4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut 48

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Rahoitusasema ja sen muutokset 46 4.1 Tase 46 4.2 Taseen tunnusluvut 48"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, taloudellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Henkilöstön osaamiseen liittyvät riskit Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 108

2 9. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt liikelaitokset Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouspalvelukeskus Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Yhdistelmälaskelmat 151

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2008 leimasi historiallinen ja vaativa, mutta hedelmällinen prosessi, jonka tuloksena Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakentui uusi Jyväskylän kaupunki Sen lisäksi, että näin syntyi Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus, yhdistymishankkeen punaisia lankoja on ollut ja on toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. PARAS-hankkeen yhteydessä muovasimme vision Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu sisältönään seudun kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen kysymykset. Seutuyhteistyö ja vision toteuttaminen jatkuvat kaupunkiseutusuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palvelujen tarjonta ja käyttö kuntarajat ylittäen. Kehittämisvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehittämisvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on seutumme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärät lisääntyivät vuonna Ilmiötä arvioitaessa on muistettava, että reilusti yli puolessa Suomen kunnista asukasluku pieneni. Yrityskantamme kasvoi vuonna 2008 huippuvauhtia ja rakentamisen kokonaisvolyymi oli reilusti keskimääräistä suurempi. Jyväskylän imago ja arvostus asuinpaikkana ovat tutkimusten mukaan edelleen hyvin korkealla niin tavallisten ihmisten kuin asiantuntijoiden ja päättäjienkin parissa. Yliopistomme, ammattikorkeakoulumme ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat valtakunnan huippua. Myönteisten mahdollisuuksien ja suotuisan kehityksen rinnalla Jyväskylän työttömyys on suuri ongelma, vaikka ero vertailukaupunkeihin onkin tasoittumassa. Tuoreimmaksi pääongelmaksi on noussut yrityselämän ja kunnallistalouden vaikeudet maailmanlaajuisen taantuman myötä.

4 2 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 188 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin kolme valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. kuntajakoselvitys, uuden kunnan päätöksenteon valmistelu ja palveluiden järjestäminen. Valtuutetut jättivät vuoden aikana yhteensä 32 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - esityksen tekeminen valtioneuvostolle Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamisesta ja uuden Jyväskylän kaupungin perustamisesta - keskustan päiväkoti-koulun hankesuunnitelman hyväksyminen - Valimonmäen alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Jokivarren alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Keljonrannantien asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen 4. ja 5. vaiheiden hankesuunnitelman hyväksyminen - Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhdistyminen - Lutakon sataman asemakaavan muutoksen hyväksyminen - lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle esityksestä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamiseksi ja uuden kunnan perustamiseksi - vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille - tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely vuodelta Lutakon sataman yleissuunnitelman hyväksyminen - Jyväskylän Seudun kansalaisopiston kuntayhtymän purkaminen lukien - Cygnaeuspuiston asuinkorttelin asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Puistokoulun alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 33 kertaa ja käsitteli 428 asia. Valmistelevia iltakouluja pidettiin viisi ja niissä käsiteltiin 16 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihekaavan luonnoksesta - työvaliokunnan ja ohjausryhmän asettaminen uuden Jyväskylän valmistelua varten. - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta - lausunnon antaminen Keski-Suomen TE-keskukselle Keski-Suomen työvoimaverkon kehittämisestä - lausunnon antaminen Keski-Suomen tiepiirille Jyväskylän kaupunkiseudun läntisen ohitustien esiselvityksestä - esityksen tekeminen lääninhallitukselle uuden kunnan järjestelytoimikunnan asettamisesta - lausunnon antaminen Museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä - kannanotto kuntien alustavista näkemyksistä maakuntien yhteistoiminta-alueiksi - lausunnon antaminen Jyväskylän maalaiskunnalle Palokärjen teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta - lausunnon antaminen Muuramen kunnalle Eteläportin asemakaavasta - lausunnon antaminen Keski-Suomen ympäristökeskukselle Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta - lausunnon antaminen Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Jyväskylän Voima Oy:n ympäristö- ja vesilupahakemuksesta

5 3 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaalit järjestettiin Vaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon 75 valtuutettua. Valtuuston paikkajako muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu. Uuden Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli 102 asiaa. Uudessa valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - valtuuston puheenjohtajiston valinta - johtosääntöjen hyväksyminen - kaupunginhallituksen ja lautakuntien valinta - juhlapäätökset Jyväskylän yliopistosäätiön juhlakeräykseen osallistumisesta, Vaajakosken keskustan arkkitehtikilpailusta ja Mäki-Matin perhepuiston toiminnan kehittämisestä - virkojen perustaminen ja viranhaltijoiden nimittäminen niihin - Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimusten muuttaminen - veroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle terveydenhuollon kuntayhtymien perussopimusten sekä järjestämis- ja tuottamissopimusten hyväksyminen - jätteenkuljetusjärjestelmän valinta - Lahdenrinteen alueen asemakaavan hyväksyminen - ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen - vuoden 2009 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen - Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen - Keljonrannantien alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Valtuustoaloitteita jätettiin neljä kappaletta. Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli 139 asiaa. Kaupunginhallitus keskittyi pääasiassa valtuustossa käsiteltävien asioiden valmisteluun, asetti hallitusohjelmatoimikunnan ja hyväksyi Kotimäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman. Järjestelytoimikunta Jyväskylän kaupunginhallituksen, Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen ja Korpilahden kunnanhallituksen tekemien esitysten mukaisesti Länsi-Suomen lääninhallitus asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta huolehti uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien tulos oli vahvistettu ja uusi kaupunginhallitus valittu.

6 4 Järjestelytoimikunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 160 asiaa. Toimikunta valmisteli hallinnon järjestämistä, johtosääntöjen hyväksymistä, virkojen perustamista koskevat ja muut uutta kuntaa koskevat asiat uuden kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Lisäksi järjestelytoimikunta päätti tarvittavista uutta kuntaa koskevista asioista ennen kaupunginhallituksen valintaa. Järjestelytoimikunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - kaupunkirakennepalveluiden työryhmä - sivistyspalveluiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä. Työvaliokunta Ennen järjestelytoimikunnan asettamista uuden kunnan hallinnon ja palveluiden järjestämistä valmisteli työvaliokunta, jonka asettamisesta oli päätetty kuntien yhdistämissopimuksessa. Se kokoontui vuoden 2008 aikana 15 kertaa ja käsitteli 128 asiaa. Työvaliokunnan apuna toimi kunnanhallitusten asettama ohjausryhmä. Lisäksi työvaliokunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - opetus- ja sivistyspalveluiden työryhmä - yhdyskuntatoimen, liikelaitosten ja yhtiöiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä

7 5 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2008 aikana selvästi rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Tämän kehityksen taustalla oli Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 kesällä alkaneen rahoitusmarkkinahäiriön laajentuminen maailmanlaajuiseksi rahoitusmarkkinakriisiksi. Kriisin vaikutukset ovat levinneet yhä laaja-alaisemmin rahoitussektorilta talouden muille sektoreille. Viranomaiset ympäri maailmaa ovat ryhtyneet mittaviin toimenpiteisiin rahoitusmarkkinakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan elvyttämiseksi. Toimenpiteistä huolimatta monien maiden BKTlukujen arvioidaan supistuvan vuoden 2009 aikana (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1 2). Talousnäkymät heikentyivät vuoden 2008 aikana nopeasti myös Suomessa. Rahoituksen saatavuus vaikeutui, yritysten uusien tilauksien määrä vähentyi, investointihankkeita peruttiin tai lykättiin ja yritykset irtisanoivat tai lomauttivat työntekijöitään. Suomen Pankki arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 2,1 % vuonna Valtionvarainministeriö arvioi, että vuonna 2009 bruttokansantuote supistuisi jopa 4,5 %. (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1-16). Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Seuraavassa taulukossa on verrattu valtiovarainministeriön Suhdannekatsauksien 1/ , 2/ , 3/ ja 4/ ennustetietoja (2008 E) talousarviooletuksiin (TA 2008). Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2008 toteutunut taloudellinen kehitys oli pääosin heikompaa kuin mitä vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoitiin. Poikkeuksen muodostaa palkkasumman kehitys E 2008 E 2008 E 2008 E 2008 TP TP TA TP Bruttokansantuote, muutos % 4,9 4,5 3,3 2,8 2,8 2,8 1,7 0,9 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,3 6,2 6,2 6,2 6,3 6,6 Ansiotaso, muutos % 3,0 3,3 5,0 5,5 5,5 5,5 5,5 5,2 Palkkasumma, kasvu % 4,9 5,9 4,3 6,8 7,2 Kuluttajahinnat, muutos % 1,6 2,5 2,4 3,3 4,0 4,1 4,1 3,5 Vaikka korot alkoivat laskea voimakkaasti lokakuun puolivälissä, niin kokonaisuudessaan korot olivat aikaisempia vuosia korkeammalla vuonna Kolmen kuukauden euribor-korko oli vuoden 2008 aikana keskimäärin 4,644 % (4,277 % vuonna 2007, 3,079 % vuonna 2006 ja 2,185 % vuonna 2005). Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan talouskasvun jyrkkä hidastuminen vuoden 2008 lopulla ei vielä näkynyt kuntien tilinpäätöksissä. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate kuitenkin heikkeni lähes 1,8 miljardia euroa (8,8 prosenttia) vuodesta Verotulojen 1,2 miljardin ja valtionosuuksien 650 miljoonan euron lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat vain vajaat 100 miljoonaa euroa, kun laskelmassa huomioidaan myös nettorahoituskulujen kasvu noin 200 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 125 prosenttia. Vuosikate asukasta kohden oli 362 euroa (382 euroa vuonna 2007). Kuntia, joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 44 (52).

8 6 Investointeihin kunnat käyttivät 3,5 miljardia euroa, mikä oli 270 miljoonaa enemmän kuin vuonna Investoinneista 28 prosenttia (32 prosenttia) pystyttiin kattamaan investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat ottivat vuonna 2008 uutta pitkäaikaista lainaa lähes 1,4 miljardia euroa. Kunnat lyhensivät vanhoja lainojaan miljardilla eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden 2008 lopussa 8,8 miljardia euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli euroa, mikä oli 107 euroa edellisvuotta enemmän. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2008 kaupungin asukasluku nousi 1 100:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa, kuten kaksituhatluvun kokonaismuutoskin. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 % Väkiluvun muutokset * Seudun muut kunnat Jyväskylä * Jyväskylän väkiluvun reipas kasvu perustui nettomaahanmuuttojen (+314) ja kuntien välisten nettomuuttojen (+366) lisääntymisiin. Luonnollinen kasvu (+414) pieneni hieman syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Lasten määrä kaupungin päiväkoti- ja perhepäivähoidon palveluissa kasvoi 5,6 % ja yksityisissä 9,8 %. Kaupungin perusopetusta antavissa kouluissa ja lukioissa oli oppilaita 108 (1,3 %) vähemmin kuin vuonna Työikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvoivat. Rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana, vaikkakin asuntotuotanto hiipui. Asuntoja valmistui 583 eli kolmannes vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Muu rakennustuotanto ( kuutiometriä) ylitti selkeästi pitkäaikaisen keskiarvon ( ). Vuonna 2008 myönnettyjen rakennuslupien volyymit vähenivät edelleen asuntorakentamisessa, mutta muulle rakentamiselle lupia myönnettiin keskimääräistä selkeästi enemmän. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä euroa ja indeksin vuosimuutos -1,6. Vastaavasti 15 suurimmassa kaupungissa euroa ja -2,7. Keskineliövuokra oli Jyväskylässä 9,35 euroa ja indeksin vuosimuutos 0,4. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,21 euroa ja 2,8.

9 7 Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 556 ja nettolisäystä kertyi 342. Kasvumäärä oli korkein kahteentoista vuoteen. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Työllisten määrän kasvu oli edelleen lähinnä palvelujen varassa. Vuonna 2008 oli jyväskyläläisiä ennakkotiedon mukaan Heistä työllisiä oli arviolta (44,5 %). Jyväskyläläisten työllisten määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä ripeimmin ja työpaikkojen määrä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2008 syksyllä työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin vuonna Työlliset, kausitasoitettu (I/2000=100) Koko maa Keski-Suomi Työttömyys jatkui suurena, jopa pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2008 lopulla eli 142 enemmän kuin edellisenä vuonna. Taantuman rajuudesta kertoo se, että joulukuussa työttömien määrä kasvoi marraskuusta 828:lla eli 18 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste (11,9 %) oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Suomen 15:ssä yli asukkaan kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 10,7 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 12,0 % ja Jyväskylässä 13,0 % (Uudessa Jyväskylässä 12,2). 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa

10 8 Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2008 Jyväskylässä (+33) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 832 (+50). Taloustutkimus Oy:n vuonna 2008 valmistuneissa VIP imago- ja muuttohalukkuustutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Jyväskylän talouden kehitys Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2008 heikompi kuin talousarviossa suunniteltiin. Vuosikate oli 16,9 milj. euroa ja toteutui 6,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaisista poistoista 65 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos oli 10,5 milj. euroa alijäämäinen ja lainakanta kasvoi 23 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate laski 3,4 miljoonaa euroa. Toimintatulojen kasvu oli 3,9 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat 33,8 miljoonaa, joten käyttötalouden nettomenot kasvoivat 29,8 miljoonalla (+10,0 %). Käyttömenojen kasvu oli suurempi kuin kunnissa keskimäärin, joten kehityksen suunta on huolestuttava. Alkuperäinen talousarvio ylittyi myyntivoittojen osalta 1,7 miljoonaa euroa mutta toteutui 2 miljoonaa muutettua talousarviota pienempänä. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 13 milj. euroa (+5,8 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 4 miljoonaa. Sivistystoimen nettomenojen ylitys oli 3,7 miljoonaa euroa (+4,5 %). Käyttötalouden nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla eli 4,6 prosentilla. Muutettuun talousarvioon nähden nettomenot ylittyivät 7,2 miljoonalla (+2,2 %), tästä 4,2 miljoonaa oli sosiaali- ja terveystoimen ylitystä ja 2,3 sivistystoimen ylitystä. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 20 milj. euroa ja valtionosuudet 7,7 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 18,4 milj. euroa eli 8,5 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,6 %). Verotulot toteutuivat 4,5 miljoonaa (1,7 %) talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 1,6 miljoonalla. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 182,9 milj. euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 23 milj. euroa (242 euroa/asukas). Lainakannan kasvu toteutui 9 miljoonaa talousarviota ennakoitua suurempana. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 30,3 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Viitaniemen koulun peruskorjaus (4 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,5 milj. euroa), Keltinmäen koulun peruskorjaus (2,1) sekä Keljonkankaan uusi päiväkoti (1,2 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 14,3 milj. euroa. Jyväskylän kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös osoitti 97,6 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2008 tilinpäätös on -10,5 miljoonaa alijäämäinen. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä taseessa olleet muut omat rahastot (9,3 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman erien välisenä siirtona edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2008 taseessa kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2008 alijäämän vähentämisen jälkeen yhteensä noin 96,5 miljoonaa euroa.

11 9 40 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa ,6 15, , , , , , , ,3 20,2 20, , "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate , ,6 INVESTOINTIN TULORAHOITUS = vuosikate ja investointien omahankintameno ilj 15, , , ,5 5,7 35 5,1 Omahankintameno = Investoinnit - rahoitusosuudet, M 37 15, , , , Omahankintameno Vuosikate

12 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntajakovalmistelu ja päätökset Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta tekivät yhteisen esityksen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin. Tämän jälkeen vuonna 2007 Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto yhtäpitävin päätöksin esittivät sisäasiainministeriölle kaupungin ja maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän asettamista hankkeeseen. Sisäasiainministeriö päätti erityisselvityksen tekemisestä ja asetti kuntajakoselvittäjän. Selvitys kuntajaosta luovutettiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät kuntajakoselvityksen pohjalta kuntajaon muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi kunta lukien. Kuntajaon muutoksen ohella valtuustot hyväksyivät hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen. Korpilahden kunnanvaltuusto yhtyi päätöksellään Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitäviin kuntien yhdistämispäätöksiin sekä siihen liittyvään hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen. Korpilahden päätös yhtyä Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston päätöksiin perustuu aikaisemmin Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan tekemään esitykseen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin lukien. Edellä mainittujen päätösten perusteella uusi kunta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista muodostuu lukien. Uusi kunta on nimeltään Jyväskylä ja se käyttää kaupunki-nimitystä. Luottamushenkilöhallinto Kuntajakolain 9 :n mukaisen valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti asetettiin työvaliokunta ja ohjausryhmä uuden kunnan valmistelua varten. Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi alkoi välittömästi kuntajakopäätösten jälkeen ja päättyi, kun Länsi-Suomen lääninhallitus valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta vastasi uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien tulos vahvistettiin ja uusi hallitus oli valittu. Kunnallisvaalin perusteella toimintansa aloittaneessa uuden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden 15-jäsenisen kaupunginhallituksen. Hallinnon järjestäminen Hallinnon järjestämisen pääpiirteet sovittiin kuntien yhdistyssopimukseen liittyvässä palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksessa. Uuden kaupungin organisaatio perustuu apulaiskaupunginjohtajien johtamiin palvelualueisiin, joita ovat kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sivistyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on konsernihallinnon palvelualue, jota johtaa kansliapäällikkö.

13 11 Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätös kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätöksen kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelu Kuntien yhdistymiseen liittyen Jyväskylän kaupunginhallitus päätti , että kuntien vuoden 2008 tilinpäätösten valmistelun yhteydessä tehdään kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksen osalta tämä tarkoitti mm. sitä, että taseen vastaavista päätettiin tehdä ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia noin 5,5 miljoonalla eurolla sekä taseen vastaavissa rahastojen pääomat (9,3 M ) siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämiin. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Maailmanlaajuinen taloudellinen kriisi on heijastunut vakavasti myös Suomen kansan- ja kuntatalouksien perusteisiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotuloihin. Tämän vuoksi myös aloittaneen Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviota on jouduttu tarkistamaan heti vuoden 2009 alussa. Talouden taantuma tai pahimmallaan lama ei voine olla vaikuttamatta Jyväskylän seudun elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ja sitä kautta alueen kuntien talouksiin. Ikävät lomauttamis-, irtisanomis- ja toiminnan lopettamisuutiset ovat koskettaneet loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009 myös Jyväskylän seudun yrityksiä ja niiden henkilöstöä. Kaupunginvaltuuston hyväksymät vuoden 2009 talousarviomuutokset koostuivat vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella tehtävistä uudelleenbudjetoinneista, teknisistä muutoksista ja siirroista, verotuloarvion tarkistuksesta sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävistä säästöistä. Muutosten seurauksena kaupungin tulot vähenevät ja menot kasvavat yhteensä 31 miljoonalla eurolla. Rahoitustarve katetaan valtionosuustulojen kasvulla (1,4 milj. euroa), Kela-maksun pienentymisellä (1,3 milj. euroa), vuoden 2009 määrärahoihin tehtävillä säästöillä (5,6 milj. euroa) sekä lisäämällä lainanottoa 22,6 miljoonalla eurolla. Muutosten seurauksena ilman välittömiä taloutta tasapainottavia toimenpiteitä talousarvion vuosikate painuu miinukselle, jolloin kaupungin talouden voidaan sanoa olevan kriisissä. Kaupungin vuoden 2009 vuosikate voi toteutua positiivisena edellyttäen että: Verotuloarvio toteutuu vähintään nykyisen ennusteen suuruisena Palvelualueiden määrärahat eivät ylity Lomarahojen muuttamisesta vapaaksi saavutetaan neuvottelutulos. Vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen menoihin kohdistuu merkittävä ylitysuhka. Ylitysten torjumiseksi lautakunnilta edellytetään, että ne tarkistavat käyttösuunnitelmiaan siten, että talousarvion määrärahat eivät ylity. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käynnistetty yhteistoiminta- ja paikallisneuvottelut, joiden tavoitteena on saada aikaan enimmillään 15 miljoonan euron säästöt vuoden 2009 henkilöstömenoissa.

14 12 Olennaiset muutokset toimialojen ja liikelaitosten toiminnassa ja taloudessa Konsernihallinto Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Konsernihallinnossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Koko vuoden toimintaa sävytti Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymisen valmistelu. Hallintokeskus koordinoi hallintoa ja taloutta siirtymäkaudella sekä vastasi muutosjohtamisesta ja valmennuksesta. Oleellisia valmisteltuja asioita olivat organisaation luominen, sääntöjen laadinta, sopimusten uudistaminen ja henkilöstön sijoittaminen. Päätökset näistä asioista tehtiin vuoden 2008 aikana. Kuntien yhdistymisellä toteutettiin valtakunnallisen Kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteitta. Kuntajakoon liittyen kunnallisvaalit vuonna 2008 järjestettiin yhteisesti kolmen kunnan alueella. Uusi kaupunginvaltuusto kokoontui välittömästi vaalien jälkeen ja valitsi kaupunginhallituksen sekä vahvisti aiemmin siirtymäkauden hallinnosta vastanneiden toimielimien päätökset. Henkilöstöä koskevat päätökset valmisteltiin useassa henkilöstötyöryhmässä, joissa kaikissa oli henkilöstöjärjestöjen edustajat mukana. Yhteistoiminta toteuttettiin valmisteluvaiheessa ylikunnallisesti, joka käytännössä tarkoitti yhteisiä yhteistyötoimikuntien kokouksia kuukausittain. Elinkeinopoliittinen työryhmä valmisteli uuden Jyväskylän elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistoimia. Seudullisessa kehittämisessä tiivistettiin Jämsän ja Jyväskylän ja Äänekosken seutujen yhteistyötä ja ryhdyttiin puhumaan näiden seutujen muodostamasta kehityskäytävästä. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 100 Kaupunginvaltuusto, nettomenojen ylitys 37,8 tuhatta euroa Kaupunginvaltuuston määräraha ylittyi kuntajakoon liittyvien seminaarien ja muiden menojen vuoksi. 120 Elinkeinopolitiikka, nettomenojen ylitys 32,2 tuhatta euroa Rallien menojen ylityksen aiheuttivat Paviljongin kolmanteen rakennusvaiheeseen liittyneen F- messuhallin purkamisen aiheuttamat maantasaustyöt rallien varikkoalueena toimivalla Lutakon sorakentällä. Purkamisen jäljiltä kentän pohja piti nostaa oikeaan korkeusasemaan ja täyttää kantavaksi. Työ maksoi noin euroa ja palvelee ralleja ja muitakin tapahtumia myös tulevina vuosina. 140 Hallintokeskus, nettomenojen ylitys 76,2 tuhatta euroa Hallintokeskuksen määrärahasta maksetaan hallintokeskuksen henkilöstön palkat ja koneet, laitteet ja tarvikkeet sekä kaupungintalon vuokrat. Määrärahan ylitys johtuu vuoden 2008 keväällä toteutetuista henkilöjärjestelyistä muutoksen hallintaa varten. Siirtyneiden henkilöiden palkat ja työtilojen varustus maksettiin hallintokeskuksen määrärahasta. Palkka- ja tarvikemenojen säästö on vastaavasti maalaiskunnan määrärahassa. Kuntien välistä laskutusta ei hallintotyön säästämiseksi tehty.

15 13 Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset 310 Avoterveydenhuollon palvelut Avosairaanhoidossa ympärivuorokautinen päivystys siirtyi vuoden 2008 alussa sairaanhoitopiirin toteuttamaksi ostopalveluksi. Lääkäripula jatkui ja ostopalvelulääkäreitä jouduttiin käyttämään jatkuvasti. Sisä-Suomen sairaalan lopettaminen lisäsi aikuispsykiatrisen palveluasumisen tarvetta. 330 Lasten päivähoitopalvelut Kuokkalan alueen päivähoitopaikkojen kysynnän vuoksi avattiin väliaikainen Onnimannin päiväkoti, jossa on 42 paikkaa. Myllytuvan päiväkodin kiinteistöön perustettiin ryhmäperhepäiväkoti 8 lapselle. Kypärämäen päiväkoti toimi peruskorjauksen vuoksi väistötiloissa Keltinmäessä ja ryhmäperhepäiväkodissa Kypärämäen alueella. Peruskorjauksen viivästymisen vuoksi ostettiin hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta, jotta päivähoitoa tarvitseville lapsille pystyttiin järjestämään hoitopaikka. Perheiden kanssa neuvoteltiin myös mahdollisuudesta siirtää hoidon aloittaminen. Kartanonkujan päiväkodin toiminta siirtyi tarjouskilpailun perusteella Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:lle Omassa tai lapsen kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä nousi alkuvuodesta noin kymmenellä, mutta väheni toukokuun jälkeen. Vuoden lopussa oli 123 hoitajaa, mikä oli 9 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ympärivuorokautisessa hoidossa siirryttiin tuntiperusteisiin asiakasmaksuihin Maksuvapautusta kokeiltiin koulujen syys- ja joululomien aikana: maksuvapautus myönnettiin, jos perhe etukäteisilmoituksensa mukaisesti järjesti lapsen hoidon itse. Tavoitteena uudistuksilla oli vähentää sijaisten tarvetta ja helpottaa henkilöstövoimavarojen keskittämistä aikoihin, jolloin palveluja käytetään eniten. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala Nopean vasteen toiminnan laajeneminen ja sairaansijojen väheneminen sairaanhoitopiirissä nopeutti kotiutuksia ja lisäsi asiakkaiden jatkohoidon tarvetta. Kasvaviin palvelutarpeisiin jouduttiin ostamaan maksusitoumuksilla lisäpaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lisäpaikkojen ostaminen keskitettiin marraskuussa Palokan kuntayhtymän tiloihin. Terveyskeskussairaalaan valmistui viides peruskorjattu osasto, jonka sairaansijoista voitiin puolet ottaa käyttöön. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus aloitti vuoden alusta toimintansa tulosalueen nettoyksikkönä. Projektirahoituksella toimineet Nuorten taidetyöpaja, sosiaalipäivystys ja maahanmuuttajalasten kotoutumista tukeva Helmi-projekti vakinaistettiin vuoden alussa. Maaliskuussa aloitettiin uutena palveluna sosiaalinen luototus. Sosiaalipäivystyksen toiminta vakinaistettiin. Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin kanssa solmittiin ostopalvelusopimus ympärivuorokautisesta turvakotipäivystyspaikasta. Mobilen toiminnan turvaamiseksi neuvoteltiin uusi rahoitusmalli. Jyväskylän kaupunki tuotti talous- ja velkaneuvonnan palvelut vuoden 2008 alusta alkaen myös Pihtiputaan, Kinnulan, Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Saarijärven ja Pylkönmäen kuntiin. Palveluiden piirissä olivat kaikki Keski-Suomen kunnat. Uuden lastensuojelulain voimaantulo vuoden alusta lisäsi avohuollon asiakas- ja työmäärää oleellisesti. Lastensuojeluun saatiin puolentoista sosiaalityöntekijän lisäresurssi. Lastensuojelun palveluyksikköön perustettiin helmikuussa 2008 perhetyön yksikkö, johon keskitettiin lastensuojelun avohuollon perhetyö.

16 14 Uutena toimintana aloitettiin iltapäivätoiminta alle 10-vuotiaille autistisille ja kehitysvammaisille koululaisille. Työllisyyspalveluissa tehostettiin ostopalvelusopimusten ja avustusten määrärahojen kohdentumista. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate ylittyi 4,229 miljoonaa euroa, josta euroa aiheutui keskushallinnosta vyörytetyistä palkkakustannuksista. Erikoissairaanhoidon ylitys oli 1,019 miljoonaa euroa ja oman toiminnan osuus 2,884 miljoonaa euroa. Tulot ylittyivät euroa ja menot 5,154 miljoonaa euroa. Valtaosa menojen ylityksistä aiheutui palvelujen ostoista. Toteutumisen ennustaminen epäonnistui, koska toiminnan lisäykset olivat arvioitua suuremmat ja ulkopuolisten tahojen laskutus painottui loppuvuoteen. Henkilöstömenojen arviointia vaikeutti erilliskorvausten puuttuminen henkilöstömenojen raportoinnista. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 17,085 miljoonaa euroa (7,8 %). Henkilöstömenot kasvoivat 6,5 %. 300 Hallinto- ja suunnitteluyksikkö, nettomenojen ylitys 325,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi euroa keskushallinnosta vyörytettyjen palkkakustannusten vuoksi. 310 Avoterveydenhuollon palvelut, nettomenojen ylitys 1 229,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi 1,230 miljoonaa euroa. Tulot alittuivat euroa, sekä myyntitulot että maksutulot toteutuivat arvioitua pienempinä. Menot ylittyivät euroa. Ylitys johtui lääkärija päivystyspalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden hankinnasta. Aikuispsykiatriassa ylityksiä aiheutui psykiatrisista asumispalveluista Sisä-Suomen sairaalan lopetettua toimintansa. Ylityksen ennakointia vaikeuttivat mm. palveluiden ja hoitotarvikkeiden laskutuksen viivästyminen sekä palkkojen erilliskorvausten kertyminen joulukuulle. 320 Erikoissairaanhoito, nettomenojen ylitys 1 019,1 tuhatta euroa Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät euroa, aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito euroa ja lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito euroa. Kalliin hoidon tasausmaksupalautusta Jyväskylän kaupunki sai euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät ensisijaisesti lisääntyneen palvelunkäytön vuoksi. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 %, vaikka erikoissairaanhoidon päivystyslähetteiden määrä vähenikin 2,4 %. 330 Lasten päivähoitopalvelut, nettomenojen ylitys 825,0 tuhatta euroa Määräraha ylittyi euroa. Tulot alittuivat euroa: sekä myyntitulot että asiakasmaksutulot jäivät alle arvioidun. Asiakasmaksutulojen alittuminen johtui maksuvapautuskokeilusta, joka vaikutti erityisesti joulukuun maksukertymään. Asia selvisi tammikuussa laskutuksen yhteydessä. Menot ylittyivät euroa palvelujen ostojen, avustusten ja tilavuokrien vuoksi. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat vuoden loppupuolella yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen hoitopaikkojen vuoksi. Ennakointijärjestelmän puutteet vaikeuttivat ostojen arviointia. Lasten ateriakustannukset ylittyivät euroa hoidossa olevien lasten lukumäärän nousun vuoksi. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus palveluntuottajille lokakuun alussa aiheutti avustusten ylityksen. Tilavuokrat ylittivät varatun määrärahan lisätilojen käyttöönoton vuoksi. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala, nettomenojen ylitys 819,6 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi euroa. Tulot ylittyivät tuhatta euroa ja menot 1,211 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ylittyivät euroa joulukuussa maksettujen erilliskorvausten vuoksi. Palvelujen ostot ylittyivät euroa. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrän lisäys (yli 75- vuotiaiden peittävyys vuonna ,8 % ja vuonna ,4 %) aiheutti euron ylityksen. Marraskuun seuranta osoitti, että tulosalueen tulojen ylitys kattaa menojen ylityksen ja talousarvio

17 15 toteutuu suunnitelman mukaisena. Joulukuun osalta ennuste ei pitänyt ja henkilöstömenojen kertaosuus vielä lisäsi ylitystä. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut, nettomenojen ylitys 9,7 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi euroa. Tulot ylittyivät euroa ja menot euroa. Menojen ylitys aiheutui lastensuojelun ja vammaispalvelujen kustannuksista, jotka kasvoivat loppuvuonna ennakoitua enemmän. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kun otetaan huomioon vuoden 2008 talousarvion toteutuma ja tiedossa olevat ylitysuhkat, on sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion ylitysarvio 14 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 talousarvion toteuttaminen ilman ylityksiä edellyttää muutoksia käyttösuunnitelmaan. Suunnitelma toimenpiteistä on valmisteilla.

18 16 Sivistystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Sivistystoimen toimialan työssä kärkeen nousi vuonna 2008 Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa käydyt kuntien yhdistymiseen liittyvät selvitystyöt ja neuvottelut. Palvelujen sisältöön liittyvinä tärkeinä sivistystoimen eri vastuualueita yhdistävänä kohteina olivat: osallisuuden kehittäminen, esimerkkinä Nuorten Forum ja Lasten Parlamentti, sekä Kerhot kouluihin -hanke. Valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamentin suurkokous pidettiin Jyväskylässä Päivien järjestämiseen osallistui sivistystoimen eri vastuualueet sekä monia yhteistyötahoja kaupungissa. Päivien järjestäminen Jyväskylässä toi esille osaamistamme lasten- ja nuorten osallisuuden kehittämisessä. Opetustoimen johtamisjärjestelmänä toimi ns. johtava rehtori-malli. Viitaniemen koulu aloitti peruskorjatuissa tiloissa. Lyseon 150-vuotisjuhlat toteutettiin onnistuneesti. Kuokkalassa avattiin monipalvelupiste, jossa toimivat pienkirjasto, nuorisotilat ja yhteispalvelupiste. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 400 Sivistystoimen johto ja hallinto, nettomenojen ylitys 648,9 tuhatta euroa Budjetoimattomia vyörytyksiä oli lomapalkkajaksotuksen muutos , eläkekulujen jaksotus ja tapaturmavakuutusmaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja Budjetoimattomia tuloja oli kirjattu euroa. 420 Perusopetus, nettomenojen ylitys 1 344,8 tuhatta euroa Oppilaskuljetusten kustannustason nousu euroa. Näkövammaisten koulun, Haukkarannan ja muihin kuntiin sijoitettujen Jyväskyläläisten oppilaiden kustannusten nousu Jälkkärin avustukset palveluntuottajille nousseet , lapsien määrä palvelussa lisääntynyt. VAEL-maksut yli varauksen. Yläkoulujen sijaiskulut ja muut henkilömenojen ylitykset sekä oppimateriaalien pakollisia uusintoja remontoituihin tiloihin muutettaessa. 430 Lukiokoulutus, nettomenojen ylitys 230,8 tuhatta euroa VAEL-maksujen vaje talousarviossa euroa. 441 Kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakirjasto, nettomenojen ylitys 5,2 tuhatta euroa Palautusautomaatti-investointiin liittyvät käyttöönoton kustannukset, joita ei voitu sisällyttää investointiin. 443 Kuvataidekoulu, nettomenojen ylitys 0,1 tuhatta euroa 445 Jyväskylän kaupunginteatteri, nettomenojen ylitys 25,8 tuhatta euroa Kaksi produktiota ei aivan yltänyt myyntitavoitteeseensa. 446 Nuorisoasiainkeskus, nettomenojen ylitys 56,8 tuhatta euroa Alittuneet tulot ja Kuokkalan nuorisotilan kalustaminen.

19 17 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 talousarviossa on euron vaje henkilökustannuksissa joka koostuu koulunkäyntiavustajien vakinaistamisen aiheuttamista kustannuksista euroa, talousarviossa olevien palkkakustannusten pienemmästä kasvusta (2,1 %) kuin suunnitteluohjeessa oleva 2,7 % kasvu, vaikutus euroa ja VAEL-maksujen vajeesta euroa. Tämä vaje kohdistuu ainoastaan perusopetuksen määrärahaan. Suunnitelma perusopetuksen vajeen, ja sivistyspalvelualueen lisäsäästövaatimusten kattamisesta määrärahoittain käsitellään lautakunnissa maaliskuussa 2009.

20 18 Yhdyskuntatoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Asunto- ja liikerakentamisen hiljentyminen sekä tonttien kysynnän väheneminen näkyivät selvästi jo alkusyksystä. Maan myyntivoitot jäivät tavoitteesta 1,9 Me. Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta toimialan tulokertymä maan myyntivoittoja lukuun ottamatta toteutui tavoitetta parempana. Esimerkiksi puusta maksettu hinta pysyi edelleen korkealla. Kuntien yhdistymiseen valmistautuminen leimasi vuotta Palveluiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen jatkuu ainakin vielä vuoden 2009 ajan. Yhtenäistämistä helpottaa kaupunkirakennepalveluiden henkilöstön keskittäminen Rakentajantaloon. Ainoastaan ympäristötoimen vastuualue jäi ympäristöosaston entisiin tiloihin Eeronkadulle ja Korpilahden palvelupisteeseen jäi yksi, rakennusvalvonnan henkilöstövahvuuteen laskettava henkilö. Kuntien yhdistymisen myötä ympäristöterveydenhuollon palvelut siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen palvelualueelle vuoden 2009 alusta. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 540 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset, nettotulojen alitus 1 962,8 tuhatta euroa Maan myyntivoitot jäivät 1,9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Uusien rakentamattomien tonttien myynnin osuus oli 4,8 milj. euroa. Aiemmin vuokrattuja tontteja myytiin 1,3 milj. eurolla. Maankäyttösopimusmaksuja kertyi yhteensä 2,1 milj. euroa, joista suurimpia olivat SRV Keski- Suomi Oy:n sopimus Seppälän alueella (Palanderinkatu) ja SATO:n kanssa tehty sopimus Valimonmäen alueella. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talouden taantuma konkretisoituu asunto- ja liikerakentamisessa, jonka odotetaan edelleen hiljentyvän jonkin verran Jyväskylän seudulla. Taantuma vaikuttaa asuinrakentajien ja yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden aikatauluihin ja pahimmassa tapauksessa peruuttaa hankkeita. Maan myyntivoittotavoitteeksi on vuodelle 2009 asetettu euroa, mutta pian talousarvion hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että tavoitteesta tullaan jäämään jopa useita miljoonia. Myös asuntotoimen hallussa olevien kaupungin asuntojen myyntivoittotavoitteen saavuttamista pidetään haastavana. Rakentamisen hiljentymisen ennakoidaan vaikuttavan laajasti kaupunkirakennepalveluiden tulokertymään. Valtion avustukset asuntorakentamiseen ja asuntokorjauksiin tulevat lisääntymään. Niistä osa annetaan todennäköisesti kuntien asuntoviranomaisten välitettäväksi. Mikäli valtion pitkäaikainen antolainaus saadaan kohtuuhintaiseksi, uusien korkotukihankkeiden hakemusten määrä kasvaa merkittävästi. Myös asumisoikeusasuntojen kysynnän arvioidaan lisääntyvän vuonna Joukkoliikenteen järjestämistapaan on tehtävä merkittäviä muutoksia voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä tekeillä olevan joukkoliikennelain perusteella. Ensivaiheessa nykyiset linjaliikenneluvat muutetaan käyttöoikeussopimuksiksi, jotka vaiheittain kilpailutetaan 10 vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutos vaatii huolellista valmistelua, jossa tarvittaneen ulkopuolistakin asiantuntemusta. Kaupungin omia joukkoliikenteen henkilöresursseja on vahvistettava, koska kaupungin tehtävät ja vastuut joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä tulevat lisääntymään. Vuoden 2009 aikana harmonisoidaan katu-, viher- ja satamapalvelut sekä kilpailutetaan jätteiden kuljetukset koko kaupungin alueella. Uhkana on, että kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen palveluiden tasoa joudutaan heikentämään.

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT TALOUS 31.12.2013 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -liikelaitos TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ENSIHOITO Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama Ed.vuoden talousarvio muutokset

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja Tilinpäätös 2016 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Lasse Leppä talousjohtaja Kasvu ja kehityspanostukset ovat vaikuttaneet myönteisesti elinkeinoelämän arvioon kunnan toiminnasta! Esimerkiksi esityksen nimi,

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2015 Asianro 248/02.06.01/2016 Hallintopäällikkö Anne Rantala 2.3.2016: Teknisen lautakunnan vuoden 2015 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot