysvalmennuksen vaikuttavuuden mittaristona käytetään kysymyspatteristoa, jolla selvitetään osallistujan tilannetta ja subjektiivisia kokemuksia elämäntavoista, terveydestä, henkisestä hyvinvoinnista, työstä, työkyvystä sekä muutoksesta. Kyselyt toteutetaan valmennuksen alussa, 3 kk:n, 6 kk:n, 9 kk:n ja 12 kk:n kohdalla. Kyselyssä selvitetään pääotsikoittain Työ ja työkyky, Terveys, Henkinen hyvinvointi ja Elämäntavat sekä nettosuositteluindeksi (NPS). Työ ja työkykyosion kysymykset (5kpl) on muokattu Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin haastattelulomakkeen (2009) sekä THL:n Työstressikyselyn pohjalta (2012). Lisäksi THL:n Toimia (Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa) suosituksia vuodelta Terveydentilaa koskevien kysymysten (7) pohjana on käytetty Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen kysymyksiä (2008) sekä THL:n Työstressikyselyä (2012) ja THL:n Toimia suosituksia (2011). Henkisen hyvinvoinnin kysymykset (4) on muokattu Arroll et al. (2005) kysymyksistä liittyen masennukseen sekä THL:n Työstressikyselystä (2012). Lisäksi on hyödynnetty THL:n Toimia suosituksia (2011). Elämäntapoihin liittyvät kysymykset (5) ovat itsearvioita omien elämäntapojen terveysvaikutuksista ja riittävyydestä pohjautuen THL:n Työstressikyselyyn, THL:n Toimia suosituksiin ja Audit-kyselyyn (2007). VAIKUTTAVUUTTA MITATAAN SELVITTÄMÄLLÄ OSALLISTUJAN SUBJEKTIIVISTA KOKEMUSTA OMASTA TILANTEESTA JA MUUTOKSESTA 3 KUUKAUDEN VÄLEIN
20 PREVENIA HEALTH OY
21 Prevenia Health Oy Prevenia Health Oy on vuonna 2014 perustettu vaikuttavaan terveyden edistämiseen erikoistunut yritys. Henkilöstöllämme on työhistorian aikana kokemusta yritysten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yli 500 yrityksen ja henkilön valmennuksesta yli 15 vuoden ajalta. Yksilötasolla tavoitteemme on saada aikaiseksi pieniä, mutta pysyviä mullistuksia osallistujien elämässä. Haluamme, että tulevaisuudessa jokaisella henkilöllä on mahdollisuus saada tukea elämäntapamuutokseensa ja vaikuttaa omaan terveyteensä positiivisesti silloin kun tarve on kaikkein suurin. Niin että jokaisella riittäisi energiaa sille mikä on kaikkein tärkeintä elämässä. Prevenian palveluita ja vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti ja toimintaan kehitetään hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä. ME PREVENIASSA AUTAMME SAAVUTTAMAAN TERVEEMMÄN ARJEN
22 Voimmeko olla avuksi? Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää terveysvalmennuksesta tai haluatko lisätietoa miten terveysvalmennus sopisi teidän yrityksenne työkaluksi? Voit olla minuun suoraan yhteydessä tai jätä alla olevasta linkistä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman nopeasti. Seuraa meitä myös: Topi Valtakoski Toimitusjohtaja Jätä yhteydenottopyyntö
23 LÄHTEET
24 Lähteet Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J Effect of the addition of a help question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005 Brown, R. Ogden J. (2003). Children s eating attitudes and behaviour: a study of the modelling and control theories of parental influence. Department of General Practice, Guys Kings and St Thomas School of Medicine. Bundy C. Changing behaviour: using motivational interview techniques. J R Soc Med 2004 Duhigg C. Tapojen voima Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme, Basam Books, 2014 EPSHP, Dehkon 2D- hanke, 2006 Galla, B.M. & Duckworth, A.L. (2015). More than resisting temptation: Beneficial habits mediate the relationship between self-control and positive life outcomes. Journal of Personality and Social Psychology. Advance online publication. Grant A., O Connor S.: The differential effects of solution focused and problem focused coaching questions, University of Sydney, 2013 Hettema J, Steele J, Miller WR. Motivational interviewing. Annu Rev Clin Psychol Maailman terveysjärjestö WHO, Audit-testi, 2007 Miller, William, R & Rollnick, Stephen, Motivational interviewing. Preparing people to change addictive behavior, New York, The Guilford press, 1991 MustajokiP. Miten potilasmotivoituu hoitonsaaktiiviseksi osapuoleksi. Suom Lääkäril Mustajoki P. Motivoiva haastattelu. Diabetes ja lääkäri; lokakuu Mustajoki, P., Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi? Suomen Lääkärilehti, 42/2003 Mustajoki, P., Ylipaino tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta, Duodecim, 2008 Prochaska & DiClemente, The transtheoretical approach: crossing traditional boundaries of change, Homewood, IL: Dorsey Press, 1997 Ruggiero, L, Helping people with diabetes change behavior: from theory to practice, Diabetes Spectrum, 2000 Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T, Christensen B. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract Savage, J. Jennifer Orlet Fisher, Leann Birch (2007). Parental Influence on Eating Behavior: Conception to Adolescence. J Law Med Ethics. Author manuscript. Seligman, M.E.P. (2007) What You Can Change and What You Can't. (2d ed.) New York: Vintage. Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2009, haastattelulomake Tilastokeskus, Työolotutkimus 2008, Liite 2 Haastattelulomake _01_26.pdf
25
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotYksilöllistä tukea työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin juuri silloin, kun sitä tarvitaan! building a healthy future
Yksilöllistä tukea työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin juuri silloin, kun sitä tarvitaan! www.movendos.com building a healthy future Movendos Health Coaching on tuloksellinen tapa tukea työntekijöiden
LisätiedotMOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti
MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA Outi Konsell 3.5.2016 TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Oppia keinoja toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoivasti haastavissa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHyvän elämän analyysi
Hyvinvointia työstä Hyvän elämän analyysi Virikkeitä elämäntilanteen ja muutostarpeen arviointiin yksin tai ryhmässä 13.4.2017 Työterveyslaitos Kroppa ja nuppi kuntoon! -palvelu www.ttl.fi 2 Metafora Outo
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotMovendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö
Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö Spin-off terveyskäyttäytymisen tutkimuksesta Asiakkaina yritykset, työterveyshuolto,
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman
Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotOnko motivoiva haastattelu tehokasta?
MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotMotivoiva haastattelu
Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön
LisätiedotMotivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi
Motivaatioyhteiskunta 13.12.2018 Jyrki Rinta-Jouppi Teitä tarvitaan toivon, tavoitteiden ja motivaation käynnistymiseksi asiakkaan elämässä. Kahden päivän voimavaravalmennuksia ja työkirjoja voi tilata.
LisätiedotROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI
ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotYksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle. Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen
Yksilöllinen alkutapaaminen -keskustelurunko ryhmän ohjaajalle Maari Parkkinen, Mikko Henriksson, Satu Niskanen, Petri Hälikkä ja Tarja Heinonen Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4 5 00410 Helsinki
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotJohda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen
Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotKASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos
KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Ammattitaitovaatimukset: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työn säädösten, arvopohjan ja ammattieettisten periaatteiden
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotLUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen
LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotRatkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa
Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.3.2018
LisätiedotValio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista
Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
FamilyBoost on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Haluaisitko olla
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotKansalaisen sähköinen omahoitopolku
Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotPiritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM
Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM 6/2017 - Johtava konsultti 01-08/2017 Palvelumuotoilija 04/2015-01/2017 Terveydenhuollon työnkulkujen asiantuntija 08/2013-12/2014 Hoitotyön opettaja 11/2007-06/2015
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotKATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään
KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotTEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA
TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotMuutosvalmius ja motivaatio miten varmistaa ohjattavan muutosprosessin tuloksellisuus
Muutosvalmius ja motivaatio miten varmistaa ohjattavan muutosprosessin tuloksellisuus 12.5.2016 Luennon tavoitteet Kuulija saa käsityksen, mitä elämäntapamuutos tarkoittaa ja millaisia vaiheita ohjattava
LisätiedotOpitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotTaiteen kanssa kaikkialla
Taiteen kanssa kaikkialla Taiken taide- ja hyvinvointitiimi iskuvalmiina yhteistyöhön Lahti 12.5.2016 Erityisasiatuntija Johanna Vuolasto Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelma
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI.
ELINTAPOJEN MUUTTAMINEN JA SIIHEN MOTIVOINTI aila.rissanen@hus.fi ELINTAPOJEN MUUTOS HAASTEENA ELINTAVAT EIVÄT SYNNY SATTUMALTA AIKUISIKÄÄN MENNESSÄ TAVAT PIINTYNEET MUUTOSYRITYKSET USEIN LYHYTKESTOISIA,
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotLiikahdus Elämäntapa
Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotMOTIVOIVA HAASTATTELU
MOTIVOIVA HAASTATTELU Mirkka Järvinen Shg, TtM, tohtoriopiskelija, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos Avainasiakaspäällikkö, Med Group Raskaana 2015 koulutuspäivät 24.9.2015 Vantaa Yleisiä tavoitteita
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS
ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
Lisätiedot