4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut 48

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Rahoitusasema ja sen muutokset 46 4.1 Tase 46 4.2 Taseen tunnusluvut 48"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, taloudellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Henkilöstön osaamiseen liittyvät riskit Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 108

2 9. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt liikelaitokset Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouspalvelukeskus Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Yhdistelmälaskelmat 151

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2008 leimasi historiallinen ja vaativa, mutta hedelmällinen prosessi, jonka tuloksena Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakentui uusi Jyväskylän kaupunki Sen lisäksi, että näin syntyi Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus, yhdistymishankkeen punaisia lankoja on ollut ja on toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. PARAS-hankkeen yhteydessä muovasimme vision Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu sisältönään seudun kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen kysymykset. Seutuyhteistyö ja vision toteuttaminen jatkuvat kaupunkiseutusuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palvelujen tarjonta ja käyttö kuntarajat ylittäen. Kehittämisvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehittämisvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on seutumme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärät lisääntyivät vuonna Ilmiötä arvioitaessa on muistettava, että reilusti yli puolessa Suomen kunnista asukasluku pieneni. Yrityskantamme kasvoi vuonna 2008 huippuvauhtia ja rakentamisen kokonaisvolyymi oli reilusti keskimääräistä suurempi. Jyväskylän imago ja arvostus asuinpaikkana ovat tutkimusten mukaan edelleen hyvin korkealla niin tavallisten ihmisten kuin asiantuntijoiden ja päättäjienkin parissa. Yliopistomme, ammattikorkeakoulumme ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat valtakunnan huippua. Myönteisten mahdollisuuksien ja suotuisan kehityksen rinnalla Jyväskylän työttömyys on suuri ongelma, vaikka ero vertailukaupunkeihin onkin tasoittumassa. Tuoreimmaksi pääongelmaksi on noussut yrityselämän ja kunnallistalouden vaikeudet maailmanlaajuisen taantuman myötä.

4 2 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 188 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin kolme valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. kuntajakoselvitys, uuden kunnan päätöksenteon valmistelu ja palveluiden järjestäminen. Valtuutetut jättivät vuoden aikana yhteensä 32 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - esityksen tekeminen valtioneuvostolle Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamisesta ja uuden Jyväskylän kaupungin perustamisesta - keskustan päiväkoti-koulun hankesuunnitelman hyväksyminen - Valimonmäen alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Jokivarren alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Keljonrannantien asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen 4. ja 5. vaiheiden hankesuunnitelman hyväksyminen - Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhdistyminen - Lutakon sataman asemakaavan muutoksen hyväksyminen - lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle esityksestä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamiseksi ja uuden kunnan perustamiseksi - vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille - tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely vuodelta Lutakon sataman yleissuunnitelman hyväksyminen - Jyväskylän Seudun kansalaisopiston kuntayhtymän purkaminen lukien - Cygnaeuspuiston asuinkorttelin asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Puistokoulun alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 33 kertaa ja käsitteli 428 asia. Valmistelevia iltakouluja pidettiin viisi ja niissä käsiteltiin 16 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihekaavan luonnoksesta - työvaliokunnan ja ohjausryhmän asettaminen uuden Jyväskylän valmistelua varten. - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta - lausunnon antaminen Keski-Suomen TE-keskukselle Keski-Suomen työvoimaverkon kehittämisestä - lausunnon antaminen Keski-Suomen tiepiirille Jyväskylän kaupunkiseudun läntisen ohitustien esiselvityksestä - esityksen tekeminen lääninhallitukselle uuden kunnan järjestelytoimikunnan asettamisesta - lausunnon antaminen Museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä - kannanotto kuntien alustavista näkemyksistä maakuntien yhteistoiminta-alueiksi - lausunnon antaminen Jyväskylän maalaiskunnalle Palokärjen teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta - lausunnon antaminen Muuramen kunnalle Eteläportin asemakaavasta - lausunnon antaminen Keski-Suomen ympäristökeskukselle Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta - lausunnon antaminen Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Jyväskylän Voima Oy:n ympäristö- ja vesilupahakemuksesta

5 3 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaalit järjestettiin Vaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon 75 valtuutettua. Valtuuston paikkajako muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu. Uuden Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli 102 asiaa. Uudessa valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - valtuuston puheenjohtajiston valinta - johtosääntöjen hyväksyminen - kaupunginhallituksen ja lautakuntien valinta - juhlapäätökset Jyväskylän yliopistosäätiön juhlakeräykseen osallistumisesta, Vaajakosken keskustan arkkitehtikilpailusta ja Mäki-Matin perhepuiston toiminnan kehittämisestä - virkojen perustaminen ja viranhaltijoiden nimittäminen niihin - Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimusten muuttaminen - veroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle terveydenhuollon kuntayhtymien perussopimusten sekä järjestämis- ja tuottamissopimusten hyväksyminen - jätteenkuljetusjärjestelmän valinta - Lahdenrinteen alueen asemakaavan hyväksyminen - ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen - vuoden 2009 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen - Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen - Keljonrannantien alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Valtuustoaloitteita jätettiin neljä kappaletta. Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli 139 asiaa. Kaupunginhallitus keskittyi pääasiassa valtuustossa käsiteltävien asioiden valmisteluun, asetti hallitusohjelmatoimikunnan ja hyväksyi Kotimäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman. Järjestelytoimikunta Jyväskylän kaupunginhallituksen, Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen ja Korpilahden kunnanhallituksen tekemien esitysten mukaisesti Länsi-Suomen lääninhallitus asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta huolehti uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien tulos oli vahvistettu ja uusi kaupunginhallitus valittu.

6 4 Järjestelytoimikunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 160 asiaa. Toimikunta valmisteli hallinnon järjestämistä, johtosääntöjen hyväksymistä, virkojen perustamista koskevat ja muut uutta kuntaa koskevat asiat uuden kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Lisäksi järjestelytoimikunta päätti tarvittavista uutta kuntaa koskevista asioista ennen kaupunginhallituksen valintaa. Järjestelytoimikunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - kaupunkirakennepalveluiden työryhmä - sivistyspalveluiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä. Työvaliokunta Ennen järjestelytoimikunnan asettamista uuden kunnan hallinnon ja palveluiden järjestämistä valmisteli työvaliokunta, jonka asettamisesta oli päätetty kuntien yhdistämissopimuksessa. Se kokoontui vuoden 2008 aikana 15 kertaa ja käsitteli 128 asiaa. Työvaliokunnan apuna toimi kunnanhallitusten asettama ohjausryhmä. Lisäksi työvaliokunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - opetus- ja sivistyspalveluiden työryhmä - yhdyskuntatoimen, liikelaitosten ja yhtiöiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä

7 5 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2008 aikana selvästi rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Tämän kehityksen taustalla oli Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 kesällä alkaneen rahoitusmarkkinahäiriön laajentuminen maailmanlaajuiseksi rahoitusmarkkinakriisiksi. Kriisin vaikutukset ovat levinneet yhä laaja-alaisemmin rahoitussektorilta talouden muille sektoreille. Viranomaiset ympäri maailmaa ovat ryhtyneet mittaviin toimenpiteisiin rahoitusmarkkinakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan elvyttämiseksi. Toimenpiteistä huolimatta monien maiden BKTlukujen arvioidaan supistuvan vuoden 2009 aikana (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1 2). Talousnäkymät heikentyivät vuoden 2008 aikana nopeasti myös Suomessa. Rahoituksen saatavuus vaikeutui, yritysten uusien tilauksien määrä vähentyi, investointihankkeita peruttiin tai lykättiin ja yritykset irtisanoivat tai lomauttivat työntekijöitään. Suomen Pankki arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 2,1 % vuonna Valtionvarainministeriö arvioi, että vuonna 2009 bruttokansantuote supistuisi jopa 4,5 %. (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1-16). Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Seuraavassa taulukossa on verrattu valtiovarainministeriön Suhdannekatsauksien 1/ , 2/ , 3/ ja 4/ ennustetietoja (2008 E) talousarviooletuksiin (TA 2008). Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2008 toteutunut taloudellinen kehitys oli pääosin heikompaa kuin mitä vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoitiin. Poikkeuksen muodostaa palkkasumman kehitys E 2008 E 2008 E 2008 E 2008 TP TP TA TP Bruttokansantuote, muutos % 4,9 4,5 3,3 2,8 2,8 2,8 1,7 0,9 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,3 6,2 6,2 6,2 6,3 6,6 Ansiotaso, muutos % 3,0 3,3 5,0 5,5 5,5 5,5 5,5 5,2 Palkkasumma, kasvu % 4,9 5,9 4,3 6,8 7,2 Kuluttajahinnat, muutos % 1,6 2,5 2,4 3,3 4,0 4,1 4,1 3,5 Vaikka korot alkoivat laskea voimakkaasti lokakuun puolivälissä, niin kokonaisuudessaan korot olivat aikaisempia vuosia korkeammalla vuonna Kolmen kuukauden euribor-korko oli vuoden 2008 aikana keskimäärin 4,644 % (4,277 % vuonna 2007, 3,079 % vuonna 2006 ja 2,185 % vuonna 2005). Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan talouskasvun jyrkkä hidastuminen vuoden 2008 lopulla ei vielä näkynyt kuntien tilinpäätöksissä. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate kuitenkin heikkeni lähes 1,8 miljardia euroa (8,8 prosenttia) vuodesta Verotulojen 1,2 miljardin ja valtionosuuksien 650 miljoonan euron lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat vain vajaat 100 miljoonaa euroa, kun laskelmassa huomioidaan myös nettorahoituskulujen kasvu noin 200 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 125 prosenttia. Vuosikate asukasta kohden oli 362 euroa (382 euroa vuonna 2007). Kuntia, joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 44 (52).

8 6 Investointeihin kunnat käyttivät 3,5 miljardia euroa, mikä oli 270 miljoonaa enemmän kuin vuonna Investoinneista 28 prosenttia (32 prosenttia) pystyttiin kattamaan investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat ottivat vuonna 2008 uutta pitkäaikaista lainaa lähes 1,4 miljardia euroa. Kunnat lyhensivät vanhoja lainojaan miljardilla eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden 2008 lopussa 8,8 miljardia euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli euroa, mikä oli 107 euroa edellisvuotta enemmän. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2008 kaupungin asukasluku nousi 1 100:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa, kuten kaksituhatluvun kokonaismuutoskin. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 % Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Jyväskylän väkiluvun reipas kasvu perustui nettomaahanmuuttojen (+314) ja kuntien välisten nettomuuttojen (+366) lisääntymisiin. Luonnollinen kasvu (+414) pieneni hieman syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Lasten määrä kaupungin päiväkoti- ja perhepäivähoidon palveluissa kasvoi 5,6 % ja yksityisissä 9,8 %. Kaupungin perusopetusta antavissa kouluissa ja lukioissa oli oppilaita 108 (1,3 %) vähemmin kuin vuonna Työikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvoivat. Rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana, vaikkakin asuntotuotanto hiipui. Asuntoja valmistui 583 eli kolmannes vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Muu rakennustuotanto ( kuutiometriä) ylitti selkeästi pitkäaikaisen keskiarvon ( ). Vuonna 2008 myönnettyjen rakennuslupien volyymit vähenivät edelleen asuntorakentamisessa, mutta muulle rakentamiselle lupia myönnettiin keskimääräistä selkeästi enemmän. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja indeksin vuosimuutos -1,6. Vastaavasti 15 suurimmassa kaupungissa euroa ja -2,7. Keskineliövuokra oli Jyväskylässä 9,35 euroa ja indeksin vuosimuutos 0,4. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,21 euroa ja 2,8.

9 7 Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 556 ja nettolisäystä kertyi 342. Kasvumäärä oli korkein kahteentoista vuoteen. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Työllisten määrän kasvu oli edelleen lähinnä palvelujen varassa. Vuonna 2008 oli jyväskyläläisiä ennakkotiedon mukaan Heistä työllisiä oli arviolta (44,5 %). Jyväskyläläisten työllisten määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä ripeimmin ja työpaikkojen määrä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2008 syksyllä työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin vuonna Työlliset, kausitasoitettu (I/2000=100) Koko maa Keski-Suomi Työttömyys jatkui suurena, jopa pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2008 lopulla eli 142 enemmän kuin edellisenä vuonna. Taantuman rajuudesta kertoo se, että joulukuussa työttömien määrä kasvoi marraskuusta 828:lla eli 18 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste (11,9 %) oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Suomen 15:ssä yli asukkaan kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 10,7 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 12,0 % ja Jyväskylässä 13,0 % (Uudessa Jyväskylässä 12,2). 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa

10 8 Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2008 Jyväskylässä (+33) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 832 (+50). Taloustutkimus Oy:n vuonna 2008 valmistuneissa VIP imago- ja muuttohalukkuustutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Jyväskylän talouden kehitys Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2008 heikompi kuin talousarviossa suunniteltiin. Vuosikate oli 16,9 milj. euroa ja toteutui 6,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaisista poistoista 65 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos oli 10,5 milj. euroa alijäämäinen ja lainakanta kasvoi 23 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate laski 3,4 miljoonaa euroa. Toimintatulojen kasvu oli 3,9 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat 33,8 miljoonaa, joten käyttötalouden nettomenot kasvoivat 29,8 miljoonalla (+10,0 %). Käyttömenojen kasvu oli suurempi kuin kunnissa keskimäärin, joten kehityksen suunta on huolestuttava. Alkuperäinen talousarvio ylittyi myyntivoittojen osalta 1,7 miljoonaa euroa mutta toteutui 2 miljoonaa muutettua talousarviota pienempänä. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 13 milj. euroa (+5,8 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 4 miljoonaa. Sivistystoimen nettomenojen ylitys oli 3,7 miljoonaa euroa (+4,5 %). Käyttötalouden nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla eli 4,6 prosentilla. Muutettuun talousarvioon nähden nettomenot ylittyivät 7,2 miljoonalla (+2,2 %), tästä 4,2 miljoonaa oli sosiaali- ja terveystoimen ylitystä ja 2,3 sivistystoimen ylitystä. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 20 milj. euroa ja valtionosuudet 7,7 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 18,4 milj. euroa eli 8,5 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,6 %). Verotulot toteutuivat 4,5 miljoonaa (1,7 %) talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 1,6 miljoonalla. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 182,9 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 23 milj. euroa (242 euroa/asukas). Lainakannan kasvu toteutui 9 miljoonaa talousarviota ennakoitua suurempana. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 30,3 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Viitaniemen koulun peruskorjaus (4 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,5 milj. euroa), Keltinmäen koulun peruskorjaus (2,1) sekä Keljonkankaan uusi päiväkoti (1,2 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 14,3 milj. euroa. Jyväskylän kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös osoitti 97,6 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2008 tilinpäätös on -10,5 miljoonaa alijäämäinen. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä taseessa olleet muut omat rahastot (9,3 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman erien välisenä siirtona edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2008 taseessa kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2008 alijäämän vähentämisen jälkeen yhteensä noin 96,5 miljoonaa euroa.

11 9 40 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15, , , , , , , ,3 20,2 20, , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate , ,6 INVESTOINTIN TULORAHOITUS = vuosikate ja investointien omahankintameno ilj 15, , , ,5 5,7 35 5,1 Omahankintameno = Investoinnit - rahoitusosuudet, M 37 15, , , , Omahankintameno Vuosikate

12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntajakovalmistelu ja päätökset Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta tekivät yhteisen esityksen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin. Tämän jälkeen vuonna 2007 Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto yhtäpitävin päätöksin esittivät sisäasiainministeriölle kaupungin ja maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän asettamista hankkeeseen. Sisäasiainministeriö päätti erityisselvityksen tekemisestä ja asetti kuntajakoselvittäjän. Selvitys kuntajaosta luovutettiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät kuntajakoselvityksen pohjalta kuntajaon muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta lukien. Kuntajaon muutoksen ohella valtuustot hyväksyivät hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen. Korpilahden kunnanvaltuusto yhtyi päätöksellään Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitäviin kuntien yhdistämispäätöksiin sekä siihen liittyvään hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen. Korpilahden päätös yhtyä Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston päätöksiin perustuu aikaisemmin Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan tekemään esitykseen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin lukien. Edellä mainittujen päätösten perusteella uusi kunta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista muodostuu lukien. Uusi kunta on nimeltään Jyväskylä ja se käyttää kaupunki-nimitystä. Luottamushenkilöhallinto Kuntajakolain 9 :n mukaisen valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti asetettiin työvaliokunta ja ohjausryhmä uuden kunnan valmistelua varten. Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi alkoi välittömästi kuntajakopäätösten jälkeen ja päättyi, kun Länsi-Suomen lääninhallitus valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta vastasi uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien tulos vahvistettiin ja uusi hallitus oli valittu. Kunnallisvaalin perusteella toimintansa aloittaneessa uuden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden 15-jäsenisen kaupunginhallituksen. Hallinnon järjestäminen Hallinnon järjestämisen pääpiirteet sovittiin kuntien yhdistyssopimukseen liittyvässä palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksessa. Uuden kaupungin organisaatio perustuu apulaiskaupunginjohtajien johtamiin palvelualueisiin, joita ovat kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sivistyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on konsernihallinnon palvelualue, jota johtaa kansliapäällikkö.

13 11 Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätös kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätöksen kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelu Kuntien yhdistymiseen liittyen Jyväskylän kaupunginhallitus päätti , että kuntien vuoden 2008 tilinpäätösten valmistelun yhteydessä tehdään kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksen osalta tämä tarkoitti mm. sitä, että taseen vastaavista päätettiin tehdä ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia noin 5,5 miljoonalla eurolla sekä taseen vastaavissa rahastojen pääomat (9,3 M ) siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämiin. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Maailmanlaajuinen taloudellinen kriisi on heijastunut vakavasti myös Suomen kansan- ja kuntatalouksien perusteisiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotuloihin. Tämän vuoksi myös aloittaneen Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviota on jouduttu tarkistamaan heti vuoden 2009 alussa. Talouden taantuma tai pahimmallaan lama ei voine olla vaikuttamatta Jyväskylän seudun elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ja sitä kautta alueen kuntien talouksiin. Ikävät lomauttamis-, irtisanomis- ja toiminnan lopettamisuutiset ovat koskettaneet loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009 myös Jyväskylän seudun yrityksiä ja niiden henkilöstöä. Kaupunginvaltuuston hyväksymät vuoden 2009 talousarviomuutokset koostuivat vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella tehtävistä uudelleenbudjetoinneista, teknisistä muutoksista ja siirroista, verotuloarvion tarkistuksesta sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävistä säästöistä. Muutosten seurauksena kaupungin tulot vähenevät ja menot kasvavat yhteensä 31 miljoonalla eurolla. Rahoitustarve katetaan valtionosuustulojen kasvulla (1,4 milj. euroa), Kela-maksun pienentymisellä (1,3 milj. euroa), vuoden 2009 määrärahoihin tehtävillä säästöillä (5,6 milj. euroa) sekä lisäämällä lainanottoa 22,6 miljoonalla eurolla. Muutosten seurauksena ilman välittömiä taloutta tasapainottavia toimenpiteitä talousarvion vuosikate painuu miinukselle, jolloin kaupungin talouden voidaan sanoa olevan kriisissä. Kaupungin vuoden 2009 vuosikate voi toteutua positiivisena edellyttäen että: Verotuloarvio toteutuu vähintään nykyisen ennusteen suuruisena Palvelualueiden määrärahat eivät ylity Lomarahojen muuttamisesta vapaaksi saavutetaan neuvottelutulos. Vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen menoihin kohdistuu merkittävä ylitysuhka. Ylitysten torjumiseksi lautakunnilta edellytetään, että ne tarkistavat käyttösuunnitelmiaan siten, että talousarvion määrärahat eivät ylity. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käynnistetty yhteistoiminta- ja paikallisneuvottelut, joiden tavoitteena on saada aikaan enimmillään 15 miljoonan euron säästöt vuoden 2009 henkilöstömenoissa.

14 12 Olennaiset muutokset toimialojen ja liikelaitosten toiminnassa ja taloudessa Konsernihallinto Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Konsernihallinnossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Koko vuoden toimintaa sävytti Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymisen valmistelu. Hallintokeskus koordinoi hallintoa ja taloutta siirtymäkaudella sekä vastasi muutosjohtamisesta ja valmennuksesta. Oleellisia valmisteltuja asioita olivat organisaation luominen, sääntöjen laadinta, sopimusten uudistaminen ja henkilöstön sijoittaminen. Päätökset näistä asioista tehtiin vuoden 2008 aikana. Kuntien yhdistymisellä toteutettiin valtakunnallisen Kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteitta. Kuntajakoon liittyen kunnallisvaalit vuonna 2008 järjestettiin yhteisesti kolmen kunnan alueella. Uusi kaupunginvaltuusto kokoontui välittömästi vaalien jälkeen ja valitsi kaupunginhallituksen sekä vahvisti aiemmin siirtymäkauden hallinnosta vastanneiden toimielimien päätökset. Henkilöstöä koskevat päätökset valmisteltiin useassa henkilöstötyöryhmässä, joissa kaikissa oli henkilöstöjärjestöjen edustajat mukana. Yhteistoiminta toteuttettiin valmisteluvaiheessa ylikunnallisesti, joka käytännössä tarkoitti yhteisiä yhteistyötoimikuntien kokouksia kuukausittain. Elinkeinopoliittinen työryhmä valmisteli uuden Jyväskylän elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistoimia. Seudullisessa kehittämisessä tiivistettiin Jämsän ja Jyväskylän ja Äänekosken seutujen yhteistyötä ja ryhdyttiin puhumaan näiden seutujen muodostamasta kehityskäytävästä. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 100 Kaupunginvaltuusto, nettomenojen ylitys 37,8 tuhatta euroa Kaupunginvaltuuston määräraha ylittyi kuntajakoon liittyvien seminaarien ja muiden menojen vuoksi. 120 Elinkeinopolitiikka, nettomenojen ylitys 32,2 tuhatta euroa Rallien menojen ylityksen aiheuttivat Paviljongin kolmanteen rakennusvaiheeseen liittyneen F- messuhallin purkamisen aiheuttamat maantasaustyöt rallien varikkoalueena toimivalla Lutakon sorakentällä. Purkamisen jäljiltä kentän pohja piti nostaa oikeaan korkeusasemaan ja täyttää kantavaksi. Työ maksoi noin euroa ja palvelee ralleja ja muitakin tapahtumia myös tulevina vuosina. 140 Hallintokeskus, nettomenojen ylitys 76,2 tuhatta euroa Hallintokeskuksen määrärahasta maksetaan hallintokeskuksen henkilöstön palkat ja koneet, laitteet ja tarvikkeet sekä kaupungintalon vuokrat. Määrärahan ylitys johtuu vuoden 2008 keväällä toteutetuista henkilöjärjestelyistä muutoksen hallintaa varten. Siirtyneiden henkilöiden palkat ja työtilojen varustus maksettiin hallintokeskuksen määrärahasta. Palkka- ja tarvikemenojen säästö on vastaavasti maalaiskunnan määrärahassa. Kuntien välistä laskutusta ei hallintotyön säästämiseksi tehty.

15 13 Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset 310 Avoterveydenhuollon palvelut Avosairaanhoidossa ympärivuorokautinen päivystys siirtyi vuoden 2008 alussa sairaanhoitopiirin toteuttamaksi ostopalveluksi. Lääkäripula jatkui ja ostopalvelulääkäreitä jouduttiin käyttämään jatkuvasti. Sisä-Suomen sairaalan lopettaminen lisäsi aikuispsykiatrisen palveluasumisen tarvetta. 330 Lasten päivähoitopalvelut Kuokkalan alueen päivähoitopaikkojen kysynnän vuoksi avattiin väliaikainen Onnimannin päiväkoti, jossa on 42 paikkaa. Myllytuvan päiväkodin kiinteistöön perustettiin ryhmäperhepäiväkoti 8 lapselle. Kypärämäen päiväkoti toimi peruskorjauksen vuoksi väistötiloissa Keltinmäessä ja ryhmäperhepäiväkodissa Kypärämäen alueella. Peruskorjauksen viivästymisen vuoksi ostettiin hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta, jotta päivähoitoa tarvitseville lapsille pystyttiin järjestämään hoitopaikka. Perheiden kanssa neuvoteltiin myös mahdollisuudesta siirtää hoidon aloittaminen. Kartanonkujan päiväkodin toiminta siirtyi tarjouskilpailun perusteella Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:lle Omassa tai lapsen kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä nousi alkuvuodesta noin kymmenellä, mutta väheni toukokuun jälkeen. Vuoden lopussa oli 123 hoitajaa, mikä oli 9 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ympärivuorokautisessa hoidossa siirryttiin tuntiperusteisiin asiakasmaksuihin Maksuvapautusta kokeiltiin koulujen syys- ja joululomien aikana: maksuvapautus myönnettiin, jos perhe etukäteisilmoituksensa mukaisesti järjesti lapsen hoidon itse. Tavoitteena uudistuksilla oli vähentää sijaisten tarvetta ja helpottaa henkilöstövoimavarojen keskittämistä aikoihin, jolloin palveluja käytetään eniten. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala Nopean vasteen toiminnan laajeneminen ja sairaansijojen väheneminen sairaanhoitopiirissä nopeutti kotiutuksia ja lisäsi asiakkaiden jatkohoidon tarvetta. Kasvaviin palvelutarpeisiin jouduttiin ostamaan maksusitoumuksilla lisäpaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lisäpaikkojen ostaminen keskitettiin marraskuussa Palokan kuntayhtymän tiloihin. Terveyskeskussairaalaan valmistui viides peruskorjattu osasto, jonka sairaansijoista voitiin puolet ottaa käyttöön. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus aloitti vuoden alusta toimintansa tulosalueen nettoyksikkönä. Projektirahoituksella toimineet Nuorten taidetyöpaja, sosiaalipäivystys ja maahanmuuttajalasten kotoutumista tukeva Helmi-projekti vakinaistettiin vuoden alussa. Maaliskuussa aloitettiin uutena palveluna sosiaalinen luototus. Sosiaalipäivystyksen toiminta vakinaistettiin. Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin kanssa solmittiin ostopalvelusopimus ympärivuorokautisesta turvakotipäivystyspaikasta. Mobilen toiminnan turvaamiseksi neuvoteltiin uusi rahoitusmalli. Jyväskylän kaupunki tuotti talous- ja velkaneuvonnan palvelut vuoden 2008 alusta alkaen myös Pihtiputaan, Kinnulan, Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Saarijärven ja Pylkönmäen kuntiin. Palveluiden piirissä olivat kaikki Keski-Suomen kunnat. Uuden lastensuojelulain voimaantulo vuoden alusta lisäsi avohuollon asiakas- ja työmäärää oleellisesti. Lastensuojeluun saatiin puolentoista sosiaalityöntekijän lisäresurssi. Lastensuojelun palveluyksikköön perustettiin helmikuussa 2008 perhetyön yksikkö, johon keskitettiin lastensuojelun avohuollon perhetyö.

16 14 Uutena toimintana aloitettiin iltapäivätoiminta alle 10-vuotiaille autistisille ja kehitysvammaisille koululaisille. Työllisyyspalveluissa tehostettiin ostopalvelusopimusten ja avustusten määrärahojen kohdentumista. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate ylittyi 4,229 miljoonaa euroa, josta euroa aiheutui keskushallinnosta vyörytetyistä palkkakustannuksista. Erikoissairaanhoidon ylitys oli 1,019 miljoonaa euroa ja oman toiminnan osuus 2,884 miljoonaa euroa. Tulot ylittyivät euroa ja menot 5,154 miljoonaa euroa. Valtaosa menojen ylityksistä aiheutui palvelujen ostoista. Toteutumisen ennustaminen epäonnistui, koska toiminnan lisäykset olivat arvioitua suuremmat ja ulkopuolisten tahojen laskutus painottui loppuvuoteen. Henkilöstömenojen arviointia vaikeutti erilliskorvausten puuttuminen henkilöstömenojen raportoinnista. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 17,085 miljoonaa euroa (7,8 %). Henkilöstömenot kasvoivat 6,5 %. 300 Hallinto- ja suunnitteluyksikkö, nettomenojen ylitys 325,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi euroa keskushallinnosta vyörytettyjen palkkakustannusten vuoksi. 310 Avoterveydenhuollon palvelut, nettomenojen ylitys 1 229,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi 1,230 miljoonaa euroa. Tulot alittuivat euroa, sekä myyntitulot että maksutulot toteutuivat arvioitua pienempinä. Menot ylittyivät euroa. Ylitys johtui lääkärija päivystyspalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden hankinnasta. Aikuispsykiatriassa ylityksiä aiheutui psykiatrisista asumispalveluista Sisä-Suomen sairaalan lopetettua toimintansa. Ylityksen ennakointia vaikeuttivat mm. palveluiden ja hoitotarvikkeiden laskutuksen viivästyminen sekä palkkojen erilliskorvausten kertyminen joulukuulle. 320 Erikoissairaanhoito, nettomenojen ylitys 1 019,1 tuhatta euroa Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät euroa, aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito euroa ja lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito euroa. Kalliin hoidon tasausmaksupalautusta Jyväskylän kaupunki sai euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät ensisijaisesti lisääntyneen palvelunkäytön vuoksi. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 %, vaikka erikoissairaanhoidon päivystyslähetteiden määrä vähenikin 2,4 %. 330 Lasten päivähoitopalvelut, nettomenojen ylitys 825,0 tuhatta euroa Määräraha ylittyi euroa. Tulot alittuivat euroa: sekä myyntitulot että asiakasmaksutulot jäivät alle arvioidun. Asiakasmaksutulojen alittuminen johtui maksuvapautuskokeilusta, joka vaikutti erityisesti joulukuun maksukertymään. Asia selvisi tammikuussa laskutuksen yhteydessä. Menot ylittyivät euroa palvelujen ostojen, avustusten ja tilavuokrien vuoksi. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat vuoden loppupuolella yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen hoitopaikkojen vuoksi. Ennakointijärjestelmän puutteet vaikeuttivat ostojen arviointia. Lasten ateriakustannukset ylittyivät euroa hoidossa olevien lasten lukumäärän nousun vuoksi. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus palveluntuottajille lokakuun alussa aiheutti avustusten ylityksen. Tilavuokrat ylittivät varatun määrärahan lisätilojen käyttöönoton vuoksi. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala, nettomenojen ylitys 819,6 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi euroa. Tulot ylittyivät tuhatta euroa ja menot 1,211 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ylittyivät euroa joulukuussa maksettujen erilliskorvausten vuoksi. Palvelujen ostot ylittyivät euroa. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrän lisäys (yli 75- vuotiaiden peittävyys vuonna ,8 % ja vuonna ,4 %) aiheutti euron ylityksen. Marraskuun seuranta osoitti, että tulosalueen tulojen ylitys kattaa menojen ylityksen ja talousarvio

17 15 toteutuu suunnitelman mukaisena. Joulukuun osalta ennuste ei pitänyt ja henkilöstömenojen kertaosuus vielä lisäsi ylitystä. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut, nettomenojen ylitys 9,7 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi euroa. Tulot ylittyivät euroa ja menot euroa. Menojen ylitys aiheutui lastensuojelun ja vammaispalvelujen kustannuksista, jotka kasvoivat loppuvuonna ennakoitua enemmän. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kun otetaan huomioon vuoden 2008 talousarvion toteutuma ja tiedossa olevat ylitysuhkat, on sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion ylitysarvio 14 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 talousarvion toteuttaminen ilman ylityksiä edellyttää muutoksia käyttösuunnitelmaan. Suunnitelma toimenpiteistä on valmisteilla.

18 16 Sivistystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Sivistystoimen toimialan työssä kärkeen nousi vuonna 2008 Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa käydyt kuntien yhdistymiseen liittyvät selvitystyöt ja neuvottelut. Palvelujen sisältöön liittyvinä tärkeinä sivistystoimen eri vastuualueita yhdistävänä kohteina olivat: osallisuuden kehittäminen, esimerkkinä Nuorten Forum ja Lasten Parlamentti, sekä Kerhot kouluihin -hanke. Valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamentin suurkokous pidettiin Jyväskylässä Päivien järjestämiseen osallistui sivistystoimen eri vastuualueet sekä monia yhteistyötahoja kaupungissa. Päivien järjestäminen Jyväskylässä toi esille osaamistamme lasten- ja nuorten osallisuuden kehittämisessä. Opetustoimen johtamisjärjestelmänä toimi ns. johtava rehtori-malli. Viitaniemen koulu aloitti peruskorjatuissa tiloissa. Lyseon 150-vuotisjuhlat toteutettiin onnistuneesti. Kuokkalassa avattiin monipalvelupiste, jossa toimivat pienkirjasto, nuorisotilat ja yhteispalvelupiste. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 400 Sivistystoimen johto ja hallinto, nettomenojen ylitys 648,9 tuhatta euroa Budjetoimattomia vyörytyksiä oli lomapalkkajaksotuksen muutos , eläkekulujen jaksotus ja tapaturmavakuutusmaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja Budjetoimattomia tuloja oli kirjattu euroa. 420 Perusopetus, nettomenojen ylitys 1 344,8 tuhatta euroa Oppilaskuljetusten kustannustason nousu euroa. Näkövammaisten koulun, Haukkarannan ja muihin kuntiin sijoitettujen Jyväskyläläisten oppilaiden kustannusten nousu Jälkkärin avustukset palveluntuottajille nousseet , lapsien määrä palvelussa lisääntynyt. VAEL-maksut yli varauksen. Yläkoulujen sijaiskulut ja muut henkilömenojen ylitykset sekä oppimateriaalien pakollisia uusintoja remontoituihin tiloihin muutettaessa. 430 Lukiokoulutus, nettomenojen ylitys 230,8 tuhatta euroa VAEL-maksujen vaje talousarviossa euroa. 441 Kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakirjasto, nettomenojen ylitys 5,2 tuhatta euroa Palautusautomaatti-investointiin liittyvät käyttöönoton kustannukset, joita ei voitu sisällyttää investointiin. 443 Kuvataidekoulu, nettomenojen ylitys 0,1 tuhatta euroa 445 Jyväskylän kaupunginteatteri, nettomenojen ylitys 25,8 tuhatta euroa Kaksi produktiota ei aivan yltänyt myyntitavoitteeseensa. 446 Nuorisoasiainkeskus, nettomenojen ylitys 56,8 tuhatta euroa Alittuneet tulot ja Kuokkalan nuorisotilan kalustaminen.

19 17 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 talousarviossa on euron vaje henkilökustannuksissa joka koostuu koulunkäyntiavustajien vakinaistamisen aiheuttamista kustannuksista euroa, talousarviossa olevien palkkakustannusten pienemmästä kasvusta (2,1 %) kuin suunnitteluohjeessa oleva 2,7 % kasvu, vaikutus euroa ja VAEL-maksujen vajeesta euroa. Tämä vaje kohdistuu ainoastaan perusopetuksen määrärahaan. Suunnitelma perusopetuksen vajeen, ja sivistyspalvelualueen lisäsäästövaatimusten kattamisesta määrärahoittain käsitellään lautakunnissa maaliskuussa 2009.

20 18 Yhdyskuntatoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Asunto- ja liikerakentamisen hiljentyminen sekä tonttien kysynnän väheneminen näkyivät selvästi jo alkusyksystä. Maan myyntivoitot jäivät tavoitteesta 1,9 Me. Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta toimialan tulokertymä maan myyntivoittoja lukuun ottamatta toteutui tavoitetta parempana. Esimerkiksi puusta maksettu hinta pysyi edelleen korkealla. Kuntien yhdistymiseen valmistautuminen leimasi vuotta Palveluiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen jatkuu ainakin vielä vuoden 2009 ajan. Yhtenäistämistä helpottaa kaupunkirakennepalveluiden henkilöstön keskittäminen Rakentajantaloon. Ainoastaan ympäristötoimen vastuualue jäi ympäristöosaston entisiin tiloihin Eeronkadulle ja Korpilahden palvelupisteeseen jäi yksi, rakennusvalvonnan henkilöstövahvuuteen laskettava henkilö. Kuntien yhdistymisen myötä ympäristöterveydenhuollon palvelut siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen palvelualueelle vuoden 2009 alusta. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 540 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset, nettotulojen alitus 1 962,8 tuhatta euroa Maan myyntivoitot jäivät 1,9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Uusien rakentamattomien tonttien myynnin osuus oli 4,8 milj. euroa. Aiemmin vuokrattuja tontteja myytiin 1,3 milj. eurolla. Maankäyttösopimusmaksuja kertyi yhteensä 2,1 milj. euroa, joista suurimpia olivat SRV Keski- Suomi Oy:n sopimus Seppälän alueella (Palanderinkatu) ja SATO:n kanssa tehty sopimus Valimonmäen alueella. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talouden taantuma konkretisoituu asunto- ja liikerakentamisessa, jonka odotetaan edelleen hiljentyvän jonkin verran Jyväskylän seudulla. Taantuma vaikuttaa asuinrakentajien ja yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden aikatauluihin ja pahimmassa tapauksessa peruuttaa hankkeita. Maan myyntivoittotavoitteeksi on vuodelle 2009 asetettu euroa, mutta pian talousarvion hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että tavoitteesta tullaan jäämään jopa useita miljoonia. Myös asuntotoimen hallussa olevien kaupungin asuntojen myyntivoittotavoitteen saavuttamista pidetään haastavana. Rakentamisen hiljentymisen ennakoidaan vaikuttavan laajasti kaupunkirakennepalveluiden tulokertymään. Valtion avustukset asuntorakentamiseen ja asuntokorjauksiin tulevat lisääntymään. Niistä osa annetaan todennäköisesti kuntien asuntoviranomaisten välitettäväksi. Mikäli valtion pitkäaikainen antolainaus saadaan kohtuuhintaiseksi, uusien korkotukihankkeiden hakemusten määrä kasvaa merkittävästi. Myös asumisoikeusasuntojen kysynnän arvioidaan lisääntyvän vuonna Joukkoliikenteen järjestämistapaan on tehtävä merkittäviä muutoksia voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä tekeillä olevan joukkoliikennelain perusteella. Ensivaiheessa nykyiset linjaliikenneluvat muutetaan käyttöoikeussopimuksiksi, jotka vaiheittain kilpailutetaan 10 vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutos vaatii huolellista valmistelua, jossa tarvittaneen ulkopuolistakin asiantuntemusta. Kaupungin omia joukkoliikenteen henkilöresursseja on vahvistettava, koska kaupungin tehtävät ja vastuut joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä tulevat lisääntymään. Vuoden 2009 aikana harmonisoidaan katu-, viher- ja satamapalvelut sekä kilpailutetaan jätteiden kuljetukset koko kaupungin alueella. Uhkana on, että kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen palveluiden tasoa joudutaan heikentämään.

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008

YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Sisällysluettelo YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2008...3 1.1. Ulkoiset ympäristömenot ja -tulot...3 1.2. Sisäiset ympäristömenot ja -tulot...5 1.3. Ympäristöinvestoinnit...5 1.4. Ympäristövastuut...5

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot