Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää. kehitysyhteistyötä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää. kehitysyhteistyötä"

Timo-Jaakko Lahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä , Suomen Lähetysseura, Helsinki ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke.

2 Miksi ette pysty edistämään hankkeissanne sellaisia sanitaatioratkaisuja, jotka ovat sekä ekologisesti kestäviä että kulttuurisesti hyväksyttyjä? Listaa merkittävimmät esteet.

3 Keskeiset sanitaation esteet: Suomalaisten järjestöjen näkemyksiä järjestetystä työpajasta. Kulttuuriset tabut Tiedon puute Alkeellinen infrastruktuuri Köyhyys Poliittisen tahdon puute

4 Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti

5 Mitä ekologinen sanitaatio on? Sanitaatio toteutetaan paikallisesti sovelletulla tavalla, joka on ekologisesti kestävä koko järjestelmän/ketjun tasolla Käymälätuotos on resurssi jätteen sijaan Käymälätuotosta ei sekoiteta alkuunkaan suureen määrään vettä

6 Suomen Lähetysseuran näkemyksiä sanitaation keskeisistä esteistä -työpaja Sanitaation edistämistä ei nähdä tärkeänä eikä sen merkitystä ymmäretä Ekologisuus ja kulttuuri ovat ristiriidassa sanitaatioratkaisuissa Resurssien puute Epäselvyys siitä, kuka ottaa vastuun huollosta ja ylläpidosta sanitaatioratkaisuissa Kompostoinnin vaikeus kuivilla alueilla; veden puute yleisesti

7 Miksi ekologinen sanitaatio? - Vesi Kuva:

8 Vesihuuhtelusanitaation kestävyysvaje Maailman kotitalouksissa käytetään 500 miljardia vettä päivittäin; jos jokainen maailman asukas vetäisi vessan kerran päivässä, kuluisi siitä viidennes Vesistöihin päästetty käymäläjäte (puhdistamaton ja puhditettu) on merkittävin vesistöjä pilannut tekijä ympäri maailmaa (Schindler 2006) Viemäriverkostoja ei pystytä ylläpitämään edes rikkaissa maissa: Suomessa korjausvelka yli 200 vuotta (VVY 2010) Jätevedenpuhdistamot aiheuttavat 3 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä (McCarty 2007; McCarty ym. 2011)

9 Miksi ekologinen sanitaatio? Resurssien talteenotto

10 Lannoitteen hinta yhdysvaltalaiselle viljelijälle typpilannoite 700 fosforilannoite US Dollaria Data: US Department of Agriculture; Economic Research Services

11 Cordell ym. 2009

12 EU:n fosforihaaste Visio 2020: 100% fosforin kierrätys kaikista lähteistä

13 Sanitaation edistyminen; miten mitataan? MDG 7.C indikaattori 7.9. Osuus väestöstä, jotka käyttää kunnollista käymälää (improved sanitation facility): Vesihuuhteluvessa (pour flush, flush toilet) liitettynä viemäriin tai septitankkiin, VIP-kuoppakäymälä (ventilated improved pit), kompostoiva käymälä, kannellinen kuoppakäymälä. Ei kunnollisia (unimproved) ovat mm. kanneton kuoppakäymälä, jaetut käymälät ja maastoon ulostaminen. Data kyselytutkimuksista (kotitaloudet) ja kansallisista väestötilastoista Tavoite puolittaa osuus, jää saavuttamatta 8 %:lla (ennuste).

14 Teknologiaperusteiset sanitaatiotikkaat Morella ym. 2008

15 Intian käymäläkartta

16 Todellisuudessa menee vähän huonommin... Kiire saavuttaa tuloksia (ennen 2015) Epäluotettavaa dataa, liioiteltuja tilastoja (Szanto ym. 2013) Ei kannusta osallistumista tai innovaatioita Käytön, toimivuuden ja kestävyyden sijaan mitataan rakenteita Slummit jääneet vähälle huomiolle Sanitaation toimivuus vain yksilötasolla

17 Maailman ihmisistä 2,5 miljardilla ei ole kunnollista käymälää käytössään... Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

18 Maailman mutta jos kunnolliseksi ihmisistä 2,5 käymäläksi miljardilla eilasketaan ole vesihuuhteluvessoista vain sellaiset, johon liittyy edes kunnollista käymälää käytössään... jonkinlainen jäteveden käsittely, nousee käymälättömien määrä 4,1 miljardiin (Baum ym. 2013). Käymälä käytössä Ei kunnollista käymälää käytössä

19 SDG: Post2015-tavoitteet sanitaatiossa? Universaalius, kaikki väestöryhmät mukaan Tavoitteiden porrastus: 2025 ei maastoon ulostamista 2030 hygienia kaikkiin kouluihin 2040 kotitalouksissa (adequate) käymälä ja tietty % käymäläjätteestä käsitelty Saatavuudesta (coverage) käyttöön (usage) Hygieniakäytännöt mukaan Kotitalouksista instituutteihin Jaettujen käymälöiden validiointi (5 perhettä/30 hlöä tai vähemmän) Uusien seurantatapojen kehittäminen

20 Toimintaperusteiset sanitaatiotikkaat Integroitu resurssien hallinta Ympäristöä edistävät toiminnot Rehevöitymisriskin vähentäminen Ravinteiden talteenotto ja hyötykäyttö Käymäläjätteen käsittely taudinaiheuttajien vähentämiseksi Terveyttä edistävät toiminnot Harmaiden vesien hallinta Saavutettavuus käyttäjälle Ulosteen ja virtsan suojaaminen Kvarnström ym. 2011; Gunawardana & Galagedara 2013.

21 FELMin Vietnam-projekti Indicators: -120 hygienic latrines, animal sheds and bathrooms are promoted among project communities - At least, 80% of hygienic latrines and bathrooms are functioning well Source - Field surveys and observations, reports etc. Kommentteja, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia siitä, miten seuranta hankkeessa toteuttaa sanitaation post2015-tavoitteita: Käymälöiden toimivuuden mittaaminen on hyvä asia, mutta miten sitä tehdään? Laadullisia mittareita voisi kehittää siihen, mitä suhtautumisessa sanitaatioon tapahtuu. Voisiko yhteisöjen kanssa yhdessä kehittää uusia seurantatapoja ja tietolähteitä?

22 Nepal-projekti Indicators: - Improved awareness and practices on personal hygiene, environmental sanitation and HIV AIDS - Decreased prevalence of diarrhea and increased practice of rehydration - % of coverage of HH with sanitary toilets and safe drinking water - % of HH, schools and institutions with using sanitary toilets - Number of VDCs declared ODF within the period - Number of research conducted, documented and disseminated Kommentteja, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia siitä, miten seuranta hankkeessa toteuttaa sanitaation post2015-tavoitteita: Ripulitautien määrän mittaaminen on oikeansuuntainen indikaattori. Mitataanko käymälöiden määrää vai niiden käyttöä ja miten käyttöä mitataan? Miten tietoisuuden lisäämistä mitataan? Laadullinen mittari sopisi hyvin siihen Tutkimusten määrä on hyvä täydentävä mittari. Tietolähteet voisi tuoda esille ja miettiä myös, voisiko innovoida yhteisöjen kanssa uusia seurantatapoja.

23 Sanitaatiotabut...johtuvat suurimmaksi osaksi historiallisesta epätasaarvosta sanitaatiossa ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista (Jewitt 2011 a;b) Uskonnoista voi tulla rajoitteita, mutta nekään eivät ole ehdottomia tai muuttumattomia Esim. joissain Afrikan muslimimaissa on hyväksytty ulosteen ja virtsan käyttöä lannoitteena (Dagerskog & Bonzi 2010; Cofie ym. 2010) Keskustelulla muutosta: asenteet ovat muuttuneet esim. korostettaessa käymälätuotoksia resurssina jätteen sijaan (Jewitt 2011 a;b)

24 Sanitaatio-aiheisten termien käyttö julkaisuissa

27 Istuinkäymälä vs. kyykkykäymälä

28 Paperi vs. vesi

29 Filippiinit Kuvat:

30 EteläAfrikka

32 Intia

34 Saksa

35 Kenia

38 Burkina Faso

39 Mali

40 Ruotsi

41 Kenia

42 Haiti

43 Etiopia

44 Yhteenveto Asennekasvatus, koulutus, avoin keskustelu Ravinnekierto ja ruokaturva Erityisesti kotitarve- ja pienimuotoisessa viljelyssä Virtsan erottelu ja käyttö omana materiaalivirtana Osallistaminen, paikalliset innovaatiot, mukautuvuus, kestävyys Seuranta ja indikaattorit Oleellisten asioiden mittaus Käyttö ja toimivuus > kattavuus Kännyköiden tms. hyödyntäminen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

45 Harjoitus: Budjetoi sanitaatiokomponentti johonkin seuraavista 1. Työllisyyden edistämishanke Nairobin slummissa 2. Terveysklinikan rakentaminen maaseudulle Etiopiaan 3. Lasten koulutuksen edistämishanke Mumbain esikaupunkialueella

46 Keskustelu jatkuu mm. täällä: Beta.aidbrella.org

47 Lähteet Baum, R., Luh, J., & Bartram, J. 2013: Sanitation: A Global Estimate of Sewerage Connections without Treatment and the Resulting Impact on MDG Progress. Environmental science & technology, 47(4), Cofie, O., Adeoti, A., Nkansah-Boadu, F., & Awuah, E. 2010: Farmers perception and economic benefits of excreta use in southern Ghana. Resources, Conservation and Recycling, 55(2), Cordell, D., Drangert, J. O., & White, S. 2009: The story of phosphorus: Global food security and food for thought. Global environmental change, 19(2), Gunawardana, I. P. P., & Galagedara, L. W. 2013: A new approach to measure sanitation performance. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 3(2), Jewitt, S. 2011a: Geographies of shit Spatial and temporal variations in attitudes towards human waste. Progress in Human Geography, 35(5), Jewitt, S. 2011b: Poo gurus? Researching the threats and opportunities presented by human waste. Applied Geography, 31(2), Kvarnstrom, E., McConville, J., Bracken, P., Johansson, M., & Fogde, M. 2011: The sanitation ladder-a need for a revamp?. Journal of Water, Sanitation and Hygiene for Development, 1(1), Dagerskog, L., Bonzi, M. 2010: Opening minds and closing loops productive sanitation initiatives in Burkina Faso and Niger. Sustainable Sanitation Practice, 3. McCarty, P. 2007: California Colloquim on Water. Presentation. McCarty, P. L., Bae, J., & Kim, J. 2011: Domestic wastewater treatment as a net energy producer Can this be achieved?. Environmental science & technology, 45(17), Morella, E., Foster, V., & Banerjee, S. G. 2008: Climbing the ladder: The state of sanitation in sub-saharan Africa. AICD Background Paper 13. Africa Region, World Bank, Washington, DC. Schindler, D. W. 2006: Recent advances in the understanding and management of eutrophication. Limnology and Oceanography, 51(1), Szántó, G., Letema, S., van Lier, J. 2012: (Un)reliability in sanitation monitoring: Analysis of East African urban data. Discussion paper. Global Water Forum.

Samankaltaiset tiedostot

Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää. kehitysyhteistyötä

Käymälä parempaan maailmaan Sanitaatiolla kestävää kehitysyhteistyötä 28.10.2013, Helsinki ESKO - Ekologinen sanitaatio kansalaisjärjestöjen osaamiseksi -hanke. Kepa Aidbrella www.huussi.net Miksi sanitaation