MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN"

Transkriptio

1 MANAGERITOIMINTA JA PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TUKENA LAPISSA TUTKIMUSRAPORTTI TIMO JOKELA, SALLA-MARI KOISTINEN JA TANIA-MARIA MOILANEN 2014 MAGENTA- HANKE LAPIN YLIOPISTO, TAITEIDEN TIEDEKUNTA 2

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. MAGENTA-HANKE LAPIN VISUAALISEN ALAN KEHITTÄJÄNÄ 3. TAITEILIJOIDEN MUUTTUVA AMMATTIKUVA 3.1. KULTTUURIKENTÄN MUUTOKSET 3.2. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HAASTEELLISUUS 3.3. MANAGERITOIMINTA MUUTOKSEN TULKKINA 4. HANKETAITEILIJOIDEN NÄKÖKULMA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN JA MANGERITOIMINNAN KEHITTÄMISEEN LAPISSA 4.1. KOHDERYHMÄNÄ HANKETAITEILIJAT HANKETAITEILIJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN MAGENTA-HANKKEESSA HANKETAITEILIJAESITTELYT JA HENKILÖKOHTAISET TAVOITTEET 4.2. TEEMAHAASTATTELU MENETELMÄNÄ HANKETAITEILIJOIDEN KOKEMUSTEN ARVIOINNISSA 4.3. TÄYDENNYSKOULUTUSTILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMINEN 4.4. MANAGERITOIMINNAN TOTEUTTAMINEN MANAGERITOIMINNAN ILMENEMISMUODOT TAITEILIJAN JA MANAGERIN VÄLISEN KAKSISUUNTAISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN 4.5. LAPIN TAITEILIJOILLE SUUNNATUN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN JA MANAGERITOIMINNAN KEHITYSTOIVEET 5. PALVELUMUOTOILU UUSIEN KUVATAITEEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ 5.1. PALVELUMUOTOILUTUOKIOT MAGENTA-HANKKEESSA 5.2. OSALLISTUVA HAVAINNOINTI KEHITYSTYÖN TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 5.3. PALVELUMUOTOILU KUVATAITEEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ VÄLITTÄJÄTOIMINTA YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTAJANA OMAN TOIMINTA-ALUEEN TUNNISTAMINEN TAITEILIJA MAHDOLLISTAJANA JA SILTOJEN RAKENTAJANA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN TYÖKALUT KUVATAITEILIJAN TYÖN TUKENA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN KEHITYSALUEET 5.4. PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN KEHITTÄMINEN MANAGERITOIMINNAN NÄKÖKULMASTA PALVELUMUOTOILUTUOKIOIDEN REFLEKTOINTI JA UUDELLEEN SUUNNITTELU YHTEYS AMMATTITAITOON PALVELUMUOTOILUTUOKIOT ERI AMMATTIRYHMIEN KOHTAAMISPAIKKOINA 6. EHDOTUS LAPIN KUVATAITEEN MANGERITOIMINNAN JA TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN 3

3 1. Johdanto Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Lapin taiteilijaseura ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste toteuttivat vuosina yhteistyönä Magenta-hankkeen, jonka tavoitteena oli taiteilijoiden työllisyyden ja toimintaedellytysten parantaminen taiteilijoiden täydennyskoulutuksen, manageriosaamisen sekä kansainvälisen toiminnan kehittämisen avulla Lapissa. Esiselvitykseen (Miettinen & Imporanta 2012) perustuva tarvelähtöinen hanke tarjosi täydennyskoulutustilaisuuksia visuaalisen alan taiteilijoille sekä työllisti taiteilijoita yrityksissä ja kunnissa toteutettuihin palvelujen ja toimintakonseptien kehitysprojekteihin. Projektit toimivat työelämälähtöisinä oppimistilanteina ja niissä yhtyivät ja limittyivät Lapin taiteilijseuran manageritoiminnan kehittäminen ja yliopiston täydennyskoulutuksen sisällöt. Hankkeessa pyrittiin kehittämään Lapin olosuhteisiin perustuvaa täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan mallia. Koko hankkeen tavoitteita ja toteutusta esittelevät yksityiskohtaisesti Briñón ja Niva (2014) julkaisussaan Lapin kuvataiteen kentän kehittämisen malli. Tässä osaraportissa tarkastellaan hankkeessa toteutetun työelämälähtöisen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen vuorovaikutusta. Täydennyskoulutus ja manageritoiminta ymmärretään raportissa rinnakkaisina, limittäisinä ja toisiaan tukevina hankkeen osa-alueina. Yhdessä ne tarjosivat Lapin visuaalisen alan taiteilijoille oppimisympäristön, jossa ammattitaidon uudistuminen saattoi toteutua nykytaiteen monimuotoisuuden sekä taiteilija-ammatin muutosten osoittamien haasteiden suunnassa. Samalla Lapin taiteilijaseuran manageritoiminnan käynnistäminen ja yliopiston täydennyskoulutuksen toimintamuotojen kehittäminen olivat välittömässä vuorovaikutuksessa. Heta Pöyry (2013) on omassa osaraportissaan esitellyt lyhytkoulutuksina järjestettyjen täydennyskoulutustilaisuuksien arvioinnin tuloksia. Tämän raportin huomio kohdistuu manageritoiminnan ja palvelumuotoilun menetelmien vuorovaikutukseen. Raportin alussa esitellään lyhyesti Magenta-hankkeen konteksi ja taustoitetaan niitä pedagogisia haasteita, jotka syntyvät kuvataiteilijan ammattikuvan viimeaikaisista 4

4 Seuraavaksi raportissa kuvataan ja arvioidaan niitä mahdollisuuksia, joita palvelumuotoilu tarjoaa manageritoiminnalle täydennyskoulutuksen kontekstissa. Palvelumuotoilu on ymmärretty tässä yhteydessä managerin työvälineeksi, jolla voi kehittää taiteilijalähtöisiä visuaalisen taiteen palveluita, ja näin edistää taiteilijoiden ammattiosaamista ja laajentaa heidän ansaintamahdollisuuksiaan. Palvelumuotoilutoiminnan kehittämisen arviointi oli Salla-Mari Koistisen vastuulla. Autentinen aineisto on kerätty hankkeessa toteutettujen palvelumuotoilutuokioiden aikana toimintatutkimukselle tyypillisellä osallistuvalla ja havainnoivalla otteella. Lopuksi raportissa ehdotetaan tutkimuksessa havaittujen haasteiden ja onnistumisien perusteella toimenpiteitä täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan jatkokehittelylle Lapissa. 2. Magenta-hanke Lapin visuaalisen alan kehittäjänä muutoksista ja muutosten ennakoinnista. Tämän jälkeen tutkimusraportissa keskitytään tarkastelemaan viiden valitun hanketaiteilijan kokemuksia täydennyskoulutuksesta ja manageritoiminnasta heidän oman urakehityksen tukijana. Hanketaiteilijatoiminta on konkreettinen esimerkki täydennyskoulutuksen ja taiteilijaseuran managerin konsultoivien ja mentoroivien toimintapojen yhtäaikaisesta kehittämisestä. Hanketaiteilijatoimintaa käsittelevän arvioinnin on toteuttanut Tania- Maria Moilanen keräämänsä teemahaastatteluaineiston pohjalta. Magenta-hanke jakautui kahteen osa-alueeseen: taiteilijoiden täydennyskoulutukseen ja manageriosaamisen kehittämiseen (kaavio 1.). Täydennyskoulutuksen kolme päälinjaa olivat: urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Manageriosaamisen kehittäminen puolestaan jakautui tuottajatoiminnan, kehittäjätoiminnan sekä välittäjätoiminnan osa-alueesiin. Hankkeen toimintojen toteutusta ja saavutettuja tuloksia esitellään tarkemmin Briñón ja Nivan (2014) raportissa. Magentahankkeessa täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen osa-alueet tukivat toisiaan uudenlaista pedagosista mallia luovalla tavalla. Tämän vuorovaikutuksen arviointi on tämän tutkimusraportin keskeinen intressi. 5

5 Kaavio 1. Magenta-hankkeen toimintakaavio Magenta-hankeella oli vahva monialainen perusta. Se oli Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja taiteiden tiedekunnan kuvataidekasvatuksen sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipisteen yhteistyöhanke. Hankkeen rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto ja ELY-keskus. Hankkeen omarahoitusosuuden rahoittajia Lapin taiteilijaseuran lisäksi olivat yhteistyökunnat, alueen yritykset, Lapin yliopisto ja Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste. Magenta-hankkeen hallinnoijana toimi Lapin yliopiston Koulutusja kehittämispalvelut. Hanke työllisti managerin, Merja Briñónin, Lapin taiteilijaseuraan ja projektipäällikön, Tiina-Kaisa Nivan, Lapin yliopiston Koulutusja kehittämispalveluihin. Taiteiden tiedekunnassa hankkeessa työskenteli professori Timo Jokela, yliopistolehtori Maria Huhmarnemi, taideamanuenssi Leila Lipiäinen ja tutkimusavustajat Salla-Mari Koistinen, Tanja-Maria Moilanen ja Heta Pöyry. Taiteilijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen ja toimeentulon tukemisen lisäksi Magenta-hankkeessa luotiin edellytyksiä alueellisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyölle ja kansainväliselle verkostoitumiselle. 6

6 Hankkeessa työllistettiin Lapin taiteilijoita kahdeksikymmeneksi kuukaudeksi pilottikuntiin ja yhteistyöyrityksiin. Pilottipaikkakuntina olivat Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Kittilä ja Inari sekä pilottiyrityksinä Santapark, Santa s Hotel Santa Claus ja Tahkokallio Design+. Magenta-hankke myös verkostoitui tehokkaasti. Yhteistyöhankkeita olivat: Art360- hanke, Lapin yliopiston Taika-hanke, Sibelius-Akatemian Taiteen Erityispätevyyspaletti-hanke, SINCO (Service Innovation Corner), Lapin yliopiston Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma, IDeAL-hanke sekä Elävä Lappi-hanke. Muita yhteistyökumppaneita olivat Monitaideyhdistys Piste, LETKE - Lapin esittävien taiteiden keskus, Suomen Viron-instituutti sekä Suomen Riian Suurlähetystö. Tiedotus ja markkinointi tapahtui Koulutus- ja kehittämispalveluiden, Lapin taiteilijaseuran, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja Lapin taidetoimikunnan verkostojen kautta. Päämarkkinointikanava oli Lapin taiteilijaseuran sivuilta löytyvä Magenta-kokonaisuus (www.lapintaiteilijaseura.fi/magenta). Hanke osallistui aktiivisesti myös tapahtumiin ja julkiseen keskusteluun. Magenta-hankkeeseen kuului osana tutkimus, jonka tulokset tämä osaraportti ja Pöyryn (2013) osaraportti esittelevät. Tutkimuksessa otetaan huomioon alueellinen näkökulma ja peilataan tuloksia Suomessa käytyyn keskusteluun taiteilijoiden koulutuksesta. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan luomaa tutkimustietoa käytetään manageritoiminnan ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Hankkeessa todennettuja malleja ja tutkimustuloksia hyödynnetään mm. taiteiden tiedekunnan koulutusohjelmissa ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminnoissa. 3. Taiteilijoiden muuttuva ammattikuva 3.1. Kulttuurikentän muutokset Taiteilijoiden täydennyskoulutus on suomalaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa ajankohtainen aihe. Taiteilijakoulutuksen rakenteita ollaan uudistamassa ja 7

7 taiteilijoiden tehtäviä ja asemaa suuntaamassa uudelleen. Muutokset ovat toisaalta sidoksissa nykytaiteen uusiin ilmenemismuotoihin, toisaalta siihen, että kulttuuripolitiikassa on siirrytty vallinneen hyvinvointivaltiollisen politiikan jälkeen kilpailutalouden vaiheeseen. Suomessa kuvataiteilijan ammattikuvan muutosta on ennakoitu ja tarkasteltu useilla tahoilla (mm. OKM 2009:12; OKM 2010:10; Herranen & Karttunen 2012; Herranen, Houni & Karttunen 2013; Jokela 2013, Sjöberg 2010). Muutoksen tueksi taiteilijoille on ehdotettu luovan talouden ajattelumallia ja yrittäjäasenteen omaksumista. Myös taiteilijakoulutuksen odotetaan antavan vahvempia valmiuksia taloudellisen toimeentulon takaamiseen. (vrt. Jokinen 2010). Taidekoulutuksen uutta sisältöä on etsitty teknologian, median ja digitalisoituvan kulttuurin suunnalta (Alexenberg 2008), toisaalta uusista innovoivista suunnittelumenetelmistä on ajateltu olevan hyötyä taiteilijoille (Heinsius & Lehikoinen 2013) ja avattu myös keskustelu taiteen tekemisen ja opettajan toimimisen suhteista (Erkkilä 2012; Jokela 2012). Myös hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat kulttuurin ja terveyden välisten yhteyksien korostamisen kautta nousseet voimakkaasti esille (Liikanen 2010). Taiteen soveltava käyttö nähdään yhteiskunnassa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksissa (2009:12) laaja-alaisena yhteisöllisenä voimavarana, sosiaalisena pääomana, työelämässä ja sen ulkopuolella olevien voimavarojen lisääjänä, terveyden edistäjänä ja elinympäristön viihtyvyyden parantajana. Lapissa erityisesti matkailun yritysmaailma on alue, jolla taiteilijoiden luovaa osaamista voidaan hyödyntää poikkitieteellisissä projekteissa. Lapissa onkin tältä alueelta onnistuneita esimerkkejä kuvataidekasvatuksen ja soveltavan kuvataiteen alueelta (Jokela, Coutts, Huhmarniemi & Härkönen 2013). Toki kulttuurin ja taiteen painotukset poliittisessa päätöksenteossa ovat aina vaihdelleet yhteiskunnan muutosten myötä. Mutta nyt käsitys kulttuurista hyvän elämän edellytysten vahvistajana ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääjänä on laajentunut. Työelämän ja toimintaympäristöjen muutosten vaikutukset näkyvät keskusteluissa taide- ja kulttuurialojen osaamistarpeissa ja koulutuksen suuntaamisessa. Vaikka alueelta on tehty jo lukuisia tutkimuksia jotka hahmottelevat muutoksia, niin Lapissa, Suomessa kuin muualla maailmalla, muuttuvat taiteen kentän ja koulutuksen käytännöt hitaasti. Nyt koko yhteiskunnan elinkeinorakenteen muutoksen myötä taiteilijan yhteiskunnallinen yrittäjyys on lisääntymässä taidemarkkinoiden tuotteiden perinteisen myynnin sijaan. 8

8 Sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittäminen kuvataiteen alalla on ajankohtaista ja tärkeää. Kohtaamisissa eri ammattikuntien välillä nähdään oma toimintakulttuuri uudessa valossa, jolloin on mahdollista tunnistaa toimintatapojen vahvuuksia tai muutostarpeita. Tämän tunnistaminen on koulutuksen ja oppimisen edellytys. Taiteen tekemisen rinnalla tärkeitä ovat tällöin yhteiskunnassa toimimisen taidot. Taiteilijoiden siirtyminen uusiin tehtäviin ei ole ollut ongelmatonta. Tarja Cronberg (2010) päättelee, ettei yhteiskuntamme tunne taiteilijan työtä ja siksi he ovat työmarkkinoilla tästä vaikeassa asemassa. Taiteilijat taas itse kokevat, että heitä yritetään laittaa rooleihin, jotka eivät ole ominaisia taiteilijan työlle, kuten kaupallisilla kriteereillä toimiviksi yrittäjiksi. Apurahojen ja julkisen tuen väheneminen on kuitenkin pakottanut visuaalisen alan ammattilaiset etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja turvatakseen kehitysmahdollisuudet ja toimeentulon (Herranen & Karttunen 2012). On myös huomattava, että kulttuurin tuotannon tukemisen nouseminen yhdeksi julkisen sektorin toiminnan painopisteeksi on rahoitusta suunnattu suorasta taiteilijoiden tukemisen sijasta esimerkiksi alueellisille kulttuurin tuotantokeskuksille jossa taitelijat työskentelevät. Näin julkinen sektori on lipumassa kohti tilaaja-tuottaja-mallia, mikä muuttaa kulttuurituotannon kentän ja siihen kiinnittyvien ammattikuntien toimintamalleja. Myös nykytaiteen markkinarakenteen, liiketoimintamallien ja taiteilijoiden ansaintalogiikan muutoksia on analysoitu ja ennakoitu. (Rensujeff 2004; Arpo 2004). Sjöbergin (2010) mukaan Suomessa vallitsee vahvasti huipputaiteilija-ajattelu, joka ei hänen mielestään ole kaikille oikea tie, kuten ei kansainvälisille markkinoille hakeutuminenkaan. Sjöber korostaa, että laajentaessaan ansaintalogiikkaansa taiteilijoilla on monta tapaa toimia markkinoilla, painottaen paikallisen, alueelliseen ja kansallisen toiminnan mahdollisuuksia. Hän perään taiteilijoille neuvottelutaitojen koulutusta tai ymmärrystä ammattitaitoisen managerin käytöstä ja managerien taitojen kehittämistä. Feikinin (2011) mukaan taiteilijan ammatin monimuotoistumisella ja riittävän toimeentulon keräämiselle on suurin este romanttiseen ja myyttiseen taiteilijaideologiaan pohjautuva markkinaorientoituneisuuden vastustus. 9

9 3.2. Täydennyskoulutuksen haasteellisuus Visuaalisen alan täydennyskoulutuksen perimmäisenä tarkoituksena on vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin uudistamalla taiteilijoiden ammattiosaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee jatko- ja täydennyskoulutuksen kuuluvan ammatillisen koulutuksen piiriin, jonka tavoitteena on lisätä ammatillista osaamista, kehittää työelämää, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Kuvataiteilijan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyy kaksi suurta haastetta. Ensinnäkin on ajanmukaistettava kuva taiteilijan ammattista. Toiseksi on tiedettävä miten tähän uuteen kuvataiteilijan ammattikuvaan voidaan kouluttaa eli millainen on kuvataiteilijan täydennyskoulutukseen soveltuva pedagogiikka. Taiteilijan ammatti on moniulotteinen käsite. Kuvataiteilijan työn tarkasteleminen ainoastaan perinteisestä taidekontekstista, taidemaailmasta ja taiteilijamyytistä käsin on kapeaa nyky-yhteiskunnan muutostilassa. Taiteellinen toiminta ei näyttäydy nykyisin vain ateljeetoimintana tai taidenäyttelyinä vaan laaja-alaisempana työnkuvana, muun muassa opetuksen, tutkimuksen sekä järjestö- ja asiantuntijatyön muodossa. Kuvataiteilijan toimialan uskotaan laajentuvan yhä enemmän myös viihdeja kulttuuriteollisuuden, kuten peliteollisuuden alueille (Herranen, Houni & Karttunen 2013). Nykytaiteen hylätessä perinteiset taiteen tekemisen menetelmät ja ottaessaan käyttöön aivan uusia materiaaleja ja työskentelytapoja monet myös pohtivat mitä sisältöjä tai pedagogisia ratkaisuja enää taiteilijakoulutukseen voi tuoda. Madoff (2009) kysyy provosoivasti taiteilijakoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta ruotineen kansainvälisen projektin julkaisussa, tarvitaanko nykytaiteen maailmassa taidekouluja enää lainkaan. Elkins (2001) puolestaan toteaa, että taideopettajia kalvaa epäilys: jospa taidetta ei voikaan opettaa, mutta silti opettavat. Myös epävarmuus pedagogista menetelmistä on suuri ja onnistuneetkin hankkeet saavat epäilyksen varjon ylleen mikäli niitä tarkastelaan taiteilijamyytien valossa. Taiteilija-opettaja ammattin pohtiminen onkin ollut viimeaikoina esillä useissa tutkimuksissa (Daichendt 2010). Toisaalta taiteilijakoulutukseen on haettu työskentelymuotoja innovaatioihin tähtäävistä designmenetelmistä (Heinsius & Lehikoinen 2013). 10

10 Perinteisesti täydennyskoulutuksen ajatellaan perustuvan koulutettavan tarpeisiin, Taiteilijat kokevat ammattinsa harjoittamisen vaikeaksi muun muassa taloudellisen tilanteen, alan kilpailun ja verkostojen puutteen vuoksi. Alhainen tulotaso rajoittaa kuitenkin usein taiteilijoiden omatoimista osallistumista ammattitaitoa ylläpitäviin ja kehittäviin koulutuksiin. Pitkän uran omaavat taiteilijat ovat sisäistäneet opitut toimintatapansa, jolloin muutosvastarinta on ymmärrettävää uusien ammatillisten taitojen omaksumisessa. Motivaatiota osallistua täydennyskoulutuksiin lisäävät ne keinot, jotka laajentavat taiteilijan toimeentuloa heidän omasta toiminnastaan käsin. Haasteena taiteilijoille suunnatussa täydennyskoulutuksessa on järjestää koulutusta taiteilijan ammatilliset tarpeet huomioiden. Mutta osaavatko taiteilijat määritellä tarpeensa nyky-yhteiskunnassa? Yhä tärkeämmiksi täydennyskoulutuksen osaalueiksi ovat osoittautuneet taiteilijan taidot markkinoida teoksiaan ja profiloida osaamistaan yhteiskunnan eri sektoreille sekä paikallisten että kansainvälisten verkostojen luominen. Ammattikuvan laajentaminen nähdään lisäävän taiteilijan toimeentulomahdollisuuksia sekä taiteellista kehittymistä. Taiteilijat ovat kosketuksissa yhä enemmän ulkopuoliseen maailmaan muun muassa kollegiaalisen yhteistyön, sosiaalisen median ja matkustamisen keinoin. Taiteilijoiden aktiivisuuden lisääntymisen ja taiteistumisen (ks. Levanto, Naukkarinen ja Vihma 2005) myötä kuvataiteilijan ammatti nähdään olevan osallisena yhteiskunnan ripeässä muutoksessa. Myös Magenta-hankkeessa täydennyskoulutuksen päämääränä oli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen lisäkoulutuksen tarjoaminen. Tällöin pyrkimyksenä oli tukea henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua sekä lisätä ymmärrystä taiteilijoiden osaamis- ja vahvuusalueista sekä kehittämistarpeista. Taustaa koulutuksen osa-alueille ja Lapin erityissolosuhteiden huomioimiselle etsittiin esiselvityksellä ja päädyttiin Magenta-hankkeen toimintakaaviossa (kaavio 1.) esiteltyihin täydennyskoulutuksen osa-alueisiin, joita ovat urasuunnittelu, yrittäjyystaidot ja työhyvinvointi. Urasuunnittelun tavoitteena on lisätä taiteen alan ammattilaisten ymmärrystä osaamisja vahvuusalueistaan ja kehittämistarpeista. Hanketaiteilijatoiminnalla tuettiin taiteilijoita tekemään henkilökohtaista ura- ja toimintasuunnittelua, sekä oman asiantuntijuuden tunnistamista. Yrittäjyystaidot sisältävät muun muassa 11

11 tuotteistamisen, markkinoinnin, hinnoittelun ja verotuksen käytännöt. Magentahankkeen tavoitteena oli taiteilijoiden henkilökohtaisten valmiuksien tukeminen sekä ammatissa tarvittavien lisätaitojen oppiminen oman osaamisen markkinoinnissa, myynnissä ja taloushallinnassa. Yrittäjyystaitojen kehittämisessä yhdistyvät manageriosaamisen ja täydennyskoulutuksen toiminta-alat. Valittujen koulutussisältöjen ohella on keskeistä kysyä, toteutetaanko koulutus lyhytkestoisia koulutustilaisuuksia vai pitempikestoisia projekteja, joissa luodaan sellaista uudistavaa toimintaa, jota kentälle ei ole vielä syntynyt ja vakiintunut. Magenta-hankkeessa täydennyskoulutustilaisuudet ja pedagogisia piirteitä sisältävä manageritoiminta loivat Lapin kuvataiteen kentälle uudentyyppisen oppimisympäristön Manageritoiminta muutoksen tulkkina Ammattimainen taiteen managerointi on alkanut nousta taiteilijoden tietoisuuteen uutena mahdollisuutena jakaa taiteen liiketoimintaan ja ansaintaan liittyviä tehtäviä. Manageritoimintaa ovat aiemmin selvittäneet mm. Katri Halonen (2011) ja ART360- hanke ( ). Halosen mukaan nykyiset kultuurituottajat toimivat laajasti niin julkisella sektorilla, freelancereina ja kolmannella sektorilla (Halonen 2011). Sjöbergin (2010) mukaan Suomeen on syntynässä oma, kuvataiteen managerointiin erikoistunut ammattiryhmä, jonka terminologiaa ja toimintapoja on kopioitu musiikkija elokuva-alalta. Briñón ja Niva (2014) avaavat Magenta-hankkeessa määriteltyjä managerin työn osaalueita, joita ovat välittäjätoiminta, kehittäjätoiminta ja tuottajatoiminta (kaavio 2.). 12

12 Tuottajatoiminnan tavoitteena oli lisätä luovan talouden toimintaedellytyksiä ja vahvistaa visuaalisten taiteiden merkitystä osana alueellista kehittämistä, osaamista ja kilpailukykyä. Visuaalisen alan taiteen palveluita tuotteistetaan pilotoimalla konsepteja yrityksille ja kunnille. Taiteen soveltavalla käytöllä tavoitellaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien hahmottamista. Tuottajatoiminnan osuuteen kuului myös teosmyynnin ja taidelainaamotoiminnan kehittäminen. Välittäjätoiminta keskittyi yritysyhteistyöhön ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Hankkeen manageri toimi välittäjätahona taiteilijoiden, yritysten, kolmannen sektorin sekä muiden sidosryhmien välillä. Välittäjätoiminnalla edistettiin yritysmaailmassa toimimista, mikä sisälsi esimerkiksi teosmyyntiä tai lainaamotoimintaa, työhyvinvointia lisäävän toiminnan järjestämistä yrityksiin ja kummitaiteilijana toimimista. Kehittäjätoiminta painottui uusien toimintamallien ja rakenteiden, sekä palvelu- ja tuoteinnovaatioiden suunnitteluun huomioiden alueen erityispiirteet. Lapissa kehityksen kannalta tärkeää on alueellisen hyvinvoinnin tason parantaminen visuaalisten taiteiden avulla sekä yhteistyö matkailusektorin kanssa. Hankkeen 13

13 päättymisen jälkeen hyväksi havaittuja toimintamalleja ja rakenteita sovelletaan Lapin visuaalisen taiteen kentän edistämiseksi. Visuaalisen taiteen ala näyttäytyy nyky-yhteiskunnassa liiketoimintana. Usea taiteilija toimii yksityisyrittäjän tavoin vailla liiketoimintaosaamista. Luovan alan toimijoilla on nyky-yhteiskunnassa mahdollisuus toimeentuloon, mikäli he löytävät sopivan väylän ilmaisulleen. Manageriosaamisella tuetaan väylän rakentamista, mutta taiteen toiminnasta puuttuu yhä keskeinen välittäjätaho. Välittäjätoiminta yhdistää visuaalisen taiteen ja yritysmaailman, kuntatason toimijat, kolmannen sektorin tai esimerkiksi hyvinvointialan ammattilaiset. Välittäjäammatissa toimivan ajatellaan sijoittuvan kulttuurisisältöisen produktion luomisen ja vastaanottamisen väliin. Toiminta-alueella tunnistetaan ajatus, että välittäjäammateissa toimivat saattavat tuotantoprosessin kautta vaikuttaa kulttuurituotteen tai palvelun muotoon sekä sen saamaan julkisuuteen. Vaarana välittäjä-termissä on, että se luo mielikuvan kasvottomista toimijoista, jotka tarjoavat taiteilijan teoksen muuttumattomana taiteilijalta yleisölle. Tämän hetken välittäjäammatit ovat kuitenkin kriittisessä roolissa tuotteen muodostamisessa, ja toisaalta uusien tuotteiden rakentamisessa välittäessään asiakaspalautteita ja - odotuksia taiteilijoille. Tärkeä näkökulma on, että manageriammattien toiminta pilkotaan osiin, jotta nähdään milloin heidän toimintansa voi olla luovaa, innovatiivista ja tarjota tönäisyn pois konservatiivisesta ja arkisesta toiminnasta. Tällöin manageritoiminnalla on läheinen yhteys muutokseen pyrkivään taidepedagogiikkaan ja taiteilijan ammattia tukevaan täydennyskoultukseen. Välittäjäportaassa toimivien kulttuurituottajien tehtävät eivät rajoitu taiteilijan tuottaman sisällön tarjoamiseen sellaisenaan kuluttajalle, vaan välittäjäporras on moniulotteinen järjestelmä. Välittäjä kuuluu kulttuurituottajan ammatilliseen ryhmään, joka on sijoitettu oman tuotannollisen alihankinta- ja yhteistyöverkostonsa keskiöön. Välittäjäportaan rooliksi on noussut kuluttajien tarpeiden tunnistaminen, niihin vaikuttaminen markkinointiviestinnän avulla ja vastaaminen asiakaslähtöisten prosessien avulla. Haasteita roolille ovat verkostojen kansainvälistyminen, moninaiset ansaintalogiikat, muuttunut tekijyysajattelu ja kollektiivisen tuotannon mahdollistavan tuotantostruktuurin rakentaminen. 14

14 Magenta-hankkeessa mangeritoiminnan erityisyytenä oli palvelumuotoilun hyödyntäminen suunniteltaessa uusia visuaalisen taiteen palveluja taiteilijoiden käyttöön. Palvelumuotoilussa käytettän erilaisia pedagogisille malleille läheistä sukua olevia työkalujen, joilloin niiden käyttö voidaan nähdä uutena tapana ajatella ja oppia. Palvelumuotoilu on ymmärretty tässä yhteydessä managerin työvälineeksi, jolla voi kehittää taiteilijalähtöisiä visuaalisen taiteen palveluita, ja näin edistää taiteilijoiden ammattiosaamista ja laajentaa heidän ansaintamahdollisuuksiaan. Viime kädessä on kyse pedagogisesta välineestä. 4. Hanketaiteilijoiden näkökulma täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen hyviin käytäntöihin Lapissa 4.1 Kohderyhmänä hanketaiteilijat Hanketaiteilijatoiminnan kehittäminen Magenta-hankkeessa Tutkimus käsittelee Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen vaikuttavuutta kuvataiteilijan näkökulmasta. Magenta-hankkeen lähtökohtana oli lappilaisten kuvataiteilijoiden työllistymisen ja toimintaedellytysten parantaminen kehittämällä alueen täydennyskoulutusta ja manageriosaamista. Tutkimus vastaa kysymyksiin, millä tavoin Magenta-hankkeen täydennyskoulutus ja manageritoiminta tavoittivat hanketaiteilijoiden kehitystarpeet, ja miten käytettyjä toimintamuotoja tulisi kehittää. Hanketaiteilijatoiminta oli konkreettinen esimerkki täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen yhteistyöstä. Tutkimus tulkitsee hanketaiteilijatoimintaa pääasiassa manageritoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Hanketaiteilijoiden urakehityksen seuraamisen avulla pyrittiin tiedostamaan managerin toimintamahdollisuuksia Lapin alueella. Olennaisessa osassa hanketaiteilijatoiminnassa oli manageri Merja Briñón, jonka lähtökohtana oli paikallinen ja kansainvälinen visuaalisen alan ammattilaisten toimintaedellytysten parantaminen. Manageri pyrki toiminnallaan tukemaan taiteilijan henkilökohtaisia uratavoitteita ja luomaan kontakteja kehitysprojektien muodossa. 15

15 Magenta-hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin erityispiirteet huomioiva malli kuvataiteen manageritoiminnasta, jota pilotoitiin urasuunnittelun, managerin ohjauksen ja tuen sekä taiteilijan asiantuntijuuden tunnistamisen, motivaation ja aktiivisuuden avulla. Hanketaiteilijoille laadittiin henkilökohtainen koulutus- ja toimintasuunnitelma sekä tarjottiin uran edistämiseen liittyvää ohjausta ja mentorointia. Neljä viidestä hanketaiteilijasta työllistyi yhteen tai kahteen Magentahankkeen kehittämisprojektiin, joiden avulla taiteilijoille annettiin mahdollisuus tutustua käytännönläheisesti tuottajuuteen ja yrittäjyyteen liittyviin taitoihin. Hanketaiteilijoiden ja managerin toimista koottiin loppuseuranta Hanketaiteilijaesittelyt ja henkilökohtaiset tavoitteet Hanketaiteilijoiksi valittiin uransa eri vaiheissa olevia, eri puolella Lappia asuvia kuvataiteilijoita. Hanketaiteilijoina toimivat Anna Alm Kemistä, Riikka Jokiaho Kolarista, Pirkko Mäkelä-Haapalinna Kemijärveltä, Reijo Raekallio Kittilästä ja Jouko Alapartanen Ivalosta. Jouko Alapartanen on Torniosta kotoisin oleva, sittemmin Ivalossa asuva kuvataiteilija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti taitavana muotokuvamaalarina. Hänen tuotantoonsa kuuluvat nykyisin myös inhimillisyyttä käsittelevät piirustukset, maalaukset ja installaatiot, jotka vaihtelevat tunnelmaltaan suhteessa siihen, missä ympäristössä ne ovat muodostuneet. Alapartanen on työskennellyt Ivalon lisäksi muun muassa Berliinissä, Zürichissä, Venetsiassa ja Murmanskissa. Alapartanen on valmistunut kuvataiteilijaksi Tornion Taidekoulusta, jonka jälkeen hän on opiskellut Kotkan Repin-instituutissa klassista kuvataidetta Venäjän Kuvataideakatemian opettajien johdolla sekä suorittanut Suomen kulttuurirahaston muotokuvamaalauksen kurssin Rovaniemellä vuonna Hän on osallistunut residenssitoimintaan sekä useisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Alapartasen tavoitteena Magenta-hankkeessa oli kehittyä teknisesti muotokuvamaalarina. Hänen pyrkimyksenään oli syventää klassisen taidemaalauksen perusteiden hallintaa sekä ymmärrystä itsestään suhteessa ympäristöönsä. Hän toivoi täydennyskoulutuksen edistävän työllistymistä ja mahdollisuutta pitkäaikaiseen työtilaan. 16

16 Anna Alm on Kemissä työskentelevä kuvataiteilija, joka on kartuttanut opintojaan yksityisessä taidekoulussa ja Oulun yliopistossa. Hän on erikoistunut isokokoisiin akvarelli- ja öljyvärimaalauksiin, julkisiin teoksiin sekä osallistunut Magenta-hankkeen Lasten taidekarnevaaleihin ja Meri-Lapin Taideankkureihin sekä OKM:n rahoittamaan Taidemuseosta voimaa-hankkeeseen. Almin teoksia on esillä julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa Suomessa, Iso-Britanniassa, Virossa ja Unkarissa. Hän on järjestänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 1996 ja kansainvälisiä näyttelyitä vuodesta 2010 lähtien. Almin tavoitteena Magenta-hankkeessa oli sosiaalisten verkostojen laajentaminen, projektihallintataitojen kehittäminen sekä perinteisen taiteilijan työnkuvan laajentaminen. Kolarista lähtöisin oleva Riikka Jokiaho on valmistunut Taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta sekä saanut kuvataiteilijan koulutuksen Lahden Taideinstituutista. Jokiaho on monipuolinen taiteilija, jonka tuotanto koostuu installaatioista, performansseista ja maalauksista. Hän on myös toiminut Kolarin seudulla hankevetäjänä, festivaalijärjestäjänä, kesäteatterin tuottajana ja taideopettajana sekä osallistunut seuraaviin Magenta-hankkeen hyvinvointia edistäviin kuvataiteen palveluihin: Taidebileisiin, Lasten taidekarnevaaleihin ja Hehku-taidetyöpajaan. Jokiaho on järjestänyt performansseja, yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuodesta 1989 lähtien. Hän tähtäsi täydennyskoulutuksella ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Jokiahon tavoitteena olivat vanhojen taitojen elvyttäminen sekä kansainvälistyminen taiteilijana. Manageritoiminnan ja markkinoinnin osa-alueet olivat hänelle tärkeitä uusien työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Hän uskoi täydennyskoulutuksen tarjoavan keinoja työskentelyrutiinien ylläpitämiseen. Pirkko Mäkelä-Haapalinna on kemijärveläinen kuvataiteilija ja koulutukseltaan keraamikko. Hän maalaa pastelleilla ja käsittelee aihevalinnoissaan vettä elementtinä sekä identiteettiä suhteessa elinympäristöön. Hän on toiminut opettajana sekä järjestänyt useita yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja maailmalla. Mäkelä- Haapalinna osallistui aktiivisesti Magenta-hankkeen eri toimintoihin. Hän toteutti taideprojektin kemijärveläisten lasten ja nuorten kanssa, jonka pohjalta muodostui taidekirja Kuin kallein timantein koristeltu peili (2013). Mäkelä-Haapalinna organisoi 17

17 Magenta-hankkeessa myös Kuukauden taulu-toimintaa Kemijärven sairaalan kahviossa, jossa kuukausittain esiteltiin paikallinen taiteilija ja taulu. Tämän lisäksi Mäkelä-Haapalinna on vastannut Pyhän taidelainaamon toiminnasta elokuusta 2012 lähtien. Mäkelä-Haapalinna korosti yrittäjyystaitojen tärkeyttä ja oman aikansa ymmärrystä taiteilijan ammatissa. Hänen tavoitteenaan Magenta-hankkeessa oli laajentaa niitä tuotteistamisen keinoja, millä hän voi esitellä monipuolisesti teoksiaan laajemmalle yleisölle. Paluumuuttajana taiteilija tunsi hankkeen alussa itsensä vielä ulkopuoliseksi suhteessa lappilaiseen taide-elämään, mihin hän uskoi Magentahankkeen avaavan uusia reittejä. Reijo Raekallio on kotiseudullaan Kittilän Pöntsössä asuva kuvataiteilija, jonka 45- vuotisessa tuotannossa elävöityvät lähiseudun eläimet, maisemat ja lappilainen elämä. Lahden taidekoulun käyneen Raekallion taide koostuu vesiväri- ja öljymaalauksista sekä grafiikasta. Taiteilijan elämäntarinaa selittävä Galleria Raekallio on rakennettu ateljeen yhteyteen siten, että ateljee, asuintalo ja galleria muodostavat monimuotoisen puutalon. Galleria Raekallion rinnalle kehitettiin Magenta-hankkeen ja Lapin taiteilijaseuran toimesta taidelainaamo, joka avattiin tarjoamaan taidelainaamopalveluja kittiläläisille ja matkailijoille. Raekallio toimi taidelainaamon isäntänä elokuusta 2012 huhtikuuhun 2013 saakka. Raekallion tavoitteita Magentahankkeen suhteen olivat maalaustaitojen kehittäminen, taidelainaamon ylläpito, markkinointi ja teosten tunnetuksi saattaminen. Haastatteluiden pohjalta ilmenneet hanketaiteilijoiden tavoitteet Magenta-hankkeen täydennyskoulutukselle ja manageritoiminnalle liittyivät ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Hanketaiteilijat kokivat taiteilijan toimenkuvan uudistamisen tärkeäksi ammattinsa kehittämisen kannalta. Tärkeimmät täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan tavoitteet hanketaiteilijoiden näkökulmasta olivat työelämän kehityksen päivittäminen taiteilijan arjessa, kuten kielitaidon parantaminen sekä manageritoiminnan ja markkinoinnin keinojen laajentaminen. Sosiaalisten kontaktien luominen nähtiin myös tärkeänä sekä paikallisen että kansainvälisen verkostoitumisen muodossa. Täydennyskoulutuksen toivottiin myös antavan keinoja työskentelyrutiinien ylläpitoon sekä perhe-elämän ja vapaa-ajan sovittamiseen taiteilijan arkeen. Hanketaiteilijoiden tärkein tavoite 18

18 osoittautui olevan työllistymismahdollisuuksien laajentaminen osana lappilaista toimintaympäristöä. 4.2 Teemahaastattelu menetelmänä hanketaiteilijoiden kokemusten arvioinnissa Laadullinen tutkimukseni sisältää viisi hanketaiteilijahaastattelua teemahaastattelun menetelmällä. Haastattelujen tarkoituksena oli ymmärtää kuvataiteilijoiden näkökulmia Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen käytännön toimista käsin. Haastattelu sopii aineistonkeruumenetelmäksi tutkimukseen, jossa haastateltavien näkökulmat on tarkoitus sijoittaa tutkimuskohdetta laajempaan kontekstiin. Tutkimukseni osallistuu keskusteluun Lapin taiteilijoiden täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan tarpeellisuudesta etenemällä yksittäisten taiteilijoiden kokemuksista yleiseen yhteiskunnalliseen ajatukseen kuvataiteilijoiden ammattikuvan muutoksesta. Haastattelu soveltui aineistonkeruumenetelmäksi tutkimukseeni, koska kuvataiteilijoiden näkökulma työelämälähtöisestä täydennyskoulutuksesta ja manageritoiminnasta on vähän kartoitettu tutkimusalue Suomessa. Haastattelun valmisteluun sisältyi Magenta-hankkeeseen tutustumista, sillä asetuin tutkijaksi meneillään olevaan hankkeeseen ulkopuolisena toimijana. Täydennyskoulutuksen, manageritoiminnan ja palvelumuotoilun sisällöt olivat minulle vieraita käsitteitä. Tästä syystä toteutin ennen hanketaiteilijahaastatteluja koehaastattelun Magenta-hankkeen täydennyskoulutuksiin aktiivisesti osallistuneilla Lapin yliopiston opiskelijoilla ja taiteilijoilla, Christa Haatajalla ja Saara Sarparannalla. Koehaastattelun tarkoituksena oli löytää taiteilijaystävällinen tapa keskustella täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen kokemuksista, muun muassa muotoilemalla uudelleen kysymyksiä ja teemoja koehaastateltavien kanssa. Hanketaiteilijahaastattelut sijoittuivat tammikuuhun Haastattelut järjestettiin pääosin Rovaniemen kahviloissa. Tallensin haastattelut, jonka jälkeen litteroin ne dokumenteiksi. Rovaniemellä tapahtuneita haastatteluita vaikeutti se, että hanketaiteilijat asuivat muilla paikkakunnilla. Siten haastattelut tapahtuivat osittain 19

19 kiireellisissä tunnelmissa, kun taiteilijoilla oli käytettävissä rajattu aika. Kahden taiteilijan kotipaikkakunnilla, Ivalossa ja Pöntsössä tehdyt haastattelut olivat vastaavasti luonteeltaan kiireettömiä. Haastattelutilanteet olivat luonteeltaan vapaamuotoisia keskustelutilanteita, joissa taiteilijat toivat oman persoonansa ja taiteilijana toimimisesta kertovien esimerkkien avulla esille täydennyskoulutuksen ja manageritoiminnan kehittämisen tarvetta Lapissa. Hanketaiteilijat olivat yhteistyökykyisiä ja innokkaita kuvaamaan ajatuksiaan, käsityksiään ja tunteitaan Magenta-hankkeesta. Haastattelijan ja haastateltavien välille muodostunut sosiaalinen vuorovaikutus toteutui haastattelujen aikana, vaikka en tuntenut haastateltaviani ennalta. Hanketaiteilijat olivat puheliaita, eikä siten tarvetta motivointiin ilmennyt. Roolini vaihteli haastattelukohtaisesti, sillä osa haastatteluista vaati enemmän kuuntelijan ja ohjaajan roolia, kun puolestaan toisissa tilanteissa taiteilija koki haastattelijan aktiivisemman osallistumisen tarpeelliseksi. Puolistrukturoidussa teemahaastattelussa haastattelun runko muotoillaan ennalta valittujen teemojen alle. Rakentamani teemat olivat kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat tapauskohtaisesti. Teemahaastattelurunko toimi keskustelua ohjaavana muistilistana haastattelutilanteessa, jossa muotoilin kysymykset kulloinkin siten, että keskustelu pitäytyisi suunnitellussa asiayhteydessä, ja että erikseen haastateltavilla muodostuisi samankaltaisia merkityssuhteita käsiteltävistä ilmiöistä. Pääteemoja olivat kuvataiteilijan ammatin kehittämisen tarve, Magenta-hankkeen täydennyskoulutustilaisuuksien kokemukset, manageritoiminta taiteilijan tukena, osaamisen tuotteistaminen ja palvelumuotoilu, osallisuus kehittämisprojekteissa sekä aikuisopiskelu. Taiteilijoiden osallistuminen Magenta-hankkeen eri toimintoihin vaihteli suuresti, minkä vuoksi haastatteluista saadut kokemukset poikkesivat sisällöiltään toisistaan. Haastattelujen purku tapahtui keväällä Litteroin jokaisen haastattelun jälkeen äänitteen viipymättä, mikä antoi lisää taustatietoa tuleville haastatteluille. Havaitsin haastattelujen edetessä, mistä teemoista taiteilijoiden oli vaikea kertoa kokemuksiaan, ja mitkä vaativat lisää apukysymyksiä. Haastattelut olivat kestoltaan puolesta tunnista 20

20 kahteen tuntiin. Litteroitavaa materiaalia koostui yhteensä koehaastattelut mukaan lukien viisi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia, litteroitavina sivuina sata sivua. Aineistoanalyysin aikana tietyt teemat nousivat toisia merkittävimmiksi tutkimuskysymyksen kannalta. Tutkiessani aineistoa teemoittelu muuttui aineistolähtöiseksi analyysiksi, kun aineistosta nousi esiin ennakoimattomia tutkimukselleni merkityksellisiä ilmiöitä. Aineiston tärkeimpiä sisältöjä olivat kuvataiteilijoiden uudet toimeentulomuodot, hanketaiteilijoiden lähtökohdat osallistua Magenta-hankkeeseen, hanketaiteilijoiden kokemukset täydennyskoulutustilaisuuksista ja manageritoiminnasta sekä ehdotukset näiden toimintojen kehittämiseksi tulevaisuudessa. 4.3 Täydennyskoulutustilaisuuksien järjestäminen Magenta-hankkeen täydennyskoulutus toteutettiin maksuttomina lyhytkoulutustilaisuuksina, joihin taiteilija pystyi osallistumaan vapaaehtoisesti työn ohessa. Kohderyhmänä olivat visuaalisen taiteen alan ammattilaiset. Koulutus koostui kahdestakymmenestäkolmesta seminaarista, jotka käsittelivät sisällöllisesti taiteilijan ammatin eri osa-alueita. Taiteilijan ulottuville pyrittiin koulutuksilla tuomaan lisäkoulutusta, verkostoja ja asiakkaita. Magenta-hankkeen projektipäällikkönä toimi Tiina-Kaisa Niva, joka vastasi taiteilijoiden täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Hanketaiteilijat olivat pääasiassa tyytyväisiä täydennyskoulutustilaisuuksien sisältöihin ja kouluttajiin. Pääosa hanketaiteilijoista osallistui aktiivisesti täydennyskoulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen koettiin aikataulullisten ongelmien ja pitkien etäisyyksien vuoksi haasteelliseksi, mikä ilmeni joidenkin hanketaiteilijoiden kohdalla passiivisena osallistumisena. Osallistumisaktiivisuuteen vaikutti myös ajatus siitä, että seminaarit veivät aikaa taiteelliselta työskentelyltä. Tämän lisäksi elämäntilanne, kuten takana oleva pitkä taiteilijaura, vaikutti motivaatioon laskevasti, sillä useat täydennyskoulutuksen osaalueet osoittautuivat olevan merkityksettömiä pitkän uran omaavalle taiteilijalle. 21

MAGENTA

MAGENTA MAGENTA 2011-2013 1 TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET tuottaa ja kehittää pilotoinninja tutkimuksen keinoin Lapin ammattitaiteilijoiden täydennyskoulutuksen malli tutkintojen jälkeinen, työelämälähtöinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot