Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä."

Transkriptio

1

2 Jos haluat korkealle, aloita matalalta; jos haluat kauas, aloita läheltä. Kiinalainen sananlasku

3

4 Kirjan nimi: Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla Toimittaja: Kari Viinisalo Graafinen suunnittelu, taitto ja kuvitus: Olli Turunen Tovia Design Oy Valokuvat artikkelien kirjoittajien ellei toisin mainita Kustantaja: Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry ISBN Painopaikka: Oy Fram Ab, Vaasa 2013

5 Toimittanut Kari Viinisalo

6 Sisällys Esipuhe...6 OSA 1 Oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä... 9 Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa Kari Viinisalo Kohti oppisopimuskoulutuksen järjestämisen yhteisiä toimintatapoja Virpi Pikkuaho Etevä-kartoitus tukee oppisopimusta Liisa Klinge Oppiminen työpaikalla Olavi Leino Vähemmällä enemmän oppisopimus Tarmo Välikoski Oppisopimuskoulutuksen tuottavuuden, kustannusten ja laadun arviointi kokemuksia QEK-työkalun käytöstä Saksassa ja Suomessa Pekka Kämäräinen OSA 2 Nuoret ja oppisopimus Elämää kouluun, koulu elämään näkökulmia nykyhaasteisiin ja niiden ratkaisemiseen Tuomo Lähdeniemi Nuorten tuettu oppisopimus matka ammatti-identiteettiin Eija Ahola, Anne Sivonen Nuorten oppisopimuskoulutus on haasteellinen juttu, myös meille aikuisille Petri Hänninen Nappaa nuori töihin Vesa Laakso...171

7 OSA 3 Oppisopimus ja Eurooppa Kansainvälistä yhteistyötä opiskelijat ja asiantuntijat maailmalla Sari Turunen-Zwinger Vaihtokokemuksia Euroopasta Tuula Kajaste, Arja Kuutti, Anne Nikkanen, Liisa Rantalainen, Meri Pekkanen Kertooko nuorisotyöttömyyden määrä ammatillisen koulutuksen laadusta? Esimerkkeinä Suomi ja Sveitsi Stefanie Stolz OSA 4 Oppisopimus ja työelämän kehittäminen Matkalla uuteen osaamiseen: Osaamisvaatimuksista ja oppimisesta tulevaisuuden työelämässä Tuomo Alasoini Osaamisen kehittäminen ja johtaminen yrityksissä Lauri Tuomi Korkeakoulutus ja työelämän kehittäminen Pentti Rauhala Yrittäjyyttä oppisopimuksella? Asko Miettinen Kirjoittajat...307

8 Esipuhe Oppisopimus osaamista meillä ja muualla on syntynyt tarpeesta tuoda ammatillista koulutusta käsittelevään koulutuspoliittiseen keskusteluun oppisopimuskoulutuksen ja työelämän asiantuntijoiden puheenvuoroja. Toivottavasti tämä kirja antaa koulutuksen kentällä työskenteleville sekä koulutuspolitiikan päättäjille rakentavia aineksia kehitettäessä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaa oppisopimuskoulutusta. On tärkeää että oppisopimus palvelee omalta osaltaan parhaalla mahdollisella tavalla työelämämme tarvitseman osaamisen kehittämistä. Kirjan ensimmäisessä osassa käsitellään oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä. Kirjoittajat esittelevät oppisopimuskoulutuksen toteutusta opiskelijan, työnantajan, yhteiskunnan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista Suomessa, Englannissa ja Saksassa. Toisessa osassa katse käännetään nuorten oppisopimuskoulutukseen. Suomessa nuoret ovat pääsääntöisesti jääneet oppisopimuskoulutuksen ulkopuolelle. Kuitenkin saksankielisellä kulttuurialueella perinteinen op- 8 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

9 pisopimuskoulutus on osoittautunut nuorten työllisyyden kannalta hyväksi keinoksi helpottaa koulun ja työelämän nivelvaihetta. On myös esitetty, että oppisopimuskoulutus on yksi Saksan taloudellisen menestyksen tekijöistä. Tässä kirjoittajat esittelevät mielenkiintoisia suomalaisia sovelluksia nuorten oppisopimuskoulutukseksi. Yhtenä teemana on myös koulutuksen ja työn sekä nuorten elämän yhteyksien kehittäminen yleensä. Kolmannessa osassa tuodaan esiin oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille ja työnantajille tilaisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen osana ammatillista koulutusta. Painopiste on opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kokemuksilla. Kansainvälistä näkökulmaa edustaa myös artikkeli, jossa vertaillaan suomalaista ja sveitsiläistä ammatillista koulutusta erityisesti nuorten työllisyyden näkökulmasta. Viimeisessä osassa siirrytään laajempaan oppisopimuskoulutuksen toimintaympäristöä kuvaavaan näkökulmaan työelämän kehittämisestä. Tämä on yksi oppisopimuskoulutukseen liittyvä tärkeä elementti. Liikkeelle lähdetään työelämän ja osaamisvaatimusten muutoksista, osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta yrityksessä sekä korkeakoulutuksen ja työelämän kehittämisestä. Lopuksi nostetaan esiin suomalaisen yritystoiminnan edistämisen kannalta tärkeä yrittäjien oppisopimuskoulutus. Haluan esittää kiitokseni kirjoittajille ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:lle, joka on kustantanut tämän kirjan. Kiitoksen olen velkaa myös Osaaja-lehden toimituskunnalle sekä erityisesti professori Asko Miettiselle, jotka ovat auttaneet kirjan ideoinnissa ja käytännön toimitustyössä. Olli Turunen on vastannut kirjan graafisesta ilmeestä kiitokseni myös hänelle. Toivotan lukijoille antoisaa matkaa oppisopimuskoulutuksen maailmaan. Espoossa Kari Viinisalo Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 9

10

11 OSA 1 Oppisopimuskoulutuksen pedagogisia ja laadullisia kysymyksiä

12 12 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

13 Kari Viinisalo Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikkaa Johdanto Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikalla viittaan tässä tapaan, jolla koulutus toteutetaan ja miten siihen liittyviä järjestelyjä perustellaan yksilön, yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta. Suomessa tällainen keskustelu liittyen erityisesti oppisopimuskoulutukseen on ollut vähäistä tai se on jäänyt kokonaan puuttumaan puhuttaessa ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Euroopassa oppisopimuskoulutus toteutuu eri maissa hyvin eri tavoin. On suuria vaihteluita muun muassa sen suhteen, mikä on yritysten tai työnantajien rooli koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, työssä oppimisen ja kouluoppimisen keskinäisessä suhteessa, kenelle oppisopimuskoulutuksen tarjonta on suunnattu, perustuuko oppisopimuskoulutus työsopimukseen vai onko kyseessä opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen välinen muu koulutussopimus, miten koulutus rahoitetaan ja miten koulutuksen laatu varmistetaan. Perimmiltään tämä järjestelmien moninaisuus kuvastaa sitä, että eri yhteiskunnissa oppisopimusopiskelijan rooli nähdään eri tavoin. Oppisopi- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 13

14 muskoulutukseen liittyvä opiskelun ja työn välinen jännite tai ristiriita työpaikoilla pyritään ratkaisemaan näiden erilaisten näkemysten pohjalta. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä oppisopimusopiskelija nähdään enemmän opiskelijana, joka oppii vähitellen täysivaltaiseksi ammattilaiseksi. Suomessa ja Englannissa taas oppisopimusopiskelijaan suhtaudutaan enemmän työntekijänä (ks. esim. Winch 2012, 11; Viinisalo 2010, 23). Voidaan sanoa, että hyvä oppisopimuskoulutus on sellaista, jossa nämä kaksi kilpailevaa arvostusta oppiminen ja tuottava työskentely pystytään sovittamaan yhteen tavalla, joka tyydyttää sekä työnantajaa että opiskelijaa. Pelkistäen oppisopimuskoulutus voidaan jakaa yritys- ja oppilaitoslähtöiseen malliin 1. Yrityslähtöisestä toimintatavasta esimerkkinä ovat saksankielisen kulttuurialueen maat Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Tätä koulutusfilosofiaa valottavat omissa artikkeleissaan tässä kirjassa Kämäräinen ja Stolz. Pohjoismaista oppilaitoslähtöistä oppisopimusajattelua edustaa Tanska, jonka oppisopimuskoulutusta on sanottu voileipämalliksi. Yrityslähtöisessä oppisopimuskoulutuksessa koulutusvastuu ja koulutuksen suunnittelu, toteutus ja hallinnointi ovat vahvasti yrityksillä ja niitä edustavilla järjestöillä. Tällöin oppilaitokset ymmärretään yritysten yhteistyökumppaneiksi. Oppilaitoslähtöisessä mallissa kouluttavat yritykset ovat oppilaitosten yhteistyötahoja, jotka toteuttavat oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisia työssä oppimisen jaksoja. Oppisopimuskoulutuksen määrittelyä Eurooppalaisia oppisopimuskoulutuksia on kartoitettu varsin kattavasti Euroopan komission teettämässä selvityksessä (Euroopan komissio 2012). Seuraavassa käytän hyväksi tätä selvitystä pohtiessani oppisopimuskoulutuksen määritelmää. 1 Tynjälä ja Collin (2000) erottavat kolme työssä oppimisen muotoa, joita ovat oppilaitoslähtöinen, tasavertainen oppilaitoksen, opiskelijan ja työpaikan yhteistyö sekä opiskelijalähtöinen. Heidän mukaansa ihanteena voidaan pitää sitä, että työssä oppiminen on ongelmakeskeistä, itseohjautuvaa tiimityötä, jossa pyritään parantamaan yrityksen saavutuksia ja tuottamaan innovaatioita. 14 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

15 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (CEDEFOP) määritelmässä (mt., 21.) oppisopimuskoulutus on pitkäkestoinen koulutusohjelma, joka tapahtuu vuorotellen työpaikalla ja oppilaitoksessa. Opiskelija ja työnantaja solmivat keskinäisen sopimuksen ja opiskelija saa korvausta tekemästään työstä (wage, allowance). Työnantaja vastaa siitä, että opiskelija saa koulutuksessa ammatillisen tutkinnon (occupation). Tässä määritelmässä on oleellista, että oppisopimuskoulutus on työsuhteessa tapahtuvaa oppimista ja työnantajalla on päävastuu koulutuksen toteuttamisesta. Euroopan Unionin tilastotoimiston Eurostatin (mt., 21) käyttämän määritelmän mukaan oppisopimuskoulutus on osa virallista koulutusjärjestelmää. Toisaalta sopimussuhde voi olla suoraan opiskelijan ja työnantajan välinen tai oppilaitos voi olla sopimuksen tekijänä tai osapuolena. Eurostatinkin kriteerien mukaan oppisopimukseen liittyy korvaus tehdystä työstä, mikä itse asiassa erottaa tämän koulutusmuodon työharjoittelusta. On ilmeistä, että eri maiden oppisopimuskoulutuksen vertailu on vaikeaa, koska puuttuu yksiselitteinen selkeä tapa määritellä oppisopimuskoulutus. Tämä on johtanut siihen, että vertailuissa puhutaan usein oppisopimus- ja oppisopimustyyppisestä koulutuksesta (Apprentiseship-type schemes). Niinpä Euroopan komission edellä mainitussa selvityksessä oppisopimuskoulutuksesta EU-maissa vertaillaankin oppisopimuskoulutusta sekä oppisopimustyyppistä koulutusta, mikä viittaa sellaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa opiskelu tapahtuu vuorotellen sekä työssä että oppilaitoksessa ja johtaa kansallisesti hyväksyttyyn tutkintoon. Tällaista koulutusta sanotaan myös vuorottelu- tai rinnakkaiskoulutukseksi (alternate training). Näin määriteltynä Suomen nuorten oppilaitoksissa tapahtuva ammatillinen koulutus on lähellä oppisopimustyyppistä koulutusta, koska siihen sisältyy työssä oppimista. Kehitystä Suomessa Tärkeä käänne suhtautumisessa työpaikkalähtöiseen ammatilliseen koulutukseen tapahtui maassamme 1990-luvulla, kun Suomi liittyi Euroopan Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 15

16 Unionin jäseneksi Taloudellisesti vahvalla saksankielisellä kulttuurialueella oppisopimuskoulutus on vallitseva nuorten ammatillisen koulutuksen muoto. Voitiin ajatella, että oppisopimuskoulutus oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Saksassa ja Itävallassa kuten myös Sveitsissä, pääasiassa yritysten vastuulla ja voittopuolisesti työpaikoilla tapahtuva ammattiin oppiminen tuottaa työelämän tarvitsemaa osaamista. Vahvistusta tälle näkemykselle on saatu 2000-luvulla tehdyissä selvityksissä, joiden mukaan oppisopimuskoulutuksella on nähty olevan myönteistä vaikutusta yritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen Englannissa (Unwin ja Fuller 2004; Kenyon 2005; Vartiainen ja Viinisalo 2009; Viinisalo 2009 ja 2010). Oppisopimuskoulutuksella valmistuneiden ja muiden työntekijöiden palkkavertailut vahvistavat edellä esitettyjä työnantajien näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen vaikutuksista taloudelliseen tuloksellisuuteen. On todettu, että Englannissa oppisopimuksella valmistuneiden työntekijöiden palkat ovat keskimäärin 18 prosenttia korkeammat kolmannen tason (Level 3) ja 16 prosenttia korkeammat toisen tason (Level 2) ammatillisen tutkinnon suorittaneilla (Wordl class apprenticehips 2008, 33). Toisaalta oli ilmeistä, että oppisopimuskoulutuksella on myönteistä vaikutusta erityisesti nuorten työllisyyteen ja että oppisopimuskoulutus myös luo työpaikkoja (Gelderblom et al. 1997). Niinpä Suomessa 1990-luvulla otettiin tavoitteeksi, että 20 prosenttia ammatilliseen koulutukseen tulevista nuorista aloittaisivat opintonsa oppisopimuskoulutuksessa. Tämä tavoite kuitenkin ikään kuin unohtui ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisen painopiste siirtyi aikuiskoulutukseen (ks. esim. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000). Viime vuosina Suomessa kuten muuallakin Euroopassa nuorten oppisopimuskoulutus on noussut tärkeäksi teemaksi, koska monissa maissa nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttavasti viimeisten vuosikymmenten taloudellisten taantumien johdosta. Monet maat ovat kääntäneet katseensa Saksaan. Esimerkiksi Tiina Rajamäki (Helsingin Sanomat ) toteaa, että Espanja ja Saksa ovat keskustelemassa saksalaisen ammattikoulutuksen mallin viemisestä Espanjaan, jossa sitä kutsutaan Saksan liittokansleriin viitaten koulutukseksi Merkelin tapaan. Myös Suomessa kiin- 16 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

17 nostus saksalaiseen oppisopimuskoulutukseen on herännyt. Katarina Baer (Helsingin Sanomat ) raportoi presidentti Sauli Niinistön Saksan vierailusta otsikolla Saksan menestyksen malli kiehtoi. Artikkelissa todetaan, että Saksan taloudellisen menestyksen yhtenä selittäjänä pidetään oppisopimuskoulutusta. On ilmeistä, että yhteiskunnan kestävän kehityksen, taloudellisten resurssiemme ja yksilön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada nuoret joustavasti ja kattavasti työelämään. On arvioitu, että kehittyneiden maiden kansantuote nousisi 4,3 6,8 prosenttia, jos työttöminä olevien nuorten potentiaali saataisiin työelämän käyttöön (Schuman ja Thode 2006, 16 17). Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön asettama nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmä (TEM 2012) esittää, että nuorten syrjäytymiseen liittyy sekä suoria että välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle. Yhden syrjäytyneen perustoimeentulon kustannukset 40 vuoden ajalta ovat noin euroa. Lukuun eivät sisälly esimerkiksi yhteiskunnan menettämät verotulot ja työn tuottama arvonlisä. Kansantalouden tasolla nuorten syrjäytyminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen ja työurien pituuteen. Työryhmä kuuli myös nuorten omaa ääntä ns. Nuorten ääni kuuluviin -verkkokyselyllä, mihin vastasi nuorta. Raportin mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista vajaa kolmannes koki koulutuksen aloittamiseen liittyvän esteitä (mm. opintojen aikainen toimeentulo, terveydelliset seikat, teoreettiseen opiskeluun liittyvät vaikeudet ja vaikeus päästä haluamaansa koulutukseen). Kokopäiväisen oppilaitoksessa opiskelun sijaan nämä nuoret toivoivat voivansa hankkia ammattipätevyyden käytännönläheisemmin, oppisopimuksella jopa noin puolet. Esimerkkinä raportissa esitetään alla oleva nuoren vetoomus, joka haastaa viranomaisia toimiin oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi. Ihan yleisenä tietona että hankkikaa oppisopimuksia ja vahvistakaa niiden olemassa oloa paljon. Perustakaa vaikka jokin osasto mikä soittaa työnantajille ja kysyvät että ottavatko he oppisopimuslaisia. Koska oppisopimus on kirjaimellisesti kultaa. Työpaikka mistä saa työkokemusta opiskelun aikana. Ja no tietysti että saa koulu- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 17

18 tuksen. Oppisopimukset ovat parhaimpia opiskelun tapoja mitä tiedän. Tietysti koulussakin oleminen on tehokkaampaa mutta kai nyt sinä jos voit niin teet työtä josta saat rahaa ja koska se on opiskelupaikkasi niin teet sitä hymysuun. Pähkinän kuoressa. Olkaa kilttejä ja hankkikaa oppisopimuspaikkoja paljon ja pistäkää niistä ilmoitus nettiin oppisopimussivulla. Ja pistäkää mol.fi sivulta suoraan linkki sinne. Oppisopimus on hieno asia joka on pienessä valossa. Me tarvitsemme sitä (TEM 2012, 20). Raportissa todetaankin, ettei oppisopimuskoulutus toimi riittävän hyvin nuorten koulutusmuotona, vaikka sillä on hyvä työllistävä vaikutus (mt., 9). On ilmeistä, että oppisopimuskoulutus on otettava aikaisempaa selkeämmin koulutuspoliittiseen keskusteluun osana ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun kehittämistä. Yhteiskunnan ja työelämän kehitys sekä siihen liittyvät työn ja tuotannon mallien muutokset (ks. esim. Työelämän kehittämisstrategia, TEM, 8/2012) tulevat väistämättä vaikuttamaan merkittävästi myös ammatillisen koulutuksen toteutukseen. Opettajien on tultava lähemmäksi työpaikkoja ja työpaikkojen kuten myös työntekijöiden itsensä on otettava uudenlaista vastuuta siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus oppia työssä. Vain siten työpaikat ja viime kädessä suomalainen yhteiskunta voivat varmistaa osaamisen tuoman kilpailukyvyn. Onkin helppo yhtyä työelämän kehittämisstrategian yhteydessä laaditun taustaselvityksen näkemykseen, että nuorten osallistuminen erilaisiin työnteon muotoihin heidän elämänkokonaisuuteensa parhaiten istuvalla tavalla tulee lisääntymään (Alasoini et al. 2012, 20). Seuraavassa hahmottelen oppisopimuskoulutuksen yleisempää viitekehystä opiskelijan, oppimisen, työpaikan ja oppilaitoksen (koulutuksen järjestäjän) näkökulmasta. Työssä oppiminen Oppisopimuskoulutus poikkeaa perinteisestä luokkamuotoisesta oppimisympäristöstä siinä, että oppiminen tapahtuu ensisijaisesti työpaikalla ja se 18 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

19 niveltyy osaksi työprosessia. Waugh ja Way (2012) toteavat, että (Englannissa) saatujen kokemusten mukaan oppisopimuskoulutus punoutuu osaksi työ- ja liiketoimintaa parhaiten silloin, kun työnantaja vastaa koulutuksen toteutuksesta. Työn kohde, työn prosessi, työyhteisö ja liiketoimintaympäristö vaikuttavat oppijaan ja oppimistapahtumaan yhtäältä ja toisaalta oppija itse vaikuttaa työ- ja oppimisympäristöönsä. Se, mitä ja miten opitaan, on siten kokonaisvaltainen tapahtuma, eikä sitä voi eikä tarvitsekaan hallita samalla tavalla kuin oppilaitoksessa tapahtuvaa luokkaopetusta. Voidaan sanoa, että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa opiskelija on oppimisensa subjekti ja oppiminen on hyvin henkilökohtainen asia. Perinteisessä luokkamuotoisessa koulutuksessa olemme tottuneet siihen, että koulutustoimenpiteet kohdistuvat enemmän ryhmään ja opiskelija nähdään pikemmin opetustoiminnan kohteena 2. Koulussa voimme oppia työprosessin erillisiä vaiheita ilman, että ne liittyvät aitoon työelämässä vallitsevaan todellisuuteen. Oppijan aktiivista osuutta omaan oppimiseensa kuvastaa hyvin Stephen Billetin (2001) tapaustutkimus. Hän näkee, että työssä oppimisen laatu perustuu yhtäältä työpaikan tarjoamien oppimismahdollisuuksien monipuolisuuteen ja toisaalta opiskelijan omaan haluun käyttää näitä mahdollisuuksia hyväkseen. Billet esimerkiksi havaitsi, että jotkut työssä oppijat osasivat ottaa työpaikkaohjaajan tarjoaman avun vastaan. Toisaalta toiset oppijat osoittivat haluttomuutta solmia rakentavaa vuorovaikutussuhdetta työpaikan ohjaajaan, millä oli oppimisen kannalta kielteisiä vaikutuksia. Oppisopimuskoulutus ja työssä oppiminen eroaa toisen asteen työssäoppimisesta (yhteen kirjoitettuna), jossa jokin osa opetussuunnitelman mukaista opiskelua toteutetaan oppilaitoksen ja työpaikan yhteisellä sopimuksella aidossa työympäristössä. Siten samaa päämäärää, ammatillista kasvua ja osaamisen kartuttamista, lähestytään vastakkaisista suunnista. Toinen edustaa työpaikkalähtöistä ja toinen oppilaitoksen opetus- 2 On kuitenkin todettava, että myös koulumuotoisessa opetuksessa on nähtävissä entistä enemmän pyrkimystä ongelma- ja opiskelijalähtöiseen lähestymistapaan kuten ilmenee muun muassa Rauhalan tässä kirjassa kirjoittamassa artikkelissa. Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 19

20 suunnitelmasta lähtevää koulutussuunnittelua. Esimerkiksi Opetushallituksen asettama oppisopimuskoulutuksen opintojen henkilökohtaistamista pohtinut työryhmä korosti esityksessään sitä, että opintojen suunnittelussa lähtökohtana tulee olla myös opintojen työpaikkakohtaistaminen (Opetushallitus 2008). Suomalaisessa ammatillisen koulutuksen piirissä tapahtuvassa keskustelussa ja päätöksenteossa oppisopimuskoulutusta on lähestytty kuitenkin oppilaitosmuotoisen koulutuksen käsittein. Tämä on sinänsä luonnollista, koska maassamme on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen vahva mielen malli tai koulutuspoliittinen paradigma, jonka mukaan ammattitaito opitaan oppilaitoksessa. Collin (2007, 212) toteaa, että oppimista voidaan tällöin pitää konkreettisina tuotoksina, jotka saavutetaan ajattelemalla ja henkisen toiminnan avulla (ns. omaksumismetafora). Toisaalta työssä oppimiselle on tyypillistä vahva kytkeytyminen toimintaan, jolloin oppimisen tuotokset ja prosessit ovat erottamattomia (osallistumisen metafora). Eurooppalainen saksankielisen kulttuurialueen perinne on aina lähtenyt osallistumisen metaforasta. Siellä erityisesti työnantajat ovat puolustaneet voimakkaasti käsitystä, että ammattiin oppimisen tulee tapahtua työpaikalla osana työtoimintaa. On selvää, että työsopimussuhteessa ja palkkaa ansaitsevana nuori suhtautuu oppimiseensa ja työhönsä toisella tavalla kuin ollessaan harjoittelijan statuksella. Esimerkiksi Englannissa on lähdetty siitä, että oppisopimuskoulutus perustuu työsopimukseen. Tämän on nähty vahvistavan oppisopimuskoulutuksen arvostusta ja varmistavan, että työnantaja huolehtii työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta, mikä ei aina toteudu kun kyseessä on työharjoittelu (Waugh ja Way 2012). Lave ja Wenger (2007) toteavat, että oppisopimuskoulutuksessa oppiminen on kokonaisvaltainen sosiaalistumisprosessi, jossa yhteisö uusintaa itseään. He käyttävät oppisopimuskoulutuksen yhteydessä käsitettä legitiimi oikeus osallistua rajallisesti työprosessiin (Legitimate Periferal Participation). Opiskelija aloittaa oppimisen niin, että hän ensin osallistuu työhön ammattilaisen parina ja kasvaa vähitellen itsenäiseen työsuoritukseen. Tällaisista kasvutapahtumista näemme aina joskus erinomaisia 20 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

21 käytännön esimerkkejä myös Suomessa. Helsingin Sanomissa (2012) kuvataan hienosti, miten nuori 17 vuoden ikäinen nuorukainen kasvoi työssä oppien puutarhayrittäjäksi. Työpaikalla oppiminen tapahtuu aina suhteessa työhön, työtovereihin, työpaikkakouluttajaan, esimiehiin, muihin opiskelijoihin, asiakkaisiin ja erilaisiin sidosryhmiin. Tähän liittyy ammatti-identiteetin kasvu, jolloin ihminen kotiutuu ammattiin. Oppimisen näkökulmasta on tärkeä nähdä, että opiskelija oppii usein enemmän muilta opiskelijoilta tai työtovereilta kuin työpaikkaohjaajaltaan. Opiskelija näkee ja kuulee miten toiset työntekijät puhuvat työstään, asiakkaista, toisista ammattityöntekijöistä ja miten asiakkaita kohdellaan. Näin opiskelijalle syntyy omakohtainen käsitys siitä, mitä asioita pidetään tärkeinä ja miten oma ammatti suhteutuu koko työyhteisön työhön. Samalla opiskelija muodostaa käsityksiä siitä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Tätä kokonaisuuden hahmottamista voidaan kutsua henkilökohtaiseksi systeemiosaamiseksi tai arkkitehtoniseksi tiedoksi. Saksankieliseltä kulttuurialueelta tulevien on usein vaikea ymmärtää sitä, että monissa maissa ei ole oppisopimuskoulutusta (die Berufslehre). Tällaisesta keskustelusta löytyy esimerkkejä saksankielisessä mediassa (ks. esim. Zeit-Fragen 2012). Siellä nähdään, että työssä oppimisessa ja erilaisissa työharjoitteluissa nuorta kohdellaan kuten koululaista tai parhaassa tapauksessa harjoittelijaa (Praktikant). Hän ei ole aidosti työpaikan työyhteisön jäsen, jolle asetetaan samanlaisia työsuoritukseen liittyviä vaatimuksia, kuin muille työntekijöille. Oppisopimusopiskelijaan puolestaan suhtaudutaan kuin nuoreen aikuiseen eikä kuin hän olisi vielä puoli-lapsi. Työpaikalla nuori joutuu kohtaamaan työelämän realiteetit. Tyytymättömät asiakkaat, työtoverien ärsyttäminen, toimitusten myöhästyminen, puutteelliset työsuoritukset eivät tule kyseeseen. Mikäli opiskelija ei kanna vastuutaan työstään ja oppimisestaan, työnantajalla ei ole hänelle käyttöä. Filliettaz (2010) kuvaa keskusteluanalyyttisessa tapaustutkimuksessaan hyvin sitä, miten työelämään tuleva maahanmuuttajataustainen nuori epäonnistuu oppisopimusopiskelijana pääsemään työyhteisön ammatilliseksi jäseneksi. Tähän vaikuttavat työpaikkaohjaajan ja muiden ammattityön- Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 21

22 tekijöiden asennoituminen, mikä näkyy sekä puheessa että käyttäytymisessä selkeinä tai piilevinä viesteinä. Hänen mukaansa koulusta oppisopimukseen tuleva nuori kohtaa kolme erityistä haastetta. Ensinnäkin hänen tulee oppia työhön liittyvä käsitteistö. Toisaalta työpaikan kulttuuri ja kielenkäyttö saattavat olla vieraita ja vaikeita omaksua erityisesti silloin, kun valtakulttuurin tuntemus on puutteellista. Kolmanneksi avun pyytäminen kokeneemmilta työntekijöiltä voi olla vaikeaa. Fillietaz korostaakin työpaikkakouluttajien pedagogisen osaamisen merkitystä. Toisaalta oppisopimuskoulutuksella voi olla laaja-alaista myönteistä vaikutusta koko nuoren kehitykseen ja kasvuun. Käytännössä on voitu nähdä, että koulussa motivaationsa menettäneestä nuoresta kehiytyy aivan uusia piirteitä ja osaamista, kun hän pääsee työyhteisön jäseneksi. Kasvatuksen näkökulmasta onkin tärkeä nähdä, että nuoren suhde työtovereihin, esimiehiin, työpaikkaohjaajiin on erilainen kuin suhde opettajaan ja luokkatovereihin. Työpaikoilla voimme myös tavata monia luonnonlahjakkaita suuria kasvattajia. Mielenkiintoinen kysymys on se, miten työssä tapahtuvaa oppimista otetaan huomioon opiskelijan arvioinnissa. Berglund ja Lindberg (2012, 32) toteavat, että Ruotsissa oppisopimuskokeiluun osallistuneet opettajat, jotka vastasivat opiskelijoiden arvioinnista, eivät ottaneet arvioinnissa huomioon opiskelijan työpaikalla osoittamaa kehittymistä. Tällaisesta kehittymisestä kertoivat tutkijoiden mukaan mm. se, että opiskelijalle annettiin työpaikalla vaativampia tehtäviä ja enemmän vastuuta. Uskoakseni tämä on myös meillä Suomessa tärkeä näkökohta, mihin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Joskus on esitetty, että oppisopimuskoulutuksen työsopimusperusteesta luovuttaisiin. Tällöin opiskelijalle maksettavista korvauksista voitaisiin päättää erikseen ilman työmarkkinajärjestöjen sopimusta. Työsopimusperusteesta luopuminen voisi kuitenkin johtaa niin opiskelijoiden kuin työantajien motivaation laskuun, passivoitumiseen ja pahimmassa tapauksessa vetäytymiseen koulutusyhteistyöstä. 22 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

23 Liiketoimintaa hyödyttävä oppiminen Samalla kun työelämässä tapahtuvan oppimisen merkitys on löydetty, on erityisesti ammatillisessa aikuiskoulutuksessa käännetty katse yrityskoulutuksessa kehitettyihin näkemyksiin oppimisesta. Yritysmaailmassa oppimista pidetään yhtenä keskeisenä kilpailuedun tuottajana. Mutta kuten Keep (2012, 4) toteaa, osaamisen tarve ja osaamisen käyttö työpaikalla on itse asiassa varsin monitahoinen kysymys. Tätä kuvastaa esimerkiksi se, että nuorten osaaminen ja koulutustaso paranee, mutta se ei automaattisesti johda työpaikoilla tuottavuuden kasvuun. Voidaankin sanoa, että osaamisen käyttö työpaikalla edellyttää hyvää johtamisnäkemystä ja johtamisen osaamista käytännössä. Seuraavassa nostetaan esiin joitakin yritysten esittämiä hyötyjä oppisopimuskoulutuksesta liiketoiminnalle. Esimerkit ovat Englannista (Unwin ja Fuller 2004; Kenyon 2005; ks. myös Viinisalo 2008), koska tiedossa ei ole suomalaisia vastaavia raportteja. Oppisopimuskoulutuksella koulutetut työntekijät olivat sitoutuneita yritykseen ja kehittivät työtään enemmän kuin muut työntekijät keskimäärin. Pitkällä aikavälillä oppisopimuskoulutuksella oli havaittavaa myönteistä vaikutusta yritysten tuottavuuteen, kannattavuuteen ja jopa uuden liiketoiminnan syntymiseen. Työnantajilla oli kokemuksia, joiden mukaan opiskelijoiden laaja-alainen ja syvällinen ammattiosaaminen tarjosivat näille mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluita tässä ja nyt. Oppisopimusopiskelijat tiedostivat keskimääräistä paremmin laatuja työsuojelukysymyksiä. Tällä oli vaikutuksia kustannuksiin mm. vähentyneinä työtapaturmina. Eräs yritys kertoi, että opiskelijat olivat tuottavia koko opiskeluajan, mutta opiskeluajan lopussa heidän tuottavuutensa oli kymmenen prosenttia suurempi kuin muilla työntekijöillä. Vastaavaa tehokkuuden parantumista opiskelijoilla havaittiin myös julkisen sektorin toimistotyössä. Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla 23

24 Oppisopimuskoulutettavat ovat hyvää esimiespotentiaalia silloin, kun oppisopimuskoulutus on integroitu osaksi yrityksen kehittämisja johtamisjärjestelmää. Esimerkkinä tästä on BT British Telecommunications, joka käyttää systemaattisesti oppisopimuskoulutusta. Sen johtotehtävissä olevista työntekijöistä merkittävä osa on rekrytoitu oppisopimuskoulutuksella (yritysvierailu , henkilökohtainen tiedonanto). Edellä esitetyt esimerkit vastaavat varsin hyvin Tynjälän ja Collinin (2000) käsitystä, että työssä oppimisen ihanteena voidaan pitää sitä, että työssä oppiminen on ongelmakeskeistä, itseohjautuvaa tiimityötä, jossa pyritään parantamaan yrityksen saavutuksia ja tuottamaan innovaatioita. Työssä oppiminen ja tiedon luominen Työssä oppimisen yhtenäistä teoriaa ei ole saatavilla (ks. esim. Collin 2007, 200). Kuitenkin tiedämme, että työssä oppiminen on, ei ainoastaan mahdollista, vaan jopa joskus ainoa tapa oppia uutta. Esimerkiksi Michael Polanyi (2002, 53) toteaa, että tieteellisen tutkimuksen tuloksia voidaan siirtää paikasta toiseen. Mutta sitä, miten tutkimusta tehdään, voidaan oppia vain olemalla vanhemman ja kokeneemman tutkijan apuna oppisopimuksessa (to serve an apprenticeship). Miten oppiminen itse asiassa tapahtuu, jää ainakin vielä piiloon. Mutta oppimistapahtumaa voidaan kuitenkin ymmärtää ja ongelmaa voidaan lähestyä monelta eri taholta. Esimerkiksi Poikela ja Järvinen (2007) ovat hahmottaneet niitä prosesseja ja konteksteja, joissa työssä oppimista tapahtuu. Liisa Klingen toisaalla tässä teoksessa esittämä työpaikan etevä-osaamiskartoitus perustuu Poikelan ja Järvisen teoreettiselle viitekehykselle. Nonaka ja Takeuchi (1995) toivat yritysmaailmassa käytävään keskusteluun hiljaisen tiedon (tacit knowledge) käsitteen, jonka alun perin esitti filosofi Polanyi (1962). Sillä viitataan sellaiseen tietoon, joka ei ole puettu tai sitä on vaikea pukea sanalliseen muotoon. Sen vastakohtana on kaikkien ulottuvilla oleva julkinen tieto (explicite knowledge). Lisäksi on nähty 24 Oppisopimus Osaamista meillä ja muualla

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa 1 Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry / työllisyystyöryhmä www.kotary.net 5.5.2009 Kirjoittajat: Kari Viinisalo, Sylva Lankinen Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa Vallitsevassa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Oppisopimus on HyväDiili

Oppisopimus on HyväDiili Oppisopimus on HyväDiili Nuoret osaajat yritysten voimavarana- Yritykset oppisopimuksen mahdollistajana Minna Sainio 040 868 0631 minna.sainio@sedu.fi OpsoDiili Länsi-Suomi 1.4.2015 31.12.2017 Nuorten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yleistietoa yrittäjän oppisopimuksesta - Unikan ja Omnian oppisopimustoimiston järjestämänä

Yleistietoa yrittäjän oppisopimuksesta - Unikan ja Omnian oppisopimustoimiston järjestämänä Yleistietoa yrittäjän oppisopimuksesta - Unikan ja Omnian oppisopimustoimiston järjestämänä Yrittäjän oppisopimus Parturi-kampaajan oppisopimuskoulutus on parturi-kampaamossa työn ohessa tapahtuvaa oppimista,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot