Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä."

Transkriptio

1

2 Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä. Kiinalainen sananlasku

3

4 Kirjan nimi: Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla Toimittaja: Kari Viinisalo Graafinen suunnittelu, taitto ja kuvitus: Olli Turunen Tovia Design Oy Valokuvat artikkelien kirjoittajien ellei toisin mainita Kustantaja: Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry ISBN Painopaikka: Oy Fram Ab, Vaasa 2013

5 Toimittanut Kari Viinisalo

6 Sisällys Esipuhe...6 OSA 1 Oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä... 9 Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa Kari Viinisalo Kohti oppisopimuskoulutuksen järjestämisen yhteisiä toimintatapoja Virpi Pikkuaho Etevä-kartoitus tukee oppisopimusta Liisa Klinge Oppiminen työpaikalla Olavi Leino Vähemmällä enemmän oppisopimus Tarmo Välikoski Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuden, kustannusten ja laadun arviointi kokemuksia QEK-työkalun käytöstä Saksassa ja Suomessa Pekka Kämäräinen OSA 2 Nuoret ja oppisopimus Elämää kouluun, koulu elämään näkökulmia nykyhaasteisiin ja niiden ratkaisemiseen Tuomo Lähdeniemi Nuorten tuettu oppisopimus matka ammatti-identiteettiin Eija Ahola, Anne Sivonen Nuorten oppisopimuskoulutus on haasteellinen juttu, myös meille aikuisille Petri Hänninen Nappaa nuori töihin Vesa Laakso...171

7 OSA 3 Oppisopimus ja Eurooppa Kansainvälistä yhteistyötä opiskelijat ja asiantuntijat maailmalla Sari Turunen-Zwinger Vaihtokokemuksia Euroopasta Tuula Kajaste, Arja Kuutti, Anne Nikkanen, Liisa Rantalainen, Meri Pekkanen Kertooko nuorisotyöttömyyden määrä ammatillisen koulutuksen laadusta? Esimerkkeinä Suomi ja Sveitsi Stefanie Stolz OSA 4 Oppisopimus ja työelämän kehittäminen Matkalla uuteen osaamiseen: Osaamisvaatimuksista ja oppimisesta tulevaisuuden työelämässä Tuomo Alasoini Osaamisen kehittäminen ja johtaminen yrityksissä Lauri Tuomi Korkeakoulutus ja työelämän kehittäminen Pentti Rauhala Yrittäjyyttä oppisopimuksella? Asko Miettinen Kirjoittajat...307

8 Esipuhe Oppisopimus osaamista meillä ja muualla on syntynyt tarpeesta tuoda ammatillista koulutusta käsittelevään koulutuspoliittiseen keskusteluun oppisopimuskoulutuksen ja työelämän asiantuntijoiden puheenvuoroja. Toivottavasti tämä kirja antaa koulutuksen kentällä työskenteleville sekä koulutuspolitiikan päättäjille rakentavia aineksia kehitettäessä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaa oppisopimuskoulutusta. On tärkeää että oppisopimus palvelee omalta osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla työelämämme tarvitseman osaamisen kehittämistä. Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä. Kirjoittajat esittelevät oppisopimuskoulutuksen toteutusta opiskelijan, työnantajan, yhteiskunnan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista Suomessa, Englannissa ja Saksassa. Toisessa osassa katse käännetään nuorten oppisopimuskoulutukseen. Suomessa nuoret ovat pääsääntöisesti jääneet oppisopimuskoulutuksen ulkopuolelle. Kuitenkin saksankielisellä kulttuurialueella perinteinen op- 8 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

9 pisopimuskoulutus on osoittautunut nuorten työllisyyden kannalta hyväksi keinoksi helpottaa koulun ja työelämän nivelvaihetta. On myös esitetty, että oppisopimuskoulutus on yksi Saksan taloudellisen menestyksen tekijöistä. Tässä kirjoittajat esittelevät mielenkiintoisia suomalaisia sovelluksia nuorten oppisopimuskoulutukseksi. Yhtenä teemana on myös koulutuksen ja työn sekä nuorten elämän yhteyksien kehittäminen yleensä. Kolmannessa osassa tuodaan esiin oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille ja työnantajille tilaisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen osana ammatillista koulutusta. Painopiste on opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kokemuksilla. Kansainvälistä näkökulmaa edustaa myös artikkeli, jossa vertaillaan suomalaista ja sveitsiläistä ammatillista koulutusta erityisesti nuorten työllisyyden näkökulmasta. Viimeisessä osassa siirrytään laajempaan oppisopimuskoulutuksen toimintaympäristöä kuvaavaan näkökulmaan työelämän kehittämisestä. Tämä on yksi oppisopimuskoulutukseen liittyvä tärkeä elementti. Liikkeelle lähdetään työelämän ja osaamisvaatimusten muutoksista, osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta yrityksessä sekä korkeakoulutuksen ja työelämän kehittämisestä. Lopuksi nostetaan esiin suomalaisen yritystoiminnan edistämisen kannalta tärkeä yrittäjien oppisopimuskoulutus. Haluan esittää kiitokseni kirjoittajille ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:lle, joka on kustantanut tämän kirjan. Kiitoksen olen velkaa myös Osaaja-lehden toimituskunnalle sekä erityisesti professori Asko Miettiselle, jotka ovat auttaneet kirjan ideoinnissa ja käytännön toimitustyössä. Olli Turunen on vastannut kirjan graafisesta ilmeestä kiitokseni myös hänelle. Toivotan lukijoille antoisaa matkaa oppisopimuskoulutuksen maailmaan. Espoossa Kari Viinisalo Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 9

10

11 OSA 1 Oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä

12 12 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

13 Kari Viinisalo Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa Johdanto Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikalla viittaan tässä tapaan, jolla koulutus toteutetaan ja miten siihen liittyviä järjestelyjä perustellaan yksilön, yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta. Suomessa tällainen keskustelu liittyen erityisesti oppisopimuskoulutukseen on ollut vähäistä tai se on jäänyt kokonaan puuttumaan puhuttaessa ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Euroopassa oppisopimuskoulutus toteutuu eri maissa hyvin eri tavoin. On suuria vaihteluita muun muassa sen suhteen, mikä on yritysten tai työnantajien rooli koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, työssä oppimisen ja kouluoppimisen keskinäisessä suhteessa, kenelle oppisopimuskoulutuksen tarjonta on suunnattu, perustuuko oppisopimuskoulutus työsopimukseen vai onko kyseessä opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen välinen muu koulutussopimus, miten koulutus rahoitetaan ja miten koulutuksen laatu varmistetaan. Perimmiltään tämä järjestelmien moninaisuus kuvastaa sitä, että eri yhteiskunnissa oppisopimusopiskelijan rooli nähdään eri tavoin. Oppisopi- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 13

14 muskoulutukseen liittyvä opiskelun ja työn välinen jännite tai ristiriita työpaikoilla pyritään ratkaisemaan näiden erilaisten näkemysten pohjalta. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä oppisopimusopiskelija nähdään enemmän opiskelijana, joka oppii vähitellen täysivaltaiseksi ammattilaiseksi. Suomessa ja Englannissa taas oppisopimusopiskelijaan suhtaudutaan enemmän työntekijänä (ks. esim. Winch 2012, 11; Viinisalo 2010, 23). Voidaan sanoa, että hyvä oppisopimuskoulutus on sellaista, jossa nämä kaksi kilpailevaa arvostusta oppiminen ja tuottava työskentely pystytään sovittamaan yhteen tavalla, joka tyydyttää sekä työnantajaa että opiskelijaa. Pelkistäen oppisopimuskoulutus voidaan jakaa yritys- ja oppilaitoslähtöiseen malliin 1. Yrityslähtöisestä toimintatavasta esimerkkinä ovat saksankielisen kulttuurialueen maat Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Tätä koulutusfilosofiaa valottavat omissa artikkeleissaan tässä kirjassa Kämäräinen ja Stolz. Pohjoismaista oppilaitoslähtöistä oppisopimusajattelua edustaa Tanska, jonka oppisopimuskoulutusta on sanottu voileipämalliksi. Yrityslähtöisessä oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu ja koulutuksen suunnittelu, toteutus ja hallinnointi ovat vahvasti yrityksillä ja niitä edustavilla järjestöillä. Tällöin oppilaitokset ymmärretään yritysten yhteistyökumppaneiksi. Oppilaitoslähtöisessä mallissa kouluttavat yritykset ovat oppilaitosten yhteistyötahoja, jotka toteuttavat oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisia työssä oppimisen jaksoja. Oppisopimuskoulutuksen määrittelyä Eurooppalaisia oppisopimuskoulutuksia on kartoitettu varsin kattavasti Euroopan komission teettämässä selvityksessä (Euroopan komissio 2012). Seuraavassa käytän hyväksi tätä selvitystä pohtiessani oppisopimuskoulutuksen määritelmää. 1 Tynjälä ja Collin (2000) erottavat kolme työssä oppimisen muotoa, joita ovat oppilaitoslähtöinen, tasavertainen oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikan yhteistyö sekä opiskelijalähtöinen. Heidän mukaansa ihanteena voidaan pitää sitä, että työssä oppiminen on ongelmakeskeistä, itseohjautuvaa tiimityötä, jossa pyritään parantamaan yrityksen saavutuksia ja tuottamaan innovaatioita. 14 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

15 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (CEDEFOP) määritelmässä (mt., 21.) oppisopimuskoulutus on pitkäkestoinen koulutusohjelma, joka tapahtuu vuorotellen työpaikalla ja oppilaitoksessa. Opiskelija ja työnantaja solmivat keskinäisen sopimuksen ja opiskelija saa korvausta tekemästään työstä (wage, allowance). Työnantaja vastaa siitä, että opiskelija saa koulutuksessa ammatillisen tutkinnon (occupation). Tässä määritelmässä on oleellista, että oppisopimuskoulutus on työsuhteessa tapahtuvaa oppimista ja työnantajalla on päävastuu koulutuksen toteuttamisesta. Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin (mt., 21) käyttämän määritelmän mukaan oppisopimuskoulutus on osa virallista koulutusjärjestelmää. Toisaalta sopimussuhde voi olla suoraan opiskelijan ja työnantajan välinen tai oppilaitos voi olla sopimuksen tekijänä tai osapuolena. Eurostatinkin kriteerien mukaan oppisopimukseen liittyy korvaus tehdystä työstä, mikä itse asiassa erottaa tämän koulutusmuodon työharjoittelusta. On ilmeistä, että eri maiden oppisopimuskoulutuksen vertailu on vaikeaa, koska puuttuu yksiselitteinen selkeä tapa määritellä oppisopimuskoulutus. Tämä on johtanut siihen, että vertailuissa puhutaan usein oppisopimus- ja oppisopimustyyppisestä koulutuksesta (Apprentiseship-type schemes). Niinpä Euroopan komission edellä mainitussa selvityksessä oppisopimuskoulutuksesta EU-maissa vertaillaankin oppisopimuskoulutusta sekä oppisopimustyyppistä koulutusta, mikä viittaa sellaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa opiskelu tapahtuu vuorotellen sekä työssä että oppilaitoksessa ja johtaa kansallisesti hyväksyttyyn tutkintoon. Tällaista koulutusta sanotaan myös vuorottelu- tai rinnakkaiskoulutukseksi (alternate training). Näin määriteltynä Suomen nuorten oppilaitoksissa tapahtuva ammatillinen koulutus on lähellä oppisopimustyyppistä koulutusta, koska siihen sisältyy työssä oppimista. Kehitystä Suomessa Tärkeä käänne suhtautumisessa työpaikkalähtöiseen ammatilliseen koulutukseen tapahtui maassamme 1990-luvulla, kun Suomi liittyi Euroopan Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 15

16 Unionin jäseneksi Taloudellisesti vahvalla saksankielisellä kulttuurialueella oppisopimuskoulutus on vallitseva nuorten ammatillisen koulutuksen muoto. Voitiin ajatella, että oppisopimuskoulutus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Saksassa ja Itävallassa kuten myös Sveitsissä, pääasiassa yritysten vastuulla ja voittopuolisesti työpaikoilla tapahtuva ammattiin oppiminen tuottaa työelämän tarvitsemaa osaamista. Vahvistusta tälle näkemykselle on saatu 2000-luvulla tehdyissä selvityksissä, joiden mukaan oppisopimuskoulutuksella on nähty olevan myönteistä vaikutusta yritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen Englannissa (Unwin ja Fuller 2004; Kenyon 2005; Vartiainen ja Viinisalo 2009; Viinisalo 2009 ja 2010). Oppisopimuskoulutuksella valmistuneiden ja muiden työntekijöiden palkkavertailut vahvistavat edellä esitettyjä työnantajien näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen vaikutuksista taloudelliseen tuloksellisuuteen. On todettu, että Englannissa oppisopimuksella valmistuneiden työntekijöiden palkat ovat keskimäärin 18 prosenttia korkeammat kolmannen tason (Level 3) ja 16 prosenttia korkeammat toisen tason (Level 2) ammatillisen tutkinnon suorittaneilla (Wordl class apprenticehips 2008, 33). Toisaalta oli ilmeistä, että oppisopimuskoulutuksella on myönteistä vaikutusta erityisesti nuorten työllisyyteen ja että oppisopimuskoulutus myös luo työpaikkoja (Gelderblom et al. 1997). Niinpä Suomessa 1990-luvulla otettiin tavoitteeksi, että 20 prosenttia ammatilliseen koulutukseen tulevista nuorista aloittaisivat opintonsa oppisopimuskoulutuksessa. Tämä tavoite kuitenkin ikään kuin unohtui ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisen painopiste siirtyi aikuiskoulutukseen (ks. esim. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000). Viime vuosina Suomessa kuten muuallakin Euroopassa nuorten oppisopimuskoulutus on noussut tärkeäksi teemaksi, koska monissa maissa nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttavasti viimeisten vuosikymmenten taloudellisten taantumien johdosta. Monet maat ovat kääntäneet katseensa Saksaan. Esimerkiksi Tiina Rajamäki (Helsingin Sanomat ) toteaa, että Espanja ja Saksa ovat keskustelemassa saksalaisen ammattikoulutuksen mallin viemisestä Espanjaan, jossa sitä kutsutaan Saksan liittokansleriin viitaten koulutukseksi Merkelin tapaan. Myös Suomessa kiin- 16 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

17 nostus saksalaiseen oppisopimuskoulutukseen on herännyt. Katarina Baer (Helsingin Sanomat ) raportoi presidentti Sauli Niinistön Saksan vierailusta otsikolla Saksan menestyksen malli kiehtoi. Artikkelissa todetaan, että Saksan taloudellisen menestyksen yhtenä selittäjänä pidetään oppisopimuskoulutusta. On ilmeistä, että yhteiskunnan kestävän kehityksen, taloudellisten resurssiemme ja yksilön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada nuoret joustavasti ja kattavasti työelämään. On arvioitu, että kehittyneiden maiden kansantuote nousisi 4,3 6,8 prosenttia, jos työttöminä olevien nuorten potentiaali saataisiin työelämän käyttöön (Schuman ja Thode 2006, 16 17). Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön asettama nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmä (TEM 2012) esittää, että nuorten syrjäytymiseen liittyy sekä suoria että välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin euroa. Lukuun eivät sisälly esimerkiksi yhteiskunnan menettämät verotulot ja työn tuottama arvonlisä. Kansantalouden tasolla nuorten syrjäytyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen ja työurien pituuteen. Työryhmä kuuli myös nuorten omaa ääntä ns. Nuorten ääni kuuluviin -verkkokyselyllä, mihin vastasi nuorta. Raportin mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista vajaa kolmannes koki koulutuksen aloittamiseen liittyvän esteitä (mm. opintojen aikainen toimeentulo, terveydelliset seikat, teoreettiseen opiskeluun liittyvät vaikeudet ja vaikeus päästä haluamaansa koulutukseen). Kokopäiväisen oppilaitoksessa opiskelun sijaan nämä nuoret toivoivat voivansa hankkia ammattipätevyyden käytännönläheisemmin, oppisopimuksella jopa noin puolet. Esimerkkinä raportissa esitetään alla oleva nuoren vetoomus, joka haastaa viranomaisia toimiin oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Ihan yleisenä tietona että hankkikaa oppisopimuksia ja vahvistakaa niiden olemassa oloa paljon. Perustakaa vaikka jokin osasto mikä soittaa työnantajille ja kysyvät että ottavatko he oppisopimuslaisia. Koska oppisopimus on kirjaimellisesti kultaa. Työpaikka mistä saa työkokemusta opiskelun aikana. Ja no tietysti että saa koulu- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 17

18 tuksen. Oppisopimukset ovat parhaimpia opiskelun tapoja mitä tiedän. Tietysti koulussakin oleminen on tehokkaampaa mutta kai nyt sinä jos voit niin teet työtä josta saat rahaa ja koska se on opiskelupaikkasi niin teet sitä hymysuun. Pähkinän kuoressa. Olkaa kilttejä ja hankkikaa oppisopimuspaikkoja paljon ja pistäkää niistä ilmoitus nettiin oppisopimussivulla. Ja pistäkää mol.fi sivulta suoraan linkki sinne. Oppisopimus on hieno asia joka on pienessä valossa. Me tarvitsemme sitä (TEM 2012, 20). Raportissa todetaankin, ettei oppisopimuskoulutus toimi riittävän hyvin nuorten koulutusmuotona, vaikka sillä on hyvä työllistävä vaikutus (mt., 9). On ilmeistä, että oppisopimuskoulutus on otettava aikaisempaa selkeämmin koulutuspoliittiseen keskusteluun osana ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun kehittämistä. Yhteiskunnan ja työelämän kehitys sekä siihen liittyvät työn ja tuotannon mallien muutokset (ks. esim. Työelämän kehittämisstrategia, TEM, 8/2012) tulevat väistämättä vaikuttamaan merkittävästi myös ammatillisen koulutuksen toteutukseen. Opettajien on tultava lähemmäksi työpaikkoja ja työpaikkojen kuten myös työntekijöiden itsensä on otettava uudenlaista vastuuta siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus oppia työssä. Vain siten työpaikat ja viime kädessä suomalainen yhteiskunta voivat varmistaa osaamisen tuoman kilpailukyvyn. Onkin helppo yhtyä työelämän kehittämisstrategian yhteydessä laaditun taustaselvityksen näkemykseen, että nuorten osallistuminen erilaisiin työnteon muotoihin heidän elämänkokonaisuuteensa parhaiten istuvalla tavalla tulee lisääntymään (Alasoini et al. 2012, 20). Seuraavassa hahmottelen oppisopimuskoulutuksen yleisempää viitekehystä opiskelijan, oppimisen, työpaikan ja oppilaitoksen (koulutuksen järjestäjän) näkökulmasta. Työssä oppiminen Oppisopimuskoulutus poikkeaa perinteisestä luokkamuotoisesta oppimisympäristöstä siinä, että oppiminen tapahtuu ensisijaisesti työpaikalla ja se 18 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

19 niveltyy osaksi työprosessia. Waugh ja Way (2012) toteavat, että (Englannissa) saatujen kokemusten mukaan oppisopimuskoulutus punoutuu osaksi työ- ja liiketoimintaa parhaiten silloin, kun työnantaja vastaa koulutuksen toteutuksesta. Työn kohde, työn prosessi, työyhteisö ja liiketoimintaympäristö vaikuttavat oppijaan ja oppimistapahtumaan yhtäältä ja toisaalta oppija itse vaikuttaa työ- ja oppimisympäristöönsä. Se, mitä ja miten opitaan, on siten kokonaisvaltainen tapahtuma, eikä sitä voi eikä tarvitsekaan hallita samalla tavalla kuin oppilaitoksessa tapahtuvaa luokkaopetusta. Voidaan sanoa, että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelija on oppimisensa subjekti ja oppiminen on hyvin henkilökohtainen asia. Perinteisessä luokkamuotoisessa koulutuksessa olemme tottuneet siihen, että koulutustoimenpiteet kohdistuvat enemmän ryhmään ja opiskelija nähdään pikemmin opetustoiminnan kohteena 2. Koulussa voimme oppia työprosessin erillisiä vaiheita ilman, että ne liittyvät aitoon työelämässä vallitsevaan todellisuuteen. Oppijan aktiivista osuutta omaan oppimiseensa kuvastaa hyvin Stephen Billetin (2001) tapaustutkimus. Hän näkee, että työssä oppimisen laatu perustuu yhtäältä työpaikan tarjoamien oppimismahdollisuuksien monipuolisuuteen ja toisaalta opiskelijan omaan haluun käyttää näitä mahdollisuuksia hyväkseen. Billet esimerkiksi havaitsi, että jotkut työssä oppijat osasivat ottaa työpaikkaohjaajan tarjoaman avun vastaan. Toisaalta toiset oppijat osoittivat haluttomuutta solmia rakentavaa vuorovaikutussuhdetta työpaikan ohjaajaan, millä oli oppimisen kannalta kielteisiä vaikutuksia. Oppisopimuskoulutus ja työssä oppiminen eroaa toisen asteen työssäoppimisesta (yhteen kirjoitettuna), jossa jokin osa opetussuunnitelman mukaista opiskelua toteutetaan oppilaitoksen ja työpaikan yhteisellä sopimuksella aidossa työympäristössä. Siten samaa päämäärää, ammatillista kasvua ja osaamisen kartuttamista, lähestytään vastakkaisista suunnista. Toinen edustaa työpaikkalähtöistä ja toinen oppilaitoksen opetus- 2 On kuitenkin todettava, että myös koulumuotoisessa opetuksessa on nähtävissä entistä enemmän pyrkimystä ongelma- ja opiskelijalähtöiseen lähestymistapaan kuten ilmenee muun muassa Rauhalan tässä kirjassa kirjoittamassa artikkelissa. Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 19

20 suunnitelmasta lähtevää koulutussuunnittelua. Esimerkiksi Opetushallituksen asettama oppisopimuskoulutuksen opintojen henkilökohtaistamista pohtinut työryhmä korosti esityksessään sitä, että opintojen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla myös opintojen työpaikkakohtaistaminen (Opetushallitus 2008). Suomalaisessa ammatillisen koulutuksen piirissä tapahtuvassa keskustelussa ja päätöksenteossa oppisopimuskoulutusta on lähestytty kuitenkin oppilaitosmuotoisen koulutuksen käsittein. Tämä on sinänsä luonnollista, koska maassamme on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen vahva mielen malli tai koulutuspoliittinen paradigma, jonka mukaan ammattitaito opitaan oppilaitoksessa. Collin (2007, 212) toteaa, että oppimista voidaan tällöin pitää konkreettisina tuotoksina, jotka saavutetaan ajattelemalla ja henkisen toiminnan avulla (ns. omaksumismetafora). Toisaalta työssä oppimiselle on tyypillistä vahva kytkeytyminen toimintaan, jolloin oppimisen tuotokset ja prosessit ovat erottamattomia (osallistumisen metafora). Eurooppalainen saksankielisen kulttuurialueen perinne on aina lähtenyt osallistumisen metaforasta. Siellä erityisesti työnantajat ovat puolustaneet voimakkaasti käsitystä, että ammattiin oppimisen tulee tapahtua työpaikalla osana työtoimintaa. On selvää, että työsopimussuhteessa ja palkkaa ansaitsevana nuori suhtautuu oppimiseensa ja työhönsä toisella tavalla kuin ollessaan harjoittelijan statuksella. Esimerkiksi Englannissa on lähdetty siitä, että oppisopimuskoulutus perustuu työsopimukseen. Tämän on nähty vahvistavan oppisopimuskoulutuksen arvostusta ja varmistavan, että työnantaja huolehtii työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta, mikä ei aina toteudu kun kyseessä on työharjoittelu (Waugh ja Way 2012). Lave ja Wenger (2007) toteavat, että oppisopimuskoulutuksessa oppiminen on kokonaisvaltainen sosiaalistumisprosessi, jossa yhteisö uusintaa itseään. He käyttävät oppisopimuskoulutuksen yhteydessä käsitettä legitiimi oikeus osallistua rajallisesti työprosessiin (Legitimate Periferal Participation). Opiskelija aloittaa oppimisen niin, että hän ensin osallistuu työhön ammattilaisen parina ja kasvaa vähitellen itsenäiseen työsuoritukseen. Tällaisista kasvutapahtumista näemme aina joskus erinomaisia 20 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

21 käytännön esimerkkejä myös Suomessa. Helsingin Sanomissa (2012) kuvataan hienosti, miten nuori 17 vuoden ikäinen nuorukainen kasvoi työssä oppien puutarhayrittäjäksi. Työpaikalla oppiminen tapahtuu aina suhteessa työhön, työtovereihin, työpaikkakouluttajaan, esimiehiin, muihin opiskelijoihin, asiakkaisiin ja erilaisiin sidosryhmiin. Tähän liittyy ammatti-identiteetin kasvu, jolloin ihminen kotiutuu ammattiin. Oppimisen näkökulmasta on tärkeä nähdä, että opiskelija oppii usein enemmän muilta opiskelijoilta tai työtovereilta kuin työpaikkaohjaajaltaan. Opiskelija näkee ja kuulee miten toiset työntekijät puhuvat työstään, asiakkaista, toisista ammattityöntekijöistä ja miten asiakkaita kohdellaan. Näin opiskelijalle syntyy omakohtainen käsitys siitä, mitä asioita pidetään tärkeinä ja miten oma ammatti suhteutuu koko työyhteisön työhön. Samalla opiskelija muodostaa käsityksiä siitä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Tätä kokonaisuuden hahmottamista voidaan kutsua henkilökohtaiseksi systeemiosaamiseksi tai arkkitehtoniseksi tiedoksi. Saksankieliseltä kulttuurialueelta tulevien on usein vaikea ymmärtää sitä, että monissa maissa ei ole oppisopimuskoulutusta (die Berufslehre). Tällaisesta keskustelusta löytyy esimerkkejä saksankielisessä mediassa (ks. esim. Zeit-Fragen 2012). Siellä nähdään, että työssä oppimisessa ja erilaisissa työharjoitteluissa nuorta kohdellaan kuten koululaista tai parhaassa tapauksessa harjoittelijaa (Praktikant). Hän ei ole aidosti työpaikan työyhteisön jäsen, jolle asetetaan samanlaisia työsuoritukseen liittyviä vaatimuksia, kuin muille työntekijöille. Oppisopimusopiskelijaan puolestaan suhtaudutaan kuin nuoreen aikuiseen eikä kuin hän olisi vielä puoli-lapsi. Työpaikalla nuori joutuu kohtaamaan työelämän realiteetit. Tyytymättömät asiakkaat, työtoverien ärsyttäminen, toimitusten myöhästyminen, puutteelliset työsuoritukset eivät tule kyseeseen. Mikäli opiskelija ei kanna vastuutaan työstään ja oppimisestaan, työnantajalla ei ole hänelle käyttöä. Filliettaz (2010) kuvaa keskusteluanalyyttisessa tapaustutkimuksessaan hyvin sitä, miten työelämään tuleva maahanmuuttajataustainen nuori epäonnistuu oppisopimusopiskelijana pääsemään työyhteisön ammatilliseksi jäseneksi. Tähän vaikuttavat työpaikkaohjaajan ja muiden ammattityön- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 21

22 tekijöiden asennoituminen, mikä näkyy sekä puheessa että käyttäytymisessä selkeinä tai piilevinä viesteinä. Hänen mukaansa koulusta oppisopimukseen tuleva nuori kohtaa kolme erityistä haastetta. Ensinnäkin hänen tulee oppia työhön liittyvä käsitteistö. Toisaalta työpaikan kulttuuri ja kielenkäyttö saattavat olla vieraita ja vaikeita omaksua erityisesti silloin, kun valtakulttuurin tuntemus on puutteellista. Kolmanneksi avun pyytäminen kokeneemmilta työntekijöiltä voi olla vaikeaa. Fillietaz korostaakin työpaikkakouluttajien pedagogisen osaamisen merkitystä. Toisaalta oppisopimuskoulutuksella voi olla laaja-alaista myönteistä vaikutusta koko nuoren kehitykseen ja kasvuun. Käytännössä on voitu nähdä, että koulussa motivaationsa menettäneestä nuoresta kehiytyy aivan uusia piirteitä ja osaamista, kun hän pääsee työyhteisön jäseneksi. Kasvatuksen näkökulmasta onkin tärkeä nähdä, että nuoren suhde työtovereihin, esimiehiin, työpaikkaohjaajiin on erilainen kuin suhde opettajaan ja luokkatovereihin. Työpaikoilla voimme myös tavata monia luonnonlahjakkaita suuria kasvattajia. Mielenkiintoinen kysymys on se, miten työssä tapahtuvaa oppimista otetaan huomioon opiskelijan arvioinnissa. Berglund ja Lindberg (2012, 32) toteavat, että Ruotsissa oppisopimuskokeiluun osallistuneet opettajat, jotka vastasivat opiskelijoiden arvioinnista, eivät ottaneet arvioinnissa huomioon opiskelijan työpaikalla osoittamaa kehittymistä. Tällaisesta kehittymisestä kertoivat tutkijoiden mukaan mm. se, että opiskelijalle annettiin työpaikalla vaativampia tehtäviä ja enemmän vastuuta. Uskoakseni tämä on myös meillä Suomessa tärkeä näkökohta, mihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Joskus on esitetty, että oppisopimuskoulutuksen työsopimusperusteesta luovuttaisiin. Tällöin opiskelijalle maksettavista korvauksista voitaisiin päättää erikseen ilman työmarkkinajärjestöjen sopimusta. Työsopimusperusteesta luopuminen voisi kuitenkin johtaa niin opiskelijoiden kuin työantajien motivaation laskuun, passivoitumiseen ja pahimmassa tapauksessa vetäytymiseen koulutusyhteistyöstä. 22 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

23 Liiketoimintaa hyödyttävä oppiminen Samalla kun työelämässä tapahtuvan oppimisen merkitys on löydetty, on erityisesti ammatillisessa aikuiskoulutuksessa käännetty katse yrityskoulutuksessa kehitettyihin näkemyksiin oppimisesta. Yritysmaailmassa oppimista pidetään yhtenä keskeisenä kilpailuedun tuottajana. Mutta kuten Keep (2012, 4) toteaa, osaamisen tarve ja osaamisen käyttö työpaikalla on itse asiassa varsin monitahoinen kysymys. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että nuorten osaaminen ja koulutustaso paranee, mutta se ei automaattisesti johda työpaikoilla tuottavuuden kasvuun. Voidaankin sanoa, että osaamisen käyttö työpaikalla edellyttää hyvää johtamisnäkemystä ja johtamisen osaamista käytännössä. Seuraavassa nostetaan esiin joitakin yritysten esittämiä hyötyjä oppisopimuskoulutuksesta liiketoiminnalle. Esimerkit ovat Englannista (Unwin ja Fuller 2004; Kenyon 2005; ks. myös Viinisalo 2008), koska tiedossa ei ole suomalaisia vastaavia raportteja. Oppisopimuskoulutuksella koulutetut työntekijät olivat sitoutuneita yritykseen ja kehittivät työtään enemmän kuin muut työntekijät keskimäärin. Pitkällä aikavälillä oppisopimuskoulutuksella oli havaittavaa myönteistä vaikutusta yritysten tuottavuuteen, kannattavuuteen ja jopa uuden liiketoiminnan syntymiseen. Työnantajilla oli kokemuksia, joiden mukaan opiskelijoiden laaja-alainen ja syvällinen ammattiosaaminen tarjosivat näille mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluita tässä ja nyt. Oppisopimusopiskelijat tiedostivat keskimääräistä paremmin laatuja työsuojelukysymyksiä. Tällä oli vaikutuksia kustannuksiin mm. vähentyneinä työtapaturmina. Eräs yritys kertoi, että opiskelijat olivat tuottavia koko opiskeluajan, mutta opiskeluajan lopussa heidän tuottavuutensa oli kymmenen prosenttia suurempi kuin muilla työntekijöillä. Vastaavaa tehokkuuden parantumista opiskelijoilla havaittiin myös julkisen sektorin toimistotyössä. Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 23

24 Oppisopimuskoulutettavat ovat hyvää esimiespotentiaalia silloin, kun oppisopimuskoulutus on integroitu osaksi yrityksen kehittämisja johtamisjärjestelmää. Esimerkkinä tästä on BT British Telecommunications, joka käyttää systemaattisesti oppisopimuskoulutusta. Sen johtotehtävissä olevista työntekijöistä merkittävä osa on rekrytoitu oppisopimuskoulutuksella (yritysvierailu , henkilökohtainen tiedonanto). Edellä esitetyt esimerkit vastaavat varsin hyvin Tynjälän ja Collinin (2000) käsitystä, että työssä oppimisen ihanteena voidaan pitää sitä, että työssä oppiminen on ongelmakeskeistä, itseohjautuvaa tiimityötä, jossa pyritään parantamaan yrityksen saavutuksia ja tuottamaan innovaatioita. Työssä oppiminen ja tiedon luominen Työssä oppimisen yhtenäistä teoriaa ei ole saatavilla (ks. esim. Collin 2007, 200). Kuitenkin tiedämme, että työssä oppiminen on, ei ainoastaan mahdollista, vaan jopa joskus ainoa tapa oppia uutta. Esimerkiksi Michael Polanyi (2002, 53) toteaa, että tieteellisen tutkimuksen tuloksia voidaan siirtää paikasta toiseen. Mutta sitä, miten tutkimusta tehdään, voidaan oppia vain olemalla vanhemman ja kokeneemman tutkijan apuna oppisopimuksessa (to serve an apprenticeship). Miten oppiminen itse asiassa tapahtuu, jää ainakin vielä piiloon. Mutta oppimistapahtumaa voidaan kuitenkin ymmärtää ja ongelmaa voidaan lähestyä monelta eri taholta. Esimerkiksi Poikela ja Järvinen (2007) ovat hahmottaneet niitä prosesseja ja konteksteja, joissa työssä oppimista tapahtuu. Liisa Klingen toisaalla tässä teoksessa esittämä työpaikan etevä-osaamiskartoitus perustuu Poikelan ja Järvisen teoreettiselle viitekehykselle. Nonaka ja Takeuchi (1995) toivat yritysmaailmassa käytävään keskusteluun hiljaisen tiedon (tacit knowledge) käsitteen, jonka alun perin esitti filosofi Polanyi (1962). Sillä viitataan sellaiseen tietoon, joka ei ole puettu tai sitä on vaikea pukea sanalliseen muotoon. Sen vastakohtana on kaikkien ulottuvilla oleva julkinen tieto (explicite knowledge). Lisäksi on nähty 24 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa 1 Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry / työllisyystyöryhmä www.kotary.net 5.5.2009 Kirjoittajat: Kari Viinisalo, Sylva Lankinen Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa Vallitsevassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppisopimus on HyväDiili

Oppisopimus on HyväDiili Oppisopimus on HyväDiili Nuoret osaajat yritysten voimavarana- Yritykset oppisopimuksen mahdollistajana Minna Sainio 040 868 0631 minna.sainio@sedu.fi OpsoDiili Länsi-Suomi 1.4.2015 31.12.2017 Nuorten

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015 Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Päätavoitteet Työpaikkakouluttajan osaaminen Roolin sisäistäminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot