PROJEKTISUUNNITELMA. Meri 2012

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA

2 Projektisuunnitelma Sivu 2/6 Sisällysluettelo 1. Lyhyt projektikuvaus 3 2. Projektin pohjoismainen ulottuvuus.3 3. Kohderyhmät 4 4. Toteutustapa.4 5. Työsuunnitelma 5 6. Riskienhallinta.5

3 Projektisuunnitelma Sivu 3/6 1 Lyhyt projektikuvaus Tampereen kaupunki järjestää pohjoismaiden ystävyyskaupunkien taiteilijoiden yhteisnäyttelyn. Mukaan kutsutaan Tampereen, Trondheimin, Odensen ja Tarton taiteilijoita. Näyttelyn teemaksi on valittu meri, koska se on tärkeä yhdistävä tekijä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä. Nykyään myös ympäristönsuojelullinen puoli liittyy vahvasti esimerkiksi Itämeren tilanteeseen. Halusimme antaa taiteilijoille tulkinnanvapauden siinä mitä meri heille merkitsee: se voi olla konkreettisesti maisemakuvausta, tai sitten jotain mitä meri heille edustaa, esimerkiksi mielentilaa. Kautta aikojen meri on toiminut innoituksen lähteenä taiteilijoille eri puolilla maailmaa. Jokainen osallistuva kaupunki tuo näyttelyyn 10 teosta. Taiteilijat ja teokset valitsee kunkin kaupungin taiteilijaseura. Seurojen valitsemat kokonaisuudet pyritään esittämään sellaisena kuin ne on koottu, rikkomatta kokonaisuutta. Teosten tekotapaa ei ole rajoitettu, vaan kyseessä voi olla esimerkiksi maalauksia, grafiikkaa tai videoteoksia. Projektin avulla pyrimme syventämään ystävyyskaupunkien välistä yhteistyötä ja kehittämään uusia hyviä käytäntöjä. Haluamme luoda uusia kontakteja ja verkostoja taiteilijoiden ja ystävyyskaupunkien kulttuuritoimijoiden välillä. Yksi tavoitteistamme on tehdä yhteisnäyttelystä toistuva tapahtuma, joka järjestettäisiin esimerkiksi kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran kiertävä näyttely on esillä Tampereella keväällä 2012, jonka jälkeen se matkaa kesäksi 2012 Tarttoon, ja sieltä Odenseen ja Trondheimiin. Tampereella näyttely pystytetään TR1 Taidehalliin, Galleria Emiliin ja Studioon Vanhalla Kirjastotalolla. 2 Projektin pohjoismainen ulottuvuus Vuonna 2012 toteutettavan ryhmänäyttelyn tarkoituksena on lisätä ystävyyskaupunkien taiteilijoiden keskinäistä yhteistyötä ja tutustuttaa kaupunkien asukkaat ystävyyskaupunkien taiteilijoiden työhön. Näin laajaa taiteilijayhteistyötä Tampereen kulttuuripalvelut ei ole ennen toteuttanut, eli projektin lähtötilanne on ainutlaatuinen. Kulttuuripalvelut on aikaisemmin tehnyt näyttely yhteistyötä muutamien pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kanssa, mutta ei useamman kaupungin kanssa yhtäaikaa. Halusimme antaa mahdollisuuden kaikille pohjoismaisille ystävyyskaupungeille sekä Tartolle osallistua kiertävään näyttelyyn, ja meistä on tärkeää, että loisimme kattavampaa yhteistyötä ystävyyskaupunkien eri kulttuuritahojen kanssa. On oleellista luoda toimiva verkosto taiteilijoiden ja

4 Projektisuunnitelma Sivu 4/6 kulttuurialan toimijoiden kanssa, kehittää sekä oman henkilöstömme että taiteilijoiden kansainvälistä osaamista ja valmiuksia, ja antaa taiteilijoille mahdollisuus esitellä töitään laajemmassa mittakaavassa. Yhteistyökumppaneina ovat paikallisen raadin valitsemat kuvataiteilijat Odensesta (Jens Bohr, Søren Hillerup, Søren Bjælde, Karen Kirstine Ballegaard,Thorkild Havmøller, Jørgen Willerup, Inger Winther, Birgitte Lykke Madsen, Birgitte Thorlacius og Edel J.E. Hartvig), Tartosta (Imat Suumann, Aet Ollisaar). Tampereelta näyttelyyn on valittu Bargain ryhmä (Terhi Asumaniemi, Sirpa Hirvikoski, Helinä Hukkataival, Elina Ruohonen, Kirsti Tuokko), Anna Hyrkkänen, Heli Mäkinen, Janne Laine, Sirkku Lumi ja Ossi Somma. Trondheimista Monica Wancke, muut näyttelyyn osallistujat ovat vielä vahvistamatta. 3 Kohderyhmät Projektin ensisijainen kohderyhmä on näyttelyn vastaanottavien kaupunkien asukkaat, sekä siellä vierailevat ihmiset. Toinen kohderyhmä on siihen teoksillaan osallistuvat taiteilijat. Projekti antaa heille erinomaisen tilaisuuden esittää taidettaan monessa eri paikassa yhdellä hakemuksella. 4 Toteutustapa Näyttelyn kierrosta tehdään jokaisen vastaanottajakaupungin kanssa erillinen sopimus, jossa määritellään tarkemmin kuljetusehdot sekä EU:n ulkopuolelta tulevien kohdalla tulliselvitystarpeet. Tampere kustantaa teoskuljetukset lähtömaista Tampereelle. Tampere vastaa näyttelyä tänne pystyttämään saapuvien taiteilijoiden matka ja ylläpitokustannuksista sekä näyttelyn esillepanosta ja muista asian yhteydessä syntyvistä kustannuksista. Tampereelta näyttely siirtyy kesällä 2012 Tarttoon. Tarton kaupunki vastaa näyttelyn kuljetuskustannuksista ja vakuutuksista Tampereelta Tarttoon, ja kaikista Tartossa näyttelyn esillepanosta ja muista asian yhteydessä syntyvistä kustannuksista. Sama kuvio toistuu jokaisen näyttelyä vastaanottavan kaupungin kohdalla. Jokainen vastaanottaja hakee näyttelyn toteuttamiseen tarvittavan rahoituksen parhaaksi katsomaltaan rahoittajalta. Näyttelyyn mukaan haluavia taiteilijoita pyydettiin ottamaan yhteyttä kotikaupunkinsa taiteilijaseuraan, joka teki valinnan Tampereelle lähetettävistä töistä. Näyttelyyn otetaan enintään 40 teosta, siis 10 teosta jokaisesta mukaan ilmoittautuneesta ystävyyskaupungista. Viimeinen näyttelyn vastaanottava kaupunki palauttaa teokset omistajilleen, palautuksista syntyvät kustannukset jaetaan kaikkien yhteistyökumppaneiden kesken. Projektin organisaatio koostuu seuraavanlaisesti: Projektin johto (Tampereen kaupunki, konsernihallinto) Konsultointi (Tampereen taidemuseo )

5 Projektisuunnitelma Sivu 5/6 Projektin koordinointi (Tampereen kaupunki kulttuuripalvelut). Näyttelyä varten palkataan projektisihteeri, jonka työtehtäviin kuuluu yhteydenpito yhteistyökumppaneihin, työtapaamisten ja Tampereella toteutettavan seminaarin järjestelyt sekä muut projektin toteuttamiseen liittyvät rutiinit, sekä työmatkojen suunnittelu ja valmistelu yhdessä projektikoordinaattorin kanssa. Näyttelyn suunnittelu ja toteuttamisideasta on informoitu Tampereen pohjoismaisten ystävyyskaupunkien sekä Tarton kaupungin kansainvälisen osaston päälliköitä sekä pyydetty edellä mainittuja kaupunkeja tukemaan taiteilijoitaan, jotka heidän kaupungistaan valitaan mukaan näyttelyyn. Hankkeen koordinointivastuu Tampereella toteutuvan ja Tarttoon lähetettävän näyttelyn osalta on Tampereen kaupungin kulttuuripalveluilla, sisällöllinen vastuu Tampereen taidemuseolla. Hankkeen siirtyessä seuraavaan ystävyyskaupunkiin myös koordinointivastuu siirtyy näyttelyn seuraavalle vastaanottajalle. 5 Työsuunnitelma Projekti toteutetaan Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen ja Tampereen Taidemuseon yhteisenä projektina. Työtiimiin kuuluu kaksi henkilöä taidemuseosta ja yksi henkilö kulttuuripalveluista. Kesäkuussa 2010 Tampereen kaupunki otti yhteyttä ystävyyskaupunkien taiteilijaseuroihin. Heidän tuli ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään Tällä hetkellä projektiin sitoutuneet ovat Tampere, Tartto, Odense ja Trondheim. Projektin (kiertonäyttelyn) päättymisajankohdaksi arvioidaan toukokuu Tampereen osalta projekti arvioidaan päättyneeksi toukokuussa Haemme rahoitusta projektille Pohjoismaisesta kulttuurirahastosta, jonka seuraava määräpäivä on Ensimmäinen näyttely toteutetaan Tampereella huhtitoukokuussa Näyttelyn seuraava etappi on Tartto, jossa se on esillä kesällä Tartosta näyttely matkaa Odenseen, jossa se on esillä viikoilla 37, 38 ja 39. Näyttelyn ajankohta Trondheimissa on vielä vahvistamatta. Vuodelle 2011 on suunnitteilla tapaamisen järjestäminen näyttelyyn osallistuvien kaupunkien välillä, joka olisi toukokuussa Odensessa, elokuussa Trondheimissa, lokakuussa Tartossa ja joulukuussa Tampereella. Työtapaamisen tarkoitus on tutustua näyttelyjärjestäjiin sekä tuleviin näyttelypaikkoihin. Kokoukseen osallistuisi esimerkiksi Odensessa 2 henkilö Tampereelta, 1 Tartosta ja 2 Trondheimista; Trondheimissa 2 henkilöä Tampereelta, 1 Tartosta ja 2 Odensesta; Tartossa 2 henkilöä Tampereelta, 2 Trondheimista ja 2 Odensesta; Tampereella 2 henkilöä Tartosta, 2 Trondheimista ja 2 Odensesta. Projektin yhteydessä aiotaan toteuttaa Tampereelle saapuvien taiteilijoiden ja suomalaisten taiteilijoiden yhteistyöseminaari, jonka tarkoituksena on uusien verkostojen luominen.

6 Projektisuunnitelma Sivu 6/6 6 Riskienhallinta Projektin mahdolliset riskit ovat projektin normaaleja näyttelyn järjestämiseen liittyviä riskejä, esimerkiksi kustannusten nousu tai muut talouteen liittyvät äkilliset muutokset. Resursseihin liittyvien riskien vähentämiseksi pyydetään esimerkiksi kuljetusfirmoilta tarjoukset. Riskien minimoimiseksi osapuolten kanssa laaditaan sopimukset, joissa määritellään kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet, riitaisuuksien ratkaisutapa ja lakiviittaukset.