Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli

Transkriptio

1 Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli 1

2 (Vas.) Lehtori ja kuvataiteilija Maria Huhmarniemi luennoimassa Magenta-hankkeen avajaisseminaarissa Rovaniemi Design Weekillä helmikuussa Avajaisseminaarin osallistujat pääsivät myös juhlimaan Taidebileitä (Oik.), joka on kuvataiteilijoiden Riikka Jokiaho ja Henri Hagmanin kehittämä aikuisten elämyksellinen työpaja. Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli Merja Briñón & Tiina-Kaisa Niva Julkaisija Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut PL 122/Hallituskatu 20 B, 3. Krs Rovaniemi Puh , vaihde Kustantaja Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut / Magenta-hanke (ESR) Kuvaajat Merja Briñón, Henri Hagman, Maria Huhmarniemi, Michael Jacobs, Suvi Kiukas, Sampo Linkoneva ja Tiina-Kaisa Niva Kannen kuva: Taidebileet Kulttuuritalo Korundissa 2011.

3 3

4 Tunnelmia Lapin taiteilijaseuran kesänäyttelyn avajaisissa Ivalon Kuulaassa. Kuvataiteilja Ilona Kivijärven performanssi sai avajaisvieraat tanssimaan. 1. Johdanto Vuosina toteutetun Magenta-hankkeen tavoitteena oli lappilaisten taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja manageriosaamisen kehittämisen avulla. Magentahanke työllisti Lapin alueen taiteilijoita yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa tapahtuviin eri sisältöisiin palvelujen ja toimintakonseptien kehitysprojekteihin, joiden lähtökohtana olivat yritysten ja kuntien tarpeet sekä ammattimaisen kuvataiteen kentän kehittäminen. Aktiivisella manageritoiminnalla lisätään luovan talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistetaan visuaalisten taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Manageritoiminnan kehittämisessä lähtökohtana oli viisi perusperiaatetta tai toimintalinjaa. Niitä olivat palvelumuotoilun käyttö palvelujen suunnittelun lähtökohtana, vahva painotus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä kuvataiteen palvelujen sisällöissä, hankkeen vaikuttavuuden ja kuvataiteilijoiden suunnitelmallisen toiminnan kuvaaminen hanketaiteilijoiden avulla, taidelainaamotoiminnan kehittäminen sekä kansainvälisten verkostojen ja toimintamallin kehittäminen. Manageri nähtiin hankkeessa kehittäjänä, välittäjänä ja tuottajana. Manageritoiminnan kehittämisen käytännön toimina Magenta-hankkeessa tuotteistettiin uusia visuaalisen taiteen palveluja ja toimintakonsepteja, jotka pilotoitiin hankkeen yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa. Pilottiprojekteihin työllistyi yhteensä viisitoista alueen taiteilijaa kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi. Hankkeeseen valittiin myös viisi uran eri vaiheessa olevaa hanketaiteilijaa, joiden urakehitystä tuettiin hankkeen aikana suunnitelmallisesti muiden muassa toiminnan suunnittelun sekä managerin mentoroinnin ja konsultoinnin avulla. Lisäksi kehitettiin aktiivisesti taidelainaamotoimintaa. Lappiin perustettiin kaksi uutta taidelainaamoa ja pop-up -taidelainaamo vietiin useaan otteeseen ihmisten keskuuteen: Kauppakeskus Revontuleen, Rovaniemi Design Weekille ja Sodankylän filmifestivaaleille. Kansainvälisistä toiminnoista koottiin oma malli, joka kokoaa yhteen pilottiprojekteissa hyväksi havaitut käytännöt. Taiteilijat työskentelevät usein itsenäisesti, joten mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat rajalliset. Taiteen ja taiteilijuuden muuttuva kent- 4

5 Kuvataiteilija Riikka Jokiaho ohjasi Taiteen paikka -seminaarin Hehku-taidetyöpajaa. tä vaatii kuitenkin osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Tutkinnon jälkeisellä täydennyskoulutuksella lisätään ja laajennetaan taiteilijan toimintaedellytyksiä taiteen muuttuvassa kentässä ja vastataan taiteilijan laajenevan työkuvan vaatimiin osaamistarpeisiin. Samalla vahvistetaan elinikäisen oppimisen merkitystä myös taiteen aloilla. Magenta-hankkeessa taiteen täydennyskoulutuksen tavoitteeksi asetettiin tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen lisäkoulutus. Visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta kehitettiin Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden korkeakoulutettujen koulutus- ja kehittämisprosessin mukaisesti. Koulutuksen kohderyhmänä olivat jo ammatissa toimineet taiteen alan ammattilaiset. Koulutus keskittyi taiteilijan työtä tukevien koulutusten kehittämiseen. Magenta-hanke tarjosi kaksikymmentäkolme maksutonta taiteen täydennyskoulutustilaisuutta. Taiteilijan ulottuville tuotiin lisäkoulutusta, verkostoja ja asiakkaita. Koulutuksien ja seminaarien kolme painopisteitä olivat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja taiteilijan työhyvinvointi. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimisprosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisällöt yhdistyivät. Visualisen taiteen täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 400 osallistujaa. Magenta-hanke oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taiteiden tiedekunnan sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen yhteistyöhanke, joka sai rahoituksen Euroopan Sosiaalirahastolta ja ELY-keskukselta. Hankkeen omarahoitusosuuden rahoittajia olivat lisäksi yhteistyökunnat ja alueen yritykset. Magentahankkeen toiminta-alueena oli koko Lapin maakunta. Pilottipaikkakuntia olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä sekä Inari ja pilottiyrityksiä elämyspuisto Santa Park, Santa s Hotel Santa Claus sekä Tahkokallio Design+. Näissä pilottikunnissa ja -yrityksissä toteutettiin erisisältöisiä kuvataidelähtöisiä kehitysprojekteja, joita esitellään tässä julkaisussa. Magenta-hankkeen hallinnoija toimi Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Hanke työllisti manageri Merja Briñónin Lapin taiteilijaseuraan ja projektipäällikkö Tiina-Kaisa Nivan Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluihin. 5

6 2. Lähtökohdat Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjan 3 kehittämisohjelman Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen mukaisesti Magenta-hankkeella pyrittiin vahvistamaan työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa innovaatiotoimintaa muiden muassa kehittämällä visuaalisen taiteen alan täydennyskoulutusta, kehittämällä uusia palveluinnovaatioita, rakenteita ja toimintamalleja sekä muodostamalla visuaalisen taiteen kentän verkostoja ja antamalla visuaalisen taiteen alan ammattilaisille työkaluja kehittyä ammatissaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luovia aloja ja niiden kehittämistä merkityksellisenä tämän hetken ja tulevaisuuden kannalta. Taiteen ja kulttuurin laaja-alainen merkitys ihmisen itseisarvoisena perustarpeena on tullut yhä tärkeämmäksi ja se vahvistuu edelleen tulevaisuudessa. Taide- ja kulttuuritoiminta kuuluu läpäisevästi mukaan suuriin hallinnonaloja yhdistäviin politiikkoihin, kuten sivistys-, innovaatio-, ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikkaan. Luova pääoma on osa kansakunnan sosiaalista pääomaa sekä henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja innovoinnin ydin, joka synnyttää uutta ja vaikuttaa läpäisevästi kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Luovan pääoman syntymisen edellytyksiä ovat tiedot ja taidot, itseilmaisun mahdollisuudet, luomisen rauha ja tila, kulttuuripalvelujen saatavuus sekä sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet. Luova pääoma tuottaa sosiaalista ja taloudellista vuorovaikutusta, kulttuurituotantoja, -palveluja, viestintää ja vaihdantaa. (Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010, 3-4). Kulttuuri- ja taidesektoria pidetään Suomessa kasvavana ja koko ajan tärkeämpänä alana, jota kehitetään aktiivisesti. Luovan talouden ja kulttuurin katsotaan olevan kansallisen innovaatiopolitiikan ytimessä. Kulttuurialojen tuottama arvonlisäys Suomen kansantaloudessa oli vuonna 2006 noin 4,6 miljardia euroa (3,2 %) ja se oli suurempi kuin matkailun, alkutuotannon toimialojen, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä massan ja paperin valmistuksen. Tavaratuotannon siirryttyä halpatuotantomaihin kehittyneiden maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on panostettava osaamis- ja innovaatiotoimintaan sekä palvelutuotantoon. Kulttuuri- ja elämysteollisuutta vahvistaa länsimaisen arvomaailman muutos aineettoman kulutuksen suuntaan. Kulttuuri nähdäänkin entistä enemmän alueiden tulevaisuuden keskeisenä kehitystekijänä. (Opetusministeriö 2009, 41 ja Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2010, 14, 17-18). Luovien alojen kehittämistyön seurauksena voidaan maahamme luoda uusia työpaikkoja. Toukokuun 2013 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli koko maassa 10,8 % (Tilastokeskus 2013) ja Lapissa 14,8% (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013, 2). Työttömyyden kannalta haasteellisilla alueilla kuten Lapissa tulisi erityisesti kohdentaa resursseja luovien alojen kehittämistyöhön ja luoda tällä tavoin uusia työpaikkoja taide- ja kulttuurialoille. Maassamme luovien alojen kehittämistyössä keskitytään muiden muassa mainostoimistoihin, elokuvateollisuuteen ja informaatioteknologiaan. Luovien alojen kehittämisen tulisi kuitenkin olla monitahoista. Luovan talouden ytimelle, eli taiteilijoille, tulisi rakentaa mahdollisuuksia osallistua luovien alojen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2010 julkaisemassa Luovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet julkaisussa pidetään uhkana luovien alojen kehittämiselle sitä, että taiteen ja kulttuurin itseisarvoa luovan talouden ytimenä ei tunnisteta, eikä sille suunnata riittävästi tukea. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009a, 40). Magenta-hankkeen keskiössä oli Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutus sekä manageriosaamisen ja kansainvälisten toimintojen kehittäminen. 6

7 Lapin maakuntaohjelma määritteli vuosien tavoitteeksi taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden toimintaedellytysten ja merkityksen vahvistamisen osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä, infrastruktuurin uudistamisen ja taiteentekijöiden työskentelyolosuhteiden parantamisen, ammattitaiteilijana ja harrastajana toimimisen edistämisen, kulttuuripalveluiden laadusta ja saatavuudesta huolehtimisen sekä saamelaiskulttuurin vahvistamisen. Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan vastaamaan näihin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (2009, 2010) määrittämiin tavoitteisiin ja haasteisiin. Maassamme on noin 3000 ammattimaisesti toimivaa kuvataiteilijaa. Lapin taiteilijaseurassa on tällä hetkellä jäsenenä yli 100 ammattitaiteilijaa. Seura on Lapin ainoa kuvataiteen alan ammattilaisseura. Kuvataiteilijan toimeentulo muodostuu usein monista eri lähteistä. Kuvataiteilijan taiteelliseen työn tuloihin lasketaan kuuluvaksi teosmyynti, apurahat, näyttelykorvaukset, tekijänoikeuskorvaukset, näyttelyn valmistamis- ja ripustuspalkkiot, tilaustyöt ja sponsoritulot. Kuitenkin harvat kuvataiteilijat elävät maassamme teosmyynnillä; kolmanneksen myyntitulot jäävät alle tuhanteen euroon vuodessa. Taiteen tekeminen rahoitetaankin usein opetustyöllä tai muulla esimerkiksi kuvataiteilijan asiantuntijuuteen perustuvalla palkkatyöllä. Täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja ammattimaisen manageritoiminnan kehittäminen pyrkivät lisäämään kuvataiteilijan ansainta- ja toimintamahdollisuuksia. (Havu 2011, , Opetus- ja kulttuuriministeriö 2009b, 17-18, ks. Herranen & Karttunen 2012) Taiteen manageritoiminnan kehittäminen on vielä lapsen kengissä visuaalisen taiteen kentällä Suomessa. ART360-hanke oli yksi ensimmäisiä edelläkävijöitä kuvataiteen alan manageritoiminnan kehittämisessä. Valtakunnallisen vuosina toimineen ART360-kuvataidehankkeen tavoitteena oli lisätä kuvataiteen toimijoiden käytännönläheistä managerointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen toimijat muodostivat valtakunnallisen yhteistyöverkoston kuvataidealalle luomaan liiketoimintamalleja, joilla edistettiin kuvataiteen roolia yhteiskunnan eri alojen kehittäjänä. Alueelliset toimijat suunnittelivat uusia liiketoimintamalleja ja siirsivät osaamisen ja hyvät käytänteet kuvataidealan käyttöön. (ART , 3) ART360-hankkeen aikana alueelliset taiteilijaseurat, kuten Tampereen ja Oulun taiteilijaseura, huomasivat manageritoiminnan edut ja sen tuottaman kaupallisen potentiaalin. Positiivisista kokemuksista huolimatta kummassakaan taiteilijaseurassa ei tällä hetkellä toimi visuaalisen taiteen manageria. Magenta-hankkeen toimintakaavio esittelee kaksi hankkeen päätoiminta-aluetta; visuaalisen alan täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen kehittämisen Lapissa. Täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen osa-alueita suunniteltiin ja toteutettiin osittain itsenäisinä, mutta sisällöt kävivät tiivistä vuoropuhelua toteutettujen kehittämisprojektien kautta. Kehittämisprojekteissa tarvittavaa osaamista ja sitä vastaavaa täydennyskoulutusta pyrittiin sitomaan mahdollisimman paljon yhteen ja tarjoamaan sitä hankkeeseen työllistyneille taiteilijoille. Visuaalisen alan taiteilijalla on harvoin työnantajaa. Tästä johtuen mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointia tukevaan toimintaan puuttuu. Varsinkin työelämään kytketty taiteen täydennyskoulutus ja liiketoimintaosaamista edistävä lisäkoulutus puuttuvat lähes täysin. Taiteilijoiden vähäisestä tulotasosta johtuen omatoiminen osallistuminen oman ammattitaidon ylläpitämistä tukeviin koulutuksiin on myös haasteellista. Visuaalisen alan taiteilijan toimi on yksinäistä työtä, eikä vertaistukea antavaa työyhteisöä useinkaan ole. Edellä mainittu ART360-hanke ja Sibelius-akatemian hallinnoima Taiteen erityispätevyyspaletti -hanke ovat esimerkkejä viimeisimmistä valtakunnallisista taiteen täydennyskoulutusta kehittävistä ja edistävistä toimista. ART360-hankkeen loppuraportissa todetaan, että kiinnostusta järjestettyjä monialaisia koulutuksia kohtaan oli, vaikka halukkuutta yrittäjyyteen ja oman toiminnan mieltämiseen yritystoimintana oli 7

8 Kaavio 1. Magenta-hankkeen toimintakaavio. vähän. Kiinnostus kouluttautumiseen osoittaa, että moni taiteilijoista on valmis yhteistyöhön ja monialaiseen toimintaan. Järjestötasolla liiketoiminnallisuus ja markkinointi nähdäänkin jo hyväksyttävinä, mutta ne edelleen epäilyttävät useita taiteilijoita. ART360- hankkeen myötä voidaan todeta, että taidekentältä löytyy jo joukko edelläkävijöitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia taiteilijan ammatissa toimimiseen. Tätä joukkoa yhdistää halu työskennellä taiteen ammattilaisena osana yhteiskuntaa eli tehdä mielekästä ja laadukasta työtä saaden siitä myös asianmukaisen palkan. (ART , 22). Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Taidealojen erityispätevyyspaletti- hanke oli nykyisen Aalto-yliopiston, Taideyliopiston ja Lapin yliopiston täydennyskoulutuksesta vastaavien toimijoiden yhteistyöhanke. Hankkeessa selvitettiin taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita ja hahmotettiin niiden pohjalta suuntaviivoja taidealojen rajat ylittävälle yliopistollisen täydennyskoulutuksen yhteiselle kehittämiselle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa kehitteillä olevaan uuden korkeakoulututkinnon jälkeisen ja työelämälähtöisen koulutusmuodon kehittämiseen taidealoilla. Hankkeessa pilotoitiin Yleisötyön johtaminen -koulutus, joka järjestettiin monimuotoisena koulutuksena. Koulutukseen osallistujilta vaadittiin sekä soveltuvaa korkeakoulututkintoa että työsuhdetta. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). Hankkeessa tuli selkeästi esille, että luovan työn tekijän omaa yksilöllistä luovuutta edistävällä osaamisella on suurin kysyntä. Hanke nähtiin hyvänä alkuna Taideyliopiston tulevalle toiminnalle, tervetulleeksi keskustelun avaukseksi taidealojen täydennyskoulutuksen kehittämiselle ja taideyliopistojen uudenlaiselle yhteistoiminnalle. (Taiteen erityispätevyyspaletti 2013, 3). Magenta-hanke pyrki omalta osaltaan kehittämään Lapin visuaalisen taiteen kenttää. Lapin erityisolosuhteet, kuten pitkät etäisyydet, toimijoiden hajanaisuus, taiteen kaupallisten markkinoiden pienuus ja toisaalta ainutlaatuinen sijainti Barentsin alueella, vaativat 8

9 alueen erityispiirteet huomioivan manageritoiminnan, kansainvälisten toimintojen ja täydennyskoulutuksen mallien kehittämistyötä. Manageri Merja Miettinen (nyk. Briñón) aloitti työnsä Lapin taiteilijaseurassa heinäkuussa 2010 Lapin visuaalisen taiteen keskuksen esiselvityshankkeessa, jota rahoittivat Lapin liitto, Lapin taidetoimikunta, Rovaniemen kaupunki ja Lapin taiteilijaseura. Esiselvityshankkeessa kehitettiin Lapin taiteilijaseuran perustoimintoja sekä verkostoiduttiin etsimällä uusia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita yritysmaailmasta, kolmannelta sektorilta ja muista alueen organisaatiosta. Myös uusien kuvataiteen palveluiden kehitystyö ja taiteilijoiden täydennyskoulutuspäivien järjestäminen aloitettiin. Esiselvityshankkeen aikana Lapin taiteilijaseuran verkostot kehittyivät sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Merja Briñón jatkoi työtään visuaalisen taiteen managerina Magentahankkeessa, jonka lähtökohtana oli visuaalisen alan ammattilaisten toimintaedellytysten parantaminen paikallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi Magenta-hankkeessa taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, kansainvälisten toimintojen ja manageritoiminnan kehittäminen tähtäsivät taiteilijoiden ja yritysten lisääntyvään yhteistyöhön ja sen tuomaan lisäarvoon taitelijoille ja elinkeinoelämälle. Magenta-hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva vastaamaan taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Merja Miettisen (nyk. Briñón) ja Katariina Imporannan selvityksessä on selvitetty Lapissa asuvien taiteilijoiden asemaa. Suurimpana haasteena Lapissa taiteilijat pitävät pitkiä välimatkoja Etelä- Suomeen ja Eurooppaan. Aktiivisen taide-elämän koetaan painottuvan Etelä-Suomeen, jossa taiteilijoiden tulisi olla paikan päällä verkostoitumassa ja lisäämässä omaa tunnettuuttaan. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi taiteilijat kokevat selvityksen mukaan puutteen ostavasta yleisöstä ja yhteistyötahoista: Lapissa ei ole kuvataiteen hankkimisen kulttuuria. Selvityksessä nousi esiin myös lappilaisuuden etuja - Lappia pidetään etenkin ulkomailla eksoottisena paikkana. Magenta-hankkeessa kansainvälisten toimintojen kehittäminen nousikin yhdeksi suureksi osakokonaisuudeksi. (Miettinen & Imporanta 2010, 15-16) Miettisen ja Imporannan selvityksen mukaan usealla taiteilijalla oli taustallaan kuvataiteen tutkinnon lisäksi myös muu tutkinto, joka koettiin täydennyskoulutukseksi. Haastateltavat olivat täydennyskouluttaneet itseään monilla eri aloilla. Täydennyskoulutuksesta oli useassa tapauksessa huolehdittu itse. Käytännön työn nähtiin olevan paras koulu oppimiseen. Haastattelun mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATKtaitoihin. Yleisesti koettiin, että taiteen tekemisessä ei ole koskaan valmis ja omaa ammattiosaamista haluttiin kehittää ja päivittää koko ajan. (Miettinen & Imporanta 2010, 5-7) 9

10 3. Magenta-hankkeen toteuttajatahot Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyisten painotusten mukaisesti aluetoimijoiden keskinäistä yhteistyötä tulisi vahvistaa ja aluetoimijoiden välisiä uusia yhteistoimintamuotoja kehittää. Olemassa olevien verkostojen ja käynnissä olevien hankkeiden hyödyntäminen on tärkeää. Magenta-hankkeessa kehitettiin yhteistyötä Lapin ELY-keskuksen, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen, Lapin yliopiston ja Lapin taiteilijaseuran välillä. Magenta-hanke oli yksi alueen luovien alojen kehittämisen edelläkävijä. Osatoteuttajat, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin taiteilijaseura, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, ovat yhdistäneet osaamisensa laajaksi toimintakokonaisuudeksi. Yhdessä tekemisen ja oppimisen prosessien kautta Magenta-hankkeessa on saavutettu tuloksia, jotka jäävät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3.1 Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut Magenta-hankkeen hallinnoija oli Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut. Lapin yliopisto on vahva alueellinen toimija taiteen alalla koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintansa kautta. Koulutus- ja kehittämispalvelut on Lapin yliopiston täydennyskoulutusyksikkö. Sen toiminnan taustalla vaikuttavat pohjoisen yliopiston tietotaito ja innovaatiot. Koulutus- ja kehittämispalvelut on ammatillisen osaamisen ja työelämävalmiuksien vahvistaja sekä työyhteisöjen ja yritysten kehittäjä. Koulutus- ja kehittämispalvelut ennakoi myös tulevaisuuden tarpeita koulutus- ja hankesuunnittelussa, jalkautuu kentälle ja reagoi nopeasti asiakkaan tarpeisiin. Sen järjestämä ammatillinen täydennyskoulutus keskittyy aikaisempaa selkeämmin työelämän kehittämistarpeita palvelevaan toimintaan. Etenkin pitkäkestoiset koulutukset rakentuvat laajojen kehittämisprojektien ympärille, jolloin tutkimustietoon pohjautuva koulutus kytkeytyy työyhteisöjen käytännön kehittämistyöhön. Koulutus- ja kehittämispalvelut vastasi Magentahankkeessa projektin hallinnoinnista, visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja organisoinnista yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran kanssa sekä taiteilijoiden rekrytoimiseen ja palkkaamiseen liittyvistä työnantajan tehtävistä. 3.2 Lapin taiteilijaseura Lapin taiteilijaseura toimii Lapin ammattikuvataiteilijoiden keskusjärjestönä. Sen tarkoituksena on edistää lappilaisen kuvataiteen toimintaedellytyksiä, valvoa kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja, työllistää lappilaisia kuvataiteilijoita sekä nostaa kuvataiteen arvostusta ja parantaa sen asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa näyttely-, tutkimus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee esityksiä ja aloitteita ja antaa lausuntoja. Lapin taiteilijaseuran kotipaikka on Rovaniemi. Lapin taiteilijaseuran toimipisteitä ovat Galleriataidelainaamo Napa ja Studio Mustanapa Rovaniemellä sekä Galleria Kellokas Ylläksellä. Lisäksi seura pyörittää taidelainaamoa Pyhällä sekä Kuukauden taiteilija -näyttelyitä Kulttuuritalo Korundissa Rovaniemellä. Toiminnan keskiössä galleria- ja näyttelytoiminnan lisäksi ovat taidelainaamotoiminnan ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä kansainvälinen toiminta. Lisäksi Lapin taiteilijaseura osallistuu erilaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin, tuottaa yleisötilaisuuksia, taidetyöpajoja ja taiteilijoiden täydennyskoulutusta. Lapin taiteilijaseura on perustettu vuonna Koko ajan kasvavassa seurassa on yli 100 ammattitaiteilijaa. 10

11 Lapin taiteilijaseura vastasi Magenta-hankkeessa managerin työtehtävien sisällöstä, manageriosaamisen ja kansainvälisten toimintojen kehittämisestä sekä toimi kentän konsulttina täydennyskoulutuksen kehittämisessä yhteistyössä koulutus- ja kehittämispalveluiden kanssa. Lisäksi taiteilijaseura toimi aktiivisesti lisärahoituksen hakijana Magenta-hankkeessa toteutettuihin kehittämisprojekteihin. 3.3 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen koulutusala vastasi taiteen manageritoimintaa ja täydennyskoulutusta käsittelevän tutkimuksen toteuttamisesta. Lisäksi hankkeen täydennyskoulutusosion väliarvioina tuotettiin selvitys Lapin taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista tarkentamaan koulutusten suunnittelun pohjatietoa (Huhmarniemi 2012). Organisaation muita tehtäviä Magenta-hankkeessa olivat hanketyöryhmään ja ohjausryhmään osallistuminen, hanketoimijoiden väliseen yhteistyöhön osallistuminen, taiteilijoiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen sekä tiedon välittäminen kehittämistyöstä ja hankkeen toiminnasta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vahvaa osaamista taiteen soveltavasta käytöstä taiteen ja matkailun sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Kuvataidekasvatuksen koulutusalalla on erityisosaamista myös aikuiskasvatuksesta ja taiteilijoiden koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kuvataidekasvatuksen koulutusala toteuttaa vuosittain koulutusohjelman opintoihin nivoutuen useita alan projekteja, joiden lähtökohtana on yhteistyö yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa. Taiteilijoiden täydennyskoulutuksen ja taiteen manageritoiminnan kehittäminen kuuluu kuvataidekasvatuksen tieteenalan tutkimusintressiin. Taiteiden tiedekunta vastasi Magenta-hankkeessa kehittämiseen ja seurantaan liittyvästä tutkimustiedosta manageritoiminnan ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Konkreettisena tuotteena syntyi selvitys Lapin taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista, raportti taiteilijoiden täydennyskoulutuksen pedagogisista käytännöistä ja niiden arvioinnista sekä raportti raportti manageritoiminnasta ja palvelumuotoilusta kuvataiteilijoiden täydennyskoulutuksen tukena Lapissa. Lisäksi taiteiden tiedekunta järjesti kolme täydennyskoulutustilaisuutta. Taiteiden tiedekunnan Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma ( ) toimi yhteistyöhankkeena. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijat osallistuivat koulutustilaisuuksiin reflektoiden niitä kurssin Soveltavan kuvataiteen tuotteistaminen ja markkinointi oppimispäiväkirjoissa. 3.4 Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste Taiteen edistämiskeskuksen tehtävänä on edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu keskuksen työsarkaan niiltä osin kuin se ei ole minkään muun viranomaisen tehtävänä. Keskus toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijavirastona. Lapin aluetoimipiste palvelee Lapin taidetoimikunnan apuraha-asiakkaita. Lisäksi se edistää Lapin taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä. Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste toimi hankkeessa osarahoittajana ja konsultoivassa roolissa niin täydennyskoulutuksen kuin manageritoiminnan kehittämisen osalta. 11

12 Näyttelijä ja työyhteisövalmentaja Niina Nurmisen luennolla ja työpajassa Taiteen paikka seminaarissa toukokuussa 2013 tutustuttiin yhteisöä osallistaviin taiteen menetelmiin. 4. Taiteilijoiden tutkintojen jälkeisen täydennyskoulutuksen kehittäminen Taiteilijoiden tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta kehitettiin Magenta-hanketta edeltäneen Esiselvityshankkeen tulosten pohjalta. Lapin taiteilijaseuran jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella lähtökohdaksi asetettiin yrittäjyystaitojen osa-alueiden kehittäminen. Lisäksi taiteilijoiden oman työhyvinvoinnin parantaminen valittiin kehitettäväksi teemaksi. Esiselvityshankkeessa pilotoitiin taiteilijoiden täydennyskoulutusta järjestämällä viisi taiteilijoiden täydennyskoulutuspäivää. Tutkintojen jälkeisen visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kolme painopisteitä olivat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Hanke järjesti kaksikymmentäkolme erilaista koulutustilaisuutta. Lisäksi kehittämisprojektit yhteistyöyrityksissä ja -kunnissa toimivat työelämälähtöisinä oppimisprosesseina, missä manageritoiminnan kehittämisen ja täydennyskoulutuksen sisältöjä yhdistyi ja konkretisoitui. Kehittämisprojektin sisällöstä riippuen taiteilijat työelämälähtöisesti opiskelivat muun muassa projektien hallintaa, toiminnan suunnittelua, budjetointia, tuotteistamista sekä raportointia ja arviointia saaden ohjausta ja palautetta managerilta ja projektipäälliköltä. Täydennyskoulutuskokonaisuuden suunnittelu mukaili Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutusten kehittämisprosessia, jonka vaiheet ovat asiakastarpeiden tunnistaminen, ohjelmien kehittäminen, markkinointi, toteutus ja asiakassuhteiden ylläpito. Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluihin palkattu projektipäällikkö Tiina-Kaisa Niva vastasi Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen sisällöistä, suunnittelusta ja toteutuksesta. 4.1 Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen kehittämisen tavoitteet Täydennyskoulutuksen osalta kohderyhmänä olivat visuaalisen taiteen alan ammattilaiset. Soveltuvin osin koulutuksiin osallistuivat myös muiden taiteen ja luovien alojen ammattitaiteilijat, kuten teatteri-, sirkus-, musiikki- tai käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset. Tavoitteena oli toteuttaa koulutusta lyhytkoulutuksina, joihin oli mahdollista osallistua työn ohessa. Osa koulutuksista toteutettiin monialaisesti, jolloin toimialat ylittävä verkostoituminen ja yhteistyö mahdollistuivat. Tavoitteena oli pilotoida Lapin yliopiston visuaalisen tai- 12

13 teen täydennyskoulutusten sisältöjä ja -kokonaisuuksia. Yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteista on vahvistaa luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden osaamista esimerkiksi Magenta-hankkeen kaltaisten alueellisten osaamishankkeiden muodossa. Tavoitteena taiteen täydennyskoulutuksessa urasuunnittelun näkökulmasta oli lisätä taiteen alan ammattilaisten ymmärrystä omista osaamis- ja vahvuusalueistaan sekä kehittämistarpeista ja tehdä henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua. Täydennyskoulutuksen yhtenä painopisteenä oli yrittäjyystaitojen, kuten tuotteistamisen, markkinoinnin, hinnoittelun ja verotuksen oppiminen. Yrittäjyystaitojen oppimisen lähtökohtana on taiteilijan henkilökohtaisten valmiuksien tukeminen sekä ammatissa tarvittavien lisätaitojen oppiminen. Taustakartoitusten mukaan taiteilijoiden täydennyskoulutustarpeet eivät liity niinkään sisältöosaamiseen, vaan esimerkiksi oman osaamisen markkinointiin, myyntiin ja taloushallintaan. Yrittäjyystaidoissa yhtyivät täydennyskoulutuksen ja manageriosaamisen kehittämisen osa-alueet: uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten esimerkiksi omaa tuote- tai liikeideaa oli mahdollista kehittää eteenpäin yrittäjyystaitoihin keskittyvissä koulutuksissa. Magentahankkeessa työhyvinvointiin paneuduttiin vertaistuen, virkistystoiminnan, motivoinnin, työnohjauksen ja työssä jaksamisen näkökulmista. 4.2 Magenta-hankkeen täydennyskoulutustoiminta Magenta-hankkeen hallinnoijan Koulutus- ja kehittämispalveluiden tehtävänä on tarjota ammatillista täydennyskoulutusta sekä henkilöstön ja organisaatioiden kehittämistä tukevia palveluita. Koulutus- ja kehittämispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on Lapin yliopiston tiedeperustaan nojautuen kehittää pohjoisen alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä alueen osaamista vahvistamalla. Yksikkö johtaa, koordinoi ja kehittää yliopiston ammatillista täydennyskoulutusta sekä sitä tukevaa kehittämistoimintaa kysyntä- ja työelämälähtöisesti yhteistyössä yliopiston opetusta antavien yksiköiden, asiakkaiden ja muiden koulutustoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Tulosyksikkö koordinoi osana Lapin yliopistoa eri yksiköissä tapahtuvaa ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutus- ja kehittämisohjelmat jalostuvat yleensä pitkän kehittämisprosessin avulla valmiiksi tuotteeksi. Ohjelmien prosessi etenee kaavion (seuraava sivu) ydinprosessien mukaisesti Asiakastarpeiden tunnistaminen Koulutus- ja kehittämisohjelmien prosessissa asiakastarpeiden tunnistaminen vaatii oma-aloitteista ja aktiivista yhteistyökontaktien avaamista sekä ylläpitämistä. Yhteistyökontakteista on huomioitava rahoittajaviranomaiset (AVI:t, ELY-keskukset, ministeriöt, kuntaliitot), paikallishallinnot, elinkeinoelämä ja korkeakoulut. Asiakkaan näkemykset toimintakentästään sekä valmiuksistaan välittyvät avoimessa vuorovaikutuksessa. Asiakkaan tilannetta voidaan tarkentaa tarpeita selvittävällä tutkimuksella (kuten kyselyt tai arviointi). Magenta-hanke pilotoi tutkinnon jälkeistä visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta ensimmäisenä Lapissa akateemisella tasolla ja tässä laajuudessa. Yhteistyö toimintakentän ja alan koulutusta tarjoavan korkeakoulun kanssa oli kehittämistoiminnan edellytys. Ohjelmien suunnittelussa asiakastarpeiden tunnistaminen on ehdottoman tärkeää. Magentahankkeen täydennyskoulutussisältöjen pohjana on Lapin taiteilijaseuran jäsenistölle vuonna 2010 tehty selvitys taiteilijoiden osaamistarpeista. Selvityksen mukaan suurin tarve ammatilliselle kehittymiselle ja koulutukselle ovat yrittäjyystaitojen eri osa-alueet kuten tiedottaminen, markkinointi, myyntityö, tuottajataidot, tekstin tuottaminen, verotus, rahoitus, hinnoittelu ja tuotteistaminen. Kehittymis- ja koulutustarpeet liittyivät suurelta osin itsensä jatkuvaan kehittämiseen kuten sisältöosaamiseen, erilaisiin tekniikoihin, markkinointi-, myynti- ja ATK-taitoihin. 13

14 Asiakastarpeiden tunnistaminen Ohjelmien markkinointi Ohjelmien toteutus Ohjelmien kehittämisprosessi Asiakassuhteiden ylläpito Kaavio 2. Ydinprosessi: koulutus- ja kehittämisohjelmat -ideasta tuotteeksi Myös ART360-hankkeen hyvät käytänteet olivat suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Lapin taiteilijaseuran vuonna 2010 järjestämiin koulutuksiin taiteilijat osallistuivat hyvin. Magentahankkeen käynnistäessä koulutustilaisuudet keväällä 2012 osallistujia oli vähän ja muutamia koulutuksia jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta teki lisäselvityksen (webropol-kysely) taiteilijaseuran jäsenten koulutustarpeista ja -toiveista. Kysely lähetettiin 94 taiteilijalle, joista kyselyyn vastasi 42. Selvityksestä kävi ilmi, että merkittävin syy siihen, miksi keväällä 2012 osallistui hyvin vähän seuran jäsentaiteilijoita, olivat taiteilijoiden ja koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. Lisäksi osalle taiteilijoista osallistuminen koulutukseen Etelä-Lapissa on mahdotonta. Lisäselvitys vahvisti, että suurimmalla osalla vastaajista (30 vastaajaa) on edelleen koulutushalukkuutta. Eniten koulutushalukkuutta oli kansainväliseen toimintaan, taiteilijan ammattiosaamiseen, talouden hallintaan ja rahoituksen hakemiseen. Parhaimpina menetelminä taiteilijat pitivät työpajatyöskentelyä ryhmissä sekä henkilökohtaista neuvontaa. Myös kehittämisprojektit koettiin hyvinä oppimismenetelminä. Kouluttajiksi toivottiin muita kokeneita taiteilijoita Koulutustuotteen kehittäminen Magenta-hankkeen täydennyskoulutuskokonaisuuden kehittäminen oli prosessi ja jatkumo, jonka toimintatapoja ja toteutusta arvioitiin ja kehitettiin koko toimikauden ( ) ajan. Aiempien visuaaliseen taiteeseen painottuvien taiteen täydennyskoulutuksen kokemusten ja käytänteiden puuttuessa Lapissa lähdettiin kehittämisprosessiin avoimin mielin ja kenttää kuunnellen. Lapin taiteilijaseuran hallituksen, managerin ja taiteilijoiden läsnäolo koulutusteemoja ja yksittäisiä koulutuksia sekä seminaareja suunnitellessa oli ehdottoman tärkeää. Täydennyskoulutuksen suunnitelmaa esiteltiin ja hyväksytettiin tasaisin väliajoin Lapin taiteilijaseuran hallituksella ja hankkeen ohjausryhmällä. Lisäksi toiveisiin reagoitiin nopeasti. Tavoitteiden ja sisällön selkiytymiseksi kolme tavoitteiksi asetettua pääteemaa jaettiin seitsemään alateemaan. Nämä seitsemän valittua alateemaa olivat: 1. Toiminnan suunnittelu ja projektien hallinta 2. Rahoitus 3. Viestintä, kirjallinen ja suullinen viestintä 4. Tuotteistaminen 5. Hyvinvointi 6. IPR-osaaminen 7. Kansainväliset toiminnot Aikataulullisesti koulutusten ja seminaarien määrää asemoitiin hankkeen kokonaiskestoon. Aikataulussa huomioitiin, että koulutusten järjestämisen otollisimmat ajankohdat olivat syksy 2012 ja kevät 2013, koska hankkeen aloitus- ja lopetusvaiheet keskittyivät enemmän suunnitteluun ja raportointiin. Kahden koulutuspäivän järjestäminen ja rahoit- 14

15 taminen oli Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vastuulla. Koulutus- ja seminaaripäivien alateemat pyrittiin toteuttamaan niin, että ne olisivat mahdollisuuksien mukaan toistensa jatkumona syventäen jo opittua. Samalla pyrittiin huomioimaan, että koulutuspäivien sisällöt aikataulullisesti tukisivat taiteilijoiden työskentelyä yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetuissa kehittämisprojekteissa. Tämän tavoitteena oli kannustaa taiteilijoita osallistumaan alateemojen mukaan rakennettuihin kokonaisuuksiin ja syventää osaamistaan ja tietotaitoaan. Kaikkiin koulutustilaisuuksiin osallistuminen oli taiteilijoille vapaaehtoista. Hanketaiteilijoita ja kehittämisprojekteihin palkattuja taiteilijoita kannustettiin kuitenkin osallistumaan projektissa vaadittavia taitoja kehittäviin koulutuksiin. Lähtökohtana suunnittelussa pidettiin sitä, että koulutuksien pääkohderyhmänä olivat visuaalisen alan taiteilijat ja samalla pyrittiin kuitenkin ottamaan huomioon taiteen kenttää laajemmin. Tämä asetti toisaalta mahdollisuuksia ja toisaalta rajoituksia sisältöön ja kouluttajien/asiantuntijoiden kartoittamiseen ja valintaan. Mahdollisuuksiksi nähtiin sisällön rajaamista selkeästi kuvataiteisiin painottuen. Taiteilijoiden kuuleminen ja ART360-hankkeen koulutustarjontaan, kouluttajiin, käytänteisiin ja sisältöihin tutustuminen oli apuna tässä suunnittelun vaiheessa. Kouluttajan ammattitaidon ja sisällön painottuessa visuaaliseen taiteeseen samalla mahdollisesti rajoitettiin monialaisempaa ja suurempaa osallistujajoukkoa. Tiukka rajaus visuaalisen taiteen näkökulmaan pienesi puolestaan sopivien asiantuntijoiden/kouluttajien määrää. Alateemojen mukaisia koulutuspäiviä suunniteltaessa tehtiin rajanvetoja siitä, onko näkökulma kuvataidepainotteinen vai yleisempi useita taiteen aloja koskeva. Resurssit ja tavoitteet huomioon ottaen toteutuksessa pyrittiin näin ollen sekä hyödyntämään lappilaista asiantuntemusta että tuomaan valtakunnallisestikin tunnustettua asiantuntijuutta muualta Suomesta. Kouluttajien valinnassa hyödynnettiin mahdollisimman monipuolisia verkostoyhteyksiä niin yliopistoihin kuin muihinkin asiantuntijatahoihin. ESR-rahoitteisen hankkeen ohjeistuksen mukaisesti palvelujen ostona hankitut kouluttajat kilpailutettiin. Riippuen koulutuksesta kilpailutuksessa käytettiin joko laajempaa tai tarkempaa sisällönmäärittelyä. Useimmiten erityisasiantuntemus eli visuaalisen taiteen alan tuntemus ja aiempi koulutuskokemus katsottiin tärkeimmäksi kriteeriksi, koska sen vaikutus kohderyhmään ja osallistujamäärään tiedettiin jo aikaisessa vaiheessa suureksi. Osassa koulutuksista teema puolestaan oli ratkaiseva, jolloin kilpailutuksen kautta haettiin parhainta sisältöä vastaamaan koulutuksen tavoitteita. Tavoitteena oli perehdyttää kouluttajat hankkeen ja koulutuksen tavoitteisiin mahdollisimman hyvin. Valinnoilla ja perehdyttämisellä haluttiin varmistaa, että koulutus kohtaa koulutettavien käytännön työkentän olemalla suunnattu oikein sisältö ja kohderyhmä huomioiden. Valittujen kouluttajien kanssa tehtiin sopimus koulutuksen toteutuksesta. Lopullisen koulutuspäivien nimen, tarkemman sisällön ja käytettävän menetelmän suunnittelussa toteutettiin tiivistä yhteistyötä valitun kouluttajan/asiantuntijan kanssa Koulutustuotteen markkinointi Koulutusten markkinointia toteutettiin koko hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Koulutusten päämarkkinointikanavana toimivat Lapin taiteilijaseuran ja Magenta-hankkeen nettisivut, Facebook ja verkostot. Lisäksi Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden nettisivuja ja Facebookia käytettiin tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Uuden hankkeen ja sen tarjoamien koulutusten sisäänajo vaatii aikaa ja paljon kohtaamisia. Magentahankkeen ollessa ensimmäinen taiteilijan työtä tukevaa täydennyskoulutusta tarjoava hanke Lapissa tässä laajuudessaan oli huomioitava aiempien käytänteiden puuttuminen. Maksuttomien koulutusten järjestäjänä taiteen ammattilaisille hanke ja Lapin yliopiston 15

16 koulutus- ja kehittämispalvelut olivat vieraita. Hankehenkilöstö teki markkinointi- ja sisäänajotyötä osallistumalla Lapin taiteilijaseuran ja muiden luovan alan toimijoiden tilaisuuksiin heti hankkeen käynnistyttyä loppusyksystä 2011 jatkaen koko hankkeen toimintaajan. Vuoropuhelulla pyrittiin lisäämään markkinointia, kohderyhmän motivoitumista ja osallistumista koulutustilaisuuksiin. Hankesuunnitelman mukaan koulutuksia markkinoitiin kohderyhmälle sähköpostitse. Kevään 2012 koulutusten osalta markkinointi ja tiedotuskäytössä oli projektipäällikön Lapin yliopiston sähköposti. Syksyn 2012 koulutuksia markkinoitiin kokonaisuudessaan jo Lapin taiteilijaseurassa käytössä otetun asiakkuuksienhallintaohjelmiston kautta. Järjestelmään on koottu taide- ja kulttuurialan toimijoiden yhteystietoja. Koulutusten kutsut lähetettiin sähköpostitse laajoille vastaanottoryhmille (noin 700 henkeä) Lapin taiteilijaseuran graafisella ilmeellä. Sekä suullisen että kirjallisen palautteen perusteella todettiin, että tavoitettavuus oli parantunut. Koulutusten markkinoinnin aikataulutuksessa haettiin alusta alkaen sopivaa rytmiä. Syksyn 2012 koulutuskalenteri julkaistiin Lapin Kansassa ja Uusi Rovaniemessä, kevään ja syksyn 2013 koulutuskalenterit Lapin Kansassa. Myös Lapin taiteilijaseuran ja Lapin esittävien taiteiden keskuksen yhteisessä jäsenlehdessä Ilouutiset koulutuksia markkinoitiin näyttävästi kahdessa numerossa. Sähköpostitse tehtyä markkinointia pyrittiin toteuttamaan kuukausi ennen koulutuspäivää. Tämä markkinointisuunnitelman ajallinen tavoite toteutui keskimäärin hyvin, tosin vaihteluakin ilmeni riippuen koulutussisältöjen ja kouluttajien vahvistumisesta. Ilmoittautuminen oli mahdollista koulutuksen alkuun asti pääasiassa kaikkiin koulutuksiin. Näillä toimilla pyrittiin vähentämään koulutuksiin osallistumisen esteenä olevia rajoitteita huomioiden taiteilijoiden työn ja työskentelyn rytmiä ja luonnetta. Tosin samalla pitämällä kiinni ilmoittautumis- ja osallistumisehdoista haluttiin kehittää koulutuksiin osallistumiseen liittyviä toimintatapoja Koulutusten toteutus Magenta-hankkeen koulutuksia toteutettiin lukukausiperiaatteella. Hankkeen alussa keväällä 2012 neljä seitsemästä lyhytkoulutuksesta toteutettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kevään koulutuksien osallistujamäärää ja taiteiden tiedekunnan tekemää lisäselvitystä käytettiin myöhempien koulutuskalenterien rakentamisessa mahdollisimman paljon hyödyksi. Prosessimaisesti vuoropuhelulla Lapin taiteilijaseuran hallituksen kanssa etsittiin ratkaisuja ja kehittämisideoita koulutusten nimiin, kestoon, markkinointiin, sisältöihin ja saavutettavuuteen. Syksyllä 2012 koulutuksia järjestettiin kuusi, kevätlukukaudella 2013 kuusi ja syksyllä 2013 neljä kappaletta. Magenta-hankkeen täydennyskoulutustilaisuuksia toteutettiin kaikista seitsemästä alateemasta yhteensä kaksikymmentäkolme. Koulutustilaisuuksissa on kokonaisuudessaan ollut arviolta 4oo osallistujaa. Koulutuksista on kerätty kirjallista palautetta paperisen palautelomakkeen avulla. Kirjallista palautetta on kerätty niistä koulutustilaisuuksista, joissa se on ollut mahdollista. Koko hankkeen aikana toteutetuista kahdestakymmenestäkolmesta tilaisuudesta tällaisia on ollut 10. Pois palautteenkeruusta ovat jääneet tilaisuudet, jotka on toteutettu yhteistyössä toisen tahon kanssa, avajais- ja päätösseminaari sekä lyhyet, muutaman tunnin tilaisuudet. Kirjallisen palautteen perusteella täydennyskoulutustilaisuudet saivat kokonaisarvosanaksi 4,3. Koulutuksiin osallistuneiden vastausprosentti on ollut 68,2 %. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Heta Pöyry teki tutkimusta taiteilijoiden täydennyskoulutustilaisuuksista ja niiden käytännöistä. Tavoitteena oli selvittää, miten täydennyskoulutukset vastasivat taiteilijoiden tarpeisiin ja miten niitä voidaan mahdollisesti kehittää. Aineisto kerättiin palautelomakkeilla kuudesta eri koulutustilaisuudesta. Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelija Tania-Maria Moilanen puolestaan selvitti Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehit- 16

17 tämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Hän kokosi aineistonsa teemahaastattelemalla viittä Magenta-hankkeeseen valittua hanketaiteilijaa. Pöyryn tutkimuksesta käy ilmi, että taiteilijoilla on selkeä tarve lisäkoulutuksille. Järjestetyt tilaisuudet saivat pääasiassa positiivista palautetta ja moni koulutettava koki saaneensa niistä apua ammattitaitojensa kehittämiseen. Taiteilijat olivat kiinnostuneita kehittämään ammatti-identiteettiään, mikä tuli ilmi siitä, miten taiteilijat kommentoivat omia puutteitaan taiteen ammattilaisina. Yleisimmin omat tiedot mainittiin vanhentuneiksi tai vähäisiksi, ja koulutuksilla haluttiin paikata näitä aukkoja. Yksi syy koulutusten saamaan positiiviseen palautteeseen oli se, että niiden sisällöt vastasivat sellaisiin taiteilijoiden ammattitarpeisiin, jotka tulevat konkreettisemmiksi vasta työelämään siirtymisen jälkeen. Pöyryn tutkimusaineisto ei tuonut esiin viitteitä siitä, kuinka laajalti taiteilijat ymmärsivät ammattitaitojensa kehittämisen tulevaisuudessa. Tutkimuksen alla olleissa koulutuksissa keskityttiin pääsääntöisesti yksittäisten taitojen ja tietojen päivittämiseen, jolloin taiteilija ei välttämättä miettinyt itsensä konkreettista kehittämistä uusille työaloille suuntautumisen näkökulmasta. Yksikään tutkimuksen alla olleista koulutuksista ei noussut muita tärkeämmäksi, vaan kaikki keräsivät melko tasaisesti kiinnostuneita osallistujia. Tämä heijasteli sitä, että taiteilijat olivat laajalti kiinnostuneita eri osaamisalueiden kehittämisestä, mikä sopii yhteen taiteilijoille ominaisen moniammatillisuuden kanssa. Moilasen haastattelemista hanketaiteilijoista pääosa osallistui aktiivisesti täydennyskoulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen koettiin aikataulullisten ongelmien ja pitkien etäisyyksien vuoksi ajoittain haasteelliseksi, mikä ilmeni passiivisena osallistumisena. Osallistumisaktiivisuuteen vaikutti myös ajatus siitä, että seminaarit veivät aikaa taiteelliselta työskentelyltä. Tämän lisäksi elämäntilanne, kuten takana oleva pitkä taiteilijaura, vaikutti motivaatioon laskevasti, sillä useat täydennyskoulutuksen osa-alueet osoittautuivat olevan merkityksettömiä pitkän uran omaavalle taiteilijalla. Myös hanketaiteilijat olivat pääasiassa tyytyväisiä täydennyskoulutustilaisuuksien sisältöihin ja kouluttajiin. Osa hanketaiteilijoista ei kuitenkaan kokenut täydennyskoulutuksen antaneen heille ajankohtaisen koulutuksen tarvetta, ja he toivoivat siten täydennyskoulutuksen toteuttavan enemmän työelämälähtöistä mallia. Moilasen tutkimuksen hanketaiteilijahaastattelut sisälsivät kehitysehdotuksia täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen liittyen. Täydennyskoulutustilaisuudet osoittautuivat tarjoavan hanketaiteilijoille irrallisia työkaluja, joista kukin henkilökohtaisesti sovelsi tarvitsemaansa tietoa tai taitoa arkeensa. Kuvataiteilijoille kohdistetun täydennyskoulutuksen tulisi tulevaisuudessa huomioida taiteilijan kokonaisvaltaisen toimenkuvan ja henkilökohtaiset tarpeet entistä yksilöllisemmin. Täydennyskoulutustilaisuuksien toivottiin olevan pidempiä, jotta uuden asian reflektointi olisi mahdollista. Tällöin taiteilija pystyy rytmittämään aikaa sekä täydennyskoulutukselle että taiteelliselle työskentelylle. Pöyryn tutkimuksen mukaan koulutusten suurimpia ongelmia olivat koulutettavien vaihtelevat tieto- ja taitotasot. Teknologiaosaaminen ja sosiaalinen media olivat erityisesti jo pidempää uraa tehneille taiteilijoille vieraita aihealueita. Parhaiten osallistujat kokivat kehittyvänsä silloin, kun koulutusryhmät olivat pieniä ja heidän oli mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta. Tarkoituksenmukaiset tilat auttoivat koulutuksen onnistumista, ja erityisen tärkeää se oli koulutuksen käsitellessä teemoja joissa osallistujien oma työskentelyn onnistuminen oli pääosassa. Myös kouluttajan taito luoda dialogia osallistujien kanssa ja huomioida taiteilijoiden tarpeet koulutuksen kohderyhmänä on tärkeää. Hyvä kouluttaja olikin tärkeimpiä edellytyksiä koulutuksen onnistumiselle. Pöyryn tekemän syksyn 2012 koulutuksiin kohdistuvan tutkimuksen, Moilasen hanketaiteilijahaastattelut ja täydennyskoulutuksista kerätyn kokonais- 17

18 palautteen perusteella voidaan todeta, että taiteilijat kokevat lisäkouluttautumistarvetta liiketoimintaosaamisen aihealueista, vaikka omaa työskentelyä ei mielletäkään yrittäjämäiseksi toiminnaksi. Osallistujan osaamistarpeiden tunnistaminen ja taiteilijan oma sekä kouluttajan arvio lähtötasosta osoittautuivat olennaisiksi, jotta koulutukset koettiin hyödyllisiksi ja omaa ammattitaitoa kehittäviksi. Koulutuksia tulee jatkossakin rakentaa sisällöstä riippuen sekä luentomaiseksi, joka tavoittaa laajan osallistujajoukon että pienryhmätyöskentelyyn perustuvaksi, jossa puolestaan yksilöllisyys korostuu. Näitä molempia koulutusmuotoja Magenta-hankkeessa on onnistuneesti pilotoitu. Opiskeltavat tiedot ja taidot tulee sitoa vielä vahvemmin työelämään. Vaikka Magenta-hankkeen tavoitteena oli toteuttaa lyhytkoulutusta, on jatkossa on tärkeää kehittää myös intensiivisempää pitkäjaksoista koulutusta. Lisäksi tarvitaan menetelmiä osaamistarpeiden parempaan tunnistamiseen sekä koulutuksen sisällön oikeaan kohdistamiseen suhteessa tähän tarpeeseen. Magenta-hankkeen toteutuneet täydennyskoulutukset teemoittain: TOIMINNAN SUUNNITTELU JA PROJEKTIEN HALLINTA Taiteilijan toimintasuunnitelma , klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Nestori Kouluttaja: Taija Sailio Kokonaisuus haltuun koulutus taideprojektin hallintaan , klo 9-16, Lapin yliopisto, Vilhontalon luentosali Kouluttajat: Minna Rainio, Maria Huhmarniemi ja Tiina- Kaisa Niva HYVINVOINTI Riisu rooli alaston totuus jaksamisesta ja oman työn merkityksestä , klo 9-12, Wiljami Kouluttajana: Niina Nurminen Pecha Kucha -ilta , klo 17-20, Galleria Napa Vetäjinä: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tutkijat Minni Haanpää ja Kirsi Pitkänen KANSAINVÄLISET TOIMINNOT Barents Culture Co-production Network Project seminaari , klo , Hotelli Pohjanhovi Magenta-hanke tuotti Timo Jokelan ja Risto Immosen puheenvuorot. Kulttuurihankkeiden kansainväliset rahoitusmahdollisuudet , klo 13-15, Rovaniemen kaupungin Tiroli-Sali Koulutus järjestettiin yhteistyössä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Lapin taidetoimikunnan ja Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen kanssa. Pecha Kucha in English - Northern Artists present their Works of Art , klo 18-20, Tiedekeskus Pilke Puhujina: Mari Oikarinen, Anu Riestola, Seija Ulkuniemi, Tony Stig Olag Fredriksson, Aino Suonio, Liisa Karintaus ja Merja Briñón Internationalisation - Arctic Lives , klo 9-16, Arktikum Puhujina: Claudia Zeiske, Glen Coutts, Dan Lestander, Merja Briñón, Anne-Mari Ahola ja Ank van Engelen Koulutus järjestettiin yhteistyössä Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma -hankkeen kanssa. RAHOITUS Elämä pitkä, apuraha lyhyt -koulutus hyvän apurahahakemuksen kirjoittamiseen , klo 9-16, Lapin yliopisto, Vilhontalon luentosali Kouluttaja: Jyrki Siukonen, alustajana Lapin rahaston Marjut Kuusisto Taiteilijan tuki ja turva -seminaari , klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Aurinko Kouluttajina: Pauli Rautiainen, Anu Ojala, Jaakko Saranki, Aleksi Mukka ja Stig Olav Tony Fredriksson 18

19 VIESTINTÄ Näy eduksesi taiteilijan markkinointimateriaalit -koulutus ja klinikka , klo 9-16, Ravintola Oppipoika, Kisälli Kouluttaja: Matti Koistinen, alustajana Lapin Kansan edustaja Pekka Mauno Teoskuvat nettikuntoon teosvalokuvauksen työpaja , klo 10-16, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä Kouluttaja: Arto Liiti Nettiportfolio koulutus + klinikka , klo 9-16 ja 9-12, Taiteiden tiedekunta, Pöykkölä Kouluttaja: Mikko Vähätalo Olet kiinnostava! Missä se näkyy? Taiteilija sosiaalisessa mediassa , klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Oltermanni Kouluttajina: Eero Leppänen ja Mikko Manninen Magenta Pecha Kucha , klo 18-21, Galleria Napa Puhujina: Ingrid Orman, Pirkko Mäkelä-Haapalinna, Tony Fredriksson, Malla Alatalo ja Stina Varkkola TUOTTEISTAMINEN Applying The Art of Creative Thinking to Organisations , klo 9-16, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttaja: Veronica Slater (GB) Koulutus järjestettiin yhteistyössä VITUS-festivaalien kanssa. Lisää valmiuksia Tuotteistaminen ja sponsorointi taiteilijan työkaluina , klo 9-16, Ravintola Oppipoika, kokoustila Kisälli Kouluttaja: Outi Raatikainen Taiteen paikka Taide ja luovuus yritysmaailmassa , klo 9-16, Lapin yliopisto Puhujina: Kai Lehikoinen, Niina Nurminen, Pälvi Rantala ja Mette Ylikorva Sankarin matka, pelinrakennusta ja seikkailua -työpaja Elokuvalliset työkalut palvelumuotoilussa ja tuotekehityksessä klo 9-17, Hotel Santa Claus, kokoustila Riekko Kouluttajina: Taina Kontio ja Satu Miettinen IPR-OSAMINEN Tekijänoikeudet ja niistä sopiminen , klo 13-17, Lapin maakuntakirjasto Kouluttajat: Annamari Turunen ja Petri Keskitalo Koulutus järjestettiin yhteistyössä Lapin luovien alojen IPR (aineettomat oikeudet) osaajaverkostohankeen kanssa. LISÄKSI Avajaisseminaari , klo 10-16, Lappia-talo Puhujina: Tomi Aho, Maria Huhmarniemi, Päivi Tahkokallio, Raija Kristo, Tiina-Kaisa Niva Päätösseminaari , klo 9-16, Santa Claus Hotel, kokoustila Riekko Puhujina: Antti Koski, Tiina-Kaisa Niva, Merja Briñón, Riitta Heinämaa, Timo Jokela, Juha Narkilahti, Satu Miettinen ja Taina Kontio sekä Tomi Aho Taide ja ympäristön suunnittelu seminaari , klo 9-12, Tiroli-sali Puhujina: Timo Jokela, Jarmo Lokio, Tommi Heinonen, Päivi Tahkokallio ja Seppo Valjus Asiakassuhteiden ylläpito Magenta-hankkeessa asiakassuhteiden ylläpitoa on toteutettu keräämällä palautetta yksittäisistä koulutuksista, toimittamalla palauteyhteenveto kouluttajille, tiedottamalla tulevista koulutuksista jo koulutuksiin jo osallistuneita ja kokoamalla koulutusmateriaalit ja kouluttajaesittelyt hankkeen nettisivuille. Asiakassuhteiden ylläpitoa toteutettiin myös tiedottamalla kohderyhmää koko hankkeen tuloksista ja toimintamalleista hankkeen päättyessä. Hankkeen erilaiset julkaisut löytyvät hankkeen nettisivuilta. 19

20 4.3 Taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen hyvät käytännöt ja jatkokehitysehdotukset Magenta-hankkeessa kehitettiin visuaalisen taiteen täydennyskoulutusta järjestämällä avoimia lyhytkoulutuksia ja seminaareja lähinnä visuaalisen taiteen alan ammattitaiteilijoille esiselvityksien perusteella valittujen teemojen mukaisesti. Koulutustilaisuuksia järjestettiin lukumäärältään enemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. Koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä arviolta 400 osallistujaa. Tätä voidaan pitää hyvänä määränä lappilaisen visuaalisen taiteen täydennyskoulutuksen kehittämisen pilottiprojektissa. Koska taiteen täydennyskoulutuksen käytänteet puuttuvat sekä koulutuksen järjestäjältä että kohderyhmältä, voidaan tuloksiin olla tyytyväisiä. Koulutustilaisuuksista koottu palaute on ollut arvosanaltaan hyvän ja erittäin hyvän välillä. Hankkeen aikana löytyi Lapin alueelta joukko aktiivisia taiteilijoita, jotka ottivat osaa lukuisiin koulutuksiin ja jotka kokivat koulutukset omaa ammatillisuutta kehittävinä. Lähes kaikki koulutustilaisuudet olivat arkipäivinä ja virka-aikana toteutettuja. Suurin osa koulutuksista oli yksipäiväisiä. Kolme koulutusta koostui kahdesta peräkkäisestä päivästä, joista toinen oli varattu klinikkamaiseen eli henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaan työskentelyyn. Vain muutama taiteilija hyödynsi klinikkaa, minkä perusteella voitaneen todeta, että henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvaa koulutusmenetelmää ei vielä oikein osattu hyödyntää, vaikkakin taiteilijat tutkimusraporttien mukaan toivoivat juuri 2-3 päivän intensiivikoulutusta. Kaikki hankkeen koulutustilaisuudet järjestettiin Rovaniemellä alkuperäisestä tavoitteesta huolimatta siitä syystä, että suurin osa kohderyhmää asuu alueella ja lisäselvityksen perusteella taiteilijat katsoivat Rovaniemen parhaimmaksi koulutuspaikkakunnaksi. Taiteilijan toimintaedellytysten parantaminen vaatii monenlaisen osaamisen kehittämistä. Magenta-hankkeeseen valittiin seitsemän täydennyskoulutuksen alateemaa. Teemojen jaottelu oli onnistunut sisältöjä selkiyttävä jako, samoin koulutussuunnittelussa käytetty koulutus- ja kehittämisprosessin vaiheiden toteuttaminen. Kaikkiin alateemoihin liittyvää koulutusta onnistuttiin tarjoamaan. 1-2 päivän lyhytkoulutustilaisuudet toimivat pääasiassa taiteilijoiden osaamisen kehittämisen herättäjinä. Viestintä ja tuotteistaminen -teemoista järjestettiin eniten koulutuspäiviä, vähimmälle huomiolle jäi taiteilijan IPR-osaamiseen liittyvät koulutukset. Kouluttajiksi onnistuttiin saamaan alan ammattilaisia ja heihin oltiin tyytyväisiä. Visuaalisen taiteen alan osaamista ja tuntemusta pidettiin tärkeimpänä kriteerinä kouluttajien valinnassa, mutta muidenkin taiteen alojen näkökulmia pyrittiin tarjoamaan. Opetusmenetelminä työpajatyöskentely ja taiteilijoiden omiin projekteihin perustuva oppiminen olivat onnistuneita valintoja ja vastasivat taiteilijoiden toiveita. Kehittämisprojektien työelämälähtöistä oppimista pilotoitiin hankkeessa muutamien täydennyskoulutusten sisältöjen osalta. Lapissa olisi jatkossa erittäin tärkeää kehittää ja tarjota syventävää sekä laajempiin osaamiskokonaisuuksiin tähtäävää taiteen täydennyskoulutusta, joka sidotaan vahvemmin työelämään räätälöimällä koulutuksen sisällöt taiteilijan omaan kehittämisprojektiin ja lisäämällä oppimistehtäviä. Tähän projektimaiseen oppimiseen liittyvää työnohjausta ja taiteilijan oman työhyvinvoinnin edistämistä tulee myös entisestään kehittää. Hankkeen täydennyskoulutuksen kohderyhmänä visuaalisen taiteen alan ammattilaiset, erityisesti Lapin taiteilijaseuran jäsenistö, eivät olleet niin aktiivisia kuin odotettiin, jolloin koulutuksia markkinoitiin ja tarjottiin laajemmin esimerkiksi soveltava kuvataiteen maisteriohjelman opiskelijoille, Rovaniemellä oleville kuvataiteen harrastajaseurojen jäsenille sekä muiden taiteen alojen ammattilaisille. Taiteiden tiedekunnan tutkimusraporteista käy ilmi, että seuran jäsentaiteilijoiden osallistumisen vähyyteen vaikuttivat, ei niinkään kiinnostuksen puute vaan taiteilijan ja koulutusten yhteen sopimattomat aikataulut. Osalle jäsenistä osallistuminen Etelä-Lapissa järjestettäviin 20