MAGENTA. Luovaa vetovoimaa Lapista

Transkriptio

1 MAGENTA Luovaa vetovoimaa Lapista 1

2 Sisällys Magenta-hanke parantaa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä Lapissa 3 Visuaalinen taide alueellisena voimavarana 4 5 Täydennyskoulutusta tutkinnon jälkeen 6 7 Kansainvälisten toimintojen kehittäminen 8 9 Manageritoiminnalla edistetään taiteilijoiden työllisyyttä Palvelumuotoilu kuvataiteen palvelujen suunnittelun työkaluna Hyvinvointipalveluja kuvataiteen keinoin Yhteisötaiteen keskiössä on moniulotteinen yhdessä tekemisen prosessi Yritysyhteistyön kautta palveluja yrityksille ja taiteilijoille Taidelainaamo toiminnan kehittäminen Magenta Shortly in English Kuvaajat: Merja Aittamaa, Merja Briñón, Indrek Grigor, Ilkka Haapalinna, Henri Hagman, Margot Holts, Maria Huhmarniemi, Michael Jacobs, Anssi Jokiranta, Suvi Kiukas, Sampo Linkoneva, Pirkko Mäkelä-Haapalinna, Tiina-Kaisa Niva, Anu Riestola

3 Muotoilijat Taija Sailio ja Stina Varkkola ideoivat kuvataiteen palveluja Magentahankkeessa järjestetyssä palvelumuotoilutuokiossa. Magenta-hankkeen keskiössä olivat taiteilijoiden täydennyskoulutus sekä manageritoiminnan ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen. Hankkeen tavoitteena oli taiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen Lapissa. Yhteistyö ja verkostoituminen tarjosivat lisämahdollisuuksia taiteilijan työllistymiselle. Magenta-hanke parantaa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä Lapissa Vuosina toteutetun Magenta-hankkeen tavoitteena oli lappilaisten taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen. Hankkeen toiminnan keskiössä olivat taiteilijoiden täydennyskoulutus sekä manageriosaamisen ja kansainvälisten toimintojen kehittäminen. Hankkeessa luotiin tavoitteiden mukaisia rakenteita, verkostoja ja palveluja. Samalla suunniteltiin malleja, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehitystyön myös tulevaisuudessa. Näitä ovat Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli ja Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen malli. Hanke työllisti Lapin alueen taiteilijoita projekteihin yrityksissä ja kunnissa. Projektien lähtökohtana olivat yritysten ja kuntien tarpeet sekä ammattimaisen kuvataiteen kentän kehittäminen ja merkityksen nostaminen Lapissa. Toiminta-alueena oli Lapin maakunta. Pilottikuntia olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä ja Inari; pilottiyrityksiä taas Santa Park, Santa s Hotel Santa Claus sekä Tahkokallio Design+. Magenta-hankkeen hallinnoijana toimi Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämis palvelut. Hanke työllisti manageri Merja Briñónin Lapin taiteilijaseuraan ja projektipäällikkö Tiina-Kaisa Nivan Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluihin. Magenta-hanke oli Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taiteiden tiedekunnan, Lapin taiteilijaseuran sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen yhteistyöhanke. Rahoitus saatiin Euroopan Sosiaalirahastolta ja Lapin ELYkeskukselta. Hankkeen omarahoitusosuudesta vastasivat lisäksi yhteistyökunnat ja -yritykset. 3

4 Visuaalinen taide alueellisena voimavarana 4 Magenta-hanke on ollut tärkeä visuaalisen taiteen alan kehittämisen ja toiminnan alusta. Hankkeessa on pyritty kehittämään Lapin tarpeisiin soveltuvia toiminta tapoja ja -malleja. On ollut hienoa havaita, että alueella on vahva tahtotila kehittää ja kehittyä sekä tarttua niihin haasteisiin, joita taiteen kentällä on havaittavissa. Toimiminen yhdessä taiteilijoiden, alueen kuntien ja yritysten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut mielenkiintoinen matka, joka on osoittanut, että Lapissa tarvitaan ammattitaitoisia, motivoituneita ja innostuneita visuaalisen taiteen ammattilaisia. Alueellisesti Magenta-hanke on ollut edelläkävijä. Hankkeessa on lähestytty visu aalisen taiteen asiantuntijuutta monesta näkökulmasta. On tutkittu, kehi tetty, tuet tu, raivattu tietä ja kartoitettu visuaalisen taiteen mahdollisuuksia ja haasteita Lapissa. Osa toteuttajat, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin taiteilijaseura, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Taiteen edistämis keskuksen Lapin toimipiste, ovat yhdistäneet osaamisensa laajaksi toimintakokonaisuudeksi. Ilman tätä yhdessä tekemisen ja oppimisen prosessia emme olisi saavuttaneet niitä tuloksia, joita nyt ylpeänä esittelemme. Hankkeessa tehty työ on hyvä alku laajemmalle visuaalisen alan kehittämiselle. Haluamme kiittää rahoittajia, kaikkia osa toteuttajia, kuntia ja yrityksiä sekä muita yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti hankkeessa mu ka na olleita taiteilijoita onnistuneesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä. Merja Briñón manageri Tiina-Kaisa Niva projektipäällikkö

5 Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara taiteilijoille ja luoville organisaatioille. 5

6 Täydennyskoulutusta tutkinnon jälkeen 6 6 Taiteilijalla on harvoin työnantajaa. Yrittäjämäisesti työskennellessä vertaistuki on vähissä. Muuttuvassa maailmassa täydennyskoulutus on menestymisen ehto, mutta onko siihen mahdollisuuksia? Magenta-hanke toi taiteilijan ulottuville lisäkoulutusta, verkostoja ja asiakkaita. Hankkeessa luoduilla visuaalisen taiteen malleilla on käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Lehtori ja kuvataiteilija Maria Huhmarniemi luennoimassa Magenta-hankkeen avajaisseminaarissa Rovaniemi Design Weekillä helmikuussa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusala vastasi taiteen manageritoimintaa ja täydennyskoulutusta käsittelevän tutkimuksen toteuttamisesta. Opiskelija Heta Pöyry pohti tutkimuksessaan asiantuntijuuden roolia taiteilijoiden näkökulmasta ja kartoitti, kuinka koulutus paransi taiteilijoiden työllistymisedellytyksiä. Tania-Maria Moilanen selvitti manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta.

7 Magenta-hankkeen täydennyskoulutus sisälsi yhteensä 21 koulutuspäivää ja seminaaria. Osallistujia oli yhteensä noin 400. Työelämälähtöistä koulutusta järjestettiin yhdeksässä kuva taideprojektissa. Taiteilija ja jatkuva oppiminen Taiteilijat työskentelevät usein yksin, joten mahdollisuudet täydennys koulutukseen ja työhyvinvointia tukevaan toimintaan puuttuvat. Itsenäinen osallistuminen maksullisiin koulutuksiin on haasteellista. Magenta-hanke tarjosi maksutonta täydennys koulutusta lähinnä visuaalisen alan taiteilijoille, mutta mukana oli myös teatterin, sirkuksen ja musiikin sekä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia. Näin lisättiin verkostoitumista ja yhteistyötä. Koulutukseen oli mahdollista osallistua työn ohella. Koulutuksessa oli kolme painopistettä: urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja taiteilijan työhyvinvointi. Lähtökohtina olivat oman asiantuntijuuden tunnistaminen, valmiuksien tukeminen ja lisätaitojen oppiminen. Teemoja olivat muun muassa viestintä, markkinointi, palvelujen suunnittelu, hinnoittelu, varainhankinta ja taiteen soveltava käyttö. Taiteilijoilla oli mahdollisuus työllistyä työelämälähtöisiin pilottiprojekteihin: he saivat oppia ja soveltaa osaamistaan yhdessä yritysten ja kuntien kanssa. Täydennyskoulutuksen hyvät käytännöt on koottu Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malliin, jonka avulla voidaan jatkaa alan pitkäjänteistä kehittämistä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä hankkeessa vastasi projekti päällikkö Tiina-Kaisa Niva. Näyttelijä ja työyhteisövalmentaja Niina Nurmisen luennolla Taiteen paikka -seminaarissa toukokuussa 2013 tutustuttiin yhteisöä osallistaviin taiteen menetelmiin. 7

8 Kansainvälisten toimintojen kehittäminen 8 8 Lappilaisten kuvataiteilijoiden kansainvälistymiseen liittyvä yhteistyö on jo pitkään ollut tiivistä. Kansainvälistä huomiota on helpompi herättää ryhmänä muiden kanssa, ja laajat yhteisnäyttelyt hyödyttävät kaikkia osallistujia. Magenta kehitti ja pilotoi Lappilaisen kuvataiteen kansainvälisten toimintojen mallin, joka mahdollistaa hyvän näky vyyden sekä pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan. Tarton taiteilijaseuran puheenjohtaja ja kuraattori Markus Toompere pystyttämässä Lapin taiteilijaseuran Karvanlähtöaikanäyttelyä Riian yliopiston akateemisessa kirjastossa joulukuussa 2011.

9 Napapiiriltä Baltiaan Kansainvälinen toiminta on aina ollut tärkeää Lapin taiteilijaseuralle. Seura teki strategisen päätöksen keskittyä vuosina Baltian ja Barentsin alueille ja laajensi näin kansainvälistä toimintaansa suunnitelmallisesti. Vuosina Lapin taiteilijaseura, Suomen Viron-instituutti ja Magenta-hanke kehittivät Lappilaisen kuvataiteen kansain välisten toimintojen mallin. Tavoitteina oli lisätä tietoisuutta lappilaisesta kuvataiteesta, löytää oikeat yhteistyökumppanit ja luoda kansainvälisiä verkostoja keskitetysti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Mallilla oli kaksi tärkeää pilottihanketta, joihin sisältyi neljä kansainvälistä kuraattorivierailua Lapissa. Näyttely Karvanlähtöaika Nykytaidetta Lapista ( ) aloitti kiertueensa Tartosta LOOVgalleriasta syyskuussa Näyttely jatkoi Riiaan Latviaan ja tammikuussa 2012 takaisin Viroon. Näyttelypaikkoja oli yhteensä 12, ja näyttely toteutettiin Suomen Viron-instituutin, Lapin taiteilijaseuran ja Tarton taiteilijaseuran yhteistyönä. I live on the Arctic Circle -näyttelykokonai suus avattiin elokuussa 2012 sa- manaikaisesti viidessä tallinnalaisessa galleriassa. Näyttelykokonaisuus jatkoi matkaansa Tallinnasta Riiaan, jossa se oli esillä kolmessa galleriassa syksyllä Näyttelykokonaisuutta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Frame-säätiö, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Suomen Viron-instituutti, Suomen Riian-suurlähetystö, Lapin taiteilijaseura ja Magentahanke (ESR). Kansainvälisten toimintojen mallia sovelletaan taiteilijaseuran uusissa kansainvälisissä hankkeissa. Uudenlaista taiteilijaresidenssitoimintaa pilotoidaan Artswap-projektissa. Managerien verkostoitumishanke Tandem Turkey European Union Cultural Managers Exchange puolestaan suuntaa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan rajojen ulkopuolelle. Kansainvälisten toimintojen kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. Karvanlähtöaika-taiteilijat: Raija Aula, Mia Hamari, Anssi Hanhela, Ilona Kivijärvi, Ninni Korkalo, Tuomas Korkalo, Essi Korva, Leila Lipiäinen, Riitta Moilanen, Olli Moisio, Tuuli Mukka, Marketta Nilsen, Elina Sipilä, Sointu Viinikka. I live on the Arctic Circle -taiteilijat: Mervi Autti, John Court, Joseph James, Riikka Jokiaho, Anssi Hanhela, Liisa Harju, Markku Heikkilä, Maria Huhmarniemi, Liisa Karintaus, Maria Kausalainen, Niina ja Tuomas Korkalo, Kalle Lampela, Leila Lipiäinen, Tuuli Mukka, Mari Oikarinen, Anu Riestola, Terhi Silenius, Tuula Turkki, CSCAA Contemporary Santa Claus Artist Association (Kalle Lampela ja Eemil Karila). I live on the Arctic Circle -näyttelykokonaisuuden avajaiset elokuussa 2012 Tallinnassa: Kuraattori Reet Varblane ja Rovaniemen kulttuurijohtaja Marja Widenius Kastellaanimaja Galeriissa elokuussa Taustalla kuvataiteilija Leila Lipiäinen. Lappilaisia taiteilijoita avajaisissa Haus Galeriissa (alla). 9

10 Manageritoiminnalla edistetään taiteilijoiden työllisyyttä Verkostojen rakentaminen vaatii aikaa ja osaa mista, ja toisten kokemuksista kannattaa ottaa oppia. Asiantuntijasta, joka kehittää kuvataiteen kenttää sekä toimii välittäjänä taiteilijoiden ja asiak kaiden välillä, on suuri apu taiteilijoiden työllistymisessä. Magenta-hankkeen manageri on tällai nen asiantuntija. Taidebileet on aikuisten elämyksellinen työpaja. Ne lanseerattiin kulttuuritalo Korundissa lokakuussa Taidebileitä on juhlittu Magentahankkeessa kuusi kertaa.

11 Keskiössä uusien kuvataiteen palveluiden kehittäminen Manageritoiminnalla parannetaan visuaalisen taiteen alan toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan sen alueellista merkitystä. Magenta-hankkeessa luotiin uudenlaisia visuaalisen taiteen palveluja ja konsepteja, joita pilotoitiin kuntien ja yritysten taideprojekteissa. Manageri rakensi yhteistyöverkostoja ja toimi välittäjänä taiteilijoiden ja eri sidosryhmien välillä. Hankkeessa pyrittiin siihen, että kuvataiteilijat huomioidaan jatkossa entistä tärkeämpänä ryhmänä kehitettäessä luovaa alaa. Manageritoiminnan kehittämisen hyvät käytännöt koottiin Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malliin, joka kokoaa yhteen hankkeessa hyviksi havaitut käytännöt Lapin erityispiirteet huomioiden. Manageritoimintaa kehitettiin myös hankkeeseen valittujen hanketaiteilijoiden avulla. Hanketaiteilijoiksi valittiin viisi uran eri vaiheessa olevaa, eri puolella Lappia asuvaa motivoitunutta taiteilijaa. Kullekin laadittiin henkilökohtainen koulutus- ja toimintasuunnitelma. Hanketaiteilijoille tarjottiin managerin konsultointia, ohjausta sekä apua urasuunnitteluun. Taiteilijoiden urakehitystä seuraamalla havaittiin, mitä manageritoiminnalla voidaan saada aikaan. Hanketaiteilijoina toimivat Anna Alm Kemistä, Riikka Jokiaho Kolarista, Pirkko Mäkelä- Haapalinna Kemijärveltä, Reijo Raekallio Kittilästä ja Jouko Alapartanen Ivalosta. Visuaalisen taiteen manageritoiminnan kehittämisestä hankkeessa vastasi manageri Merja Briñón. Yhdeksässä taideprojektissa kunnissa ja yrityksissä pilotoitiin uusia kuvataiteen palveluja. Magentahankkeessa kehitettiin seitsemän uutta palvelua. Viisitoista alueen taiteilijaa työllistyi kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi kuntien ja yritysten taideprojekteihin. Asioita on oppinut hoitamaan entistä ammatti maisemmin. Anna Alm, kuvataiteilija 11 Anna Alm on kemiläinen kuvataiteilija. Magentahankkeessa hän on toiminut Meri-Lapin Taideankkurit -projektissa Kemissä ja toteuttanut Lasten taidekarnevaaleja Torniossa.

12 Palvelumuotoilu kuvataiteen palvelujen suunnittelun työkaluna Kuvataiteilija voi hyödyntää palvelumuotoilun menetelmiä suunnitellessaan asiantuntijuuteensa perustuvia kuvataiteen palveluja. Uusien palvelujen avulla voidaan tarjota yleisölle reittejä visuaalisen taiteen luokse. Magenta- hankkeessa järjestettiin kymmenen palvelumuotoilutuokiota, joissa eri alojen asiantuntijat kehittivät uusia visuaalisen taiteen palveluja. Eri alojen asiantuntijat kokoontuivat ideoimaan kuvataiteen palveluja Magenta-hankkeen palvelumuotoilutuokioihin.

13 Taidemaistiaisista taidebileisiin Salla-Mari Koistisen toimintatutkimus käsitteli taidenäyttelyn yhteyteen sijoittuvan palvelun muotoiluprosessia. Kuva taiteilija voi käyttää palvelu muotoilun menetelmiä visuaalisen taiteen alalla luodessaan uusia konsepteja ja palveluja. Art Tasting on poikinut asiakassuhteita, jatkokehittelyä ja valtavan positiivista vuorovaikutusta. Moni kävijä koki, ettei ole koskaan kohdannut taiteilijaa niin silmästä silmään. Itsellekin tuli kiitollinen olo. Pirkko Mäkelä-Haapalinna, kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna on kemijärveläinen taiteilija. Magenta-hankkeessa hän on toiminut Kemijärven kummitaiteilijana sekä Pyhän taidelainaamon vastuuhenkilönä ja kehittäjänä. Palvelumuotoilu tarkoittaa kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä palvelusuunnittelua muotoilun metodien avulla. Magenta-hankkeessa järjestettiin yhteensä kymmenen neljän tunnin mittaista palvelumuotoilutuokiota, joissa ideoitiin ja kehitettiin palveluja ja palvelukonsepteja. Palvelumuotoilutuokioissa mukana oli ammatti laisia hyvinvoinnin, matkailun, koulutuksen, visuaalisen taiteen ja muotoilun aloilta asiakasnäkökulmaa unohtamatta. Palvelumuotoilutuokioissa kehitettiin muiden muassa näyttelyn ympärille muotoiltuja palveluja, yhteisiä tuotepalvelu konsepteja matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa sekä työpajamuotoista TYKY-toimintaa. Kolme tuokioista keskittyi asiakasymmärryksen muodostamiseen ja kohderyhmän määrittelyyn. Art Tasting eli Taidemaistiaiset on yksi palvelumuotoilutuokioissa kehitetty uusi, näyttelyn yhteyteen suunniteltu, moniaistinen ja elämyksellinen palvelu, jonka toteuttajana toimii taiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna. Näyttelyssä kävijä pääsee maistelemaan näyttelyyn liittyviä makuja samalla kun taiteilija kertoo työstään ja teosten taustoista. Palvelu pilotoitiin kesäkuussa 2013 Galleria Kellokkaassa Ylläksellä. Päävastuussa palvelumuotoilutuokioiden suunnittelusta olivat muotoilija Salla-Mari Koistinen ja manageri Merja Briñón. 13

14 14 14 Hyvinvointipalveluja kuvataiteen keinoin Kaikilla on tasa-arvoinen oikeus tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan koko elämänsä ajan riippumatta asuinpaikasta tai toimintaympäristöstä myös vaihtuvissa elämäntilanteissa ja yhteisöissä. Magenta-hanke pyrki vastaamaan tähän tavoitteeseen kehittämällä lappilaisten hyvinvointia edistäviä kuvataiteen palveluja, jotka tarjoavat elämyksiä niin työyhteisöille kuin päiväkotiryhmillekin. Hehku-taidetyöpajoissa työskennellään monipuolisten menetelmien avulla. Läsnäolo ja kuunteleminen lisäävät yhteisöllisyyttä, oman maalauksen tekeminen keskittymistä ja itsetuntemusta.

15 Elämyksiä lapsille ja aikuisille Magenta-hanke kehitti kolme uutta hyvinvointia edistävää kuvataiteen palvelua: Hehku-taidetyöpajat, Taidebileet aikuisille ja Lasten Taidekarnevaalit. Hehku-taidetyöpajat sisältävät harjoituksia kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, kirjoittamisen ja äänenkäytön aloilta. Niiden avulla syvennetään läsnäolon ja kuuntelemisen taitoja sekä rentoudutaan. Ohjaajana toimii kuvataiteilija Riikka Jokiaho. Työpajat kehitettiin yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran, Kulttuuritalo Korundin, Arktikum-palveluiden ja TAIKA-hankkeen kanssa. Taidebileet on elämyksellinen aikuisten kuvataidetyöpaja, joka toteutetaan action painting -maalauksen hengessä videon ja musiikin säestyksellä. Tuote lanseerattiin lokakuussa Taidebileet-konseptin ovat ideoineet ja kehittäneet kuvataiteilijat Riikka Jokiaho ja Henri Hagman, jotka toimivat myös Taidebileiden ohjaajina. Toukokuussa 2012 Taidebileet-konseptista kehitettiin Torniossa lasten versio: Lasten Taidekarnevaalit. Lähtökohtana elämykselliselle poikkitaiteelliselle yhdessä tekemiselle on lapsille räätälöity viidakko- tai vesiteema. Lasten Taidekarnevaalien kehitystyön yhteydessä taiteilijoilla oli mahdollisuus tehdä yhteistyötä kuntasektorin toimijoiden kanssa. Lasten Taidekarnevaaleja kehittämässä olivat taiteilijat Riikka Jokiaho, Henri Hagman, Anna Alm ja Markku Raikaslehto. Työpajojen luovissa hetkissä osallistuja voi kohdata haasteita turvallisesti ja huomata ylittävänsä itsensä. Palaute on ollut hyvin kannustavaa. Riikka Jokiaho, kuvataiteilija Lasten Taidekarnevaaleissa elämykset syntyvät leikin, musiikin ja kuvataiteen kautta. Magenta-hankkeessa vietettiin Lasten Taidekarnevaaleja Torniossa ja Rovaniemellä kaksitoista kertaa. Kuvataiteilija Riikka Jokiaho on toiminut Kolarissa niin hankevetäjänä kuin festivaalijärjestäjänäkin. Magenta-hankkeessa hän on kehittänyt Hehku-taidetyöpajoja, Taidebileitä ja Taidekarnevaaleja. Kuvataiteilija Riikka Jokiaho. 15

16 16 16 Yhteisötaiteen keskiössä on moniulotteinen yhdessä tekemisen prosessi Taiteilijan yhteistyökumppanina voi olla kokonainen kaupunki. Taide voi tulla näkyväksi paitsi museoiden, myös esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden kautta. Ammattilaisten ja harrastajien kohtaamisissa saadaan koottua kaikkien voimat yhteisiin, laajasti vaikuttaviin taidehankkeisiin.

17 Taideankkureita ja kummitaiteilijoita Kemisssä toteutetussa Meri-Lapin Taideankkurit -projektissa kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija työskentelivät työparina yhdessä paikallisten nuorten kanssa. Olennaista oli kohtaaminen: toisensa kohtasivat niin erilaiset nuorten ryhmät kuin myös kuvataiteilijat ja taidekasvattajat. Projektin tavoitteena oli lisätä tasaarvoa, yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia sekä edistää taiteilijoiden ja taidekasvattajien yhteistyötä ja työllistymistä. Meri-Lapin Taideankkurit -projektissa ammattilaiset ja nuoret työskentelivät Unelma-teeman ympärillä. Projekti huipentui Kemin taidemuseon Magentaa! -yhteisnäyttelyyn toukokuussa 2013, jossa nuoret esittäytyivät yhdessä kuvataiteilijoiden kanssa. Magenta-hankkeen lisäksi mukana projektissa olivat Lapin taiteilijaseura ja Kemin taidemuseo. Työryhmään kuuluvat kuvataiteilijat Anna Alm ja Anu Riestola sekä kuvataidekasvattajat Laura Eteläinen, Taina Rönkkö, Mika Hodju ja Kati Evinsalo. Kummitaiteilija työskentelee yhteisössä, jossa hän voi järjestää virkistystoimintaa, tehdä taideprojekteja tai toimia yhteisön kehittäjänä. Kemijärven kaupungille palkattiin kummitaiteilijaksi kuvataiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinna, joka toteutti taideprojektin lasten ja nuorten kanssa. Nämä kirjoittivat taiteilijan johdolla tekstejä vettä ja Kemijärveä käsittelevään taidekirjaan. Nuoret myös tekivät koululle seinämaalauksia kummitaiteilijan ohjauksessa. Lisäksi Pirkko Mäkelä- Haapalinna organisoi Kuukauden taulu -toimintaa. Kemijärven sairaalan kahviossa esiteltiin kuukausittain paikallinen taiteilija ja taulu, josta kummitaiteilija kirjoitti esittelyn paikallislehteen. Toimintaa jatketaan myös Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Kuva- ja performanssitaiteilija Ilona Kivijärvi innostaa avajaisvieraita yhteisölliseen toimintaan Ivalossa heinäkuussa (vas.) Magentaa! -yhteisnäyttelyssä Kemin taidemuseossa nuoret esittäytyvät rinta rinnan lappilaisten ammattitaiteilijoiden kanssa. (oik.) Yhteisötaide kohentaa ryhmän yhteis henkeä, antaa uusia kulttuurielämyksiä, kehittää yksilön kokonaispersoonallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi yhteisötaiteen avulla osallistuja integroituu paremmin yhteiskuntaan ja omaan toimintaympäristöönsä. Anu Riestola, kuvataiteilija 17

18 18 18 Yritysyhteistyön kautta palveluja yrityksille ja taiteilijoille Visuaalisen taiteen kentän ja yritysten yhteistyötä on tärkeää kehittää vastavuoroisesti. Kuvataiteilija voi toimia yritysmaailmassa monissa eri rooleissa. Yritysyhteistyö ei merkitse ainoastaan sitä, että taiteilija luo yritykselle palveluja ja konsepteja. Myös yritys voi suunnitella taiteilijoille räätälöityjä ratkaisuja. Markkinointipäällikkö Jussi Perkkiö ja matkaopas Moet Kodera ideoimassa Santa s Hotel Santa Clausin portaikon elävöittämistä osana Rovaniemi Design Weekiä 2013 järjestetyssä palvelumuotoilupäivässä.

19 Suomen Lappi on yksi monipuolisimmista maailman matkakohteista. Saadaksemme Lapin tunnetummaksi kaikkina neljänä vuodenaikana, voisimme koko matkailualana hyödyntää entistä enemmän Magenta-hankkeen luomia mahdollisuuksia. Jussi Perkkiö, markkinointipäällikkö, Santa s Hotel Santa Claus Taiteilija Tony Fredriksson ohjasi nuorten katutaidetyöpajan Ivalossa. Samalla hän testasi Making Oftaltiointityökalua. Yrityskumppaneita ja kehittämistyökaluja Santa s Hotel Santa Claus oli yksi Magenta-hankkeen yhteistyöyrityksistä. Osana Rovaniemi Design Weekiä ja muotoilun Living Lab -päivää Magenta-hanke järjesti helmikuussa 2013 palvelumuotoilupäivän, jossa työryhmä suunnitteli konseptin hotellin portaikon elävöittämiseksi. Living Lab -päivä tarjosi lisäksi moni aistisia hotellipalvelumaistiaisia. Hotellin asukkaat pääsivät testaamaan muiden muassa puhuvaa roskakoria ja interaktiivisia portaita. Palvelu muotoilupäivän suunnittelusta ja toteuttamisesta päävastuussa olivat muotoilija Reetta Kerola, manageri Merja Briñón ja projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva. Making Of on Magenta-hankkeen ja Tahkokallio Design+ -muotoiluyrityksen lappilaisille kuvataiteilijoille kehittämä työkalu. Making Of -työkalun avulla kuvataiteilija voi helposti dokumentoida toimintaansa ja tuottaa videomateriaalia nettiympäristöön ja näyttelyidensä yhteyteen. Konseptin kehittäjäksi palkattiin muotoilija Stina Varkkola. Taiteilija Tony Fredriksson pilotoi Making Of -työkalun keväällä 2013 Ivalossa ohjaamassaan nuorten katutaidetyöpajassa. Työpaja oli osa Inarin kunnan taideprojektia. Nuorten teokset olivat mukana Lapin taiteilijaseuran Ääripäitä ja vastakohtia -kesänäyttelyssä, joka pidettiin kansalaisopiston ja kulttuurin toimitila Kuulaassa ja Ivalon kirkossa sekä Galleria Kellokkaassa Ylläksellä. Santa Parkissa elävöitettiin elämysmaailmaympäristöä kuvataiteen keinoin. Kehitettävänä kohteena oli jäägalleria. Santa Parkin taideprojekti tiivisti visuaalisen taiteen ja matkailusektorin yhteistyötä. Jäägallerian multi mediateoksen suunnittelu- ja toteutustyöhön palkattiin mediataiteilija Antti Tenetz. 19

20 Taidelainaamotoiminnan kehittäminen 20 Taidelainaamotoiminta tuo teokset yhä useamman ulottuville. Taidelainaamosta taidetta voi hankkia kotiin tai yrityksen toimitiloihin kohtuullisin kustannuksin. Magenta-hankkeen puitteissa on toteutettu sekä pitkä- että lyhytaikaisia taidelainaamoja niin kaupungeissa, tapahtumissa kuin matkailukeskuksissakin. Pop up -taidelainaamojen avulla kuvataide tulee lähemmäksi asiakasta. Kuvataiteilija Helena Junttila kertoo taidelainaamotoiminnasta Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2013.

21 Vuosina taidelainaamojen lainausmaksujen tuotto kasvoi lähes kahdella kolmanneksella. Lainaamojen teosmyynti kolminkertaistui. Lapin taiteilijaseuran puheenjohtaja Maria Huhmarniemi avaamassa Pyhän taidelainaamoa Ostoskeskus Pyhän Portissa elokuussa Matala kynnys taidehankintoihin 21 Yhdessä Magenta-hankkeen kanssa Lapin taiteilijaseura on kehittänyt taidelainaamoja korkeatasoisiksi palveluiksi, mahdollisuuksiksi ostaa ja vuokrata teoksia. Taidelainaamoista kuvataidetta voi lainata pientä kuukausimaksua vastaan tai ostaa teoksen kertamaksulla. Jo kymmenellä eurolla teoksen saa kotiin kuukaudeksi. Maksetut vuokrat vähennetään myyntihinnasta, mikäli teoksen hankkii itselleen. Magenta-hankkeessa kehitettiin Galleria Napan yhteydessä Rovaniemellä toimivan taidelainaamon toimintaa. Lisäksi elokuussa 2012 avattiin kaksi uutta taidelainaamoa, toinen Pyhätunturille Ostoskeskus Pyhän Portin tiloihin ja toinen Galleria Raekallion tiloihin Kittilän Pöntsöön, Levin läheisyyteen. Lainaamot palvelevat sekä paikallisia että matkailijoita. Pyhän taidelainaamosta vastasi kuvataiteilija Pirkko Mäkelä- Haapalinna ja Kittilän taidelainaamon isäntänä toimi taiteilija Reijo Raekallio. Pöntsön taidelainaamo toimi huhtikuun 2013 loppuun saakka. Pyhän taidelainaamo jatkaa toimintaansa myös Magenta-hankkeen päättymisen jälkeen. Magenta-hanke ja Lapin taiteilijaseura veivät kuvataidetta kaupunkiympäristöön ja tapahtumien yhteyteen. Lyhytaikaisia pop-up-taidelainaamoja järjestettiin Kauppakeskus Revontulessa, Rovaniemi Design Weekillä ja Sodankylän elokuvajuhlilla useita kertoja.

22 Magenta Shortly in English The goal of the Magenta project was to improve the employment and operational preconditions of visual artists in Lapland. The project focused on the artists continuing education and on developing their international competence and managerial skills. The sectors of continuing education were career planning, entrepreneurial skills, and artist s wellbeing at work. The artists worked in pilot projects, where they were able to put their expertise in practice together with companies and municipalities. In managerial development the manager created new visual art services and concepts, consulted project artists, networked with actors in the creative industry, and built collaboration networks between artists and interest groups. New visual art services were developed in collaboration with the region s artists, municipalities, and companied through pilot projects aimed at the sectors of e.g. tourism and wellbeing. New visual art services were designed in the various art projects.

23 The international activities focused on developing a model for international operations in the domain of visual art in Lapland. Two extensive exhibition tours in Estonia and Latvia served as pilot projects in this development work. The project generated structures, networks, and services according to initial plan. Simultaneously, models were designed enabling long-term and organized development also in the future. These models apply to the development of the field of visual arts and to international operations. Magenta was a collaboration project between the following parties: the Education and Development Services and the Faculty of Art of the University of Lapland, the Artists Association of Lapland, and the Arts Council of Lapland. The project was funded by the European Social Fund and the Lapland Centre for Economic Development, Transport and the Environment. In addition, the project s self-financing was handled by the cooperating municipalities and companies. Press meeting of I live on the Arctic Circle exhibitions in Asuna Makslas Galerija in Riga in September More information: 23 One of the core contents of continuing education in the Magenta project was applied visual arts.

24 Lisätietoa Magenta-hankkeesta Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Lapin taiteilijaseura Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste