MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN"

Transkriptio

1 MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TUKENA LAPISSA TUTKIMUSRAPORTTI TIMO JOKELA, SALLA-MARI KOISTINEN JA TANIA-MARIA MOILANEN 2014 MAGENTA- HANKE LAPIN YLIOPISTO, TAITEIDEN TIEDEKUNTA 2

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. MAGENTA-HANKE LAPIN VISUAALISEN ALAN KEHITTÄJÄNÄ 3. TAITEILIJOIDEN MUUTTUVA AMMATTIKUVA 3.1. KULTTUURIKENTÄN MUUTOKSET 3.2. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HAASTEELLISUUS 3.3. MANAGERITOIMINTA MUUTOKSEN TULKKINA 4. HANKETAITEILIJOIDEN NÄKÖKULMA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN JA MANGERITOIMINNAN KEHITTÄMISEEN LAPISSA 4.1. KOHDERYHMÄNÄ HANKETAITEILIJAT HANKETAITEILIJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN MAGENTA-HANKKEESSA HANKETAITEILIJAESITTELYT JA HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET 4.2. TEEMAHAASTATTELU MENETELMÄNÄ HANKETAITEILIJOIDEN KOKEMUSTEN ARVIOINNISSA 4.3. TÄYDENNYSKOULUTUSTILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMINEN 4.4. MANAGERITOIMINNAN TOTEUTTAMINEN MANAGERITOIMINNAN ILMENEMISMUODOT TAITEILIJAN JA MANAGERIN VÄLISEN KAKSISUUNTAISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN 4.5. LAPIN TAITEILIJOILLE SUUNNATUN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN JA MANAGERITOIMINNAN KEHITYSTOIVEET 5. PALVELUMUOTOILU UUSIEN KUVATAITEEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 5.1. PALVELUMUOTOILUTUOKIOT MAGENTA-HANKKEESSA 5.2. OSALLISTUVA HAVAINNOINTI KEHITYSTYÖN TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 5.3. PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ VÄLITTÄJÄTOIMINTA YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTAJANA OMAN TOIMINTA-ALUEEN TUNNISTAMINEN TAITEILIJA MAHDOLLISTAJANA JA SILTOJEN RAKENTAJANA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN TYÖKALUT KUVATAITEILIJAN TYÖN TUKENA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN KEHITYSALUEET 5.4. PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN KEHITTÄMINEN MANAGERITOIMINNAN NÄKÖKULMASTA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN REFLEKTOINTI JA UUDELLEEN SUUNNITTELU YHTEYS AMMATTITAITOON PALVELUMUOTOILUTUOKIOT ERI AMMATTIRYHMIEN KOHTAAMISPAIKKOINA 6. EHDOTUS LAPIN KUVATAITEEN MANGERITOIMINNAN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN 3

3 1. Johdanto Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Lapin taiteilijaseura ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste toteuttivat vuosina yhteistyönä Magenta-hankkeen, jonka tavoitteena oli taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, manageriosaamisen sekä kansainvälisen toiminnan kehittämisen avulla Lapissa. Esiselvitykseen (Miettinen & Imporanta 2012) perustuva tarvelähtöinen hanke tarjosi täydennyskoulutustilaisuuksia visuaalisen alan taiteilijoille sekä työllisti taiteilijoita yrityksissä ja kunnissa toteutettuihin palvelujen ja toimintakonseptien kehitysprojekteihin. Projektit toimivat työelämälähtöisinä oppimistilanteina ja niissä yhtyivät ja limittyivät Lapin taiteilijseuran manageritoiminnan kehittäminen ja yliopiston täydennyskoulutuksen sisällöt. Hankkeessa pyrittiin kehittämään Lapin olosuhteisiin perustuvaa täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan mallia. Koko hankkeen tavoitteita ja toteutusta esittelevät yksityiskohtaisesti Briñón ja Niva (2014) julkaisussaan Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli. Tässä osaraportissa tarkastellaan hankkeessa toteutetun työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen vuorovaikutusta. Täydennyskoulutus ja manageritoiminta ymmärretään raportissa rinnakkaisina, limittäisinä ja toisiaan tukevina hankkeen osa-alueina. Yhdessä ne tarjosivat Lapin visuaalisen alan taiteilijoille oppimisympäristön, jossa ammattitaidon uudistuminen saattoi toteutua nykytaiteen monimuotoisuuden sekä taiteilija-ammatin muutosten osoittamien haasteiden suunnassa. Samalla Lapin taiteilijaseuran manageritoiminnan käynnistäminen ja yliopiston täydennyskoulutuksen toimintamuotojen kehittäminen olivat välittömässä vuorovaikutuksessa. Heta Pöyry (2013) on omassa osaraportissaan esitellyt lyhytkoulutuksina järjestettyjen täydennyskoulutustilaisuuksien arvioinnin tuloksia. Tämän raportin huomio kohdistuu manageritoiminnan ja palvelumuotoilun menetelmien vuorovaikutukseen. Raportin alussa esitellään lyhyesti Magenta-hankkeen konteksi ja taustoitetaan niitä pedagogisia haasteita, jotka syntyvät kuvataiteilijan ammattikuvan viimeaikaisista 4

4 Seuraavaksi raportissa kuvataan ja arvioidaan niitä mahdollisuuksia, joita palvelumuotoilu tarjoaa manageritoiminnalle täydennyskoulutuksen kontekstissa. Palvelumuotoilu on ymmärretty tässä yhteydessä managerin työvälineeksi, jolla voi kehittää taiteilijalähtöisiä visuaalisen taiteen palveluita, ja näin edistää taiteilijoiden ammattiosaamista ja laajentaa heidän ansaintamahdollisuuksiaan. Palvelumuotoilutoiminnan kehittämisen arviointi oli Salla-Mari Koistisen vastuulla. Autentinen aineisto on kerätty hankkeessa toteutettujen palvelumuotoilutuokioiden aikana toimintatutkimukselle tyypillisellä osallistuvalla ja havainnoivalla otteella. Lopuksi raportissa ehdotetaan tutkimuksessa havaittujen haasteiden ja onnistumisien perusteella toimenpiteitä täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan jatkokehittelylle Lapissa. 2. Magenta-hanke Lapin visuaalisen alan kehittäjänä muutoksista ja muutosten ennakoinnista. Tämän jälkeen tutkimusraportissa keskitytään tarkastelemaan viiden valitun hanketaiteilijan kokemuksia täydennyskoulutuksesta ja manageritoiminnasta heidän oman urakehityksen tukijana. Hanketaiteilijatoiminta on konkreettinen esimerkki täydennyskoulutuksen ja taiteilijaseuran managerin konsultoivien ja mentoroivien toimintapojen yhtäaikaisesta kehittämisestä. Hanketaiteilijatoimintaa käsittelevän arvioinnin on toteuttanut Tania- Maria Moilanen keräämänsä teemahaastatteluaineiston pohjalta. Magenta-hanke jakautui kahteen osa-alueeseen: taiteilijoiden täydennyskoulutukseen ja manageriosaamisen kehittämiseen (kaavio 1.). Täydennyskoulutuksen kolme päälinjaa olivat: urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Manageriosaamisen kehittäminen puolestaan jakautui tuottajatoiminnan, kehittäjätoiminnan sekä välittäjätoiminnan osa-alueesiin. Hankkeen toimintojen toteutusta ja saavutettuja tuloksia esitellään tarkemmin Briñón ja Nivan (2014) raportissa. Magentahankkeessa täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen osa-alueet tukivat toisiaan uudenlaista pedagosista mallia luovalla tavalla. Tämän vuorovaikutuksen arviointi on tämän tutkimusraportin keskeinen intressi. 5

5 Kaavio 1. Magenta-hankkeen toimintakaavio Magenta-hankeella oli vahva monialainen perusta. Se oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen yhteistyöhanke. Hankkeen rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto ja ELY-keskus. Hankkeen omarahoitusosuuden rahoittajia Lapin taiteilijaseuran lisäksi olivat yhteistyökunnat, alueen yritykset, Lapin yliopisto ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste. Magenta-hankkeen hallinnoijana toimi Lapin yliopiston Koulutusja kehittämispalvelut. Hanke työllisti managerin, Merja Briñónin, Lapin taiteilijaseuraan ja projektipäällikön, Tiina-Kaisa Nivan, Lapin yliopiston Koulutusja kehittämispalveluihin. Taiteiden tiedekunnassa hankkeessa työskenteli professori Timo Jokela, yliopistolehtori Maria Huhmarnemi, taideamanuenssi Leila Lipiäinen ja tutkimusavustajat Salla-Mari Koistinen, Tanja-Maria Moilanen ja Heta Pöyry. Taiteilijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen ja toimeentulon tukemisen lisäksi Magenta-hankkeessa luotiin edellytyksiä alueellisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyölle ja kansainväliselle verkostoitumiselle. 6

6 Hankkeessa työllistettiin Lapin taiteilijoita kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi pilottikuntiin ja yhteistyöyrityksiin. Pilottipaikkakuntina olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä ja Inari sekä pilottiyrityksinä Santapark, Santa s Hotel Santa Claus ja Tahkokallio Design+. Magenta-hankke myös verkostoitui tehokkaasti. Yhteistyöhankkeita olivat: Art360- hanke, Lapin yliopiston Taika-hanke, Sibelius-Akatemian Taiteen Erityispätevyyspaletti-hanke, SINCO (Service Innovation Corner), Lapin yliopiston Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma, IDeAL-hanke sekä Elävä Lappi-hanke. Muita yhteistyökumppaneita olivat Monitaideyhdistys Piste, LETKE - Lapin esittävien taiteiden keskus, Suomen Viron-instituutti sekä Suomen Riian Suurlähetystö. Tiedotus ja markkinointi tapahtui Koulutus- ja kehittämispalveluiden, Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Lapin taidetoimikunnan verkostojen kautta. Päämarkkinointikanava oli Lapin taiteilijaseuran sivuilta löytyvä Magenta-kokonaisuus (www.lapintaiteilijaseura.fi/magenta). Hanke osallistui aktiivisesti myös tapahtumiin ja julkiseen keskusteluun. Magenta-hankkeeseen kuului osana tutkimus, jonka tulokset tämä osaraportti ja Pöyryn (2013) osaraportti esittelevät. Tutkimuksessa otetaan huomioon alueellinen näkökulma ja peilataan tuloksia Suomessa käytyyn keskusteluun taiteilijoiden koulutuksesta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan luomaa tutkimustietoa käytetään manageritoiminnan ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Hankkeessa todennettuja malleja ja tutkimustuloksia hyödynnetään mm. taiteiden tiedekunnan koulutusohjelmissa ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminnoissa. 3. Taiteilijoiden muuttuva ammattikuva 3.1. Kulttuurikentän muutokset Taiteilijoiden täydennyskoulutus on suomalaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa ajankohtainen aihe. Taiteilijakoulutuksen rakenteita ollaan uudistamassa ja 7

7 taiteilijoiden tehtäviä ja asemaa suuntaamassa uudelleen. Muutokset ovat toisaalta sidoksissa nykytaiteen uusiin ilmenemismuotoihin, toisaalta siihen, että kulttuuripolitiikassa on siirrytty vallinneen hyvinvointivaltiollisen politiikan jälkeen kilpailutalouden vaiheeseen. Suomessa kuvataiteilijan ammattikuvan muutosta on ennakoitu ja tarkasteltu useilla tahoilla (mm. OKM 2009:12; OKM 2010:10; Herranen & Karttunen 2012; Herranen, Houni & Karttunen 2013; Jokela 2013, Sjöberg 2010). Muutoksen tueksi taiteilijoille on ehdotettu luovan talouden ajattelumallia ja yrittäjäasenteen omaksumista. Myös taiteilijakoulutuksen odotetaan antavan vahvempia valmiuksia taloudellisen toimeentulon takaamiseen. (vrt. Jokinen 2010). Taidekoulutuksen uutta sisältöä on etsitty teknologian, median ja digitalisoituvan kulttuurin suunnalta (Alexenberg 2008), toisaalta uusista innovoivista suunnittelumenetelmistä on ajateltu olevan hyötyä taiteilijoille (Heinsius & Lehikoinen 2013) ja avattu myös keskustelu taiteen tekemisen ja opettajan toimimisen suhteista (Erkkilä 2012; Jokela 2012). Myös hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat kulttuurin ja terveyden välisten yhteyksien korostamisen kautta nousseet voimakkaasti esille (Liikanen 2010). Taiteen soveltava käyttö nähdään yhteiskunnassa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksissa (2009:12) laaja-alaisena yhteisöllisenä voimavarana, sosiaalisena pääomana, työelämässä ja sen ulkopuolella olevien voimavarojen lisääjänä, terveyden edistäjänä ja elinympäristön viihtyvyyden parantajana. Lapissa erityisesti matkailun yritysmaailma on alue, jolla taiteilijoiden luovaa osaamista voidaan hyödyntää poikkitieteellisissä projekteissa. Lapissa onkin tältä alueelta onnistuneita esimerkkejä kuvataidekasvatuksen ja soveltavan kuvataiteen alueelta (Jokela, Coutts, Huhmarniemi & Härkönen 2013). Toki kulttuurin ja taiteen painotukset poliittisessa päätöksenteossa ovat aina vaihdelleet yhteiskunnan muutosten myötä. Mutta nyt käsitys kulttuurista hyvän elämän edellytysten vahvistajana ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääjänä on laajentunut. Työelämän ja toimintaympäristöjen muutosten vaikutukset näkyvät keskusteluissa taide- ja kulttuurialojen osaamistarpeissa ja koulutuksen suuntaamisessa. Vaikka alueelta on tehty jo lukuisia tutkimuksia jotka hahmottelevat muutoksia, niin Lapissa, Suomessa kuin muualla maailmalla, muuttuvat taiteen kentän ja koulutuksen käytännöt hitaasti. Nyt koko yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutoksen myötä taiteilijan yhteiskunnallinen yrittäjyys on lisääntymässä taidemarkkinoiden tuotteiden perinteisen myynnin sijaan. 8

8 Sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen kuvataiteen alalla on ajankohtaista ja tärkeää. Kohtaamisissa eri ammattikuntien välillä nähdään oma toimintakulttuuri uudessa valossa, jolloin on mahdollista tunnistaa toimintatapojen vahvuuksia tai muutostarpeita. Tämän tunnistaminen on koulutuksen ja oppimisen edellytys. Taiteen tekemisen rinnalla tärkeitä ovat tällöin yhteiskunnassa toimimisen taidot. Taiteilijoiden siirtyminen uusiin tehtäviin ei ole ollut ongelmatonta. Tarja Cronberg (2010) päättelee, ettei yhteiskuntamme tunne taiteilijan työtä ja siksi he ovat työmarkkinoilla tästä vaikeassa asemassa. Taiteilijat taas itse kokevat, että heitä yritetään laittaa rooleihin, jotka eivät ole ominaisia taiteilijan työlle, kuten kaupallisilla kriteereillä toimiviksi yrittäjiksi. Apurahojen ja julkisen tuen väheneminen on kuitenkin pakottanut visuaalisen alan ammattilaiset etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja turvatakseen kehitysmahdollisuudet ja toimeentulon (Herranen & Karttunen 2012). On myös huomattava, että kulttuurin tuotannon tukemisen nouseminen yhdeksi julkisen sektorin toiminnan painopisteeksi on rahoitusta suunnattu suorasta taiteilijoiden tukemisen sijasta esimerkiksi alueellisille kulttuurin tuotantokeskuksille jossa taitelijat työskentelevät. Näin julkinen sektori on lipumassa kohti tilaaja-tuottaja-mallia, mikä muuttaa kulttuurituotannon kentän ja siihen kiinnittyvien ammattikuntien toimintamalleja. Myös nykytaiteen markkinarakenteen, liiketoimintamallien ja taiteilijoiden ansaintalogiikan muutoksia on analysoitu ja ennakoitu. (Rensujeff 2004; Arpo 2004). Sjöbergin (2010) mukaan Suomessa vallitsee vahvasti huipputaiteilija-ajattelu, joka ei hänen mielestään ole kaikille oikea tie, kuten ei kansainvälisille markkinoille hakeutuminenkaan. Sjöber korostaa, että laajentaessaan ansaintalogiikkaansa taiteilijoilla on monta tapaa toimia markkinoilla, painottaen paikallisen, alueelliseen ja kansallisen toiminnan mahdollisuuksia. Hän perään taiteilijoille neuvottelutaitojen koulutusta tai ymmärrystä ammattitaitoisen managerin käytöstä ja managerien taitojen kehittämistä. Feikinin (2011) mukaan taiteilijan ammatin monimuotoistumisella ja riittävän toimeentulon keräämiselle on suurin este romanttiseen ja myyttiseen taiteilijaideologiaan pohjautuva markkinaorientoituneisuuden vastustus. 9

9 3.2. Täydennyskoulutuksen haasteellisuus Visuaalisen alan täydennyskoulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin uudistamalla taiteilijoiden ammattiosaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee jatko- ja täydennyskoulutuksen kuuluvan ammatillisen koulutuksen piiriin, jonka tavoitteena on lisätä ammatillista osaamista, kehittää työelämää, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Kuvataiteilijan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyy kaksi suurta haastetta. Ensinnäkin on ajanmukaistettava kuva taiteilijan ammattista. Toiseksi on tiedettävä miten tähän uuteen kuvataiteilijan ammattikuvaan voidaan kouluttaa eli millainen on kuvataiteilijan täydennyskoulutukseen soveltuva pedagogiikka. Taiteilijan ammatti on moniulotteinen käsite. Kuvataiteilijan työn tarkasteleminen ainoastaan perinteisestä taidekontekstista, taidemaailmasta ja taiteilijamyytistä käsin on kapeaa nyky-yhteiskunnan muutostilassa. Taiteellinen toiminta ei näyttäydy nykyisin vain ateljeetoimintana tai taidenäyttelyinä vaan laaja-alaisempana työnkuvana, muun muassa opetuksen, tutkimuksen sekä järjestö- ja asiantuntijatyön muodossa. Kuvataiteilijan toimialan uskotaan laajentuvan yhä enemmän myös viihdeja kulttuuriteollisuuden, kuten peliteollisuuden alueille (Herranen, Houni & Karttunen 2013). Nykytaiteen hylätessä perinteiset taiteen tekemisen menetelmät ja ottaessaan käyttöön aivan uusia materiaaleja ja työskentelytapoja monet myös pohtivat mitä sisältöjä tai pedagogisia ratkaisuja enää taiteilijakoulutukseen voi tuoda. Madoff (2009) kysyy provosoivasti taiteilijakoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta ruotineen kansainvälisen projektin julkaisussa, tarvitaanko nykytaiteen maailmassa taidekouluja enää lainkaan. Elkins (2001) puolestaan toteaa, että taideopettajia kalvaa epäilys: jospa taidetta ei voikaan opettaa, mutta silti opettavat. Myös epävarmuus pedagogista menetelmistä on suuri ja onnistuneetkin hankkeet saavat epäilyksen varjon ylleen mikäli niitä tarkastelaan taiteilijamyytien valossa. Taiteilija-opettaja ammattin pohtiminen onkin ollut viimeaikoina esillä useissa tutkimuksissa (Daichendt 2010). Toisaalta taiteilijakoulutukseen on haettu työskentelymuotoja innovaatioihin tähtäävistä designmenetelmistä (Heinsius & Lehikoinen 2013). 10

10 Perinteisesti täydennyskoulutuksen ajatellaan perustuvan koulutettavan tarpeisiin, Taiteilijat kokevat ammattinsa harjoittamisen vaikeaksi muun muassa taloudellisen tilanteen, alan kilpailun ja verkostojen puutteen vuoksi. Alhainen tulotaso rajoittaa kuitenkin usein taiteilijoiden omatoimista osallistumista ammattitaitoa ylläpitäviin ja kehittäviin koulutuksiin. Pitkän uran omaavat taiteilijat ovat sisäistäneet opitut toimintatapansa, jolloin muutosvastarinta on ymmärrettävää uusien ammatillisten taitojen omaksumisessa. Motivaatiota osallistua täydennyskoulutuksiin lisäävät ne keinot, jotka laajentavat taiteilijan toimeentuloa heidän omasta toiminnastaan käsin. Haasteena taiteilijoille suunnatussa täydennyskoulutuksessa on järjestää koulutusta taiteilijan ammatilliset tarpeet huomioiden. Mutta osaavatko taiteilijat määritellä tarpeensa nyky-yhteiskunnassa? Yhä tärkeämmiksi täydennyskoulutuksen osaalueiksi ovat osoittautuneet taiteilijan taidot markkinoida teoksiaan ja profiloida osaamistaan yhteiskunnan eri sektoreille sekä paikallisten että kansainvälisten verkostojen luominen. Ammattikuvan laajentaminen nähdään lisäävän taiteilijan toimeentulomahdollisuuksia sekä taiteellista kehittymistä. Taiteilijat ovat kosketuksissa yhä enemmän ulkopuoliseen maailmaan muun muassa kollegiaalisen yhteistyön, sosiaalisen median ja matkustamisen keinoin. Taiteilijoiden aktiivisuuden lisääntymisen ja taiteistumisen (ks. Levanto, Naukkarinen ja Vihma 2005) myötä kuvataiteilijan ammatti nähdään olevan osallisena yhteiskunnan ripeässä muutoksessa. Myös Magenta-hankkeessa täydennyskoulutuksen päämääränä oli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen lisäkoulutuksen tarjoaminen. Tällöin pyrkimyksenä oli tukea henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua sekä lisätä ymmärrystä taiteilijoiden osaamis- ja vahvuusalueista sekä kehittämistarpeista. Taustaa koulutuksen osa-alueille ja Lapin erityissolosuhteiden huomioimiselle etsittiin esiselvityksellä ja päädyttiin Magenta-hankkeen toimintakaaviossa (kaavio 1.) esiteltyihin täydennyskoulutuksen osa-alueisiin, joita ovat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Urasuunnittelun tavoitteena on lisätä taiteen alan ammattilaisten ymmärrystä osaamisja vahvuusalueistaan ja kehittämistarpeista. Hanketaiteilijatoiminnalla tuettiin taiteilijoita tekemään henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua, sekä oman asiantuntijuuden tunnistamista. Yrittäjyystaidot sisältävät muun muassa 11

11 tuotteistamisen, markkinoinnin, hinnoittelun ja verotuksen käytännöt. Magentahankkeen tavoitteena oli taiteilijoiden henkilökohtaisten valmiuksien tukeminen sekä ammatissa tarvittavien lisätaitojen oppiminen oman osaamisen markkinoinnissa, myynnissä ja taloushallinnassa. Yrittäjyystaitojen kehittämisessä yhdistyvät manageriosaamisen ja täydennyskoulutuksen toiminta-alat. Valittujen koulutussisältöjen ohella on keskeistä kysyä, toteutetaanko koulutus lyhytkestoisia koulutustilaisuuksia vai pitempikestoisia projekteja, joissa luodaan sellaista uudistavaa toimintaa, jota kentälle ei ole vielä syntynyt ja vakiintunut. Magenta-hankkeessa täydennyskoulutustilaisuudet ja pedagogisia piirteitä sisältävä manageritoiminta loivat Lapin kuvataiteen kentälle uudentyyppisen oppimisympäristön Manageritoiminta muutoksen tulkkina Ammattimainen taiteen managerointi on alkanut nousta taiteilijoden tietoisuuteen uutena mahdollisuutena jakaa taiteen liiketoimintaan ja ansaintaan liittyviä tehtäviä. Manageritoimintaa ovat aiemmin selvittäneet mm. Katri Halonen (2011) ja ART360- hanke ( ). Halosen mukaan nykyiset kultuurituottajat toimivat laajasti niin julkisella sektorilla, freelancereina ja kolmannella sektorilla (Halonen 2011). Sjöbergin (2010) mukaan Suomeen on syntynässä oma, kuvataiteen managerointiin erikoistunut ammattiryhmä, jonka terminologiaa ja toimintapoja on kopioitu musiikkija elokuva-alalta. Briñón ja Niva (2014) avaavat Magenta-hankkeessa määriteltyjä managerin työn osaalueita, joita ovat välittäjätoiminta, kehittäjätoiminta ja tuottajatoiminta (kaavio 2.). 12

12 Tuottajatoiminnan tavoitteena oli lisätä luovan talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistaa visuaalisten taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Visuaalisen alan taiteen palveluita tuotteistetaan pilotoimalla konsepteja yrityksille ja kunnille. Taiteen soveltavalla käytöllä tavoitellaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien hahmottamista. Tuottajatoiminnan osuuteen kuului myös teosmyynnin ja taidelainaamotoiminnan kehittäminen. Välittäjätoiminta keskittyi yritysyhteistyöhön ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Hankkeen manageri toimi välittäjätahona taiteilijoiden, yritysten, kolmannen sektorin sekä muiden sidosryhmien välillä. Välittäjätoiminnalla edistettiin yritysmaailmassa toimimista, mikä sisälsi esimerkiksi teosmyyntiä tai lainaamotoimintaa, työhyvinvointia lisäävän toiminnan järjestämistä yrityksiin ja kummitaiteilijana toimimista. Kehittäjätoiminta painottui uusien toimintamallien ja rakenteiden, sekä palvelu- ja tuoteinnovaatioiden suunnitteluun huomioiden alueen erityispiirteet. Lapissa kehityksen kannalta tärkeää on alueellisen hyvinvoinnin tason parantaminen visuaalisten taiteiden avulla sekä yhteistyö matkailusektorin kanssa. Hankkeen 13

13 päättymisen jälkeen hyväksi havaittuja toimintamalleja ja rakenteita sovelletaan Lapin visuaalisen taiteen kentän edistämiseksi. Visuaalisen taiteen ala näyttäytyy nyky-yhteiskunnassa liiketoimintana. Usea taiteilija toimii yksityisyrittäjän tavoin vailla liiketoimintaosaamista. Luovan alan toimijoilla on nyky-yhteiskunnassa mahdollisuus toimeentuloon, mikäli he löytävät sopivan väylän ilmaisulleen. Manageriosaamisella tuetaan väylän rakentamista, mutta taiteen toiminnasta puuttuu yhä keskeinen välittäjätaho. Välittäjätoiminta yhdistää visuaalisen taiteen ja yritysmaailman, kuntatason toimijat, kolmannen sektorin tai esimerkiksi hyvinvointialan ammattilaiset. Välittäjäammatissa toimivan ajatellaan sijoittuvan kulttuurisisältöisen produktion luomisen ja vastaanottamisen väliin. Toiminta-alueella tunnistetaan ajatus, että välittäjäammateissa toimivat saattavat tuotantoprosessin kautta vaikuttaa kulttuurituotteen tai palvelun muotoon sekä sen saamaan julkisuuteen. Vaarana välittäjä-termissä on, että se luo mielikuvan kasvottomista toimijoista, jotka tarjoavat taiteilijan teoksen muuttumattomana taiteilijalta yleisölle. Tämän hetken välittäjäammatit ovat kuitenkin kriittisessä roolissa tuotteen muodostamisessa, ja toisaalta uusien tuotteiden rakentamisessa välittäessään asiakaspalautteita ja - odotuksia taiteilijoille. Tärkeä näkökulma on, että manageriammattien toiminta pilkotaan osiin, jotta nähdään milloin heidän toimintansa voi olla luovaa, innovatiivista ja tarjota tönäisyn pois konservatiivisesta ja arkisesta toiminnasta. Tällöin manageritoiminnalla on läheinen yhteys muutokseen pyrkivään taidepedagogiikkaan ja taiteilijan ammattia tukevaan täydennyskoultukseen. Välittäjäportaassa toimivien kulttuurituottajien tehtävät eivät rajoitu taiteilijan tuottaman sisällön tarjoamiseen sellaisenaan kuluttajalle, vaan välittäjäporras on moniulotteinen järjestelmä. Välittäjä kuuluu kulttuurituottajan ammatilliseen ryhmään, joka on sijoitettu oman tuotannollisen alihankinta- ja yhteistyöverkostonsa keskiöön. Välittäjäportaan rooliksi on noussut kuluttajien tarpeiden tunnistaminen, niihin vaikuttaminen markkinointiviestinnän avulla ja vastaaminen asiakaslähtöisten prosessien avulla. Haasteita roolille ovat verkostojen kansainvälistyminen, moninaiset ansaintalogiikat, muuttunut tekijyysajattelu ja kollektiivisen tuotannon mahdollistavan tuotantostruktuurin rakentaminen. 14

14 Magenta-hankkeessa mangeritoiminnan erityisyytenä oli palvelumuotoilun hyödyntäminen suunniteltaessa uusia visuaalisen taiteen palveluja taiteilijoiden käyttöön. Palvelumuotoilussa käytettän erilaisia pedagogisille malleille läheistä sukua olevia työkalujen, joilloin niiden käyttö voidaan nähdä uutena tapana ajatella ja oppia. Palvelumuotoilu on ymmärretty tässä yhteydessä managerin työvälineeksi, jolla voi kehittää taiteilijalähtöisiä visuaalisen taiteen palveluita, ja näin edistää taiteilijoiden ammattiosaamista ja laajentaa heidän ansaintamahdollisuuksiaan. Viime kädessä on kyse pedagogisesta välineestä. 4. Hanketaiteilijoiden näkökulma täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen hyviin käytäntöihin Lapissa 4.1 Kohderyhmänä hanketaiteilijat Hanketaiteilijatoiminnan kehittäminen Magenta-hankkeessa Tutkimus käsittelee Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Magenta-hankkeen lähtökohtana oli lappilaisten kuvataiteilijoiden työllistymisen ja toimintaedellytysten parantaminen kehittämällä alueen täydennyskoulutusta ja manageriosaamista. Tutkimus vastaa kysymyksiin, millä tavoin Magenta-hankkeen täydennyskoulutus ja manageritoiminta tavoittivat hanketaiteilijoiden kehitystarpeet, ja miten käytettyjä toimintamuotoja tulisi kehittää. Hanketaiteilijatoiminta oli konkreettinen esimerkki täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen yhteistyöstä. Tutkimus tulkitsee hanketaiteilijatoimintaa pääasiassa manageritoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Hanketaiteilijoiden urakehityksen seuraamisen avulla pyrittiin tiedostamaan managerin toimintamahdollisuuksia Lapin alueella. Olennaisessa osassa hanketaiteilijatoiminnassa oli manageri Merja Briñón, jonka lähtökohtana oli paikallinen ja kansainvälinen visuaalisen alan ammattilaisten toimintaedellytysten parantaminen. Manageri pyrki toiminnallaan tukemaan taiteilijan henkilökohtaisia uratavoitteita ja luomaan kontakteja kehitysprojektien muodossa. 15

15 Magenta-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin erityispiirteet huomioiva malli kuvataiteen manageritoiminnasta, jota pilotoitiin urasuunnittelun, managerin ohjauksen ja tuen sekä taiteilijan asiantuntijuuden tunnistamisen, motivaation ja aktiivisuuden avulla. Hanketaiteilijoille laadittiin henkilökohtainen koulutus- ja toimintasuunnitelma sekä tarjottiin uran edistämiseen liittyvää ohjausta ja mentorointia. Neljä viidestä hanketaiteilijasta työllistyi yhteen tai kahteen Magentahankkeen kehittämisprojektiin, joiden avulla taiteilijoille annettiin mahdollisuus tutustua käytännönläheisesti tuottajuuteen ja yrittäjyyteen liittyviin taitoihin. Hanketaiteilijoiden ja managerin toimista koottiin loppuseuranta Hanketaiteilijaesittelyt ja henkilökohtaiset tavoitteet Hanketaiteilijoiksi valittiin uransa eri vaiheissa olevia, eri puolella Lappia asuvia kuvataiteilijoita. Hanketaiteilijoina toimivat Anna Alm Kemistä, Riikka Jokiaho Kolarista, Pirkko Mäkelä-Haapalinna Kemijärveltä, Reijo Raekallio Kittilästä ja Jouko Alapartanen Ivalosta. Jouko Alapartanen on Torniosta kotoisin oleva, sittemmin Ivalossa asuva kuvataiteilija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti taitavana muotokuvamaalarina. Hänen tuotantoonsa kuuluvat nykyisin myös inhimillisyyttä käsittelevät piirustukset, maalaukset ja installaatiot, jotka vaihtelevat tunnelmaltaan suhteessa siihen, missä ympäristössä ne ovat muodostuneet. Alapartanen on työskennellyt Ivalon lisäksi muun muassa Berliinissä, Zürichissä, Venetsiassa ja Murmanskissa. Alapartanen on valmistunut kuvataiteilijaksi Tornion Taidekoulusta, jonka jälkeen hän on opiskellut Kotkan Repin-instituutissa klassista kuvataidetta Venäjän Kuvataideakatemian opettajien johdolla sekä suorittanut Suomen kulttuurirahaston muotokuvamaalauksen kurssin Rovaniemellä vuonna Hän on osallistunut residenssitoimintaan sekä useisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Alapartasen tavoitteena Magenta-hankkeessa oli kehittyä teknisesti muotokuvamaalarina. Hänen pyrkimyksenään oli syventää klassisen taidemaalauksen perusteiden hallintaa sekä ymmärrystä itsestään suhteessa ympäristöönsä. Hän toivoi täydennyskoulutuksen edistävän työllistymistä ja mahdollisuutta pitkäaikaiseen työtilaan. 16

16 Anna Alm on Kemissä työskentelevä kuvataiteilija, joka on kartuttanut opintojaan yksityisessä taidekoulussa ja Oulun yliopistossa. Hän on erikoistunut isokokoisiin akvarelli- ja öljyvärimaalauksiin, julkisiin teoksiin sekä osallistunut Magenta-hankkeen Lasten taidekarnevaaleihin ja Meri-Lapin Taideankkureihin sekä OKM:n rahoittamaan Taidemuseosta voimaa-hankkeeseen. Almin teoksia on esillä julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa Suomessa, Iso-Britanniassa, Virossa ja Unkarissa. Hän on järjestänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1996 ja kansainvälisiä näyttelyitä vuodesta 2010 lähtien. Almin tavoitteena Magenta-hankkeessa oli sosiaalisten verkostojen laajentaminen, projektihallintataitojen kehittäminen sekä perinteisen taiteilijan työnkuvan laajentaminen. Kolarista lähtöisin oleva Riikka Jokiaho on valmistunut Taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta sekä saanut kuvataiteilijan koulutuksen Lahden Taideinstituutista. Jokiaho on monipuolinen taiteilija, jonka tuotanto koostuu installaatioista, performansseista ja maalauksista. Hän on myös toiminut Kolarin seudulla hankevetäjänä, festivaalijärjestäjänä, kesäteatterin tuottajana ja taideopettajana sekä osallistunut seuraaviin Magenta-hankkeen hyvinvointia edistäviin kuvataiteen palveluihin: Taidebileisiin, Lasten taidekarnevaaleihin ja Hehku-taidetyöpajaan. Jokiaho on järjestänyt performansseja, yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1989 lähtien. Hän tähtäsi täydennyskoulutuksella ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Jokiahon tavoitteena olivat vanhojen taitojen elvyttäminen sekä kansainvälistyminen taiteilijana. Manageritoiminnan ja markkinoinnin osa-alueet olivat hänelle tärkeitä uusien työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Hän uskoi täydennyskoulutuksen tarjoavan keinoja työskentelyrutiinien ylläpitämiseen. Pirkko Mäkelä-Haapalinna on kemijärveläinen kuvataiteilija ja koulutukseltaan keraamikko. Hän maalaa pastelleilla ja käsittelee aihevalinnoissaan vettä elementtinä sekä identiteettiä suhteessa elinympäristöön. Hän on toiminut opettajana sekä järjestänyt useita yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja maailmalla. Mäkelä- Haapalinna osallistui aktiivisesti Magenta-hankkeen eri toimintoihin. Hän toteutti taideprojektin kemijärveläisten lasten ja nuorten kanssa, jonka pohjalta muodostui taidekirja Kuin kallein timantein koristeltu peili (2013). Mäkelä-Haapalinna organisoi 17

17 Magenta-hankkeessa myös Kuukauden taulu-toimintaa Kemijärven sairaalan kahviossa, jossa kuukausittain esiteltiin paikallinen taiteilija ja taulu. Tämän lisäksi Mäkelä-Haapalinna on vastannut Pyhän taidelainaamon toiminnasta elokuusta 2012 lähtien. Mäkelä-Haapalinna korosti yrittäjyystaitojen tärkeyttä ja oman aikansa ymmärrystä taiteilijan ammatissa. Hänen tavoitteenaan Magenta-hankkeessa oli laajentaa niitä tuotteistamisen keinoja, millä hän voi esitellä monipuolisesti teoksiaan laajemmalle yleisölle. Paluumuuttajana taiteilija tunsi hankkeen alussa itsensä vielä ulkopuoliseksi suhteessa lappilaiseen taide-elämään, mihin hän uskoi Magentahankkeen avaavan uusia reittejä. Reijo Raekallio on kotiseudullaan Kittilän Pöntsössä asuva kuvataiteilija, jonka 45- vuotisessa tuotannossa elävöityvät lähiseudun eläimet, maisemat ja lappilainen elämä. Lahden taidekoulun käyneen Raekallion taide koostuu vesiväri- ja öljymaalauksista sekä grafiikasta. Taiteilijan elämäntarinaa selittävä Galleria Raekallio on rakennettu ateljeen yhteyteen siten, että ateljee, asuintalo ja galleria muodostavat monimuotoisen puutalon. Galleria Raekallion rinnalle kehitettiin Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran toimesta taidelainaamo, joka avattiin tarjoamaan taidelainaamopalveluja kittiläläisille ja matkailijoille. Raekallio toimi taidelainaamon isäntänä elokuusta 2012 huhtikuuhun 2013 saakka. Raekallion tavoitteita Magentahankkeen suhteen olivat maalaustaitojen kehittäminen, taidelainaamon ylläpito, markkinointi ja teosten tunnetuksi saattaminen. Haastatteluiden pohjalta ilmenneet hanketaiteilijoiden tavoitteet Magenta-hankkeen täydennyskoulutukselle ja manageritoiminnalle liittyivät ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Hanketaiteilijat kokivat taiteilijan toimenkuvan uudistamisen tärkeäksi ammattinsa kehittämisen kannalta. Tärkeimmät täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan tavoitteet hanketaiteilijoiden näkökulmasta olivat työelämän kehityksen päivittäminen taiteilijan arjessa, kuten kielitaidon parantaminen sekä manageritoiminnan ja markkinoinnin keinojen laajentaminen. Sosiaalisten kontaktien luominen nähtiin myös tärkeänä sekä paikallisen että kansainvälisen verkostoitumisen muodossa. Täydennyskoulutuksen toivottiin myös antavan keinoja työskentelyrutiinien ylläpitoon sekä perhe-elämän ja vapaa-ajan sovittamiseen taiteilijan arkeen. Hanketaiteilijoiden tärkein tavoite 18

18 osoittautui olevan työllistymismahdollisuuksien laajentaminen osana lappilaista toimintaympäristöä. 4.2 Teemahaastattelu menetelmänä hanketaiteilijoiden kokemusten arvioinnissa Laadullinen tutkimukseni sisältää viisi hanketaiteilijahaastattelua teemahaastattelun menetelmällä. Haastattelujen tarkoituksena oli ymmärtää kuvataiteilijoiden näkökulmia Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen käytännön toimista käsin. Haastattelu sopii aineistonkeruumenetelmäksi tutkimukseen, jossa haastateltavien näkökulmat on tarkoitus sijoittaa tutkimuskohdetta laajempaan kontekstiin. Tutkimukseni osallistuu keskusteluun Lapin taiteilijoiden täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan tarpeellisuudesta etenemällä yksittäisten taiteilijoiden kokemuksista yleiseen yhteiskunnalliseen ajatukseen kuvataiteilijoiden ammattikuvan muutoksesta. Haastattelu soveltui aineistonkeruumenetelmäksi tutkimukseeni, koska kuvataiteilijoiden näkökulma työelämälähtöisestä täydennyskoulutuksesta ja manageritoiminnasta on vähän kartoitettu tutkimusalue Suomessa. Haastattelun valmisteluun sisältyi Magenta-hankkeeseen tutustumista, sillä asetuin tutkijaksi meneillään olevaan hankkeeseen ulkopuolisena toimijana. Täydennyskoulutuksen, manageritoiminnan ja palvelumuotoilun sisällöt olivat minulle vieraita käsitteitä. Tästä syystä toteutin ennen hanketaiteilijahaastatteluja koehaastattelun Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksiin aktiivisesti osallistuneilla Lapin yliopiston opiskelijoilla ja taiteilijoilla, Christa Haatajalla ja Saara Sarparannalla. Koehaastattelun tarkoituksena oli löytää taiteilijaystävällinen tapa keskustella täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen kokemuksista, muun muassa muotoilemalla uudelleen kysymyksiä ja teemoja koehaastateltavien kanssa. Hanketaiteilijahaastattelut sijoittuivat tammikuuhun Haastattelut järjestettiin pääosin Rovaniemen kahviloissa. Tallensin haastattelut, jonka jälkeen litteroin ne dokumenteiksi. Rovaniemellä tapahtuneita haastatteluita vaikeutti se, että hanketaiteilijat asuivat muilla paikkakunnilla. Siten haastattelut tapahtuivat osittain 19

19 kiireellisissä tunnelmissa, kun taiteilijoilla oli käytettävissä rajattu aika. Kahden taiteilijan kotipaikkakunnilla, Ivalossa ja Pöntsössä tehdyt haastattelut olivat vastaavasti luonteeltaan kiireettömiä. Haastattelutilanteet olivat luonteeltaan vapaamuotoisia keskustelutilanteita, joissa taiteilijat toivat oman persoonansa ja taiteilijana toimimisesta kertovien esimerkkien avulla esille täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen tarvetta Lapissa. Hanketaiteilijat olivat yhteistyökykyisiä ja innokkaita kuvaamaan ajatuksiaan, käsityksiään ja tunteitaan Magenta-hankkeesta. Haastattelijan ja haastateltavien välille muodostunut sosiaalinen vuorovaikutus toteutui haastattelujen aikana, vaikka en tuntenut haastateltaviani ennalta. Hanketaiteilijat olivat puheliaita, eikä siten tarvetta motivointiin ilmennyt. Roolini vaihteli haastattelukohtaisesti, sillä osa haastatteluista vaati enemmän kuuntelijan ja ohjaajan roolia, kun puolestaan toisissa tilanteissa taiteilija koki haastattelijan aktiivisemman osallistumisen tarpeelliseksi. Puolistrukturoidussa teemahaastattelussa haastattelun runko muotoillaan ennalta valittujen teemojen alle. Rakentamani teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat tapauskohtaisesti. Teemahaastattelurunko toimi keskustelua ohjaavana muistilistana haastattelutilanteessa, jossa muotoilin kysymykset kulloinkin siten, että keskustelu pitäytyisi suunnitellussa asiayhteydessä, ja että erikseen haastateltavilla muodostuisi samankaltaisia merkityssuhteita käsiteltävistä ilmiöistä. Pääteemoja olivat kuvataiteilijan ammatin kehittämisen tarve, Magenta-hankkeen täydennyskoulutustilaisuuksien kokemukset, manageritoiminta taiteilijan tukena, osaamisen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu, osallisuus kehittämisprojekteissa sekä aikuisopiskelu. Taiteilijoiden osallistuminen Magenta-hankkeen eri toimintoihin vaihteli suuresti, minkä vuoksi haastatteluista saadut kokemukset poikkesivat sisällöiltään toisistaan. Haastattelujen purku tapahtui keväällä Litteroin jokaisen haastattelun jälkeen äänitteen viipymättä, mikä antoi lisää taustatietoa tuleville haastatteluille. Havaitsin haastattelujen edetessä, mistä teemoista taiteilijoiden oli vaikea kertoa kokemuksiaan, ja mitkä vaativat lisää apukysymyksiä. Haastattelut olivat kestoltaan puolesta tunnista 20

20 kahteen tuntiin. Litteroitavaa materiaalia koostui yhteensä koehaastattelut mukaan lukien viisi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia, litteroitavina sivuina sata sivua. Aineistoanalyysin aikana tietyt teemat nousivat toisia merkittävimmiksi tutkimuskysymyksen kannalta. Tutkiessani aineistoa teemoittelu muuttui aineistolähtöiseksi analyysiksi, kun aineistosta nousi esiin ennakoimattomia tutkimukselleni merkityksellisiä ilmiöitä. Aineiston tärkeimpiä sisältöjä olivat kuvataiteilijoiden uudet toimeentulomuodot, hanketaiteilijoiden lähtökohdat osallistua Magenta-hankkeeseen, hanketaiteilijoiden kokemukset täydennyskoulutustilaisuuksista ja manageritoiminnasta sekä ehdotukset näiden toimintojen kehittämiseksi tulevaisuudessa. 4.3 Täydennyskoulutustilaisuuksien järjestäminen Magenta-hankkeen täydennyskoulutus toteutettiin maksuttomina lyhytkoulutustilaisuuksina, joihin taiteilija pystyi osallistumaan vapaaehtoisesti työn ohessa. Kohderyhmänä olivat visuaalisen taiteen alan ammattilaiset. Koulutus koostui kahdestakymmenestäkolmesta seminaarista, jotka käsittelivät sisällöllisesti taiteilijan ammatin eri osa-alueita. Taiteilijan ulottuville pyrittiin koulutuksilla tuomaan lisäkoulutusta, verkostoja ja asiakkaita. Magenta-hankkeen projektipäällikkönä toimi Tiina-Kaisa Niva, joka vastasi taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Hanketaiteilijat olivat pääasiassa tyytyväisiä täydennyskoulutustilaisuuksien sisältöihin ja kouluttajiin. Pääosa hanketaiteilijoista osallistui aktiivisesti täydennyskoulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen koettiin aikataulullisten ongelmien ja pitkien etäisyyksien vuoksi haasteelliseksi, mikä ilmeni joidenkin hanketaiteilijoiden kohdalla passiivisena osallistumisena. Osallistumisaktiivisuuteen vaikutti myös ajatus siitä, että seminaarit veivät aikaa taiteelliselta työskentelyltä. Tämän lisäksi elämäntilanne, kuten takana oleva pitkä taiteilijaura, vaikutti motivaatioon laskevasti, sillä useat täydennyskoulutuksen osaalueet osoittautuivat olevan merkityksettömiä pitkän uran omaavalle taiteilijalle. 21

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MAGENTA. Luovaa vetovoimaa Lapista

MAGENTA. Luovaa vetovoimaa Lapista MAGENTA Luovaa vetovoimaa Lapista 1 Sisällys Magenta-hanke parantaa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä Lapissa 3 Visuaalinen taide alueellisena voimavarana 4 5 Täydennyskoulutusta tutkinnon jälkeen 6

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli

Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli 1 (Vas.) Lehtori ja kuvataiteilija Maria Huhmarniemi luennoimassa Magenta-hankkeen avajaisseminaarissa Rovaniemi Design Weekillä helmikuussa 2012. Avajaisseminaarin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maalaaminen luontuu kyllä, mutta mitä muuta taiteilijalta vaaditaan?

Maalaaminen luontuu kyllä, mutta mitä muuta taiteilijalta vaaditaan? Maalaaminen luontuu kyllä, mutta mitä muuta taiteilijalta vaaditaan? Kuvataiteilijoiden puheenvuoroja täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisestä Lapissa Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot